RAUTAVAARAN KUNTA KOKOUSKUTSU NRO 8/2014 Kunnanhallitus

Transkriptio

1 KOKOUSKUTSU NRO 8/2014 Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Torstai klo KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Sivu Liite Rautavaara-Savotta: Kunnanhallituksen keskusteluasiat/aluekehityssäätiön palvelutarjonnan esittely kunnalle Lausunto Pohjois-Savon pelastuslaitokselle pelastustoimen perussopimuksesta ja kuntien maksuosuuden määräytymisestä Lausunto sisäasiainministeriölle pelastustoimen aluejakoehdotuksesta/ Sisäasiainministeriön johtopäätös lausunnoista Terveysaseman sisäilmakartoitukseen liittyvät jatkotoimenpiteet/ta 2014 investointiosan muutos Rautavaara-Savotta: USO2-verkostohanke/Kuntastrategiatyöpajan nro 4/ aineiston jatkotyöstäminen mennessä Rautavaara-Savotta: Osallistuminen kuntamarkkinoille Kuntalaki 28: Kari Vanhalan kuntalaisaloite /Rautavaaran kännykkä- ja kommunikointimuseo nuotiotulista nykyaikaan Kuntalaki 28: Kari Vanhalan kuntalaisaloite/puuton suisto puiston lamppujen muuttaminen suojajännitteelle 48VAC Kuntalaki 28: Kari Vanhalan kuntalaisaloite Keyritynjoen rannalle kala- ja retkeilypolku Kuntalaki 28: Kari Vanhalan kuntalaisaloite kunnan internet-sivujen parantaminen liitetietojen osalta Kunnanjohtaja Unto Murron vuosiloman ajankohdan vahvistaminen ajalle Kunnanjohtajapäivät Pori, Promenadikeskus Lautakuntien pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Ilmoitusasiat ja saapuneet kirjelmät Rautavaara-Savotta: Kuntayhtymä- ja konsernikatsaus Rautavaara-Savotta: Kunnanjohtajan ajankohtaiskatsaus ja muut esille tulevat asiat Rautavaara-Savotta: Kunnanhallituksen keskusteluasiat Asumispalvelut/Mielenterveyskuntoutujat/Tarvittavat muutokset TA-2014 Käyttötalous- ja Investointiosaan/Toimien perustaminen ja täyttölupien myöntäminen Rautavaara-Savotta: Savontien kunnostaminen vuonna 2014 PÖYTÄKIRJAN Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimusohjeet ja NÄHTÄVÄNÄPITO valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä ma klo PUHEENJOHTAJA ILMOITUSMENETTELY MERK: MATTI AHONEN Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle keskiviikkona Ilmoitustaulunhoitaja Kaisu Heikkinen

2 KOKOUSPÖYTÄKIRJA 8/2014 Sivu 250 Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Torstai klo KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET MUUT SAAPUVILLA OLLEET LAILLISUUS JA PÄÄ- TÖSVALTAISUUS Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Matti Ahonen Mikko Korhonen Kirsi Kokkonen, poissa Jorma Korhonen Mika Mustonen, poissa Rauha Partanen Marita Riekkinen, poissa Matti Matikainen, kv:n pj. Veijo Oinonen, kv:n 1. vpj. Rauni Pursiainen, kv:n 2. vpj. Unto Murto, kunnanjohtaja, pöytäkirjanpitäjä, esittelijä Kunnanhallituksen kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Pöytäkirjantarkastusvuorossa ovat Mikko Korhonen ja Rauha Partanen sekä varalle Jorma Korhonen. Valitaan ko. henkilöt. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Matti Ahonen Unto Murto puheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TAR KASTUS Mikko Korhonen Rauha Partanen PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ klo Ilmoitustaulunhoitaja Kaisu Heikkinen

3 Kunnanhallitus Kunnanhallitus RAUTAVAARA-SAVOTTA: KUNNANHALLITUKSEN KESKUSTELUASIAT/ALUEKEHITYS- SÄÄTIÖN PALVELUTARJONNAN ESITTELY KUNNALLE Khall Varsinaisen esityslistan käsittelyn jälkeen esille tulevat asiat. Aluekehityssäätiön palvelutarjonnan esittely kunnalle - kehittämispäällikkö Mika Arffmanin, valtuuston pj Matti Matikaisen, kunnanhallituksen pj Matti Ahosen ja kunnanjohtaja Unto Murron palaverissa tiistaina keskusteltiin alustavasti Aluekehityssäätiön tarjoamista elinkeinojen toteutusmalleista. - pyydetään Aluekehityssäätiön edustajat (tj Reijo Keränen ja kehittämispäällikkö Mika Arffman) esittelemään tarjoamia palveluja kunnalle. Merkittiin tietoon saatetuksi ja valmisteltavaksi. Merkitään, että Marita Riekkinen poistui kokouksesta klo tämän pykälän käsittelyn aikana. Khall 124 Ennen kokouksen alkua pidetään Aluekehityssäätiön palvelutarjonnan esittely, josta päätettiin kunnanhallituksen kokouksessa nro 6/ :ssä 105. Aluekehityssäätiön tj Reijo Keräsen ja kehittämispäällikkö Mika Arffmanin sekä kunnanjohtajan neuvottelussa sovittiin, että he tulevat esittelemään säätiön tarjoamia palveluja kunnan kehittämiseen. Kunnan elinkeinolautakunnan kokouksiin osallistuvilla on myös mahdollisuus osallistua Aluekehityssäätiön esittelytilaisuuteen klo alkaen. Lisätietoja edellä mainituista asioista kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: unto.murto@rautavaara.fi Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää: 1. toivottaa Aluekehityssäätiön tj Reijo Keräsen ja kehittämispäällikkö Mika Arffmanin tervetulleeksi esittelemään säätiön tarjoamia palveluja kunnalle. 2. esittelijän/kunnanjohtajan perusteltu päätösehdotus annetaan kokouksessa. Merkittiin tietoon saatetuksi, että Aluekehityssäätiön palvelujen esittelytilaisuus pidettiin maanantaina

4 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus LAUSUNTO POHJOIS-SAVON PELASTUSLAITOKSELLE PELASTUSTOIMEN PERUSSO- PIMUKSESTA JA KUNTIEN MAKSUOSUUDEN MÄÄRÄYTYMISESTA Tekn. ltk 25 Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta on lähettänyt päivätyn kirjeen Pohjois-Savon kunnille, missä kerrotaan pelastustoimen rakenneuudistuksen tilanteesta sekä aluepelastuslautakunnan v linjaamasta maksuosuuksien laskentamallin ja perussopimuksen toimivuuden tarkastelusta. Aluepelastuslautakunta tiedustelee kuntien näkemystä siitä, onko tällä hetkellä tarpeen tarkastella pelastustoimen maksuosuuksien laskentamallin ja perussopimuksen toimivuutta vai voitaisiinko tarkastelut tehdä osana tulevaa pelastustoimen rakenneuudistusta? Pohjois-Savon kunnat ovat sopineet vuonna 2003 alueellisen pelastustoimen järjestämisestä valtioneuvoston vahvistamalla Pohjois-Savon maakunnan alueella. Sopimus pohjautuu pelastustoimen alueiden muodostamisesta annettuun lakiin (1214/2001). Alueellisen pelastustoimen hallinnosta vastaa Kuopion kaupunki, jonka ylläpitämä Pohjois-Savon pelastuslaitos vastaa lakien ja sopimusten mukaisten tehtävien hoitamisesta Pohjois-Savon alueella. Alueellinen pelastuslaitos aloitti toimintansa Yhteistoimintasopimuksen mahdollisista muutoksista päätetään Kuntalain 79 2 momentin mukaisesti. Pohjois-Savon kuntien edustajat päättivät perustaa maakunnan kuntien maksuosuuksien määräytymistä selvittävän työryhmän. Työryhmä koostui seutukunnittain valituista kuntien edustajista ja alueellisen pelastustoimen edustajista. Työryhmä totesi loppuraportissaan, että kuntien lausuntojen perusteella niiden maksuosuus määritellään edelleen yhteistoimintasopimuksen ja voimassa olevan mallin mukaisesti. Työryhmä esitti aluepelastuslautakunnalle, että maksuosuuksien laskentamallia ja perussopimuksen toimivuutta tarkastellaan valtuustokausittain, valtuustokauden toisena (2.) vuotena maaliskuun loppuun mennessä. Aluepelastuslautakunta totesi , että kuntien maksuosuudet määritellään edelleen nykyisen yhteistoimintasopimuksen mukaisena, eli pääosin toiminnallisten kustannusten mukaisesti ja 6 % asukasluvun perusteella. Lisäksi aluepelastuslautakunta päätti, että nykyistä maksuosuuksien laskentamallia ja perussopimuksen toimivuutta tarkastellaan valtuustokausittain, valtuustokauden toisena (2.) vuotena maaliskuun loppuun mennessä.

