Leirinvetäjän kansio. Suvi Teerenhovi

Transkriptio

1 Leirinvetäjän kansio Suvi Teerenhovi

2 Hyvä leirinvetäjä, Aivan ensimmäiseksi KIITOS sinulle, että olet ryhtynyt KVT:n leirinvetäjäksi. Vapaaehtoisten leirinvetäjien työpanos työleiriemme onnistumiseksi on verrattoman suuri. KVT:ssa on palkattuna ympäri vuoden vain pari henkilöä ja merkittävän osan työstä tekevät vapaaehtoiset niin leireillä kuin myös ympäri vuoden KVT:n eri työryhmissä, valmennuksissa ja muissa tapahtumissa. Tervetuloa mukaan! Leirinvetäjävalmennuksen tavoitteena on tarjota toiminnallisten harjoitusten avulla valmennusta leirielämään ja leiritilanteiden kohtaamiseen. Lisäksi valmennuksessa pohditaan eri näkökulmista niin leirinvetäjän roolia kuin myös leirien järjestäjien eli leiri-isäntien, vapaaehtoisten ja KVT:n rooleja. Tämä leirinvetäjäkansio tukee valmennuksia antamalla käytännön ohjeita leiriin valmistumiseen ja tärkeää tietoa mm. leirien vakuutuksista. Kansion sisältöä ollaan parhaillaan päivittämässä ja otamme mielellään vastaan palautetta sen sisällöstä. On myös hyvin tärkeää, että palautatte tämän kansion KVT:n toimistolle leirin päätyttyä. Vuonna 2013 KVT järjestää 9 leiriä eri puolilla Suomea. Tänä vuonna KVT:ssa pyörii myös Yhteistä ymmärrystä-niminen hanke, jonka puitteissa kaikille leireille osallistuu ulkomaalaisten vapaaehtoisten lisäksi Suomessa asuvia maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita. Yhteistä ymmärrystä -hankkeeseen kuuluu myös osalla leireistä toteutettavat teemapäivät ja talkoot, joita suunnittelee hankekoordinaattori Emmi Ruohonen. KVT:n toimisto on auki koko kesän ja kannustamme olemaan yhteydessä mikäli ennen leiriä tai leirin aikana tulee jotain mieltä askarruttavaa. Kesälomien takia toimiston päivystäjät vaihtuvat pitkin kesää, mutta seuraavat yhteystiedot kannattaa pitää käsillä ennen leiriä ja leirin aikana. Yhteystiedot Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry Veturitori Helsinki Toimiston aukioloajat: Ma-pe Huom! Usein toimistolla ollaan myös muina aikoina, mutta nämä ovat ns. päivystysaikoja Toimiston yleinen numero: Toimiston aukioloaikojen ulkopuolella kiireellisissä asioissa voit ottaa yhteyttä myös: Mimosa Lindström Emmi Ruohonen KVT:n työntekijät Järjestösihteeri Salla Kuuluvainen (lomalla elokuun) Salla vastaa Suomen leireistä ja Suomen leireille tulevien vapaaehtoisten sijoittamisesta leirit@kvtfinland.org tai jarjestosihteeri@kvtfinland.org Pääsihteeri Laura Oghabon Laura vastaa Suomen leireistä Sallan loman aikana kvt@kvtfinland.org Projektikoordinaattori Emmi Ruohonen yhteista.ymmarrysta@kvtfinland.org Emmi vastaa Yhteistä ymmärrystä -hankkeesta ja sen talkoista ja teemapäivistä

3 Mikä KVT? KVT eli Kansainvälinen Vapaaehtoistyö ry on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, jonka tärkein toimintamuoto on kansainvälisten työleirien jarjestäminen Suomessa sekä suomalaisten vapaaehtoisten välittäminen ulkomailla järjestettäville työleireille. KVT uskoo väkivallattomiin toimintatapoihin. Se pyrkii toiminnallaan edistämään rauhaa, tasaarvoa, ympäristön kunnioittamista sekä sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Työleirit tuovat yhteen kulttuuritaustoiltaan ja elämäntilanteiltaan erilaisia ihmisiä, jotka muutoin tuskin tutustuisivat toisiinsa. Käytännon työ luo yhteyden leiriläisten ja paikallisen väeston välille, mikä lisää suvaitsevaisuutta ja murtaa ennakkoluuloja. Järjestön pääasiallinen tulonlähde on leirinvälitysmaksujen ohella opetusministeriön myöntämä valtionapu. KVT syntyi toisen maailmansodan jälkeen, kun lukuisat ulkomaalaiset vapaaehtoiset, erityisesti amerikkalaiset ja englantilaiset kveekarit, halusivat auttaa sodan tuhoaman Lapin jälleenrakentamisessa. Ensimmäiset jälleenrakennusleirit Lapin kylissä pidettiin vuosina , ja KVT perustettiin virallisesti Kesäleirit olivat alusta asti KVT:n keskeinen toimintamuoto. Aina 1970-luvun alkuun saakka Suomessa järjestetyt leirit olivat niin sanottuja kyläleirejä, joilla tehtävä työ oli pääasiallisesti maataloustyötä sekä raivaus- ja rakennustyötä. 70-luvun alussa alettiin tehdä yhteistyötä myös erilaisten laitosten ja yhdistysten kanssa. Lisäksi järjestettiin eri kohderyhmille, kuten lapsille ja vammaisille tarkoitettuja kesäleirejä. Viime vuosikymmeninä leirivalikoima on monipuolistunut. Vanhojen leirikohteiden rinnalle on tullut muun muassa ympäristö- ja kehityskysymyksiin pureutuvia leirejä. Vaihto on myös laajentunut kolmannen maailman maihin ja nykyään KVT:n kautta voi lähteä myös pitkäaikaisvapaaehtoiseksi useammaksi kuukaudeksi. Yhdessä leiri-isäntien kanssa KVT järjestää Suomessa vuosittain noin leiriä, joille osallistuu vapaaehtoista. Vastaavasti noin KVT:n jäsentä lähtee leireille ulkomaille. Service Civil International (SCI) Ensimmäinen kansainvälinen työleiri järjestettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen Ranskassa Verdunin lähellä. Leirin tavoitteena oli tuhoutuneen kylän jälleenrakentaminen. Leirille tulleet vapaaehtoiset uskoivat, että juuri koetusta sodasta huolimatta kansainvälinen yhteistyö ja rinnakkaiselo on mahdollista. Tämän ajatuksen siivittämänä seuraavana kesänä järjestettiin useita leirejä ympäri Eurooppaa. Työleiritoiminnan jatkuvuuden takaamiseksi eri maihin syntyneet toimintaryhmät muodostivat yhdessä Service Civil Internationalin (SCI), jonka päätarkoituksena oli - ja on edelleen - kansainvälisen solidaarisuuden lisääminen käytännön työn avulla. KVT liittyi SCI:hin vuonna Nykyisin SCI:lla on jäsenjärjestöjä noin 40 maassa Euroopassa, Aasiassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Lisäksi SCI:llä on lukuisia yhteistyöjärjestöjä kaikissa maanosissa. KVT lähettää jäseniään SCI:n kansainvälisiin kokouksiin ja seminaareihin ja osallistuu SCI:n kansainvälisten työryhmien toimintaan.

4 KVT:n toiminta Suomessa KVT:n toimisto sijaitsee Rauhanasemalla Helsingin Itä-Pasilassa. Rauhanasemalla toimii myös Suomen Rauhanliiton, Sadankomitean, Aseistakieltäytyjäliiton, Ystävyysseurojen liiton ja Ydinlehden toimistot sekä erilaiset ystävyysseurat. KVT:n toimistossa työskentelee kokopäiväisesti pääsihteeri ja osa-aikaisesti järjestösihteeri. Monista KVT:n tehtävistä vastaavat vapaaehtoiset. Toimiston työntekijät hoitavat sekä Suomeen että ulkomaille suuntautuvan leirivaihdon ja kesä onkin toimistolle kiireisintä aikaa. Suomeen päin suuntautuvassa vaihdossa KVT:n leirikoordinaatioryhmän vapaaehtoisilla on iso rooli. Monissa muissakin maissa SCI:n leirivaihtoa hoidetaan osittain tai täysin vapaaehtoisvoimin. KVT:n työryhmät KVT:ssa toimii vaihtelevasti erilaisia työryhmiä: Leirikoordinaatioryhmä, joka valmistelee tulevan kauden työleirejä Suomessa sekä etsii uusia leirikohteita. Etelä-Pohjoinen ja pitkäaikaisvapaaehtoistyöryhmä (etpo-pave -ryhmä), joka huolehtii Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan leireille lähtevien valmennuksesta, Suomeen saapuvista etpo-vapaaehtoisista sekä muusta yhteistyöstä Aasian, Afrikan ja Latinalaisen Amerikan järjestöjen kanssa. Pitkäaikaisvapaaehtoisten suhteen ryhmä haastattelee ja valmentaa ulkomaille lähtevät suomalaiset pitkäaikaisvapaaehtoiset. Tiedotusryhmä, joka pitää huolta mm. jäsentiedotteesta, www-sivuista, KVT:n Facebookryhmästä ja leirilistatiedotuksesta. KVT:n paikallisryhmät KVT:llä on aktiivista paikallistoimintaa tällä hetkellä lähinnä Tampereella ja Jyväskylässä, mutta myös Turussa, Joensuussa ja Oulussa on ollut paikallistoimintaa, joka elää mukana olevien vapaaehtoisten mukaan. KVT:n jäsenet ovat tervetulleita järjestämään paikallistoimintaa omilla paikkakunnillaan esim. turvapaikanhakijoiden kanssa tai avustamaan leirikoordinaatioryhmää uusien leirikohteiden etsimisessä ympäri Suomea. Uudet toimintamuodot ovat myös tervetulleita! Paikallisryhmät järjestävät myös leirillelähtijöiden valmennuksia keväisin ja kokoontuvat vaihtamaan leirikokemuksia syksyisin.

5 Leirinvetäjän vinkkejä Ennen leiriä Ota selvää leiripaikasta ja työkohteesta: mikä on hankkeen historia, mitä tehdään, kenen hyväksi, millä välineillä, osallistuuko leirille työleiriläisten lisäksi muita ihmisiä. Hanki leiriisännältä tarvittavat tiedot leirikirjeen kirjoittamiseksi. Ohjeet leirikirjeen kirjoittamiseksi saat KVT:lta. Lista asioista, joita on hyvä käydä läpi leiri-isännän kanssa, löytyy seuraavalta sivulta. Osan asioista ennättää käydä läpi vasta juuri ennen leirin alkuakin. Toimita leirikirje määräaikaan mennessä KVT:n toimistolle, josta se toimitetaan eteenpäin osallistujille. Halutessasi voit lähettää leiriläisille esim. sähköpostia myöhemmin kesällä. Saat listan leiriläisistä ja kopiot heidän hakemuksistaan KVT:lta pari viikkoa ennen leirin alkua. Tarkista hakemuksista ainakin leiriläisten allergiat, ruokavaliot yms. tärkeät asiat ja tiedota niistä leiri-isännälle. Leirin aikana Yritä mennä ainakin päivää ennen leiripaikalle valmistelemaan paikkoja, ja tapaamaan leiri-isäntää. Tutustu leiri-isäntään ja muihin paikallisiin asukkaisiin sekä mahdolliseen toiseen leirinvetäjään ellette ole jo tavanneet. Huolehdi myös ensimmäisen päivän ruuat ja suunnittele muutama tutustumisleikki leirin alkuun. Pakkaa mukaasi: - leirinvetäjäkansio - musiikkia, pelejä, ideoita vapaa-aikaan - ruokareseptejä - herätyskello - Suomi-tietoa, sanakirja, karttoja Soita KVT:n toimistolle leirin alkupäivinä ja kerro, ovatko kaikki saapuneet leirille ja miten leirillä pyyhkii. Älä arastele myöskään soittaa toimistolle jos ongelmia esiintyy tai et ole varma miten jossain asiassa tulisi toimia. Järjestä leirin hyvistä ja huonoista hetkistä väliarviointi (leirikansion ympyrä tai jokin muu arviointitapa) ja loppuarviointi (kaavakkeet) Mahdollisuuksien mukaan KVT:n edustaja vierailee leirillä kertomassa KVT:sta ja SCI:sta. Leirivierailijalle voit myös kertoa jos leirilläsi on jotain ongelmia tai mieltä askarruttavia asioita. Vuonna 2013 leirilläsi järjestetään todennäköisesti myös Yhteistä ymmärrystä -hankkeeseen liittyvä teemapäivä/tapahtuma, jonka toteuttamisesta saat lisätietoa leirinvetäjävalmennuksessa.

6 Leirinvetäjänä olet vapaaehtoinen muiden joukossa ja oma ihana itsesi, mutta tarvittaessa myös: - informantti: leirin alussa saat varautua kysymystulvaan - ryhmän kokoaja: tutustumisleikit ym. yhdessä puuhailu auttavat ryhmän muodostumisessa - tulkki: työnohjaaja ja paikalliset eivät välttämättä puhu englantia - organisaattori: ainakin leirin alussa sinun on oltava aktiivinen ja huolehdittava, että leiri lähtee liikkeelle, myöhemmin tarpeen mukaan - sovittelija: erimielisyyksiä saattaa syntyä leiriläisten välillä, leiri-isännän tai naapurin kanssa, vaikeat asiat kannattaa ottaa esille ennen kuin tilanne tulehtuu - vastuunkantaja: huolehdi turvallisuudesta ja jaa vastuuta myös leiriläisille - muita hyviä ominaisuuksia ovat puolueettomuus, demokraatisuus ja sensitiivisyys - vältä siisteysintoilua äläkä näännytä itseäsi Muista leiripaikan siivous viimeisenä päivänä. Hauskaakin saa pitää! Leirin jälkeen Joku saattaa haluta jäädä vielä joksikin aikaa leirin jälkeen. Selvitä ajoissa, onko leiripaikkaan mahdollista jäädä. Toimistolla olisi mukava kuulla leirinjälkeisiä tunnelmia ja kuulumisia. Varsinaisen leiriraportin ehtii kirjoittaa vähän myöhemminkin, lähetä raportti kuitenkin viimeistään syyskuun alussa. Tule puimaan leirikokemustasi KVT:n Puintipäiville, jonne saat kutsun alkusyksystä. Leiri-isännän kanssa mietittäviä asioita Käytännön järjestelyt Kuljetus: onko mahdollista saada käyttöön polkupyör(i)ä esim. kauppareissuja varten; auto on hyödyllinen mm. turvallisuussyistä mutta ei ole suositeltavaa antaa autoa vapaaehtoisten käyttöön Majoitus: peseytymismahdollisuudet, riittävästi patjoja, rauhallinen nukkumispaikka, oleskelutilat Ruoka: ruokailujärjestelyt, välineet ja tarvikkeet, erikoisruokavalioiden huomioiminen, ruokabudjetti Raha-asiat: budjetti, kuka hoitaa ruokaostokset ja muut hankinnat leirin aikana Jätehuolto: komposti on toivottava, samoin muu lajittelu Internet: onko leiripaikassa mahdollista käyttää internetiä sähköpostin lukemiseen, aikataulujen tarkistamiseen yms. Julkisuus eli yhteydenpito tiedotusvälineisiin Turvallisuus: turvallisuus eri työtehtävissä, tapaturmien varalta ensiaputarvikkeet ja tärkeät puhelinnumerot; ota selvää missä on lähin sairaala tai lääkäri Työ Joustava aikataulu työnteossa: kaikkea ei välttämättä tarvitse saada valmiiksi, onko työtä tarpeeksi; varasuunnitelmat Jos työ on pelkkää ulkotyötä, mietittävä etukäteen mitä voidaan tehdä jos sataa vettä kaksi viikkoa Riittävästi työtehtäviä ja työkaluja, vaihtelevaa työtä ja motivoiva projekti. Työturvallisuus on huomioitava, myös siltä kannalta että leiriläisiltä ei edellytetä mitään erityistaitoja. Työnohjaus ja ohjeistus on TÄRKEÄÄ: leiriläisten on hyvä tietää mitä, missä ja milloin tehdään ja toisaalta mitä ei saa tehdä

7 Vapaa-aika Suunnittele ja varaa vapaa-ajan ohjelmaa takataskuun; ota selvää mitä paikkakunnalla tapahtuu leirin aikana (ja jälkeen) Usein leiriläisillä on myös omia ideoita ja toiveita - älä tee liian tiukkaa vapaa-ajan ohjelmaa valmiiksi Aikaa on hyvä jättää myös omaan oleiluun, leiriläisten yhdessäoloon ja esim. kaupoissa asioimiseen Opinto-osuus Leiri-isäntä päättää haluaako pitää opinto-osuuden; projektiin liittyvä opinto-osuus on usein erittäin hyvä keino motivoida leiriläisiä Liian luentomaisia opinto-osuuksia on hyvä välttää Opinto-osuus voi liittyä myös esim. leiripaikkakuntaan tai Suomeen. KVT:n edustaja voi vierailla Karvalakkiohjeita hajamieliselle leirinvetäjälle eli mitä voi olla hyödyllistä muistaa kaaoksen keskellä Saapumispäivänä tai ensimmäisenä leiripäivänä Tutustumis- ja ryhmäytymisleikkejä Mitkä ovat leiriläisten odotukset, toiveet ja pelot tulevaa työleiriä kohtaan? Esim. seinälle voi ripustaa paperit, joihin kukin voi kirjoittaa ajatuksiaan tai liimailla post-it -lappuja Ensimmäisinä päivinä Infoiskut KVT:stä, SCI:sta, leiri-isännästä ja leirin tarkoituksesta Miettikää, haluatteko pitää yllä jonkinlaista yhteistä rutiinia päivittäin, esim. kuulumiskierrosta Vapaa-ajanviettotoiveet? Leirin säännöistä, käytännöistä ja aikatauluista keskusteleminen; päätökset voi olla hyvä kirjoittaa yhdessä paperille Valokuvauslupa & saako kuvia julkaista esim. netissä? Vastuuihmisten sopiminen ruuanlaitttoon, siivoukseen tms. ainakin ensimmäisille päiville Leirin lopussa Mikäli halutaan järjestää kulttuuri-iltoja, joissa leiriläiset kertovat kotimaistaan ja kulttuureistaan tai jotain muita yhteisiä vapaa-ajanjuttuja, kannattaa niistä sopia ja aloittaa ajoissa muuten loppuleiristä voi tulla kiire Aina kaikissa väleissä...leikkimään! Loppuarviointi Jokaisen leiriläisen tulisi täyttää KVT:n evaluaatiolappuset Leirinvetäjien tulee kirjoittaa KVT:lle oma loppuraporttinsa Loppurituaalit Puolivälissä leiriä Väliarviointi Esim. janaväitteiden avulla, sektoripaperilla tms. jos jokin mättää, sille voi vielä tehdä jotain Esim. positiivisuus-lappuset tai -kirjekuoret jokaiselle, viimeisenä iltana yhteispiiri tai muuta sentimentaalista

8 Philosophy of workcamps A commitment to a group experience Workcamps are an opportunity to explore the potential of an international group working together, to accomplish work, to develop dialogues, to have fun, to spark community interaction. Workcamps should not be seen first as a means for accomplishing individual goals, such as touring a particular area, learning a language, looking for a job, or having a cheap vacation! During the workcamp some of these individual goals may be achieved, but attention to them should not detract from the group experience. Part of the group experience involves reaching beyond the comfort of one s own language and familiar culture. Workcamp participants should be aware of the importance of assisting everyone in speaking the language of the workcamp. Volunteers from the same countries should be careful not to exclude other volunteers by lapsing into conversations and cultural patterns which others may not understand. A commitment to working out decisions and problems together Orders are not issued from above (i.e. the workcamp leaders); rather, the group discusses and decides together. It is important to be willing to take part in this process, which sometimes takes time and consideration of different perspectives within the group. For example, if a workcamp participant wants to pursue some interest which falls outside of the workcamp plans, it is a decision which is properly discussed by the group, even though it remains the person s own decision. SCI s commitment to this process is an expression of working for peace and reconciliation on a personal level, as well as on practical level through the work of the workcamp. Attending the entire workcamp It is strongly recommended that participants do not arrive late or depart early at a workcamp. A person arriving late misses the crucial period of orientation and group building as participants get to know one another and a group spirit builds. A person departing early erodes the feeling of solidarity in a group and leaves the remaining volunteers with a sense of having been left behind for something more important. No matter how successful a workcamp is, an early departure can create among the volunteers a feeling of waiting for the workcamp to come to an end. Being sensitive to the camp s place in the community The workcamp represents a group of people who have come together for a relatively short period of time. They are guests within the community and are unfamiliar with the intricate and subtle patterns which exist within the community of which their project sponsor is a part. Consequently, there is a challenge in having the workcamp blend in completely with the community, especially when local customs and values can differ widely from the workcamp participants own way of life. Participants should regard the differences as opportunities to learn, not as sources of conflict. Being open to learning SCI appeals to a broad range of people because an open mind is a far greater qualification than a particular skill. Volunteers who are unskilled at certain jobs are encouraged to learn new skills. Often cultural stereotypes need be broken to ensure an equal representation in jobs traditionally labeled women s work or men s work. In this learning process volunteers may need to seek a balance between good, efficient work and allowing mistakes to be made due to inexperience. A workcamp is also an opportunity to learn from people of different ages. Generally, volunteers are aged between 18 and 35, however, there is no upper age limit. Volunteers may feel challenged to work with others outside of their peer group, and yet find it refreshing to be part of a group unified by a common purpose.

9 Contributing fully to the work The work is important. It may not always be to a volunteer s liking, nor is it merely invented as a vehicle for bringing people together. There are expectations by the workcamp sponsors/camp hosts that the work will be completed, and all volunteers feel a responsibility toward doing it well. If there is a study component of the workcamp, volunteers should inform themselves before the workcamp in order to add to the discussion. Having lots of self motivation A workcamp is what each volunteer makes of it. It requires seeking out opportunities, looking to see what needs to be done, taking responsibility. A workcamp participant should feel equally a part of shaping the workcamp as the leaders or camp hosts do. Workcamps thrive on the initiatives of individuals. And, of course, having fun! IDEAS FOR ENERGISERS & GAMES Name games 1. Happy balloons each participant draws their face and name on a balloon. After introducing themselves and showing their balloon to the group, the balloons are tried to a permanent object eg. tree, signpost, railing. 2. Name and character standing in a circle, each participant introduces themself with an animal character or funny gesture. Sounds can be added too! The next person in the circle must say the name and character of the last person(s) and then introduces themselves. The last person in the circle must remember all the names and characters of the persons before him/her and also introduce their own name and character/gesture. 3. Blanket After saying their names, half of the participants sit on one side of the room and the other half on the other side of the room. In the middle of the room, two people hold a blanket. One person from each team sits either side of the blanket. When the blanket is dropped, each one must say the name of the other person. If a person says the wrong name, they must join the other team. Talk to your neighbour Participants talk in pairs about who they are and where they come from. Each person has 5 minutes to say as much as they can about themselves to the other person, the other person must listen and not interrupt. After everyone has presented themselves in pairs, each person presents their partner to the whole group. The game can be made more creative by getting each person to draw a picture or symbol of the other person. The drawing is then presented to the group and later hung on the wall for everyone to see during the workcamp. Knot game: Participants stand in a circle, closing their eyes. Everyone reaches out their hands walking towards the middle and trying to catch two hands. When everybody is holding hands, participants open their eyes and try to sort out the knot, re-creating the circle. This happens without letting each other s hands go. A big group can be divided into two competing teams. This game can also be used as a teambuilding exercise. Toaster. elephant. mixer. palm tree: Participants stand in a circle and one is in the middle. The person in the middle points at someone in the circle and calls an action. The pointed person and the two neighbours should create/present the action together. The one who makes a mistake or reacts too slowly, replaces the one in the middle. Circle of trust: Participants stand in a tight circle, one person is in the middle with his/her eyes closed. This person lets him/herself fall and gets caught and passed by the ones in the circle. This can also be done in groups of three people, with one in the middle and two catching. The game is a good start for a more serious workshop (activity), or to calm down the group. It is a good trust game as well.

10 MARK WHO IS RESPONSIBLE FOR C V H O ensuring that communication between the host and the volunteers works? finding volunteers to the camp? telling about KVT/SCI ideology? organising the work? giving instructions for the work? making people work? motivating people to the work, explaining why it is done? taking care that the work is safe? the formation of the group, taking care that no-one is left out? bringing up problems to be discussed, suggesting ways of coping with them? making decisions for the group? creating rules and taking care that they are observed? making the camp evaluation? taking care of the budget of the camp? lending money to the volunteers? meeting people form trains, buses etc? waking people up in the mornings? cleaning the kitchen? organising free-time activities? leading games cheering people up? being aware of differing financial resources of volunteers? the success of the workcamp? C - campleader H- camp host V - volunteer O - organization (KVT/SCI)

11 VAKUUTUSOHJEET leirinvetäjille KVT on vakuuttanut kaikki vuotiaat leiriläiset ja leirinvetäjät sairastumisen ja tapaturmien varalle. Tästä löydät perustietoa leiriläisten ja sinun itsesi vakuutuksesta. Lue nämä ohjeet huolella jo ennen leiriä. Onnettomuuksien ennaltaehkäisy on tietysti kaikkien kannalta parasta, joten tutustu myös terveys- ja turvallisuusohjeisiin. Tärkeimmät säännöt 1. Useimmilla vapaaehtoisilla on oma matkavakuutuksensa (vakuutus on pakollinen kaikille, jotka saapuvat Suomeen viisumia tarvitsevista maista ja muutkin järjestöt suosittelevat vapaaehtoisilleen oman vakuutuksen ottamista). Käytä vapaaehtoisten omia vakuutuksia aina kun se on mahdollista. Tavalliset matkavakuutukset kattavat yleensä enemmän kuin KVT:n vakuutukset. SCI-vakuutus on ennen kaikkea tapaturmavakuutus, joka kattaa vain tapaukset, joita muut vakuutukset eivät kata tai kattavat puutteellisesti. SCI-vakuutukseen ei kuulu matkavakuutusta eikä se näin ollen kata vahinkoja matkatavaroille. 2. EU- ja ETA-maiden ja Sveitsin kansalaisten Eurooppalainen sairaanhoitokortti: kortilla em. maiden kansalaiset ovat oikeutettuja saamaan terveydenhoitopalveluita Suomessa samaan tapaan kuin Suomen kansalaisetkin. Kortin tulee olla mukana lääkärin vastaanotolla, sillä ilman korttia lääkärikulut ovat moninkertaiset. Huom! Kortti korvaa aikaisemmin käytössä olleen E111- lomakkeen. 3. Kaikki KVT:n kautta tulleet vapaaehtoiset ja leirinvetäjät ovat SCI:n oman vakuutuksen piirissä. Muut (esim. vapaaehtoisten mukana olevat lapset, ystävät) eivät kuulu vakuutusten piiriin. Jos leirillesi ilmaantuu vapaaehtoinen, jonka nimeä et löydä osallistujalistalta, ota yhteyttä toimistoon. Jos syynä on viime hetkessä tapahtunut sijoittaminen, ovat vapaaehtoisen vakuutusasiat kunnossa. Jos taas leirillesi pyrkii vapaaehtoinen, joka ei ole hakenut sinne virallista tietä niin voimme yhdessä selvittää, mahtuuko hän mukaan. Jos vapaaehtoinen mahtuu leirille, on hänen täytettävä virallinen hakemuskaavake allekirjoituksineen ja maksettava leirinvälitysmaksu. SCI:n vakuutukset? SCI:n vakuutus on voimassa myös vapaa-ajalla. SCI:n vakuutusta varten tulee täyttää: Kummatkin puolet vakuutuspaperista, MEDICAL REPORT FOR SCI INSURANCE (lääkäri täyttää, mieluiten englanniksi) ja MEDICAL CLAIM NOTIFICATION FORM (leirinvetäjä täyttää, huom! tarvitaan myös vapaaehtoisen allekirjoitus). Paperi lähetetään KVT:lle.

12 Jos leirillä sattuu tapaturma tai joku sairastuu... A) Huolehdi siitä, että vapaaehtoinen pääsee sairaalahoitoon. B) Muista ottaa vakuutuspaperit (leirinvetäjäkansiossa) ja EU-vakuutuskortti (jos on) mukaan lääkärille tai sairaalaan. 1. Jos vapaaehtoisella on oma matkavakuutus, ottakaa mukaan vakuutetun oma matkavakuutuskortti. 2. SCI:n vakuutuspaperit kannattaa myös täyttää aina. Pyydä lääkäriä täyttämään ja allekirjoittamaan SCI-vakutuuskaavakkeen toinen puoli (Medical Report). 3. Muut paperit (SCI-kaavakkeen Notification Form) voidaan täyttää myöhemmin heti kun tilanne rauhoittuu. Muistakaa allekirjoittaa kaavakket. Huom! SCI-kaavakkeeseen myös vapaaehtoisen allekirjoitus. C) Soita KVT:n toimistolle niin pian kuin mahdollista. Jos kyseessä on iso onnettomuus (joku joutuu sairaalaan tms.) toimistolle on ilmoitettava välittömästi. Pienemmistä tapaturmista ja sairastumisista voi ilmoittaa vasta seuraavana päivänä. Soiton jälkeen toimisto ilmoittaa tapahtumasta SCI:n kansainvälisessä toimistossa työskentelevälle SCI:n vakuutusvastaavalle. Huomioi myös, että useimmat vakuutusyhtiöt edellyttävät, että heiltä pyydetään maksusitoumus sairaalahoitoa vaativissa tapauksissa; yleensä sitoumus tulee pyytää 24 tunnin kuluessa. Huolehdi siis, että vapaaehtoisen vakuutusyhtiö saa tietää onnettomuudesta. SCI:n vakuutusyhtiölle ilmoittamisesta huolehtivat KVT:n toimiston työntekijät. D) Puhelun jälkeen kaikki kaavakkeet, lääke- ja lääkärikuitit on lähetettävä KVT:lle. Ota kopiot kuiteista ja muista ottaa kopiot ennen postitusta aina kun se on mahdollista. E) Saatuaan kaavakkeet toimisto täyttää KVT-osuuden ja lähettää paperit edelleen SCI:n toimistoon. Tämän jälkeen sovitaan leirinvetäjän kanssa korvausjärjestelyistä. Pienten summien ollessa kyseessä olemme yleensä maksaneet rahat pikaisesti leirinvetäjän tai leiri-isännän tilille. Leirinvetäjä on sitten antanut rahat edelleen vapaaehtoiselle (muista kuitti!). Jos kyseessä on isompi sairaalahoitoa vaativa onnettomuus, korvauksen maksamisesta huolehtii yleensä SCI:n kansainvälinen toimisto. Ennen maksamista he haluavat varmistua, että kyseessä on sellainen onnettomuus, jonka SCI:n vakuutus korvaa. Tätä varten toimisto saattaa kysellä sinulta lisätietoja. Yleensä SCI maksaa korvauksen myöhemmin suoraan vapaaehtoisen tilille. Vakuutuksen rajoitukset Ks. myös SCI:n Insurance Infosheet for Volunteers Vakuutettuja ovat kaikki vuotiaat vapaaehtoiset ja leirinvetäjät Vakuutus ei kata Tapaturmia ja sairauksia, jotka syntyvät alkoholin tai huumavien aineiden vaikutuksen alaisena tai niiden käytön johdosta Jo olemassa olevien fyysisten tai henkisten sairauksien aiheuttamia hoitokuluja Raskauteen liittyviä hoitokuluja ensimmäisen viiden kuukauden jälkeen Hoitokuluja, jotka aiheutuvat uupumuksesta tai psykiatrisista syistä Hammashoitoa ja silmälasien rikkoutumista, paitsi jos kulut aiheutuvat onnettomuuden seurauksena

13 Vapaaehtoisten toisilleen aiheuttamia materiaalisia vahinkoja. Tämä koskee myös leiriläisten käyttöön annettuja tavaroita, kuten työkaluja, autoja tai polkupyöriä. Vapaaehtoisten käyttöön väliaikaisesti annettujen tavaroiden varkautta Hoitokuluja, jotka aiheutuvat riskialttiissa vapaa-ajan harrastuksissa (esim. riippuliito, melonta, hiihtäminen, sukeltaminen). Korvausanomuksia harkitaan vain, jos osallistujat ovat saaneet ammattimaista opastusta ja heitä on valvottu asianmukaisesti. Leirin peruuntumisesta aiheutuneita kuluja Muuta Leiriläisten tulisi käyttää ensisijaisesti julkisia terveyspalveluita. Yksityisiä lääkärikuluja korvataan vain, jos muuta hoitoa ei ole saatavilla. Sairaankuljetus hätätapauksissa korvataan vakuutusehdoissa mainittuun ylärajaan asti, mutta kiireettömissä tapauksissa matkakuluja korvataan vain julkisen liikenteen hintatason mukaisesti Vakuutus korvaa vain leirin aikana tarttuneet sairaudet tai tapahtuneet onnettomuudet Korvausanomus hylätään jos on todistettavissa, että vahinko aiheutui huolimattomuudesta tai laittomasta toiminnasta Muistettavaa Leirin aluksi on hyvä keskustella vakuutusasioista vapaaehtoisten kanssa. Vetäjä voi kerätä leiriläisten EU-vakuutuskortit yhteen paikkaan, josta ne on tapaturman sattuessa nopeasti löydettävissä. Pidäthän huolta siitä, että joku muukin (esim. toinen leirinvetäjä) tietää lisäksesi, missä vakuutuspaperit ovat ja kuinka hätätilanteessa tulee toimia. Myös leirinvetäjä voi lyödä itseään vasaralla sormeen. Tapauksissa, joita KVT:n vakuutukset eivät kata, vapaaehtoisen pitää itse maksaa kulut. Otathan huomioon, että autoilu leirillä tapahtuu aina autonomistajan omalla vastuulla, eikä vakuutus kata autolle tai muille osapuolille aiheutuneita vahinkoja. Emme suosittele, että leiriläiset ajavat autoa leirin aikana. KVT:n toimisto auttaa mitä kummallisimmissakin pulmissa. Älä siis epäröi tarttua puhelimeen! Onnistunutta leiriä!

14 Viestintäasioita leirillä Valokuvaus Valokuvaus ja kuvien laitto suoraan nettiin tai Facebookiin tms. sosiaaliseen mediaan on nykyään varsin yleistä leirillä, ja tietenkin osa leirin hauskuutta. Leirinvetäjän on kuitenkin syytä leirin alussa varmistaa, että onhan kaikille varmasti ok, että heidän valokuviaan saattaa päätyä sosiaaliseen mediaan. Erityisen tärkeää tämä on silloin, jos leirillä on mukana turvapaikanhakijoita, joille oman olinpaikan salassa pitäminen saattaa olla äärimmäisen tärkeää. Valokuvausasia on siis syytä keskustella läpi heti leirin alussa, ja varmistaa, että kaikille on selvää mikäli leirillä on sellainen vapaaehtoinen, joka ei toivo itseään kuvattavan. Toisaalta KVT:llä ilahdutaan aina hauskoista leirikuvista, eli mikäli leirillänne kuvattiin mainioita kuvia tai tehtiin videoita, ilmoitathan siitä KVT:n toimistolle! Facebook Monet leirit perustavat nykyään yhteydenpitoa varten jo ennen leiriä Facebook -ryhmän. Tämän idean saa vapaasti varastaa, kunhan muistaa, että myös Facebookin ulkopuoliset vapaaehtoiset pysyvät mukana viestintäluupissa.! Toimittajat KVT:n toimisto ja hanketyöntekijä sekä joskus myös leiri-isäntä tiedottavat leireistä myös tiedotusvälineille, ja usein ainakin paikallislehden toimittaja haluaa tehdä juttua leiristä. Jos toimittaja tulee vierailulle, kerro hänelle myös muusta KVT:n toiminnasta kuin vain omasta leiristänne, eli mahdollisuuksista lähteä vapaaehtoisleirille tai pitkäaikaiseen vapaaehtoistyöhön sekä KVT:n rauhanideologiasta. Anna myös toimittajalle tässä kansiossa oleva KVT:n esite ja vinkkaa käymään KVT:n nettisivuilla KVT:n blogi KVT:n nettisivuilla on blogi, jonne toivomme kirjoituksia leireiltä! Jos siis sinä, leirinvetäjätoverisi tai joku vapaaehtoisista haluaa kirjoittaa blogiin leirikokemuksistaan, ota yhteyttä KVT:n toimistoon osoitteessa

15 Kirjoita työleiriraportti! Leiriraportti on KVT:lle tärkeä dokumentti työleiristä, ja sen kirjoittamisesta on varmasti itsellekin iloa. Raportti kannattaa kirjoittaa mahdollisimman pian leirin jälkeen, kun kaikki tapahtunut on vielä tuoreessa muistissa. Viimeistään haluaisimme päästä lukemaan sen syyskuussa. Voit tehdä raportin mielellään yhdessä leirinvetäjäparisi kanssa, mutta jos haluatte, voitte raportoida myös erikseen. Vastaa kysymyksiin tai kommentoi seuraavia asioita haluamassasi laajuudessa: 1) TYÖ Mitä teitte? Miten oli hoidettu työjärjestelyt, materiaalit, välineet? Millainen oli työnohjaus? Oliko työ tarpeellista ja mielekästä? Oliko se kivaa? 2) LEIRI-ISÄNTÄ Miten sujui / miten sovitte / tuliko ongelmia seuraavista asioista? - yhteistyö - raha-asiat - ruokaostokset - majoitus - tiedotus 3) VAPAAEHTOISET Millainen oli vapaaehtoisten motivaatio työhön? Entä viihtyminen: ryhmän kiinteys ja henki? Miten päätöksenteko sujui? 4) LEIRINVETÄJÄT Viihdyitkö? Jos vetäjiä oli kaksi, miten yhteistyönne sujui? Leirinvetämisen hyvät ja huonot puolet? Kannattaako projekti mielestäsi toistaa tulevaisuudessa? Onko KVT:n leirinvetäjä tarpeen leirikohteessa? Mitä neuvoja tahtoisit antaa tuleville leirinvetäjille? 5) KVT:N TOIMISTO Miten sujui yhteistyö toimiston kanssa ennen/aikana/jälkeen leirin? Oliko leirinvetäjävalmennuksesta hyötyä, miksi? Onko parannusehdotuksia? 6) YHTEISTÄ YMMÄRRYSTÄ - HANKE Saitko riittävästi tietoa Yhteistä ymmärrystä - hankkeesta? Pitäisikö vetäjän ottaa jotain erityistä huomioon, kun leirille osallistuu turvapaikanhakijoita? Millainen hankkeen teemoihin liittyvä teemapäivä/talkoopäivä leirillä järjestettiin, ja miten se sujui? Miten se mielestäsi onnistui? Auttoiko leiri mielestäsi purkamaan vastakkainasetteluja kehitysmaiden ja länsimaiden tai maahanmuuttajien ja syntysuomalaisten väliltä? Tavoitettiinko teemapäivällä paikallisia ihmisiä? Miten hanketta kannattaisi mielestäsi jatkaa vai kannattaisiko? 7) VAPAA SANA Lähetä raportti sähköpostitse osoitteisiin leirit@kvtfinland.org sekä yhteista.ymmarrysta@kvtfinland.org tai postita KVT:n toimistolle (Veturitori 3, Helsinki).

16 Evaluation of the workcamp One of the most important tasks of the camp leader is to coordinate the evaluation of their workcamp. Feedback from participants, camp hosts and camp leaders on the workcamp experience is important for KVT. This information used in deciding if the camp will run again next year and if so, what changes/ improvements need to be made. Results of the evaluation are also useful for ensuring that KVT provides effective training and information for camp leaders and camp hosts. Participants and leaders are expected to fill in the written evaluation forms which are provided in the camp leader folder. Camp hosts are required to fill in a different form. Please return the forms to KVT office after the camp! There are several other ways of evaluating workcamps, here a few methods to choose from: Visual evaluation - Chair: one person sits on chair and makes a comment about the workcamp, eg. I really enjoyed getting to know the other participants or I thought the camp leaders did a really good job in leading the camp!. Other participants move close to the chair if they agree with the comment, far away if they disagree. Participants can provide some explanation on their opinions. - Dart Board: different aspects of the workcamp are drawn on a dart board, eg. food, work, camp leaders, accommodation, weather. Each participant marks their opinion by placing a dot on the dart board. The closer to the centre means they liked that aspect of the workcamp, on the outside edge means they didn t like it. - 1 to 10 scale: The participants evaluate different aspects of the workcamp by giving marks out of 10. It is necessary to create a scale, for example by putting papers with numbers on the floor/ wall, and ask the participants to stand at the number which represents their opinion. If there are significant differences in the opinions, you can ask some participants to comment and explain their point of view. - Tree of Life: Participants select a position on the Tree of Life. On the tree there are many people in different positions. The positions reflect the participant s feelings (ie. positive/ negative/ neutral). Participants can give some explanation about their position. They can also explain if their position has changed over the course of the workcamp. Its also possible to use a different drawing, eg. a ship or new country. Oral methods - Group discussion: Participants are asked to give feedback on different issues in the workcamp, eg. how did they feel about the work program/food/accommodation/free-time etc. This only works in groups where participants like to speak openly. - Pass the ball/talking stick: The situation is similar to the group discussion (see above) but now the camp leader passes a ball or stick to the person who should answer the question. Then, the person passes the ball to somebody else who should answer the same question or the next question. The aim is to allow everyone a chance to speak, even people who usually remain silent or in the shadow of the more talkative participants. Written - List of 3: Participants write down 3 things from the workcamp that they have learnt or want to remember. The papers are collected and the ideas shared in the group. - Palm of the hand: Participants draw their palm on a paper and answer one question on each finger (eg. What was good about the workcamp? What needs to be improved? What was not so good/bad? What did you learn? How did you feel?) - Wall-papers: Different issues are written on large wall-papers placed in different rooms/walls. Participants write their comments on the wall-papers, they can also read or comment on the comments of other participants.

17 Puintipäivät KVT:n Puintipäivät järjestetään tänä vuonna Puintipäiville syyskuun loppupuolella kutsutaan kaikki KVT:n vapaaehtoisina ulkomailla olleet, leirinvetäjät ja muutkin aktiivit. Puintipäivät järjestetään yleensä leirikeskuksessa Etelä-Suomessa. Päivillä käydään läpi leiri- ja vapaaehtoistyökokemuksia ja ideoidaan ja kehitetään KVT:n toimintaa järjestönä. Luonnollisesti Puintipäiviin kuuluu myös rentoutuminen, saunominen ja muihin aktiiveihin tutustuminen sekä maukkaat kasvisruuat. Kaikki leirinvetäjät ovat erittäin tervetulleita Puintipäiville! Saat tarkemman kutsun lähempänä Puintipäivien ajankohtaa.

18 Mitä on kehityskasvatus? Kehityskasvatuksella tarkoitetaan kasvatuksellista toimintaa, jonka tavoitteena on lisätä kohderyhmänsä tietoisuutta globaaleista kehityskysymyksistä. Kehityskasvatus auttaa hahmottamaan omaa paikkaa ja toimintaa maailmassa, joka muuttuu nopeasti ja jota määrittävät keskinäiset riippuvuussuhteet. Kehityskasvatus pyrkii edistämään globaalia yhteisvastuullisuutta niin yksilöllisesti kuin yhteisöllisesti. (Ulkoministeriö) Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan globaalikasvatuksen nettisivuilla (www. globaalikasvatus.fi) esitellään globaalikasvatuksen käsitettä ja sen alle sijoittuvaa kehityskasvatusta seuraavalla tavalla: *Globaaliin vastuuseen kasvaminen on prosessi, joka auttaa meitä kunnioittamaan erilaisuutta ja kehittää kykyämme toimia globalisoituvassa maailmassa aktiivisina kansalaisina. Globaalikasvatus pitää sisällään laajan kirjon erityyppisiä kasvatus- ja opetusmenetelmiä, joita voidaan toteuttaa esimerkiksi kouluissa, työpaikoilla ja erilaisissa tapahtumissa. Myös vapaaehtoistyö järjestöissä ja kansainväliset vaihto-ohjelmat lisäävät globaalia ymmärrystä. Kasvaminen globaaliin vastuuseen on koko elämän kestävä prosessi. Aikuiset ovatkin yhtä tärkeä globaalikasvatuksen kohderyhmä kuin lapset ja nuoret. Järjestöjen ohella valtionhallinto, kunnat, koulut, kirkot ja yritykset kasvattavat ihmisiä vastuulliseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Myös tiedotusvälineillä on tärkeä rooli julkisen mielipiteen muokkaamisessa. Kepassa globaalikasvatus ymmärretään laajasti maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen ohjaavana toimintana, jonka osa-alueita ovat muun muassa: ihmisoikeus- ja tasa-arvokasvatus, kehityskasvatus, kulttuurikasvatus, rauhan- ja turvallisuuskasvatus, viestintä- ja mediakasvatus, ympäristökasvatus *Kehityskasvatus on kasvatuksellinen lähestymistapa, jonka avulla tutkitaan kansainvälisiä riippuvuussuhteita ja mahdollisuuksia globaalin epätasa-arvon poistamiseksi. Kehityskasvatuksessa Pohjoisen ja Etelän välisiä suhteita tarkastellaan sekä rakenteellisella että yksittäisten ihmisten välisellä tasolla. Kehityskasvatus etsii kestäviä elämäntapoja ja tutkii erilaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia. Siinä on kyse osallistumisesta, toiminnasta ja muutoksesta. Tavoitteena globaali oikeudenmukaisuus Kehityskasvatuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä eri kehityskysymyksistä ja köyhyyden rakenteellisista syistä sekä seurauksista. Kehityskasvatuksen kautta yksilöä rohkaistaan ja ohjataan toimimaan vastuuntuntoisesti ja toisia huomioiden kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Ilmastonmuutos, globaali köyhyys, Etelän ja Pohjoisen väliset tuloerot ovat esimerkkejä asioista, jotka koskettavat kaikkia maailman ihmisiä. Maailmanlaajuisten taloudellisten, poliittisten, sosiologisten, ympäristöllisten ja kulttuuristen syy- ja seuraussuhteiden ymmärtäminen niin ylikansallisella, alueellisella, paikallisella kuin yksilönkin tasolla on ensiarvoisen tärkeää. Kehityskasvatuksen avulla ihmisiä rohkaistaan osallistumaan maailmanlaajuisiin talkoisiin oikeudenmukaisemman maailman puolesta.

19 Kokemuksia turvapaikanhakijoista työleireillä Yhteistä ymmärrystä -hankkeen puitteissa Suomen vapaaehtoisleireille osallistuu myös turvapaikanhakijoita. Allaoleva on KVT:n Maailma kylässä -leirillä keväällä 2010 leirinvetäjänä toimineen Hanna Laajalahden kirjoittama raportti, jossa on hänen huomioitaan turvapaikanhakijoiden osallistumisesta leirille. Kokemuksia ei voi yleistää, mutta toisaalta on varmasti hyvä ajatuksen tasolla hieman miettiä, miten turvapaikanhakijoiden tai maahanmuuttajien taustat voivat erota muista leiriläisistä ja miten se mahdollisesti vaikuttaa heidän tapaansa toimia tai leiriin ylipäänsä. Toisaalta on hyvä muistaa, että ainakin vuonna 2010 leireille osallistuneet turvapaikanhakijat raportoivat parasta leirillä ollen se, että heitä kohdeltiin kuin ketä tahansa muita osallistujia ja he saivat toimia tasavertaisina muiden kanssa. Eroja ei siis ole tarpeen korostaa, mutta esimerkiksi allaolevia asioita on syytä hetken pohtia mielessään. Hanna Laajalahti: Mitä odotuksia, pelkoja, ennakkoluuloja tai ajatuksia minulla oli turvapaikanhakijaosallistujia kohtaan? Ennen leiriä minulla ei ollut sen kummempia ajatuksia turvapaikanhakijaosallistujiin liittyen, paitsi ehkä lieviä epäilyksiä, koska viime hetkellä Maailma kylässä -leirille ilmoittautui kolme nuorta miestä. Pohdimme leirinvetäjäparini kanssa, kuinka se vaikuttaisi leiridynamiikkaan. Olemme Tampereen paikallisryhmän kanssa tehneet paljonkin yhteistyötä Tampereella aiemmin sijainneen vastaanottokeskuksen kanssa ja varsinkin nuoret miehet olivat aina hyvin innokkaina mukana. Leirin aikana varsinkin nämä kolme miestä olivat todella ahkeria työntekijöitä ja aina ensimmäisenä tarttumassa tuumasta toimeen. He olivat ystävällisiä ja sopeutuvaisia, ja jopa ujoja vastakkaisen sukupuolen suhteen. Heidän heikko kielitaitonsa teki heistä jonkin verran ulkopuolisia yhteisissä keskusteluissa. Leirin jälkeen huomasimme, että leiriläisten palautteessa oli mainittu maahanmuuttajaosallistujien olleen tärkeitä etenkin Kyläsaaren vastaanottokeskuksessa työskentelymme aikana: meidän ryhmässämme oli vapaaehtoisia, joilla oli maahanmuuttajatausta ja joilta pystyi kysymään asioita, joita ei ehkä uskaltanut kysyä Kyläsaaren asukkailta. Leiri oli toivottavasti antoisa kokemus kaikille osapuolille. Mitä haasteita turvapaikanhakijaosallistujien kanssa voi olla/mitä pitää ottaa huomioon? Kielitaito: Englannin ja/tai suomen kielen taito voi olla todella heikko, mikä tekee ryhmässä työskentelemisestä ja kokemusten jakamisesta vaikeaa. Toisaalta joka leirillä on aina osallistujia, joiden kielitaito on heikko, joten luovuus on varsinkin leirinvetäjien puolelta tarpeen (pidä mukana kynää ja paperia, niin voit kirjoittaa tai piirtää työkaluja yms. tarpeellisia asioita ja iltaisin voi pitää pieniä kielikouluja eri kielillä) Erilainen kulttuuritausta: Uskonto, kulttuuri ja tavat voivat olla todella erilaisia. MK-leirillä piti miettiä esim. nukkumajärjestelyjä (pojat eivät halunneet jakaa nukkumatilaa tyttöjen kanssa) ja ruoanlaittoa muslimi-, hindu- ja kasvisruoan syöjien kannalta. Laitoimme siis pääasiassa kasvisruokaa, nuotiolla välillä kalaa ja ulkona syödessä jokainen sai ottaa mitä halusi. Alkoholin käyttö ei ollut kiellettyä, mutta ilmeisesti suomalaisten ja muutaman leiriläisen alkoholinkäyttö ei häirinnyt niitä, jotka eivät juoneet ollenkaan. Kotitöistä kuten tiskaamisesta, ruoanlaitosta ja siivoamisesta tuli välillä sanomista, koska muutama pojista sanoi sen olevan naisten hommaa. Kaikki osasivat kuitenkin kokata

20 vastaväitteistään huolimatta ja saimme heidän kokkaamana aamupalaksi mm. lettuja ja kaurapuuroa :) Elämänkokemukset: MT-osallistujien taustalla voi olla todella rajujakin juttuja, joista meillä (turvallisissa länsimaissa kasvaneilla) ei ole aavistustakaan. Vastaanottokeskukset eivät ilmeisesti lähetä leireille niitä, jotka olisivat vastikään saapuneet maahan tai joilla on jotain pahoja ongelmia? Toisaalta rankkoja asioita käytiin läpi meidänkin leirillä, emmekä aina tienneet miten niihin olisi pitänyt suhtautua (emmekä aina tienneet ymmärsimmekö kaiken oikein kieliongelmien takia). On toisaalta avartavaa kuulla omin korvin, kuinka joku on paennut kävellen kotimaastaan ja matkustanut salakuljettajien kontissa Kreikkaan, kuin lukea sama tarina lehdestä. Edellisestä asiasta johtuen joillakin voi olla psykologisia ongelmia. Kyläsaaren vastaanottokeskuksen Satu Koskinen-Kellman sanoi, että masennus ja unettomuus ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus ja leirinvetäjien olisi hyvä olla siitä tietoisia. Toisaalta olisiko meillä leirinvetäjinä oikeus udella asiasta? MKleirillä kävi niin, että herättelin vapaapäivän aamuna useaan kertaan yhtä vapaaehtoista, joka oli illalla ottanut unilääkkeen ja oli puoli päivää ihan pöpperössä, kun hänet oli herätetty väärään aikaan. Se tuntui tosi kauhealta ja hävetti kyllä aika lailla, mutta toisaalta en tiennyt hänen lääkityksestään. Ryhmässä toimiminen voi olla vaikeaa kieliongelmien ja erilaisen taustan/elämänkokemuksien takia, tai siihen tarvitsee enemmän aikaa. Ryhmässämme oli hyvä yhteishenki, mutta sen luominen vaati panostusta myös meiltä vetäjiltä: tutustumisleikkejä, peli-iltoja, tiukkoja yhteisiä pelisääntöjä ja vähän hoputtamista esim. aikatauluista kiinnipitämiseksi Työmotivaatio: Ainakin näillä kolmella vapaaehtoisella se oli todella korkea, heillä oli eri syyt tehdä työtä ja erilainen suhtautumistapa työhön kuin muilla vapaaehtoisilla. Jos työnteon on aloittanut jo 7-vuotiaana, ja Suomeen turvapaikanhakijana saavuttuaan on ensimmäistä kertaa elämässään työttömänä ja tekemättä mitään, se voi olla todella turhauttavaa. Heidän puheistaan kävi ilmi, ettei henkinen työ (esim. suomen kielen kurssilla käyminen) ole oikeaa työtä eikä siitä tule samaa tyydytyksen tunnetta ja väsymystä kuin fyysisestä työstä. Siksi he todellakin pitivät MK-osuudesta, vaikka päivät olivat pitkiä ja rankkoja. Työn kautta he saivat ainakin hetken aikaa tuntea, että elämällä on merkitystä ja samoin tuntea kuuluvansa työleiri- ja festivaalinrakennusryhmään. Toisaalta meitä vetäjiä harmitti kuulla, että Suomessa työn löytäminen on todella vaikeaa, vaikka kiertäisi kaikki oman paikkakuntansa yritykset ja pyyäisi heitä ottamaan töihin. Tällaisten onnistumisen kokemuksien ja elämän merkityksellistäminen olisi todella tärkeää, ei vain kahden viikon työleirin aikana... Mitä talkoot ja leirit voivat tarjota maahanmuuttajille ja turvapaikanhakijoille? Tauon vastaanottokeskuksen elämästä, loputtomasta odottamisesta ja työttömänä olemisesta/ työnhausta Merkityksellistä tekemistä, jopa enemmän kuin muille vapaaehtoisille Ryhmään kuulumisen tunnetta ja kulttuurien kohtaamista (leirimme oli todella kansainvälinen: Jordania, Etelä-Korea, Tsekki, Ranska, Puola, Sri Lanka, Kosovo, Irak, Italia, Saksa, Suomi :) Muille vapaaehtoisille ensiarvoisen tärkeän kokemuksen maahanmuuttajien elämästä ja haasteista. Puolalaistyttö sanoi, ettei hänen kotimaassaan ole ulkomaalaisia (!) eikä hän ole koskaan tavannut maahanmuuttajia, joten Helsinki näyttäytyi hänelle todella monikulttuurisena Turvapaikanhakijoiden osallistuminen tuo mielestäni myös rauhan ja suvaitsevaisuuden ajatukset huomattavasti paremmin työleirin keskusteluihin ja sitä kautta se on ikään kuin paluu koko työleiriliikkeen juurille.

21 INSURANCE INFOSHEET FOR VOLUNTEERS (VERSION 2013) Introduction Service Civil International has a policy with a Swiss-based insurance company to provide complementary insurance cover for its volunteers on workcamps. This paper summarises the procedures and coverage of the insurance for workcamp volunteers. It is for guidance purposes only and forms no part of a contract between SCI, its insurers or its volunteers. The Guidelines for Insurance 2013 may be used for further information and clarification on the coverage and administration of the scheme (obtainable from your branch). Questions about any aspect of the insurance scheme you should ask, in the first instance, to your local branch. Overview SCI Insurance is designed to cover those items that are not covered under private or state insurance schemes. Volunteers should be aware of this complementary character and wherever possible, ensure that they have adequate insurance cover under a commercial or state scheme. The coverage is for medical costs in case of accident or illness while on the workcamp. It does not cover the period of time volunteers are travelling to and from workcamps or loss or damage to personal belongings. Further details of coverage are printed overleaf. Volunteers should also be aware that SCI is not an assistance company! In case of accident, illness, injury or other difficulty, the local branch/host organisation is responsible for ensuring that volunteers receive the medical or other help required. Who is insured under the SCI insurance scheme? all volunteers on SCI workcamps in Europe, Japan, Korea, Hong Kong and USA; all SCI volunteers on SCI workcamps in Australia; all SCI volunteers on workcamps of the official partner organisations of SCI in Europe, Turkey, Near East, the Maghreb countries, North America, Japan and Taiwan. Volunteers on SIW and MS workcamps are not insured under the SCI Insurance but under a comparable Insurance Scheme. SCI Long Term Volunteers (LTV) or SCI volunteers on workcamps of other partner organisations or on workcamps in Asia, Africa or Latin America can be covered. Please contact your branch for more information. What should I do before going to a workcamp? Check the coverage of your health/ travel insurance and any other insurance that might apply and take the relevant documentation with you to the workcamp. Take any necessary precautions (e.g. vaccination), particularly if travelling from a temperate to a tropical zone, taking advice from your doctor/medical centre some weeks prior to travelling, where appropriate. In addition, if you are going to a workcamp that is not being run by an SCI branch, you should take the SCI Insurance Notification Form with you, available from your sending branch. On SCI workcamps, this form should be available from the co-ordinator. What do I do in case of an accident or illness requiring medical attention? The SCI Insurance Notification Form should be filled in by the doctor in charge in case of any medical examination, and should be sent to SCI Insurance (address at the top of the sheet) within 48 hours of the accident or onset of the illness. The front page can be filled in by the camp co-ordinator or by you. Check whether the questions are answered in an understandable way, and provide a translation in English, French, German or Dutch. If this delays sending the form, you can send the translation later. In cases of damage or injury to a third party (see third party responsibility under Coverage ), obtain a copy of all official reports of the incident (police reports etc.), and send these to SCI Insurance. Write the name of the person concerned (the third party) on each document. In some cases, it will be necessary to record the names of witnesses. Your camp co-ordinator should assist you with this. Always inform your sending organisation as well. If you are covered under a private or state health scheme you must also take the necessary steps to ensure that any claim for medical or other costs is made to this scheme in the first instance. SCI insurance will only meet the costs of claims not met by such private or state health schemes.

22 In serious cases (hospitalisation, emergency repatriation etc.) the Insurance Administration must be notified within 24 hours (by telephone, fax, or telegram). This is the responsibility of the Workcamp Co-ordinator or host branch. Emergency phone numbers are: Coverage SCI International Secretariat: Tel: Fax: Insurance Administrator GSM: (all amounts in EURO) Coverage for accidents full cost for doctors, medicines and hospitalisation, for a maximum period of 10 years following the accident (for spectacles the upper limit is 200 euro) up to a maximum of 111,000 Euro (standard = 49,600 Euro) for total or partial disability (depending upon the extent of disability to be established by a doctor appointed by the insurers) up to a maximum of 12,500 Euro for death, plus 3,000 Euro in case of 1 dependent child (up to and including 18 years of age) or 6,000 Euro in case of more dependent children. full cost for repatriation in case of medical necessity Coverage for illness up to a maximum of 9,400 Euro for doctors, medicines and hospitalisation up to 1 year for the same case up to a maximum of 3,100 Euro for repatriation in case of medical necessity Coverage for Third Party Liability For accidental damage to property or personal injury as a direct result of the actions of insured volunteers or workers during the period of insurance (e.g. during the workcamp or project), the maximum cover is 3,720,000 euro for injury or death in the same accident or for material damage. Cover does not extend to property loaned to or connected with the organisation or project, the personal property of volunteers or workers in the same project (insured or not) or to personal injury to uninsured volunteers or workers on the same project. The Insurance does not cover: (1) people younger than 16 and people older than 70 years of age (for the accidents coverage there is no upper age limit); (2) costs for medical treatment if the doctor in charge is not officially registered with the medical authorities in the country concerned; (3) costs for illness or accidents arising from special physical or mental conditions (e.g. epilepsy, physical handicap, chronic illness) existing prior to the period of insurance. People who fall into this category should seek advice on alternative insurance arrangements; (4) costs arising from accidents or illnesses related to the abuse of drugs, alcohol or other narcotic substances; (5) medical expenses related to pregnancy after the first 5 months of the pregnancy; (6) costs for illness resulting from exhaustion or nervous and psychiatric disorders; (7) material damage when caused by volunteers to other volunteers or people belonging to the organisation or when caused to goods that were given to the workcamp for temporary use e.g. cars, tools, bikes; (8) theft of goods that were given for temporary use; (9) costs arising from the cancellation of projects; (10) costs arising from accidents while undertaking high risk leisure activities (such as paragliding, canoeing, skiing, diving). Claims will only be considered where participants have received professional training and are properly supervised; (11) temporary loss of earnings due to accident or illness; (12) dental costs and costs for spectacles not resulting from an accident; (13) costs from accidents or injuries arising from civil disturbances, war etc., even if the people insured have no part in the actions; (14) travel from home to the project and back. Important Notices (15) Public medical facilities should be used whenever possible. Treatment in private clinics will only be compensated for if there is no reasonable alternative available. (16) Costs of emergency transport resulting from accidents or illnesses are covered completely, subject to the limits set out above, but the reimbursement of other transport costs resulting from accidents or illnesses is limited to the cost of public transport. (17) Coverage only extends to the direct costs of medical assistance which results from illnesses contracted or accidents that took place DURING the project. Moreover, the insurance provides compensation for death occurring only in case of ACCIDENTS. (18) The Insurance Commission reserves the right to reject the claim if there is evidence of an accident arising as a result of negligence or during the course of an illegal activity.

23 MEDICAL CLAIM NOTIFICATION FORM

24 MEDICAL REPORT for SCI INSURANCE PLEASE ASK THE MEDICAL DOCTOR TO FILL IN THIS PAGE OF THE FORM

25 EVALUATION FORM FOR KVT WORKCAMPS Dear volunteer! THANK YOU for participating in our workcamp! To organize this project again in future, KVT needs your help to evaluate and improve it. So please answer following questions Name of workcamp: Your name (optional): Dates: Infosheet 1. Did the infosheet prepare you for the camp? YES NO What other information would you have liked? The project itself 2. Please mark and comment the following aspects of your workcamp Aim of the project VERY BAD BAD OK GOOD VERY GOOD Your comments/ What can be improved: Benefit of the work Organisation of work Free time Ratio of work/free time Food Accommodation