Inkoon Fagervikenin yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta Ralf Holmberg

Transkriptio

1 Inkoon Fagervikenin yhteistarkkailun yhteenveto vuodelta 2012 Ralf Holmberg Tutkimusraportti 397/2013

2 Laatija: Ralf Holmberg Tarkastaja: Eeva Ranta Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, TUTKIMUSRAPORTTI 397/2013 Valokuva: LUVY ry

3 Sisältö 1 Johdanto Taustatiedot Tarkkailualue Tarkkailuvuoden säätila Tarkkailualueen kuormitus Yleistä Voimalaitoksen käyttö Voimalaitoksen kuormitus Kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitus Tutkimuksen suoritus Tutkimustulokset Veden laatu Veden lämpötila Happitilanne Sameus Ravinteet Hygieeniset tutkimukset Rehevyystutkimus Yhteenveto ja johtopäätökset Sammandrag Liitteet Liite 1. Kartta yhteistarkkailualueesta Liite 2. Vuoden 2012 analyysitulokset Liite 3. Analyysimenetelmät Jakelu Fortum Power and Heat Oy, Inkoon voimalaitos Inkoon Vesi

4

5 1 Johdanto Fagervikenin vesistöalueen tilaa on vuodesta 1998 alkaen tarkkailtu yhteistarkkailuna. Yhteistarkkailun osapuolina ovat Fortum Power and Heat Oy:n Inkoon voimalaitos ja Inkoon kunta. Inkoon kunnan Joddbölen jätevedenpuhdistamo aloitti toimintansa alkukesällä Vuoden 2012 tarkkailu tehtiin päivitetyn yhteistarkkailuohjelmaluonnoksen mukaan. Tarkkailu käsittää vuosittain tehtävän fysikaalis-kemiallisen vedenlaadun tutkimuksen ja neljän vuoden välein tehtävän laajemman tutkimuksen, johon kuuluu pohjaeläin- ja vesikasvillisuustutkimus. Vuonna 2012 tarkkailussa oli vuorossa suppea tutkimusvuosi. Tarkkailuun kuuluva kalataloudellinen tarkkailu käsitellään erillisessä raportissa. Tarkkailu perustuu tarkkailuun osallistuvien osalta seuraavissa päätöksissä asetettuihin velvoitteisiin: Inkoon voimalaitos, Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 9/2008/2, Inkoon kunta, Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös UUS-2004-Y , Taustatiedot 2.1 Tarkkailualue Fagerviken on kapea lahti, joka syvenee ilman kynnyksiä Norrfjärdenille ja edelleen Barösundsfjärdenille ja läntiselle Suomenlahdelle. Fagervikeniin laskevien purojen keskivirtaama on noin 0,7 m³/s ja valuma-alue on 81 km 2. Puroista laskevan makean veden vaikutus näkyy ajoittain jopa Fagervikenin suulla asti. Lahden itäpuolella oleva Barkarsundetin näytteenottopiste (IVO 7) poikkeaa muusta alueesta siinä, että sen tilannetta säätelee suurelta osin Inkoon joen kuormitus, joka on havaittavissa selvimmin talvella jään alla vähäsuolaisena ohuena veden pintakerroksena. Voimakkaimmin Fagervikenin alueen veden laatuun vaikuttaa läheisen saaristoalueen yleistila sekä veden liikkeet lahden ja saariston välillä. Fagerviken on suurilta osin varsin mereinen, ainoastaan lahden perukka on vähäsuolaisempi. Mereisyys näkyy mm. lahden melko korkeana suolapitoisuutena. Lahden perukkaa lukuun ottamatta lahden suolaisuus vastaa suunnilleen ulkopuolisen saaristoalueen suolaisuutta. Lahden suolaisuus näkyy myös eliölajistossa, kasveissa ja pohjaeläimistössä on runsaasti mereisiä lajeja. Fagervikeniin laskevien purkuputkien sekä tarkkailupisteiden sijainnit ilmenevät liitteestä 1 ( Maanmittaustoimisto lupa nro 9/MML/12). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013 5

6 2.2 Tarkkailuvuoden säätila Tarkkailuvuosi 2012 alkoi melko leutona ja aika sateisena. Helmikuussa sää kylmeni selvästi, mutta sademäärät olivat edelleen keskimääräistä suuremmat. Talvi oli runsasluminen ja lumen sulaminen käynnistyi kunnolla vasta maaliskuun lopussa. Toukokuun keskivaiheella sää muuttui lämpimäksi, mutta loppukuusta sää viileni taas. Kesä oli yleisesti ottaen varsin kolea ja sateinen. Pitempiä lämpimämpiä jaksoja ei esiintynyt koko kesän aikana. Loppuvuonna sademäärät vastasivat loka- ja joulukuussa pitkän ajan keskiarvoa, mutta muuten sademäärät olivat tavanomaista suuremmat. Tarkkailuvuoden kuukausien keskilämpötilat ja -sademäärät verrattuna pitkän ajan keskiarvoon on esitetty kuvassa Kuukausisadanta Tvärminne 100 mm I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 20 Kuukausikeskilämpötila Tvärminne 15 C I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII -10 Kuva 1. Kuukauden keskisadanta sekä -lämpötila Hangon Tvärminnen säähavaintoasemalla vuonna 2012 sekä keskimäärin vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013

7 3 Tarkkailualueen kuormitus 3.1 Yleistä Fagervikenin alueelle kohdistuu pistekuormitusta Inkoon voimalaitokselta ja Inkoon kunnan jätevedenpuhdistamolta. Joddbölen puhdistamon jätevedet johdetaan Fagervikenin alueelle vajaa kilometri voimalaitoksesta itään. Inkoon voimalaitoksen kuormitus koostuu ennen kaikkea lämpimistä jäähdytysvesistä ja jonkin verran kuormitusta aiheuttavat voimalaitoksen biologisen puhdistamon jätevedet, ja lisäksi tuhkankäsittelystä ja voimala-alueelta yleisesti peräisin olevat vedet. 3.2 Voimalaitoksen käyttö Voimalaitoksen käyttöaste on vaihdellut vuosittain ja se on ollut 2000-luvulla kapasiteettiin nähden vähäistä. Koska voimalaitoksen kuormitus on suoraan riippuvainen voimalaitoksen käyttöasteesta, tarkastellaan seuraavassa voimalaitoksen viime vuosien käyttöastetta. Voimalaitoksen tuotanto vuonna 2012 oli noin 227 GWh, mikä on huomattavasti vähemmän kuin vuosina 2010 ja 2011, mutta hieman enemmän kuin vuosina 2008 ja Voimalaitos oli vuonna 2012 eniten käytössä helmikuussa ja ihan loppuvuodesta. Maalis-heinäkuussa sekä lokakuussa laitos ei ollut käynnissä ollenkaan. Voimalaitoksen sähköntuotanto vuosina on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Voimalaitoksen sähköntuotanto (brutto GWh) kuukautta kohden vuosina I 0, ,9 II III IV V VI VII VIII ,6 27 IX ,6 X XI ,2 XII Koko vuosi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013 7

8 3.3 Voimalaitoksen kuormitus Voimalaitoksen kuormitus johdetaan Fagervikeniin viiden erillisen purkuputken kautta (liite 1). Voimalaitoksen kokonaiskuormitus on esitetty viiden purkuputken kuormituksen summana (Taulukko 2). Vertailemalla voimalaitoksen kuormitusta suhteessa Inkoon kunnan vedenpuhdistamoon, saadaan selville miten kuormitus jakaantuu laitosten kesken (taulukko 2 ja 3) ja mikä on pistelähteiden kuormitus Fagervikeniin yhteensä. Lämpökuormitus vaikuttaa Fagervikeniin mm. siten, että se vaikuttaa talven jääolosuhteisiin. Vuoden 2012 lämpökuormitus 766 TJ/a on noin 2 % laitoksen tämän hetkisestä mahdollisesta lämpökuormituksesta ( TJ/a). Taulukko 2. Voimalaitoksen kokonaiskuormitus vuosina Vuosi Jätevesimäärä m3/d ,2 2869,5 3028,4 697,0 Kiintoaine kg/d 3,45 1,87 19,54 68,73 6,81 BHK7 kg/d 0,08 0,04 0,1 0,12 0,06 Kok. P kg/d 0,01 0,003 0,011 0,004 0,003 Kok. N kg/d 0,66 0,77 0,84 0,73 0,73 Lämpöä TJ/a , Öljyä kg/d 14,6 0,21 0,06 0,32 0, Kunnan jätevedenpuhdistamon kuormitus Verrattuna Inkoon voimalaitokseen Joddbölen jätevedenpuhdistamon kuormitus on selkeästi suurempi, varsinkin ravinteiden osalta. Taulukossa 3 on esitetty jätevedenpuhdistamon kokonaiskuormitus vuosina Mereen johdettu jätevesimäärä oli edellisvuoden tasolla, mutta vesistöön kohdistuva kuormitus oli edellisvuotta pienempi. Kuvassa 2 on esitetty jätevedenpuhdistamon ravinnekuormituksen kehitys pitkällä aikavälillä Inkoon kunnan jätevedenpuhdistamo toimi hyvin ja täytti viranomaisten asettamat luparajat vuonna Taulukko 3. Inkoon kunnan jätevedenpuhdistamon kokonaiskuormitus vuosina Vuosi Jätevesimäärä m3/d Kiintoaine kg/d 7,4 5,7 14 6,7 5,5 BHK7 kg/d 1,7 2,6 2,2 1,5 1,2 Kok. P kg/d 0,09 0,12 0,1 0,1 0,06 Kok. N kg/d Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013

9 kg P/d 0,8 Fosforia mereen mg P/l 1,20 0,7 0,6 0,5 Joddböle ,00 0,80 0,4 0,60 0,3 0,2 0,1 0,40 0,20 0 0, Fosforimäärä Fosforipitoisuus kg N/d Typpeä mereen Joddböle mg N/l Typpimäärä Typpipitoisuus Kuva 2. Inkoon kunnan puhdistamon ravinnekuormitus vuosina Tutkimuksen suoritus Vuonna 2012 meriveden fysikaalis-kemiallista laatua tutkittiin tarkkailuohjelman mukaisesti kolme kertaa. Talvi oli runsasluminen ja olosuhteet jäällä olivat hankalat, joten näytteet pystyttiin ottamaan vasta huhtikuussa avovedestä. Näytteenottoajankohdat olivat seuraavat: Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013 9

10 Veden rehevyyttä tutkittiin veden klorofylli-a -pitoisuuden perusteella suppean tarkkailuohjelman mukaisesti kolme kertaa vuoden aikana. Näytteenoton ajankohdat olivat: Tarkkailusta vastaavana tutkijana toimi Ralf Holmberg ja näytteenotosta vastasi Suomen ympäristökeskuksen sertifioima kenttämestari Arto Muttilainen. Vesianalyysit on tehty Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio (T147, EN ISO/IEC 17025). Vesianalysoinnissa käytetyt menetelmät on esitelty liitteessä 3. Muutoin on noudatettu ympäristöhallinnon velvoitetarkkailuja koskevia yleisohjeita (Mäkelä, A., Antikainen, S., Mäkinen, I., Kivinen, J. ja Leppänen, T & Vuoristo, H. 1992). 5 Tutkimustulokset 5.1 Veden laatu Veden lämpötila Pinnanläheisen veden lämpötila on lopputalvisin vaihdellut sen mukaan miten pitkälle kevät on edennyt ja onko ollut jäätä vai ei sekä missä määrin voimalaitos on ollut käynnissä talven aikana. Vuonna 2012 voimalan tuotanto ajoittui pääosin ihan alkuvuoteen kun taas lopputalven näytteet otettiin vasta huhtikuussa avovedestä. Tästä syystä vesi oli ehtinyt sekoittua, eikä mitään lämpökuormitukseen viittaavaa lämpötilavaihtelua ollut mahdollista enää havaita. Vuosien tilanne on esitetty kuvassa 3. Taulukossa 4 on esitetty koko vesipatsaan lämpötiloja. Touko- ja heinäkuussa lämpötiloissa ei todettu mitään poikkeavaa. Heinäkuussa toki koko Fagervikenin vesimassan lämpötila oli vuodenaikaan nähden harvinaisen alhainen. Kesä oli aika kolea, mutta syy miksi vesi oli näin kylmää, löytyy varmasti siitä, että alueella oli tapahtunut kylmän alusveden kumpuamista jossain vaiheessa ennen näytteenottoa. Kovat luoteistuulet olivat ilmeisesti työntäneet lämpimämmän pintaveden ulos lahdelta ja syvältä oli työntynyt kylmää vettä tilalle. Voimalaitos ei ollut käynnissä ollenkaan kesällä (paitsi elokuussa), joten jäähdytysvedet eivät voineet vaikuttaa lämpötilatuloksiin. 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013

11 5,0 Pinnanläheisen veden lämpötila 4,0 oc 3,0 2,0 1,0 0, ,0 IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 Kuva 3. Fagervikenin pinnanläheisen veden (1 m) lämpötilat lopputalvella Taulukko 4. Vuonna 2012 vesistötarkkailussa mitatut veden lämpötilat Syvyys IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO ,6 2,7 2,6 2,8 2,7 3,2 2,7 2, ,8 2,7 2,7 2,7 2,7 2,6 2,6 2, ,6 2,6 2,7 2,2 2,6 2, ,8 2,7 2,6 2,2 2,6 2,5 20 2,6 2, ,2 2, Syvyys IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO ,2 13,8 13,6 13,6 14,3 15,0 14,7 12, ,3 9,9 9,4 9,6 9,9 10,8 9,1 10, ,2 7,8 8,2 9,1 8,4 8, ,7 7,2 7,8 8,8 7,4 7,6 20 6,9 7, ,8 6, Syvyys IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO ,6 10,2 9,8 10,0 10,8 14,3 11,0 10, ,5 8,2 8,2 8,8 8,6 9,3 9,8 9, ,3 7,3 7,3 8,2 7,6 7, ,1 7,3 7,2 7,8 6,8 6,8 20 6,7 6, ,4 6,3 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/

12 5.1.2 Happitilanne Talvisin voi syntyä sellainen tilanne, että happipitoisuus laskee hyvin alas orgaanisen aineksen hajotuksen kuluttaessa pohjan happivaroja. Orgaanista ainetta kulkeutuu vesistöön maalta valumana ja sitä syntyy myös vajoavasta leväbiomassasta. Lisäksi sitä voi päätyä vesistöön jätevesien mukana. Happitilanne lopputalvella-keväällä 2012 oli hyvä koko Fagervikenin alueella (taulukko 5). Koska näytteet otettiin avovedestä huhtikuussa, kevään leväkukinta oli käynnistynyt ja se aiheutti sen, että vesi oli hapen osalta ylikyllästynyt kaikilla pisteillä ja syvyyksillä. Ainoa poikkeus oli Barkarsundetin piste, missä alusveden happipitoisuus oli hieman alentunut. Varsinaisesta happivajeesta ei kuitenkaan ollut kyse. Toukokuussa happitilanne oli niin ikään hyvä kaikilla pisteillä ja pinnanläheisessä vedessä oli edelleen havaittavissa lievää hapen ylikyllästystä. Loppukesästä, jolloin vesi oli harvinaisen kylmää, Fagervikenin happipitoisuudet olivat normaalia alhaisemmat kaikilla pisteillä ja syvyyksillä. Vesi oli hyvin sekoittunut ja erot happipitoisuudessa pinnan ja pohjan välillä olivat pienet. Tilanne vahvisti sitä tosiasiaa, että Fagervikeniin oli syvältä työntynyt kylmää melko vähähappista vettä. Vuoden 2012 pohjanläheisen veden happitilanne on kuvattu kuvassa 4. Niin voimalaitoksen jätevesien kuin Inkoon kunnan Joddbölen jätevedenpuhdistamon purkupaikat eivät hapen osalta erottuneet muusta tarkkailualueesta. Verrattuna tarkastelujakson muutamiin edellisiin vuosiin, Fagervikenin happitilanne oli selvästi parempi. Eri vuosien välillä esiintyy kuitenkin lähinnä sääoloista johtuvaa vaihtelua. Vuoden 2012 kesä oli poikkeuksellisen kolea ja loppukesän kumpuaminen aiheuttivat sen, että vakavaa hapenpuutetta ei havaittu edes Barkarsundetin pisteellä (IVO 7), missä happitilanne yleensä on ollut heikompi kuin varsinaisella Fagervikenin alueella. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013

13 Taulukko 5. Tarkkailualueen happitilanne (kyllästys-%) vuonna Syvyys IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO Syvyys IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO Syvyys IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO Pohjanläheinen hapenkyllästys 2012 % IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO Kuva 4. Pohjanläheisen (1 m pohjasta) veden happikyllästys vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/

14 5.1.3 Sameus Veden sameudessa esiintyy vuodenaikaista vaihtelua. Keväällä sameus lisääntyy lumien sulamisvesien tuoman maa-aineksen vuoksi. Myös runsaiden sateiden tuoma maa-aines ja runsaat planktonesiintymät voivat samentaa vettä selvästi. Lisäksi Fagervikenin alueella Joddbölen puhdistamon jätevesikuormituksella voi olla vettä samentava vaikutus. Voimalaitoksen tuhkan ja jonkin verran myös hiilen käsittelyn yhteydessä saattaa muodostua vettä samentavaa kuormitusta. Myös Inkoon sataman laivaliikenne voi saada sedimentin liikkeelle ja siten lisätä veden samennusta hetkellisesti. Taulukossa 6 on esitetty tarkkailualueen meriveden sameusarvot vuonna Taulukko 6. Tarkkailualueen meriveden sameusarvot (FNU) vuonna Syvyys IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO ,2 3,7 2,6 3,1 2,3 6,0 1,9 2, ,4 2,7 2,7 2,2 2,2 1,9 2,1 1, ,5 2,7 2,6 1,4 1,8 1, ,1 2,3 2,2 1,2 1,6 1,5 20 1,7 1, ,0 1, Syvyys IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO ,1 2,3 2,3 2,3 1,9 1,4 1,7 1, ,8 2,8 2,1 1,5 2,1 2,1 1,6 1, ,1 8,2 2,4 3,2 1,9 0, ,9 6,8 5,6 3,8 2,3 1,2 20 2,6 1, ,0 2, Syvyys IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO ,6 1,6 2,1 1,5 2,2 3,1 1,3 2, ,3 1,5 2,0 1,5 1,2 1,5 1,2 2, ,7 1,5 1,0 1,0 0,9 2, ,6 1,9 2,8 1,6 0,9 2,3 20 0,9 7, ,9 7,9 Lopputalven 2012 pinnanläheisen veden sameusarvot olivat hyvin alhaiset, eikä sameuden perusteella voitu merivedessä havaita mitään voimalaitoksen toimintaan tai kunnan jätevedenpuhdistamon toimintaan liittyvää. Korkeimmat sameusarvot mitattiin lahden sisäosasta (IVO 3 ja IVO 4) ja Barkarsundetin pisteellä (IVO 7) huhtikuussa. Mitattuihin arvoihin vaikutti alueella esiintynyt voimakas levätuotanto. Toukokuussa vesi oli muuttunut hieman kirkkaammaksi pohjanläheistä vettä lukuun ottamatta. Loppukesää kohden sameus yleensä luontaisestikin lisääntyy, mutta syväveden kumpuamisen seurauksena veden sameus oli vähentynyt kevään tilanteesta. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013

15 Sameudessa esiintyy vuodenaikaisvaihtelun lisäksi myös vuosittaista vaihtelua (kuva 6). Erityisesti niinä vuosina, jolloin näytteenotto ajoittuu kevään sulamisvesien huippuvirtaamaan, havaitaan kohonneita sameusarvoja. Levätuotannon lisääntyessä veden sameus lisääntyy loppukesää kohden. Erityisesti niillä alueilla, joilla happitilanne on huono, vesi on sameampaa. Vuoden 2012 sameusarvot olivat yleisesti ottaen melko alhaiset eikä pistekuormitukseen liittyvää veden samentumista voitu todeta. FNU Veden sameus pinnan lähellä IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 FNU Veden sameus pohjan lähellä IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 Kuva 5. Tarkkailualueen pinnan- ja pohjanläheisen veden sameusarvot talvella ja kesällä vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/

16 5.1.4 Ravinteet Ravinteet fosfori ja typpi säätelevät levätuotantoa ja ovat siksi avainasemassa vesistön rehevöitymiskehityksessä. Fagervikenin alueella ravinteiden määrässä esiintyy sekä vuosittaista että vuodenaikaista vaihtelua. Ravinnemääriä vesistössä säätelee levätuotanto. Levät käyttävät ravinteet tehokkaasti alkukesästä tuotannon ollessa suurimmillaan, jonka jälkeen pitoisuudet laskevat. Loppukesästä ravinnepitoisuudet nousevat taas kunnes leväkasvu voimistuu loppukesästä. Suurimmat ravinnepitoisuudet on yleensä mitattu lahden sisäosissa. Avovesikaudella pitoisuudet ovat korkeampia pohjalla, jossa levät eivät pääse käyttämään ravinteita, koska valoa ei ole riittävästi. Myös orgaanisen aineksen hajoaminen pohjalla vapauttaa ravinteita. Vuoden 2012 kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet on esitetty taulukoissa 7 ja 8 sekä kuvassa 6. Taulukko 7. Tarkkailualueen kokonaisfosforipitoisuudet (μg/l) vuonna Syvyys IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO Syvyys IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO Syvyys IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO Vuonna 2012 korkeimmat kokonaistyppipitoisuudet mitattiin huhtikuussa pinnanläheisessä vedessä lahden perukassa. Ravinnepitoisuudet laskivat yleensä ulospäin mentäessä. Alemmissa vesikerroksissa pitoisuudet olivat suhteellisen samansuuruiset koko tarkkailualueella. Fosforin osalta korkein yksittäinen pitoisuus mitattiin heinäkuun lopussa sisimmällä pisteellä (IVO 3). Mitattu pitoisuus oli korkea, mutta muuten pitoisuudet olivat suhteellisen samansuuruiset kaikilla muilla pisteillä ja syvyyksillä. Ainoastaan Barkarsundetin piste poikkesi hieman typpipitoisuuden osalta. Inkoon Kyrkfjärdenin suunnalta tulevan veden typpipitoisuus oli hieman korkeampi kuin muualla Fagervikenin alueella. 16 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013

17 Taulukko 8. Tarkkailualueen kokonaistyppipitoisuudet (μg/l) vuonna Syvyys (m) IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO Syvyys (m) IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO Syvyys (m) IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/

18 120 Pinnanläheinen kokonaisfosfori 100 µg/l IV V VII 0 IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO Pinnanläheinen kokonaistyppi 500 µg/l IV V VII IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 Kuva 6. Tarkkailualueen pinnanläheisen veden (0 4 m) kokonaisravinnepitoisuudet kasvukaudella Meriveden ammoniumtyppipitoisuus ei poikennut jätevesien purkualueella (JOD 3) millään tavalla, vaan pitoisuudet olivat samalla tasolla kuin purkupaikalta kauempana olevilla pisteillä. Yleisesti ottaen pitoisuudet olivat alhaiset (< 10 µg/l), paitsi syyskuussa, jolloin ne olivat aavistuksen korkeampia. Korkein pitoisuus (15 µg/l) mitattiin Fagervikenin perukassa. Hapettomissa tai vähähappisissa oloissa pohjasedimentistä voi alkaa liueta ravinteita. Ravinteiden lisääntyminen vedessä voi kiihdyttää vesistön rehevöitymistä vaikka ulkoinen ravinnekuormitus pienentyisikin. Fosforin liukenemista on aiempana vuosina todettu silloin tällöin, mutta vuonna 2012 happitilanne oli melko hyvä kaikilla pisteillä, eikä ravinteiden liukenemista voitu todeta (kuva 7). 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013

19 Loppukesän kokonaisfosfori pohja-1 m µg/l IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO Veden hapenkyllästys loppukesällä pohja-1 m Happi-% IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO Kuva 7. Tarkkailualueen pohjanläheiset hapenkyllästys- ja kokonaisfosforipitoisuudet loppukesäisin Hygieeniset tutkimukset Jätevesien leviämisen vaikutuksia tutkittiin seuraamalla fekaalisten kolibakteerien esiintymistä puhdistamon läheisyydessä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ettei jäteveden purku vesistöön aiheuta hygieenisen laadun muutoksia. Alueella on edellisinä vuosina havaittu yksittäisiä fekaalisia bakteereita (Taulukko 9). Vuonna 2012 tilanne oli edellisvuosien kaltainen. Bakteereita esiintyi pienissä määrin heinäkuussa Määrät olivat kuitenkin hyvin pieniä ja alittivat selvästi EU:n hyvälle uimavedelle asettaman raja-arvon (500 kpl/100 ml). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/

20 Taulukko 9. Joddbölen jätevedenpuhdistamon läheisten näytteenottopisteiden fekaalisten kolimuotoisten bakteerien esiintyminen (kpl/100 ml) pinnanläheisessä vedessä keväällä ja kesällä /08 08/08 05/09 08/09 05/10 08/10 05/11 08/11 05/12 07/12 IVO IVO JOD IVO Rehevyystutkimus Veden klorofylli-a -pitoisuus on melko hyvä indikaattori kuvaamaan veden rehevyystasoa. Klorofyllin määrä kertoo välillisesti kasviplanktonin määrän vedessä. Kasviplanktonin määrä vaihtelee vuoden aikana. Keväällä valon määrän lisääntyessä ja kun ravinteita on runsaasti saatavilla, saavutetaan kasviplanktonin maksimituotanto. Vuoden 2012 seurannassa klorofyllin määrät olivatkin selvästi suurimmillaan huhtikuun puolivälissä (kuva 8), jolloin alueella esiintyi selvä keväinen levämaksimi. Muina näytteenottokertoina pitoisuudet olivat selvästi alhaisemmat. Klorofyllin määrä väheni yleisesti ottaen hieman ulospäin mentäessä siten, että suurimmat arvot mitattiin sisimmällä pisteellä sekä pisteellä IVO 7. Ero muiden pisteiden klorofyllimääriin oli kuitenkin niin pieni, ettei sen avulla pystytä erottamaan jätevesikuormituksen vaikutuksia muista luontaisista vaihteluista. Pisteen IVO 7:n hieman suuremmat klorofyllimäärät johtunevat siitä, että Inkoon Kyrkfjärdenin suunnalta tulevat ravinnerikkaammat vedet pääsevät vaikuttamaan tämän pisteen ravinnetasoon. Klorofyllimäärässä ja siten kasviplanktonin määrässä esiintyy vuosittaista vaihtelua, mutta mitään trendiä ei ole ollut osoitettavissa. Välillä suurimmat pitoisuudet on mitattu lahden sisäosista ja toisina vuosina ulkosaaristosta. Sääoloilla on suuri vaikutus vuosittaiseen vaihteluun. µg/l Klorofylli-a IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO Keskiarvo Kuva 8. Tarkkailualueen klorofylli-a -pitoisuudet (μg/l) vuonna 2012 eri näytteenottoaikoina ja vuoden keskiarvo. 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013

21 Taulukko 10. Tarkkailualueen pinnanläheisen veden (0-4,0 m) ravinne- ja klorofylli-a -pitoisuudet (μg/l) vuonna IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 Kok.N NO2+NO3-N <10 <10 <10 16 <10 <10 NH4-N 4,5 <4 <4 4,2 <4 5,5 <4 4,3 KOK.P Fosfaatti-P <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 Klorofylli-a IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 Kok.N NO2+NO3-N <10 <10 <10 <10 <10 <10 <10 <10 NH4-N <4 <4 <4 <4 <4 <4 <4 <4 KOK.P Fosfaatti-P Klorofylli-a 17 9,5 6,9 4,7 5,3 5,4 2, IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD3 IVO 6 IVO 7 IVO 22 IVO 15 Kok.N NO2+NO3-N < NH4-N ,4 9, ,5 KOK.P Fosfaatti-P Klorofylli-a 3,4 4 5,2 4,2 4,2 8 5,7 3,7 Veden kirkkaus kertoo vesistön yleiskunnosta ja pintalevien määrästä sekä vedessä esiintyvien pienhiukkasten runsaudesta ja se on mitattavissa suoraan näkösyvyytenä. Veden näkösyvyys mitattiin kaikilla näytteenottokerroilla. Näkösyvyydessä esiintyy alueellista ja vuodenaikaista vaihtelua. Näkösyvyys on yleensä ollut huonompi lahden perukassa ja parantunut ulkosaaristoon mentäessä. Vuodenaikainen vaihtelu johtuu pääosin sääoloista ja levätuotannosta. Myös alueen satamaliikenne voi hetkellisesti huonontaa näkösyvyyttä. Vuosi 2012 oli edellisvuosien kaltainen (Kuva 9). Näkösyvyys vaihteli yleisesti 0,9 4,0 m välillä, ollen lahden perukassa pienempi kuin ulkosaaristossa. Alhaisimmat näkösyvyydet mitattiin huhtikuussa, jolloin alueella esiintyi paljon planktonlevää. Erot eri havaintopaikkojen välillä olivat pienet, mutta yleisesti ottaen näkösyvyys paranee ulospäin mentäessä. Ainut poikkeus on piste IVO 7, jossa Inkoon Kyrkfjärdenin suunnalta (Inkoon joki) tulevat vedet aiheuttavat veden samentumista. Suurin näkösyvyys (4,0 m) mitattiin syyskuussa uloimmalla pisteellä IVO 15. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/

22 m 0-0,5-1 -1,5-2 -2,5-3 -3,5-4 -4,5 Fagervikenin näkösyvyys IVO 3 IVO 4 IVO 5 JOD 3 IVO 6 IVO 7 IVO22 IVO Kuva 9. Fagervikenin alueella mitatut näkösyvyydet (m) vuonna Yhteenveto ja johtopäätökset Voimalaitos oli vuonna 2012 selvästi vähemmän käytössä kuin parina viime vuonna, mutta hieman enemmän kuin vuosina 2008 ja Vuoden 2012 toiminta, ja siten myös ympäristökuormitus, ajoittui lähinnä vuoden alkuun ja ihan loppuvuoteen. Inkoon kunnan jätevedenpuhdistamo täytti lupaehdot ja toimi varsin tasaisesti koko vuoden. Niin puhdistamon fosfori- kuin typpikuormituskin olivat jopa hieman pienempiä kuin edellisenä vuonna. Verrattuna Inkoon kunnan Joddbölen jätevedenpuhdistamon ravinnekuormitukseen, voimalaitosalueelta tuleva ravinnekuormitus on selvästi pienempi. Fagerviken on pituudestaan huolimatta pohjamuotonsa vuoksi varsin mereinen. Tämä näkyy veden suhteellisen korkeana suolapitoisuutena jopa aivan lahden sisimmässä osassa. Lahdessa ei ole veden virtauksia estäviä matalia kynnyksiä, joten se on suorassa yhteydessä ulkosaaristoon. Nämä hyvät veden vaihtumisolosuhteet ovat näkyneet myös lahden hyvänä happitilanteena. Veden hyvät sekoittumisolosuhteet näkyivät oikein selvästi loppukesästä 2012, jolloin alueella oli tapahtunut syväveden kumpuamista. Tämä näkyi veden normaalia alhaisempana lämpötilana sekä hieman heikentyneenä happitilanteena kaikilla pisteillä ja kaikilla syvyyksillä. Veden täydellisen sekoittumisen seurauksena Barkarsundetin pisteen pohjanläheinen happitilanne oli parempi kuin yleensä loppukesäisin. Eikä hapenpuutteesta johtuvaa ravinteiden liukenemista pohjasedimenteistä voitu havaita vuonna Fagervikenin ravinnetasosta voidaan todeta, että ravinnepitoisuudet laskevat yleensä siirryttäessä lahden perukasta kohti avointa ulappaa. Tämä näkyy myös lahden rehevyydessä, joka on esim. veden klorofylli-a-pitoisuuden perusteella hieman korkeampi lahden sisäosassa kuin ulapalla. Rehevyystutkimuksen pitkän ajan vertailu on sitä vastoin melko hankalaa, koska eri 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013

23 vuosien säätila vaikuttaa tuloksiin merkittävästi. Lisäksi klorofylli-a-pitoisuutta tutkitaan Fagervikenissä eri vuosina eri tiheydellä. Pistekuormituksen vaikutukset veden laatuun ovat viime vuosina olleet hyvin pienet. Voimalaitoksen lämpökuormitus on ollut havaittavissa kohonneena meriveden lämpötilana silloin kuin laitos on ollut käynnissä. Talvella 2012 merkkejä voimalaitoksen lämpökuormituksesta ei voitu osoittaa, koska talvinäytteet otettiin silloin kun laitos oli ollut pysähdyksissä pitkään. Kunnan Joddbölen jätevedenpuhdistamon jätevesien selviä vaikutuksia veden laatuun ei ollut havaittavissa. Fekaaliset indikaattoribakteerit ovat yleensä hyviä saniteettijätevesien indikaattoreita. Bakteerimäärät ovat yleensä olleet hyvin pienet Fagervikenin alueella ja tämä oli myös tilanne vuonna Pieniä määriä indikaattoribakteereita esiintyi ajoittain, mutta määrät olivat selvästi alle uimavesille asetettujen suositusrajojen. Fagerviken on varsinkin sisäosiltaan lievästi rehevöitynyt merenlahti, joka Barkarsundetin havaintopistettä lukuun ottamatta ei kärsi happiongelmista. Tilanne on yleisesti ottaen pysynyt melko muuttumattomana viimeisten vuosien aikana. 7 Sammandrag Kraftverket var år 2012 klart mindre i bruk än under de två senaste åren, men en aning mera än under åren 2008 och Driften och därmed miljöpåverkan inföll främst i början av året och alldeles i slutet av året. Ingå kommuns reningsverk uppfyllde tillståndsvillkoren och det fungerade ganska jämnt under hela året. Såväl fosfor- som kvävebelastning var rent av lite mindre än under föregående årbelastningen. Om man jämför med belastningen från Ingå kommuns reningsverk i Joddböle var närsaltsbelastningen från kraftverket betydligt mindre. Fagerviken har till följd av sina bottenformer trots sin längd en rätt marin prägel. Det ses som en förhållandevis hög salthalt om man frånser vikens allra innersta del. Det förekommer inga grunda trösklar, som försvårar vattenutbytet, vilket innebär, att viken står i direkt kontakt med havet utanför. Den goda vattencirkulationen har också kunnat märkas i vikens goda syreförhållanden. Vattnets goda omblandningsegenskaper syntes klart under sensommaren 2012, då det förekom uppvällning av bottenvatten i området. Detta märktes som en ovanligt låg vattentemperatur samt en något försämrad syresituation i hela vattenmassan vid samtliga provpunkter. Till följd av den totala omblandningen var syreläget emellertid bättre än vanligt nära botten vid Barkarsundets provpunkt. Och någon urlakning av närsalter från bottensedimenten till följd av syrebrist kunde inte noteras under år Om Fagervikens näringsnivå kan man notera, att halterna sjunker i allmänhet något, då man förflyttar sig från vikens innersta del mot de öppna fjärdarna. Detta märks även i vikens frodighet, som t.ex. utgående från vattnets klorofyll-a halt, är något högre i vikens innersta del. Att göra långtidsjämförelser på basen av klorofyllvärdena är emellertid besvärligt, eftersom Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/

24 t.ex. variationer i väderleksförhållanden inverkar på resultaten i hög grad. Dessutom undersöks vattnets klorofyllhalter i Fagerviken med varierande antal provtagningar under olika år. Inverkan från punktbelastningen, som förändringar i vattenkvaliteten, har under de senaste åren varit mycket liten. Kylvattenbelastningen från kraftverket har kunnat märkas som en förhöjd vattentemperatur i havet under de tider, då kraftverket varit i gång. Under vintern 2012 kunde inga tecken på värmebelastning från kraftverket noteras eftersom provtagningen skedde vid en tidpunkt då kraftverket stått under en längre tid. Klara effekter från kommunens Joddböle reningsverk kunde inte noteras. Förekomsten av fekala bakterier i havsvattnet är i allmänhet en tydlig indikator på avloppsvattenbelastning. Mängderna har i regel varit mycket små i Fagerviken och detta var situationen även år Små mängder förekom tidvis men mängderna var klart under de rekommendationer, som finns för badvatten. Fagerviken är speciellt, beträffande vikens innersta del, en lindrigt eutrofierad havsvik, som med undantag av Barkarsundets provpunkt inte lider av syreproblem. Situationen har allmänt taget hållits rätt oförändrad under de senaste åren. Lohjalla Ralf Holmberg vesistötutkija FM Jaana Pönni toiminnanjohtaja MMM 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013

25 Liitteet Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/

26 Liiteluettelo Liite 1. Liite 2. Liite 3. Kartta yhteistarkkailualueesta Vuoden 2012 analyysitulokset Analyysimenetelmät 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013

27 Liite 1. Kartta yhteistarkkailualueesta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/

28 Liite 2. (1/5) Vuoden 2012 analyysitulokset Inkoo Fagerviken (IVO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Ecoli 44 Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo IVO / 3 Fagerviken 64 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,6 14, , , , ,8 14, , , , ,6 14, , , ,7 0-4,0 2,6 8, , < IVO / 4 Fagerviken 60 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,7 14, , , , ,7 14, , , , ,6 13, , , ,7 0-4,0 2,7 8,3 370 < < IVO / 5 Fagerviken 56 Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,6 15, , ,4 390 <4 36 5,5 5,0 2,7 14, , ,3 410 <4 35 5,6 11,0 2,8 14, , ,2 390 <4 37 5,7 0-4,0 2,7 8,3 370 <4 <10 38 < IVO / 6 Norrfjärden 52 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,7 14, , , ,8 5,0 2,7 15, , , ,8 10,0 2,7 14, , , ,8 12,0 2,6 13, , , ,7 0-4,0 2,7 8,3 380 <4 <10 36 < IVO / JOD3 Norrfjärden 58 Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,8 15, , ,4 360 <4 37 5, ,7 14, , ,3 330 <4 38 5,7 11,0 2,7 14, , ,3 350 <4 36 5,7 0-4,0 2,7 8, ,2 <10 36 < IVO / 7 Barkarsundet 51 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 3,2 16, , , , ,6 14, , , , ,2 10,8 82 1, , , ,2 9,1 69 1, , ,1 0-4,0 2,8 8, , < Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013

29 Vuoden 2012 analyysitulokset Liite 2. (2/5) Inkoo Fagerviken (IVO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Ecoli 44 Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo IVO / 3 Fagerviken 64 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,6 14, , , , ,8 14, , , , ,6 14, , , ,7 0-4,0 2,6 8, , < IVO / 4 Fagerviken 60 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,7 14, , , , ,7 14, , , , ,6 13, , , ,7 0-4,0 2,7 8,3 370 < < IVO / 5 Fagerviken 56 Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,6 15, , ,4 390 <4 36 5,5 5,0 2,7 14, , ,3 410 <4 35 5,6 11,0 2,8 14, , ,2 390 <4 37 5,7 0-4,0 2,7 8,3 370 <4 <10 38 < IVO / 6 Norrfjärden 52 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,7 14, , , ,8 5,0 2,7 15, , , ,8 10,0 2,7 14, , , ,8 12,0 2,6 13, , , ,7 0-4,0 2,7 8,3 380 <4 <10 36 < IVO / JOD3 Norrfjärden 58 Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,8 15, , ,4 360 <4 37 5, ,7 14, , ,3 330 <4 38 5,7 11,0 2,7 14, , ,3 350 <4 36 5,7 0-4,0 2,7 8, ,2 <10 36 < IVO / 7 Barkarsundet 51 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 3,2 16, , , , ,6 14, , , , ,2 10,8 82 1, , , ,2 9,1 69 1, , ,1 0-4,0 2,8 8, , <3 41 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/

30 Liite 2. (3/5) Vuoden 2012 analyysitulokset Inkoo Fagerviken (IVO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Ecoli 44 Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo IVO / 3 Fagerviken 64 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,6 14, , , , ,8 14, , , , ,6 14, , , ,7 0-4,0 2,6 8, , < IVO / 4 Fagerviken 60 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,7 14, , , , ,7 14, , , , ,6 13, , , ,7 0-4,0 2,7 8,3 370 < < IVO / 5 Fagerviken 56 Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,6 15, , ,4 390 <4 36 5,5 5,0 2,7 14, , ,3 410 <4 35 5,6 11,0 2,8 14, , ,2 390 <4 37 5,7 0-4,0 2,7 8,3 370 <4 <10 38 < IVO / 6 Norrfjärden 52 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,7 14, , , ,8 5,0 2,7 15, , , ,8 10,0 2,7 14, , , ,8 12,0 2,6 13, , , ,7 0-4,0 2,7 8,3 380 <4 <10 36 < IVO / JOD3 Norrfjärden 58 Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,8 15, , ,4 360 <4 37 5, ,7 14, , ,3 330 <4 38 5,7 11,0 2,7 14, , ,3 350 <4 36 5,7 0-4,0 2,7 8, ,2 <10 36 < IVO / 7 Barkarsundet 51 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 3,2 16, , , , ,6 14, , , , ,2 10,8 82 1, , , ,2 9,1 69 1, , ,1 0-4,0 2,8 8, , < Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013

31 Vuoden 2012 analyysitulokset Liite 2. (4/5) Inkoo Fagerviken (IVO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Ecoli 44 Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo IVO / 3 Fagerviken 64 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,6 14, , , , ,8 14, , , , ,6 14, , , ,7 0-4,0 2,6 8, , < IVO / 4 Fagerviken 60 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,7 14, , , , ,7 14, , , , ,6 13, , , ,7 0-4,0 2,7 8,3 370 < < IVO / 5 Fagerviken 56 Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,6 15, , ,4 390 <4 36 5,5 5,0 2,7 14, , ,3 410 <4 35 5,6 11,0 2,8 14, , ,2 390 <4 37 5,7 0-4,0 2,7 8,3 370 <4 <10 38 < IVO / 6 Norrfjärden 52 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,7 14, , , ,8 5,0 2,7 15, , , ,8 10,0 2,7 14, , , ,8 12,0 2,6 13, , , ,7 0-4,0 2,7 8,3 380 <4 <10 36 < IVO / JOD3 Norrfjärden 58 Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,8 15, , ,4 360 <4 37 5, ,7 14, , ,3 330 <4 38 5,7 11,0 2,7 14, , ,3 350 <4 36 5,7 0-4,0 2,7 8, ,2 <10 36 < IVO / 7 Barkarsundet 51 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 3,2 16, , , ,8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/

32 Liite 2. (5/5) Vuoden 2012 analyysitulokset Inkoo Fagerviken (IVO) Pvm. Hav.paikka Lämpötila O2 Happi% *Sameus *Sähkönj. *ph *Kok.N *NH4-N *NO2+NO3-N *KOK.P *PO4P(Np) a-klorofyl *Ecoli 44 Suol.lask. Näytepaikka oc mg/l Kyll % FNU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml o/oo IVO / 3 Fagerviken 64 Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 4 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,6 14, , , , ,8 14, , , , ,6 14, , , ,7 0-4,0 2,6 8, , < IVO / 4 Fagerviken 60 Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,7 14, , , , ,7 14, , , , ,6 13, , , ,7 0-4,0 2,7 8,3 370 < < IVO / 5 Fagerviken 56 Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,6 15, , ,4 390 <4 36 5,5 5,0 2,7 14, , ,3 410 <4 35 5,6 11,0 2,8 14, , ,2 390 <4 37 5,7 0-4,0 2,7 8,3 370 <4 <10 38 < IVO / 6 Norrfjärden 52 Kok.syv. 13,0 m; Näk.syv. 1,9 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,7 14, , , ,8 5,0 2,7 15, , , ,8 10,0 2,7 14, , , ,8 12,0 2,6 13, , , ,7 0-4,0 2,7 8,3 380 <4 <10 36 < IVO / JOD3 Norrfjärden 58 Kok.syv. 12,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 10:15; Näytt.ottaja amu; Ilman T 4 oc; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 2,8 15, , ,4 360 <4 37 5, ,7 14, , ,3 330 <4 38 5,7 11,0 2,7 14, , ,3 350 <4 36 5,7 0-4,0 2,7 8, ,2 <10 36 < IVO / 7 Barkarsundet 51 Kok.syv. 14,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja amu; Ilman T 5 oc; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. 13; 1.0 3,2 16, , , , ,6 14, , , , ,2 10,8 82 1, , , ,2 9,1 69 1, , ,1 0-4,0 2,8 8, , < Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013

33 Analyysimenetelmät Liite 3. (1/4) AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Määritys *Alkaliteetti *Ammoniumtyppi luonnonvedet *Ammoniumtyppi jätevedet Menetelmä Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard methods for the examination of water and wastewater, 13th edit. 1971) SFS 3032: 1976, muunneltu MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio /4 Menetelmän määritysraja 0,02 mmol/l Mittausepävarmuus 0,020-0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l 0,040-0,200 mmol/l ± 15 % > 0,200 mmol/l ± 10 % 4-15 µg/l ± 2,5 µg/l µg/l ± 17 % µg/l ± 15 % µg/l ± 11 % > 500 µg/l ± 8 % 1,5-3 mg/l ± 0,5 mg/l 3-5 mg/l ± 16 % 5-10 mg/l ± 15 % > 10 mg/l ± 8 % 1,5-5 mg/l ± 1,4 mg/l *BOD 7 SFS-EN : 1998, muunneltu 1,5 mg/l *BOD 7 -ATU mg/l ± 27 % *BOD 7 -ATU (suod. GFA) > 100 mg/l ± 25 % COD Mn SFS 3036: 1981, muunneltu 1 mg/l 1,0-3,0 mg O 2 /l ± 0,40 mg O 2 /l > 3,0 mg O 2 /l ± 12 % COD Cr Sisäinen menetelmä, perustuu ISO 20 mg/l mg/l ± 15 mg/l COD Cr (GFA) 15705: 2002 ja laitevalmistajan ohje mg/l ± 30 % COD Cr, liukoinen mg/l ± 16 % > 500 mg/l ± 11 % *E. coli (36 o C, 21 h) *E. coli (37 o C, 18 h) *E. coli (44 o C, 21 h) *Fluoridi *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Heterotrofiset bakteerit 22 o C 68 h *Heterotrofiset bakteerit 36 o C 44 h *Kloori: vapaa, laskennallinen sidotttu ja kokonaiskloori *Kloridi SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä SFS 3016: 2001, muunneltu Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert-18-Quanti-Tray SFS 4088: 2001, muunneltu SFS-EN ISO : 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO : 1997, muunneltu Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3025: 1986) Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3026: 1986) SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO : 2000, muunneltu SFS-EN ISO : 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO : 1997, muunneltu 4 µg/l 1,5 mg/l 0,2 mg/l 3 µg/l 5 µg/l 0,1 mg/l 1 mg/l 0,20-0,5 mg/l ± 45 % 0,5-0,8 mg/l ± 35 % > 0,8 mg/l ± 16 % 3-10 µg/l ± 3 µg/l µg/l ± 18 % µg/l ± 15 % µg/l ± 13 % > 100 µg/l ± 10 % 5-20 µg/l ± 3 µg/l µg/l ± 17 % µg/l ± 15 % > 100 µg/l ± 8 % 0,10-0,20 mg/l ± 40 % 0,20-1,00 mg/l ± 25 % > 1,00 mg/l ± 20 % 1,0-7,0 mg/l ± 20 % > 7,0 mg/l ± 12 % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/

34 Liite 3. (2/4) Analyysimenetelmät MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio *KMnO 4 -luku SFS 3036: 1981, muunneltu 4 mg/l *Kolimuotoiset bakteerit *Kolimuotoiset bakteerit (alustava) *Kolimuotoiset bakteerit *Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit Mangaani: kokonainspitoisuus ja liukoinen *Nitraatti- ja nitriittitypen summa *Nitraattityppi *Pseudomonas aeruginosa, alustava *Radon SFS 3016: 2001, muunneltu SFS 3016: 2001, muunneltu Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert-18-Quanti-Tray SFS 4088: 2001, muunneltu SFS 3033: 1976, muunneltu SFS-EN ISO 13395:1997, muunneltu, FIA-tekniikka SFS 3021: 1974, muunneltu, mittaus huoneenlämmössä SFS-EN ISO 16266: µg/l 10 µg/l *Nitriittityppi SFS 3021: 1976, muunneltu 2 µg/l *ph *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta (suod. GFC) *Rauta (suod. Nuclepore) *Rauta (suod. GFA) *Sameus sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-01 laite SFS 3028: 1976, muunneltu SFS-EN ISO 7027:2000, muunneltu *Sulfaatti SFS-EN ISO : 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO : 1997 muunneltu *Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO : mg/l ± 1,6 mg/l > 12 mg/l ± 12 % 5-50 µg/l ± 20 % > 50 µg/l ± 14 % µg/l ± 5 µg/l µg/l ± 20 % µg/l ± 16 % > 100 µg/l ± 10 % 2-5 µg/l ± 0,8 µg/l 5-20 µg/l ± 16 % µg/l ± 13 % > 100 µg/l ± 10 % 30 Bq/l > 30 Bq/l ± 30 % 25 µg/l 0,2 FNU 1 mg/l µg/l ± 10 µg/l µg/l ± 20 % µg/l ± 20 % µg/l ± 16 % > µg/l ± 10 % 0,2-0,5 FNU ± 0,09 FNU 0,5-1,0 FNU ± 18 % > 1,0 FNU ± 16 % 1,0-7,0 mg/l ± 15 % > 7,0 mg/l ± 10 % *Suolistoperäiset enterokokit (alustava) *Sähkönjohtavuus *Typpi, kokonaispitoisuus luonnonvedet < µg/l *Typpi, kokonaispitoisuus jätevedet *Urea SFS-EN ISO : 2000 SFS-EN 27888: 1994, muunneltu, mittaus huoneenlämpötilassa, korjaus 25 o C:een SFS-EN ISO : 1998, muunneltu ja SFS-EN ISO 13395: 1997, muunneltu, FIAtekniikka SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä Sisäinen menetelmä MENE46 (Koroleff 1979) 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % 100 µg/l 1,5 mg/l 0,1 mg/l µg/l ± 30 µg/l (12 %) > 250 µg/l ± 12 % 1,5-5 mg/l ± 1,0 mg/l 5-10 mg/l ± 15 % > 10 mg/l ± 10 % 0,10-0,50 mg/l ± 22 % > 0,50 mg/l ± 15 % 2/4 34 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, tutkimusraportti nro 397/2013