5 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Nykyisen maakunnallisesti toimivan pelastustoimen rakenne on muuttumassa. Hallituksen päätös rakennepoliittisesta ohjelmasta sisältää pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisoinnin. Suomessa olisi nykyisten 22 pelastuslaitoksen sijasta 11 pelastuslaitosta. Sisäministeriön ehdotus sisältää Itä-Suomen pelastustoimen alueen, joka kattaisi Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntien alueet. Kuntien tulee sopia mm. pelastuslaitoksen hallintomallista, hallinnollisen keskuksen sijoituspaikasta, kustannusten jaosta sekä virkojen ja tehtävien järjestämisen perusteista vuoden 2014 loppuun mennessä. Uudet pelastustoimen alueet aloittanevat toimintansa vuoden 2016 alusta. Jos muistaa vanhastaan, kuinka vaikeaa on saada kuntien hyväksyntä sopimusmuutoksille, niin tuskin uutta laskentamallia saadaan voimaan, kun uudet pelastustoimen alueet aloittavat toimintansa. Lausunnot pyydetään toimittamaan mennessä. Kunnaninsinöörin ehdotus: Esityslistan liite numerotta: - Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kirje ja aluepelastuslautakunnan kokouksen pöytäkirjan ote Tekninen lautakunta päättää antaa asiasta kunnanhallitukselle seuraavan lausunnon: 1. pelastustoimen maksuosuutta on muutettava enemmän asukaslukupainoitteiseksi. Pelastustoimen kustannuksista pitää vähintään 50% määräytyä asukasluvun mukaan ja loput kustannukset jaetaan paloasemien toiminnallisten kustannusten suhteessa. Nykyinen laskentatapa on kunnan kannalta kohtuuton. 2. ottaen huomioon aikataulun on pelastustoimen maksuosuuksien laskentamallin uudistaminen ja perussopimuksen toimivuuden tarkastelu syytä ottaa käsittelyyn osana tulevaa pelastustoimen rakenneuudistusta. 3. tarkistaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti kokouksessa julkilukemalla. Päätös Hyväksyttiin keskustelujen jälkeen yksimielisesti esitetyllä tavalla. Khall 125 Pohjois-Savon aluepelastuslautakunta lähetti päivätyn kirjeen Pohjois-Savon kunnille. Teknisen lautakunnan olisi pitänyt valmistella kunnan lausunto määräajan puitteissa. Kunnan lausunto piti toimittaa eteenpäin mennessä.

6 Kunnanhallitus Lisätietoja edellä mainituista asioista kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: Esityslistan liite numerotta: - Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kirje ja aluepelastuslautakunnan kokouksen pöytäkirjan ote Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää antaa Pohjois-Savon pelastuslaitokselle seuraavan lausunnon: 1. tulevaisuudessa pelastustoimen maksuosuutta on muutettava enemmän asukaslukupainoitteiseksi. Pelastustoimen kustannuksista pitää vähintään 50% määräytyä asukasluvun mukaan ja loput kustannukset jaetaan paloasemien toiminnallisten kustannusten suhteessa. Nykyinen laskentatapa tulee olemaan kunnan kannalta kohtuuton. 2. ottaen huomioon aikataulun on pelastustoimen maksuosuuksien laskentamallin uudistaminen ja perussopimuksen toimivuuden tarkastelu syytä ottaa käsittelyyn osana tulevaa pelastustoimen rakenneuudistusta. 3. tarkistaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta heti kokouksessa julkilukemalla.

7 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus LAUSUNTO SISÄASIANMINISTERIÖLLE PELASTUSTOIMEN ALUEJAKOEHDOTUKSES- TA/SISÄASIAINMINISTERIÖN JOHTOPÄÄTÖS LAUSUNNOISTA Tekn. ltk. 8 Sisäasiainministeriö pyytää lausuntoa mm. kunnilta pelastustoimen aluejakoehdotuksesta. Hallituksen päätös rakennepoliittisesta ohjelmasta sisältää pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisoinnin. Pelastustoimen hallintoon kohdistuva rakenneuudistuksen tavoitteena on toiminnan tehostaminen ja 7,5 milj. euron säästö kuntien menoissa v Sisäasiainministeriö pyytää lausuntoa seuraavasti: Osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa toteutetaan pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisointi. Hallituksen päätöksen mukaisesti pelastustoimen alueita vähennetään 22:sta 11:een lähtökohtaisesti vuonna 2014 voimaan tulevan poliisilaitosaluejaon mukaisesti. Aluejakoa ja sen muuttamista koskevaa päätöstä tehtäessä on pelastuslain mukaan kuultava kuntia, joita aluejako tai sen muutos koskee. Sisäasiainministeriö on pyytänyt kunnilta lausuntoa liitteenä olevassa muistiossa esitetystä aluejakoehdotuksesta. Kuntia on pyydetty ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin: 1. Onko ehdotettu aluejako soveltuva pelastustoimen aluejaoksi? 2. Jos aluejako ei ole soveltuva, mitkä toiminnalliset, hallinnolliset ja muut syyt, joiden takia aluejaon tulisi olla erilainen. 3. Ehdotus vaihtoehtoiseksi aluejaoksi. Mahdolliset lausunnot pyydetään toimittamaan sisäasiainministeriölle mennessä. Ehdotus Tekninen lautakunta esittää, että aluejako pidettäisiin entisellään ja keskuspaikkana Kuopio. Pohjois-Savon liitto on antanut asiasta oman lausuntonsa ja Rautavaaran tekninen lautakunta on samoilla linjoilla lausunnon kanssa. Liitteenä Pohjois-Savon liiton lausunto. Päätös Reijo Kilpeläinen teki esityksen, että lausunnon teksti muokataan seuraavaksi: LAUSUNTO PELASTUSTOIMEN ALUEJAKOEHDOTUKSESTA Tekn. ltk. 8 Sisäasiainministeriö pyytää lausuntoa mm. kunnilta pelastustoimen aluejakoehdotuksesta.

