Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat Taustaraportti

Transkriptio

1 Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat 2015 Taustaraportti

2

3 Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat 2015 Taustaraportti Tiehallinto Oulun tiepiiri Oulu 2002

4 Oulu 2002 Julkaisua saatavana: Tiehallinto Oulun tiepiiri Tiehallinto OULUN TIEPIIRI Veteraanikatu 5 PL OULU Puhelinvaihde

5 Esipuhe Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat 2015 on tiepiirin pitkän tähtäyksen suunnitelma, jossa esitetään tienpidon keskeiset toimintalinjat ja painotukset vuosille Suunnitelma palvelee ensisijaisesti piirin omaa tienpidon ohjelmointia ja suunnittelua. Se on pohjana vuosittain laadittaville toiminta- ja taloussuunnitelmille (TTS). Suunnitelma on tarkoitettu myös Oulun tiepiirin sidosryhmille huomioitavaksi heidän omassa toiminnassaan. Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat 2015 koostuu kahdesta raportista: Tienpidon toimintalinjoista, jossa on esitetty lähtökohdat, tavoitteet, tarpeet, suunnitelma ja sen vaikutukset sekä tästä taustaraportista, jossa on esitetty laajemmin suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet, tienpidon tarpeet ja toimintalinjat vaikutuksineen. Lisäksi taustaraportissa on esitetty myös laajennus- ja uusinvestointien hankelistat. Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat 2015 suunnitelma on laadittu työryhmän johdolla, johon ovat kuuluneet Oulun tiepiirin edustajien lisäksi maakunnallisten liittojen edustajat ja konsultin edustajat. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut Markku Tervo Oulun tiepiiristä. Työn aikana Oulun tiepiirin johtoryhmä on käsitellyt suunnitelmaa neljässä neuvottelussa. Työn konsulttina ja työryhmän sihteerinä on toiminut Plaana Oy. Työnaikana järjestettiin yksi sidosryhmäseminaari, johon oli kutsuttu eri kuljetusyritysten edustajia. Seminaarin tuloksia hyödynnettiin suunnitelmaa laadittaessa. Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat 2015 on pitkäntähtäyksen suunnitelma, joka uusitaan noin viiden vuoden välein. Toimintaympäristön muuttuessa, tulee myös suunnitelmaa tarkistaa. Oulussa syyskuussa 2002 Tiejohtaja Erkki Myllylä

6

7 Tiivistelmä Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat 2015 suunnitelman tavoitteet perustuvat Tiehallinnon Tienpidon linjaukset suunnitelman tavoitteisiin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikennestrategia -suunnitelman ja liikenne- ja viestintäministeriön julkaisun Kohti älykästä ja kestävää liikennettä 2025 tieliikennettä ja tienpitoa koskeviin linjauksiin. Lisäksi tavoitteissa on otettu huomioon tiepiirin toimintaympäristön keskeisimmät erityispiirteet. Tienpidon toimintalinjan perusrahoitustasoksi vuosille on valittu vuoden 2002 perustienpidon rahoitustaso (69,0 M /vuosi) ilman erillisrahoituksia ja Tieliikelaitoksen sopeuttamisjärjestelyihin varattua rahaa. Tämän lisäksi on arvioitu, mitä vaikutuksia tienpitoon on rahoituskehyksen perustason muutoksilla +/- 6 M /vuosi. Tarvetarkasteluissa suunnitelmakauden vuotuiseksi perustienpidon rahoitustarpeeksi saatiin 88 M /v. Toimintalinjan rahoituksen jakamisessa eri tuotteille on otettu huomioon asetetut tienpidon tavoitteet ja niiden painotukset. Tavoitteiden painotuksissa erittäin tärkeiksi tavoitteiksi todettiin elinkeinoelämän toimintaedellytysten tukeminen sekä liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutason turvaaminen tiepiirin alueen kaikilla teillä. Myös liikenneturvallisuuden parantamista pidettiin tärkeänä Hoidon rahoitus pienenee hieman vuoteen 2002 verrattuna. Pääteiden talvihoidon taso säilytetään entisellään. Alempiasteisten teiden talvihoitoa tehostetaan liukkaudentorjunnan, aurauksen ja polanteen poiston osalta lähinnä sellaisilla teillä, joilla on säännöllisiä elinkeinoelämän tai maaseudun perustuotannon kuljetuksia tai säännöllisiä henkilökuljetuksia. Ylläpidon ja korvausinvestointien rahoitusta lisätään hieman. Kasvavalla rahoituksella lisätään huonokuntoisten päällystettyjen teiden uudelleen päällystämistä ja huonokuntoisten siltojen korjausta sekä tehostetaan alempiasteisten teiden sivuojien ja rumpujen kunnostusta. Perustienpidon rahoituksella rahoitettavien laajennusinvestointien painopiste on haja-asutusalueen teiden kevyen liikenteen järjestelyissä, liittymäjärjestelyissä ja taajamatiejärjestelyissä. Suuret laajennus- ja uusinvestointikohteet esitetään rahoitettavaksi kokonaan kokonaisrahoituksella. Näiden investointien painopiste on Oulun kaupunkiseudun päätieverkolla. Liikenteen hallinnan rahoitus säilyy nykytasolla. Suunnittelukaudella kehitetään muuttuvien nopeusrajoitusten käyttöä. Merkittävin hanke on valtatie 4 välillä Haaransilta- Räinänperä. Myös telematiikan soveltamista tapahtumaopastukseen kehitetään Oulun sisääntuloteillä yhdessä Oulun kaupungin kanssa. Suunnitelman mukaisen tienpidon seurauksena liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutaso voidaan turvata kaikilla muilla teillä paitsi niillä alempiasteisilla teillä, joilla ei ole säännöllistä joukko- tai tavaraliikennettä. Näillä teillä peruspalvelutaso ei toteudu kaikkina vuodenaikoina asetettavista painorajoituksista johtuen. Elinkeinoelämän toimintaedellytykset säilyvät nykyisellään. Valtioneuvoston asettamia liikenneturvallisuustavoitteita ei todennäköisesti suunnitelmakaudella saavuteta. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus liikkumisen ja peruspalvelujen saavuttamisen suhteen ei tienpidon toimenpitein juurikaan muutu. Ympäristöä koskevista tavoitteista voidaan toteuttaa vain osa. Eri liikennemuotojen liikkumisolosuhteet säilyvät pääosin nykyisellään. Henkilöauto- ja tavaraliikenteen olosuhteet säilyvät suurin piirtein nykyisellään päätieverkolla ja huononevat jonkin verran useimmilla alempiasteisilla teillä. Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat varsinkin haja-asutusalueen runkoverkon teillä. Joukkoliikenteen olosuhteet paranevat hieman Oulun kaupunkiseudulla.

8

9 Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Toimintaympäristö Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutosten vaikutukset tienpitoon Tieverkon ja liikenteen nykytila ja kehitys Yhteenveto 22 2 TIENPIDON TAVOITTEET Yleistä Tienpitoa koskevat tavoitteet Tieverkon liikenteelliset ja liikennetekniset tavoitteet 27 3 TIENPIDON TARPEET Tienpidon tarpeiden selvittäminen Tienpitotarpeet tuoteryhmittäin Hoito Ylläpito- ja korvausinvestoinnit Laajennus- ja uusinvestoinnit Suunnittelu Liikenteen hallinta Maanhankinta Tiehallinto Yhteenveto rahoitustarpeesta 39 4 TIENPIDON TOIMINTALINJAT Lähtökohdat Tieluokitus ja tieverkon laajuus Toimintalinjojen kuvaus tuotteittain Perusrahoitustaso perustienpidossa Minimi- ja maksimirahoitustasot perustienpidossa 51 5 SUUNNITELMAN VAIKUTUKSET Tavoitteiden toteutuminen Liikkumisolosuhteet sekä liikenneturvallisuuden ja ympäristön tila vuonna SUUNNITELMAN SEURANTA Jos lähtökohdat muuttuvat Suunnitelman seuranta ja ylläpito 56

10 8 Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat 2015

11 Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Toimintaympäristö Oulun tiepiirin alue käsittää koko Oulun läänin. Alueella on kaksi maakuntaa: Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Pohjois-Pohjanmaalla on 41 kuntaa, jotka muodostavat 7 seutukuntaa. Kainuussa on 10 kuntaa ja 2 seutukuntaa. Pinta-alaltaan Oulun tiepiirin alue on km 2 ja asukkaita alueella on (vuonna 2001). Alueen väestöstä 80 % asuu Pohjois- Pohjanmaalla. Kuva 1. Oulun tiepiirin alue ja seutukunnat.

12 10 Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat 2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Taulukko 1. Oulun läänin kunnat seutukunnittain. Kajaani Pattijoki Ii Paltmo Pyhäjoki Kuivaniemi Kajaanin Ristijärvi Raahen Raahe Iin Pudasjärvi seutukunta Sotkamo seutukunta Ruukki seutukunta Utajärvi Vaala Siikajoki Yli-Ii Vuolijoki Vihanti Ylikiiminki Haapavesi Alavieska Hailuoto Kestilä Kalajoki Haukipudas Siikalatvan Piippola Ylivieskan Merijärvi Kempele seutukunta Pulkkila seutukunta Oulainen Oulun Kiiminki Pyhäntä Sievi seutukunta Liminka Rantsila Ylivieska Lumijoki Haapajärvi Kehys- Hyrynsalmi Muhos Nivala - Kärsämäki Kainuun Kuhmo Oulu Haapajärven Nivala seutukunta Puolanka Oulunsalo seutukunta Pyhäjärvi Suomussalmi Tyrnävä Reisjärvi Koillismaan Kuusamo seutukunta Taivalkoski Oulun lääni on suhteellisen harvaan asuttua aluetta, jossa asukastiheys on 7,4 as/ km 2. Koko maan keskiarvo on 17 as/km 2. Asukkaista 42 % on keskittynyt Oulun seutukuntaan. Työpaikkoja Oulun tiepiirin alueella oli vuonna 2000 noin Tärkein alueen elinkeino on palvelusektori, jonka piirissä työskentelee 61 % työväestöstä. Teollisuudessa työskentelee 24 % ja maa- ja metsätaloudessa 13 % työväestöstä. 1.2 Toimintaympäristön muutokset Väestön kehitys Elinkeino- ja tuotantorakenteen muutosten sekä väestön ikääntymisen myötä väestö muuttaa taajamiin ja kaupunkeihin sekä niistä suuriin kasvukeskuksiin. Oulun tiepiirin alueella vain Oulun seutukunnan väestön määrä on luvulla kasvanut. Oulun seutukunnan väestön kasvu on ollut niin voimakasta, että sen seurauksena Oulun tiepiirin alueen koko väestön määrä on kasvanut vuodesta 1991 vuoteen 2001 noin henkilöllä. Vaikein muuttotappioalue sekä määrällisesti että suhteellisesti on ollut Kehys-Kainuun seutukunta. Vain Oulun seutukunnan väestön määrä kasvoi vuonna Kasvun suuruus oli 2,1 %, joka oli suhteellisesti suurimpia koko maassa. Toisaalta myös vaikeimmat muuttotappioalueet ovat Oulun tiepiirin alueella. Kehys-Kainuun seutukunnan väestön määrä väheni 2,5 % vuonna 2001, mikä oli suhteellisesti suurimpia väestön alenemisia koko maassa. Kuitenkin myös vuonna 2001 Oulun tiepiirin alueen koko väestön määrä kasvoi henkilöllä Oulun seutukunnan voimakkaan väestön kasvun ansiosta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Oulun seutukunnan väestön kasvu jatkuu voimakkaana, kun taas kaikkien muiden seutukuntien väestön määrä vähenee. Suhteellisesti ja määrällisesti eniten väestö vähenee edelleen Kehys-Kainuun seutukunnassa, mutta myös Siikalatvan, Koillismaan ja Nivalan- Haapajärven seutukunnissa väestön suhteellinen vähenemä on huolestuttavan suurta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Oulun tiepiirin alueen väes-

13 Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT tö vähenee vuodesta 2001 vuoteen 2020 yhteensä noin henkilöllä ja on vuonna 2020 noin asukasta. Väheneminen aiheutuu siitä, että Kainuun väestön määrän on ennustettu vähenevän tuona aikana noin henkilöllä eli noin 16 %, mikä on suhteellisesti suurin ennustettu väestön vähenemä eri maakunnissa vuodesta 2001 vuoteen Koillismaan seutukunta -16,4 Ylivieskan seutukunta -7,3 Nivala-Haapajärven seutukunta -15,4 Siikalatvan seutukunta -15,4 Raahen seutukunta -10,6 Iin seutukunta -11,7 Oulun seutukunta 14,9 POHJOIS- POHJANMAA 2,0 Kajaanin seutukunta -11,0 Kehys-Kainuun seutukunta -25,8 Väestön määrä ja muutos % % OULUN LÄÄNI -1,4 KAINUU -15, asukasmäärä v v Kuva 2. Oulun läänin seutukuntien väestö vuonna 2001 ja ennuste vuodelle Muuttoliikkeen seurauksena väestö keskittyy taajamiin ja kaupunkeihin, mutta ennen kaikkea Oulun seutukuntaan, jonka väkiluvun on ennustettu kasvavan vuoden 2001 noin asukkaasta noin asukkaaseen vuoteen 2020 mennessä. Oulun seutukunnan väestön osuus koko Oulun tiepiirin alueen väestöstä oli vuonna 2001 runsaat 42 % ja sen on ennustettu olevan vuonna 2020 runsaat 49 %. Monilla alueilla Oulun tiepiirissä, mutta etenkin Kainuun alueella, haja-asutusalueiden väestön määrä pienenee huomattavasti ja alueiden autioitumisuhka on todellisuutta. Väestön ikärakenteen muutokset Koko tiepiirin alueen väestön ikärakenne on nykyisin suhteellisen tasapainoinen koko maan ikärakenteeseen verrattuna. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuret. Väestön ikärakenne on tervein Oulun seutukunnassa ja huonoin Kehys- Kainuun seutukunnassa. Tilastokeskuksen laatiman ennusteen mukaan yli 64-vuotiaiden osuus kasvaa Kainuussa vuodesta 2001 vuoteen 2020 mennessä runsaasta 17 %:sta 30 %:iin ja Pohjois-Pohjanmaalla vajaasta 13 %:sta 20 %:iin. Oulun seutukunnassa yli 64-vuotiaitten osuus vuonna 2001 oli 10 % ja koko maassa 15 %. Vanhusväestön osuuden kasvun aiheuttaa osittain syntyvyyden aleneminen. Syntyvyys on alentunut vuodesta 1995 vuoteen 2001 eniten Kehys-Kainuun seutukunnassa eli noin 31 % ja oli siellä vuonna 2001 vain 0,7 %. Vähiten syntyvyys aleni vastaavana aikana Oulun seutukunnassa eli noin 6 %. Suurinta syntyvyys vuonna 2001 oli Oulun seutukunnassa eli 1,5 %. Koko maassa syntyvyys aleni vuodesta 1995 vuoteen 2001 noin 12 % ja oli vuonna ,1 %. Lasten (0-14 vuotta) osuus koko väestöstä oli vuonna 2001 Kainuussa 17,1 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 21,3 %. Vastaava osuus koko maassa vuonna 2001 oli 17,9 %.

