KIELISUUNNITTELUN KYSYMYKSIÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIELISUUNNITTELUN KYSYMYKSIÄ"

Transkriptio

1 KIELISUUNNITTELUN KYSYMYKSIÄ Some aspects of language planning Sauli Takala Kasvatustieteiden tutkimuslaitos. Selosteita ja tiedotteita 129/1979 ISBN ISSN X

2 Sauli Takala Kielisuunnittelun kysywksiä Kasvatustieteiden tutkimuslaitos. Selosteita ja tiedotteita 129/ 1979 ISBN ISSN X Raportti sisältää kielisuunnittelua, erityisesti kielenopetussuunnittelua, käsitteleviä kirjoituksia. Kirjoittaja on 1970luvulla ollut jäsenenä tai useammin sihteerinä erilaisissa työryhmissä, jaostoissa, toimikunnissa tai komiteoissa, jotka ovat käsitelleet kielenopetuksen ongelmia. Nyt kun kieli ohjelmakomitean mietintö on julkistettu, on paikallaan katsastaa, millaista kielisuunnittelua meillä on ollut ennen kieliohjelmakomiteaa. Aluksi esite t aan katsaus kieli oh j e lmas uunni t telus t a maassamme. Kat s auk sessa todetaan, että kielisuunnittelu oli vähäistä 19601uvun puoliväliin saakka, mutta on sen jälkeen jatkuvasti vilkastunut. nittelu on ollut jopa hämmästyttävän runsasta. 1970luvulla kielisuun Suunnittelun laatua voidaan pitää kaikilta osin varsin hyvänä, osittah erittäin laadukkaana.1 Erityisesti korkeakoulutasoisesta kielisuunnittelusta olisi opittavaa monella muullakin alalla: miten vähäisillä resursseilla voidaan saada aikaan realistisia ja käyttökelpoisia selvityksiä ja suunnitelmia. Katsauksen lisäksi esi tetaän valtakunnallisen kie ltenopetushankkeen yleinen malli, jota voidaan käyttää apuna kielenopetuksen suunnittelussa ja pyrittäessä kehittämään kielenopetuksen ja kielenopetushankkeen teoriaa. Edelleen käsitellään kielenopetusohjelman suunnittelun ongelmia ja sen ta voit tei den määri ttelyä. Joitakin näkökohtia esite tään kielitaidon tarpeen mäaräytymisesta. Qrös lukion päättötutkintoa käsitellään lyhyesti kielisuunni ttelun kannalta. Lopuksi esitetään kaksi kirjallista dokumenttia, joissa on kiinnitetty huomi ota kie li suunni tte lun tärkeyteen.

3 II Hakusanat : valtakunnallinen suunnittelu koulutuspolitiikka kouluj arj e s telmä koulusuunnittelu koulutus t ar j ont a kie lenop et us sosiolingvistiikka kieli suunni tte lu kielipolitiikka Descriptors : national pianning educational policy system of education planning of education educational provision language teaching sociolinguistics ianguage planning language policy

4 II1 Sauli Takala Some aspects of Language planning. Institute for Educational Research. Bulletin 129(1979 ISBN ISSN X The report consists of articles that deal with language planning, particularly the planning of language teaching. During the 1970's the author has been a member or more frequently a secretary of a number of national working parties, codssions and codttees set up to inquire into problems of language teaching and make proposals for solving them. Now that the report of the national Codttee on Language Teaching Policy has been published it is appropriate to review language planning activities in Finland prior to the Committee. The author first makes a survey of language planning in Finland. found that language planning was limited up to the middle of the 1960's but It is since then there has been increasing activity in the area. In the 1970's there has been a rather impressive amount of language planning, most of which is of relatively high quality and some of it outstanding. Language planning at the level of higher education, in particular, 5s a good exemple of how even limited resources can produce realistic and practicable surveys and blueprints. Also presented is a general model for describing the national system of language teaching that is believed to be helpful in language planning and in attempts to get a better understanding of as a system and process. language teaching and learning Some problems of planning the national language teaching provision are discussed, particularly the qucstion about goaldefinition One article deals with the determination of the national need in modern languages. Some ideas are presented concerning the matriculation examination from the point of view of language planning. In conclusion two documents are presented in which attention was drawn to the importance of defining a national language policy.

5 Descriptors : national planning e duc ati onal Poli cy system of education planning of education educational provision language teaching sociolingnistics language planning language policy

6 ESIPUHE Kasilla oleva julkaisu on jatkoa tekijän kolmelle aikaisemmalle raportille, jotka käsittelevät vieraiden kielten opetussuunnitelmaa, opettamista ja oppimista (Kasvatustieteiden tutkimuslaitos, Selosteita ja tiedotteita 68/ 1976, 94/ 1977, 120/1979). Aiheen kokoelman julkaisemiseen tekijä sai toimittuaan 1970luvulla useiden kielenopetusta kasitelleiden valtakunnallisten työryhmien tai toimikuntien jäsenenä tai sihteerinä. Nyt kun intensiivinen opetussuun nitelmatyö on ainakin väliaikaisesti laantumassa ja kun valtakunnallisen kielenopetuksen suunnittelu on saanut kokonaisvaltaisen esityksen kieli ohi elmakomi t e an mi et innös sa, on paikallaan kir j at a kieli suunnitt elus t a saatuja kokemuksia ja pohtia siihen liittyviä ongelmia ja kysyrqyksiä. Suomen kaltaiselle maalle on kielisuunnittelu tärkeä kysyqfs. Jyväskylässä elokuun 31 päivänä 1979 Sauli Takala