8 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Hallituksen päätös rakennepoliittisesta ohjelmasta sisältää pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisoinnin. Pelastustoimen hallintoon kohdistuva rakenneuudistuksen tavoitteena on toiminnan tehostaminen ja 7,5 milj. euron säästö kuntien menoissa v Sisäasiainministeriö pyytää lausuntoa seuraavasti: Osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa toteutetaan pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisointi. Hallituksen päätöksen mukaisesti pelastustoimen alueita vähennetään 22:sta 11:een lähtökohtaisesti vuonna 2014 voimaan tulevan poliisilaitosaluejaon mukaisesti. Aluejakoa ja sen muuttamista koskevaa päätöstä tehtäessä on pelastuslain mukaan kuultava kuntia, joita aluejako tai sen muutos koskee. Sisäasiainministeriö on pyytänyt kunnilta lausuntoa liitteenä olevassa muistiossa esitetystä aluejakoehdotuksesta. Kuntia on pyydetty ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin: 1. Onko ehdotettu aluejako soveltuva pelastustoimen aluejaoksi? 2. Jos aluejako ei ole soveltuva, mitkä toiminnalliset, hallinnolliset ja muut syyt, joiden takia aluejaon tulisi olla erilainen. 3. Ehdotus vaihtoehtoiseksi aluejaoksi. Mahdolliset lausunnot pyydetään toimittamaan sisäasiainministeriölle mennessä. Pohjois-Savon liiton hallituksessa on ollut käsittelyssä maakuntajohtajan lausuntoesitys pelastustoimen aluejakoehdotuksesta. Pohjois-Savon liitto toivoo kuntien perehtyvän lausuntoon valmisteltaessa kuntien omia lausuntoja. Liitto korostaa, että vaikka nyt on kyse aluejaosta, seuraa vahvistettua aluejakoa mahdollinen kiista uusien alueiden päätoimipaikoista. Tämän vuoksi olisi hyvä saada asiassa mahdollisimman yhtenäinen kuntien kanta, missä nykyjakoa pidetään parhaana toiminnallisten ja hallinnollisten kokemusten perusteella. Seuraavaksi paras aluejako olisi hätäkeskusaluejako, mikä tukisi Kuopion säilymistä pelastusalueen pääpaikkana. Hätäkeskuksella ja pelastuslaitoksella on myös läheisempää yhteistoimintaa kuin poliisilla ja pelastuslaitoksella. Poliisilaitosaluejakoa ei tyrmätä, mutta hätäkeskusaluejako priorisoidaan hieman poliisilaitosaluejaon edelle hätäkeskuksen asia-syillä.

9 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Myös poliisilaitosaluejaosta tullee itäsuomalaisten maakuntien keskuskaupunkien, lähinnä Joensuun ja Kuopion kesken tiukka edunajamisen kiista. Etelä-Savon kunnista tähän mennessä Joroinen on jo tukenut hätäkeskusaluejakoa parhaana hallinnollisena jakona, jos joka tapauksessa pelastustoimen alueita vähennetään nykyisestä 22:sta 11:een. Käsityksemme mukaan Etelä Savosta tulee laajemminkin tukea tälle kannalle. Pohjois-Savon liitto on antanut asiasta tiedotteen, jossa se toteaa, että maakuntahallitus ei kannata pelastustoimen uutta aluejakoa. Esityslistan liitteet numerotta: - Sisäasiainministeriön lausuntopyyntö Pohjois-Savon liiton lausunto Ehdotus Tekninen lautakunta päättää antaa kunnanhallitukselle uudesta pelastustoimen aluejaosta seuraavan lausunnon: 1. Ehdotettu aluejako ei ole soveltuva uudeksi pelastustoimen aluejaoksi. Nykyinen aluejako on tarkoituksenmukainen, eikä ole perusteltua tehdä uutta suurta 47 kunnan ja kaupungin muodostamaa Itä-Suomen pelastuslaitosta. 2. Pohjois-Savon pelastuslaitokseen kuuluu 20 kuntaa ja kaupunkia, toiminta on hyvin organisoitu sekä hallinnollisesti että toiminnallisesti ja pelastustoimen kustannukset asukasta kohti laskettuna alle maan keskiarvon. Kuopion kaupunki toimii isäntäkunta. 3. Sisäasiainministeriön muistiossa ei ole kerrottu, millä tavalla uudistus vaikuttaa esimerkiksi henkilöstön asemaan, paloasemien lukumäärään ja toimintavalmiuteen. Muistiossa ainoastaan todetaan tavoitetasolla, että muutokset eivät näkyisi pelastusyksiköiden miehistövahvuuksissa ja toimintavalmiusajoissa. Raportissa ei oteta lainkaan kantaa siihen, mikä kaupunki/kunta toimisi jatkossa isäntäkuntana. 4. Rautavaaran kunta toteaa, ettei muutoksella saavuteta toiminnallisia hyötyjä, ja pitää toiminnallisten ja hallinnollisten kokemusten perusteella nykyjakoa parempana. Jos pelastustoimen alueita kuitenkin vähennettäisiin nykyisestä, seuraavaksi paras aluejako olisi hätäkeskusaluejako, sillä käsityksemme mukaan pelastusalueella voi luontevasti toimia vain yksi hätäkeskus. 5. Tässä yhteydessä on huomioitava SoTe-järjestämislain mukaisen - uudistuksen aikanaan saavutettava lopputulos, sillä ensihoitoa silmälläpitäen pelastuslaitos- ja hätäkeskusalueiden tulee olla mahdollisimman yhtenäisiä myös SoTe-alueiden kanssa. SoTe-alueen järjestäminen tulee perustua vähintään koko Pohjois-Savon väestöpohjalle: POSOTE.

10 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Esitystä kannatettiin. Vs. esittelijä teki uuden ehdotuksen, että teksti muutetaan esityksen mukaisesti ja esittää sitä edelleen kunnanhallitukselle. Hyväksyttiin vs. esittelijän esitys. Khall 66 Sisäministeriön pelastusylijohtaja Esko Koskinen ja pelastustarkastaja Taito Vainio ovat pyytäneet lausuntoa kunnalta pelastustoimen aluejaosta päivätyllä kirjeellä. Esityslistan liitteet numerotta: - Sisäasiainministeriön lausuntopyyntö Pohjois-Savon liiton lausunto Kj:n ehdotus Kunnanhallitus päättää antaa sisäasiainministeriölle uudesta pelastustoimen aluejaosta seuraavan lausunnon: 1. Ehdotettu aluejako ei ole soveltuva uudeksi pelastustoimen aluejaoksi. Nykyinen aluejako on tarkoituksenmukainen, eikä ole perusteltua tehdä uutta suurta 47 kunnan ja kaupungin muodostamaa Itä-Suomen pelastuslaitosta. 2. Pohjois-Savon pelastuslaitokseen kuuluu 20 kuntaa ja kaupunkia, toiminta on hyvin organisoitu sekä hallinnollisesti että toiminnallisesti ja pelastustoimen kustannukset asukasta kohti laskettuna alle maan keskiarvon. Kuopion kaupunki toimii isäntäkunta. Nykyinen Pohjois-Savon pelastuslaitos toimii kustannustehokkaasti. Vuoden 2012 kustannukset olivat 67,70 /asukas kun Pohjois- Karjalassa kustannukset olivat 74,70 /as ja Etelä-Savossa 78,10 /as. Mikäli pelastusalueen koko kasvaa, kuntien vaikutusmahdollisuudet heikkenevät ja kuntien saama tuki mm. valmiussuunnitteluun ja turvallisuustoimintaan heikkenevät. Pelastusalueen koon kasvaessa on vaarana paikallisen pelastustoimen valmiuden heikkeneminen. 3. Sisäasiainministeriön muistiossa ei ole kerrottu, millä tavalla uudistus vaikuttaa esimerkiksi henkilöstön asemaan, paloasemien lukumäärään ja toimintavalmiuteen. Muistiossa ainoastaan todetaan tavoitetasolla, että muutokset eivät näkyisi pelastusyksiköiden miehistövahvuuksissa ja toimintavalmiusajoissa. Raportissa ei oteta lainkaan kantaa siihen, mikä kaupunki/kunta toimisi jatkossa isäntäkuntana.

11 Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Rautavaaran kunta toteaa, ettei muutoksella saavuteta toiminnallisia hyötyjä, ja pitää toiminnallisten ja hallinnollisten kokemusten perusteella nykyjakoa parempana. Jos pelastustoimen alueita kuitenkin vähennettäisiin nykyisestä, seuraavaksi paras aluejako olisi hätäkeskusaluejako, sillä käsityksemme mukaan pelastusalueella voi luontevasti toimia vain yksi hätäkeskus. 5. Tässä yhteydessä on huomioitava SoTe-järjestämislain mukaisen - uudistuksen aikanaan saavutettava lopputulos, sillä ensihoitoa silmälläpitäen pelastuslaitos- ja hätäkeskusalueiden tulee olla mahdollisimman yhtenäisiä myös SoTe -alueiden kanssa. SoTe-alueen järjestäminen tulee perustua vähintään koko Pohjois-Savon väestöpohjalle: POSOTE (Pohjois-Savon sote-alue kuntayhtymä-mallilla). Päätös Tekn. ltk. 26 Sisäasiainministeriöstä on saapunut lausuntoyhteenveto, päivätty k Eri tahot ovat antaneet yhteensä 331 lausuntoa. Kaikista annetuista lausunnoista 66,8 % vastustaa esitettyä 11 pelastustoimen aluetta. Keskeisimpinä perusteina mainitaan, että valmistelua ei ole tehty riittävän huolellisesti, harmonisoinnista aiheutuvia kustannuksia ei ole laskettu lainkaan, kunta- ja soteuudistus ovat pahasti kesken, kuntien todellinen ohjausvalta karkaa yhä kauemmas ja ylipäänsä ei uskota, että uudella aluejaolla olisi saatavissa säästöjä. Näistä 221 lausunnosta 208 katsoo, että säästöt saadaan parhaiten aikaan nykyisellä 22 pelastustoimen alueella. Esityksen hyväksyviä lausuntoja on 26 % ja niissä katsotaan, että alueiden suurentaminen voi olla perusteltua. Näistä lausunnoista suuri osa on ehdollisia eli lausunnoissa todetaan, että aluejako käy, jos valtioneuvosto niin päättää ja että tällöin kustannukset eivät saa nousta. 7,2 % lausunnoista oli sellaisia, joissa ei otettu selkeää kantaa aluejakoon. Pohjois-Savo: Sisäasiainministeriön mukaan Pohjois-Savo muodostaisi yhteisen alueen Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon kanssa. Pohjois-Savon 20 kunnasta 19 on antanut lausuntonsa. 13 kuntaa haluaisi pitää nykyisen alueen ja niiden mukaan kustannukset eivät laske uudessa järjestelmässä ja tämän lisäksi kuntien vaikutusmahdollisuudet pienenevät entisestään. Neljä näistä kunnista toteaa, että jos päätös kuitenkin tehdään eikä Pohjois-Savo voi olla oma alueensa, olisi Itä-Suomen hätäkeskusalue soveltuvampi.

12 Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Ehdotus Päätös Tekninen lautakunta merkitsee tietoonsa saaduksi Sisäministeriön lausuntoyhteenvedon. Merkittiin tiedoksi ehdotetulla tavalla. Khall 126 Lisätietoja edellä mainituista asioista kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: Esityslistan liite: - Sisäasiainministeriön lausuntoyhteenveto Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää: 1. merkitä tietoon saatetuksi sisäasiainministeriön lausuntoyhteenvedon merkitä tietoon saatetuksi sisäministeriön esityksen maaliskuun 2014 kehysriihessä, että pelastustoimen säästötavoite pyrittäisiin saavuttamaan nykyisellä pelastustoimen aluejaolla. Perusteita on kolme: 1) kuntien lausuntojen selkeä enemmistö katsoi säästöjen olevan parhaiten saavutettavissa nykyisellä aluejaolla. 2) tarkentuneet laskelmat harmonisointikustannuksista vaikuttivat a- siaan, koska ensisijainen tavoite on kuitenkin hakea nopeita pysyviä rakenteellisia säästöjä. 3) vasta kehysriihen aikana selkeytyi sote-alueratkaisu: ERVA. Sote-ratkaisun yhteydessä hallitus linjasi, että mahdollisimman paljon synergiaetua tulisi tavoitella sote-alueiden ja pelastustoimen alueiden tilannekeskusratkaisuja yhdistämällä. Tästä syystä hallitus päätti pelastustoimen tilannekeskusten osalta niin, että niitä perustetaan enintään 11, joista viisi yhdessä sote-alueiden kanssa. Tarkemman suunnittelun tuloksena sitten muotoutuu se, kuinka paljon tilannekeskuksia yhteensä rakennetaan. Hallituksen päätös merkitsee siis sitä, että alueiden yhdistämisestä luovutaan, mutta varsinainen säästötavoite jää. Erona on nyt se, että säästöt haetaan nykyisten pelastustoimen alueiden rakenteita tehostamalla. Kansliapäällikkö Päivi Nergin vetämässä pelastustoimen rakenneuudistuksen seurantaryhmässä sovittiin siitä, että sisäministeriö, Suomen Kuntaliitto ja pelastuslaitokset muodostavat asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotus siitä, miten vähintään 7,5 miljoonan euron vuosittainen säästötavoite jyvitetään kullekin pelastustoimen alueelle.

13 Kunnanhallitus Mahdollisia jyvitysperusteita ovat mm. asukaslukupohjainen laskenta tai pelastuslaitosten budjettien suuruuden mukainen suhteellinen laskenta tai sitten jokin muu malli. Samalla asiantuntijaryhmässä tehdään ehdotus mittareista ja tavoista, millä säästöjen toteutumista seurataan. Kun säästötavoite kullekin alueelle on saatu sovittua, on kullakin alueella tehtävä tarkempi suunnitelma siitä, miten säästötavoite saadaan aikaan. Seurannassa tullaan kiinnittämään huomiota siihen, että säästöt ovat todellakin rakenteita muuttamalla tehtäviä säästöjä eli pysyviä kustannussäästöjä. Tällöin esim. hankintojen lykkääminen ei ole sellaista säästämistä, jota tässä haetaan. Pelastustoimen rakenneuudistus on edessä joka tapauksessa. Pelastustoimen säästötavoite verrattuna moneen muuhun hallinnonalaan on varsin kohtuullinen. Lausuntojen perusteella on syntynyt käsitys ja usko siihen, että nykyisellä aluejaolla säästöt saadaan toteutettua. Pelastuslaitokset ja kunnat kantavat oman vastuunsa säästötoimenpiteistä. Pohjois-Savon pelastustoimella on nyt näytön paikka.

14 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus TERVEYSASEMAN SISÄILMAKARTOITUKSEEN LIITTYVÄT JATKOTOIMENPITEET/ TA 2014 INVESTOINTIOSAN MUUTOS Tekn. ltk. 34 Rautavaaran terveysasemalla suoritettiin Kysterin tiloissa katselmus, jossa käytiin läpi sisäilmaan liittyviä havaintoja. Katselmus perustui tehtyyn työterveystarkastukseen, jossa havaittu hengitysoireilua. Palaverissa havaittiin, että aikaisemmat puutteet on korjattu ja huoneiden ilmamäärät vastasivat pistekoetarkastuksen perusteella mitoitusarvoja. Tehdyt havainnot keskittyivät pääasiassa vastaanottotiloissa olevaan sairaanhoitajan huoneeseen, laboratorioon, hammashuollon tilaan sekä työterveyshoitajan ja mielenterveyshoitajan huoneeseen. Todettiin, että Asumispalveluyksikkö Hopeapajun puolella on tehty kosteustekninen tutkimus seinä ja lattiarakenteesta. Palaverin yhteydessä suoritettiin kuitumittaus ja käytiin havaintojen kohteena olevia tilojen lattiapintoja läpi pintakosteusmittarin avulla. Merkittäviä kosteuspitoisuuksia ei havaittu. Sovittiin otettavaksi Woknäytteet terveydenhoitajan huoneen sekä viereisen lattiasta. Lisäksi näyte otettiin hammashuollon ja fysioterapeutin tilasta. Kuitumittauksissa epäilystä herätti äänenvaimentimista irtoava mineraalivilla. Palaverissa sovittiin jatkotoimenpiteistä, kun mittaustulokset valmistuvat. Lisäksi myöhemmin ilmeni, että laboratorion tiloissa on tarvetta vastaavalle tutkimukselle. Tutkimustuloksista ilmeni kohonneita kosteusarvoja huoneissa 431, 441, 176. Huoneessa 431 oli 2-etyyli1-heksanolipitoisuus korkea sekä huoneesta 176 löytyi alifaattisiahiilivety- ja esteri yhdisteitä, jotka viittaavat maton hajoamiseen. Alustavana toimenpiteenä on ehdotettu kohonneiden kosteuspitoisuuksien syyn selvittämistä ja ilmanvaihtoon liittyviä tarkastustoimenpiteitä. Alustavassa Ilmanvaihdon tarkastuksessa on löytynyt ongelma palopellin toiminnassa. Kyseinen pelti oli tarkastushetkellä kiinni. Kosteuslähteiden selvittäminen on aloitettava/aloitettu. Ilmanvaihdon ja talotekniikan osalta on suoritettava perusteellinen toimintatarkastus. Samalla on suoritettava kiinteistöhuollon lisäperehdyttäminen tekniikan toimintaan, mikäli tarvetta havaitaan. Korjaustoimien osalta, kuivatuksen jälkeen on korjattaviin tiloihin matot vaihdettava, poistettava hajoavat yhdisteet. Tilojen korjauksen takia joudutaan esim. hammashuollon toiminnot siirtämään muualle remontin ajaksi. Myös ilmanvaihtoon ja eräisiin huoneistojen jakoseiniin on tehtävä muutoksia.

15 Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnaninsinöörin ehdotus: Alustava arvio korjauskustannuksille ja em. muutostöille on , Alv. 0 %. Esitän, että tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että (Alv. 0 %) määräraha siirretään kustannuspaikalta Oppilasasuntolan peruskorjaus 9315, Kustannuspaikalle Terveysaseman sisäilmakartoitukseen liittyvät jatkotoimenpiteet. Päätös Hyväksyttiin esitetyllä tavalla. Khall 127 Kuntalain (KuntaL 28) mukaan kunkin vuoden talousarvioon tehtävät muutokset on hyväksyttävä talousvuoden aikana ennen tilikauden päättymistä. Kunnanhallitus on kokouksessa nro 1/ :ssä 3 hyväksynyt vuoden 2014 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet. Ohjeiden mukaan tuloalueiden määrärahoja ei saa ylittää eikä siirtää toiselle tulosalueelle ilman valtuuston päätöstä. Valtuustolta on haettava ylitys- tai siirtopäätös heti kun tarve on ilmennyt. Investointiosan määrärahat ovat hankekohtaisesti sidottuja. Lisätietoja edellä mainituista asioista antavat: kunnaninsinööri Jorma Berg puh kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp:t: etunimi.sukunimi@rautavaara.fi Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää: 1. tehdä teknisen toimen vuoden 2014 talousarvion investointiosaan euron määrärahamuutoksen ja 2. kattaa määrärahamuutoksen vuoden 2014 talousarvion investointiosan kustannuspaikalta Oppilasasuntolan peruskorjaus 9315, Kustannuspaikalle Terveysaseman sisäilmakartoitukseen liittyvät jatkotoimenpiteet. 3. ennen kesäkuun 2014 valtuustokäsittelyä teknisen toimen/teknisen lautakunnan tulee toimittaa kunnanhallitukselle tarkempi Terveysaseman korjaussuunnitelma kaikkine kustannuksineen.

16 Kunnanhallitus Kunnanhallitus RAUTAVAARA-SAVOTTA: USO2-VERKOSTOHANKE/KUNTASTRATEGIATYÖPAJAN NRO 4/ AINEISTON JATKOTYÖSTÄMINEN MENNESSÄ Khall 78 USO2-hankkeen kuntakohtaisissa työpajoissa on ajatuksena lähteä työstämään teemoja, jotka katsotaan ko. kunnassa kehittämisen kärjeksi ja keskeisiksi aihealueiksi. USO2-verkostohanke alkoi kunnassa vuoden 2013 alussa ja kestää vuoden 2014 loppuun. USO2-hankkeen Kuntastrategiatyöpajoja on pidetty kunnassa yhteensä 4 kertaa ja pienten tai maaseutumaisten kuntien vertaisseminaareja ja teema seminaareja yhteensä 9 kpl. Tavoitteena on, että kunnalle saadaan KUNTASTRATEGIA, jolla turvataan lähipalvelut myös pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen olosuhteissa. Uusia lakeja on tulossa 82, nyt niitä on 535. Lisäpalvelujen rahoittaminen kunnille on täysin avoin. Kehittämistyö alkaa ruohonjuuritasolta eli lautakunnissa. Kaikki kunnan sektoristrategiat päivitetään tai tehdään kokonaan uudestaan. Näin tehdään kuntaan toimenpideohjelmat, joita toteutetaan kunnan talousarvioprosessin kautta. Esiin on noussut tarve liittää kunnan strategiat tiiviimmin talousarvioon ja budjettiprosessiin (tuloskortti, laajakaistakortti ). Strategiassa tulisi huomioida vahvasti myös tietoverkkojen ja tekniikan mahdollisuudet, sekä pitkät välimatkat (pitkien välimatkojen palvelustrategia). Mitä tehdään nopeilla laajakaistayhteyksillä, jos niitä ei oteta palvelutuotannon tueksi ja välineeksi? Luottamushenkilöt ovat olleet tiivisti mukana strategiaprosessissa ja sitoutuneet strategia-ajatteluun työpajojen ryhmätöiden kautta. Keskeistä on saada kunnan neljä lautakuntaa mukaan strategiseen ajatteluun ja päätöksentekoon. Kunnan toimintaympäristö ja lainsäädäntö ovat kuitenkin muuttuneet ja muuttumassa tämän vuoden aikana. Keskeisinä kysymyksinä Rautavaaralla kunnassa on paikallisen ja alueellisen toiminnan kehittäminen ja sitoutuminen, palvelutason ylläpitäminen, osaamistason nostaminen, yrittäjyyden edistäminen rahavirtojen kääntäminen, yhteistyön lisääminen kuntaorganisaatiossa ja paikallisen identiteetin vahvistaminen. Toisaalta on pohdittava, miten olemassa olevia ja parantuneita resursseja voidaan hyödyntää entistä paremmin. Keskeisenä nähtiin myös parantuneiden laajakaistayhteyksien hyödyntäminen palveluiden tuottamisessa. Miten esimerkiksi laajakaistaa hyödynnetään palvelutuotannossa? Tulevaisuuden palvelutarpeiden mahdollisimman nopea kartoittaminen nähtiin tärkeäksi. Palvelutarpeiden kartoitus tulisi saada käyttöön jo vuoden 2015 talousarvioprosessissa.

17 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Haasteita kunnassa on paljon: Miten turvataan kunnan lukio, onko naapurikunnilla kiinnostusta yhteistyöhön, kenen kanssa lähdetään tekemään kuntaliitosselvitystä onko Lapinlahti ja Siilinjärvi yksi suunta, miten lobataan poikkeamista, miten hoidetaan SoTejärjestämislain tulevat velvoitteet, riittääkö KYSTERI-malli, miten hoidetaan valtionosuusjärjestelmän uudistus? Työpaikka-omavaraisuuden nostaminen palkitaan lisärahoituksella - miten kuntaan saadaan työpaikkoja? Asialistalla ovat myös kotikuntakorvaukset. Keskustan ala-asteen koulu on jäämässä tyhjilleen vuonna 2016 mitä tilalle, etätyöhotelli, monitoimitalo, mediakeskus, tutkimuskeskus? Näitä on syytä alkaa kaikkien miettimään. Kuntastrategiatyöpaja 4 pidettiin keskiviikkona Työpajassa hyväksyttiin kunnalle uusi visio eli kuvaus, millaisessa ympäristössä kunta toimii ja millaiseksi se haluaa tulla. Visio on haluttu Rautavaaran kunnan tulevaisuudenkuva: Teknologiaa, eloa, iloa ja älyä. - Rautavaaran kunta on elinvoimainen ja terveen talouden omaava itsenäinen kunta, joka on edelläkävijä laajakaistan ja sähköisten palveluiden hyödyntämisessä. Kahdessa työryhmässä laadittiin Rautavaaran strategian mittarit ja määriteltiin kuntastrategian toimenpiteiden vastuutahojen määrittäminen eri lautakunnille ja viranhaltijoille. Toimenpiteet kohdistetaan kunnan strategiatyössä: - Elinvoima, Talous ja yhteistyö, Palvelut ja kuntalaiset, Johtaminen ja henkilöstö. Lisätietoja edellä mainituista asioista kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: unto.murto@rautavaara.fi Esityslistan liite 1 : - Kuntastrategiatyöpajan nro 4/ tuotokset: kunnan uusi visio, tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja tavoitetasot sekä vastuutahot Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä Kuntastrategian jatkotyöstämiseen: 1. kunnan uudeksi visioksi: Teknologiaa, eloa, iloa ja älyä. - Rautavaaran kunta on elinvoimainen ja terveen talouden omaava itsenäinen kunta, joka on edelläkävijä laajakaistan ja sähköisten palveluiden hyödyntämisessä. 2. kunnan strategiantyön tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja tavoitetasot sekä vastuutahot eri hallintokunnille: elinkeino-, perusturva-, sivistysja tekninen liitteen 1 mukaisesti. Asia jätettiin pöydälle lisäselvityksiä varten (käsittelyä jatketaan viikolla 15).

18 Kunnanhallitus Khall 128 Kunnanhallitus käsitteli kokouksessa nro 5/ :ssä Kuntastrategiatyöpajan nro 4/ aineiston jatkotyöstämistä. Kuntastrategiatyöpajan nro 4/ aineisto lähetettiin kaikille lautakuntien esittelijöille valmistella asia omalle lautakunnalleen lausuntoa varten. Lisäksi palautetta pyydettiin kaikilta valtuutetuilta/valtuustoryhmiltä. Määräaika oli mennessä. Palautetta saatiin 1 luottamushenkilöltä: valt:n 1.vpj Veijo Oinoselta. Aikataulu oli ilmeisesti liian tiukka. Johtoryhmä jäsenet eli osastopäälliköt eivät ehtineet viedä syystä tai toisesta asiaa omiin lautakuntiinsa: elinkeinolautakunta, perusturvalautakunta, sivistyslautakunta ja tekninen lautakunta. Miten edustuksellinen demokratia voi toimia, jos luottamushenkilöt eivät pääse vaikuttamaan Kuntastrategiaan lainkaan. Kehittämistyö alkaa aina lautakunnista. Keskeistä on saada kunnan neljä lautakuntaa ja yhteistyökomitea työstämään kunnan uutta Kuntastrategiaa ja myöhemmin sen toteuttamiseen. Entä kuntalaiset ja kunnan yrittäjät sekä kolmas sektori? Kunnan eri lautakuntien ja yhteistyökomitean eli luottamushenkilöiden ja ammattiyhdistysliikkeen näkemykset halutaan mukaan kuntastrategian sisältöön ja myöhemmin sen toteuttamiseen. Pohjois-Savon ELY-keskus/ympäristö ja luonnonvarat-vastuualue/johtaja Jari Mutanen on ilmoittanut , että he haluaisivat perehtyä kuntastrategiaan ELYn aluekehitystoimintojen kanssa. Tästä sovittiin kehittämiskeskustelussa Ely-keskus tulee mukaan omalla asiantuntijuudellaan Rautavaaran kunnan uuden Kuntastrategian laadintaprosessiin: maankäyttö ja kaavoitus. Kunnan ja ELYn kehityskeskustelut käydään ke klo 9.00 alkaen (etänä/videoneuvotteluyhteydellä). Kunnassa on pidetty USO2-verkostohankkeessa 9 työ-/vertaisseminaaria. Kaikki etänä (videoneuvotteluyhteys) Suomen Kuntatalolta, Helsinki. Kuntastrategiatyöpajoja on pidetty kunnassa FCG Oy:n ja kunnanjohtajan toimesta vv neljä (4) kertaa. USO2-hankkeen Kuntastrategiatyöpajan nro 5 uudeksi päiväksi on FCG Konsultointi Oy:n/konsultti Anssi Hietaharjun, USO2-hankkeen projektiryhmän ja Suomen Kuntaliiton kanssa sovittu: tiistai klo 8.30 alkaen, kunnantalo/valtuustosali. Rautavaaran kunnan kaikkien lautakuntien ja yhteistyökomitean lausunnot tulee olla kunnanhallituksen käytössä klo mennessä.

19 Kunnanhallitus Esityslistan liite 1: - Kuntastrategiatyöpajan nro 4/ tuotokset: kunnan uusi visio, tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja tavoitetasot sekä vastuutahot ja Kuntastrategiaprosessin bumerangi/um Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää: 1. pyytää kaikilta kunnan lautakunnilta: elinkeino-, perusturva-, sivistys-, tekninen-, ja tarkastuslautakunta sekä yhteistyökomitealta lausunnot klo mennessä Kuntastrategiatyöpajan nro 4/ tuotoksista: - kunnan uusi visio: * Rautavaara teknologiaa, eloa, iloa ja älyä. - Rautavaaran kunta on elinvoimainen ja terveen talouden omaava itsenäinen kunta, joka on edelläkävijä laajakaistan ja sähköisten palveluiden hyödyntämisessä. - tavoitteet, toimenpiteet, mittarit, tavoitetasot ja vastuutahot: * Elinvoima, Talous ja Yhteistyö, Palvelut ja kuntalaiset, Johtaminen ja Henkilöstö. 2. merkitä tietoonsa saatetuksi Pohjois-Savon Ely-keskuksen johtaja Jari Mutasen ilmoituksen , että ELYn ja Rautavaaran kunnan Kehittämiskeskustelu pidetään keskiviikkona klo 2014 klo 9.00 alkaen kunnantalo/valtuustosalissa/etänä. Pohjois-Savon Ely-keskuksen tarjoama erityisosaaminen otetaan kunnassa ilolla vastaan. 3. merkitä tietoonsa saatetuksi, että USO2-hankkeen Kuntastrategiatyöpaja nro 5 pidetään tiistaina klo 8.30 alkaen kunnantalo/valtuustosalissa.

20 Kunnanhallitus RAUTAVAARA-SAVOTTA: OSALLISTUMINEN KUNTAMARKKINOILLE Khall 129 Suomen Kuntaliitto järjestää 21. kerran Kuntamarkkinat Helsingin Kalliossa sijaitsevassa Kuntatalossa Tapahtuma on kävijöille maksuton. Kuntamarkkinat on kuntien, valtion ja muun julkisen hallinnon päättäjien päätapahtuma. Alustava ohjelma on julkistettu, jonka mukaan tulossa on runsas ja kunta-alan ajankohtaisia asioita käsittelevä tapahtuma, jota alan johtavat asiantuntijat johdattelevat. Vuosi 2014 on kunnille merkittävä uudistusten vuosi. Kuntatalossa on yli 200 seminaaria ja tietoiskua sekä lähes 200 näytteilleasettajaa. Sisäänpääsy ja ohjelma edelleen ilmaiset. Katso koko ohjelma www. kuntamarkkinat.fi/ohjelma ja kokoa omasi. Rautavaaran kunnasta on vuosittain ollut osallistujia Kuntamarkkinoilla. Mahdollisuutta osallistua Kuntamarkkinoille tarjotaan aiempien vuosien tapaan kunnanhallitukselle, kunnanvaltuustolle, lautakunnille sekä kunnan henkilökunnalle. Ensimmäiset seminaaritilaisuudet alkavat klo 9.00, jolloin lähtö Rautavaaran kunnantalolta olisi noin klo ja paluumatka alkaisi Kuntatalolta noin klo Välimatka Rautavaara-Helsinki on 483 km ja ajoaika on yli 6 h nopeudella 80 km/h. Markkinapäiväksi osallistujien kannattaa valita ohjelmasisällöltään monipuolisempi. Lisätietoja edellä mainituista asioista antaa kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: unto.murto@rautavaara.fi Esityslistan liite numerotta: - Kuntamarkkinoiden ohjelma Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää, että Kuntamarkkinoille suuntautuvalle opinto- ja koulutusmatkalle on mahdollisuus osallistua: 1. kunnanhallituksen ja - valtuuston jäsenillä sekä lautakuntien puheenjohtajilla. Ilmoittautuminen mennessä neuvontaan. 2. antaa kunnanjohtajan tehtäväksi nimetä osallistujat kunnan henkilöstöstä ja jorystä sekä eri työyksiköiden edustajista (1-2 henkilöä). 3. antaa hallinto-osaston/talous-ja kehittämisjohtajan Janne Tervon valmisteltavaksi käytännön järjestelyt. 4. muistattehan myös: USO2 verkostohanke on Facebookissa: ja Kuntamarkkinoilla Elävä kuntastrategia: USO2-projektikuntien kokemuksia

21 Kunnanhallitus KUNTALAKI 28: KARI VANHALAN KUNTALAISALOITE /RAUTAVAARAN KÄNNYKKÄ- JA KOMMUNIKOINTIMUSEO NUOTIOTULISTA NYKYAIKAAN Khall Kari Vanhala on jättänyt seuraavan kuntalaisaloitteen: Aloite: Rautavaaran kännykkä ja kommunikointimuseo, nuotiotulista nykyaikaan. Museon toiminta aloitettaisiin tyhjillään olevassa kunnan toimitilassa "huoneessa", josta se siirtyisi suurempiin tiloihin, kun museo on rekisteröitynä yhdistyksenä PRH:ssa. Kutsun perustamiskokouksen koolle "Rautavaaran Museot" nimellä Vanhan koulun tilojen vapauduttua ei tila ongelma olisi esteenä. Hallussani on noin 60 kpl esittelyyn soveltuvaa esinettä alkaen" sotasalaisuus" kyyneleestä eli kaukopartioiden käyttämästä suomalaista suunnittelua olevasta radio lähetin ja vastaanotin yhdistelmästä. Katso: Kyynel radio 28radio%29 ja Reino Hallamaa Suomalainen radiotiedustelu. Seuraavat laitteet muodostaisivat museon esittelyn rungon näin alkuvaiheessa: Radiolaitteet, ARP, NMT, GSM ym... Kotien radiovastaanottimet AM / ULA, puhelimet ( käsivälitteiset ja automaatti). Tällainen vastakkain asettelu: Rautavaaran metsien rauha ja nykyaikainen tekniikka eivät ole ristiriidassa, mitä kauempana olet lähimmästä ihmisasutuksesta sitä tärkeämmäksi muodostuu "yhteydenpito" viestintä. Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Lisätietoja antaa kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: unto.murto@rautavaara.fi Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää: 1. merkitä tässä vaiheessa tietoonsa saatetuksi Kari Vanhalan tekemän kuntalaisaloitteen Rautavaaran kännykkä- ja kommunikointimuseosta, nuotiotulista nykyaikaan. 2. palata asiaan, kun perustamiskokous kuntalaisaloitteen tekijän toimesta Rautavaaran Museot on pidetty ja kokouksesta saatu palaute kunnanhallituksen/kunnanjohtajan käytettävissä.

22 Kunnanhallitus KUNTALAKI 28: KARI VANHALAN KUNTALAISALOITE/PUUTON SUISTO-PUISTON LAMPPUJEN MUUTTAMINEN SUOJAJÄNNITTEELLE 48VAC Khall Kari Vanhala on jättänyt seuraavan kuntalaisaloitteen: Rautavaaran puiston lamppujen muuttaminen toimimaan suojajännitteellä 48VAC. Lasten leikkialueen reunalla on kolme (3) lamppua, joiden sähköjohdot muodostavat turvallisuusriskin. On vain ajan kysymys koska lampuille tulevat johdot ovat vaurioituneena kun johdoissa ei ole suojavaippaa. Kiinteissä asennuksissa ei yleisesti käytetä vikavirtasuojaa, jonka johdosta esitän, että lamput muutetaan toimimaan suojajännitteellä 24V tai 48V. Toimitan asiaan liittyvät valokuvat Petri Kettuselle sähköpostilla. Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Lisätietoja antaa kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää: 1. antaa Kari Vanhalan tekemän kuntalaisaloitteen Puuton Suisto-puiston kolmen (3) lampun muuttamisen toimimaan suojajännitteellä 48VAC tekninen toimen/kunnaninsinööri Jorma Bergin tehtäväksi välittömästi. 2. todeta, että kuntalaisaloite on tältä osin loppuunkäsitelty.

23 Kunnanhallitus KUNTALAKI 28: KARI VANHALAN KUNTALAISALOITE KEYRITYNJOEN RANNALLE KALA- JA RETKEILYPOLKU Khall Kari Vanhala on jättänyt seuraavan kuntalaisaloitteen: Aloite: Keyritynjoen kala- ja retkeilypolku Keyritynjoki Jokisuunniemi-Karinkoski- Mylly-Siikakoski-Koskimaja. Keyritynjoen rantaa kulkevasta kala ja retkipolusta. Niiltä alueilta, jotka eivät ole kunnan alueella haetaan maanomistajalta lupa polun rakentamiseen tai kunta tekee maapohjista vaihtokaupan niiden maanomistajien kanssa joiden lävitse polku tulisi kulkemaan. Reitillä olisi 3-4 kpl grillikatosta. Lähialue retkeilijät tarvitsevat sade- ja ruuantekosuojan, jotta alue toimisi ja "Turisteja kävisi" on tällaiset varusteet minimivaatimukset. Alue liitettäisiin valtakunnallisiin ulkoilupolku- ja kalastustietokantoihin. Hankesuunnitelma ja sille haetaan rahoitusta matkailu tai muilta tukiorganisaatioilta. Tällaiset grillipaikat mahdollistaisivat, että esim. kanoottiretkeilijät pitäisivät grillikatosta/laavua tukikohtana ja sillä alueella olisi mahdollisuus telttailuun. Liitteenä kartat ja maanomistajaluettelo. Olen vaeltanut Lemmenjoen alueella sekä retkeillyt Helsingin ja Vantaan ulkoilualueilla sekä Oslon, Kristiansandin, Tukholman, Eskilstuunan, Örebron, Motalan sekä Göteborin ulkoilualueilla ja tällä kokemuksella tiedän, että pelkkä kaunis luonto ei useimmille retkeilijöille riitä, vaan pitää olla jotain rakenteita, jotka toimivat tukikohtana kuten grillikatos/ laavu/wc. Asiaan liittyvät karttapohjat toimitan sähköpostilla Petri Kettuselle ja Unto Murrolle. Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Kuntalaisaloitteen pohjalta pidettiin alustava neuvottelu ma (Veli Korkalainen, Kari Vanhala ja Unto Murto). Neuvottelussa todettiin mm., että: - kunnanvaltuusto on kokouksessa :ssä 17 hyväksynyt Jokisuunniemen osayleiskaavan: kaavassa on merkintä ulkoilureitistä - yhtenä suurimpana maanomistajana Veli Korkalainen ilmoitti tukevansa Kari Vanhalan esittämää kuntalaisaloitetta ja esitti, että muita maanomistajia sekä kalastuskuntaa on kuultava, kiinnitettävä erityishuomiota maisema- ja luontoarvoihin, koska Jokisuunniemen osayleiskaava rajautuu Keyritynjokeen, joka kuuluu Natura 2000-verkkoon - Jokisuunniemen osayleiskaavassa Veli Korkalaisen omistama maaalue kaavoitettu AO eli erillispientalojen alueeksi. Alueelle saa sijoittaa enintään 11/2-kerroksisia asuinrakennuksia - todettiin ettei alue sovellu lainkaan esim. siirtolapuutarha-alueeksi maaperänsä takia.

24 Kunnanhallitus Rautavaara-Savotta: Keyritynjoen melontareittisuunnitelma laadittiin Kallan Melojat ry:n toimesta. Suunnitelma tehtiin välille Metsäkartano- Rautavaaran kirkonkylä/ala-keyritty. Kokonaiskustannukset euroa (alv. 0%). Kunta maksoi siitä 50% eli euroa ja Pohjois- Savon ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat-vastuualue (Ilpo Käkelä) 50%. Melontareittisuunnitelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa :ssä 115. Lisätietoja antaa kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: unto.murto@rautavaara.fi Esityslistan liite 2: - Jokisuunniemen osayleiskaavan kaavakartta Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää Kari Vanhalan tekemästä kuntalaisaloitteesta Keyritynjoen rannalle kala- ja retkipolku: 1. järjestää neuvottelun kuntalaisaloitteesta alueen kaikkien maanomistajien ja osakaskunnan kanssa. 2. ottaa kuntalaisaloitteen esille Pohjois-Savon ELY-keskuksen (johtaja Jari Mutanen+ muu ympäristö ja luonnonvarat-vastuualueen esikunta) ja Rautavaaran kunnan kehittämiskeskustelussa keskiviikkona klo 9.00 alkaen kunnantalo /valtuustosalissa/etänä.

25 Kunnanhallitus KUNTALAKI 28: KARI VANHALAN KUNTALAISALOITE KUNNAN INTERNET-SIVUJEN PARANTAMINEN LIITETIETOJEN OSALTA Khall Kari Vanhala on jättänyt seuraavan aloitteen: Rautavaaran kunnan internetsivujen Kuntalaisaloitteeseen liitetietojen liittämismahdollisuus. Sivuilla pitäisi olla liitetietojen liittämismahdollisuus jotta voisi toimittaa valokuvia (jpeg)tai pdf tiedostoja tai muilla tarvittavilla formaateilla. Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Lisätietoja antaa kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää: 1. antaa Kari Vanhalan tekemän kuntalaisaloitteen kunnan internetsivujen liitetietojen liittämismahdollisuudesta atk-tukihenkilö Petri Kettusen valmisteltavaksi. 2. todeta, että kuntalaisaloite on tältä osin loppuunkäsitelty.

26 Kunnanhallitus KUNNANJOHTAJA UNTO MURRON VUOSILOMAN AJANKOHDAN VAHVISTAMINEN AJALLE Khall 134 Vuosiloman pituus määräytyy KVTES:in vuosilomaluvun 5 :n 3 mom kohdan mukaan. Lomaoikeutta lomanmääräytymisvuodelta on kj:lla yhteensä 38 pv. Kunnanjohtaja Unto Murto esittää vuosiloman pidettäväksi seuraavasti: (yhteensä 25 päivää) - myöhemmin pidettäväksi jää 13 päivää, josta sovitaan erikseen. KVTES:n vuosilomaluvun 7 :n mukaan vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana siten, että yli 65 % vuosilomasta on annettava lomavuoden lomakautena ( välinen aika). Kunnanhallitus päätti kokouksessa nro 7/ :ssä 113, että Rautavaaran kunnanvirasto ja vaihde pidetään suljettuna ajalla ja helatorstain jälkeisenä perjantaina Henkilöstön vuosilomat keskitetään ko. ajankohtiin. Kunnanviraston tulosalueet/osastot toteuttavat kunnan toimintojen sulkemisen siten, että arkielämän välttämättömät palvelut järjestetään kiinniolon aikana. Rautavaara-päivien ajan kunnan kaikki palvelut toimivat tietysti normaalisti. Päivien teema: Pihkassa kotiseutuun, paluumuutto, laajakaista ja vapaa-aika. Lisätietoja edellä mainituista asioista antaa kunnanjohtaja Unto Murto, puh ja sp: unto.murto@rautavaara.fi Pj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää: 1. todeta Unto Murron esteelliseksi/intressijäävi (hallintolaki 10 ja 11). 2. asia käsitellään kunnanhallituksen puheenjohtajan selostuksen pohjalta hallintosäännön 73 :n mukaisesti. 3. vahvistaa Unto Murron vuosiloman ajankohdaksi Myöhemmin pidettäväksi jää 13 päivää. 4. merkitään, että tämän pykälän käsittelyn ajan pöytäkirjaa pitää puheenjohtaja Matti Ahonen.