Kajaanin Kaupunginteatteri Oulun läänin alueteatteri -liikelaitos. Tilinpäätös Jostein Gaarder: Sofian maailma Kuva: Irja Samoil

Transkriptio

1 1 Kajaanin Kaupunginteatteri Oulun läänin alueteatteri -liikelaitos Tilinpäätös 2013 Jostein Gaarder: Sofian maailma Kuva: Irja Samoil

2 2 SISÄLTÖ 1 TOIMINTAKERTOMUS Liikelaitoksen toiminta ja talous 3 Liikelaitoksen hallinto 4 Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskienhallinta 6 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 7 Talousarvion toteutuminen 12 2 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Liikelaitoksen tuloslaskelma 12 Liikelaitoksen rahoituslaskelma 13 Liikelaitoksen tase 14 3 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Johtokunnan esitys 17 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 17 Tuloslaskelman liitetiedot 18

3 3 Taseen liitetiedot 19 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 20 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 20 5 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA Kirjanpitokirjat ja tositelajit 21 6 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Tilinpäätöksen allekirjoitus TOIMINTAKERTOMUS Liikelaitoksen toiminta ja talous Kajaanin Kaupunginteatteri Oulun läänin alueteatteri on perustettu Teatteri toimi kannatusyhdistyspohjaisena teatterina vuoteen 1978 saakka ja se kunnallistettiin Vuoden 2008 alusta alkaen teatteri on toiminut Kajaanin kaupungin kunnallisena liikelaitoksena. Liikelaitostamisen tavoitteena oli mahdollistaa teatterin toiminnan pitempiaikainen suunnittelu usealle vuodelle sovittavan taloussuunnitelman pohjalta ja antaa teatterille itsenäisempi asema ja vastuu tuloksesta, mikä motivoisi henkilöstöä entistä parempiin tuloksiin. Kajaanin Kaupunginteatterin toiminta ei ole lakisääteistä mutta teatterin saaman valtiontuen perusteet on määritelty teatteri- ja orkesterilaissa (730/2002). Lain mukaan Teattereille myönnetään valtionosuutta käyttökustannuksiin siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998) ja teatteri- ja orkesterilaissa säädetään. Lisäksi teatteri saa opetusministeriön vuosittain päättämää harkinnanvaraista valtionavustusta alueteatteritoiminnan toteuttamiseen.

4 4 Kajaanin Kaupunginteatteri Oulun läänin alueteatteri -liikelaitoksen perustehtävänä on tuottaa laadukkaita teatteriesityksiä ja kulttuuritapahtumia kajaanilaisille, kainuulaisille ja alueteatterin kautta entisen Oulun läänin alueelle. Esitysten kautta teatteri parantaa kajaanilaisten elämänlaatua ja henkistä hyvinvointia, se lisää yhteisöllisyyden tunnetta sekä vahvistaa alueellista identiteettiä. Teatteri tukee myös kaupungin matkailuelinkeinoja, toimii vetovoimatekijänä koulutettujen osaajien saamiseksi Kajaaniin sekä rakentaa Kajaanin imagoa kulttuurikaupunkina. Kajaanin Kaupunginteatteri on identiteetiltään vahvasti alueteatteri, joka pyrkii takaamaan tasa-arvoisen ja monipuolisen teatteripalvelujen saavutettavuuden kaikille kohderyhmille Kajaanin kaupungissa ja alueteatterin kautta koko alueen asukkaille. Alueteatterin ohjelmistossa huomioidaan erityisesti lapset, nuoret sekä vanhukset, teatteritalon puolella pääpaino on aikuiskatsojissa. Kajaanin Kaupunginteatteri Oulun läänin alueteatteri on yksi maamme viidestä alueteatterista. Kajaanin Kaupunginteatteri haluaa viedä teatterielämyksiä niiden ihmisten luo, jotka eivät välttämättä omin neuvoin pääse teatterin kotiesityksiä katsomaan. Teatterin vuosittaisista esitysmääristä alueteatteri-esityksiä on noin kolmannes. Se tarkoittaa noin sataa kiertue-esitystä vuodessa. Esitystoiminnan lisäksi alueteatteritoimintaan luetaan kuuluvaksi teatterikasvatus, yleisötyö ja tapahtumien tuottaminen. Alueteatteritoiminta on harvaan asutulla alueella teatterille luontainen tapa toimia ja kerätä laajempia yleisöjä. Yli puolivuosisataisen olemassaolonsa aikana alueteatterista on muodostunut teatterille yksi sen ydintoimintamalleista sekä henkisesti että taloudellisesti. Vuonna 2013 liikelaitoksen menot rahoitettiin Kajaanin Kaupunginteatterin asiakkailta perityillä pääsymaksuilla, tila- ja laitevuokrilla, valtionosuudella, harkinnanvaraisilla valtionavustuksilla ja kaupungin toiminta-avustuksella. Vuonna 2013 pääsylipputulot olivat ,45 euroa. Pääsylippukertymä on teatterin koko 100-vuotisen historian suurin. Tulot jakautuivat omiin tuloihin 12 %, kaupungin avustukseen 41 % ja valtion tukeen 47 %. Teatteri saa henkilötyövuosien määrään perustuvaa valtionosuutta. Teatterin tavoitteena on ollut pitää valtionosuuden määrä nykyisellä tasolla. Se on tähän asti turvattu säilyttämällä toteutuneet henkilötyövuodet 50 henkilötyövuoden tasolla. Vuonna 2013 teatteri sai valtionosuutta 47 henkilötyövuoden verran. Toteutuneissa ja opetusministeriön valtionosuuden laskentaperusteena olevissa henkilötyövuosissa on aina muutaman henkilötyövuoden ero, yksikään teatteri ei saa todellisia henkilötyövuosia vastaavaa valtionosuutta. Vuonna 2013 valtionosuus oli euroa. Jatkossa valtionosuuden määrään tulee vaikuttamaan henkilötyövuosien lisäksi teatterin toiminta-alueellaan tekemän kiertue-toiminnan, yhteistuotantojen, yleisötyön ja teatterikasvatuksen määrä. Harkinnanvaraista valtion alueteatteriavustusta teatteri sai vuonna Alueteatteriavustuksen saamisen tärkeimpänä takeena on kiertue-esitysten määrä. Opetusministeriön alueteatterin perustamista koskevan päätöksen ohjeiden mukaan alueteatteritoiminnan piirissä olevan teatterin tulee suunnata huomattava osa teatterin palveluksista sijaintikunnan ulkopuolelle siten, että teatteri tekee vierailuja ja edistää yleisökuljetuksia Kajaanin esityksiin.

5 5 Teatteri sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuonna 2013 erityisavustusta euroa käytettäväksi Paha lapsi näytelmän esittämiseen Edinburghin Fringe-teatterifestivaaleilla elokuussa Lisäksi teatteri sai langattomien mikrofonien uusimiseen opetus- ja kulttuuriministeriön harkinnanvaraista avustusta euroa. Liikelaitoksen hallinto Vuosi 2013 oli Kajaanin Kaupunginteatteri Oulun läänin alueteatteri -liikelaitoksen kuudes toimintavuosi ja samalla Kajaanin Kaupunginteatterin 107. toimintavuosi. Kajaanin Kaupunginteatteri on toiminut täyskunnallisena teatterina ja alueteatterina 35 vuotta. Kajaanin Kaupunginteatteri Oulun läänin alueteatteri liikelaitos toimii kunnallisen liikelaitoksen liiketoimintaperiaatteella tulosvastuullisesti ja päättää itsenäisesti toimintaansa liittyvistä asioista. Liikelaitoksen toimielinten vastuista ja tehtävistä säädetään kuntalaissa (519/2007) ja liikelaitoksen tehtävistä määrätään liikelaitoksen johtosäännössä. Liikelaitoksen toiminnasta, kehittämisestä ja talouden hoidosta vastaa Kajaanin kaupunginhallituksen alainen Kajaanin Kaupunginteatteri Oulun läänin alueteatteri -liikelaitoksen johtokunta yhteistyössä Kajaanin Kaupunginteatterin johtajan kanssa kaupunginvaltuuston määrittämien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä tuottovaatimusten mukaisesti. Kaupunki toteuttaa omistajaohjaustaan liikelaitoksen johtokunnan kautta. Johtokunta Johtokunnan tehtävänä on edistää, ohjata ja valvoa liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan järjestämisestä. Johtokuntaan kuuluu kahdeksan jäsentä, joista yksi valitaan alueteatterineuvottelukunnan jäsenistä ja kaksi valitaan henkilökunnan esityksestä. kuudelle varsinaiselle jäsenelle valitaan varajäsenet. Henkilökunnan edustajilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus. Johtokunta toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa. Kaupunginhallitus valitsee yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Lisäksi kaupunginhallitus nimeää johtokuntaan oman edustajansa, jolla on kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Kaupunginhallituksen edustajana toimi vuonna 2013 Vesa Kaikkonen. Johtokunnan esittelijänä toimii liikelaitoksen johtaja ja hänen estyneenä ollessaan teatterin talouspäällikkö. Johtokunta kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa.

6 Kajaanin Kaupunginteatteri Oulun läänin alueteatteri -liikelaitoksen johtokunta vuonna 2013: 6 Jäsenet: Timo Krogerus, puheenjohtaja Anja Hongisto, varapuheenjohtaja Veikko Leinonen Ritva Kivilahti Inna Pyykkönen Sisko Isokoski, alueteatterineuvottelukunta Esko Vatula, näyttelijöiden edustaja Tiina Siltala, muun henkilökunnan edustaja Vesa Kaikkonen, kh:n edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet: Veli-Matti Karppinen Riikka Kähkönen Ville Hiljanen Mikko Jyrinki Seija Heikkinen Leena Manner Satu Lipponen Minna Hyvönen Kajaanin Kaupunginteatterin sisäinen hallinto Kajaanin Kaupunginteatterin toimintaa johtaa liikelaitoksen johtajana toimiva teatterinjohtaja. Teatterinjohtajan valitsee kaupunginhallitus kuultuaan liikelaitoksen johtokuntaa ja teatterin henkilökuntaa. Teatterinjohtajan apuna toiminnan hoitamisessa ja kehittämisessä ja asioiden valmistelussa toimivat johtoryhmä ja taiteellinen jaos. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii teatterinjohtaja ja jäseninä talouspäällikkö, käyttöpäällikkö, tiedotuksen ja markkinoinnin edustaja, näyttelijöiden edustaja, muun henkilökunnan edustaja ja näyttelijöiden ja muun henkilökunnan luottamusmiehet. Taiteellisen jaoksen puheenjohtajana toimii teatterinjohtaja. Taiteelliseen jaokseen on nimetty edustajat kustakin ammattiryhmästä mutta kokouksiin saavat halutessaan osallistua kaikki työntekijät. Nimettyinä jäseninä ovat dramaturgi, ohjaaja, kapellimestari, lavastaja, pukusuunnittelijat, näyttelijöiden ja muun henkilökunnan edustajat, tiedottaja, markkinoija sekä talouspäällikkö. Lisäksi käytännön asioiden hoitamisessa on apuna järjestelyryhmä, yleiskokoukset ja seminaarit. Alueteatterineuvottelukunta Opetusministeriön antaman alueteatterin perustamista koskevan päätöksen mukaan alueteatteritoiminnan piiriin tulevan teatterin tulee luoda kiinteät ja toimivat yhteydet alueen kuntiin. Teatterin pitää asettaa kuntien nimeämistä teatteriasiamiehistä tai muista kuntien nimeämistä teatterialan asiantuntemusta edustavista henkilöistä teatterille neuvoa-antava neuvottelukunta. Kajaanin Kaupunginteatterissa on toiminut entisen Oulun läänin alueen kuntien edustajista ja teatterin edustajista koostuva alueellinen neuvottelukunta. Vuosien varrella alueellisen neuvottelukunnan rinnalle oli syntynyt esitysten markkinoinnin tueksi alueteatteriasiamiesverkosto. Vuoden 2011 lopussa alueellinen neuvottelukunta ja alueteatteriasiamiesverkosto yhdistettiin ja nimi muutettiin alueteatterineuvottelukunnaksi. Alueteatterineuvottelukunta kokoontui vuoden aikana kerran Kajaanissa ja kerran neljässä seutukunnassa, Kestilässä (Siikalatva), Nivalassa (Nivala-Haapajärvi-Ylivieska), Raahessa ja Iissä (Oulun seudun ja Oulunkaari),

7 Alueteatterineuvottelukunta myöntää vuosittaisessa tapaamisessa tunnustuksen henkilölle, joka on toiminut aktiivisesti alueteatterin hyväksi sekä edesauttanut tasavertaisuuden, saavutettavuuden ja yhteistyön toteutumista alueellaan. Vuonna 2013 tunnustus myönnettiin Eero Pitkäselle Sonkajärven ja Sukevan alueelta. 7 Muut säännökset Liikelaitoksen johtamisessa ovat voimassa myös muut kaupungin toimielimiä koskevat johtosäännöt, mikäli liikelaitoksen johtosäännöstä ei muuta johdu. Liikelaitoksen henkilökunta Kajaanin Kaupunginteatterissa oli vuonna 2013 henkilöstöä 48,67 henkilötyövuosina mitattuna. Henkilökunnassa oli jonkin verran vaihtuvuutta johtuen vakituisten työntekijöiden eläkkeelle siirtymisistä ja virkavapauksista ja niistä johtuvista sijaisjärjestelyistä. Teatterin henkilökunta osallistui toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon viikkoja tuotantokokouksissa, taiteellisen jaoksen kokouksissa ja taiteellisissa seminaareissa. Työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi teatteri on tarjonnut henkilökunnalle viikoittain shindovenytys-tunnin ja sählyvuoron. Henkilökunta teki yhdistysten rahoittamana koulutusmatkan Berliiniin. Teatteri järjesti näyttelijöille pitkän hahmometodi koulutuksen, jonka lopuksi näyttelijät valmistivat Sovinto nimisen esityksen yhdessä Teatterin Tuki yhdistys ry:n ja näyttelijäyhdistyksen kanssa. Teatteri on laatinut kaupungin talouden tasapainottamisohjelmaan liittyvän henkilöstösuunnitelman vuosille Sen mukaan teatterin henkilökunta vähenee vuoteen 2016 mennessä neljällä työpaikalla. Vähennys toteutetaan siten, että eläköitymisen kautta vapautuvista työpaikoista neljä jätetään täyttämättä. Suunnitelmakaudella teatterin henkilökunnasta eläkeiän saavuttaa yhteensä 9,5 työntekijää. Vapautuvista työpaikoista 5,5, paikkaa täytetään organisaation ulkopuolelta. Liikelaitoksen toimitilat Kajaanin Kaupunginteatteri toimii neljässä eri rakennuksessa. Teatterin suuri näyttämö ja puvusto ovat teatteritalossa. Aluenäyttämö ja suunnittelijoiden työhuoneet sijaitsevat Sissilinnassa. Lavastamo toimii Nuaskadulla teollisuuskylässä. Teatterin toimisto; teatterinjohtaja, hallinto ja markkinointi, siirtyi marraskuussa 2013 Kaukametsään musiikkiopistolta vuokrattuihin tiloihin. Teatterilla on käytössään kolme huonetta.

8 8 Sisäisen valvonnan järjestäminen, riskienhallinta ja tiedonkulku Kajaanin Kaupunginteatterin sisäinen valvonta ja riskienhallinta on toteutettu osana normaalia toimintaa. Toiminnassa on noudatettu kaupungin konserniohjauksen säännöksiä, liikelaitoksen johtosääntöä ja omaa toimintasuunnitelmaa. Teatteritalon ja Sissilinnan näyttämöille on laadittu pelastautumissuunnitelmat. Teatterin toimintojen ja tilojen osalta on tehty riskien kartoitukseen ja vaarojen arviointiin liittyvä kartoitus. Jokaiselle näytelmälle tehdään työturvallisuussuunnitelma, näytelmän ensimmäisessä valmistavassa harjoituksessa tarkistetaan pelastautumissuunnitelma ja tehdään näytelmäkohtainen työsuojelutarkastus. Teatterin sisäistä toimintaa varten on laadittu kokouskäytännöt. Yhteisiä asioita käsitellään viikkokokouksissa, yleiskokouksissa ja seminaareissa. Tuotantojen toteutumisia seurataan tuotantokokouksissa. Henkilökunnalle on laadittu perehdyttämiskansio, kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus kaupungin sähköpostin ja tietoverkon käyttöön. Teatterin sisällä toimii tyky-työryhmä. Teatterin tiedottamisesta päävastuu on teatterinjohtajalla. Ulkoista tiedotustoimintaa käytännön tasolla hoitaa markkinoija ja sisäistä tiedotustoimintaa talouspäällikkö ja lisäksi kukin työntekijä omiin työtehtäviinsä liittyvistä asioista. Teatterin toiminta, ohjelmisto ja taksat on esitelty teatterin kotisivuilla. Ensi-illoista, ohjelmistosta ja henkilökunnan vaihtumisista järjestetään tiedotustilaisuudet. Teatterin johtokunnan pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset laaditaan dynasty-ohjelmassa. Kajaanin Kaupunginteatteri on raportoinut ohjeiden mukaisesti kaupunginhallitusta ja valtuustoa kaksi kertaa vuodessa olennaisista toimintaansa koskevista asioista. Teatterin sisäistä talouden seurantaa hoitaa koko teatterin osalta talouspäällikkö ja kunkin osa-alueen osalta siitä vastuussa oleva työntekijä. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Palvelustrategian toteutuminen Teatterissa oli vuonna 2013 kahdeksan ensi-iltaa. Koko vuoden katsojatavoitteesta toteutui 97 prosenttia, esityksiä oli noin 50 suunniteltua enemmän, pääsylipputuloista toteutui 112 %. Teatterin salien ja kiertueiden yhteenlaskettu täyttöaste oli n. 70 %, (Edellisen vuoden vastaava luku oli n. 70%). Suurin täyttöaste saavutettiin Liekeissä! Elvis-musikaalin esityksillä (92 %). Teatterisalin täyttöaste oli teatteritalolla 62 %, Sissilinnan näyttämöllä 67 % ja kiertueilla 113 % (Edellisen vuoden vastaavat luvut 46 %/ 75 %/136 %).

9 9 Vuoden 2013 lipputulotavoite ylittyi reilusti n euroa. Vuonna 2013 pääsylipputulot olivat ,45 euroa. Pääsylippukertymä on teatterin koko 100-vuotisen historian suurin. Menopuoli toteutui kokonaisuutena suunnitelmien mukaisesti. Ylijäämä oli yhteensä ,67 euroa. Olennaiset tapahtumat Teatterin toimintavuosi oli rauhallinen kaupunginvaltuuston tekemän toiminta-avustusta koskevan päätöksen ansiosta. Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti toiminta-avustuksen leikkaus pysyi eurossa vuoden 2009 tasosta. Taso on päätetty vuodelle 2013 sekä suunnitelmavuosille 2014 ja Liikelaitossopimuksen mukaan teatterin toiminta-avustus päätetään aina kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Esitystoiminta Teatteritalon näyttämöllä oli vuonna 2013 neljä isoa ensi-iltaa. Heikki Törmi ohjasi Törmi, Pakalén & työryhmän valmistaman tanssiesityksen Enkeli, jossa lavalla esiintyivät kajaanilaiset nuoret tanssijat. Esitys toteutettiin yhteistyössä Kajaanin Tanssiteatterin, Routa-ryhmän, Kainuun ammattiopiston, Nuoren Teatterin ja Paltamon kansalaisopiston kanssa. Ilkka Laasonen ohjasi Marie Jonesin Kiviä taskussa näytelmän helmikuussa Esitys valmistettiin yhteistuotantona Kajaanin ja Kotkan kaupunginteattereiden kesken. Syyskauden 2013 avasi Hanna Kirjavaisen ohjaama Liekeissä! Elvis-musikaali. Musikaalista oli syksyn aikana yhteensä 34 esitystä. Lokakuussa valmistui Satu Rasilan tekstistä Eino Saaren ohjaamana kantaesitys Katoava maa. Lisäksi pienempinä tuotantoina toteutettiin Pakko nauraa teatteriklubi ja Punkkua ja puhetta klubi-illat. Sissilinnaan ja kiertueohjelmistoon valmistui kaksi uutta tuotantoa. Kevätkaudella alueteatterituottaja Sanna Heikkinen dramatisoi ja ohjasi Selma Lagerlöfin klassikkokirjaan Peukaloisen retket perustuvan samannimisen lastennäytelmän. Syyskuussa teatterinjohtaja Miko Jaakkola ohjasi, dramatisoi ja videosuunnitteli Sissilinnaan ja kiertueohjelmistoon Jostein Gaarderin romaanin pohjalta nuorille suunnatun näytelmän Sofian maailma. Edellisen vuoden tuotannoista ohjelmistossa jatkoivat Hanna Kirjavaisen ohjaus Markku Nummen romaanista Karkkipäivä, lastenesitys Punahilkka, teatterin edellisenä kesänä Runoviikoille yhdessä kahden kajaanilaisen musiikin ammattilaisen Eija-Riitta Airo-Karttusen ja Sampo Harrion kanssa tekemä musiikkiesitys Ikuinen nuoruus, Esko Vatula, Antti Hovilaisen ja Perttu Hallikaisen toteuttama Seitsemän veljestä lukudraama, Teija Töyryn kirjoittama ja esittämä Tantta Tonttu ja Anna Krogeruksen kirjoittama ja Eero-Tapio Vuoren ohjaama, lasten pahoinvoinnista kertova näytelmä Paha lapsi. Paha lapsi on saanut kolmena vuotena opetus- ja kulttuuriministeriöltä vientitukea, johon liittyi vierailu Edinburghin Fringe-teatterifestivaaleille vuonna Henkilökunta valmisti lisäksi perinteisen vappukonsertin. Teatteri oli mukana kahdessa yhteistuotannossa, joita olivat Enkeli-tanssiproduktio ja Kiviä taskussa näytelmä. Lisäksi teatteri toteutti yhteistyössä psykologi Risto Lappeteläisen kanssa peruskoulujen ja lastentarhojen opettajille suunnatun Kyllä koulu hoitaa koulutuspaketin. Ja teatteri oli mukana toteuttamassa Eino Leino talolle

10 Paltaniemen teatterin ensi-esitystä Kivesjärveläiset, jonka ohjaajana toimi teatterin näyttelijä Anne Ballini. Teatterissa oli neljä vierailuesitystä. Topi Mikkola vieraili Rosa Liksomin kirjoittamalla ja Jani Mannisen ohjaamalla Reidar Särestöniemen elämään pohjautuvalla Reitari-monologilla. Rospuutto-ryhmä vieraili näytelmällä selviytymistarinoita ja Teatteri Takomo Milja Sarkolan näytelmällä Perheenjäsen. Syksyllä teatterin pienellä näyttämöllä esitettiin Suomen näyttelijäliitto 100 vuotta juhlavuoden nimikkonäytelmä Hannes Kilpi Juha Hurme: Fosforinhohtoinen lurjus. 10 Yleisötyö ja teatterikasvatus Teatteriesitysten lisäksi alueteatteri järjesti laaja-alaisesti yleisötyötä ja teatterikasvatusta. Alueteatterin esityksiin Punahilkka ja Peukaloisen retket liittyi yleisötyöpaketit, joiden avulla opettajat ja ryhmäohjaajat pystyivät purkamaan esityskokemusta lasten kanssa. Teatteri on mukana Kajaanin kaupungin hallinnoimassa Kulttuuripolku hankkeessa, Teatterin kohderyhmänä hankkeessa ovat kaikki Kajaanin 6-luokkalaiset, joille teatteri järjestää vuosittain teatteriin liittyvää toimintaa esimerkiksi näytelmän katsomisen, esittelykierrosten tai työpajojen muodossa. Teatteri järjesti yhdessä kaupungin kanssa teatterikerhon peruskoulun 3-6 luokkalaisille lapsille. Kerhon vetäjänä toimi alueteatterituottaja Sanna Heikkinen ja hänen sijaisensa Karoliina Kuvaja. Lisäksi alueteatterituottaja piti teatterikurssin maahanmuuttajille. Teatterinjohtaja ja alueteatterituottaja vetivät Kainuun alueen peruskoulun opettajille suunnattua koulutuksellista näyttämöprojektia Ope-teatteri. Teatteri, Haapaveden opisto ja Oulun läänin taidetoimikunta järjesti neljännen kerran koulutusviikonlopun Oulun läänin teatteriharrastajille. Kouluttajina oli teatterin alueryhmä. Teatteri oli mukana toteuttamassa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun koulutuksellista harrastajateatterikatselmusta Kuusamossa. Teatteri järjesti yhteistyössä Teatterin Tukiyhdistys ry:n kanssa näytelmien Karkkipäivä, Enkeli, Katoava maa ja Sovinto esitysten yhteydessä keskustelutilaisuuksia. Lisäksi teatterin alueryhmä oli mukana tuottamassa paikallisten toimijoiden kanssa useita tapahtumia, joko sisällöntuottajana tai järjestäjänä. Yhteistyötä tapahtumajärjestelyissä tehtiin muun muassa Kainuun ammattiopiston kulttuuri- ja luonnonvara-alan Lumimiilu-tapahtumassa sekä Kulttuuriosuuskunta G-Voiman järjestämässä Kajaanin Teatteritapaamisessa. Lisäksi henkilökunta toimi myös vuoden aikana useissa erilaisissa konsultointi- ja opastustehtävissä muun muassa alueen harrastajateattereille. Tuleva kehitys Vuosien talousarvioissa kaupungin toiminta-avustuksen leikkaus on euroa vuoden 2009 tasosta. Indeksikorotukset on jäädytetty. Toiminnan sopeuttaminen tulee jatkumaan tulevina vuosina, mutta leikkauksesta huolimatta

11 teatteri jatkaa edelleen toimintaansa johtosäännössä määrätyllä tavalla eli tuottaa teatteriesityksiä Kajaanissa ja entisen Oulun läänin alueella. Toiminta-avustuksen leikkaus näkyy teatterilla, niin että tällä hetkellä teatterissa on meneillään voimakas toimintarakenteen uudistus. Tuotantojen määrä pyritään saamaan vastaamaan vähentyneitä resursseja. Tuotantoja on vähennetty ja tarvittavat lisätuotannot tullaan tekemään yhteistöillä. Lipputulotavoite ja esitysmäärä pyritään pitämään entisellä tasolla. Jotta tämä olisi mahdollista teatterin esitysten rotaatio on saatava suuremmaksi, mutta koska tuotantoresurssit eivät tähän enää riitä, on tarvittavat lisätuotannot pyrittävä tekemään yhteistyötuotantoina. Henkilöstöresurssien väheneminen aiheuttaa myös isoja muutoksia tuotantotavoissa. Käytännössä alueteatterin esitystoimintaa lisätään, jotta katsojamäärät pysyisivät vaaditulla tasolla. Merkittävä osa teatterin katsojista tulee kiertue-esityksistä, kun taas suurempi prosentti lipputuloista saadaan teatteritalon esityksillä. Ohjelmistopolitiikassa keskitytään monipuolisesti ajankohtaisiin ja tämän alueen ihmisiä puhutteleviin näytelmiin, niin draamoihin, komedioihin kuin musiikkipainotteisiin näytelmiin. Lipputulotavoitteen nousu (v. 2010) tulee tulevaisuudessa näkymään ohjelmistossa aika ajoin myös kevyempinä ohjelmistovalintoina. Taiteellinen taso ja laatu, josta teatteri tunnetaan ympäri Suomen, pyritään pitämään yhtä korkeana kuin tähänkin saakka. Alueteatterityössä panostetaan lasten ja nuorten esityksiin ja yleisötyön lisäämiseen. Tulevaisuudessa pyritään löytämään ratkaisu teatterin tilaongelmiin. Teatteritalon kunto on heikko, näyttelijöiden pukuhuoneita on liian vähän, varastotilat ovat olemattomat, ilmanlaatu on huono, yleisötilan lattia kaipaa uusimista ja näyttämön tekniset ratkaisut eivät kaikilta osin täytä työturvallisuusmääräyksiä. Sissilinnan näyttämön kunto on välttävä, pukuhuonetilat ja sosiaaliset tilat ovat maan alla, työhuoneet puuttuvat, varastotilat ovat ahtaat ja liian pienet ja teatterisalin ilmastointi on äänekäs ja riittämätön. Lisäksi hajallaan olevat työtilat kuormittavat henkilökuntaa ja vaikuttavat työssä jaksamiseen. Saman katon alla toiminen lisäisi teatterin tehokkuutta maksimissaan jopa 50 %. Tilatyöryhmä on raportissaan esittänyt, että teatteri saisi tulevaisuudessa lisätiloja kaupungintalolta. Tämä yhdessä olemassa olevien tilojen remontin kanssa ratkaisisi tilapäisesti edellä mainittuja ongelmia. Vuonna 2015 ja tulevina vuosina kiinnitetään erityistä huomiota henkilökunnan työhyvinvointiin. Jatkuvan epävarmuuden alla työskenteleminen on uuvuttanut henkilöstöä, eikä resurssien pieneneminen tule helpottamaan tilannetta. Henkilökunnalle pyritään järjestämään jatkossakin muun muassa ulkopuolista työnohjausta Kajaanin kaupunginteatteri liikelaitos Toiminnalliset tavoitteet Teatterissa on viisi eri kohderyhmille suunnattua ensi-iltaa, joista kaksi on kiertue-esityksiä ja joista yksi on yhteistuotanto. Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys Teatterissa oli kahdeksan ensi-iltaa, joista kaksi oli kiertue-esityksiä ja kaksi yhteistuotantoja. Toteuma ja poikkeamien perustelut

12 12 Esityksissä huomioidaan monipuolisesti eri kohderyhmät. Markkinoinnissa pyritään näkyvyyden lisäämiseen resurssien heiketessä sekä jatketaan jo aloitettua yhteismarkkinointia muiden kulttuuritoimijoiden ja matkailualan yrittäjien kanssa. Kaukametsän kanssa pyritään paketoimaan teatteriesityksiä osaksi kokous- ja kongressitoimintaa. Esityksissä huomioitiin eri kohderyhmät; lapset, nuoret, aikuiset, ikäihmiset, ryhmät. Teatteri osallistui kaupungin ja matkailualan yrittäjien yhteismarkkinointiin. Teatteriesityksien paketoiminen Kaukametsän seminaareihin ei vielä onnistunut mutta yhteistyön uskotaan lisääntyvän tulevina vuosina. Prosessien sujuvuus ja taloudellisuus Teatterissa tehdään muutoksia, joita henkilöstösuunnitelman aiheuttamat sopeuttamistoimet vaativat ja toiminta sopeutetaan pysyvästi tasapainottamisohjelman aiheuttamiin muutoksiin. Kehityskeskustelut käydään 100-prosenttisesti koko henkilökunnan kanssa ja tehtävänkuvat tarkistetaan vastaamaan organisaatiomuutosten aiheuttamia toimenkuvien laajennuksia. Teatterin tilakysymyksessä laaditaan pitkän tähtäyksen suunnitelma niistä tiloista joissa teatteri tulee toimimaan tulevaisuudessa. Esityskaarien lyhentyessä teatteri tuottaa tarvittavat lisäensi-illat yhteistyössä muiden teattereiden kanssa. Tuotantorakennetta muutetaan niin että yhteistöistä tulee kiinteä osa teatterin toimintaa. Vähentyneet henkilöstöresurssit saatetaan vastaamaan uutta tuotantorakennetta. Nuorten työllistämisrahoista haetaan lisäresursseja. Henkilöstön aikaansaannoskyky Koko henkilöstön kanssa tehtävälle kolmivuotiselle työhyvinvointi-projektille pyritään löytämään rahoitus. Koulutussuunnitelmat eri henkilöstöryhmille saatetaan ajan tasalle. Mittarit Toteuma ja poikkeamien perustelut Teatterissa on henkilöstösuunnitelman mukaisesti kaksi tointa täyttämättä. Kehityskeskustelut on käyty 80-prosenttisesti. Teatterin tilakysymys oli esillä toiminnan suunnittelussa ja johtokunta antoi teatterin johdolle tehtäväksi laatia pitkän tähtäimen tilasuunnitelma vuoden 2014 aikana. Vuonna 2013 tehtiin kaksi yhteistuotantoa. Teatteri aloitti yhteistyön Joensuun Teatterin kanssa, yhteistuotanto valmistui vuoden alussa Teatteri on mukana pohjoisten teattereiden vuosina toteutettavassa yhteistuotannossa. Teatterissa oli nuoria heidän opiskeluihinsa liittyvässä työharjoittelussa. Toteuma ja poikkeamien perustelut Hankkeelle haettiin Ely-keskukselta avustusta mutta päätös oli kielteinen. Hankesuunnittelua jatkettiin. Avustusta haetaan uudelleen v Toteuma ja poikkeamien perustelut Henkilöstö, HTV (48) Myydyt liput Työyhteisön toimivuus (1-4) 2 ei mitata Kehityskeskustelut käyty (1-4) HTV2 = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100), vakinaiset, määräaikaiset, työllistetyt ja sivutoimiset pl. sopimuspalomiehet, ei harjoittelijat eikä oppisopimuksella olevat Talousarvion toteutuminen Tuloslaskelmaosa TA 2013 TP 2013 Poikkeama alkuperäinen Liikevaihto

13 13 Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeyli-, alijäämä Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma

14 14 LIIKEVAIHTO , ,38 Liiketoiminnan muut tuotot , ,81 Tuet ja avustukset , ,10 Tuet ja avustukset kunnalta , ,00 Tuet ja avustukset opetusministeriöltä , ,00 Tuet muilta , , ,00 Aktivoidut tuet Materiaalit ja palvelut , ,50 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,16 Palvelujen ostot , ,34 Henkilöstökulut , ,97 Palkat ja palkkiot , ,65 Palkat ja palkkiot , ,31 Henkilöstökorvaukset , ,66 Henkilösivukulut , ,32 Eläkekulut , ,30 Muut henkilösivukulut , ,02 Poistot ja arvonalentumiset , ,24 Suunnitelman mukaiset poistot , ,24 Liiketoiminnan muut kulut , ,29 Avustukset , ,87 Vuokrat , ,69 Muut toimintakulut , ,73 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,71 Rahoitustuotot ja kulut , ,32 Korkotuotot 0 0 Muut rahoitustuotot 18,42 107,29 Korvaus peruspääomasta , ,00 Muut rahoituskulut -797,46-441,61 Ylijäämä (-alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,03 Ylijäämä (-alijäämä) ennen varauksia , ,03 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ , ,03 Liikelaitoksen tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % / Kunnan sijoittaman pääoman tuotto % 4,53-17,42 Voitto, % 20,30-22,13 Rahoituslaskelma

15 15 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,71 Poistot ja arvonalentumiset , ,24 Rahoitustuotot ja -kulut , ,32 Tulorahoituksen korjauserä 0,00 400,00 Toiminnan rahavirta , ,79 Investointien rahavirta ,00 Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin ,00 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutusvoitot Investointien rahavirta -2477,00 400,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,79 Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset ,80 Saamisten muutos kunnalta ,20 Saamisten muutos muilta , ,62 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,97 Korottomien velkojen muutos muilta , ,95 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä , ,01 Rahoituksen rahavirta , ,01 Rahavarojen muutos , ,78 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,88 Rahavarat , ,66 Rahavarojen muutos yhteensä , ,78 Liikelaitoksen rahoituslaskelman tunnusluvut Kassan riittävyys (pv) 0,83 79 (Teatterilla on käytettävissään kaupungin konsernitilin varat maksuvalmiutensa turvaamiseen) Quick ratio ja Current ratio 1,76 ja 1,76 1,49 ja 1,49 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Tase

16 16 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,93 Aineettomat hyödykkeet 0 0,00 0 Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 Aineelliset hyödykkeet , ,93 Kiinteät rakenteet ja laitteet 321,21 360,15 Koneet ja kalusto , ,78 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,83 Pitkäaikaiset saamiset ,28 0,00 Konsernisaamiset ,28 0,00 Lyhytaikaiset saamiset , ,95 Myyntisaamiset , ,15 Muut saamiset , ,17 Siirtosaamiset , ,63 Rahat ja pankkisaamiset 6 634, ,88 Kassatilit 6 634, ,50 Maksuliiketilit ,38 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,76 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,04 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,07 Tilikauden ylijäämä (-alijäämä) , ,03 VIERAS PÄÄOMA , ,72 Lyhytaikainen , ,72 Ostovelat , ,17 Muut velat , ,16 Siirtovelat , ,39 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,76 Liikelaitoksen taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 44,44 35,06 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 13,52 16,77 Kertynyt yli/-alijäämä Liikelaitoksen tunnuslukujen selitykset

17 17 TULOSLASKELMAN tunnuslukuja ovat: Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Tunnusluvun tase-erät lasketaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona. Tunnusluku kertoo liikelaitokseen sijoitetun pääoman tuoton eli mittaa liikelaitoksen suhteellista kannattavuutta. Tunnusluvun vertailtavuutta liikelaitosten kesken voi heikentää se, että pysyvien vastaavien hyödykkeiden kirjanpitoarvo saattaa poiketa olennaisesti käyvästä arvosta. Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta/kuntayhtymältä + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) Tunnusluvun tase-erät lasketaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona. Tunnusluku kertoo kunnan liikelaitokseen sijoittaman pääoman tuoton. Kunnan sijoittaman pääoman tuottoprosentti ei ole sama asia kuin korvaus peruspääomasta tai sisäinen lainakorko, koska sijoitetun pääoman tuottoprosentin laskennassa otetaan mainittujen erien lisäksi huomioon myös yli-/alijäämäerät sekä poistoero ja vapaaehtoiset varaukset. Voitto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Tunnusluku kertoo, kuinka suuren prosentuaalisen osuuden liikelaitoksen yli-/alijäämä ennen varauksia ja veroja muodostaa liikevaihdosta. Jos prosenttiluku on negatiivinen, liikelaitoksen toiminta on tappiollista. RAHOITUSLASKELMAN tunnuslukuja ovat: MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Liikelaitoksen maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa liikelaitoksen rahavaroilla. Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhyt-aikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Quick ratio eli maksuvalmiussuhde kertoo, miten hyvin lyhytaikaisesti sidotuilla varoilla pystytään kattamaan lyhytaikaiset velat. Tunnuslukua voidaan vertailla vain saman toimialan liikelaitosten kesken. Tunnusluvun luokitusasteikko: hyvä: yli 1, tyydyttävä: 0,5-1, heikko: alle 0,5. Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Current ratio eli käyttöpääomasuhde kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja nopeakiertoisten velkojen suhteen. Tunnuslukua voidaan parhaiten vertailla saman toimialan liikelaitosten kesken, mutta se sopii quick ratio -tunnuslukua paremmin myös eri toimi-alojen yritysten vertailuihin. Tunnusluvun luokitusasteikko: hyvä: yli 2, tyydyttävä: 1 2, heikko: alle 1. TASEEN tunnuslukuja ovat: Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa liikelaitoksen vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon liikelaitoksen käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden liikevaihdosta, liiketoiminnan muista tuotoista sekä tuesta ja avustuksesta kunnalta/kuntayhtymältä. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku liikelaitosten välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet liikelaitoksella on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella.

18 18 3. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kajaanin Kaupunginteatteri Oulun läänin alueteatteri -liikelaitoksen taseessa oman pääoman muodostaa peruspääoma euroa ja edellisiltä tilikausilta kertynyt ylijäämä ,04 euroa. Kajaanin Kaupunginteatteri Oulun läänin alueteatteri -liikelaitoksen tilikauden tulos osoittaa ylijäämää ,67 euroa. Johtokunnan esitys Kajaanin Kaupunginteatteri Oulun läänin alueteatteri -liikelaitoksen johtokunta esittää Kajaanin kaupunginvaltuustolle, että tilikauden ylijäämä ,67 euroa kirjataan Kajaanin Kaupunginteatterin taseen oman pääoman tilikauden yli-/alijäämä tilille. Liikelaitoksen johtokunta esittää tilinpäätöksen 2013 Kajaanin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäviksi. 4. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.

19 19 Tuloslaskelman liitetiedot Liikevaihto ja muut varsinaisen toiminnan tuotot tehtäväalueittain Pääsylipputulot , ,88 Myyntituotot , ,50 Kaupungin toiminta-avustus , ,00 Valtion tuki , ,00 Muut avustukset , ,10 Aktivoidut tuet ja asetukset ,00 0,00 Muut toimintatulot , ,81 Yhteensä , ,29 Valtiontuki Htv-perusteinen valtionosuus , Harkinnanvarainen alueteatteriavustus , ,00 Harkinnanvar.avustus Pahaan lapseen , ,00 Harkinnanvar.avustus langatt.mikrofon ,00 0,00 Yhteensä , ,00 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua Kajaanin kaupungin poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit ja poistomenetelmät ovat: Aineelliset hyödykkeet Poistoaika Poistomenetelmä Kiinteät rakenteet ja laitteet vuotta Tasapoisto Koneet ja kalusto 3-15 vuotta Tasapoisto Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluksi.

20 20 Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Pysyvät vastaavat Aineett.hyöd.Aineelliset hyödykkeet Muut Kiinteät Kuljetus- Muut Yhteensä pitkävaikut- rakenteet välineet koneet ja teiset menot ja laitteet kalusto euro euro euro euro euro Poistamaton hankintameno 00,00 360, , , , Lisäykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahoitusosuudet tilikaudella Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirto erien välillä Tilikauden poisto 00,00-38, , , ,01 Arvonalentumiset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno ,00 321, , , ,92 Muihin saamisiin sisältyvät olennaiset erät Muut saamiset Nordea-pankkitilin lopetussaldo 0, ,74 Yhteens ä 0, ,74 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtosaamiset OKM:n langattomien mikrofonien avustus ,00 0,00 Kelan korvaus työterveyshuollosta , ,74

21 21 Muut siirtosaamiset , ,89 Yhteens ä , ,63 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oma pääoma Peruspääoma , ,00 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 Peruspääoma , ,00 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,07 Tilikauden ali-/ylijäämä , ,03 Oma pääoma yhteensä , ,04 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Lomapalkkavelka , ,93 muut siirtovelat , ,93 Yhteensä , ,86 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasing-vastuut arvonlisäveroineen Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,61 Myöhemmin maksettavat , ,55 Yhteensä , ,16 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Kajaanin Kaupunginteatteri Oulun läänin alueteatteri -liikelaitos työllistää noin 50 henkilöä. Henkilöstö Henkilöstön määrä henkilötyövuosina sisältävät vakinaiset, määräaikaiset ja työllistetyt, oppisopimussuhteiset ja iltatyöntekijät. Määrät eivät sisällä harjoittelijoita eikä palkattomalla vapaalla olevia henkilöitä.

22 22 Henkilöstö htv, kaupungin tilasto 2013 hlö 2012 hlö Vakinaiset, kokoaikaiset 36,40 39,10 Määräaikaiset 12,06 8,73 Työllistetyt 0,21 0,21 Oppisopimussuhteiset 0,00 0,00 Yhteensä 48,67 48,04 5. LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA KIRJANPITOKIRJAT Päiväkirja Pääkirja Tase-erittelyt Ostoreskontra Myyntireskontra Palkkakirjanpito Käyttöomaisuuskirjanpito Tilinpäätös sähköinen arkisto sähköinen arkisto paperi sähköinen arkisto sähköinen arkisto sähköinen arkisto sähköinen arkisto sidottu kirja TOSITELAJIT AF Poistokirjaukset BA Konekieliset tiliotetapahtumat BM Ostomaksut (automaattiset) DV Myyntisuoritukset (viitteelliset) DZ Myyntisuoritukset (manuaaliset) KR Toimittajat-lasku (Rondo) KT Toimittajat-tasaus M1 Liittymä kassajärjestelmä M3 Liittymä ProExcellent RV Laskun siirto (myyntilaskut) SA Muistiotositteet SB Muistiotositteet, sisäiset myyntilaskut SC Käteisalennusten kirjaus ST Pääkirjatilien tasaus

23 23 6. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Kajaanissa Johtokunta: Timo Krogerus, puheenjohtaja Anja Hongisto, varapuheenjohtaja Inna Pyykkönen Ritva Kivilahti Veikko Leinonen Leena Manner Tiina Siltala Miko Jaakkola, liikelaitoksen johtaja Olemme tarkastaneet tilinpäätöksen Kajaanissa päivänä kuuta 2014 KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, JHTT-yhteisö

24 Antti Kääriäinen 24