Kuljettajapula. Halkojat. Paloturvalaitteet kuntoon TEHO PUUN KORJUUSSA JA KULJETUKSESSA TTS:N TESTISSÄ HAKELÄMMITYKSESSÄ TTS METSÄTALOUSNUMERO

Transkriptio

1 4/ 2010 EHO TTS METSÄTALOUSNUMERO Kuljettajapula PUUN KORJUUSSA JA KULJETUKSESSA Halkojat TTS:N TESTISSÄ TEHO Paloturvalaitteet kuntoon HAKELÄMMITYKSESSÄ 4/2010 8,00

2 PÄÄKIRJOITUS TUTKIMUSJOHTAJA ANNA-MAIJA KIRKKARI, TTS TUTKIMUS KUVA: SAKARI ALASUUTARI LÄMPÖÄ METSÄSTÄ Nykypäivän suomalainen käyttää yhä enemmin palveluja. Metsän moninainen puuraaka-aine muuttuu lämmöksi ja sitä kautta myös palveluksi monella eri tavalla. Sen saamme todeta tämänkin lehden artikkeleista. Moni asiakas ei enää välttämättä haluakaan ostaa haketta tai pellettiä, vaan lämpöä, joka sitten tuotetaan jollain raaka-aineella. Tilataan siis vaikkapa 21 asteen huoneenlämpöä. Takkapuita ostetaan ehkä vielä kuutio tai kassikaupalla tunnelman luojaksi, mutta muuten lämmitys halutaan hoitaa mahdollisimman vaivattomasti ja huolettomasti. Tämän vuoksi kysyntää on jatkossa varmasti entistä pidemmälle menevälle palvelulle. Energianpuun käytölle on asetettu kovat tavoitteet. Tavoitteet ovat niin kovat, että pessimistisimmät eivät usko niiden mitenkään täyttyvän. Raaka-ainetta Suomessa taitaa kyllä riittää, mutta saadaanko se järkevin menetelmin ja kannattavasti käyttöön saakka. Korjuumenetelmien kehitys on viime aikoina ollut voimakasta ja tehokkuutta onkin saatu lisättyä roimasti. Lisää innovaatioita kuitenkin tarvitaan, jotta raaka-ainetta saataisiin entistä enemmin ja kannattavuus energiapuun ympärillä touhuavien yrittäjien osalta paranisi. Antoisia lukuhetkiä ja energiarikasta syksyä

3 SISÄLTÖ 4 2 Pääkirjoitus: Lämpöä metsästä 4 Puunkorjuu- ja kuljetusyritykset Kasvulle yllättävä este 6 Miten tuottaa laadukkaampaa maisemaa metsätaloudessa? 10 Metsäalan yrittäjyys vai palkkatyö? 12 Hara vastaan harvesteri 16 TTS:n testissä: Halkojat 22 Seppo Lehtonen Janakkalasta Polttopuuyrittäjä 24 Lämpöyrittäjät käyttävät yli miljoona hakekuutiota vuodessa 28 Kuortaneen energiaosuuskunta kasvanut aktiivisesti 30 Kiinteistölämmitys pelletillä on tulevaisuuden voittajia 34 Hakelämmitys: Paloturvalaitteet pidettävä kunnossa 38 Koulutusta kehitetään: Uusiutuvan energian laiteasentaja 40 METSOa metsiin 42 Energiapuuta kannattavasti ja kestävästi 44 TTS tutkii: Metsätutkimusta monipuolisesti 6 KANNEN KUVA: SAKARI ALASUUTARI TTS (TYÖTEHOSEURA RY) on valtakunnallinen koulutus- ja tutkimusorganisaatio, jonka palveluksessa on 220 työntekijää ja liikevaihto on noin 19 miljoonaa euroa. Toiminta-ajatuksenamme on parantaa yksilöiden, yritysten ja yhteisöjen tuottavuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia kehittämällä niiden osaamista. Käyntiosoite: Kiljavantie 6 Postiosoite: PL 5, Rajamäki Vaihde: (09) , fax: (09) Toimitusjohtaja: Tarmo Luoma Henkilökohtaiset sähköpostit: etunimi.sukunimi@tts.fi TEHO Käyntiosoite: Kiljavantie 6 Postiosoite: PL 5, Rajamäki Vaihde: (09) , fax: (09) Henkilökohtaiset sähköpostit: etunimi.sukunimi@tts.fi JULKAISIJA TTS, Vastaava päätoimittaja: Tarmo Luoma Gsm: Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Gsm: TOIMITUS Toimitussihteeri/taitto: Kaija Laaksonen Gsm: Sähköposti: TEHO@tts.fi PAINO Oy Fram Ab, Vaasa TILAUKSET Tilaushinnat 2010: Koko vuosikerta 47, Kestotilauksena 46, Kotitalous-TEHO (numerot 3 ja 6) 16,50 Kestotilauksena 15,50 Tilaukset: Pirkko Roininen Gsm: ILMOITUKSET Ilmoitushinnat: koko 4-väri 1/ / / /6 600 Ilmoitusmyynnistä vastaava: Kari Ylönen Gsm: Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN

4 PUUNKORJUU- JA PUUNKULJETUSYRITYKSET Kasvulle yllättävä este TUTKIJA JUHO SOIRINSUO JA ERIKOISTUTKIJA PEKKA MÄKINEN, METLA, fi KUVAT: ARTO MUTIKAINEN 4 Yrittäjien mukaan yksi haastavimmista tehtävistä kasvussa on pätevän henkilökunnan löytäminen. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 46 suuren kasvuyrityksen yrittäjää puunkorjuu- ja puunkuljetusaloilta. Näistä 32 yrittäjää eli 70 prosenttia ilmoitti ongelmista rekrytoinnissa. Osa yrittäjistä ilmoitti suoraan, että henkilöstöpula on esteenä kasvulle ja osa on siirtynyt käyttämään yhä enemmän alihankintaa työmäärästä selviytymiseksi. Myös alihankkijat kärsivät samoista ongelmista. On hyvä muistaa, että molemmat alat ovat suurista investoinneistaan huolimatta selvästi työvoimavaltaisia. Vaikka kalustoa ja laitteistoa kehitetään jatkuvasti, eivät investoinnit niihin kannata, jos tarjolla ei ole osaavaa henkilöstöä. HENKILÖSTÖPULA KASVUN ESTEENÄ Yrittäjähaastattelut suoritettiin syksyllä Yllättävä seikka henkilöstöpula ei ole siksi, että se olisi uusi ilmiö vaan se, että se ei ole. Molemmilla toimialoilla työvoiman saatavuus on ollut ongelma jo vuosikymmeniä ja siitä on käyty paljon keskustelua. Mitään ei kuitenkaan näyttäisi tapahtuneen. On hyvin yllättävää, että näin suuri osa yrittäjistä kärsii henkilökuntapulasta. Oman osansa tilanteeseen tuo tietysti se, että yritykset sijaitsevat maaseudulla hyvinkin pienillä paikkakunnilla, mutta luku on kuitenkin korkea. Työvoimapula näyttäisi olevan krooninen ongelma jota se on ollut jo pitkään. Osa syyttää kuljetuspuolen työvoimapulasta alan omia juuriaan, kun palkkaa on maksettu vähemmän mitä pitäisi. Myös lakisääteinen maksimityöaika kuljetuspuolella on lyhentynyt. Tästä huolimatta olisi koulutuspolitiikkaa pitänyt kehittää pitkäjänteisesti, koska viimekädessä koulutuspolitiikalla on keskeinen merkitys osaavan työvoiman luomisessa. Pitkäjänteinen kehitys tarkoittaa sitä, että koulutustarpeita pitäisi tutkia jatkuvasti ja kohdentaa koulutusresursseja sinne, minne työpaikkoja syntyy. Tilanne viittaa koulutuspolitiikan systemaattiseen väärinarviointiin, jonka seurauksena alan yrittäjät kärsivät ja samalla koko yhteiskunta. Kyse on rakennetyöttömyydestä. Samaan aikaan, kun korkeasti

5 PUUNKORJUU- JA KULJETUSYRITYKSIÄ VAIVAAVAN KULJETTAJAPULAN RATKAISEMIKSEKSI ON RESURSSEJA PIKAISESTI KOHDENNETTAVA ALAN KOULUTUKSEEN. koulutettuja jää työttömiksi, kärsivät hyvin perinteikkäät ja tärkeät toimialat työvoimapulasta. Ihmisiä koulutetaan vääriä määriä väärille aloille väärin odotuksin. Ilman nopeita muutoksia tilanne on tuskin lähitulevaisuudessa helpottumaan päin: useissa haastatelluissa yrityksissä on paljon kohta eläkkeelle jäävää henkilökuntaa. Tilanne vaatii yrittäjiltä kohtuuttomia ponnisteluja työvoiman saamiseksi ja tähän on puututtava kohdentamalla koulutusresursseja uudelleen pikaisesti. TÄRKEÄ TYÖLLISTÄJÄ Toimialoina puunkorjuu- ja puunkuljetussektorit ovat pienyritysvetoisia ja hyvin tärkeitä työllistäjiä maaseudulla. Suomessa toimivat noin puunkorjuuyritystä ja puunkuljetusyritystä työllistävät yhteensä noin henkeä. Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan kysymykseen siitä, miksi toiset yritykset onnistuvat kasvamaan kannattavammin kuin toiset. Näiden kahden toimialan yritysten kannattava kasvu on tärkeää paitsi itse yritysten, myös kansantalouden, metsäsektorin toimivuuden ja maaseutujen elinvoimaisuuden kannalta. Yritysten toimintaympäristö on muuttunut 2000-luvulla monella tapaa, kun suuret metsäyhtiöt ovat puunkorjuun ja -kuljetuksen ulkoistamisen lisäksi alkaneet vaatia yrityksiltä yhä suurempien ja laajempien kokonaisuuksien hoitoa. Tilanne on molemmilla aloilla uusi, mutta luo aivan uudella tavalla kasvumahdollisuuksia yrittäjille. Tilannetta kuvaa hyvin se, että vain neljä yrittäjää haastatelluista 46:sta sanoi asiakkaan roolin olleen pieni kasvupäätöstä tehtäessä. muistaa, että vaikka puunkorjuu- ja kuljetusalat eivät välttämättä ole yhtä trendikkäitä kuin esimerkiksi IT-sektori, on näillä aloilla tarjottavana varmoja ja pysyviä työpaikkoja, joita ei tulla koskaan ulkoistamaan Suomen ulkopuolelle. Käytetään puuta sitten mihin tahansa paperin valmistukseen, energian tuotantoon tai rakentamiseen on se pakko ensin kaataa ja kuljettaa kohdepaikkaan. Ratkaisuksi ongelmaan ei riitä pelkkä koulutuspaikkojen lisääminen vaan myös alan imago tarvitsee kohotusta. Hyvällä ja vetovoimaisella imagolla on oleellinen merkitys, jotta opiskelijamäärät saataisiin kasvuun. Puu on käyttötavasta riippumatta ensin kaadettava ja sitten kuljetettava kohdepaikkaan, ja tähän tarvitaan osaavia henkilöitä. KOULUTUSPOLITIIKKA KESKEISESSÄ ASEMASSA Vuoden 2010 lopussa päättyvässä Kasvun eväät -hankkeessa on keskitytty tarkemmin alan kasvuyritysten ongelmiin. Tässä vaiheessa voidaan jo sanoa, että yritysten kasvussa työvoima saatavuus on keskeisessä asemassa ja se onkin yksi hankkeen keskeinen sanoma. Molemmat alat ovat enemmän työvoimavaltaisia kuin pääomavaltaisia. Koulutuspolitiikassa pitäisi Kasvun eväät tutkii kasvua Syksyllä 2007 käynnistyi Metsämiesten säätiön rahoittama ja TTS tutkimuksen koordinoima Kasvun eväät -tutkimusohjelma. Hankkeen tarkoituksena on edistää metsä- ja puualan pienyritysten kasvua tukemalla alan kasvuyrityksiä sekä aktivoimalla potentiaalisia kasvuyrityksiä kasvattamaan liiketoimintaansa. Hankkeessa on mukana viisi osahanketta, jotka kattavat seitsemän toimialaa metsäsektorilta. Helsingin yliopistossa, Taloustieteen laitoksella on meneillään metsäkone- ja puunkuljetusyritysten kasvua käsittelevä osahanke Metsäkone- ja kuljetusyrityksen kasvutavat ja niiden vaikutus yrityksen kannattavuuteen. Hankkeessa on saatu paljon lupaavia tuloksia yritysten kasvusta, jotka ovat nähtävillä hankkeen kotisivuilla ( 5