14 12 Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat 2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Elinkeino- ja tuotantorakenteen muutos Suurin osa Oulun tiepiirin alueen sisäisestä muuttoliikkeestä aiheutuu maaja metsätalouden työpaikkojen vähenemisestä ja uusien työpaikkojen syntymisestä uusille aloille tai alueille. Maa- ja metsätalouden työpaikat ovat vähentyneet jokaisen seutukunnan alueella, mutta suhteellisesti eniten Kainuussa. Rakennemuutoksen seurauksena maa- ja metsätalous keskittyy ja erikoistuu sekä tilojen määrä vähenee ja tilakoko kasvaa. Maa- ja metsätalous muuttuu entistä yritysmuotoisemmaksi. Myös sivuelinkeinojen (esimerkiksi matkailu) harjoittaminen maa- ja metsätalouden ohella on maaseudulla lisääntynyt. Oulun tiepiirin alueen elinkeinoelämän selkärangan muodostavat vahva perusteollisuus (metsä, metalli- ja kemianteollisuus sekä sähkön tuotanto) sekä korkean teknologian tuotteita valmistava teollisuus. Näiden elinkeinoelämän alojen tuotanto ja työpaikat ovat pääasiallisesti keskittyneet Oulun, Raahen ja Kajaanin alueille. Kainuuseen Kuhmon, Puolangan ja Suomussalmen kuntien alueille on syntynyt paikallista kiviraaka-ainetta käyttävää kiviteollisuutta. Merkittävänä kehittyvänä elinkeinoalana korkean teknologian lisäksi nähdään matkailu. Matkailu on sekä talousvaikutuksiltaan että työllistäjänä yksi palvelusektorin johtavia aloja. Matkailun merkitys alueen elinkeinoelämässä nähdään suureksi varsinkin Kainuussa ja Koillismaalla. Matkailun kasvu on ollut voimakasta koko Oulun läänin alueella. Seutukunnittain tarkasteltuna työpaikat ovat lisääntyneet vuodesta 1993 vuoteen 1999 kaikissa muissa seutukunnissa paitsi Kehys- Kainuun seutukunnassa, jossa ne tuona aikana vähenivät 5,0 %. Suhteellisesti suurinta työpaikkojen lisäys on ollut Oulun seutukunnassa, jossa lisäys oli runsaat 29 %. Aluekeskukset Valtioneuvosto hyväksyi vuoden 2001 syyskuussa ja joulukuussa aluekeskusohjelmaan mukaan yhteensä 34 aluetta, joista Oulun tiepiirin alueella ovat seuraavat viisi aluekeskusta: Oulun seutu Koillis- Suomi Raahen seutukunta Oulun Eteläinen Kainuu Oulu, Oulunsalo, Haukipudas, Kiiminki, Kempele, Hailuoto, Muhos, Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä Kuusamo ja Taivalkoski yhdessä Itä-Lapin kuntien kanssa Raahe, Pattijoki, Siikajoki, Ruukki, Pyhäjoki ja Vihanti Ylivieska, Kalajoki, Oulainen, Sievi, Alavieska, Merijärvi, Nivala, Haapajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Kärsämäki, Pyhäntä, Kestilä, Pulkkila, Piippola, Rantsila ja Haapavesi Kajaani, Sotkamo, Kuhmo, Ristijärvi, Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Suomussalmi, Vuolijoki ja Vaala. Aluekeskustoiminnan tarkoituksena on tiivistää kuntien välistä yhteistyötä niin, että pitkällä aikavälillä aluekehitystä ja muuttoliikettä voidaan tasapainottaa. Tavoitteena on myös, että aluekeskusten välistä yhteistyötä tiivistetään olemassa olevien ja kehittyvien verkostojen, esimerkiksi multipolisverkoston kautta. Aluekeskusten tukemiseksi tarkoituksena on suunnata valtion aluepoliittisesti vaikuttavia toimenpiteitä erityisesti näille alueille.

15 Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kansainvälistyminen Pohjois-Suomen kansainvälisen yhteistyön painopiste on lähialueyhteistyössä ja yleiseurooppalaisessa toiminnassa. Perämerenkaari-yhteistyö edellyttää ennen kaikkea vt 8 vt 4 tieyhteyden kehittämistä. Lähialueyhteistyö Karjalan tasavaltaan Arkangeliin ja jopa Komiin saakka (Oulu-Karjala- Arkangeli- Komi liikennekäytävä) edellyttää sujuvia tieyhteyksiä Oulun tiepiirin alueen rajanylityspaikoille Vartiukseen ja Kuusamoon. Myös Sallan Kelloselän rajanylityspaikan avaaminen kansainväliselle liikenteelle lisännee liikennettä myös Oulu Kuusamo Salla tieyhteydellä. Oulun tiepiirin alueen elinkeinoelämän vienti ja tuonti sekä kansainväliset yhteydet Keski-Eurooppaan ja muualle maailmaan hoidetaan pääasiallisesti alueen ns. talvisatamien (Raahe ja Oulu) sekä Oulun lentoaseman kautta. Vaikka Raahen ja Oulun satamien liikenne hoidetaan pääasiallisesti rautatiekuljetuksina, myös sujuvat tieyhteydet satamiin ovat välttämättömät. Erityisen tärkeää sujuva tieyhteys on Oulunsalon lentokentälle, joka on henkilöliikenteessä Helsingin jälkeen toiseksi vilkkain ja tavaraliikenteessä kolmanneksi vilkkain lentoasema Helsingin ja Tampereen jälkeen 1.3 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset tienpitoon LVM:n VÄYLÄT 2030 tutkimusohjelman loppuraportissa Liikenneinfrastruktuurin haasteet nyt ja tulevaisuudessa on todettu, että yhteiskunnassa tapahtuvista muutoksista liikenneväylien pidon kannalta merkittävimmät ovat väestön sisäinen muuttoliike ja sen aiheuttamat ongelmat kasvu- ja väestötappioalueiden liikenneväylien pidossa sekä elinkeino- ja tuotantorakenteen muutosten mukanaan tuomat muutokset kuljetustarpeissa ja infrastruktuurissa. Väestön muutokset vaikuttavat paikallisesti hyvin suuresti sekä liikenteen kysyntään että liikenneväylien pitoon. Väestön kasvualueilla liikenteen kysynnän kasvu lisää sekä liikenneinfrastruktuurin investointitarvetta että joukkoliikenteen hoidon rahoitustarvetta. Muuttotappioalueilla suurimpana ongelmana on pitää alempiasteinen tieverkko kohtuullisin kustannuksin pysyvää asutusta sekä maa- ja metsätalouden kuljetuksia tyydyttävässä kunnossa. Elinkeino- ja tuotantorakenteen muutosten ja varastoinnin vähenemisen myötä kuljetusten tarve on kasvanut ja kuljetuksille asetetut vaatimukset muuttuneet. Kuljetuksille asetetaan aikaisempaa enemmän vaatimuksia etenkin täsmällisyyden mutta myös nopeuden suhteen. Tämä pätee myös tulevaisuudessa. Tavarankuljetusten täsmällisyys- ja nopeusvaatimukset edellyttävät liikenneväylien pidolta investointeja pääväyliin sekä satamien ja lentorahtipisteiden kapasiteetin käyttöasteen nostamista ja toimintojen kehittämistä. Väestönmuutokset Oulun kaupunkiseudun väestön kasvu aiheuttaa tienpidolle haasteita. Keskeisimmät uhat ovat liikennöitävyysongelmien lisääntyminen valtateillä Oulun kaupungin alueella sekä Oulunsalon lentokentälle johtavalla tiellä. Uhkana voidaan pitää myös sitä, että tienpidon rahoituksen painopistettä siirretään muuttoliikkeestä johtuen väestön kasvualueille, mikä heikentää muuttotappioalueiden tienpitoa. Toisaalta lisääntyvä liikenteen kysyntä luo tarvetta ja edellytyksiä teiden kehittämiselle väestön kasvualueilla.

16 14 Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat 2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT LVM:n tutkimuksen (7/2001) mukaan muuttoliikkeen aiheuttamasta väestönkasvusta aiheutuu koko maassa vuositasolla noin 25 M :n lisärahoitustarve tie- ja katuverkolle (50%), joukkoliikenteeseen (35 %) ja kevyen liikenteen verkolle (15 %). Mikäli muuttoliike jatkuu nykyisenlaisena, on ennustetusta väestönkasvusta aiheutuva teiden ja katujen lisärahoitustarve vuosina yhteensä noin M. Tärkeimmät keinot vastata alueellisen kasvun haasteisiin ovat LVM:n tutkimusten mukaan seuraavat: Aluekehitys otetaan aikaisempaa selvemmin esiin liikennepolitiikassa muiden näkökulmien rinnalle. Kasvukeskuskuntia velvoitetaan osallistumaan aiempaa selkeämmin maankäyttöratkaisujensa aiheuttamiin investointitarpeisiin myös yleisen liikenneverkon osalta. Kasvualueiden liikennepolitiikassa korostetaan liikennejärjestelmäsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun yhteistyötä ja samanaikaisuutta. Liikennejärjestelmäsuunnitelmissa esitettyjen hankkeiden toteuttamiseksi laaditaan aiesopimukset liikenne- ja viestintäministeriön ja muiden suunnitelman laatimiseen osallistuneiden organisaatioiden kanssa. Suurissa kasvukeskuksissa liikenteen ja liikenteen kysynnän hallinnassa käytetään informaatioteknisiä keinoja nykyistä enemmän infrastruktuuriinvestointien ohella. Joukkoliikenteen kehittämiseen panostetaan erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla. Väestön väheneminen vaikuttaa eniten tienpitoon ja tienpidossa alempiasteisten teiden tienpitoon (LVM:n raportti Liikenneinfrastruktuurin haasteet nyt ja tulevaisuudessa ). Paikallisella tasolla (maaseutualueilla) toimiva tieverkko on perusedellytys sekä alueen väestön että yritysten toiminnalle. Tärkeimpinä keinoina vastata väestön vähenemisen haasteisiin nähdään LVM:n tutkimuksissa seuraavat toimenpiteet: Alempiasteisten teiden tienpitoon osoitetaan rahoitus, jolla näiden teiden peruspalvelutaso voidaan turvata. Alempiasteisten teiden tienpidossa siirrytään entistä laajemmin täsmätienpitoon. Muuttotappioalueiden taajamien liikennejärjestelyjä kehitetään niin, ettei taajamien kehitys vaarannu. Väestöltään vähenevien alueiden pääliikenneyhteydet omaan maakuntakeskukseen, lähimpään aluekeskukseen ja Helsinkiin pidetään kunnossa. Kansainvälisistä yhteyksistä huolehditaan ja niitä kehitetään aktiivisesti. Tavarankuljetukset Tiekuljetuksista noin 75 % muodostuu kaupan ja teollisuuden kuljetuksista. Metsäteollisuuden, metalliteollisuuden, kemianteollisuuden, polttoaineiden ja maatalouden kuljetuksissa kustannustehokkuuden vaatimus korostuu. Nämä kuljetukset edellyttävät tieverkolta hyvää kantavuutta ja hyvää päivittäistä hoitoa. Kaupan, korkean teknologian alojen ja elintarviketeollisuuden tuotteiden kuljetuksissa korostuvat täsmällisyys ja tulevaisuudessa nykyistä enemmän nopeus. Nämä kuljetukset edellyttävät tieverkolta hyvää sujuvuutta ja hyvää päivittäistä hoitoa. Kaupunkiseutujen jakelukuljetukset edellyttävät jakelu- ja terminaaliyhteyksiltä (mukaan lukien satamat ja lentoasemat) hyvää sujuvuutta ja kapasiteetin riittävyyttä sekä hyvää päivittäistä hoitoa.

17 Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kuljetuksissa on nykyisin erotettavissa vielä ns. arvokkaiden tuotteiden kuljetukset. Arvokkaita tuotteita ovat mm. kulkuvälineet, elektroniikka, lääkkeet, muut kemian teollisuustuotteet, keramiikka, tekstiilit yms. Kuljetuksissa ovat tärkeitä luotettavuus eli toimintavarmuus ja nopeus. LVM:n tutkimusten (Julkaisut 8/2001 ja 3/2002) mukaan kustannustehokkuutta edellyttävät kuljetukset keskittyvät Oulun tiepiirin alueella pääosin valtateille, muutamille kantateille ja eräille seututeille (metsäteollisuuden kuljetuksia). Täsmällisyyttä edellyttävät kuljetukset ovat keskittyneet pääosin valtateille ja eräille kantateille. Arvokuljetuksissa keskittyminen on muita kuljetuksia suurempaa. Ne ovat Oulun tiepiirin alueella keskittyneet pääosin valtatielle 4. Oulun tiepiirin alueella elinkeinoelämän tavarakuljetusten tienpidolle esittämistä haasteista tärkeimmät ovat seuraavat: Tavarakuljetusten kustannustehokkuutta edellyttävien kuljetusten reiteillä turvataan hyvä rakenteellinen kunto ylläpitotoimin ja korvausinvestoinnein. Täsmällisyyttä edellyttävien kuljetusten reiteillä liikenteen sujuvuus tieverkolla varmistetaan laajennus- ja uusinvestoinnein. Arvokuljetusten kannalta turvataan liikenteen sujuvuus laajennus- ja uusinvestoinnein valtatiellä 4 ja Oulunsalon lentokentälle menevällä maantiellä 815. Säännölliset päivittäiset elinkeinoelämän tärkeät kuljetukset turvataan alempiasteisella tieverkolla. Hyvät, sujuvat ja häiriöttömät yhteydet Oulun yhdistettyjen kuljetusten terminaaliin sekä tiepiirin alueella oleviin muihin logistiikkakeskuksiin turvataan. 1.4 Tieverkon ja liikenteen nykytila ja kehitys Liikennejärjestelmä Oulun läänin liikennejärjestelmä muodostuu tieverkosta, rataverkosta, satamista ja lentokentistä. Oulun läänin joukkoliikenteen rungon muodostaa rataverkko. Kaikki Pohjois- Suomen junavuorot ovat kaukoliikenteen vuoroja. Oulusta on ratayhteys pohjoiseen, itään ja etelään. Kaikilla näillä radoilla on säännöllistä henkilö- ja tavaraliikennettä. Oulun Oritkariin on rakentumassa yhdistettyjen kuljetusten terminaali, joka otetaan käyttöön vuonna Avautumistaan odottaa myös rautatieyhteys Vartiuksen kautta Venäjälle. Oulun läänissä on lentokentät Oulussa, Kajaanissa, Kuusamossa, Pudasjärvellä ja Ylivieskassa. Näistä Oulun, Kajaanin ja Kuusamon kentiltä on säännöllistä henkilöliikennettä. Oulun lentoasema on maan toiseksi vilkkain Helsinki-Vantaan lentoaseman jälkeen. Oulusta on säännöllistä reittiliikennettä myös Tukholmaan sekä päivittäinen rahtiliikenneyhteys Keski-Eurooppaan. Pudasjärven lentokenttää on tulevaisuudessa tarkoitus kehittää lähinnä charter- liikenteen kenttänä. Lentorahti kerätään maanteitse Oulun ja Lapin läänin alueelta. Oulun läänin merkittävimmät satamat ovat Oulu, Raahe ja Kalajoen Rahja. Näistä Oulun ja Raahen satamat ovat auki ympäri vuoden.

18 16 Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat 2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Kuva 3. Oulun tiepiirin alueen liikennejärjestelmä. Tieverkko Oulun tiepiirin alueella on ajokelpoisia teitä yhteensä lähes km. Teistä km on tiepiirin hallinnassa olevia yleisiä teitä, runsaat km kuntien katuja ja kaavateitä sekä lähes km yksityisiä teitä. Muut yksityiset tiet, n km Tieverkko Valtion avustusta saaneet yksityistiet km Kadut ja kaavatiet, n km Valtatiet, km Kantatiet, 775 km Seututiet, km Yhdystiet, km Kuva 4. Oulun tiepiirin tieverkon pituudet tieluokittain.

19 Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Yleisistä teistä valtatiet 4, 5, 6, 8, ja 22 sekä kantatie 89 kuuluvat ns. pääteiden runkoverkkoon. Yleiseurooppalaiseen TEN -verkkoon kuuluvat valtatiet 4, 5 ja 22 sekä kantatie 89, joka johtaa Vartiuksen rajanylityspaikalle. Eurooppateihin kuuluvat valtatiet 4 (E75), 8 (E8) ja 5 (E63). Teiden ja siltojen kunto Yleisten teiden kunto on niiden toiminnallinen merkitys huomioon ottaen melko hyvä. Tärkeimmillä pääteillä (valtatiet 4, 5, 6, 8, 20 ja 22) ei ole merkittävästi tien kunnosta johtuvia puutteita. Päällystettyjen teiden kunto on kuitenkin Oulun tiepiirissä jonkin verran huonompi kuin keskimäärin koko maassa. Huonokuntoisia päällysteitä on pääosin seutu- ja yhdysteillä. Huonokuntoisia, tavoitteellisen laatutason alittavia päällystettyjä teitä oli Oulun tiepiirissä vuoden 2001 lopussa kaikkiaan 1207 km eli 15 % päällystetystä tieverkosta. Toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan huonokuntoisten päällysteiden määrässä ei lähivuosina tapahdu nykyrahoituksella oleellista paranemista. Huonokuntoisten päällysteiden määrän kehitys Määrä [km] vuosi Kuva 5. Huonokuntoisten päällysteiden määrän kehitys vuosina Sorateiden suurimpana liikennettä rajoittavana tekijänä on runkokelirikko. Ongelmallisia kelirikkoisia teitä on noin km. Määrä vaihtelee säätilojen mukaan vuosittain huomattavasti. Painorajoituksia on viiden viimeisen vuoden aikana asetettu vuosittain kilometrille. Kevyen liikenteen väyliä on piirin alueella kaikkiaan 490 km. Kevyen liikenteen väylillä on myös huonokuntoisia osuuksia. Vuonna 1996 tehdyn selvityksen mukaan huonokuntoisia kevyen liikenteen väyliä on noin 13 % väyläpituudesta. Selvityksen jälkeen huonokuntoisten väylien osuus on noussut. Tämän hetkisestä tilanteesta ei ole tarkkaa tietoa. Siltoja tiepiirin alueen yleisillä teillä on kaikkiaan 1931 kappaletta, joista huonokuntoisiksi on luokiteltu 300. Painorajoitteisia siltoja on 32 kappaletta. Erikoiskuljetusten reiteillä on 86 siltaa, jotka eivät täytä nykyisiä kuormitusmääräyksiä.

20 18 Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat 2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Liikenteen kehitys Yleisten teiden liikennesuorite Oulun tiepiirin alueella vuonna 2001 oli miljoonaa ajoneuvokilometriä, missä on kasvua edelliseen vuoteen 3,5 %. Koko maassa suoritteen kasvu oli keskimäärin 2,4 %. Valta- ja kantateiden liikennesuorite kasvoi vastaavana aikana Oulun tiepiirin alueella 4,6 % ja koko maassa 2,8 %. Liikennesuoritteesta lähes 60 % ajetaan valta- ja kantateillä. Sisäisen muuttoliikkeen ja elinkeinorakenteessa tapahtuvien muutosten seurauksena liikenne on viime vuosina kasvanut voimakkaimmin Oulun seutukunnan alueen teillä. Valta-, kanta- ja seututeiden liikennemäärät ovat kasvaneet myös muiden seutukuntien alueilla, mutta selvästi hitaammin. Sen sijaan yhdysteiden liikennemäärät ovat vähentyneet seutukunnissa, joissa muuttotappio on suuri. Tiehallinnon tekemän liikenne-ennusteen mukaan samantyyppinen kehitys jatkuu lähivuosikymmeninä. Kuva 6. Keskimääräiset liikennemäärät Oulun tiepiirin tieverkolla vuonna 2001.

21 Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Valtatiet Vuodet Vuodet Kantatiet Vuodet Vuodet % Oulun Lakeuden Iin Raahen Siikalatvan Nivala-Haapaj. Ylivieskan Koillismaan Ylä-Kainuun Kajaanin 0 % Oulun Lakeuden Iin Raahen Siikalatvan Nivala-Haapaj. Ylivieskan Koillismaan Ylä-Kainuun Kajaanin % Seututiet Oulun Lakeuden Iin Raahen Siikalatvan Vuodet Vuodet Nivala-Haapaj. Ylivieskan Koillismaan Ylä-Kainuun Kajaanin % Yhdystiet Oulun Lakeuden Iin Raahen Siikalatvan Nivala-Haapaj. Vuodet Vuodet Ylivieskan Koillismaan Ylä-Kainuun Kajaanin Kuva 7. Yleisten teiden liikenteen kasvuennuste Oulun tiepiirin alueella seutukunnittain vuosina ja Liikenneturvallisuuden kehitys Oulun tiepiirin alueen yleisillä teillä kuolemaan ja loukkaantumiseen johtaneiden liikenneonnettomuuksien määrät ovat olleet 1990-luvulla laskusuunnassa, mutta kääntyivät vuonna 2000 lievään nousuun. Tieluokittain tarkasteltuna vuonna 2000 kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 48 % ja loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista 40 % tapahtui valtateillä. Vuonna 2001 henkilövahinkoihin johtaneiden onnettomuuksien määrä kasvoi huomattavasti, noin 30 %, kolmeen edelliseen vuoteen ( ) verrattuna. Sen sijaan kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä laski noin 30 %. Liikenteen sujuvuus Liikenteen sujuvuudella on suuri vaikutus maakunnan elinkeinoelämän toika moottoritiehankkeen mintamahdollisuuksiin ja kilpailukykyyn. Elinkeinoelämän kuljetusten kannalta on erittäin tärkeää, että matka-ajat ovat hyvin ennustettavia ja ettei ennalta arvaamattomia häiriötekijöitä esiinny kuljetusreiteillä. Tämä on tärkeää siksi, että teollisuuslaitosten ja kauppojen varastot ovat hyvin pienet ja niiden toiminta on riippuvainen päivittäisistä kuljetuksista. Liikenteen sujuvuusongelmia esiintyy lähinnä Oulun kaupungin sisääntuloväylillä ja erityisesti valtatiellä 20 välillä Hintta Korvenkylä ja valtatiellä 4 välillä Kontinkankaan eritasoliittymä Laanilan eritasoliittymä työmatkaliikenteen aikoihin. Valtatien 4 sujuvuus Oulun eteläpuolella paranee oleellisesti vuonna 2003 Oulu Limin- valmistuttua.

22 20 Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat 2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT onnettomuuksien määrä (kpl) Oulun tiepiirin liikenneonnettomuudet vuosina vuosi 327 Kuolemaan johtaneet onnettomuudet Loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet Kuva 8. Oulun tiepiirin yleisillä teillä vuosina tapahtuneet henki- lövahinkoihin johtaneet liikenneonnettomuudet. Tienpidon rahoitus Oulun tiepiirin tienpidon rahoitus on pienentynyt 1990-luvulla huomattavasti. Vuosina perustienpidon rahoitus pieneni 35 % ja kokonaisrahoi- on selvästi suurempaa kuin keskimäärin koko tus 39 %. Vähentyminen maassa jossa määrärahat vähentyivät vastaavana aikana 13 % ja 34 %. Työllisyysrahoitusta saatiin 1990-luvun lopussa noin 2,86, mutta vuonna 2001 sitä ei enää saatu lainkaan. Vuonna 2001 Oulun tiepiirin perustienpidon rahoitus oli 56 M ja kokonaisrahoitus 70 M. Vuonna 2002 tienpidon rahoitus kasvaa noin 35 % vuoteen 2001 verrattuna. Eniten kasvua on hankkeiden kokonaisrahoituksessa, mutta myös perustienpidon korvausinvestointien rahoitus kasvaa selvästi. Tienpidon rahoituksen kehitys M Palveluprojektit M Erillisrahoitus M Kok.rahoitus M EU- rahoitus M Maanlunastus M Työllisyys M Kehittäminen M Perustienpito M Kuva 9. Tienpidon rahoituksen kehittyminen Oulun tiepiirissä vuosina

23 Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Vuoteen 2004 saakka kokonaisrahoitus tulee käynnissä olevien kehittämis- vt 4 Liminka Oulu, mt 815 Lentokentäntie ja vt 5 Pyyköpuron hankkeiden eritasoliittymä myötä säilymään 1990-luvun lopun tilanteeseen verrattuna korkeammalla tasolla. Hoidon osuus perustienpidon rahoituksesta on viime vuosina säilynyt suurin piirtein ennallaan. Hoidossa talvihoidon rahoituksen määrä ja sen suhteellinen osuus perustienpidon rahoituksesta on hieman kasvanut, kun sitä vasle 2002 noin 5,0 M. Rahoituksen kasvu on kohdistettu päällysteiden ylläpi- toin rakenteiden ja laitteiden hoidon rahoitus on pienentynyt. Ylläpidon ja korvausinvestointien rahoituksen määrä ja niiden suhteellinen osuus on viime vuosina kasvanut. Budjetissa lisärahaa on myönnetty vuodeltoon ja päällystettyjen teiden rakenteen parantamiseen. Perustienpidon tai kehittämisen rahoituksella tehtävien laajennus- ja uusinvestointihankkeiden rahoitus on vuosina pienentynyt suuresti. Tilalle ovat kuitenkin tulleet kokonaisrahoitushankkeet, joista Oulun tiepiirin alueella on esimerkkinä valtatien 4 parantaminen välillä Oulu Liminka. Perustienpidon rahoituksen jakautuminen tuotteittain Tiehallinnon investoinnit Tiehallinto Maanhankinta Liikenteen hallinta Suunnittelu Laajennus- ja uusinvestoinnit Ylläpito ja korvausinvestoinnit Hoito 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 M Kuva 10. Oulun tiepiirin vuoden 2002 perustienpidon rahoituksen, 69 M, jakautuminen tuotteittain. Tienkäyttäjien mielipiteet Vuosina 2001 ja 2002 tehtyjen tienkäyttäjätyytyväisyystutkimusten mukaan Oulun tiepiirin alueen teiden kesä- ja talvihoitoon oltiin kokonaisuutena koh- oltiin pääsääntöisesti pääteiden hoitoon ja talaisen tyytyväisiä. Tyytyväisiä kuntoon. Sen sijaan alempiasteisen tieverkon kesä- ja talvihoitoon toivottiin tiepiiriltä lisäpanostusta. Kesäaikana tyytymättömyyttä aiheuttivat ennen kaikkea sorateiden kunto kelirikkoaikana ja alempiasteisten teiden päällysteiden huono kunto. Talviaikana tyytymättömyyttä aiheuttivat alempiasteisilla teillä erityisesti liukkauden torjunta ja tien pintojen epätasaisuus. Suunnittelutyön aikana pidettiin sidosryhmäneuvottelu, jossa oli edustajia elinkeinoelämän eri aloilta. Kaikkien sidosryhmien esille tuomia ongelmia olivat juuri alempiasteisen tieverkon huono kunto ja talvihoito sekä sorateiden huono kunto kelirikkoaikoina.

24 22 Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat 2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.5 Yhteenveto Yhteenvetona suunnittelun lähtökohtien osalta voidaan todeta seuraavaa: Väestön väheneminen on ollut määrällisesti ja suhteellisesti suurinta vii- ennusteen mukaan väestö vähenee myös jatkossa eniten Kehysme vuosina Kehys-Kainuun seutukunnassa. Tilastokeskuksen laatiman Kainuun seutukunnassa sekä määrällisesti että suhteellisesti. Oulun seutukunnan, mutta etenkin Oulun kaupunkiseudun voimakas väestönkasvu lisää liikenteen kysyntää seutukunnan yleisillä teillä ja varsinkin valtateillä. Väestönkasvu aiheuttaa Oulun kaupunkiseudun teiden kehittämiseen lisärahoitustarvetta. Väestön ikärakenteen muutos aiheuttaa vanhusväestön osuuden lisääntymisen myös liikenteessä, mikä tulee ottaa huomioon liikenneympäristön rakentamisessa ja ylläpidossa. Väestön väheneminen vaikuttaa eniten alempiasteisten teiden tienpitoon. Siellä suurimpana ongelmana muuttotappioalueilla on pitää alempiasteiset tiet kohtuullisin kustannuksin pysyvää asutusta sekä maa- ja metsätalouden kuljetuksia tyydyttävässä kunnossa. Elinkeinoelämän kuljetusten kannalta valtateiden 4 ja 8 sekä Oulunsalon lentoasemalle menevän maantien 815 merkitys korostuvat selvästi ylitse muiden. Aluekeskusten ja multipolisten kehittämisen kannalta on tärkeää, että keskusten väliset päätieyhteydet ovat toimivia. Päällystettyjen teiden kunto on Oulun tiepiirissä huonompi kuin keskimäärin koko maassa. Huonokuntoisia, tavoitteellisen laatutason alittavia päällystettyjä teitä oli vuoden 2001 lopussa kaikkiaan km eli 15 % päällystetystä tieverkosta. Huonokuntoisiksi luokiteltuja siltoja on piirin alueella kaikkiaan 300 kappaletta (15,5 %) ja painorajoitteisia siltoja 32 kappaletta (1,4 %). Suurin liikenteen kasvu on keskittynyt Oulun seutukunnan alueen teille ja siellä Oulun kaupunkialueen pääteille. Yleisillä teillä henkilövahinko-onnettomuuksiin johtaneiden liikenneonnettomuuksien määrä on vuodesta 1999 alkaen noussut vuosittain selvästi. Oulun tiepiirin tienpidon rahoitus on pienentynyt 1990-luvulla suuresti. Vuosina perustienpidon rahoitus pieneni 35 % ja kokonaisrahoitus 39 %. Tienkäyttäjät toivovat tiepiiriltä lisäpanostusta alempiasteisten teiden tienpitoon. Tyytymättömyyttä aiheuttavat erityisesti kesällä sorateiden kunto kelirikkoaikana ja päällysteiden huono kunto sekä talvella liukkauden torjunta ja tien pintojen epätasaisuus.

25 Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat TIENPIDON TAVOITTEET 2 TIENPIDON TAVOITTEET 2.1 Yleistä Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat 2015 suunnitelman tavoitteet perustuvat Tiehallinnon Tienpidon linjaukset 2015 suunnitelman tavoitteisiin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikennestrategia suunnitelman, liikenneja viestintäministeriön julkaisun Kohti älykästä ja kestävää liikennettä 2025 tieliikennettä ja tienpitoa koskeviin linjauksiin. Lisäksi tavoitteissa on otettu huomioon tiepiirin toimintaympäristön keskeisimmät erityispiirteet: Väestön määrä Oulun tiepiirin alueella kasvaa vain Oulun seutukunnassa. Oulun painoarvo valtakunnan osakeskuksena ja korkean teknologian keskuksena on 1990 luvulta lähtien vahvistunut. Valtateiden 4 ja 8 merkitys valtakunnallisina tavarankuljetusväylinä on 1990 luvulla vahvistunut. Muuttotappioalueiden alempiasteisten teiden pitäminen kohtuullisin kustannuksin liikennettä tyydyttävässä kunnossa pysyvää asutusta sekä maa- ja metsätalouden kuljetuksia varten on ongelmallista. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden ja siltojen määrä on viime vuosina kasvanut. Matkailun merkitys Oulun tiepiirin alueen elinkeinoelämässä on suuri Kainuussa ja Koillismaalla. 2.2 Tienpitoa koskevat tavoitteet Oulun tiepiirin tienpidon tavoitteet osa-alueittain ovat seuraavat: Tienpidon palvelutaso ja taloudellisuus Tienpitoa (hoitoa, ylläpitoa ja kehittämistä) toteutetaan niin, että liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutaso 1) henkilö- ja tavaraliikenteessä on taattu koko tiepiirin alueen kaikilla teillä ympäri vuoden. Tienpidolla varmistetaan ensisijaisesti teiden liikennöitävyys ja kunto. Tienpidon toimet kohdennetaan ja mitoitetaan mahdollisimman tehokkaiksi ja taloudellisiksi. Informaatioteknisten keinojen käyttöä liikenteen hallinnassa infrastruktuuri-investointien ohella lisätään, erityisesti Oulun kaupunkiseudulla. Tienpidolla ja tieliikennejärjestelyillä luodaan edellytykset kuljetus- ja matkaketjuille eri liikennemuotojen ja tieliikenteessä eri kulkumuotojen kesken. 1) Tienpidon peruspalvelutaso määritellään LVM:n toimesta vuoden 2002 aikana. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten tukeminen Tienpidolla tarjotaan toimivat ja turvalliset päätieyhteydet sekä yhteydet terminaaleihin (lentoasemat, satamat ja keskeiset tavaraterminaalit) niin, että kuljetusten täsmällisyys- ja toimintavarmuusvaatimukset voivat toteutua ja kuljetukset ovat kohtuuhintaisia. Erityisen tärkeää tämä on valtateiden 4 ja 8 sekä Oulunsalon lentokentälle johtavan maantien 815 ja Oulun yhdistettyjen kuljetusten terminaaliin/logistiikkakeskukseen johtavien teiden osalta.

26 24 Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat 2015 TIENPIDON TAVOITTEET Tienpidolla tuetaan osaltaan logistisen järjestelmän ja toimintojen kehittämistä. Alemmalla tieverkolla turvataan elinkeinoelämälle ja maaseudun perustuotannolle välttämättömät kuljetukset kaikkina vuodenaikoina. Kansainvälisiä tie- ja liikenneyhteyksiä kehitetään virallisille rajanylityspaikoille (Perämeren kaari, Vartius ja Kuusamo) niin, etteivät ne ole esteenä elinkeinoelämän kuljetuksille tai henkilöliikenteen sujuvuudelle. Matkailukeskusten tieyhteydet pidetään (mm. täsmätienpidon avulla) liikennettä tyydyttävässä kunnossa ja tienpidolla tuetaan muutenkin matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä (esimerkiksi viitoitus). ValtatieT 8 ja 20 nimetään TEN -verkkoon. Liikenneturvallisuus ja terveys Liikenneturvallisuutta parannetaan valtakunnallisen vision tavoitteen mukaisesti: Kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Oulun tiepiirissä tavoitteena on, että vuonna 2005 Oulun tiepiirin yleisillä teillä tapahtuu vakavia liikenneonnettomuuksia enintään 170 eli kolmanneksen nykyistä vähemmän (nykyisin noin 240) ja kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä jää alle 20:n (nykyisin noin 30). Vuoden 2005 jälkeenkin vakavien onnettomuuksien ja kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä vähenee jatkuvasti niin, että vuoden 2025 paikkeilla kumpienkin onnettomuuksien määrä on alle neljännes nykyisestä. Suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksia vähennetään ja niiden seurauksia lievennetään. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita parannetaan niin, että kaatumis- ja liukastumisonnettomuudet vähenevät selvästi nykyisestä. Liikenneympäristöä ja -olosuhteita varsinkin taajamissa kehitetään sellaisiksi, että ne edistävät ja tukevat terveyttä sekä terveellistä liikkumista (jalankulkua ja pyöräilyä). Kunnittaiset tai kuntaryhmäkohtaiset liikenneturvallisuussuunnitelmat pidetään jatkuvasti ajan tasalla. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus Kaikilla on oikeus ja mahdollisuus liikkua ja saavuttaa peruspalvelut sekä niihin liittyvä informaatio niin kaupungeissa, taajamissa kuin hajaasutusalueillakin. Se tarkoittaa, että autoliikenteessä ei ole missään tieverkosta tai tieverkon hoidosta johtuvia katkoksia ja kevyt liikenne on hoidon toimenpideaikojen puitteissa aina mahdollista. Kaupunkiseuduilla edistetään joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä sekä taajamissa kevyttä liikennettä. Maaseudulla mahdollistetaan joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Kehitetään ihmisten vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia omaa elinympäristöä ja siihen liittyviä liikenneratkaisuja koskevaan suunnitteluun. Alueiden ja yhdyskuntien kehittäminen Tienpidolla tuetaan aluekeskusten ja multipolisten toimintaa ja niiden kehittämistavoitteita sekä Pohjois-Suomen kehittämiseksi laadittua strategiasuunnitelmaa ja muita alueellisia kehittämissuunnitelmia (esimerkiksi Oulu 2006, Kasvusopimus).

27 Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat TIENPIDON TAVOITTEET Tienpidossa otetaan huomioon valtakunnalliset ja maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistetään niiden toteuttamista sekä arvioidaan tienpitotoimenpiteiden vaikutuksia aluerakenteen ja alueiden käytön kannalta. Tienpitoa toteutetaan niin, että se luo osaltaan hyvät edellytykset asumiselle ja elinkeinotoiminnalle tiepiirin eri alueilla, myös väestöltään vähenevillä alueilla. Tienpidolla tuetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja tiivistämistä niin, että henkilöauton käyttötarve vähenee ja mahdollisuudet joukkoliikennematkoihin, pyöräilyyn sekä jalankulkuun lisääntyvät. Tienpidolla tuetaan maakuntien, kaupunkiseutujen ja kuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmille asetettuja tavoitteita sekä toteutetaan sellaisia kehittämisinvestointeja, joita näissä suunnitelmissa on esitetty. Oulun ja Kajaanin kaupunkiseuduilla toteutetaan LVM:n ja muiden suunnitelman laadintaan osallistuneiden organisaatioiden kanssa tehtäviä aiesopimuksia. Kuva 11. Talvinen Kiljon paikallistie Rantsilassa. Ympäristö Tienpidolla huolehditaan osaltaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteen toteutumisesta niin, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vuonna 2010 korkeintaan vuoden 1990 tasolla. Tienpidosta ja tieliikenteestä aiheutuvia pohjavesi- ja meluhaittoja vähennetään: - pohjavesien suolapitoisuutta ei lisätä, - suojataan liikennemelun kannalta ongelmallisimmat asuntoalueet tai häiriöherkät alueet Ympäristö- ja terveysvaikutukset otetaan huomioon liikennejärjestelmän tai yksittäisten tiehankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kaupunki- ja taajamakuvaa tai kulttuurimaisemaa ei muuteta ilman vahvoja perusteita. Jos näin tehdään, tieliikenteen ratkaisut sopeutetaan kaupunki- ja taajamakuvaan tai kulttuurimaisemaan väyläarkkitehtuurin, ympäristörakentamisen ja maankäyttöratkaisujen keinoin. Taajamien liikenneympäristöä parannetaan taajamien vetovoimaisuuden parantamiseksi. Tienpidossa toimitaan niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy ja luonnonvaroja kulutetaan mahdollisimman vähän.

28 26 Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat 2015 TIENPIDON TAVOITTEET Taulukko 2. Oulun tiepiirin tienpidon tavoitteiden painotukset ohjelmakaudelle Yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä tavoite, jonka toteuttamiseen tiepiirin vaikutusmahdollisuus on erittäin suuri. Yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä tavoite jonka toteuttamiseen tiepiirin vaikutusmahdollisuus on suuri. Tavoitteen yhteiskunnallinen tärkeys Oulun tiepiirissä I = erittäin tärkeä II = hyvin tärkeä III = tärkeä Oulun tiepiirin vaikutusmahdollisuus tavoitteen toteuttamiseen rahoitus huomioon ottaen I = erittäin suuri vaikutusmahdollisuus II = suuri vaikutusmahdollisuus III = pieni vaikutusmahdollisuus Yhteiskunnallinen tärkeys Tiepiirin vaikutusmahdollisuus Tienpidon palvelutaso ja taloudellisuus Tienpitoa toteutetaan niin, että liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutaso on taattu tiepiirin alueen kaikilla teillä ympäri vuoden. Tienpidon toimet kohdennetaan ja mitoitetaan mahdollisimman tehokkaiksi ja taloudellisiksi. I I Informaatioteknisten keinojen käyttöä liikenteen hallinnassa infrastruktuuri-investointien ohella lisätään, erityisesti Oulun kaupunkiseudulla. II II Tienpidolla ja tieliikennejärjestelyillä luodaan edellytykset kuljetus- ja matkaketjuille eri liikennemuotojen ja tieliikenteessä eri kulkumuotojen kesken. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten tukeminen Tienpidolla tarjotaan toimivat ja turvalliset päätieyhteydet sekä yhteydet terminaaleihin niin, että kuljetusten täsmällisyys-, taloudellisuus- ja toimintavarmuusvaatimukset voivat toteutua. Tienpidolla tuetaan osaltaan logistisen järjestelmän ja logististen toimintojen kehittämistä. I II Alemmalla tieverkolla turvataan elinkeinoelämälle ja maaseudun perustuotannolle välttämättömät kuljetukset kaikkina vuodenaikoina. Kansainvälisiä tie- ja liikenneyhteyksiä kehitetään virallisille rajanylityspaikoille. II II Tienpidolla tuetaan matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä (esim. matkailukeskusten tieyhteydet). II II Valtateiden 8 ja 20 nimeäminen TEN -verkkoon. II III Liikenneturvallisuus ja terveys Liikenneturvallisuutta parannetaan Oulun tiepiirissä valtakunnan tavoitteen mukaisesti. I II Suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksia vähennetään ja niiden seurausvaikutuksia lievennetään. I II Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita parannetaan niin, että kaatumis- ja liukastumisonnettomuudet vähenevät selvästi nykyisestä. II II Liikenneympäristöä ja olosuhteita varsinkin taajamissa kehitetään sellaisiksi, että ne edistävät ja tukevat terveyttä sekä terveellistä liikkumista (jalankulkua ja pyöräilyä). Kunnittaiset tai kuntaryhmäkohtaiset liikenneturvallisuussuunnitelmat pidetään jatkuvasti ajan tasalla. II I Sosiaalinen oikeudenmukaisuus Kaikilla on oikeus ja mahdollisuus liikkua ja saavuttaa peruspalvelut sekä niihin liittyvä informaatio niin kaupungeissa, taajamissa kuin haja-asutusalueillakin. Kaupunkiseuduilla edistetään joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä sekä taajamissa kevyttä liikennettä. Maaseudulla mahdollistetaan joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Ihmisten vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia kehitetään heidän omaa elinympäristöä ja siihen liittyviä liikenneratkaisuja koskevaan suunnitteluun. Alueiden ja yhdyskuntien kehittäminen Tienpidolla tuetaan maakuntasuunnitelmien ja muiden alueellisten kehittämissuunnitelmien ja ohjelmien (esim. aluekeskusohjelma) tavoitteita. Tienpidossa otetaan huomioon valtakunnalliset ja maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistetään niiden toteuttamista. Tienpitoa toteutetaan niin, että se luo osaltaan hyvät edellytykset asumiselle ja elinkeinotoiminnalle tiepiirin eri alueilla, myös väestöltään vähenevillä alueilla. Tienpidolla tuetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja tiivistämistä niin, että henkilöauton käyttötarve vähenee ja mahdollisuudet joukkoliikennematkoihin, pyöräilyyn sekä jalankulkuun lisääntyvät. Tienpidolla tuetaan maakuntien, kaupunkiseutujen ja kuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmille asetettuja tavoitteita sekä toteutetaan näissä suunnitelmissa esitettyjä kehittämisinvestointeja. Ympäristö Tienpidolla huolehditaan osaltaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteen toteutumisesta. III III Tienpidosta ja tieliikenteestä aiheutuvia pohjavesi- ja meluhaittoja vähennetään. II II Ympäristö- ja terveysvaikutukset otetaan huomioon liikennejärjestelmän tai yksittäisten tiehankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. II II Kaupunki- ja taajamakuvaa tai kulttuurimaisemaa ei muuteta ilman vahvoja perusteita. II II Taajamien liikenneympäristön parantamisessa kiinnitetään huomiota myös taajaman vetovoimaisuuden parantamiseen. II III Tienpidossa toimitaan niin, että luonnon monimuotoisuus säilyy ja luonnonvaroja kulutetaan mahdollisimman vähän. II II I II I I II I I III II I II II I I II II I II III III II III III III III III

29 Oulun tiepiirin tienpidon toimintalinjat TIENPIDON TAVOITTEET Tienpidon tavoitteet on priorisoitu kahdesta näkökulmasta: tavoitteen yhteiskunnallinen tärkeys Oulun tiepiirissä ja Oulun tiepiirin tienpidon vaikutusmahdollisuus tavoitteen toteutumiseen. Merkityksellisimpiä tavoitteita ovat ne, jotka ovat yhteiskunnallisesti erittäin tärkeitä (I) ja joiden toteuttamiseen Oulun tiepiiriin vaikutusmahdollisuus on erittäin suuri (I). Tällaisia tavoitteita on kaikkiaan kolme ja ne koskevat tienpidon palvelutasoa ja taloudellisuutta sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten tukemista: Tienpitoa toteutetaan niin, että liikkumisen ja kuljetusten peruspalvelutaso on taattu tiepiirin alueen kaikilla teillä ympäri vuoden. Tienpidon toimet kohdennetaan ja mitoitetaan mahdollisimman tehokkaiksi ja taloudellisiksi. Alemmalla tieverkolla turvataan elinkeinoelämälle ja maaseudun perustuotannolle välttämättömät kuljetukset kaikkina vuodenaikoina. Toiseksi tärkeimmän tavoiteryhmän muodostavat ne tavoitteet, jotka ovat yhteiskunnallisesti erittäin tärkeitä (I) ja joiden toteuttamiseen Oulun tiepiirin vaikutusmahdollisuus on suuri (II). Tällaisia tavoitteita on kaikkiaan neljä ja ne koskevat elinkeinoelämän toimintaedellytysten tukemista, liikenneturvallisuutta ja terveyttä: Tienpidolla tarjotaan toimivat ja turvalliset päätieyhteydet sekä yhteydet terminaaleihin niin, että kuljetusten täsmällisyys-, taloudellisuus- ja toimintavarmuusvaatimukset voivat toteutua. Tienpidolla tuetaan osaltaan logistisen järjestelmän ja logististen toimintojen kehittämistä. Liikenneturvallisuutta parannetaan Oulun tiepiirissä valtakunnan tavoitteen mukaisesti. Suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksia vähennetään ja niiden seurausvaikutuksia lievennetään. 2.3 Tieverkon liikenteelliset ja liikennetekniset tavoitteet Oulun tiepiirin alueen tieverkon tavoitetilan liikenteellistä palvelutasoa on kuvattu seuraavassa taulukossa (taulukko 3) liikenneteknisillä tavoitearvoilla ja tasoilla. Kuvauksen tarkoituksena on auttaa muodostamaan mielikuva tavoitteena olevista tie- ja liikenneolosuhteista. Kuvausta voidaan myös käyttää tieverkon kehittämisen tarpeiden arvioimiseen ja toimenpiteiden valinnan ohjaukseen.