Kuopion lukiokoulutuksen. selvitystyöryhmän raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion lukiokoulutuksen. selvitystyöryhmän raportti"

Transkriptio

1 Kuopion lukiokoulutuksen selvitystyöryhmän raportti

2 0 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ JOHDANTO SELVITYSTYÖN TAUSTA LUKIOKOULUTUS LUKIOKOULUTUKSEN TAVOITTEET LUKIOKOULUTUSTA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ LUKIOKOULUTUSTA OHJAAVAT LINJAUKSET KUOPION KAUPUNGIN KOULUTOIMEN LUKIOKOULUTUSTA KOSKEVAT LINJAUKSET LUKIOKOULUTUS KUOPIOSSA LUKIOVERKOSTO HALLINTO JA OPETUSHENKILÖSTÖ OPISKELIJAT Lukioihin hakeutuminen ja lukioiden aloituspaikat Lukioikäisten määrän kehitys OPETUSTARJONTA KUOPION LUKIOISSA VERKOSTOITUNUT LUKIOMAAILMA Lukioiden oma tarjonta Yhteistyö lukiokoulutuksessa Lukioiden välinen yhteistyö Yhteistyö toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa Yhteistyö korkea-asteen kanssa Muut verkostot TALOUS KEHITTÄMISNÄKÖKULMAT MAAKUNNASTA TULEVAT HAASTEET MAAKUNTALUKIO Pohjois-Savon maakuntalukiokokeilu - virtuaalilukio Vaikutusarviointi Lukiokoulutusta maakuntaan isäntäkuntamallilla Maakunnan haasteet ja niihin vastaaminen Vaikutusarviointi KESKUSLUKIOMALLI Vaikutusarviointi KUOPION NYKYISEN LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISMALLI Muutokset toimenkuvissa Lukiotoimenpäällikön /johtavan rehtorin tehtävät Lukion rehtorin tehtävät Vaikutusarviointi JOHTOPÄÄTÖKSET...27 Liitteet

3 1 Tiivistelmä Kaupunginjohtaja Petteri Paronen asetti työryhmän selvittämään lukio-opetuksen oikeaa mitoitusta Kuopiossa. Selvityksessä tuli ottaa huomioon ikäluokkien koon pieneneminen ja Kuopion ympäristössä tapahtuva väestörakenteen muutos ja alueen työelämän tarpeet. Työryhmän tehtävänä oli myös selvittää lukiokoulutuksen toimintarakennetta eri vaihtoehtojen pohjalta sekä opetuksen tarjontaa, opettajien työpanoksen tarkoituksenmukaisuutta ja lukiokoulutuksen taloudellisuutta ja tehokkuutta. Ottaen huomioon alueen väestöennusteet, lukioiden vetoisuudet, vuonna 2006 tehty lukioverkostoratkaisu sekä lukioon hakeutuminen voidaan todeta, että Kuopion lukiokoulutuksen nykyinen mitoitus vastaa hyvin kysyntää ja lukiokoulutukselle asetettuja määrällisiä tavoitteita. Lukiokoulutus on Kuopiossa myös taloudellista ja tehokasta. Kuopion lukioiden nykytoiminnalle on kuvaavaa vahva verkostoituminen. Keskinäinen toiminnallinen verkostoituminen ja löydetyt yhteistyöratkaisut mahdollistavat opiskelijoiden liikkumisen lukioiden välillä ja laajat kurssivalintamahdollisuudet sekä opettajien tarkoituksenmukaisen yhteiskäytön. Yhteistyö toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen kanssa on vakiintunutta ja toimii hyvin. Lähiopetusta täydennetään etä-, verkkoja virtuaaliopetuksella. Lukiokoulutuksen laadukas kehittäminen ei edellytä suuria hallinnollisia muutoksia toimintarakenteessa. Laadukkuus turvataan kehittämällä nykyistä toimintarakennetta siten, että lukioiden yhtenäisyys edelleen vahvistuu ja omaleimaisuus säilyy. Kehittämisajatukset on kirjattu kymmenen kohdan kehittämissuunnitelmaan, joka sisältää myös toimenpiteet lukuvuodelle Kuopion kaupunki haluaa olla myös lukiokoulutuksen aktiivinen alueellinen kehittäjä. Etälukiotoiminnan, Pohjois-Savon maakuntalukiokokeilun ja ISOverstaan kautta kehitetään virtuaali- ja verkko-opetusta vastaamaan sekä oman kunnan että maakunnan lukioiden tarpeita. Työryhmä esittää myös, että tarvittaessa Kuopion kaupunki on valmis neuvottelemaan maakunnan lukiokoulutuksen järjestämiseen liittyvistä kysymyksistä ensisijaisesti alueellisen hallintomallin kautta (isäntäkuntamalli). Raportti antaa laajan ja kattavan selvityksen Kuopion kaupungin lukiokoulutuksen tilasta. Kannanotot, kehittämissuunnitelma ja toimenpideehdotukset voivat toimia pohjana jatkotoimenpiteille ja lukiokoulutuksen kehittämiselle Kuopiossa.

4 2 1. JOHDANTO 1.1. Selvitystyön tausta Tämän selvitystyön taustalla on tehty valtuustoaloite selvitystyöstä Kuopion lukio-opetuksen kehittämiseksi. Kaupunginvaltuuston käsittelyn jälkeen kaupunginjohtaja Petteri Paronen nimesi työryhmän tekemään ao. selvitystyön. Työryhmän tehtävänä oli selvittää lukio-opetuksen tarjonnan oikea mitoitus Kuopiossa ottaen huomioon ikäluokkien koon pieneneminen ja Kuopion ympäristössä tapahtuva väestörakenteen muutos ja alueen työelämän tarpeet. Lukiokoulutuksen toimintorakenteesta selvitetään seuraavat vaihtoehdot: 1. Lukiotoiminta jatkaa Kuopiossa nykyisen mallin mukaan 2. Lukioiden välisen yhteistoiminnan syventäminen kaupungin sisällä sekä seutukunnallisesti 3. Mahdollisuudet lukioiden ja toisen asteen opetuksen entistä laaja-alaisempaan yhteistyöhön 4. Keskuslukiomalliin siirtyminen Kuopion kaupungissa 5. Maakuntalukio. Tarkastelussa tulee arvioida opetuksen tarjonnan monipuolisuutta, opettajien työpanoksen tarkoituksenmukaista käyttöä, lukiokoulutuksen taloudellisuutta ja tehokkuutta. Työryhmä kokoontui viisi kertaa. Loppuraportti työryhmän työskentelystä liitteessä LUKIOKOULUTUS 2.1. Lukiokoulutuksen tavoitteet Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, työelämän, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi koulutuksen tulee tukea opiskelijoiden edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen elämänsä aikana (Lukiolaki /629, 2) Lukiokoulutusta ohjaava lainsäädäntö Lukiokoulutusta kehitettäessä on otettava huomioon seuraava lainsäädäntö, joka luo perustan lukiokoulutuksen järjestämiselle ja toteuttamiselle: Lukiolaki (629/1998), Lukioasetus (810/1998), Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002), OPM:n päätös opiskelijaksi ottamisen perusteista (1202/1998), Laki

5 3 ylioppilastutkinnon järjestämisestä (672/2005), Ylioppilastutkintoasetus (1000/1994). Lukioissa noudatetaan voimaan tullutta opetussuunnitelmaa, joka perustuu opetushallituksen määräykseen 33/011/2003, Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet sekä aikuislukioiden osalta Aikuisten perus- ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteisiin Lukiokoulutusta ohjaavat linjaukset Varsinaisen lainsäädännön lisäksi lukiokoulutusta ohjaa muun muassa hallitusohjelma sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma KESU, jotka tulee ottaa huomioon lukiokoulutusta kehitettäessä. Myös opetushallitus antaa määräyksiä ja ohjeita (ks ed. opetussuunnitelman perusteet). Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma ( ) korostaa lukion tehtävää yleissivistävänä ja jatko-opintoihin valmistavana väylänä ja ammatillista koulutusta erillisenä, vahvan ammatillisen osaamisen sekä jatkoopintokelpoisuuden antavana väylänä. Lukiolainsäädäntö kuitenkin velvoittaa toisen asteen keskinäiseen yhteistyöhön ja sama kannanotto on myös hallitusohjelmassa: lukioiden välistä sekä toisen asteen sisäistä yhteistyötä samoin kuin verkostomaista toimintatapaa lisätään. Hallitusohjelma korostaa lukioverkon kehittämistä niin, että lukiokoulutuksen hyvä saavutettavuus turvataan mahdollistamalla erilaiset järjestämis- ja ylläpitomallit. Tähän liittyy myös uuden teknologian laaja käyttö ja etälukion toimintamahdollisuuksia parantaminen. Lukiolainsäädäntö mahdollistaa lukion käynnin neljässä, poikkeuksellisesti myös viidessä vuodessa. Uusi hallitusohjelma kuitenkin korostaa lukion käymistä pääsääntöisesti kolmessa vuodessa ja tätä tavoitetta tulee edistää panostamalla opintojen ohjaukseen. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille ( ) linjaa yleissivistävän koulutuksen suurimmaksi haasteeksi väestömuutoksen. Lukiokoulutuksen keskeisimpiä kehittämiskohteita ovat rakenteellinen kehittäminen (keskinäinen verkostoituminen sekä toisen asteen alueellinen yhteistyö), kansainvälistyminen (kieliohjelma ja eurooppalaiset yhteistyöhankkeet) sekä työelämän yhteyksien ja yrittäjyyskasvatuksen edistäminen. Tutkintojen osalta ylioppilastutkinto on uudistunut huomattavasti vuosina , mutta edelleen haasteena on teknologian suomien mahdollisuuksien selvittäminen ja hyödyntäminen tutkinnossa. KESU ennakoi myös lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon sekä opetussuunnitelman perusteiden uudistamista lähivuosina. Opetuksen kehittämisessä avainalueita ovat suullisen kielitaidon opetus, yleissivistävyys, erityisopetuksen ja tukipalvelujen tarpeen selvittäminen, yksilöllisten valintamahdollisuuksien lisääminen, opinto-ohjauksen saatavuus, yhteisöllisten toimintamuotojen kehittäminen sekä verkko-opetus lähiopetuksen täydentäjänä.

6 4 Lukiokoulutusta suunniteltaessa ja kehitettäessä yllämainittu lainsäädäntö, sitä seuraavat linjaukset ja ohjeet luovat varteen otettavan perustan tulevaisuuden kehittämiselle Kuopion kaupungin koulutoimen lukiokoulutusta koskevat linjaukset Varsinaisia lukiotointa koskevia linjauksia kaupungilla ei ole kovin paljon. Toki suurin osa Kuopion kaupungin koulutoimen strategista linjauksista koskee myös lukiokoulutusta ja sen järjestämistä. Erityisesti lukiokoulutusta koskevaa on hyvän yleissivistyksen, jatko-opintokelpoisuuden ja hyvien sosiaalisten taitojen takaaminen. Tavoitteena on myös keskitasoa parempien oppimistulosten saavuttaminen. Kuopio haluaa ottaa aktiivisesti vastuuta seudullisesta kehittämisestä. Tämä tarkoittaa sisällöllistä kehittämistä, mutta siihen voi liittyä tulevaisuudessa yhä enemmän myös lukiokoulutuksen rakenteellista ja määrällistä kehittämistä. Kuopion kouluverkostosuunnitelmassa vuosille (kv ) on linjattu lukioverkostosuunnittelun periaatteet seuraavasti: Lukioverkoston suunnittelussa on pyrittävä toimivaan lukioverkostoon, joka mahdollistaa yhteistyön lukioiden välillä. Lukioiden koko ei saisi ylittää 600 opiskelijan rajaa. Lisäksi tulee ottaa huomioon lukioiden erityislinjat ja painotukset. Myös ammatillisen koulutuksen lukio- opetuksen tarve (kaksoistutkintolaisia lukuvuonna lähes 300 opiskelijaa) ja lähialueiden pienten lukioiden kehitys luovat haasteita Kuopion lukioverkostolle. Kuopion kaupunki tarjoaa tällä hetkellä 695 lukion aloituspaikkaa. Tavoite on taata %:lle kuopiolaisista nuorista lukion aloituspaikka. Kahden tutkinnon suorittajien määrä halutaan pitää ainakin vuoden 2007 tasolla (90). Sekä strategiassa että menestystekijöissä kansainvälisyys ja monikulttuurisuus nostetaan esille. Suunnitellun kansainvälisen opintopolun toteuttaminen liittyy myös lukiokoulutukseen. 3. LUKIOKOULUTUS KUOPIOSSA 3.1. Lukioverkosto Kuopiossa toimii tällä hetkellä 5 päivälukiota ja yksi aikuislukio sekä yksityinen Steiner-lukio. Kaikki lukiot sijaitsevat ydinkeskustassa tai sen tuntumassa. Viimeisimmät lukioverkostoa koskevat muutokset ovat olleet Kuopion Yhteiskoulun lakkauttaminen vuonna 1995 ja Linnanpellon lukion lakkauttaminen vuonna 2006.

7 5 Kuopion kaupungin lukiot: Kallaveden lukio (rv. 1924, peruskorjaus, 1997) Kallaveden lukio on yleislukio, jonka opetussuunnitelmassa painotetaan käsi- ja taideteollisuutta sekä viestintää. Kallaveden lukio vastaa pääsääntöisesti kahden tutkinnon suorittajien lukio-opinnoista. Samoissa tiloissa Kallaveden lukion kanssa toimii Kuopion aikuislukio. Kiinteistön kunto on hyvä. Kuopion klassillinen lukio (rv. 1965, peruskorjaus 2006) Klassillisessa lukiossa toimii yleislukion lisäksi urheilulukio. Lukiossa voi opiskella urheilun lisäksi painotetusti latinaa ja tietotekniikkaa. Urheilulukiolaisia lukiossa opiskelee n. 130 vuosittain. Lukion tilat ovat vuonna 2006 valmistuneen peruskorjauksen jälkeen erinomaisessa kunnossa. Kuopion Lyseon lukio (rv. 1826, peruskorjaus 1995) Kuopion Lyseon lukiossa toimii yleislukion lisäksi kansainväliseen ylioppilastutkintoon johtava International Baccalaureate (IB)-linja. IB-linjan opetus- ja tutkintokieli on englanti. Kiinteistön kunto on hyvä. Minna Canthin lukio (rv. 1962, laajennus ja peruskorjaus vuosina 1998) Minna Canthin lukio on yleislukio, jossa toimii ilmaisutaitolinja. Ilmaisutaitokurssit painottuvat teatteri-ilmaisuun. Lukio toimii samassa kiinteistössä Minna Canthin yläkoulun kanssa. Kiinteistön kunto on hyvä. Kuopion Yhteiskoulun Musiikkilukio (rv. 1898, uusi osa 1960, Puistokoulu 1899, päärak. sisäosien perusk ) Yhteiskoulun Musiikkilukio on musiikkiin ja tanssiin erikoistunut valtakunnallinen erikoislukio, joka toimii samoissa tiloissa Yhteiskoulun yläkoulun kanssa. Yläkoulun ja lukion käytössä on Yhteiskoulun päärakennus sekä Puistokoulu. Rakennukset ovat neljän korttelin päässä toisistaan. Lukion kannalta nykyisessä tilankäytössä on ongelmana sopivien yleisopetustilojen, erityisluokkien ja erityislukion vaatimusten mukaisten harjoitus- ja esitystilojen puuttuminen. Kuopion kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti Yhteiskoulun yläkoulu lakkautetaan vuonna Musiikkilukio saa käyttöönsä Yhteiskoulun päärakennuksen tilat, jotka on mitoitettu 260 opiskelijalle. Tilat vaativat perusteellisen saneerauksen erikoislukion tarpeiden vuoksi. Kuopion aikuislukio Aikuislukio on pääosin aikuisille tarkoitettu oppilaitos. Aikuislukiossa toimivat perusaste ja lukioaste. Koulussa toimii myös kesälukio (Suomen suurin) ja etälukio sekä perusopetuksen lisäopetus (10 lk.) yhdessä Minna Canthin koulun kanssa. Kiinteistön tilat ovat hyvin tehokkaassa käytössä klo välisen ajan. Lisäksi aikuislukiolla on kesäopetusta kesäkuussa ja elokuussa.kiinteistön kunto on hyvä.

8 6 Taulukko 1: Lukioiden vetoisuudet ja tämän hetken opiskelijamäärät Opiskelupaikkoja Opiskelijoita Kallaveden lukio *** Kuopion klassillinen lukio Kuopion Lyseon lukio Kuopion Yhteiskoulun 220 (260*) 224 Musiikkilukio Minna Canthin lukio 420** *** Yhteensä Kuopion aikuislukio (aineop ) *) Jos Yhteiskoulun kiinteistössä vain Musiikkilukio **) Perusopetukseen (7-9 lk.) mahtuu tällöin 270 oppilasta ***) Kaksoistutkintolaisia/ jakso Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan lukion opiskelijamäärän kasvaessa syntyy kustannussäästöjä. Erityisesti koon kasvaessa 100:sta 200 opiskelijaan kustannussäästöt ovat huomattavia. Tämän jälkeen kustannusten aleneminen hidastuu selvästi, ja kun keskikoko saavuttaa 400 opiskelijan rajan, kustannusten aleneminen pysähtyy (Nuorten lukiokoulutuksen tehokkuus , VATT 2007) Hallinto ja opetushenkilöstö Kuopion koulutuspalveluissa on otettu käyttöön uusi organisaatiorakenne (liite 2). Uudessa organisaatiossa on erotettu toisistaan ydinprosessit ja tukiprosessit. Ydinprosesseja ovat opetuksen järjestäminen ja pedagoginen kehittäminen. Tukiprosesseja ovat talous-, hallinto- ja henkilöstö-, oppimisympäristö- ja tietohallintopalvelut sekä oppilashuolto. Kouluviraston henkilöstö organisoituu toimintojen eli prosessien ympärille. Prosessia suorittava henkilöstö muodostaa tiimin. Prosesseille nimetään vastuuhenkilö, ns. prosessin omistaja. Prosessin omistaja vastaa palvelun tuottamisesta yhdessä tiiminsä kanssa. Lukiokoulutuksessa opetuksen järjestämisestä ja pedagogisesta kehittämisestä vastaavat lukiokoulutuksen johtotiimi ja lukiotiimi. Lukiokoulutuksen johtotiimin muodostavat lukiotoimenpäällikkö ja lukioiden rehtorit. Lukiotiimissä työskentelee osa-aikainen lukiotoimenpäällikkö (60 % työajasta lukiotoimessa), hallintosihteeri, osa-aikainen koulutussuunnittelija. ja koulutuspalvelussihteeri. Jokaisella oppilaitoksella, joka järjestää lukiokoulutusta, on oltava toiminnasta vastaava rehtori (lukiolaki, 30). Jokaisessa Kuopion lukiossa on toiminnasta vastaava päätoiminen rehtori. Lisäksi rehtorin apuna toimii lukion koosta tai tehtävistä riippuen yksi tai kaksi apulaisrehtoria. Apulaisrehtorit eivät ole päätoimisia, vaan heidän opetusvelvollisuuksiaan on huojennettu lukion koon

9 7 mukaan 10-30%. Huojennus on lukiokohtainen, eli mikäli lukiossa on kaksi apulaisrehtoria, heidän opetusvelvollisuushuojennuksensa on jaettu. Kuopion lukioissa on opettajia lukuvuonna yhteensä 163, joista päätoimisia 141 henkilöä. Päätoimisista opettajista lukion opettajan kelpoisuuden omaavia on n. 96 % (liite 3). Päätoimisilla opettajilla opetusvelvollisuus ylittyy keskimäärin 2,6 tunnilla Opiskelijat Vuonna 2007 Kuopion lukioihin haki 741 opiskelijaa, joista 678 (92 %) sai lukiopaikan. Päivälukioissa on lukuvuonna yhteensä 2198 ja aikuislukiossa 246 opiskelijaa. Lisäksi aikuislukiossa on aineopiskelijoita 832 (tilanne ). Kevään 2008 opiskelijavalinnassa on käytössä 7,2 keskiarvoraja. Opiskelijamäärän kehitys näkyy kuviosta 1: Vuosina kasvu oli yhteensä 518 opiskelijaa. Kasvun pysäyttämiseksi ja säästösyistä aloituspaikkoja on vähennetty 1999 (25 paikkaa), 2003 (30) ja 2006 (70) Sarja v v v v v v v v v v v v v v v v v Kuvio 1. Opiskelijamääräkehitys Kuopion lukiokoulutuksessa Neljännen opintovuoden opiskelijoita on n. 20 % (116 opiskelijaa) opintonsa päättävistä opiskelijoista. Kansainvälisessä vaihdossa on lukuvuonna yhteensä 20 opiskelijaa. Äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvia on Kuopion lukioissa yhteensä 34 henkilöä (28 eri kansallisuutta). Vuoden 2005 keväällä Kuopion lukioista ylioppilastutkinnon suorittaneet sijoittuivat jatko-opintoihin saman vuoden syksyllä seuraavasti: yliopistoihin

10 8 20 % (valtakunnallinen keskiarvo 20 %), ammattikorkeakouluihin 13 % (18%) ja ammatillisiin oppilaitoksiin 4 % (4 %). Ammatillisen koulutuksen opiskelijoita, jotka suorittavat lukio-opintoja valmistautuakseen ylioppilastutkintoon ja/tai suorittaakseen lukion oppimäärän, on lukuvuonna Kuopion lukioissa 270 (liite 4) Lukioihin hakeutuminen ja lukioiden aloituspaikat Toisen asteen koulutuksessa opiskelijoilla on vapaa hakeutumisoikeus haluamaansa lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen kotikunnasta riippumatta. Lukioon pääsyn ratkaisee opiskelijan perusopetuksen päättötodistuksen keskiarvo. Koulutuslautakunnan määrittämien tavoitteiden mukaan lukiopaikka turvataan %:lle kuopiolaisista perusopetuksen päättävistä oppilaista joko lukiossa tai kahden tutkinnon (ammatillinen ja lukio) kautta. Lukuvuonna kuopiolaisista peruskoulun päättäneistä lukioon pääsi 53 % (58 %, jos kaksoistutkintolaiset otetaan huomioon). Vuonna 2007 Kuopion lukioihin otetuista opiskelijoista 19 % oli vieraspaikkakuntalaisia. Vuonna 1997 ensisijaisten hakijoiden määrä lukioihin oli korkeimmillaan (1057 hakijaa). Tämän jälkeen hakijoiden määrä on tasaisesti laskenut. Hakijoita Kuopion lukioihin on ollut kuitenkin joka vuosi enemmän kuin aloituspaikkoja. Lukioiden aloituspaikkoja on vähennetty kolme kertaa (yhteensä 125 aloituspaikkaa) vuodesta 2000 alkaen. Vuonna 2007 ensisijaisia hakijoita oli 741 ja aloituspaikkoja yhteensä 695 (kuvio 2). Kevään 2008 yhteisvalinnan alustavien tulosten mukaan ensisijaisten hakijoiden määrä Kuopion lukioihin on kasvanut edellisestä vuodesta n. 5% (n. 40 opiskelijaa). Kuvio 2. Ensisijaiset hakijat vs. aloituspaikat Kuopion kaupungin lukiokoulutuksessa v

11 Lukioikäisten määrän kehitys Kuopion kaupungin laatiman väestöennusteen mukaan lukioikäisten määrä laskee 270 opiskelijalla vuoteen 2015 mennessä (kuvio 3). Jos lukioon hakeutuvien määrä pysyy jatkossa noin puolessa ikäluokastaan, merkitsee se noin muutaman kymmenen opiskelijan vähennystä lukioon hakeutuvissa kuopiolaisissa. Lukioon hakeutuvien opiskelijoiden määrän vähenemistä hillitsee kuitenkin Kuopion rooli maakunnan vetovoimaisimpana lukiopaikkakuntana. Vuonna 2007 Kuopio oli ainoa koulutuksenjärjestäjä Pohjois-Savossa, jolla oli hakijoita lukiokoulutukseen enemmän kuin aloituspaikkoja. Muualla Pohjois-Savossa jäi täyttämättä kaikkiaan n. 500 lukiopaikkaa. Tästä on pääteltävissä, että useat Pohjois-Savon kunnat joutuvat miettimään uudelleen lukiokoulutuksen järjestämistä lähivuosien aikana. Jos ennuste toteutuu, on odotettavissa, että muista kunnista Kuopion lukioihin hakevien opiskelijoiden määrä lisääntyy. Kuvio 3. Kuopion väestömuutokset ikäryhmittäin vuoteen Uusimman väestöennusteen mukaan lukioikäisten määrä laskee edelleen vuoteen 2019 asti, jonka jälkeen tapahtuu taas kasvua (liite 5) Opetustarjonta Kuopion lukioissa verkostoitunut lukiomaailma Verkostoituminen on perusedellytys menestyksekkäälle toiminnalle erityisesti tulevaisuuden verkostoyhteiskunnassa. Kuopion lukiot muodostavat keskenään tiiviin ja hyvin yhteistyökykyisen ja toimivan perusverkoston, joka mahdollistaa

12 10 laadukkaat ja monipuoliset opinnot lukiolaisille sekä myös opettajien tarkoituksenmukaisen yhteiskäytön lukioiden kesken. Lisäksi Kuopion lukioilla on monipuolista yhteistyötä eri tahojen ja verkostojen kanssa Lukioiden oma tarjonta Kaikki Kuopion lukiot tarjoavat opetusta voimaan tulleen opetussuunnitelman mukaisesti, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002). (Liite 6) Erikoislukiostatuksella olevissa lukioissa on käytössä erikoislukion opetussuunnitelma: Kuopion Yhteiskoulun Musiikkilukiossa kokonaan ja Kuopion klassillisessa lukiossa (urheilulukio) ja Kuopion Lyseon lukiossa (IB-lukio) erikoislinjoilla olevilla opiskelijoilla. Erikoislukiot saavat korotettua valtionosuutta: Kuopion Yhteiskoulun Musiikkilukio 200, Kuopion klasssillinen lukio 100 ja Kuopion Lyseon lukio 50 opiskelijan osalta. Koulukohtainen kurssitarjonta painottuu eri lukioissa koulun profiilin mukaisesti (Liite 7: Koulukohtainen tarjonta lukioittain). Esim. Minna Canthin lukion koulukohtaisessa tarjonnassa on paljon ilmaisutaitoon liittyviä kursseja ja Kallaveden lukiossa viestintään ja tekstiilityöhön liittyviä kursseja. Pääsääntöisesti muu koulukohtainen tarjonta on olemassa oleviin oppiaineisiin liittyvää syventävää ja soveltavaa tarjontaa. Voidaan todeta, että Kuopion lukioiden opetussuunnitelmissa on mittava ja monipuolinen kurssitarjonta, joista suurin osa toteutuu vuosittain. Toteumaan vaikuttavat opiskelijoiden mielenkiinto sekä lukioiden taloudelliset resurssit Yhteistyö lukiokoulutuksessa Koululainsäädäntö edellyttää koulutuksen järjestäjiltä yhteistyötä alueella toimivien lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja muun koulutuksen järjestäjien kanssa. Opetussuunnitelmat tulee laatia siten, että ne antavat opiskelijalle mahdollisuuden yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin tarvittaessa myös muiden koulutuksen järjestäjien antamaa opetusta hyväksi käyttäen (L629/98, A810/98, L630/98 ja A811/98) Lukioiden välinen yhteistyö Kuopion lukiot ovat tehneet keskinäistä yhteistyötä opetustarjonnan suhteen jo vuodesta Tällöin kaikki lukiot muuttuivat luokattomiksi. Yhteistyön toteutuminen edellyttää yhteisiä päätöksiä ja sopimuksia käytännön koulutyön järjestämisessä. Kaikki lukiot noudattavat samaa 5-jaksojärjestelmää; jaksojen alkamis- ja päättymispäivät ovat samat kaikissa lukioissa, samoin koeviikot ja palautuspäivät. Oppitunnit ja välitunnit ovat samanpituisia ja lukiot noudattavat samaa johtonumerojärjestelmää, mikä tarkoittaa, että kaikissa lukioissa oppitunnit ovat samanaikaisesti. Nämä ovat edellytyksiä opiskelijoiden liikkumiselle lukiosta toiseen samoin kuin opettajien ja tilojen yhteiskäytölle.

13 11 Rehtorit sopivat lukuvuosittain, minkä aineiden tai kurssien tarjonnassa tehdään yhteistyötä. Yhteistyön kautta ylläpidetään toimivaa, taloudellista ja opiskelijoiden valintatoiveet huomioon ottavaa lukiokoulutusta. Selkeitä yhteistyöaineita ovat tällä hetkellä muut A-kielet kuin englanti (saksa, ranska, venäjä), B2/B3 saksa ja ranska, B3-espanja, italia, latina ja venäjä, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, filosofia, kuvataide, taito- ja taideaineiden lukiodiplomikurssit ja terveystieto. Näissä yhteistarjonta koskee sekä pakollisia että syventäviä kursseja. Nuorten lukiokoulutuksen tuntijaon mukaisia oppiaineita on 30, joten n. 30 %:ssa oppiaineista tehdään Kuopiossa sovittua yhteistyötä. Myös muiden aineiden valtakunnan tuntijaon syventävien kurssien järjestämisessä tehdään yhteistyötä: useamman lukion pienet valintamäärät jossakin yksittäisessä kurssissa takaavat kurssin toteutumisen, kun kiinnostuneet kerätään yhdeksi ryhmäksi johonkin kaupungin lukioista. Näiden sovittujen yhteistoimintojen lisäksi opiskelijat voivat halutessaan tehdä yksilöllisiä, yksittäisiä kurssivalintoja kaikista Kuopion lukioista. Välimatkat kuopiolaisten lukioiden välillä ovat pisimmilläänkin kohtuulliset ja useimpien lukioiden välillä siirtyminen koulusta toiseen onnistuu välituntisin. Lukuvuonna lukiolaiset liikkuivat 657 kurssisuorituksen verran lukiosta toiseen (Liite 8: Lukioiden välinen yhteistyö kurssisuorituksina). Luku on käytännössä vielä jonkin verran suurempi, sillä erityisesti yksittäisen opiskelijoiden liikkuvuudesta ei ole sovittu täysin yhtenäistä kirjaamismenetelmää lukioiden kesken ja siten luvusta puuttuu joitakin suorituksia. Päivälukioiden keskinäisen yhteistyön lisäksi varteenotettava yhteistyökumppani on Kuopion aikuislukio, joka monipuolisen lähi-, etä- ja verkko-opetuksen lisäksi järjestää kesälukiotoimintaa kesäkuussa ja elokuussa. Tämä tarjonta on antanut päivälukiolaisille huomattavan lisämahdollisuuden muun muassa ylioppilastutkinnon hajauttamiseksi. Lukuvuonna päivälukiolaiset suorittivat aikuislukiossa yhteensä 782 kurssisuoritusta, joista suurin osa ruotsin kielessä ja vieraissa kielissä (Liite 9: Päivälukiolaiset aikuislukiossa ). Yhteistyö päivälukioiden kesken sekä aikuislukion kanssa on kurssisuorituksina yhteensä ainakin 1439 kurssia lukuvuonna Yhteistyö toisen asteen ammatillisten oppilaitosten kanssa Kuopion lukiot tekevät seudullista yhteistyötä toisen asteen ammatillisen koulutuksen kanssa. Yhteistyösopimuksessa (Toisen asteen koulutuksen yhteistyösopimus ) ovat mukana Kuopion lukiot, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Kuopion konservatorio, Kuopion talouskoulu, Karttulan lukio, Siilinjärven lukio, Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Pohjois-Savon opisto lukien sekä Nilsiän lukio lukien. Toisen asteen

14 12 koulutuksen yhteistyötä koordinoi johtoryhmä, jossa on edustaja jokaisesta yllämainitusta sopijaosapuolesta. Koulutuksen järjestäjien opetustarjontaa voidaan käyttää sopijaosapuolten kesken seuraavasti: 1) Mahdollisuus opiskella yhden tai useamman valinnaiskurssin laajuiset opinnot toisessa oppilaitoksessa. 2) Mahdollisuus opiskella valmiiksi suunniteltu opintokokonaisuus toisessa oppilaitoksessa, esim. ammatillisia aineita tai ylioppilastutkinnon aineita. 3) Mahdollisuus suorittaa a) ammatillisen tutkinnon lisäksi kokonaan tai osittain lukion oppimäärä ja/tai ylioppilastutkinto tai b) lukion ja ylioppilastutkinnon rinnalla ammatillinen tutkinto c) ammatillisen tutkinnon lisäksi toinen ammatillinen tutkinto kokonaan tai osittain. 4) Mahdollisuus suorittaa yksilöllisen opinto-ohjelman mukaisia opintoja toisessa oppilaitoksessa. Kahden tutkinnon koulutusalat lukuvuonna : Savon ammatti- ja aikuisopisto Liiketalouden perustutkinto ja lukio Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto ja Matkailualan perustutkinto ja lukio Rakennusalan perustutkinto ja lukio Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto ja lukio Sähköalan perustutkinto ja lukio Vaatetusalan perustutkinto ja lukio Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Kuopion konservatorio Kuopion lukioista Kallaveden lukio ja Minna Canthin lukio vastaavat pääsääntöisesti kahden tutkinnon opiskelijoiden lukio-opinnoista, joita tällä hetkellä suoritetaan ns. jaksoperiaatteella. Jokaisessa lukiossa on kuitenkin mahdollista suorittaa ammatillisia opintoja. Varsinaisten kahden tutkinnon suorittajien lisäksi yksittäiset opiskelijat voivat vapaasti liikkua toisen asteen opinnoissa lukioista ammatilliselle puolelle ja päinvastoin. Tämä on mahdollistettu sopimalla samasta jaksojärjestelmästä ja ns. yhteistoiminta-ajasta, joka sijoittuu aina tiistai- ja torstai-iltapäiviin. Näihin ajankohtiin oppilaitokset luovat opetustarjontaa, joka erityisesti vastaa eri oppilaitosten ja eri opiskelijoiden kysyntään.

15 Yhteistyö korkea-asteen kanssa Kuopion lukioiden ja Kuopion yliopiston välisestä yhteistyöstä on sovittu sopimuksella. Sopimus on viimeksi tarkistettu (Kuopion lukioiden ja Kuopion yliopiston yhteistyösopimus). Yhteistyötä koordinoi johtoryhmä. Sopimukseen pohjautuva, tavoitteellinen yhteistyö Kuopion yliopiston kanssa käynnistyi 1990-luvun lopulla lähinnä luonnontieteiden ja ympäristötieteiden aloilla. Tarjonta on myöhemmin laajentunut sosiaalitieteisiin ja nyttemmin ylioppilastutkinnon uudistuksen jälkeen myös terveystieteisiin. Yhteistyömuotoina ovat ns. lukio-opintoja täydentävä opetus ja kokonaisen kurssin mittaiset opintokokonaisuudet, jotka hyväksi luetaan lukiolaisille lukioopintoihin kuuluvina soveltavina kursseina. Toteuma (Liite 10) Muut verkostot Kaikki Kuopion lukiot kuuluvat Kuopion koulutuspalvelukeskuksen hallinnoimaan ISOverstaaseen, joka tuottaa, jakaa ja ylläpitää valtakunnallisesti avoimia verkko-opetuspalveluja. ISOverstaassa on mukana yhteensä 58 toisen asteen oppilaitosta (lukioita ja ammatillisia) Pohjois-Savosta, Etelä-Savosta, Pohjois-Karjalasta, Kainuusta ja Länsi-Uudeltamaalta. Kuopion lukiot ovat myös mukana Opetushallituksen rahoittamassa ISOverstaan virtuaaliluokka hankkeessa. Hankkeessa kehitetään virtuaaliluokkapalvelujen pedagoginen ja tekninen toimintamalli, avoin maksullinen virtuaaliluokan opetustarjonta: samanaikaisopetus, oppituntitallenteet, ohjatut verkkokurssit, jotka sisältävät opetusta tallenteina sekä kokous- ja ryhmätyöpalvelut. Kevään 2008 aikana kaikkiin Kuopion lukioihin on varustettu virtuaaliluokkatila opetuksen lähettämistä ja tallentamista varten. Kuopion klassillinen lukio kuuluu Kuopion kaupungin koulutuspalvelukeskuksen hallinnoimaan Pohjois-Savon urheiluakatemiaan. Urheiluakatemiassa on mukana Pohjois-Savosta yhteensä 8 lukiota, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Kuopion yliopisto. Urheiluakatemian tavoitteena on tehostaa yleissivistävän, ammatillisen ja korkea-asteen yhteistyötä urheilijoiden opetuksessa ja valmennuksessa sekä niihin liittyvissä tukipalveluissa. Kaikki lukiot ovat valtakunnallisesti verkostoituneita ja toimivat aktiivisesti eri lukioverkostojen kanssa: urheilulukioiden, musiikkilukioiden, IB-lukioiden sekä suurten lukioiden verkosto jne. Nämä verkostot hyödyttävät erityisesti lukioiden toimintaan, pedagogiseen ja hallinnolliseen kehittämiseen sekä täydennyskoulutukseen liittyvissä asioissa. Täydennyskoulutuksen osalta Kuopion lukiot ovat mukana Pohjois-Savon opetustoimen yhteisessä täydennyskoulutushankkeessa, jossa on mukana yhteensä 19 kuntaa. Kuopion lukiot ovat vahvasti myös kansainvälisesti verkostoituneita. Kaikilla lukioilla on yhteistyökouluja sekä opiskelija- että opettajavaihtoa ja hanketoimintaa eri maissa.

16 Talous Kuopion koulutuspalveluiden toimintakulut olivat vuonna 2007 noin 71,5 M. Perusopetuksen osuus niistä oli 78 %, lukiokoulutuksen 19 % ja hallinto- ja tukipalveluiden 3 %. Kuopion kaupungin lukiotoimen toimintakulut vuonna 2007 olivat n. 13 M (kuvio 4). Suurimman menoerän muodostavat henkilöstökustannukset (73 % toimintakuluista). Tuloja lukiotoimi saa lukiokoulutuksen myymisestä ennen kaikkea ammatilliselle toiselle asteelle (lukuvuonna n ). Kuvio 4. Kuopion lukiokoulutuksen toimintakulut v Vuonna 2006 Kuopion lukiokoulutuksen käyttökustannukset olivat 4348 / opiskelija. Suomen 12 suurimman kaupungin vertailussa Kuopiossa järjestetään lukiokoulutusta toiseksi edullisimmin (liite 11). Kuopion kaupungin toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2008 tavoitteeksi on asetettu oleminen 4. kustannustehokkain 12 suurimman kaupungin joukossa. Lukiokoulutuksen sisäiseen hallintoon Kuopio käyttää kaikkein vähiten resursseja (193 / opiskelija) (liite 12).

17 15 4. KEHITTÄMISNÄKÖKULMAT 4.1. Maakunnasta tulevat haasteet Edellä kappaleessa todetaan, että monet kunnat joutuvat tulevina vuosina uudelleen miettimään lukiokoulutuksen järjestämistä. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan lukioikäisten määrä on valtakunnallisesti pienimmillään vuosina Pohjois-Savossa suuntaus on samanlainen (Kuvio 5). Kuopion väestöennusteen mukaan vuoteen 2015 mennessä lukioikäisten määrä vähenee 270:llä, joista noin puolet olisi mahdollisia lukion kävijöitä vuotiaat Pohjois-Savon seuduilla vuosina ja ennuste vuoteen Koillis-Savon sk. Kuopion sk. Sisä-Savon sk. Varkauden sk. Ylä-Savon sk. Kuvio vuotiaat Pohjois-Savossa vuosina ja ennuste vuoteen Kuopion lähikuntien 16-vuotiaiden määrässä ei tapahdu muutosta vuoteen 2010 mennessä (kuvio 6); sen sijaan vuonna vuotiaiden määrä tulee ennusteiden mukaan putoamaan 493:sta 415:een. Näistä noin 50 % eli 207 olisi vuonna 2010 lukio-opintonsa aloittavia. Oletus, että lukiokoulutuksen järjestäminen loppuisi kaikissa Kuopion ympäristökunnissa, on epärealistinen. Käytännössä haasteita Kuopion suuntaan voi tulla 1-4 kunnasta (keskimäärin lukio-opinnot aloittavaa opiskelijaa).

18 16 16-vuotiaat Pohjois-Savon seuduilla vuosina ja ennuste vuoteen Koillis-Savon sk. Kuopion sk. Sisä-Savon sk. Varkauden sk. Ylä-Savon sk. Kuvio vuotiaat Pohjois-Savossa vuosina ja ennuste vuoteen Pohjois-Savon liiton maakuntahallituksen asettaman opetustoimen arviointiryhmän loppuraportti ennakoi lähiopetuksen loppumista neljässä maakunnan lukiossa seuraavan vuosikymmenen aikana. Myös mahdolliset kuntaliitokset tulevat vaikuttamaan lukiokoulutuksen järjestämiseen. Kuntaliiton selvityksen mukaan keväällä 2007 lukiokoulutuksen ajankohtaisselvitykseen osallistuneista lukioista yli 70 % turvasi lukiokoulutuksen saannin omassa kunnassa, mutta tulevaisuudessa oman kunnan lukiopalvelujen osuus näissä kunnissa laskee 61 %:iin. Lukiokoulutukseen hakeutumista säätelevät väestökehityksen lisäksi myös muut tekijät. Lukiolain 19 :n mukaisesti opiskelijalla on oikeus vapaasti hakeutua haluamaansa lukioon kotipaikkakunnasta riippumatta. Hakeutumiseen vaikuttaa kunnan lukiokoulutuksen imago ja tarjonta. Kuopion kohdalla houkuttavuutta lisäävät mahdollisuus suorittaa laajoja ja laadukkaita lukioopintoja monipuolisesta kurssitarjonnasta sekä erikoislukiot (musiikki ja tanssi, urheilu, IB), ilmaisutaitopainotteisuus, viestintä ja vankka kokemus yhdistää ammatilliset opinnot lukio-opintoihin. Lukiokoulutuksen aloituspaikoista päätetään paikallisesti; ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja säädellään valtakunnallisesti. Ammatilliseen koulutukseen hakevien ja sijoittuneiden määrä on ollut nousussa valtakunnallisesti 2000-luvulla, mikä suoraan vaikuttaa lukioon hakeutuvien ja sijoittuvien määrään. Tosin Kuopiossa on tilanne säilynyt tältä osin vakaana viime vuosina Maakuntalukio Toimeksiannossa pyydetään selvittämään myös maakuntalukiomalli. Työryhmä päätyi käsittelemään kahta ns. maakuntalukiomallia. Toinen on nykyinen, jo toiminnassa oleva Pohjois-Savon maakuntalukiokokeilu, jossa opetusta annetaan

19 17 virtuaalisesti lähikuntiin Kuopion klassillisesta lukiosta ja myöhemmin mahdollisesti muistakin Kuopion lukioista. Virtuaaliopetuksella tarkoitamme tässä mediapalvelimen kautta tulevaa, joko reaaliaikaista tai tallennettua opetusta. Toisessa maakuntalukiomallissa Kuopio järjestäisi lukiokoulutusta alueen kuntien tarpeisiin isäntäkuntamallilla. Lukiokoulutuksen järjestämisluvan omaava kunta tai taho voi kuitenkin hankkia vain osan lukiopalveluista muilta lukiolain (629/1998) 5 :ssä mainituilta tahoilta. Lukiokoulutusta arvioitaessa työryhmä näkee Kuopion kaupungin ensisijaisena tavoitteena oman lukiokoulutuksen monipuolisen kehittämisen ja talouden turvaamisen. Kuopio haluaa kuitenkin olla aktiivinen alueellinen toimija ja tarvittaessa olla neuvottelemassa lukiokoulutuksen järjestämisyhteistyöstä alueen kuntien kanssa, mikäli tällaisia toiveita esitetään. Koulutuksen järjestämisen tulee olla Kuopiolle taloudellisesti vähintäänkin neutraalia Pohjois-Savon maakuntalukiokokeilu - virtuaalilukio Maakuntalukiokokeilu syntyi ympäristökuntien tarpeesta saada toteutettua valtakunnan tuntijaon mukaista opetusta siinäkin tilanteessa, että opetusryhmät alkoivat olla liian pieniä lähiopetuksen järjestämiseksi. Suunnitteluvaiheessa lähtökohtana oli ensisijaisesti opiskelijoiden kuljettaminen Kuopioon tietyille kursseille joissakin jaksoissa. Toteuttamiskokeilu käynnistettiin Itäsuomalainen oppimisverkosto (ISOverkosto) hankkeen avulla niin, että Kuopion klassillinen lukio tuotti virtuaaliluokan oppituntitallenteita muille kokeilussa mukana oleville lukioille (Karttula, Nilsiä, Tuusniemi ja Vesanto). Virtuaaliluokkaopetuksessa opiskelijat seuraavat valitsemansa kurssin opetusta oman kuntansa lukiossa joko samaan aikaan kun oppituntia pidetään tai myöhemmin tallenteena haluamanaan ajankohtana. Hallinnollisesti kurssisuoritus otetaan vastaan Kuopiossa. Lukuvuonna maakuntalukiokokeilussa tulee kurssisuorituksia Kuopion klassilliseen lukioon yhteensä 20. Suoritukset painottuvat latinan kieleen ja reaaliaineisiin. Liitteessä opiskelijan kuvaus maakuntalukiotoiminnasta (Liite 13) ISOverstaan virtuaaliluokka -hankkeen avulla kaikissa Kuopion lukioissa on valmius virtuaaliluokkaopetuksen antamiseen lukuvuodesta alkaen. Kuopion lukiot tarjoavat myös kokonaan tai osittain ohjattuja Moodleverkkokurseja ISOverstaan valtakunnallisesti avoimessa tarjonnassa. Kuopion aikuislukio on suurin ISOverstaan verkko-opetuksen tarjoaja: vuonna 2007 yhteensä 109 kurssisuoritusta (liite 14). Täytyy kuitenkin muistaa, että verkko-, etä- ja virtuaaliopetus voi olla nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa vain lähiopetusta tukeva tai pieneltä osin sitä korvaavaa opetusta (KESU).

20 18 Opettajat saavat korvauksen virtuaaliluokkaopetuksesta (verkkokameravälitteinen opetus) paikallisen virkaehtosopimuksen mukaan Vaikutusarviointi Opetustarjonta Maakuntalukiokokeilu ja myöhemmin vakiintuva maakuntalukiotoiminta tarjoaa hyvän käytännön mahdollisuuden tukea lukiokoulutuksen järjestämistä myös sellaisissa kunnissa, joissa kaikkia lukiolaissa tarkoitettuja palveluja ei pystytä itse tuottamaan. Kysymykseen tulevat sellaiset oppiaineet ja kurssit, joiden järjestäminen omassa lukiossa pienen opiskelijamäärän vuoksi ei olisi taloudellisesti tarkoituksenmukaista. Lukio-opintojen ja ylioppilaskirjoituksiin valmentavien kurssien saatavuus paranee opiskelijan asuinpaikasta riippumatta. Tämä vaikutus koskee ensisijaisesti maakunnan lukioita. Kuopion lukiot voivat tehostaa ja tarkoituksenmukaistaa opetustarjontaansa käyttämällä tätä mahdollisuutta hyväksi myös keskinäisessä yhteistyössä ja opiskelijoiden tukitoimissa. Opettajaresurssin käyttö Kuopion kaupungin opetushenkilöstön määrään virtuaaliluokkatoiminta ei vaikuta. Se kuitenkin monipuolistaa opettajien taitoja ja menetelmiä tarjota erimuotoista opetusta ja toimii siten pedagogisen osaamisen kehittäjänä. Tämä mahdollistaa myös opiskelijan opintojen tukemisen esim. pitkien poissaolojen aikana tai opiskelijan valmistautumisen ylioppilastutkintoon (kertauskurssit lähiopetuksen lisäksi virtuaalisesti). Hallinto ja johtaminen Virtuaaliluokkaopetuksen järjestäminen edellyttää hallinnollista yhteistyötä ja koordinointia mukana olevilta oppilaitoksilta. Taloudellisuus ja tehokkuus Virtuaaliluokkaopetuksen tarjonnan hinnoittelussa täytyy ottaa huomioon sen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset (lisäkorvaus opettajille, laitehankinnat, hallintokustannukset) Lukiokoulutusta maakuntaan isäntäkuntamallilla Varsinaisessa kuntayhteistyössä kuntalaki antaa mahdollisuuden erilaisiin toteuttamisvaihtoehtoihin: osakeyhtiö, liikelaitos, kuntayhtymä, isäntäkuntamalli jne. Näistä koulutussektorilla on käytetty yleisimmin kuntayhtymämallia järjestettäessä alueen ammatillista koulutusta. Lukiokoulutusta on järjestetty vain harvoissa kuntayhtymissä: Vuonna 2007 lukiokoulutuksen järjestäjinä toimi 262 kuntaa, 36 yksityistä ja vain kolme kuntayhtymää. Kuopion alueella ammatillisen koulutuksen järjestäjänä toimii Savon koulutuskuntayhtymä. Kuopion kaupunki rahoittaa ammatillista koulutusta yleisen kuntaosuuden

21 19 kautta, jota jokainen Suomen kunta joutuu asukasluvun suhteessa maksamaan riippumatta siitä, onko paikkakunnalla ao. koulutusta. Samalla periaatteella rahoitetaan myös lukiokoulutus. Lukiokoulutuksen siirtyessä kuntayhtymään, kunta maksaa edelleenkin oman osuutensa lukiokoulutuksen kuluista. Savon koulutuskuntayhtymän perussopimuksessa (3 ) lukiokoulutuksen järjestämisestä on mainittu, että kuntayhtymä voi järjestää lukiolain alaista koulutusta kuntayhtymän jäsenkunnissa, jotka omaehtoisesti luopuvat lukiokoulutuksen järjestämisestä Omistajapolitiikan suunnitelma-asiakirjassa lukiokoulutuksen järjestäminen on linjattu seuraavasti: - kuntayhtymä käynnistää erilliseen lukiokoulutukseen tähtäävät selvitykset jonkun jäsenkunnan alueella ainoastaan jäsenkunnan aloitteesta - koulutus on pystyttävä järjestämään lukiokoulutukseen myönnettyjen valtionosuuksien turvin - kuntayhtymä ei järjestä jäsenkunnan alueella jäsenkunnan lukion kanssa kilpailevaa, erillistä lukiotoimintaa. Kuntaliiton raportti (Lukiokoulutuksen palvelurakenteiden kehittäminen, 2008) listaa seuraavia uhkia lukiokoulutuksen siirtyessä kuntayhtymien alaisuuteen: kunnan päätäntävalta lukiokoulutuksen järjestämisen osalta kapenee (esim. lukiotoimipisteet), koulutuksen laadun turvaaminen suuren koulutuskuntayhtymän sisällä vaikeutuu, lukiokoulutus muuttuu erääksi ammatillisen koulutuksen linjaksi Ruotsin tapaan. Kuten jo aiemmin todettiin, hallitusohjelmassa on linjattu, että lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta kehitetään sisällöllisesti erillisinä koulutusmuotoinaan. Viitaten Kuntaliiton 2008 julkistamaan raporttiin Lukiokoulutuksen palvelurakenteiden kehittäminen työryhmä näkee ns. isäntäkuntamallin sopivimpana lukiokoulutuksen alueelliseen järjestämisyhteistyöhön. Isäntäkuntamallissa Kuopiolla olisi vastuu joko koko lukiokoulutuksen järjestämisestä sopimuskuntien alueella tai sopimuskunnan kanssa (alueellinen järjestämismalli) tai vaihtoehtoisesti vastuu sovituista lukiokoulutuksen tehtävistä sopimuskuntien alueella kuten hallinnosta, osasta opetustarjontaa, verkko-opetuksesta, tukipalveluista jne (alueellinen hallintomalli). Kunnat pitävät nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen saatavuutta omassa kunnassa statuskysymyksenä eivätkä mielellään siirrä järjestämisvastuuta toiselle kunnalle. Työryhmä pitääkin alueellista hallintomallia näistä kahdesta todennäköisempänä tulevaisuuden vaihtoehtona. Tällöin lukiokoulutuksen järjestämisvastuu säilyy edelleen sopimuskunnalla. Tällä mallilla ei ole vaikutusta järjestämislupiin eikä valtionosuuksien ohjautumiseen.. Kuntien välisestä yhteistyöstä laaditaan yhteistoimintasopimus ja/tai palvelusopimus, jossa tarkasti määritellään yhteistoiminnan hallinto, päätöksenteko, henkilöstökysymykset, kustannuskysymykset sekä muut yksityiskohdat.

22 Maakunnan haasteet ja niihin vastaaminen 1. Lukiotoiminta lakkaa lähikunnassa kokonaan. Lähikunnan perusopetuksen päättävät nuoret hakeutuvat ja sijoittuvat lukiokoulutukseen valtakunnallisessa yhteishaussa. 2. Lähikunta sopii Kuopion kaupungin kanssa lukiokoulutuksen järjestämisestä. Lähikunnan lukiokoulutus on Kuopion kaupungin järjestämää ja lähikunnan lukio on yksi Kuopion kaupungin lukioista. (Isäntäkuntamalli: alueellinen järjestämismalli) 3. Lähikunta sopii Kuopion kaupungin kanssa lukiokoulutuksen hallinnoinnista. Lähikunnan lukiosta tulee jonkin Kuopion lukion filiaalitoimipiste. (Isäntäkuntamalli: alueellinen hallintomalli) Vaikutusarviointi (1) Mikäli lukiotoiminta lakkaa lähikunnassa, osa perusopetuksen päättävistä nuorista hakeutuu ja sijoittuu Kuopion lukioihin, osa muualle. Koska lukiokoulutuksen aloituspaikkoja säädellään paikallisesti, Kuopion kaupungille saattaisi tulla paineita lisätä aloituspaikkoja edellyttäen, että lukiokoulutukseen hakeutuvien määrä lisääntyisi ja ilman lukiopaikkaa jäävien (kuopiolaisten) osuus kasvaisi merkittävästi. Tämä voisi aiheuttaa tilojen riittämättömyysongelman, sillä nykyisten lukiokiinteistöjen tilakapasiteetin käyttöaste koulupäivän aikana on tällä hetkellä jo 99 %, ja aloituspaikkojen lisääminen edellyttäisi näin ollen uusia tilajärjestelyjä. (2) Mikäli lähikunta sopii Kuopion kaupungin kanssa koko lukiokoulutuksen järjestämisestä, lähikunta luopuu lukiokoulutuksen järjestämisluvasta ja vastuu siirtyy Kuopion kaupungille. Tällöin lähikunnan lukiosta tulee yksi Kuopion lukioista ja valtionosuudet ohjautuvat Kuopion kaupungille. Lukion opetushenkilöstöstä tulee Kuopion kaupungin henkilöstöä. Ongelmakohdaksi voi kuitenkin muodostua juuri henkilöstökysymys, sillä pienessä kunnassa lukion opettajien virat ovat yleensä yhteisiä perusopetuksen kanssa. On myös mahdollista, että lähikunnan lukion opettajat tekevät osan opetustyöstään jossakin muussa Kuopion lukiossa, mutta tätä saattavat vaikeuttaa asuinpaikasta ja toimipaikkojen sijainnista johtuvat välimatkat ja opetustuntien saatavuus. Keskeisiä sopimusasioita ovat myös kiinteistöjen käyttö, ruokapalvelut ja opiskelijan terveydenhuolto. (3) Mikäli lähikunta sopii Kuopion kaupungin kanssa lukiokoulutuksen hallinnoinnista, lähikunnassa säilyy lukion toimipiste (filiaali). Kuopion kaupungin vastuu (hallinto, opetusjärjestelyt, henkilöstökysymykset, tukipalvelut) määritellään yhteistoimintasopimuksessa. Tällöin lukiokoulutuksen

23 21 järjestämislupaan tai valtionosuuksien ohjautumiseen ei tule muutoksia. Lukion toimipiste on jonkin Kuopion lukion filiaali ja mikäli useampi lähikunta päätyy tällaiseen alueelliseen hallintomalliin, filiaaleja voi olla useampia ja ne voivat olla yhden kuopiolaisen lukion hallinnoimia tai jakautuneina eri lukioiden filiaaleiksi. Ns. Kainuun mallissa, jossa lukiokoulutusta ylläpitää kuntayhtymä, on neljän pienen lukion ns. filiaalimalli, jossa Suomussalmen, Paltamon, Hyrynsalmen ja Puolangan lukiot toimivat yhdessä Suomussalmen lukion hallinnoimana. Tähän on päädytty pienten lukioiden elinkelpoisuuden turvaamiseksi. Näistä suurimmassakin eli Suomussalmen lukiossa on vain 177, muissa kolmessa yhteensä 246 opiskelijaa. Isommat Kainuun maakunta-kuntayhtymään kuuluvat lukiot (Kajaanin lukio, Sotkamon lukio ja Kuhmon lukio) toimivat itsenäisinä lukioina. Opiskelija- ja henkilöstömääriltään pienet lukiot mahdollistavat hallintomallin, jossa Suomussalmen lukion rehtori vastaa myös filiaalilukioiden toiminnasta ja filiaalilukioissa hallintovastuu on apulaisrehtoreilla. Vaikutukset opetustarjontaan, henkilöstöresurssiin, hallintoon ja johtamiseen sekä taloudellisuuteen ja tehokkuuteen riippuvat yhteistoimintasopimuksen sisällöstä Keskuslukiomalli Kaupunginjohtaja Petteri Paronen on työryhmän toimeksiannossa kirjannut yhdeksi selvitystyön kohteeksi keskuslukiomalliin siirtymisen Kuopion kaupungissa. Tätä ns. keskuslukiomallia ei ole toimeksiannossa tarkemmin määritelty. Yleisimmin keskuslukiomallilla tarkoitetaan mallia, jossa lukiokoulutuksen järjestäjän kaikki lukiot toimivat yhden lukion hallinnoimana joko samassa kiinteistössä tai eri toimipisteissä. Tällainen malli on hyvin harvinainen. Itse asiassa työryhmä ei löytänyt suomalaisesta lukiokoulutuksesta yhtään tällaista järjestämis- tai hallintomallia. Useimmiten, kun hallinnollisia muutoksia on tehty, lukioita on lakkautettu tai yhdistetty toisiinsa, mikäli tilat ovat sen mahdollistaneet. Eräänlainen keskuslukiomalli on käytössä Kainuun maakunta kuntayhtymän kokeilussa, jossa koulutustoimiala on järjestetty siten, että pienet lukiot toimivat yhden isomman lukion filiaaleina (ks. yllä). Tämän mallin tavoitteena on yhteisen hallinnon lisäksi tehdä opetuksellista yhteistyötä. Osa opetuksesta järjestetään siten, että yhdessä lukioista opetus on lähiopetuksena ja toiset lukiot seuraavat sitä videoneuvottelulaitteiden välityksellä. Enimmillään etäopetuksen määrä koko opetuksesta on n. 50 %. Kuopion lukioiden kohdalla ns. keskuslukiomalliin siirtyminen tarkoittaisi lukiokokonaisuuden syntymistä, jossa opiskelisi 2198 nuorta ja 246 aikuisopiskelijaa sekä lisäksi kahden tutkinnon suorittajia. Lukio toimisi 5-6 eri kiinteistössä. Keskuslukion ja sen eri toimipisteiden hallinnosta vastaisi johtava rehtori toimipisteiden toiminnasta riittävä määrä rehtoreita ja muuta hallintohenkilöstöä toimipisteen opiskelija- ja henkilöstömäärästä sekä

24 22 toimipisteen luonteesta riippuen. Lukiotoimenpäällikkö vastaisi koko lukiotoimesta. Kuopion keskuslukio (lukio X) Kuopion keskuslukion rehtori (lukio X:n rehtori) Kallaveden lukio rehtori apulaisrehtori(t) Kuopion klassillinen lukio 574 rehtori apulaisrehtori(t) Kuopion Lyseon lukio 466 rehtori apulaisrehtori(t) Kuopion Yhteiskoulun Musiikkilukio 224 rehtori apulaisrehtori(t) Minna Canthin lukio rehtori apulaisrehtori(t) Kuopion aikuislukio rehtori apulaisrehtori(t) Vaikutusarviointi Keskuslukiomalli voi olla toimiva, jos alueella on lukioita, joiden opiskelijamäärä on pieni ja joiden yhdistäminen muuten ei ole mahdollista. Tällöin voidaan säästää hallintokuluista, mikäli oppilaitoksissa on rehtoreiden sijasta apulaisrehtorit. Malli voi helpottaa myös yhteisen opetustarjonnan sopimista ja järjestämistä. Kuopiossa keskuslukiomallin käyttämistä rajoittavat lukioiden koko ( opiskelijaa/ lukio) ja kiinteistöjen kapasiteetti. Kaikki Kuopion lukiot toimivat eri kiinteistöissä ja opiskelijamäärät on suhteutettu kiinteistöjen vetoisuuteen. Koulutustarjonta ja sen monipuolisuus Lukioiden rehtorit ovat sopineet vuodesta 1995 alkaen erilaisista yhteistoiminnan kannalta olennaisista toiminnallisista järjestelyistä, jotka mahdollistavat toimivan opetuksellisen yhteistyön koulujen välillä. Näitä on kuvattu tarkemmin luvussa On huomattavaa, että useat vertailukaupungit (Jyväskylä, Tampere, Oulu) ovat menneet vastaaviin käytänteisiin vasta parin viime vuoden aikana tai ovat vasta menossa niihin. Keskuslukiomalli ei ratkaisevasti muuttaisi lukioiden opetustarjontaa nykyiseen verrattuna eikä siis parantaisi opiskelijoiden mahdollisuutta suorittaa lukio-opintoja ja valmistautua ylioppilastutkintoon. Opettajaresurssin käyttö Keskuslukiomalliin siirtyminen ei toisi muutosta opettajien työmääriin, koska toimipisteet jatkaisivat toimintaansa samoilla opiskelijamäärillä ja opetustarjontaan ei tulisi merkittäviä muutoksia. Hallinto ja johtaminen Hallinnollisten muutosten tekeminen olisi kehittämisen tai säästöjen kannalta merkityksetöntä, sillä koulun johtamiseen liittyvät tehtävät pysyvät määrältään ja

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus Tilastotietoja lukioista lukuvuonna 2012-2013 Sisällys Kuopion lukioiden opiskelijavalinta 2012... 3 Kuopion lukioiden opiskelijat 20.9.2012...

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot

Sopimuksen mukaiset koulutuksen järjestäjät: Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue, lukiokoulutus/ Kuopion lukiot 1/5 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS Juankosken sivistyslautakunta 25.3.2014 15, liite 9 Tällä sopimuksella seuraavat osapuolet sopivat Kuopion alueen toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen

Lisätiedot

TIETOJA KUOPION LUKIOISTA 2015-2016

TIETOJA KUOPION LUKIOISTA 2015-2016 TIETOJA KUOPION LUKIOISTA 2015-2016 SISÄLLYSLUETTELO l Lukioiden opiskelijat l Lukioiden aloituspaikat l Opiskelijavalinta 2015 l Opiskelijavalinta 2010-2015 l 4. vuosikurssin opiskelijamäärät l Päivälukioiden

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 384 opiskelijaa

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015

YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori ANNE LINDELL Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi YSIEN YHTEISVALINTAILTA tammikuu 2015 MIKÄ SINUSTA TULEE ISONA? VUOSI 2020/2025

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014 Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava palvelujohtaja

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus

Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus LUKIOVERKKOSELVITYS 2013- Lasten ja nuorten palvelut Toisen asteen koulutus 1 TAVOITTEET LUKIOVERKON KEHITTÄMISELLE Laadullisesti korkeatasoinen lukiokoulutus Riittävät valinnanmahdollisuudet takaava resurssointi

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja

Lisätiedot

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 11.2.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO LUKIOKOULUTUKSEN KEHITTÄMISEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA TIEKE, HELSINKI vaikuta ja vaikutu 09.10.2008 Lauri Pirkkalainen Konneveden lukio Lukioiden virtuaaliverkosto http://www.peda.net/veraja/pienetlukiot KONNEVEDE

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.

Opintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10. Opintopolku Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014 Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.2014 Turku Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen sähköinen hakujärjestelmä

Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen sähköinen hakujärjestelmä Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen sähköinen hakujärjestelmä Yhteishaku siirtyi nettiin miten 2.vaiheeseen? www.koulutusnetti.fi www.haenyt.fi www.kouluta.fi Ritva Sammalkivi Kansanopisto ja

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava palvelujohtaja ja palvelutuotantoa

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Jatkaisinko lukioon?

Jatkaisinko lukioon? Jatkaisinko lukioon? Miksi lukio on hyvä valinta? Jatko-opintomahdollisuudet laajenevat. Lukio antaa mahdollisuuden hakea korkeakouluihin ja yliopistoihin. Lukio tarjoaa aikaa ja tukea tulevaisuuden miettimiseen.

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 01-02. 2014 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi no / /

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 01-02. 2014 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi no / / Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO 6.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 01-02. 2014 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi no / / Aineopettajaliiton (AOL

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

ALOITUS S2015 II-tutkinto

ALOITUS S2015 II-tutkinto ALOITUS S2015 II-tutkinto 12.8.2015 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio YHDISTELMÄTUTKINTO Suoritetaan yhtä aikaa ammatillisia opintoja sekä lukio-opintoja ammatillinen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun opetus-

Lisätiedot

Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset. 22.3.2013 Katariina Männikkö

Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset. 22.3.2013 Katariina Männikkö Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset 22.3.2013 Katariina Männikkö Uusi lainsäädäntö 1047/2012: VnA ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annetun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot yhteishaku 2015 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Opiskelijan polku 2 Mitä hyötyä? Opiskelemalla lukioaineita parannat mahdollisuuksiasi menestyä jatko-opintojen

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

aikuisten perusasteen

aikuisten perusasteen Oulun aikuislukion aikuisten perusasteen ja lukio-opinnot vankilaopetuksessa apulaisrehtori Päivikki Halla-aho 8.5.2012 Aikuislukion vankilaopetuksesta Koulu käynnistyi Oulun vankilassa v.1978 Videovälitteistä

Lisätiedot

Rotokolla. Ohjeita ja pelisääntöjä lukioiden väliseen yhteistyöhön 1.8.2016 alkaen. Kuva: Niina Teräslahti

Rotokolla. Ohjeita ja pelisääntöjä lukioiden väliseen yhteistyöhön 1.8.2016 alkaen. Kuva: Niina Teräslahti Rotokolla Ohjeita ja pelisääntöjä lukioiden väliseen yhteistyöhön 1.8.2016 alkaen Kuva: Niina Teräslahti Sisällysluettelo Yleistä... 3 Mukana olevat lukiot ja yhteistyön periaatteet... 3 Rotokollan osapuolet...

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Koulutuskuntayhtymän hallinnollinen rakenne 1.8.2011

Koulutuskuntayhtymän hallinnollinen rakenne 1.8.2011 Koulutuskuntayhtymän hallinnollinen rakenne 1.8.2011 Omistajakunnat Valtuusto Puheenjohtaja Jari Blom Hallitus Puheenjohtaja Pauli Partanen Tarkastuslautakunta Johtaja Vesa Saarikoski aikuisopisto ammattiopisto

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145. 145 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2016-2017

Espoon kaupunki Pöytäkirja 145. 145 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2016-2017 23.09.2015 Sivu 1 / 1 4015/12.01.00/2015 145 Suomenkielisten lukioiden aloituspaikkamäärien hyväksyminen lukuvuodeksi 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Nuorisoasteen ratkaisut Nuorisoasteen koulutus, nuorisokoulu vai lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö? Esityksen teemoja: Hieman historiaa Mistä puhumme? Arviointituloksia Määrällisiä tietoja Miten

Lisätiedot

MAHIS-yhteistyöverkoston sopimus

MAHIS-yhteistyöverkoston sopimus MAHIS-yhteistyöverkoston sopimus Tällä sopimuksella Iisalmen kaupunki (Iisalmen lyseo ja aikuislukio), Kiuruveden kaupunki (Kiuruveden lukio), Pielaveden kunta (Pielaveden lukio), Sonkajärven kunta (Sonkajärven

Lisätiedot

Lausunnossa korostetut seikat

Lausunnossa korostetut seikat Koonti annetuista lausunnoista Liite nro: Maakuntahallituksen lausuntopyyntö päätöksestä, koskien lukiokoulutuksen ensimmäisen vuosikurssin vähimmäisopiskelijamäärää keväällä 2009, 10.10.2008 Huomaa! Tekstilainaukset

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Tervetuloa 9.luokkien vanhempainiltaan 25.9.2013. Aiheena yhdeksännen luokan haasteet, aikataulut sekä suuntautuminen jatko opintoihin

Tervetuloa 9.luokkien vanhempainiltaan 25.9.2013. Aiheena yhdeksännen luokan haasteet, aikataulut sekä suuntautuminen jatko opintoihin Tervetuloa 9.luokkien vanhempainiltaan 25.9.2013 Aiheena yhdeksännen luokan haasteet, aikataulut sekä suuntautuminen jatko opintoihin Suomen koulutusjärjestelmä 1 Koulutustarjonta Lukiot: 11 lukiota Tampereen

Lisätiedot

PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA

PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA PERUSKOULU HELSINGISSÄ 30 VUOTTA Linjanjohtaja Kansakoulujärjestelmä Ensimmäistä suomenkielistä opetusta annettiin Helsingissä Kasarminkatu 21:n vuoro-opetuskoulussa (1839). Kansakouluasetuksen mukaiset

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Rotokolla. Ohjeita ja pelisääntöjä lukioiden väliseen yhteistyöhön lukuvuodelle 2010 2011. Kuva: Niina Teräslahti

Rotokolla. Ohjeita ja pelisääntöjä lukioiden väliseen yhteistyöhön lukuvuodelle 2010 2011. Kuva: Niina Teräslahti 15.6.2010 Rotokolla Ohjeita ja pelisääntöjä lukioiden väliseen yhteistyöhön lukuvuodelle 2010 2011 Kuva: Niina Teräslahti Sisällysluettelo 15.6.2010 Yleistä... 3 Mukana olevat lukiot ja yhteistyön periaatteet...

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen

Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen Kunnanhallitus 20 24.01.2012 Kunnanvaltuusto 4 26.01.2012 Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen 15//2010 KH 20 Valmistelijana:

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta

Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Ajankohtaista nuorisotakuusta ja toisen asteen opiskelijavalintojen uudistamisesta Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan osasto 11.12.2012 Nuorisotakuu käynnistyy

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS

SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS SAVUTON MANSIKKALA LINNALA KOULUKAMPUS VANHEMPAINILTA II-tutkinnon ykköset 22.10.2014 rehtori MIKA STRÖMBERG apulaisrehtori KRISTIINA HEIKURA Imatran yhteislukio IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN PÄIVÄLUKIO

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Opintoja yli oppilaitosrajojen Kuopion alueen toisen asteen yhteistyö

Opintoja yli oppilaitosrajojen Kuopion alueen toisen asteen yhteistyö Kuopion lukiot Karttulan lukio Leppävirran lukio Nilsiän lukio Siilinjärven lukio Suonenjoen lukio Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Kuopion konservatorio Kuopion talouskoulu Pohjois-Savon opisto

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) Tekijä: Pakkoruotsi.net. Mahdolliset oikaisut: info@pakkoruotsi.net KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus) KIEPO-projektin keskeiset suositukset, sivut 50

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS. Tiedonkeruu 20.1.2015: TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2015. Muutoksia perustietokyselyyn 20.9.2015 alkaen:

LUKIOKOULUTUS. Tiedonkeruu 20.1.2015: TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2015. Muutoksia perustietokyselyyn 20.9.2015 alkaen: TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2015 LUKIOKOULUTUS Muutoksia perustietokyselyyn 20.9.2015 alkaen: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen (HE 310/2014) laiksi lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta

Lisätiedot

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio

HARJAVALLAN LUKIO KOULUN YHTEYSTIEDOT HARJAVALLAN LUKIO. Myllykatu 10 29200 Harjavalta. OSOITE Harjavallan lukio KOULUN YHTEYSTIEDOT OSOITE Harjavallan lukio YHTEYSHENKILÖT Risto Tenhunen Rehtori GSM 0444325321 Satu Metso Koulusihteeri GSM 0444325322 Riitta-Liisa Kortetjärvi Opinto-ohjaus 0444325324 SÄHKÖPOSTIT etunimi.sukunimi@harjavalta.fi

Lisätiedot

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta.

13.11.2015. ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta. Muistio 1 (6) OAJ NÄKÖKULMIA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISEEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN SOPEUTTAMINEN/ REFORMI Aikataulu Hallinto Saavutettavuuden turvaaminen ja opetuksen laatu edellyttävät, että

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25

Espoon kaupunki Pöytäkirja 25 26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina

Lisätiedot

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja

Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10. Kirsi Kangaspunta, johtaja Kansanopistojen kuulemistilaisuus Tampere 9.10 Oulu 15.10 Helsinki 22.10 Kirsi Kangaspunta, johtaja Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen uudistaminen Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA LUKIOKENTÄLTÄ

AJANKOHTAISTA LUKIOKENTÄLTÄ AJANKOHTAISTA LUKIOKENTÄLTÄ Polku toisen asteen opintoihin 12.2.2016 Opinto-ohjaaja Visa Tuominen Joensuun normaalikoulun lukio Visa Tuominen UEF // University of Eastern Finland Kaupungin lukioverkko

Lisätiedot

Opintotukilaki 5 a, 2 mom.

Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Opintotukilaki 5 a, 2 mom. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia tai jos ne suoritetaan ammatillisen perustutkinnon yhteydessä aikuisille

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2011 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan.

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan. TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2016 LUKIOKOULUTUS Yhteystiedot (1 * ) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n ja asetuksen (1766/2009) 25 :n mukaan koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2014. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu

Yhteishaku, kevät 2014. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Yhteishaku, kevät 2014 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Yhteishaku keväällä 2014 Kevään yhteishaussa haetaan: Ammatillisiin perustutkintoihin (52 kappaletta) Päivälukioihin Kotitalousopetukseen (entinen

Lisätiedot