6 M iten tuottaa laadukkaampaa maisemaa metsätaloudessa? EEVA KARJALAINEN, RON STORE, LIISA TYRVÄINEN, HARRI SILVENNOINEN, METSÄNTUTKIMUSLAITOS, fi KUVAT SAKARI ALASUUTARI 6 Metsätaloudella on merkittävä rooli maaseutumaiseman tuottajana. Metsäsektorin uudet kehityssuunnat, kuten energiapuun korjuun lisääntyminen, vaikuttavat maiseman laatuun. Maisemanhoidon edistäminen vaatii pitkäjänteistä toimintaa, mutta siinä tulee ottaa huomioon myös nopeasti tapahtuvat elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutokset. Metsäntutkimuslaitoksen selvityksessä listattiin kehittämisehdotuksia siitä, kuinka maisema-arvot voitaisiin nykyistä paremmin ottaa huomioon metsätaloudessa. Ehdotukset keskittyvät maisemanhoidon edistämiseen ja metsämaiseman laadun parantamiseen metsätalouskäytössä olevilla alueilla. MIKÄ MAISEMA? Visuaalinen maisema on tärkeä osa ympäristön laatua ja siten myös elämän laatua. Viihtyisä maisema voi esimerkiksi edistää stressistä palautumista ja siten ylläpitää fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja myös edistää sairauksista toipumista. Luontomatkailu ja metsien terveys- ja hyvinvointipalvelut, joiden tuottamisessa vetovoimainen maisema on keskeinen edellytys, voivat tarjota metsäsektorille uusia tulonlähteitä. Kansalaiset myös arvioivat metsätalouden hyväksyttävyyttä usein nimenomaan maiseman kautta. Metsätalouden kehittämisessä olisikin tärkeää ottaa huomioon metsän käyttäjien tarpeita ja arvostuksia. Maiseman laadun merkitystä on tuotu esiin monissa metsäpoliittisissa linjauksissa, mutta käytännössä maisemaja virkistysarvot ovat jääneet puuntuotannon ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen varjoon. METSÄMAISEMA LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Metsälainsäädännön suora ohjaus maisemanhoitoon on erittäin vähäistä. Nykyisen metsälain mukaan luonnon monimuotoisuuden, maiseman tai monikäytön kannalta tärkeillä kohteilla voidaan tehdä erityishakkuita. Tällaisia erityishakkuita on kuitenkin tehty hyvin vähän; karkeasti arvioiden alle prosentissa uudistushakkuista. Lainsäädäntöä, ja lisäksi esimerkiksi alueellisia metsäohjelmia, tulisi kehittää niin, että

7 ne edistäisivät nykyistä paremmin maisema-arvojen vaalimista. Lisäksi kaavoituksen roolia metsämaisema-arvojen säilyttämisessä tulisi selkeyttää. Maakunta- ja yleiskaavoissa on melko harvoin suoraan metsänhoitoa koskevia määräyksiä, ja silloin kun niitä on, ne ovat hyvin tulkinnanvaraisia. Lisäksi tarvittaisiin yhdenmukaista ohjeistusta siitä, miten metsiä voidaan käsitellä eri kaavamerkintäalueilla. MAKSAAKO MAISEMA? Metsä- ja leimikkosuunnittelun sekä maisema-arvokaupan pohjaksi tarvittaisiin enemmän tietoa maisemanhoidon euromääräisistä kustannuksista ja hyödyistä. Maiseman tuottamisen kustannuksia voidaan selvittää esimerkiksi laatimalla erilaisia metsäsuunnitelmavaihtoehtoja ja laskemalla niiden mukaan tehtyjen hakkuiden kustannukset ja tuotot. Kustannuksissa tulisi ottaa huomioon myös metsien uudistaminen ja kasvatus eri menetelmillä, mistä ei kuitenkaan vielä ole riittävästi tietoa. Hyötyjä voidaan arvioida ympäristötaloustieteessä kehitettyjen arvottamismenetelmien avulla, muun muassa kysymällä virkistyskäyttäjien, asukkaiden ja matkailuyrittäjien maksuvalmiutta maisemanhoidosta. Lisäksi maisemanhoidon tuottoa voidaan arvioida välillisesti esimerkiksi laskemalla virkistyskäyntien lisääntyneitä määriä ja arvioimalla käyntien euromääräistä arvoa tai laskemalla virkistys- ja matkailukäytön kasvaneita paikallistalousvaikutuksia asiakkaiden rahankäyttötietojen perusteella. Tietoa tarvittaisiin myös siitä, millaisia maisemanhoidosta mahdollisesti aiheutuvia lisäkustannuksia metsänomistajat olisivat valmiita hyväksymään tai millaista kompensaatiota he haluaisivat maisemanhoidosta. Kyselyiden avulla voidaan selvittää missä määrin metsänomistajat olisivat valmiita maksamaan maisemaa huomioon ottavasta suunnittelusta ja puunkorjuusta, millaisia hakkuutulojen menetyksiä he olisivat valmiita hyväksymään sekä kattaisiko heidän maksuhalukkuutensa maisemanhoidosta aiheutuvat lisäkustannukset tai millaisia korvauksia maisemanhoidosta he mahdollisesti toivoisivat. Maisemanhoidon kustannusten jakamisesta voidaan sopia erilaisten sopimus- ja korvauskäytäntöjen kautta. Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto (MTK) ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ovat laatineet sopimusmalleja yksittäisen maanomistajan ja maiseman hyödyntäjän välillä. Metsäntutkimuslaitos on kehittänyt toiminta- ja rahoitusmalleja, joiden perusteella yksityismaiden matkailukäytöstä voidaan sopia pitkällä aikavälillä ja laajemmilla alueilla. Malleja testataan hiljattain alkaneessa yhteiseurooppalaisessa tutkimushankkeessa (New Ways to Value Forest Externalities, ) Kuusamon alueella. Lähtökohtaisesti maisema-arvokaupan hinnoittelua pitäisi kehittää niin, että siinä otetaan huomioon kysyntään perustuva maksuhalukkuus sen sijaan, että hinnoittelu tai korvausten määritys perustuu pelkästään tuotantokustannusten tai menetettyjen puuntuotantohyötyjen laskemiseen. MAISEMAPAINOITTEINEN METSÄSUUNNITTELU Maisemanhoidon tuottoa voidaan arvioida välillisesti esimerkiksi laskemalla virkistyskäyntien lisääntyneitä määriä ja arvioimalla käyntien euromääräistä arvoa tai laskemalla virkistys- ja matkailukäytön kasvaneita paikallistalousvaikutuksia asiakkaiden rahankäyttötietojen perusteella. Tietoa tarvittaisiin siitä, kuinka uudessa inventointijärjestelmässä kyetään tunnistamaan maisemallisesti arvokkaat kohteet, ja toisaalta siitä kuinka yhdenmukaisesti ja kattavasti maisematietoja on kirjattu nykyisiin yksityismetsien paikkatietokantoihin. Metsäsuunnittelu on tärkeä maisemanhoidon väline. Yksityismetsissä metsäkeskukset ovat ottaneet käyttöön uuden metsävaratietojärjestelmän, jossa inventointi pohjautuu entistä enemmän kaukokartoitukseen, ja maastotyön osuus vähenee olennaisesti. Uudessa järjestelmässä kaikille metsänomistajille tuotetaan kuvioittaiset metsävaratiedot sisältäen myös laskennallisesti johdetut hakkuuehdotukset ja maastossa tarkistetut hoitotyöehdotukset. Tietoa tarvittaisiin siitä, kuinka uudessa inventointijärjestelmässä kyetään tunnistamaan maisemallisesti arvokkaat kohteet, ja toisaalta siitä kuinka yhdenmukaisesti ja kattavasti maisematietoja on kirjattu nykyisiin yksityismetsien paikkatietokantoihin. Lisäksi tulisi testata kuinka nykyiset monitavoitteisen metsäsuunnittelun menetelmät, joihin voidaan sisällyttää maisematarkasteluja, toimivat uuden metsävaratietojärjestelmän mukaisessa suunnittelussa ja kehittää niitä havaittujen puutteiden pohjalta. 7

8 Maastotyöstä vapautuvaa aikaa tulisi käyttää metsänomistajien tavoitteiden selvittämiseen, tavoitteet toteuttavien suunnitelmien ja suunnittelumenetelmien kehittämiseen sekä metsänomistajien neuvontaan. Maisemapainoitteista metsäsuunnittelua voitaisiin vahvistaa muun muassa kehittämällä ja testaamalla uusia suunnittelumenetelmiä sekä kouluttamalla suunnittelijoita. Maisemapainoitteista metsäsuunnitelmaa voitaisiin kehittää siten, että se voisi toimia valmiina asiakirjana maisemaan liittyvissä sopimuksissa ja maisematyöluvan hakemisessa. Tällä hetkellä yli puolella yksityismetsien pinta-alasta ei ole voimassa olevaa tilakohtaista metsäsuunnitelmaa, ja lisäksi suunnitelmaa ei aina noudateta. Näin ollen myös leimikkosuunnittelu ja puunkorjuun käytännön toteutus vaikuttavat merkittävästi maiseman laatuun. Leimikkosuunnittelussa päätetään muun muassa hakkuiden rajauksesta ja metsänkäsittelymenetelmistä. Säästöpuut valitsee useimmiten hakkuukoneen kuljettaja. Olisi tärkeää selvittää eri metsäammattilaisryhmien maisemanhoidon osaamistaso, motivoituneisuus maisemanhoitoon sekä millaisia kehittämistarpeita ja esteitä he näkevät maisemanhoidolle. Metsäntutkimuslaitoksessa tutkitaan tällä hetkellä leimikonsuunnittelua tekevien henkilöiden ja puunkorjuuhenkilöstön maisemaan liittyviä näkemyksiä ja asenteita sekä heidän käsityksiään maisemanhoidon kehittämisestä ja rajoitteista. UUSIA TYÖKALUJA MAISEMANHOITOON Maisemanhoidon tueksi tarvittaisiin uusia työkaluja. Maiseman huomioon ottamista metsätaloudessa voidaan parantaa esimerkiksi visualisointityökaluilla, joiden avulla voidaan havainnollistaa eri hakkuutapoja ja niiden tuottamien maisemien kehittymistä pitkällä aikavälillä. Visualisointi on hyödyksi metsä- ja leimikkosuunnittelussa, metsänomistajien neuvonnassa, osallistavassa suunnittelussa, koulutuksessa ja tutkimuksessa. Metsähallituksella on käytössä visualisointiohjelmisto, ja parhaillaan uutta ohjelmistoa kehitetään Metsäntutkimuslaitoksen, MTT:n, Rovaniemen ammattikorkeakoulun ja Metsähallituksen yhteistyönä. Lisäksi maisemallisesti erityisen tärkeiden tai herkkien metsätalousalueiden tunnistamiseen tarvitaan uusia välineitä. Metsäntutkimuslaitoksella onkin käynnissä pilottitutkimus, jossa kehitetään koko valtakunnan kattavaa luokitusta, jonka avulla voidaan arvioida visuaalisen maiseman herkkyyttä metsänkäsittelyille. Luokituksen pohjaksi kehitetään menetelmää, jonka avulla voidaan yhdistää maisemalliseen herkkyyteen vaikuttavia tekijöitä ja kuvata luokitus karttamuodossa. Luokitusta voidaan hyödyntää erilaisissa maiseman vaalimiseen liittyvissä päätöstilanteissa. LISÄÄ MAISEMANHOIDON MALLIKOHTEITA Metsämaisemanhoidon tutkimus ja koulutus on varsin niukkaa kaikilla koulutustasoilla, ja niitä tulisikin edistää. Metsämaiseman hoito tulisi myös sisällyttää metsänhoidon perusohjeistoihin nykyistä paremmin. Esimerkiksi maisemallisesti erityisen tärkeiden tai herkkien kohteiden tunnistamiseen ja käsittelyyn tarvittaisiin kattavampia ohjeita. Lisäksi ohjeistuksissa tulisi ottaa huomioon virkistyskäyttäjien ja metsänomistajien maisemalliset arvostukset erityyppisten hakkuiden suhteen. Maisemallisesti arvokkailla ja herkillä alueilla voitaisiin suositella maisema-arvot huo mioon ottavia erikoishakkuita ja sellaisia hakkuutapoja, jotka käyttäjät hyväksyvät. Tämän pohjaksi tarvittaisiin tietoa siitä kuinka metsänomistajat ja metsässä liikkujat kokevat muun muassa eri-ikäisrakenteisen metsien hakkuut, pienaukkohakkuut, poimintahakkuut sekä energiapuun korjuun. 8 Maisemallisesti arvokkailla ja herkillä alueilla voitaisiin suositella maisema-arvot huomioon ottavia erikoishakkuita ja sellaisia hakkuutapoja, jotka käyttäjät hyväksyvät.

9 Lisäksi tarvittaisiin maisemanhoidon mallikohteita, joissa olisi esimerkkejä maisemaa vaalivista hakkuista ja niiden kehittymisestä pitkällä aikavälillä. Mallikohteet voisivat olla paitsi todellisia kohteita maastossa myös virtuaalikohteita, jotka esitettäisiin visualisointiohjelmistojen avulla. Lisätietoja: Karjalainen, E., Mäkinen, K., Tyrväinen, L., Store, R. & Silvennoinen, H Maiseman huomioon ottaminen metsätaloudessa -kirjallisuuskatsaus. Ilmestyy Metlan työraportteja sarjassa. Maisemapainoitteista metsäsuunnittelua voitaisiin vahvistaa muun muassa kehittämällä ja testaamalla uusia suunnittelumenetelmiä sekä kouluttamalla suunnittelijoita. Selvitystä rahoittivat maa- ja metsätalousministeriö sekä Metsähallitus, ohjausryhmässä olivat lisäksi mukana Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, ympäristöministeriö, MTK, TTS tutkimus ja ProAgria Kainuu. TTS MESSUILLA Osallistumme useille messuille syksyn aikana: Finn Metko -metsäkonetapahtuma Jämsässä TTS tutkimus löytyy osastolta 458 ja TTS koulutus osastolta 1046 Pääkaupunkiseudun metsäpäivä Tapiolassa 4.9. klo 9 16 Habitare 10 -messut Helsingin Messukeskuksessa TTS löytyy osastolta 6b19 sekä Made in Finland -alueelta KoneAgria-maatalouskonenäyttely Jyväskylä Paviljongissa TTS löytyy osastolta A 420 Metsä-messut Helsingin messukeskuksessa TTS löytyy osastolta 1c13 9

10 M etsäalan yrittäjyys vai palkkatyö? BIOENERGIAN ASIANTUNTIJA JUKKA MAKKONEN, TTS TUTKIMUS, fi KUVA: ARTO MUTIKAINEN 10 Suomen metsät tarvitsevat hoitajia nyt ja tulevaisuudessa. Metsäpalveluyrittäjyys on nähty yhtenä keinona vastata tulevaan tarpeeseen. Löytyykö metsäalan palkansaajilta metsäpalveluiden tuottamiseen tarvittavaa tietoa ja kiinnostusta ryhtyä yrittäjäksi? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia vuoden 2010 lopulla toteutettavassa tutkimuksessa. TTS tutkimus selvittää kyselytutkimuksella, kuinka palkansaajatyössä olevat metsäalan ammattilaiset suhtautuvat metsäpalveluyrittäjyyteen. Näkemykset kerätään nettikyselynä neljän liiton jäsenistöltä. Mukana ovat Koneyrittäjien liitto, Metsänhoitajaliitto, Puuliitto ja Meto Metsäalan ammattilaiset mukaan lukien yrittäjät. Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää potentiaalisten metsäpalveluyrittäjien haluja, kiinnostusta sekä mahdollisuuksia siirtyä yrittäjiksi. Lisäksi selvitetään jo alalla olevien yrittäjien mahdollisuudet laajentaa toimintaansa. Tutkimuksen tuloksena saadaan tietää muun muassa, onko palkansaajatyö ammattilaisten mielestä miellyttävämpi ratkaisu ja millä tavalla. Tuloksista tulee myös selviämään, kuinka paljon ammattilaisten halut suuntautuvat yrittäjyyteen. METSÄALA TARVITSEE TEKIJÖITÄ Metsätalous ja puun hankinta elää vahvaa murroskautta. Metsäsektorin suurimpina haasteina on pidetty uusien metsänomistajien ja puukaupan aktivointia sekä metsäpalvelujen ja neuvontapalvelujen kilpailutusta. Muutoksen kourissa ovat kaikkien kentällä toimivien organisaatioiden työt kuten metsänparannustyöt, metsänhoitotyöt ja puunostossa ennen kaikkea energiapuun osto ja haketoimitukset. Metsäpalveluyrittäminen on nähty mahdollisuutena tehdä eri työkokonaisuuksia rationaalisemmin, asiakaslähtöisemmin ja kustannustehokkaammin. Metsäpalveluyrittäjyyden lisääntymisessä ovat avainasemassa alalla tällä hetkellä toimivat yritykset, mutta ennen kaikkea uudet potentiaaliset yrittäjät. He ovat todennäköisesti ensisijaisesti metsäalan suunnittelu- ja toteutustöitä tekevät metsätoimihenkilöt.

11 Nyky la (palkansaajatyö) Vaadi u uhraus Tarjolla oleva vaihtoehto (yri äjyys) Arvopeili, jolla yrittäjyyshaluja tutkitaan. Peilaus 1. Arvio siitä, kuinka nyky la vastaa asete uja tavoi eita Ratkaisuille asete u tavoite (toimeentulo ja hyvinvoin työelämässä) Peilaus 2. Odotus siitä, kuinka tarjolla oleva vaihtoehto vastaisi asete uja tavoi eita ARVOPEILI PALJASTAA KIINNOSTUKSEN Kyselyn vastauksista tutkitaan perinteisten korrelaatioiden lisäksi vastaajien arvomaailmaa. Analyysityökaluna toimii arvopeili, jossa vastaajat peilailevat yrittäjyyden ja palkansaajatyön etuja. Koostetut vastaukset esitellään kuvaajissa, jotka paljastavat kumpi kiinnostaa enemmän. Tutkimushankkeen tuloksena saadaan tietoa metsäpalveluyrittämisen nykytilasta ja kasvupotentiaalista. Jo toimivilta metsäpalveluyrityksiltä saadaan tietoa yritysten palvelutarjonnan laajuudesta. Linkki tutkimukseen lähetetään järjestöjen jäsenistölle ja julkaistaan TTS:n Internet-sivuilla. Tutkimuksen välituloksia raportoidaan vuoden lopulla ja lopulliset tulokset ensi vuoden alussa. 11

12 H ara vastaan harvesteri TUTKIJA AKI JOUHIAHO, TTS TUTKIMUS, 12 TTS:n tutkimuksessa vertailtiin kantoharaan ja kantoharvesteriin perustuvia kannonnoston valtamenetelmiä. Tulosten mukaan kannonnoston tuottavuutta on mahdollista parantaa. Energiantuotannossa hyödynnettävä kanto- ja juuripuu nostetaan Suomessa kantoharalla ja kantoharvesterilla. Vuonna 2009 kanto- ja juuripuuta nostettiin energiatarkoituksiin 0,8 miljoonaa kuutiometriä, mikä edusti 15 prosenttia lämpö- ja voimalaitoksissa käytetystä metsähakkeesta. Edellisvuodesta kantojen energiakäyttö on kasvanut 45 prosenttia ja kasvu näyttäisi jatkuvan edelleen. Kannonnoston valtamenetelmät perustuvat tela-alustaisen kaivukoneen kauhan tilalle asennettuihin laitteisiin, jotka voidaan jakaa kahteen tyyppiin: hydraulisella halkaisuterällä varustettuihin nosto- ja paloittelulaitteisiin eli kantoharvestereihin ja kantoharaan ilman kantopaloja leikkaavaa ominaisuutta. Metsätehon selvityksen mukaan vuonna 2007 kannonnostossa oli runsaat 100 tela-alustaista kaivukonetta, joiden kannonnostolaitteista vajaassa puolessa oli hydraulinen halkaisuterä. TTS tutki kantoharan ja kantoharvesterin tuottavuutta siten, että molemmat laitteet olivat samoilla Etelä-Hämeen kivennäismailla sijaitsevilla kannonnostokohteilla ja vierekkäisillä tutkimuskoealoilla. Näin korjuuolosuhteista johtuvat erot saatiin niin pieniksi kuin käytännön olosuhteissa on mahdollista. Tutkimuskohteina oli kaksi kannonnostokohdetta, joista toinen oli vähäkivinen ja toisella kivisellä kohteella oli runsaasti suurikokoisia pintakiviä. Kantoharaa edusti A. Hirvonen Oy:n kantohara Väkevä ja kantoharvesteria Tervolan Konepaja Oy:n Pallari KHM-140. Molemmat kannonnostolaitteet oli liitetty tekniikaltaan ja ulkoisilta mitoiltaan vastaaviin tela-alustaisiin 21 tonnin painoisiin kaivukoneisiin. Molempien koneiden kuljettajilla oli useiden vuosien kokemus kannonnostosta. TUOTTAVUUDESSA EI SELVIÄ EROJA Kannonnostotyön keskimääräinen tuottavuus oli kantoharalla 12,7 m 3 /tehotunti ja kantoharvesterilla 12,0 m 3 /tehotunti. Kantoharan tuottavuus oli siis keskimäärin 6 prosenttia kantoharvesterin tuottavuutta suurempi. Kun maanmuokkaukseen kulunut tehoaika laskettiin mukaan, laski kannonnostotyön tuottavuus prosenttia. Tulosten perusteella ei voida vetää yleispätevää johtopäätöstä siitä, että kantoharvesteriin ja kantoharaan perustuvien kannonnostomenetelmien tuottavuudessa olisi eroa. Ero voi selittyä pelkästään kuljettajakohtaisilla eroilla. Kantoharan peruskoneessa oli käytössä suuremmat kierros- ja liikenopeudet, jolloin kantoharan liikkeet olivat nopeampia kuin kantoharvesterin. Molemmissa koneissa samoja liikenopeuksia käyttämällä tulokset olisivat näyttäneet toisenlaisilta.

13 Tuo avuus, m 3 /teho-h Hara (nosto) Harvesteri (nosto) Hara (nosto+muokkaus) Harvesteri (nosto+muokkaus) Kantoläpimi a, cm TTS tutki kannonnoston valtamenetelmien eli kantoharan ja kantoharvesterin tuottavuutta siten, että molemmat laitteet olivat samoilla kannonnostokohteilla ja vierekkäisillä tutkimuskoealoilla. Näin korjuuolosuhteista johtuvat erot saatiin vertailua varten niin pieniksi kuin käytännön olosuhteissa on mahdollista. Kuva: Aki Jouhiaho Kuvan esittämällä vähäkivivisellä kannonnostokohteella kantoharan tuottavuus oli 12,2 m 3 /tehotunti ja kantoharvesterin kannonnostotyön tuottavuus 11,5 m 3 /tehotunti kantoläpimitan ollessa 40 senttimetriä. Kivisellä tutkimuskohteella vastaavat luvut olivat 12,7 ja 12,5 m 3 /tehotunti. Maanmuokkaus kannonnoston yhteydessä alensi tuottavuutta 1,9 3,1 m 3 /tehotunti. Kantoharvesterilla suurienkaan kantojen irrotus ei ollut kantoharaa nopeampaa. Sen sijaan kantopalojen kasaus oli kantoharaa nopeampaa kantoläpimitaltaan yli 25 senttimetrin kannoilla. Kaivukoneen kauhan tilalle asetettava harvesteri on haraa kalliimpi laite, mutta kuitenkin käyttökustannuksiltaan edullisempi. Kuva: Aki Jouhiaho HARVESTERI TEHOKKAAMPI KASAAJA Suuremmilla kannon läpimitoilla kantoharvesterin ja kantoharan tuottavuusero pieneni tai kääntyi päinvastaiseksi. Vaikka isojen kantojen irrotuksen olisi voinut odottaa olevan kantoharalla kantoharvesteria työläämpää, irrotusaika ei kuitenkaan ollut tuottavuuseroa selittävä tekijä. Sen sijaan paremman tuottavuuden suurilla läpimitoilla selitti kantoharvesterin nopeampi kantojen kasaus. Kasaus on kantoharvesterilla nopeampaa, koska hydraulinen halkaisuterä varmistaa kantopalan pysymisen laitteessa koko kasauksen ajan. Kantoharalla kasaus teettää keskimäärin enemmän työtä, koska kantopalat eivät pysy haran piikeissä yhtä hyvin ja tippuneita kantopaloja täytyy siten välillä siirrellä erikseen. Toinen mahdollinen eroa selittävä tekijä on se, että kantopalojen keskimääräinen kerralla kasattujen kantopalojen tilavuus heti irrotusvaiheen jälkeen saattoi olla kantoharvesterilla kantoharaa suurempi. varsinainen kannonhalkaisu vasta kantopalan kasaan pudotuksen yhteydessä. Kantoharaan nähden halkaisuterän liike irrotuksen yhteydessä on ylimääräinen työvaihe, mikä tehtiin tutkimuksessa kuljettajan omaksuman työtavan mukaan aina kannon koosta riippumatta. Jos kantoharvesteri hyödyntäisi tätä työmenetelmää kaikissa läpimittaluokissa, sillä voisi olla mahdollista saavuttaa sama tuottavuus kantoharan kanssa peruskoneen liikenopeuksia lisäämättä. Suurimpien kantojen osalla haramenetelmän kääntöpuolena on polttoaineen kulutuksen kasvu ja peruskoneeseen kohdistuva suurempi rasitus. TUOTTAVUUSTASO USEIDEN TEKIJÖIDEN SUMMA Tuottavuuteen vaikuttavat useat tekijät, minkä takia esimerkiksi erilaisia kannonnostoteknologioita käsittelevien tutkimusten tuottavuustulosten luotettava vertailu on vaikeaa. Esimerkiksi kuljettajan, maalajin (savi-/hiekkapitoisuus), kivisyyden, puulajin ja kantojen koon on todettu vaikuttavan työn tuottavuuteen. Myös kannonnoston ja puun kaadon välisen aikajakson pituudella saattaa olla vaikutusta kannonnostotyön tuottavuuteen. TUOTTAVUUTTA MAHDOLLISTA PARANTAA Kantoharvesterin läpimitaltaan alle 30 senttimetrin kantojen irrotustyön ajanmenekkiä voisi olla mahdollista pienentää prosenttia, jos pieniläpimittaiset kannot nostettaisiin kantoharan tapaan ilman hydraulisen halkaisuterän käyttöä. Alle 30 senttimetrin kannot nousevat haramenetelmällä helposti. Halkaisuterää voisi hyödyntää vasta irrotuksen jälkeen kasauksen alkaessa tehokkaan kasauksen varmistamiseksi ja 13

14 Metka metsäenergiaa kannattavasti -hankkeen tarkoitus on kehittää energiapuun korjuuta ja logistiikkaa. ( Maaseuturahasto Kantohara oli tutkimuksessa kantoharvesteria keskimäärin tuottavampi. Kantohara käytti kuitenkin suurempia moottorin kierroslukuja ja liikenopeuksia, joten kantoharaan perustuvaa menetelmää ei voida yleispätevästi pitää kantoharvesteria tuottavampana. Kuva: Aki Jouhiaho Kuljettajan merkitys on suuri erityisesti maanmuokkauksen ja puhdistuksen ajanmenekkeihin. Käytännössä kuljettajan arvioidaan toisinaan muokkaavaan maata tarpeettoman paljon, joskus liian vähän. Myös TTS:n tutkimuksen toisella kannonnostokohteella eri kuljettajien maanmuokkaukseen käyttämä aika erosi merkittävästi. Toinen kuljettajista käytti vain kolmanneksen toisen kuljettajan maanmuokkaukseen käyttämästä ajasta. Paloitteluun ja puhdistamiseen käytetty osuus tehotyöajasta saattaa olla eri kannonnostotutkimusten mukaan viidestä prosentista lähes 50 prosenttiin. TTS:n tutkimuksessa toisen kuljettajan paloittelu-puhdistus-työvaiheeseen kului samalla kannonnostotyömaalla kaksi kertaa enemmän aikaa, vaikka puhdistusmenetelmä oli molemmilla koneilla sama eli kantopalojen ravistelu. Luonnollisesti maalaji vaikuttaa puhdistamiseen tarvittavaan ajankäyttöön, mutta samalla kannonnostokohteella havaittujen erojen selitykseksi kannonnosto-olosuhteista ei ole. Käytännössä eroja synnyttävätkin kuljettajien erilaiset arviot hyvästä maanmuokkauksen työnjäljestä ja kantopalojen puhtaustasosta. Kantoharan peruskoneena toimineen kaivukoneen suuremman moottorin kierrosnopeuden ja voimantarpeen takia polttoaineenkulutus oli 70 prosenttia kantoharvesterin peruskoneen polttoaineenkulutusta suurempi. Vaikka kantoharvesterin hankintahinta oli kantoharaan verrattuna noin kaksinkertainen kauhankallistajan hankintahinta huomioiden, oli kantoharvesteri käyttökustannuksiltaan edullisempi. Kantoharan käyttötuntikustannus oli 4 prosenttia eli 2 /tunti kantoharvesterin kustannuksia suurempi. Sen sijaan 6 prosenttia suuremman tuottavuuden ansiosta haran yksikkökustannus oli 2 prosenttia eli 0,09 /m 3 kantoharvesteria pienempi. Kantoharan käyttökustannukset saattavat olla tehtyä kustannuslaskelmaa suuremmat, koska kantoharan peruskoneeseen kohdistuvan suuremman rasituksen takia huolto- ja korjauskustannukset saattavat nousta kantoharvesterin peruskonetta korkeammiksi. Maa-aines pöllyää, kun palstalla kuivuneita kantopaloja kuormataan kuljetettavaksi tienvarsivarastoon. Kannonnoston yhteydessä tehtävän kantopalojen ravistelu, palstalla kuivaus, metsä- ja kaukokuljetus ja 1 2 vuoden välivarastointi puhdistavat kantopaloja, mutta niiden merkityksen suuruutta kantopalojen puhtauteen käyttöpaikalla ei täysin tunneta. Jos kannonnostossa nykyisellään jopa lähes puolet tehotyöajasta vievän puhdistus- ja paloittelutyövaiheen ajanmenekkiä olisi mahdollista pienentää, tarjoaisi se kannonnostossa mahdollisuuden huomattaviinkin kustannussäästöihin. Kuva: Arto Mutikainen Lisätietoa aiheesta: Jouhiaho, A., Rieppo, K. & