TEKNILLINEN KORKEAKOULU

Transkriptio

1

2 TKK 100 -juhlavuosi Historiaa Helsingin teknillinen reaalikoulu aloitti toimintansa Litoniuksen talossa Helsingissä Koulu muuttui Polyteknilliseksi kouluksi 1872 ja Polyteknilliseksi opistoksi 1879 Oma talo Hietalehteen saatiin käyttöön 1877 Polyteknillinen opisto muuttui Suomen teknilliseksi korkeakouluksi huhtikuussa 1908 annetulla asetuksella ja aloitti ensimmäisen yliopistollisen lukuvuotensa Muutto Otaniemen kampukselle tapahtui pääosin ja 1970-luvuilla Tulevaisuus TKK:n, HSE:n ja Taik:n fuusio Innovaatio/huippuyliopistoksi tulee voimaan edellyttäen, että eduskunta hyväksyy tarvittavat lait kevätistuntokaudella 2009

3 TKK 100 -juhlavuosi Vuotta 2008 vietetään TKK 100-juhlavuotena Juhlavuoden suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen Juhlavuoden tapahtumia Satavuotishistoria, julkistus Tekniikan päivät Juhlapostimerkki Juhlavuoden tutkimusavaukset ja varainhankinta, julkistus Tohtoripromootio Pääjuhla Finlandiatalolla Technology Trends seminaari Henkilökuntajuhla Alumnijuhla Runsaasti konferensseja, kokouksia ja muita tapahtumia

4 Satavuotiaan TKK:n muuttuminen Innovaatioyliopistoksi ja sen vaikutus koulutukseen ja tutkimukseen rakennusalalla Rehtori Matti Pursula TKK Ahvenaisen rahaston apurahojen jakotilaisuus

5 Yliopistojen ja yritysten yhteiset haasteet Teknologian kehitys mahdollistaa uudet tuotannolliset toimintatavat ja uudenlaiset liiketoimintamallit Osaaminen on keskeinen kilpailutekijä Kilpailu markkinoista, osaajista ja osaamisesta on maailmanlaajuista Yliopistot kilpailevat opiskelijoista, opettajista ja tutkimusrahasta Yritykset etsivät parasta oman alansa osaamista ja ottavat sen käyttöönsä sieltä, mistä se on löydettävissä Miten varmistaa oman organisaation osaamisen kehittyminen ja kilpailukykyisyys?

6 Perustutkimus osaamisen ja kilpailukyvyn varmistajana Yliopistojen tulee tunnistaa ne alat, joilla osaamista halutaan erityisesti kehittää TKK vahvistaa osaamistaan SHOKien (strategisen huippuosaamisen keskittymät) alueilla, mutta tukee myös uusia avauksia (nanoteknologia) Tie perustutkimuksesta tuotteeksi voi olla pitkä Syklin lyhentäminen on yksi yritysten kannalta keskeinen tavoite Avoin tutkimusyhteistyö (open innovation) on yksi tapa vahvistaa yliopiston ja yritysten tutkimusyhteistyötä ja siirtää osaamista myös yrityksistä yliopistoon entistä nopeammin

7 Perustutkimus osaamisen ja kilpailukyvyn varmistajana Osaamisen kehittymisen varmistaminen edellyttää pitkäjänteisyyttä Pelkkä tuotekehitys ei riitä, vaan tarvitaan vahvaa perustutkimusta ja koulutusta, jotta syntyy uusia sovelluksia ja saadaan käyttöön uutta osaamista Yliopistot tarvitsevat taloudellista ja hallinnollista autonomiaa ja pitkäjänteistä rahoitusta perustutkimuksensa ja opetuksensa edellytysten varmistamiseen Tähän tarvitaan valtiovallan, yritysten ja elinkeinoelämän yhteistyötä Innovaatioyliopistohanke on hyvä esimerkki tällaisesta laajapohjaisesta yhteistyöstä Toinen esimerkki uudesta ajattelusta ovat SHOKit Myös yksityisten kansalaisten antaman taloudellisen tuen edellytyksiä on jatkossa parannettava

8 Vatiovallan toimenpiteet SHOKien (strategisen huippuosaamisen keskittymien) perustaminen Metsäklusteri, ICT, kone ja metalli, energia ja ympäristö, terveys ja hyvinvointi Tavoite nostaa T&K-panostus 4 %:iin BKT:sta Työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen Yliopistoreformi Yliopistolain kokonaisuudistus Innovaatioyliopistohanke Aikataulut Lakiuudistukset eduskuntaan kevätistuntokaudella 2009 Uusi laki voimaan

9 Miksi Innovaatioyliopisto? Elinkeinoelämän ja valtiovallan huoli Suomen yliopistolaitoksen kilpailukyvystä Yritykset tarvitsevat korkeatasoista osaamista Kansainväliset rankingit kertovat tutkimuksen kapeudesta Yliopistoreformit ja voimavarojen lisäykset muissa maissa kiristävät kilpailua Pienen maan voimavarat eivät riitä huipulle kaikilla aloilla On satsattava elinkeinoelämän kannalta keskeisille aloille

10 TKK, HSE ja Taik Omien alojensa johtavia yliopistoja Suomessa kansainvälisiä näyttöjä on, mutta liian vähän Ainoalaatuiset mahdollisuudet tekniikan, liiketoiminnan ja taideteollisten alojen synergia tutkimuksessa, koulutuksessa, elinkeinoelämäyhteistyössä kansainvälinen huippututkimus ydinaloilla

11 Visio 2020 maailmanluokan yliopisto tekniikan, kaupan ja taideteollisuuden alalla Yliopisto on tutkimuksensa ja opetuksensa perusteella omilla erikoisaloillaan ja kokonaisuutena maailman kärkiyliopistojen joukossa. Sillä on kansainvälisesti vetovoimainen brändi. Edelläkävijyytensä ansiosta yliopisto on johtavien yliopistojen ja yritysten haluttu yhteistyökumppani ja arvostettu opiskelupaikka. Yliopistossa on oppimiseen ja uuden etsimiseen kannustava monikulttuurinen ilmapiiri, joka hyödyntää myös eri osaamisalojen rajapintoja. Yliopisto on tunnettu yhteiskunnallisesta vaikuttavuudestaan ja yhteistyökyvystään elinkeinoelämän kanssa. Yliopiston säätiöpohjainen hallinto on joustava ja tehokas sekä kilpailukykyinen parhaiden kansainvälisten yliopistojen hallintomallien kanssa. Yliopiston säätiö on kasvanut merkittäväksi yliopiston rahoittajaksi.

12 Missio Yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä. Yliopistossa on tieteen, taiteen ja opetuksen vapaus. Yliopisto toimii tekniikan, kauppatieteiden ja taideteollisuuden aloilla. Tutkimuksesta ja opetuksesta vastaavat näiden alojen akateemisesti itsehallinnolliset korkeakoulut (school), joiden pohjana ovat perustajayliopistojen kokonaisuudet ja brändit Kansallinen erityistehtävä korkeatasoisen opetuksen ja tutkimuksen avulla tukea Suomen menestymistä kansainvälisessä taloudessa

13 Yksityisoikeudellinen säätiö Peruspääoma vähintään 700 miljoonaa euroa valtiolta pääomaan 500 milj. Valtiovalta sitoutui joulukuussa 2007 säätiön perustamiseen ja peruspääoman sijoittamiseen vuosina elinkeinoelämän ja muiden yksityisten rahoittajien lahjoituksilla kerätään vähintään 200 milj. Teknologiateollisuus on jo sitoutunut sijoittamaan 80 milj Perusrahoitus kaksinkertaistetaan (tavoite) 171 milj. v => 342 milj. v Päätös perusrahoituksesta tehdään osana kevään 2008 budjettikehyspäätöstä

14 Hallintomalli Strateginen johto hallitus ulkopuoliset jäsenet: valtio, tiedeyhteisö, elinkeinoelämä, alumnit valitsee rehtorin nimittää koulujen (school) johtajat rehtorin esityksestä Rehtori Kevyt esikunta yhteisten tehtävien hoitoa varten Opetus ja tutkimus tehdään akateemisesti itsehallinnollisissa kouluissa (school) Alkuvaiheessa koulut ovat TKK, HSE ja Taik Kampusrakennetta tiivistetään tulevaisuudessa

15 TKK ja Innovaatioyliopisto Perustietoja 2005 TKK perusopiskelijat ja perustutkinnot ja 1017 osuudet 68,6 % ja 65,4% Tohtorintutkinnot 150, osuus 83,8 % Professorit (htv) 186, osuus 67,9 % Tieteelliset julkaisut 918, osuus 92 % Innovaatioyliopisto Perusopiskelijat ja perustutkinnot ja Tohtorintutkinnot 179 Professorit (htv) 274 Tieteelliset julkaisut 996

16 TKK ja Innovaatioyliopisto Rahoitus 2005 TKK Toimintamenot (OPM) 116 milj., osuus 69 % Suomen Akatemia 15 milj., osuus 89 % TEKES 25 milj., osuus 92 % Kotimaiset yritykset 23 milj., osuus 88 % Innovaatioyliopisto Toimintamenot (OPM) 168 milj. Suomen Akatemia 16,5 milj. TEKES 27 milj. Kotimaiset yritykset 26 milj.

17 Innovaatioyliopisto on ainutkertainen kansallinen ponnistus, jossa EU-Suomi kokoaa voimansa vastatakseen globaaliin kilpailuun ja turvatakseen elinkeinoelämänsä tulevaisuuden Innovaatioyliopisto on samalla looginen askel TKK:n kehityskaaressa takapajuisen suuriruhtinaskunnan Teknillisestä reaalikoulusta itsenäisen Suomen moderniksi Teknilliseksi korkeakouluksi ja nyt edelleen EU-Suomen kansainväliseksi huippuyliopistoksi

18 Rakennusalan muutostrendejä Talotekniikan merkityksen kasvu rakennusprosessissa Elinkaari- ja ympäristöajattelu ja Energiatalouden merkityksen kasvu (talotekniikka) Uudet toimintatavat tilaaja-tuottajamalli PPP-ajattelu digitalisoituminen Kiinteistöliiketoiminnan kasvava merkitys Kansainvälistyminen Vientitoiminta Kansainvälisten toimijoiden tulo kotimarkkinoille Yleiseurooppalaiset normit

19 Rakennusala TKK:ssa Alan ominaispiirteitä ovat olleet Osin 90-luvun lamasta johtunut alhainen valmistuvien määrä Hajanainen ja pirstoutunut opetuksen rakenne Vähäinen kansainvälinen julkaisutoiminta Tohtorikoulutuksen vähäisyys Resurssit Alan opettaja/oppilassuhde on korkeakoulun parhaimpia Ulkopuolista rahoitus on korkeakoulun keskitasoa, mutta Suomen Akatemian rahoitus melko vähäistä

20 Muutoksen lähtökohdat TKK:n strategia 2015 Tutkinnonuudistus ja sen jatkotoimet (kandiohjelmien vähentäminen) Rakennusalan professorikunnan sukupolvenvaihdos Rakennusosasto kansainvälinen arviointi v Innovaatioyliopistokehitys Mahdollisuudet uudistumiseen ovat hyvät Rakennusalan suosio opiskelijoiden keskuudessa on taas hyvä Rakennusala on toivottavasti ymmärtämässä vahvan perustutkimuksen tarpeellisuuden

21 Tiedekuntauudistus Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Arkkitehtuurin laitos Energiatekniikan laitos Koneenrakennustekniikan laitos Maanmittaustieteiden laitos Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos Sovelletun mekaniikan laitos Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos Erillislaitokset Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (erillislaitos) Lahden keskus (erillislaitos)

22 Yleiset lähtökohdat TKK:n tavoitteet laadukas opetus ja tutkintorakenneuudistuksen jatkaminen vahva tutkimus ja tohtorikoulutus kansainvälistyminen (opettaja- ja oppilasvaihto, julkaiseminen ja tutkimusyhteistyö) digitalisoitumiseen ja osaamiskeskittymiin liittyvä tutkimus osaksi toimintaa

23 Rakennusalan erityistavoitteita LVIS-ala otetaan (Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitoksen) haltuun digitalisoitumiskehitykseen on vastattava TKK:n tulee kouluttaa maan ykkösluokan rakennetekniikan taitajat kiinteistöliiketoiminnan koulutus tulee hoitaa aikaisempaa kiinteämmässä yhteistyössä korkeakoulun eri toimijoiden kesken pienten erikoisalojen koulutuksessa tulee tutkia yhteistyömahdollisuudet TTY:n kanssa Rakennusala integroituu muodostettaviin SHOKeihin ja tukee osaamisensa kehittämisellä alan oman SHOKin syntyä

24 Rakennusalan opetuksen painopisteet (talon)rakennustekniikka, erityisesti LVIS-tekniikan soveltaminen, rakennesuunnittelu, rakennusprosessit, kiinteistöliiketoiminta ja digitalisoituminen yhdyskunta- ja ympäristötekniikka, Vesitekniikka liikenne- ja tietekniikka. ympäristötekniikka jätehuoltoon liittyvä tutkimus ja opetus Lahdessa

25 Toimenpiteet Uudistusprosessi on käynnissä Tiedekuntauudistus on toteutettu Rakennusosasto on laatinut uudistuksen toteuttamissuunnitelman, jota uudet laitokset toteuttavat Ohjelmassa otetaan huomioon edellä esitetty uudistumistarve Rakennusala on (toivottavasti) ymmärtämässä korkealaatuisen tutkimuksen tarpeellisuuden

26 Innovaatioyliopisto pähkinänkuoressa Uusi säätiöpohjainen hallintomalli tuo joustavuutta ja vahvaa strategista johtamista Kolmen elinkeinoelämän kannalta keskeisen alan yhteistyö luo uusia mahdollisuuksia opetukseen ja tutkimukseen Vahvistuva rahoitus mahdollistaa laatuhyppäyksen Kehityssykli on kuitenkin pitkä, tarvitaan jatkuvaa määrätietoista työtä

27 Rakennusala Innovaatioyliopistossa Innovaatioyliopisto on myös rakennusalalle mahdollisuus Alan on sekä korkeakoulussa että sen ulkopuolella tartuttava tarjottuun tilaisuuteen Tarvitaan yhteistyötä ja uutta ajattelua tutkimuksen ja opetuksen uudistamiseksi ja arvostuksen nostamiseksi

28 Kiitoksia mielenkiinnostanne!