RAMK:N METSÄTAITO- OPASKIRJANEN
|
|
- Juho-Matti Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RAMK:N METSÄTAITO- OPASKIRJANEN
2 RAMK:N METSÄTAITO-OPASKIRJANEN Sisältö 1. Taustaa 3 2. Johdatus metsäurheiluun 3 3. Yleiset ohjeet ja tehtäväkohtaiset kuvaukset 5 Tehtävä 1. Metsätyyppi tai vastaava turvemaa 5 Tehtävä 2. Puuston ikä, v 6 Tehtävä 3. Runkoluku, kpl/ha 6 Tehtävä 4. Puuston pohjapinta-ala, m 2 7 Tehtävä 5. Kasvu, m 3 /ha/v 8 Tehtävä 6. Kehitysluokka 8 Tehtävä 7. Keskiläpimitta, cm 10 Tehtävä 8. Lajintuntemus A 12 Tehtävä 9. Puun pituus, m 12 Tehtävä 10. Lajintuntemus B 13 Tehtävä 11. Rungon tukkiosan tilavuus m 3 13 Tehtävä 12. Puuston runkotilavuus m 3 /ha 14 Tehtävä 13. Leimaus 14 Lähteet 15 Liittet 2
3 1. Taustaa Rovaniemen seudulla ei ole aiemmin ollut metsätaitoja kartuttavaa pysyvää harjoittelurataa. Tällainen rata todettiin tarpeelliseksi erityisesti opiskelijoille, mutta myös muille metsätaitoilusta kiinnostuneille metsätaitojen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Huoli metsätaitoharrastajien määrän vähenemisestä ja opetusohjelmien metsätaidollisten opintojen niukkuudesta ovat toimineet taitoradan tarpeellisuuden puolestapuhujina. Radan toivotaan tuovan uusia metsätaidoista kiinnostuneita ihmisiä lajin pariin. Metsätaitoharjoitteluradan ovat toteuttaneet Rovaniemen ammattikorkeakoulun metsätalouden koulutusohjelman MTI 04 AIK -ryhmän opiskelijat. 2. Johdatus metsäurheiluun Metsätaitokilpailuja on perinteisesti pidetty metsänomistajien ja metsäalalla työskentelevien kesken alan taitojen sekä fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Suomalaista kansaa on aikojen saatossa saatu paremmin liikkeelle ja innostumaan metsätaitojen kehittämisestä kilpailujen avulla. Samalla metsätietämystä on lisätty ja synnytetty metsäalan ihmisten taitoja palveleva ja kehittävä harrastus. Sen perinteet ulottuvat 1950-luvulle. Tulevaisuuden haasteena on lajin tunnettavuuden ja metsätaitoharrastajien määrän lisääminen. Metsätaitoharrastamisen pääorganisaationa toimii Suomen metsäurheiluliitto ry. Kotisivut löytyvät osoitteesta Liiton tehtävänä on herättää, kehittää ja tukea urheiluharrastusta metsäalan ihmisten keskuudessa sekä järjestää kilpailuja. Metsätaitokilpailuja järjestetään pääasiassa joko metsänomistajille tai metsäammattilaisille. Miehille ja naisille on omat sarjansa sekä yhdistyksille joukkuekilpailu. Kilpailu käydään 1 3 kilometrin mittaisella radalla, jonka varrelta merkatut koealat tehtävineen löytyvät. 4H-yhdistys pitää metsätaitokilpailuja nuorille vuotiaille 4Hjärjestön jäsenille. 3
4 Lapin alueella järjestetään vuosittain mm. Lapin metsäurheilun Cup-metsätaitohiihto, joka koostuu viidestä osakilpailusta. Osakilpailut ovat seuraavat: Lapin piirin talvimetsätaitomestaruuskilpailu, joka on yksi Cupin osakilpailuista, Eero Mäntyrannan mukaan nimetty Eeron Cup sekä erilaisia puulaakikilpailuja. Kuva 1. Aloittelijan kannattaa tutustua metsän mittauksiin kokeneemman henkilön kanssa. Pääsääntönä metsätaitokilpailussa on radan kiertäminen itsenäisesti ilman viestintä- tai mittavälineitä. Relaskooppi on kuitenkin sallittu ja askelia saa käyttää mittaamisen apuna. Muuten mittaaminen perustuu silmävaraiseen arviointiin, eikä esimerkiksi kädellä mittaamista tai muiden apuvälineiden käyttöä sallita. Metsäammattilaisten kilpailussa laskin on sallittu. Maastoon on kiellettyä tehdä merkintöjä, sillä esimerkiksi kaikki rajaukset tulee tehdä silmämääräisesti arvioimalla. Jos halutaan käyttää maamerkkejä, tulee ne painaa mieleen. Kirjallisuutta, kuten kasvikirjoja ja taulukoita, saa polulla olla mukana. Kilpailija suljetaan ulos kilpailusta, mikäli vilpillisyyttä havaitaan. 4
5 Kuva 2. Mittaukset suoritetaan itsenäisesti, ilman varsinaisia mittavälineitä (lukuun ottamatta relaskooppia). Metsätaitoilussa kilpaillaan vuodenajan mukaan kesä- tai talvikilpailussa. Kesällä rata kierretään jalan ja talvella hiihtäen. Kilpailussa paremmuuden ratkaisee tehtävä- ja leimauspisteiden yhteispistemäärä. Oikea vastaus ympyröidään tehtäväkorttiin (ks. LIITE 5). Suurin osa tehtävistä pisteytetään asteikolla Puuston tilavuuksien arvioinnissa ja varsinkin leimaustehtävässä pisteytysasteikko on huomattavasti laajempi. Kesäkilpailun yleisessä sarjassa on lisäksi lyhyehkö suunnistusrata. Kilpailun järjestäjä ilmoittaa maksimiajan, jonka kuluessa rata tulisi kiertää ja tehtävät ratkoa. Ajan ylittämisestä seuraa pistemenetyksiä. Yleensä kilpailujen järjestämisestä vastaa järjestelytoimikunta, jonka kesken jaetaan vastuualueet. Suomen Metsäurheiluliiton kotisivuille on laadittu opas metsätaitokilpailujen järjestämisestä. 3. Yleiset ohjeet ja tehtäväkohtaiset kuvaukset Tehtävä 1. Metsätyyppi tai vastaava turvemaa Suomessa on kuusi kasvupaikkatyyppiä, jotka perustuvat A. K. Cajanderin metsätyyppiteoriaan: lehto, lehtomainen kangas, tuore kangas, kuivahko kangas, kuiva kangas ja karukkokangas. Kasvupaikkatyypit jakaantuvat lukuisiin metsätyyppeihin ja näitä kysytään 5
6 metsäammattilaisten kilpailussa. Tyypit on nimetty alueella esiintyvien kasvien tieteellisten nimien mukaan. Turvemaat rinnastetaan kivennäismaiden tyyppeihin ravinteisuutensa mukaan. Suomi on jaettu kuuteen kasvillisuusvyöhykkeeseen, joista metsätaitokilpailussa on käytössä kolme (Etelä-Suomi, Pohjanmaa-Kainuu ja Perä-Pohjola). Jokaisen vyöhykkeen tietyllä kasvupaikkatyypillä on oma metsätyyppinsä. Tarkemmat kangasmaiden metsätyyppikuvaukset löytyvät Tapion taskukirjan 24. painoksen sivuilta Rovaniemen seutu kuuluu Pohjanmaa-Kainuun alueeseen ja sen metsätyypit ovat: Lh, GOMT, VMT, EVT, ECT ja CIT. Tehtävä 2. Puuston ikä, v Tehtävässä arvioidaan koealan valtapuuston eli vallitsevan puuston ikä. Mikäli kyseessä on nuori metsä, voidaan arviointi tehdä puun oksakiehkuroiden lukumäärän perusteella. Tällöin vuosimäärään tulee vielä tarvittaessa lisätä puun kasvamiseen rinnankorkeusikään arvioitu aika. Iän päättelyssä käytetään apuna kehitysluokkaa ja metsätyppiä. Koivun ikää arvioitaessa turvaudutaan pelkästään näihin tietoihin. Vanhan havumetsän puuston ikä kannattaa laskea mahdollisesti löytyvän kannon vuosirenkaista ja lisätä saatuun ikään vielä 3 5 vuotta, jotta saadaan puuston todellinen ikä. Tehtävä 3. Runkoluku, kpl/ha Runkolukua käytetään esimerkiksi taimikonhoidon tai ensiharvennuksen voimakkuuden määrittämiseen. Arviointi tapahtuu silmämääräisesti joko ympyrän tai neliön muotoiselta koealalta. Mittauksen apuna voidaan käyttää esimerkiksi 4 metrin askelmittaa, jolloin ympyrän keskipisteestä hahmotetaan 4 metrin säteellä oleva ympyräkoeala. Puut, jotka jäävät ympyrän sisälle lasketaan ja kerrotaan kahdella sadalla, jolloin saadaan kpl/ha. Koeala kannattaa sijoittaa puustoa hyvin edustavaan kohtaan ja tiheyden vaihdellessa ottaa useita koealoja. 6
7 Kuva 3. Arvioi silmävaraisesti 4 metrin säteellä kasvavat taimet. Mittaa askelilla etäisyys esim. kahteen suuntaan ympyräkoealan keskeltä ja pistä rajapuut mieleen, ettet vahingossa arvioi aluetta liian suureksi tai pieneksi. Kerro saamiesi taimien määrä 200:lla niin tiedät hehtaarikohtaisen runkolukumäärän. Mittaus kannattaa suorittaa useammalta koealalta. Tehtävä 4. Puuston pohjapinta-ala, m 2 Puuston pohjapinta-alaa tarvitaan harvennushakkuiden suunnitteluun ja kokonaistilavuuden määrittämiseen. Pohjapinta-ala (m²/ha) on mittasuure, joka on yksittäisten puiden rinnankorkeudelta (1,3 m) mitattujen poikkileikkauspinta-alojen summa hehtaaria kohden kuorellisena. Pohjapinta-alan määritykseen käytetään relaskooppia. Relaskooppina voidaan käyttää esim. 1 metrin mittatikkua, jossa on 2 cm hahlo toisessa päässä. Toinen yleisesti käytetty relaskooppi on ns. ketjurelaskooppi, jossa varren pituus on 65 cm ja hahlon leveys 1,3 cm. Hahloon tähtäämällä luetaan kaikki ympyräkoealan hahloa paksummat puut sekä joka toinen ns. rajapuista. Pohjapinta-alaa kannattaa arvioida useilta relaskooppikoealoilta oikean tuloksen saamiseksi. 7
8 Kuva 4. Relaskoopin avulla saadaan selville alueen pohjapinta-ala. Mittaa rungot rinnankorkeudelta (1.3m). Tehtävä 5. Kasvu, m 3 /ha/v Mitä parempi metsän kasvu on, sitä kannattavampi metsä on taloudellisesti. Kasvulla tarkoitetaan kuorellisen yksittäisen puun tai metsän puumäärän lisääntymistä vuoden aikana. Kasvu ilmoitetaan m 3 /ha. Tehtävän ratkaisemiseksi määritetään ensin metsätyyppi ja pääpuulaji. Tämän jälkeen arvioidaan puuston kokonaisrunkotilavuus ja ikä. Puuston vuotuinen kasvu katsotaan runkotilavuuteen ja ikään perustuvasta taulukosta (ks. LIITTEET 3 ja 4), koska puuston kasvun suhde ikään kuvaa hyvin arviointihetkeä edeltänyttä kasvua. Runkotilavuuden arviointiin käytetään apuna relaskooppia ja relaskooppitaulukkoa. Tehtävä 6. Kehitysluokka Kehitysluokat määritetään yksityismetsätalouden käyttämän luokituksen mukaisesti. Kehitysluokka kuvaa metsän kehitysvaiheita ja metsänhoidollista tilaa. Kehitysluokkia on yhdeksän. Kehitysluokka määritetään arvioimalla kuviolla kasvavan puuston keskiläpimittaa, ikää, runkolukua, puuston keskipituutta ja valtapituutta. 8
9 Luokat: AO Aukea Puuttomat tai avohakkuun jälkeen myyntikelvotonta ja korjaamatta jäänyttä jättö- tai verhopuustoa kasvavat alat, joilla jättöpuuston pohja pinta-ala on alle 5 m 2 /ha. Jos avohakkuusta on kulunut enemmän kuin neljä vuotta eikä aluetta ole viljelty, kehitysluokka luokitellaan vajaatuottoiseksi. T1 Pieni taimikko Taimikko, jonka keskipituus on alle 1,3 metriä ja jonka tiheys ja tila täyttävät uuden kasvun turvaamisen vähimmäisvaatimukset. T2 Varttunut taimikko Taimikko, jonka keskipituus on yli 1,3 metriä ja jonka tiheys ja tila täyttävät uuden kasvun turvaamisen vähimmäisvaatimukset. Keskiläpimitta rinnankorkeudella on alle kahdeksan senttimetriä. Y1 Ylispuustoinen taimikko Kaksijaksoinen metsikkö, jossa kehityskelpoinen taimikko on syntynyt siemen-, suojus- tai verhopuuston alle ja seuraava toimenpide on ylispuiden poisto. 02 Nuori kasvatusmetsikkö Metsikkö, jonka keskiläpimitta rinnankorkeudelta on 8 16 cm ja valtapituus havupuilla yli seitsemän metriä ja koivulla yli yhdeksän metriä tai metsikkö jonka ikä on yli 0,4 kertaa, mutta alle 0,8 kertaa suosituskiertoaika. 03 Varttunut kasvatusmetsikkö Metsikkö, jonka keskiläpimitta rinnankorkeudelta on yli 16 cm tai ikä on yli 0,8 kertaa suoristuskiertoaika, mutta joka ei täytä uudistuskypsyyssuositusten vähimmäisvaatimuksia. 04 Uudistuskypsä metsikkö Metsikkö, jonka keskiläpimitta on vähintään suositeltu uudistamisläpimitta tai jonka ikä on vähintään suosituskiertoaika. 9
10 Metsikön uudistuskypsyys kangasmailla hyvän metsänhoidon suositusten mukaan. Läpimitta cm Etelä-Suomi Ikä, v Pohjois-Suomi Läpimitta cm Ikä, v Mänty Tuore kangas Kuivahko kangas Kuiva kangas Kuusi Lehtomainen kangas Tuore kangas Rauduskoivu Lehtomainen kangas Tuore kangas Hieskoivu Lehtomainen ja tuore kangas S0 Siemenpuumetsikkö Männyn tai koivun luontaiseen uudistamiseen tähtäävällä hakkuulla käsitelty metsikkö, jossa ei ole vielä tyydyttävää määrää taimia Suojuspuumetsikkö Kuusen luontaiseen uudistamiseen tähtäävällä hakkuulla käsitelty metsikkö, jossa puunkasvatuksen loppuvaiheessa syntynyt kehityskelpoinen taimiaines hoidetaan suojuspuuston avulla heinä-, halla-, yms. vaaratekijöiden ohi. Pääosan suojuspuista muodostavat optimitapauksessa mänty ja koivu. Tehtävä 7. Keskiläpimitta, cm 10
11 Keskiläpimittaa käytetään puutavaralajien tilavuuksien laskentaan ja sitä tarvitaan määritettäessä metsikön uudistuskypsyyttä ja kehitysluokkaa. Puuston järeytyessä keskiläpimitta kasvaa ja tukki- sekä kuitupuun prosentuaaliset osuudet tilavuudesta muuttuvat. Keskiläpimitalla tarkoitetaan puuston pohjapinta-alalla painotettua metsikön puiden rinnankorkeusläpimittojen keskiarvoa. Keskiläpimitta määritetään relaskooppikoealalta. Keskiläpimitta on mukaan luettujen puiden suurusjärjestykseltään keskimmäisen puun läpimitta. Tällöin keskiarvosta saadaan tavallista keskiarvoa suurempi. Tehtävä voi koskea joko kokonaispuustoa tai yhden/useamman puulajin puustoa. Läpimitta mitataan 1 cm:n tasaavan luokituksen tarkkuudella ja se tulee mitata 1,3 metriä ylintä juurenniskaa korkeammalta. Tehtävä voidaan toteuttaa joko arvioimalla tai vaihtoehtoisesti menemällä puusta sellaiselle etäisyydelle, että puun runko on relaskoopin hahlon levyinen. Tällöin mittaajan etäisyys puusta metreinä kerrottuna kahdella on läpimitta senttimetreinä. Tätä apukeinoa käytettäessä saadaan jonkinverran tarkempi tulos, kuin pelkällä arvioinnilla. 11
12 Kuva 5. Relaskoopin hahlo on rungon levyinen, kun olet sopivalla etäisyydellä puusta. Tällöin voit mitata askelilla etäisyyden puulle ja kertomalla luvun kahdella saat läpimitan selville. Esimerkiksi: matka puulle 10m ja puu on täsmälleen hahlon levyinen, tulos 2 x 10 = 20cm Tehtävä 8. Lajintuntemus A Lajintuntemustehtävässä kysytään kasvi-, eläin- tai sienilajia tehtäväreitin varrella. Kysyttävä laji tulee löytyä sääntöjen liitteenä olevasta lajiluettelosta. Lista löytyy SMUL:n sivuilta ( Tehtävä on monivalinta, jossa on annettu viisi lajiluettelosta löytyvää lajivaihtoehtoa numeroituna yhdestä viiteen. 12
13 Tehtävä 9. Puun pituus, m Yleisesti yksittäisen puun pituuden arviointia tarvitaan puuston valtapituuden tai keskipituuden määrittämiseksi. Pituutta tarvitaan myös tilavuuden ja puutavaralajien arviointiin. Metsätaitokilpailussa puun pituus voidaan joko arvioida tai vaihtoehtoisesti määrittää relaskoopin vartta apuna käyttäen. Arvioitaessa silmämääräisesti puun runko voidaan esimerkiksi jakaa viiden metrin pätkiin tyvestä latvaan, käyttäen oksakiehkuroita merkkeinä ja lopuksi arvioidaan latvuksen pituus. Keppiä apuna käytettäessä pituuden mittaus perustuu kolmioiden yhdenmuotoisuuteen. Mittaajan tulee ojentaa käsivarsi suoraksi ja tarttua relaskoopin varresta niin, että relaskoopin toinen pää koskettaa silmäkulmaa. Relaskoopin varsi nostetaan pystyasentoon ja sitä pitelevä käsi pidetään koko ajan vaakasuorassa siten että käsi ja keppi pysyvät koko ajan 90 asteen kulmassa toisiinsa nähden. Tämän jälkeen kävellään puusta etäisyydelle, jossa relaskoopin varsi ja puu näyttävät yhtä pitkiltä. Tällöin mittaajan etäisyys puusta on metreinä sama kuin puunpituus. Kuva 6. Puun pituuden mittaamisessa voidaan käyttää apuna keppiä, jonka avulla saadaan muodostettua kaksi yhdenmuotoista kolmiota. Liikuttaessa puusta sellaiselle etäisyydelle, että kepin kärki on puun latvassa ja nyrkin yläosa puun tyvellä on puun pituus sama kuin mittaajan etäisyys puusta. Mittaa metrin pituisin askelin etäisyys puulle niin saat tietää puun pituuden. 13
14 Kuva 7. Puun pituuden mittausta metsässä. Tehtävä 10. Lajintuntemus B Kuten tehtävä 8 lajintuntemus A. Tehtävä 11. Rungon tukkiosan tilavuus, m 3 Tehtävässä tulee määrittää puun sahatukkiosuuden tilavuus. Tarvittavia tunnuksia ovat rinnankorkeusläpimitta ja puun pituus, jotka on käsitelty aiemmin oppaassa. Tehtävän ratkaiseminen perustuu taulukoiden käyttöön. Tarvittava tauluko on tukkipuiden tilavuustaulukko (ks. LIITE 2). 14
15 Tehtävä 12. Puuston runkotilavuus m 3 /ha Puuston hehtaarikohtaisen kokonaistilavuuden määrittämiseksi tarvitaan pohjapinta-alan mittaamista, puuston keskipituuden arviointia ja tilavuustaulukoiden (relaskooppitaulukko) käyttöä. Puustokoealalta mitataan ensin pohjapinta-ala, valitaan keskimääräinen runko, jonka avulla arvioidaan puuston keskiläpimitta ja keskipituus. Pohjapinta-alan ja keskipituuden avulla katsotaan relaskooppitaulukosta puuston runkotilavuus (ks. LIITE 1). Metsäammattilaisten laajennetussa tehtävässä tarvittavat yksittäisten puiden tavaralajikohtaiset prosentuaaliset osuudet saadaan tukkitilavuustaulukoista (ks. LIITE 3). Tukkipuuosuudella tarkoitetaan tukin minimiläpimitan ylittävää osuutta tukin laatuvaatimukset täyttävästä käyttöpuusta. Yleensä tukkirungon rinnankorkeusläpimitta on havupuilla vähintään 18 cm ja koivulla 20 cm. Tukin minimiläpimitta on yleensä männyllä 15, kuusella 16 ja koivulla 18 cm. Kuitupuuosaksi lasketaan se osa runkopuusta, joka ei täytä tukkipuun laatuvaatimuksia, kuitupuun minimiläpimitta on yleensä 7 cm. Minimikuitupuurungosta täytyy saada vähintään 3 m:n pituinen pölkky. Tehtävä 13. Leimaus Metsiä harvennetaan, jotta jäljelle jäävät puut kasvaisivat paremmin ja nopeammin tukkipuiksi. Kasvamaan jäävän puuston tulisi olla kasvupaikalle soveltuvaa ja hyväkuntoista, jotta kasvupotentiaalista saataisiin paras tulos irti. Puu luokitellaan hyväkuntoiseksi, jos latvus on elinvoimainen, kuori on ehjä eikä rungossa näy merkkejä vaurioista. Leimaustehtävällä on 70 puuta numeroitu ja niistä pitää valita kasvamaan jäävät ja poistettavat puut. Tavoitteena on saada puuston pohjapinta-ala hyvän metsänhoidon suositusten harvennusmallien määrittämälle tasolle. Ammattilaisten kisassa leimatulla koealalla arvioidaan harvennushakkuussa poistettavan puuston puutavaralajijakauma ja järeys. Puuston määrä voidaan arvioida relaskoopilla mittaamalla tai yksinpuinlukuna. Tärkeintä on toimia koealalla järjestelmällisesti ja merkitä puustotunnukset ylös mittausten edistyessä. Tehtävällä arvioidaan leimatusta puustosta puutavaralajien määrät m 3 /ha sekä tukki- ja kuitupuurunkojen käyttöosan keskitilavuudet. 15
16 Lähteet 1. Ikonen, T. Näsi, M ja Tetri, V (toim.) Metsätaito-opas. Metsäkustannus Oy. Karisto Oy, Hämeenlinna 2. Hyvämäki, T (toim.) Tapion taskukirja. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Metsälehtikustannus, Jyväskylä. 3. Puonti, E Metsätaito-opas. Suomen 4H-liitto. 4. Auvinen, P Metsän mittaus. Opetushallitus. Hakapaino Oy, Helsinki. 5. Rantala, S (toim) Metsäkoulu. Metsäkustannus Oy. Karisto Oy, Hämeenlinna Elektroniset lähteet:
17 Liitteet Liite 1. Relaskooppitaulukot (lähde 10) 17
KAUPIN METSÄTAITORATA
KAUPIN METSÄTAITORATA Kaupin metsätaitorata -ohje 2 (8) Tervetuloa metsätaitoradalle Kaupin Kuntokolmoselle! Kaupin metsätaitorata on noin kolme kilometriä pitkä kiinteä rata, jolla pääset harjoittelemaan
LisätiedotKiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
LisätiedotMaanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015
RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0
Lisätiedotn.20,5 ha
476-406-0- n.20,5 476-406-0- n.20,5 Maununsuo kt. 476-406-0- Peruskartta Mittakaava :5000 Koordinaatisto Keskipiste Tulostettu ETRS-TM35FIN (508095, 6988752) Copyright Maanmittauslaitos 206/Copyright Lantmäteriverket
LisätiedotMetsänmittausohjeita
Metsänmittausohjeita 1. PUUN LÄPIMITAN MITTAAMINEN Tilavuustaulukko perustuu siihen, että läpimitta mitataan 1,3 metriä ylintä juurenniskaa korkeammalta eli 1,3 metriä sen kohdan yläpuolelta, mistä metsuri
LisätiedotTaimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
Lisätiedot- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -
-~ "' ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ - jl,, '.:i - Vedenpää Mittakaava 1 :10000 TAPIO. Koordinaatista ETRS-TM35FIN ~ Keskipiste (490822, 7065779) Tulostettu 23.6.2016?()6 26;3.:.i 10-71 1 / 0 A - TAPIO.
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen
LisätiedotTrestima Oy Puuston mittauksia
Trestima Oy Puuston mittauksia Projektissa tutustutaan puuston mittaukseen sekä yritykseen Trestima Oy. Opettaja jakaa luokan 3 hengen ryhmiin. Projektista arvioidaan ryhmätyöskentely, projektiin osallistuminen
LisätiedotTaimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
LisätiedotYhteensä 35 71 129 8 117 15.9 14.4 994 18.0 5.5 Mänty 35 63 115 8 104 16.0 14.5 869 16.0 4.8 Kuusi 35 8 14 1 13 15.0 14.0 125 2.0 0.
Siu 20 (1) Kannasto 743-425-5-221 3.6.2015 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu kuiolla
LisätiedotARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
LisätiedotMetsätaitaja. Suomen 4H-liitto www.4h.fi. Metsätaitaja-kerhon tavoitteena on oppia metsänmittausta, harjoitella metsätaitokilpailun
Metsätaitaja-kerhon tavoitteena on oppia metsänmittausta, harjoitella metsätaitokilpailun tehtäviä ja madaltaa kynnystä osallistua metsätaitokilpailuihin. Metsätaitaja Suomen 4H-liitto www.4h.fi Metsätaitaja-kerho
LisätiedotKuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.
Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7
LisätiedotRN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha
RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus
LisätiedotParemmuusjärjestyksen määräytyminen kesäkilpailussa
Hyväksytty 3.3.2006 Voimassa 1.1.2007 alkaen. Päivitys 22. 2. 2008 (päivitetty kesäkilpailun lajintuntemustehtävän teksti) Päivitys 12. 9. 2008 (viestikilpailujen sarjat) Päivitys 1.3.2010 (joukkuekilpailun
LisätiedotRN:o 23:36. n.58,8 ha
?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos
LisätiedotKuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 420 558 502 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 420 Alue 558 Ms 502 TYRYNLAHTI Vallitseva jakso 31 40 2151 15 13 275 11 243 31 40 2151 15 13 275 11 243 18,9 18,9 Ensiharvennus 2015 2017
LisätiedotTrestima Oy Puuston mittauksia
Koostanut Essi Rasimus ja Elina Viro Opettajalle Trestima Oy Puuston mittauksia Kohderyhmä: 9-luokka Esitiedot: ympyrä, ympyrän piiri, halkaisija ja pinta-ala, lieriön tilavuus, yhdenmuotoisuus, yksikkömuunnokset
LisätiedotKuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8
1 / 8 Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi 729-407--496 OP Metsäarvio+ kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää vakuusarvon määrityksessä ja omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus,
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8
1 / 8 Metsäarvio Pyy, Mäntyharju 507-412-1-73 Tämä metsäarvio kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus, perintö- ja lahjaveroarvon
LisätiedotJohdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
LisätiedotNUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
LisätiedotEnergiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus
Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.
LisätiedotMETSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027
METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80100 Joensuu Tila: Ahola 1:6 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen kokonaispuusto...
LisätiedotMikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
LisätiedotTaimikonhoidon omavalvontaohje
Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena
LisätiedotMETSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä
METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä 20.3.2018 Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointiin muutoksia Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta
LisätiedotKasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa
Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,
LisätiedotPUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS
PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS PUUTAVARAPÖLKKYJEN MITTAUS Metsähallitus Metsäteollisuus ry Yksityismetsätalouden Työnantajat ry Puu- ja erityisalojen liitto Ohje perustuu alla lueteltuihin maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotKorjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014
Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen
Lisätiedot1 Suomenmestaruuskilpailujen järjestämisoikeus ja valvonta
METSÄNOMISTAJIEN METSÄTAITOKILPAILUN SÄÄNNÖT Voimassa 19.8.2018 alkaen Metsänomistajien metsätaitokilpailuiden tarkoituksena on metsäomaisuudenhoidossa tarvittavien tietojen ja taitojen kehittäminen ja
LisätiedotKuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.
Kunta Alue Ms 593 463 42 kirja 2017 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 593 Alue 463 Ms 42 MYLLYRINNE Vallitseva jakso 10 1 3 2 4 0 0 1,4 8 0 200 3 3 1 0 0 0,2 10 1 1400 3 3 3 0 0 1,2 Taimikon hoito 2020-2022
LisätiedotHarvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
LisätiedotEnergiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014
Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014 Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu
LisätiedotKuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
LisätiedotLiite 5 Harvennusmallit
Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,
LisätiedotKuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
LisätiedotJyväskylän kaupungin metsät
Jyväskylän kaupungin metsät 1. Metsäohjelma Metsäsuunnitelma - Kuviotieto 2. Tietojen ajantasaisuus ja päivittäminen 3. Hoitoluokitus 4. Kasvupaikat 5. Kehitysluokat 6. Ikäjakaumat 7. Puustotietoja Metsäohjelma
LisätiedotSuomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
Lisätiedotw metsänhoitoyhdistys
w metsänhoitoyhdistys Lausunto metsän arvosta Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus Pinta-ala ja tietolähde Arviokäynti Kuvaus arviomenetelmästä Kehitysluokkien rakenne Puustotiedot Muut arviossa
LisätiedotHIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala
HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017
LisätiedotTaitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö
Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä
LisätiedotLaskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
LisätiedotKeskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen
Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain
LisätiedotMaanmittauslaitos, lupanro 2879/MML/15, Karttakeskus 2013, 2014
I ' /? Itaudannera ~/~ > Haukineoa. ~ KarJok, va I\ ' \ Kulhunvuori,rä.. ohvanjok1,, //. q. \. 'Korpineva ~ -1.'o,1,. ~, 1-'.t..,"90,{y ~{1//i 'Uflj
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
LisätiedotMETKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus 9.12.2010 Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke 27.3.2014 1 METKA-maastolaskuri: Harvennusmetsien energiapuun kertymien & keskitilavuuksien laskentaohjelma Lask ent
LisätiedotMOBIDEC 1.1. Pikaohje 30.3.2011
MOBIDEC 1.1 Pikaohje 30.3.2011 SISÄLTÖ 1 ALOITUS... 1 1.1 Laitteet... 1 1.2 Datasiirtomaksut... 1 1.3 Soveltuvuus... 1 1.4 Aloitussivu... 1 2 REKISTERÖITYMINEN... 2 2.1 Yleistä... 2 2.2 Virhetilanteet...
LisätiedotRAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:
RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen
LisätiedotARVIOLAUSUNTO 19.8.2014 METSÄSELVITYS. OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa
" r 19.8.2014 METSÄSELVITYS OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto Lieksan sivutoimipaikka Urheilukatu 3 A 81700 Lieksa ARVIOLAUSUNTO Arvion kohde
LisätiedotKehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
Lisätiedot,14 ha
593-429- 63,14 593-429- 63,14 Letenselänne kt. 593-429- Peruskartta Mittakaaa 1:10000 1 Copyright Maanmittauslaitos /Copyright Lantmäterierket Koordinaatisto ETRS-TM35FIN Keskipiste (492574, 6890138) Tulostettu
LisätiedotMääräalapalsta n.35,6 ha Tila 14,4 ha
167-415- Määräalapalsta n.35,6 167-415-17-54 Tila 14,4 Koikkalansalo kt. 167-415- Markkasuo kt.167-415-17-54 Markkasuo Mittakaaa 1:7500 Koordinaatisto Keskipiste Tulostettu ETRS-TM35FIN (673240, 6936787)
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotKUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI
KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI Asko Poikela Samuli Hujo TULOSKALVOSARJAN SISÄLTÖ I. Vanha mittauskäytäntö -s. 3-5 II. Keskusmuotolukujen funktiointi -s. 6-13 III.Uusi mittauskäytäntö -s.
LisätiedotTaimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun
Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon
LisätiedotKoivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
LisätiedotMETSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
Lisätiedot,95 ha ,26 ha
402-416-3-74 24,95 402-416-3-90 9,26 402-416-3-74 24,95 402-416-3-90 9,26 Teirimäki kt. 402-416-3-74 Teerisuo kt. 402-416-3-90 Peruskartta Mittakaaa 1:5000 Koordinaatisto Keskipiste Tulostettu ETRS-TM35FIN
LisätiedotENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset
LisätiedotKuvioluettelo ROVANIEMI / Alue 15 / Metsäsuunnitelma 1 / AAVASAKSANNELONEN / Lohko 3
Kuioluettelo ROVANIEMI / Alue 15 / Metsäsuunnitelma 1 / AAVASAKSANNELONEN / Lohko 3 Kuio Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku,
LisätiedotMetsäsuunnitelma vuosille 2013-2022
Sivu 1 Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Omistaja Metsänomistaja Malli Osoite Metsätie 1, 00100 HELSINKI Puhelin 050-1234567 Sähköposti matti.metsanomistaja@metsa.fi Metsäsuunnitelman pinta-alat: Metsämaa
LisätiedotMäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9
TILA-ARVIO Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Tilakauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus PYSTYKIVENAHO 422-406-8-37 RIMPIAHO 422-406-8-42 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN
LisätiedotMETSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023
METSÄSUUNNITELMA VUOSILLE 2003-2023 Tilojen nimet ja Savinala, Mekrinniemi 146-420-1-63 kiinteistönumerot Ahola, Molssi 146-420-1-6 Viitalaidun, Parissavaara 146-430-1-64 Suotalo, Sonkaja 146-432-30-14
LisätiedotMetsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Kuusi Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotKTKP010 Tuntisuunnitelma, 8-luokka, 90min Sanni Erämies
KTKP010 Tuntisuunnitelma, 8-luokka, 90min Sanni Erämies Tunnin tavoitteena on tarkastella metsän rahallista arvoa itse mitattujen arvojen perusteella. Samalla vahvistetaan käsitystä metsäympäristön monimuotoisuudesta
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotKuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
LisätiedotMännyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
LisätiedotUusi metsälaki riistanhoidon kannalta
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013 309/2013 Valtioneuvoston asetus riistavahingoista Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
LisätiedotMäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9
TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus EEROLA 167-431-2-4 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät
LisätiedotKuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio
N:o 367 1397 Liite 1 Puulajikohtaiset vaurioluokat (1 ) Ei vahinkoa Vaurioluokka I Vaurioluokka II Vaurioluokka III Vaurioluokka IV Mänty - vähäisiä oksavaurioita - pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen
LisätiedotAMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE
AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo
LisätiedotTaimikonhoidon perusteet.
Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut
LisätiedotPuusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen
Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen Metsälakiseminaari 22.10.2014 Lahti Johtava metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteitä Sekaisin
LisätiedotMetsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
LisätiedotYhteensä 70 185 204 114 88 25.0 21.0 485 21.0 5.2 Mänty 70 160 176 105 70 25.0 21.0 414 18.0 4.6 Hieskoivu 70 25 28 9 18 25.0 21.0 71 3.0 0.
Siu 20 (1) Nimetön 623-423-5-127 24.9.2014 luettelo Pinta- Pääryhmä, kasupaikka, ala, kehitysluokka ja saautettauus puulaji ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa, kasu kuiolla
LisätiedotPOH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT
"OTSO POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT Metsätila-arvio 2 5-09- 2014 METSÄSELVITYS 22.9.2014 OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto
Lisätiedotr; :-" Peltue.. \... ~~~\,~ \,.. ' { \\ i -, '\'I' }",.,~,:... ;.:.1.. ; \I'"_... \ -,,
r; :-" Peltue.. \.... ~~~\,~ \,.. ' { ) \\ i -, '\'' }",.,~,:... ;.:.1.. ; \'"_... \ -,, 'f-:-...:r_ -_ -:..~-l 1-_ - - -: ~... ~- - Sahi A -, _.,,.,, 1 --- l -----.-:-_ A \ ~~ :_- \ -;-_~ - '.... -~=-~:~
LisätiedotPoistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla
Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla
LisätiedotKuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
LisätiedotMäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus SAUNAVAARA 422-415-34-3 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa
LisätiedotTaimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu
Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari
LisätiedotPuuston aiheuttamat riskit sähkön jakelun toimintavarmuudelle ja metsänhoidon mahdollisuudet riskien vähentämiseen
Osaraportti 1(8) Puuston aiheuttamat riskit sähkön jakelun toimintavarmuudelle ja metsänhoidon mahdollisuudet riskien vähentämiseen Osaraportti 2(8) Sisällys Vierimetsän riskit sähkölinjoille 3 Taustatietoja
LisätiedotTukien pääperiaatteita
Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden
LisätiedotMäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
Sivu 1 / 4 ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus KOIVUNIEMI 426-405-182-3 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät hinnat Avohakkuu Harvennus Ensiharvennus /m³ /m³ /m³
LisätiedotRiihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022
Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Metsäsuunnitelma antaa vankan pohjan metsäomaisuuden hoitoon ja sen arvonmääritykseen. Suunnitelma tehdään metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti
LisätiedotEnergiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
LisätiedotVaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen
Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat
LisätiedotMETSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
LisätiedotKainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008
LisätiedotMetsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus
~ metsänhoitoyhdistys Metsäarvio 1(2) Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus Pinta-ala ja tietolähde Maaperätiedot Kasvupaikat Arviokäynti Kuvaus arviomenetelmästä Kehitysluokkien rakenne Puustotiedot
Lisätiedot