7 VI 1 SISÄLTÖ KIELISUUNNITTELUN KEHITTYMINEN SUOMESSA Johdanto Maamme yleinen kielipolitiikka Kielisuunnittelua eri koulutusasteilla Perusasteen kielisuunnittelu Kansakoulun kielisuunnittelu Peruskoulun kielisuunnittelu Keskiasteen kielisuunnittelu Lukio Ammatillinen keskiaste Korkeakouluasteen kielisuunnittelu , Opetusjärjestelmän suunnittelu Korkeakoulujen kielenopetuksen tavoitekuvauksen kehi tystyö , Aikuiskoulutuksen kielisuunnittelu Yleinen kielisuunnittelu Yhteenveto ja diskussio VALTAKUNNALLISEN KIELTENOPETUSHMKKEEN YLEINEN MALLI Johdanto Kielenopetushankkeen yleinen malli Kielenopetushankkeen onnistuneisuuden arvioinnista Kieltenopetushankkeen kehittämisen ongelmia Päätäntä KIELENOPETUSOHJELMAN SUUNNITTELUN ONGELMIA Johdanto Kieliohjelmakomitean toiminta ongelmana Kieliohjelmakomitean ongelmatilanne Kieliohjelmakomitean selvitettävät ongelmat Kieliohjelmakomiteaa ja sen työskentelyä koskevia kysymyksiä YALTAKUNNALLISEN KIELTENOPETUSHANKKEEN TAVOITTEIDEN MÄÄRITTELYSTÄ.. 1. Mitä vaatimuksia voidaan asettaa valtakunnalliselle kieltenope tukselle? Mitä vaatimuksia voidaan esittää valtakunnallisen kieltenopetuksen tavoitteistolle?

8 VIII 3. Miten kieltenopetuksen tavoitteita voitaisiin tarkoituksenmukai sesti kuvata valtakunnallisen kieltenopetushankkeen yleissuunnittelun tasolla? Millainen tavoitekuvaus valitaan kieliohjelmakomitean esitykseksi? EMITÄ NÄKÖKOHTIA KIELITAIDON TARPEEN LÄHTÖKOHDISTA JA SEN ARVIOI MISESTA... LUKION PÄÄTTÖTUTKINTO KIELISUUNNITTELUN KANNALTA RAPORTTI GRÄ"AN KANSAINVÄLISESTÄ OPETUSSUU"ITEL;MASEMINAARISTA Kielenopetuksen ongelmia Kielipolitiikka Kielikeskus... LUKI OTOIMIKUNNAN Y IERAIDEN KIELTEN JAOSTON KI RJEL~ OPETUSMINISTERI ÖLLE ( )

9 KIELISUUNNITTELUN KEHITTYMINEN SUOMESSA 1. JOHDANTO Termi kielisuunnittelu (language planning) kattaa laajan alueen. Perinteellisesti sillä on tarkoitettu ensisijaisesti kielellistä standardisointia (language standardization), ts. "normatiivisen ortografian, kieliopin ja sanakirjan laatimista ohjeeksi kirjoittajille ja puhujille, jotka asuvat epäyhtenäisessä kieliyhteisössa" (Haugen, 1972). Kyseessä on normatiivinen (ei pelkästään deskriptiivinen) toiminta kielen ohjaamiseksi haluttuun suuntaan. Haugen (1973) erottaa kielisuunnittelun mallissaan neljä aspektia, jotka muodostavat seuraavanlaisen matriisin: YHTEISKUNTA MUOTO (1) Valinta FUNKTI 0 (4) Hyväksynt$propagointi KIELI (2) Kodifiointi (3) Elaborointi/kehittäminen Kielivariantin valinta on Haugenin mukaan luonteeltaan poliittinen toimen pide, kodifiointi on luonteeltaan lingvistinen, kehittäminen tekninen ja hyväksyntä/propagointi kasvatuksellinen ja opetuksellinen toimenpide. Kielisuunnittelulla voitaisiinkin ymmärtää systemaattista pyrkimystä määritellä kielipolitiikka, jonka avulla etsitään ratkaisuja yhteisön kieliongelmiin (Fishman, 1971, 365). Das Guptan ( 1973) mukaan kielisuunnittelulla tarkoitetaan tarkoituk sellista toimintaa, jonka avulla pyritään organisoimaan ja kehittämään yh teisön kieliresursseja tietyn aikataulun puitteissa. Mikäli yhteisön pii rissä pidetään kielisuunnittelutehtävää niin keskeisenä, että se vaatii poliittisen järjestelmän huomiota ja kannanottoa, kielisuunnittelusta tulee poliittisen päätöksenteon kohde, Das Guptan mukaan jotkut kielisuunnittelun teoriat ovat muodoltaan ideaalisen suunnittelun normatiivisia ehdotuksia ja jotkut puolestaan ja sentymättömiä kasvumalleja, joissa kielisuunnitteluna pidetään mitä tahansa kielitilanteeseen kohdistuvaa tietoista vaikuttamista, jonka tarkoituksena on kehittää tai edistää jotakin kieltä. Yhteiskunnallisen analyysin pers pektiivistä nämä teoriat eivät Das Guptan mukaan auta ymmärtämään kieliti lanteen muutosprosessia. Jos sen sijaan kielisuunnittelua tutkitaan rajal

10 2. lisena määränä paatöksentekoprosesseja, pystymme paremmin analysoimaan suunnitellun kielellisen muutoksen sektoria suhteessa suunnittelemattomaan kielelliseen muutokseen ja kehitykseen. Fergusonin (1966) mukaan on selvää, että tarkka ja luotettava tieto maan kielellisistä oloista voi vaikuttaa virallisiin päätöksiin ja auttaa suuresti niiden toteuttamista. Fergusonin mielestä maan kielitilanteen kattava kuvaus antaa hyödyllistä ja tärkeää aineistoa eri asioista kiinnostuneille yhteiskuntatieteilijöille. Kielisuunnittelu oli aluksi erityisesti ajankohtainen kehitysmaissa, joissa tavallisesti on ollut ja on useita murteita ja joissa on ollut kysymys siitä mikä asema tulisi antaa paikallisille murteille, kansalliselle kielelle ja maassa yleisesti esim. koululaitoksessa käytettävälle maailmankielelle. Tunnettu kielisuunnittelunormi on Unescon v antama suositus (The Use of Vernacular Language in Education ), jonka mukaan opetuksessa tulisi käyttää (usein sosiaalisesti ja poliittisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän) äidinkieltä. Useissa kehitysmaissa on käyty lukutaitokmpanjoita. Kaksi tai monikielisissa maissa on kielisuunnittelu ja kielipolitiikan määritteleminen ymmärrettävästi tärkeä, erityisesti jos eri kieliryhmien välillä ei vallitse kielisopu. Esimerkkinä kaksikielisen maan kielisuunnittelusta on Kanadassa 19601~vulia toiminut Canadian Royal Commission on Bilingualism and Biculturalism. Esimerkkinä yksikielisen maan kielenopetussuunnittelusta mainittakoon Ruotsissa v pidetty Rättvikssymposiet, joka käsitteli yhteiskunnan vaatimuksia kielenopetukselle, ja v jarjestetty konferenssi, jossa pohdittiin koulun ja yliopiston kielenopetuksen niveltämiskysymyksiä. Tässä esityksessä ei käsitellä äidinkieltä koskevaa suunnittelua. Myös ruotsinkielisen opetuslaitoksen erityiskysymykset jäävät tämän esityksen ulkopuolelle. Katsaus rajataan koskemaan itsenäisyyden aikaa. Kielisuunnittelulla ymnärretään tässä raportissa Fishmanin lailla systemaattista pyrkimystä määritellä kielipolitiikka, jonka avulla etsitään ratkaisuja yhteisön kieliongelmiin. Näillä tarkoitetaan tässä seka maan sisäisen kommunikoinnin että maan rajojen ulkopuolisen kommunikoinnin aiheuttamia ongelmia.

11 3. Osoituksena kielisuunnittelun ja yleensä sosiolingvistisen tutkimuksen kasvavasta merkityksestä on se, että alalla on olemassa ainakin kaksi kansainvälistä tieteellistä julkaisusarjaa. Vuodesta 1969 lähtien on Mouton (Haag) julkaissut sarjaa "La monda lingvoproblemo", joka vuodesta 1977 lähtien kulkee nimellä '"Language problems and language planning". Cambridge University Press julkaisee vuodesta 1972 lähtien aikakauskirjaa "Language in Soaiety". Edellisen tarkoituksena on käsi tellä kokonai svalt ai ses t i kieli ongelmi a j a erityisesti qyös kielipolitiikkaa ("politicolinguistics"), eli sitä miten kieliä manipuloidaan poliittisia päämääriä palvelemaan ja toisaalta sitä miten kieleen liittyviä ihmisoikeuksia voidaan puolustaa. "Language in Society" on selvemmin perinteellinen tieteellinen aikakauskirj a, jonka alueena on kaikki tutkimus, joka käsittelee kieltä yhteiskunnallisen elämän eräänä aspektina. 2. W YLEINEN KIELIPOLITIIKKA Maamme kielioloja säätelevä perusperiaate on esitetty hallitusmuodon 14 $:ssa, jossa suomi ja ruotsi säädettiin tasavallan kansalliskieliksi, vahvistettiin kansalaisten oikeus käyttää äidinkieltään oikeudessa ja hallintoviranomaisen luona omassa asiassaan sekä sitouduttiin tyydyttämään Suomen ja ruotsinkielisen väestön s i Vi stykse iii siä j a t aloudelli s i a t arpei t a s amanlais t en perusteiden mukaan. Kielilaissa (L /248) säädetään mm. kuntien yksikielisyydestä ja kaksikielisyydestä. Edelleen on erikseen säädetty valtion virkamiehille asettavat kielitaitovaatimuksista (L /249 1 ja kielitaidon osoittamiseksi suoritettavista tutkinnoista (A /313, A /113) Kielellisen vähemmistön oikeuksien turvaamisessa Suomen kielilainsäädäntö lienee tälläkin hetkellä esikuvallinen. Itsenäisyyden alkuvuosien intensiivisen ja kaukonäköisen lainsäädäntötyön jälkeen ei maassamme ollut sanan varsinaisessa mielessä kielisuunnittelua useaan vuosikymmeneen. Vuonna voimaanastunut oppivelvollisuuslaki ja vuonna 1923 annettu laki kansakoulun järjestysmuodosta olivat olennaisilta osin voimassa vuoteen Vierasta kieltä ei niissä määritelty kansakoulun opetusaineeksi.

12 4. Oppikouluissa on perinteellisesti opiskeltu ns. vanhoja kieliä ja ns. uusia kieliä, ja mitään niitä koskevia periaatteellisesti uusia suunnitelmia ei oppikoulun puolella itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä tehty. Kielenopetusta koskevan suunnittelun voi katsoa alkaneen varsinaisesti vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun alkoi esiintyä pyrkirqksiä saada iqyös kansakoulun opetusohjelmaan vieras kieli. Seuraavassa käsitellään kielisuunnittelua koulutus t as oit t ain. 3. KIELISUUNNITTELUA ERI KOULUTUSASTEILLA 3.1. Perusasteen kielksuunnittelu Kansakoulun kielisuunnittelu Toisen maailmansodan jälkeen alkoi kysymys vieraan kielen opetuksesta kansakoulussa tulla ajankohtaiseksi. Useiden kaupunkien jatkokouluissa opetettiin erityisesti liikelinj O i U a vierasta kieltä yleensä vapaaehtoisena aineena VII ja VIII luokille (Laurinen, 1948, 1620). Muiden Pohjoismaiden (erityisesti Ruotsin) suunnitelmat ja kokeilut tukivat kielenopiskelun laajentamista. P&Ös yleinen mielipide oli kallistumassa suosiolliseksi asialle. Suomen Gallupin v tekemän mielipidetutkimuksen mukaan 53 % haastatelluista kannatti kansakouluissa annettavaa kielenopetusta (40 % toista kotimaista, 11 % englantia, 7 % Venäjää ja 0.4 % saksaa ja jotain muuta kielta 1 %). Vain äidinkielen opetusta piti tarpeellisena 36 % ja 11 %:lla ei ollut asiassa selvää kantaa. Maaseudulla oli vieraiden kielten opetuksen kannatus vähäisempää kuin kaupungeissa ja selvän kannan puute yleisempää (Laurinen, 4546). Vuonna 1945 asetetun kansakoulun opetussuunnitelmakomitean (pj. A. Salmela, siht. Matti Koskenniemi) toimesta toteutettiin n. 80 koulukokeiluun osallistuvassa koulussa selvitys lasten vanhempien suhtautumisesta kielenopetukseen (eräiden muiden seikkojen ohella). Vanhemmilta tiedusteltiin olisiko heidän lapselleen opetettava jotakin vierasta kielta ja (mikäli vastaus on myönteinen), mikä kieli olisi heidän mielestään tärkein. Tutkimuksen kohteena oli n. 5000

13 5. kotia, jotka edustivat erilaisia paikkakuntia. Kustakin paikkakuntaryhmästä otettiin 45 koulun näyte. len opetusta, 27,6 %:lla ei ollut mielipidettä ja vain 15,3 % piti äidinkie len opetusta riittävänä. Kannatus oli siis lähes nelinkertainen vastustuk seen verrattuna. Vieraan kielen kannatus oli suurin työlaickodeissa, vastus tus suurin johtavassa asemassa olevien henkisen työn tekijäin keskuudessa (Laurinen, 4751). Ero saattaa tuntua yllättävältä, mutta se kuvastanee edellisen ryhmän keskuudessa koettavaa halua saada oppikoulusta ehkä talou dellisista syistä poisjääneeue lapselle oppikoulun perinteellisesti tarjoa maa kielenopetusta, kun taas jälkimmäisessä ryhmässä saattaa olla kyseessä toivomus välttää turhaa painolastia (todennäköisesti oppimisedellytysten puutteessa oppikoulusta poisjäaneelle) lapselle. Kaikista vastaajista 57,l % kannatti vieraan kie Komitean lv ja toimeksipanemassa kokeilussa oli 10 koulua, joissa 8:ssa opetettiin ruotsia, 1:ssä englantia ja 1:ssä Venäjää kansakoulun IV VII luokilla. tuminen kielenopiskeluun oli voittopuolisesti myönteinen ja opiskelutulok setkin jatkokokeiluun kannustavia (Laurinen, 2532). Oppilaiden vanhempien ja opettajien suhtau Kirjeessään, jossa komitea luovutti valtioneuvostolle silloi sen assistentti Inkeri Laurisen (sittemmin prof. Vikaisen) laatiman kokeilu selonteon, komitea piti vanhempien myönteistä suhtautumista kansakoulun kie lenopetukseen ilahduttavana, "sillä yleisen kansalaiskoulutuksen kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni tulevista yhteiskunnan jäsenistä saa edes alustavasti perehtyä johonkin vieraaseen kieleen." Edellä on selostettu suhteellisen laajalti kansakoulun opetussuunitel makomitean panosta kansakoulun kielenopetuksen kehittämisessä, koska tämä osuus on aiheettomasti jäänyt kovin vähälle huomiolle. Lienee hyvin harvi naista, että komitea itse ryhtyy toimiin aktiivisesti kokeilujen aikaansaa miseksi ja korostaa niin voimakkaasti välttämättömyyttä alistaa ehdotuksensa kokeiluissa testattavaksi. Varsinaisessa, v valmistuneessa mietinnössään, komitea toteaa, että "vieraan kielen alkeiden taidolla on kansainvälisten yhteyksien tultua kiinteämiksi yhä useammalle kansalaiselle merkitystä. Komitean mielestä on paikallaan, että niille oppilaille, joilla on edellytyksiä ja halua täl laiseen opiskeluun, jo kansakoulussa varataan tähän mahdollisuus, ainakin paikkakunnilla ja oloissa, joissa on edellytyksiä sanotun opetuksen jarjestämiseen" (s. 21 ).

14 6. WÖs v mietintönsä luovuttanut kouluohjelmakomitea katsoi toisen kotimaisen ja vieraan kielen soveltuvan varsinaisen kansakoulun vapaaehtoisiksi aineiksi ja esittää opetusta järjestettäväksi näissä aineissa "missä riittävä määrä halukkaita ilmaantuu ja asiallisestikin pätevä opettaja on saatavissa" (s. 9394). koulussa ja keskikoulussa, voidaan kansakoulussa luotua pohjaa käyttää hyväksi myöhemmässä opetuksessa. luokalla aloitettavaan kielenopiskeluun on kansainvälisen vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan laajentuminen ja vilkastuminen, joka on johtanut siihen, "että vieraiden kielten taito on tullut entistä tärkeämmäksi myös sellaisissa ammateissa ja sellaisilla työaloilla, jotka eivät edellytä oppikouluopiskelua" (s. 94). Komitea katsoi, että kun kielenopiskelua voidaan jatkaa kansalais Tarvitaan seka suurten maailmankielten että toisen kotimaisen kielen opetusta, mutta koska tämä, kielten opetus "kuitenkin pääasiassa olisi tarkoitett niille, jotka eivät siirry oppikouluun, olisi se järjestettävä jonkin verran keskikouluopetuksesta poikkeavalla tavalla. Perusteena kansakoulun neljännellä tai viidennellä Enemmän painoa olisi pantava kay tännöllisen kielitaidon ja työalojen sanaston hallintaan" (s. 94). Vuonna 1964 luovutetussa Vuoden 1963 opetussuunniteimakomitean ensimmäi sessä mietinnössä, joka käsittelee toisen kotimaisen ja vieraan kielen opetusta k m s akoulus s a, esite t ä h yksit y i skoht ainen ehdotus ki e lenope t uks en j är j e s t ämi seksi kansakoulussa. Komitean puheenjohtajana oli kouluneuvos Urho Somerkivi ja sihteerinä ylitarkastaja Jouko A. Räihä. Komitean mielestä kaikille kansakoulun oppilaille tulisi varata mahdollisuus kieliopintoihin, koska etenkin palvelu ammateissa, joihin kansakoulun pohjalta on mahdollisuus päästä tarvitaan komitea? mielestä kielitaitoa. matkailu ja harrastustoiminta. Lisäperusteina mainitaan j atkoopinnot ja lisääntyvä Komitea katsoo, ettätoinenkotimainen tai vieras kieli tulisi olla pakol linen, ei pelkästään valinnainen, aine, mutta vain ensimmäisenä ja toisena vuonna. Tämän jälkeen siitä voitaisiin vapauttaa ne, joilla aivan ilmeisesti ei ole edellytyksiä jatkuvaan kielen opiskeluun. Jos oppilaalla on esim. eri tyisiä luku ja kirjoitusvaikeuksia, hänet voitaisiin vapauttaa kielen opiake lusta jo alun pitäen, mutta kuitenkin vasta kun asiasta on neuvoteltu hudltajan kanssa. Vapauttamisesta päättäisi lopullisesti koulun johtokunta. Komitea piti kielenopetuksen aloittamista niin tärkeänä ja kiireellisenä, että se tulisi aloittaa siinä laajuudessa kuin opettajatilanne salli. Opetus tulisi uskoa vain sellaisille opettajille, joilla on siihen riittävät edelly tykset. Kansakoulun kielenopetuksen yleistyttyä tulisi oppikoulun opetus niveltl siihen niin, että oppikoulussa voidaan kieltenopiskelu aloittaa kansakoulussa hankitun taidon pohjalta. Komitean mielestä kansakoulussa tulisi oppilaan

15 7. äidinkielen lisäksi lukea vain yhtä muuta kieltä. Yhden kielen käyttökelpoinen osaaminen katsottiin arvokkaammaksi kuin kahden kielen hyvin pintapuolinen tuntemus. Vaikka muiden pohjoismaiden menettely ja käytännölliset seikat puoltaisivatkin saman kielen määräämistä pakolliseksi kaikissa maan samankielisissa kansakouluissa, komitea katsoi etenkin maan kaksikielisyyden sulkevan pois tämän mahdollisuuden. Kaksikielisilla paikkakunnilla olisi ruotsin opiskelu hyö dyksi suomenkielisille oppilaille. Yksikieli si 11ä paikkakunni lla t ulisi kysyngrkseen lähinnä vain englanti, mikäli ruotsin kielen opetusta ei pidetä tarkoituksenmukaisena. Aluksi olisi sallittua, lähinnä opettajatilanteen vuoksi se että saman kunnan eri kouluissa opetettaisiin eri kieliä. Tämä tulisi sallia j atkoss akin asutus t aaj ami ss a, mutta vähitellen tulisi maalaiskunnan kans akouluissa opettaa vain joko toista kotimaista kieltä tai englantia. Komitea esitti tuntimääristä kolme erilaista vaihtoehtoa, jotka vaihtelevat kielenopetuksen alkamisaj ankohdan mukaan seuraavasti : Vuosi luokka II1 IV V VI VI 1 VIII IX Viikkotunteja eri vaihtoehtojen mukaan 1 II II1 2 (4 x 1/21;; 2 (4 x 1/2) 3 42 ) Yht. vt ) Komitea suosittelee puolen tunnin opetustuokioita, mikäli se on lukujärjestysteknisesti mahdollista. 2) Komitea suosittelee neljänä päivänä puolen tunnin opetustuokiota ja kahtena päivänä koko oppitunnin mitt&sta opetusta. Komitea piti kansakoulun II1 luokalta alkavan kielenopetuksen hyötyja merkitsevänrpänä kuin siitä aiheutuvia järjestelyvaikeuksia ja asetti sen lopulliseksi tavoitteeksi ja piti vaihtoehtoa II siirtymäkauden välivaiheena. Vaihtoehto II1 on wöc välivaiheen vaihtoehto.

16 8. Kansakoulun kielenopetuksen tavoitteet komitea hahmotteli seuraavalla tavalla : Vaihtoehdot 1 ja II Opetuksen tavoitteena on keskeisen käyttösanaston, tärkeiden, ko. kielelle tyypillisten sanontojen ja aivan olennaisimpien kieliopillisten seikkojen oppiminen, niin että oppilaat koko oppimäärän suositettuaan pystyvät ymmärtämään helpohkoa tekstiä ja selvästi äännettyä, tavallisia asioita käsittelevää puhetta, seka että he itse pystyvät opetettavalla kielellä ilmgsemaan suhteellisen yksinkertaisia asioita suullisesti ja jossakin määrin qyös kirjallisesti. Sanaston osalta voitaisiin pitää tavoitteena, että oppilaat oppimäärän suoritettuaan aktiivisesti hallitsisivat noin sanaa ja sen lisäksi ymmärtäisivät noin sanaa. Vaihtoehto II1 Opetuksen tavoitteena on varsin suppean keskeisen käyttösanaston tärkeiden, ko. kielelle tyypillisimpien sanontojen ja kieliopin ydinkohtien oppiminen, niin et ta oppilaat oppi määrän suorit e tt uaan aktiivisesti hallitsisi vat noin sanaa ja sen lisäksi ymmärtäisivät noin sanaa. Li saksi koros t e t aan kulttuurit ie t ouden merkitystä, opiskelumotivaation ylläpitämistä monipuolisen ja mielenkiintoisen opetuksen avulla ja kansalais koululuokilla ammatillisen panoksen mukaanot t ami s t a erityisesti s anas t on alalla. Opetuksen tavoitteiden kuvaaminen oppilaan päätekäyttäytymisenä on uusi piirre samoin sanaston määrää koskeva ehdotus. Opetettava aines esitetään passiivimuodossa olevien ja opetusta (työtapoja) ja kurssin etenemistä luonnehtivien lauseiden avulla: "Opetus aloitetaan kuun telu ja puheharjoituksilla... hitaasti edeten ja aikaisemmin opittuja sanoja ja sanontoja runsaasti käyttäen, niin että opittu kieliaines pysyvästi omaksutaan... qyös kirjoitettuun kieleen. " ja progressiota kuvaavan osan lisäksi esitetään uutena piirteenä luettelo kieliopin ydinkohdista, jotka opetetaan aluksi, ja muut qyöhemmin opetettavat keskeiset kieliopin kohdat. käsittelyjärjestystä koska sen mielestä oli useita yhtä hyviä vaihtoehtoja. Valinta tuli jättää oppimateriaalin laatijoille. Sanavarastoa kartutetaan havainnon avulla, oli t arkoit us s i j oi t t aa e di s t yneemmi 1 le oppi 1 & lle t ark oi t et t ui hin li s at eks t ei hin ja osa tarpeen vain ymmärtää ilman aktiivista hallintaa. Vähitellen siirrytään Tämän opetettavaa ainesta ja opetusmenetelmiä Komitea ei halunnut määrätä kieliopin asioiden Osa ehdotetuista rakenteista

17 9. Mietinnössä käsitellään varsin seikkaperäisesti opetuksen apuvälineitä, niille (erityisesti oppikirjalla1 asetettavia vaatimuksia ja niiden käyttöä. TknZ oli varsin aiheellista, koska etenkin oppikiri an tekeminen aikaisempaa nuoremmille oppilaille ja karsimattomalle oppilasjoukolle asetti tavoitteiden painotuksen muuttumisen ohella uusia vaatimuksia oppimateriaalien laadinnalle. Metodi s i s s a ohi ei s s a kor 0s t uu indukt i ivi nen 1ähe s tymi st ap a j a ki e ii t o t t umus t en muodostuminen mallien avulla. Komitea suosittelee useista syistä luokanopettajan toimimista wös kielenopettajana. Kielenopiskelu tulisi saada osaksi opettajan peruskoulutusta ja olisi j arj estettävä approb atur t as oi s t a j atkoopiske lua valmi i lle kansakoulunopettajille. Komitea kaavaili qyös perustettavaksi kielenopetukseen erikoistuneen luokanopettajan toimia. Näillä ns. puoliaineopettajilla olisi jonkin verran laajemmat tiedot ja taidot kuin ko. kielessä yliopistollisen approbaturarvosanan suorittamiseen vaaditaan. Suurien kansakoulujen ja useiden pienten koulujen yhteistä opetusta (ns. kieltävät kielen opettajat 1 varten komitea ehdotti aineopettajan tointa. Aineopettajilla tulisi olla cum laude approbaturtasoinen suoritus opetuskie lessään. Tämän tulisi olla s i sällöltaän nykykie livoittoinen. Lisäksi tulisi aineopettajien suorittaa vähintään lukukauden mittainen opetusharjoittelu. Komitean mielestä kansakoulun kielenopetus tarvitsisi avukseen opetuksen ohjantajärjestelmän. Jokaisessa kunnassa tulisi yhteen ne opettajan virkaan liittää velvollisuus suorittaa opetuksen ohjausta, mikä merkitsisi tiettyä opetus ve lvollis uuden alent umi st a. Komitean t avoit emääri tykseen vaikuttivat sihteerin ilmoituksen mukaan eräiden muiden maiden, erityisesti Ruotsin, uudet opetussuunnitelmat (SIVAkoonta 1974) Peruskoulun kielisuunnittelu Virstanpy1vG.n koko ikäluokan kielenopetuksen suunnittelussa muodostaa peruskoulun opetussuunnitelma (POPS). Komitea asetettiin ja se jätti ehdotuksensa maaliskuun 31 päivänä On huomattava, että komitean tuli kuitenkin n. 8 kuukauden kuluessa saada valmiiksi väliaikainen opetussuunnitelma peruskoulukokeilua varten. Komitean kieliaineiden suunnittelusta vastasivat komitean jäsen Jouko A. Räihä apunaan asiantuntijoiksi nimetyt Olli Sanrpola, Lilja Peussa, Paavo Pääkkönen ja Eine Rönkä. Väliaikaiset opetussuunni t elmat monist ett iin Kasvatust?et ei den t utkimusl ait okses s a, j oka huolehti wös niiden jakelusta ja qyynnistä.

18 10. Peruskoulun oppilaalle vieraiden kielten opetus suunni t elman ensimmäinen versio, ns. väliaikainen opetussuunnitelma, valmistui v:n 1967 syksyllä ja sitä kokeiltiin kokeiluperuskouluissa muutaman lukukauden ajan. Kokeilun tulosten perusteella opetussuunnitelmaa tarkistettiin ja se julkaistiin v (Komiteanmietintö 1970: A5 1. POPS: in oppilaalle vieraiden kielten opetussuun nitelmaa laadlttaessa voitiin käyttää hyväksi Euroopan neuvoston Ostian ja Ankaran asiantunti j akonferenssien suosituksia kielenopetuksen tavoitteiksi ( 1966) joissa mainitaan kielitaidon neljä osaaluetta sekä maantuntemus, kulttuuritieto ja persoonallisuuden kehityksen edistäminen. Peruskoulun opetussuunnitelmassa määritellään kielenopetuksen yleiset ta voitteet, jotka ovat yhteiset kaikille oppimäärille. Kielenopetuksen yleista voitteiksi asetettiin opiskeltavan kielen suullinen ja kiri allinen ymmärtäminen ja tuottaninen, positiivinen asenne kielenopiskelua kohtaan ja tietoisuus olosuhteista ja elämästä maassa, jonka kieltä opiskellaan. Yleiset tavoitteet esitetään tarkemmin oppimääräkohtaisesti ja ensimmäisessä oppilaalle vieraassa kielessä esitetään myös alaasteen kielenopetuksen tavoitteet. Oppiainesta määritellään esittämällä opetettavan sanaston määrä, opetettavat rakenneseikat ja käsiteltäviä aihepiirejä. Aihepiiriehdotus, jota väliaikaistessa opetussuunni telmassa ei ollut, sisältää samalla myös viitteitä kielenkäyttötilanteista. Opetusjärjestelyistä esitetään varsin seikkaperäisiä viitteitä. tellään opetuksen apuvälineiden käyttöä ja oppimistulosten arviointia. Kirjoittaja on muissa yhteyksksä Lisäksi käsi käsitellyt ja arvioinut P0PS:in kielten opetussuunnitelmaa (Takala, 1976, 1922, 6061, Takala, 1977, 1819), joten tässä ei ole Ghetta toistaa aikaisemmin esitettyä. Kieltenopetuksen yleista voitteet ovat Pohjoismaissa pitkälle yhdensuuntaiset (mikä kävi ilmi pohjois maisessa harmonicoimisprojektissa). Kouluhallituksen v vahvistama nykykielten opetussuunnitelma on keskikoulun osalta hyvin pitkälle samansuunt ainen kuin POPS. Toistaiseksi viimeisin vaihe oppivelvollisuusikäisten kielenopetuksen suunnittelussa on kouluhallituksen (kirje n:o 9373 vieraiden kielten kehittämistyöryhmän (pj. Jouko A ) asettaman Räihä, siht. Sauli Takala) laatima "Ehdotus perustavoitteeksi ja perusoppiaineeksi peruskoulussa" ( 1976). TyÖryhGn asettamisen pohjanaoli yleinen koulutuspoliittinen pyrkimys kehittää peruskoulua niin, että se antaa yleisen kelpoisuuden keskiasteen opinnoille. Kirjoittaja on aikaisemmin tehnyt selkoa työryhgn toiminnasta (Takala, , Takala, 1977, 1520, 8189, Takala, , b). Tässä yhteydessä on syytä todeta, että työryhmän työskentelyssä oli mahdollista hyödyntää sekä kotimaista kehittämistyötä tavoitekuvauksen alalla (Freihoff & Takala, 1974,

19 11. ns.lulumuistio) että ulkomaisia malleja (erityisesti CCC:n kynnystaito projekti, Englannin Schools Council Modern Languages Project, professori H.E. Piephon johtama kehittämistyö Saksan liittotasavallassa). Käytettävissä oli lisäksi useiden maiden opetussuunnitelmia eri puolilta maailmaa. Perus asteen kielenopet uksen t avoitekuvauksess a OQ havaittavissa ainakin kolme selvää kehityslinjaa: 1 ) Tavoitekuvauksessa on siirrytty työtapojen yleisestä kuvauksesta oppilaan käyttäytymistä koskevaan kuvailuun ja opetussisältöjen melko tarkkaan ja eriteltyyn kuvaukseen. 2) Sanaston tavoitetasoa on laskettu koulusa~~utastutkimusten tylosten Valossa. 3) Kielenopetus nähdään yhä selvemmin $sana koulun yleistä kasvatus ja opetus teht avaa Keskiasteen kielisuunnittelu Lukio Keskiasteella on lukiolla aivan viime aikoihin saakka ollut keskeinen asema. Teoriassa keskikoulun ja lukion kielenopetuksen pohjana oli tämä vuo sikymmen alkuun "Valtion oppikoulujen kieltenopetuksen oppiennätykset j a metodiset ohjeet" vuodelta Useissa yhteyksissä on todettu, että sen si sältämät metodiset ohjeet olivat aikanaan hyvinkin modernit. Tavoitekuvaus on lähinnä työ ja harjoitusmuotojen kuvglua. Ylitarkastaja Jouko A. Räihä ( 1974) on todennut, että aikaa qyöten kehitys meni kirjoitettujen oppiennätysten edelle, mutta kun ohjeet oli kirjoitettu väljästi ja kun painoskin oli loppunut, niin että vain harva 50601ukujen kieltenopettaja on mainittua vihkosta edes nähnyt, eivät 40iuvun oppiennätykset ole kiklenopetuksen kehitystä paljon hillinneet, jos eivät sitä tukeneetkaan (s. 11). Lukiokomitea (Komiteanmietintö 1970: A 11) käsitteli mietinnössään lukion kieliohjelmaa (luku ) ja hahmotteli 4 vaihtoehtoa 1. ja 2. oppilaalle vieraan kielen osalta. Komitea esitti, että 1. vieraassa kielessä tulisi jär jestää kaksi erilaista kurssia, milloin vähintään viisi oppilasta on hyväksytty keskikurssilta lukioon.

20 12. Nykykielten opetussuunnitelma opetusta varten on vahvistettu i971. osuus kouluneuvos Oili Sampolalla. Valtion oppikoulujen vieraitten kielten Sen laadinnassa lienee keskeisin Nykykielten opetussuunnitelma korostaa P0PS:in tavoin kielenopetuksen tavoitteiden ja työmenetelmien läheistä kytkeytymistä koulun yleisiin tavoit teisiin. toimintana. Kielenopetus nähdään seka kulttuurin etta yksilön kannalta tärkeänä Se antaa hyödyllisiä taitoja ja tietoja mutta palvelee myös persoonallisuuden kehittymistä ja edistää kansainvälistä kanssakäymistä ja yhtei symmärrystä. Nykykie lt en opetus s uunni telmas s a lähde tään t avo2 t t eenmääri t t elys sä s i i ta, että kielibaito käsittää seka toisten esittämien kielellisten viestien vastaan ottamisen ja ymmärtämisen että omien ajatusten ilmoittamisen toisille kyseistä kieltä käyttäen. Täten päädytään perinteiseen kielitaidon neljään osaalueeseen 1. ilmenemismuotoon. Eripituisten kielikurssien tavoitteet ilmoitet aankin esittämällä millaiseen kielen suulliseen ja kirjalliseen ymmärtämiseen ja tuot t ami se en op et ukse 1la pyritään. Oppi aines t a määri t e iiään vi i t t aamall a rakent ei den osalta P0PS:in ao. kohtiin ja esittämällä aktiivisen ja passiivisen sanaston määrät. Opetuksessa käsiteltäviä GhepiireJZi ei tarkemmin määritellä. Opetusohjelmia luonnehditaan esittämällä millaista työskentelyä opetuksen eri tasoilla tulisi harrastaa. tyiskohtaisesti. Kielenopiskelun työtapoja esitellään varsin yksi Opetusvihjeit& annetaan kuullun ja luetun ydrtämisen harjoittelusta, seka aäntamisen ja rakenteiden oppimisesta ja sanavaraston kartuttamisesta. Erikseen käsitellään wös suullista harjoittelua, kiri allisia tehtäviä ja oppitunnin rakennett a. Näkökohtia esit et aan wös kie lenopet uksen erilaisten apuvälinei den käytöstä. Nykykielten opetussuunnitelmassa annetaan samaten viitteitä ja ohjeita oppimistulosten arvioinnin tavoitteista ja menetelmistä. Vuoden 1974 aikana teki ylitarkastaja Hanna Jaakkola selvityksen nykykielten opetussuunnitelman toteutumisesta opetuksessa. Selvityksessä kävi ilmi, että opetussuunnitelma ei kolmenkaan vuoden kuluttua ollut riittävän hyvin mennyt perille: 15 %:lla kieltenopettajista ei ollut sitä käytössään, 10 % ei ollut siihen lainkaan tutustunut ja 16 % ei ollut sitä ottanut lainkaan huomioon opetuksessaan. vainnolli se s t kuinka hit aast i uudi st us suunnitelmat alkavat vaikuttaa käytännön opetukseen. Selvityksen suurin ansio on ehkä siinä, että se osoittaa ha

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 28.10.2016 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeen määräysten kanssa kevään 2017 tutkinnosta alkaen. Toisen kotimaisen

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10. Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen 29.10.2009 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Espoossa järjestetään perusopetusta

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset. Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA ESR AHOT-KATSAUS A M M A T T I K O R K E A K O U L U J E N K I E L T E N J A V I E S T I N N Ä N V A S T U U O P E T T A J I E N T A P A A M I N E N 7. 2. 2 0 1 1 A N N E L I A I R O L A KOHTI LAADUKASTA

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili Kasvatus- ja opetuslautakunta 53 11.08.2014 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Tietolähde: The Law Society of Northern Ireland huhtikuu 2014 KUVAUS Pohjois-Irlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJRJESTELMST 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen

Lisätiedot

2 Opintojen kesto ja laajuus

2 Opintojen kesto ja laajuus Wienin yliopisto Fennistiikan BA- opintojen tutkintovaatimukset (epävirallinen, lyhennetty suomennos) Alkuperäiset saksankieliset tutkintovaatimukset on julkaistu Wienin yliopiston ilmoituslehdessä (Mitteilungsblatt

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

SUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT)

SUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT) SUULLISEN ARVIOINNIN ERITYISPIIRTEITÄ (AHOT) A N N E L I A I R O L A P O H J O I S - K A R J A L A N A M K / A H O T - H A N K E K U O P I O 3 0. 8. 2 0 1 1 Tavoitteena on avata suullisen kielitaidon arvioinnin

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA Kevään karnevaalien aloituspäivänä 11.11. 2009 Turun normaalikoulu Marjut Kleemola VIERASKIELISIÄ Lukiokoulutuksessa (2006) koko maassa 3248 Norssissa 2006: 35 2009: 43 Ammatillisessa

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 1 2 Muutokset, jotka koskevat kaikkia perustutkintoja Kaikkien ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden kohtaa 3.1.2.1 Toinen

Lisätiedot

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua

Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua Helsinki, Messukeskus, 25.9.2015 Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua Anna-Kaisa Mustaparta Opetusneuvos Opetushallitus Tavoitteet, sisällöt ja arviointi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Toteutus lähiopetus, parityöskentely, itsenäistä työskentelyä mm. verkossa, kirjalliset kotitehtävät, kirjallinen koe.

Toteutus lähiopetus, parityöskentely, itsenäistä työskentelyä mm. verkossa, kirjalliset kotitehtävät, kirjallinen koe. Kuvaukset 1 (5) Saksa, alkeet 1 ov (VVVK1) osaa suullisen ja kirjallisen kommunikoinnin perusteet. Hän selviytyy helpoissa asiointitilanteissa. Hän saa valmiuksia yleis- ja ammatillisiin jatko-opintoihin.

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa

Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Kielten opetuksen haasteet korkeakouluissa Taina Juurakko Paavola Tutkijayliopettaja, dosentti Hämeen ammattikorkeakoulu Ammatillisen osaamisen tutkimusyksikkö Opiskelijat, korkeakoulut ja työelämä korkeakoulutuksen

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 184. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 184. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 06.06.2016 Sivu 1 / 1 759/2016 12.01.00.00 184 Valtuustoaloite alueellisesta kielikokeilusta Espoossa (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Outi Saloranta-Eriksson,

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO

KASVATUSTIETEIDEN KANDIDAATIN TUTKINTO ERITYISKASVATUKSEN ASIANTUNTIJAKOULUTUS (EA) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista 13.4.

Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista 13.4. KEURUUN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Kaupunginhallitus 82 05.03.2012 Kaupunginhallitus 96 26.03.2012 Valtuusto 9 02.04.2012 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti sleppane@cc.jyu.fi Sanastohankkeen taustavoimat Kielten laitos Soveltavan kielentutkimuksen

Lisätiedot

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET

VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET VALLOITTAVAT VIERAAT KIELET LAPPEENRANNAN PERUSKOULUJEN VAPAAEHTOISEN A2-KIELEN VALINTAOPAS 2016 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSTOIMI KIELIVALINTA LOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN A2-KIELEN VALINTA TEHDÄÄN

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot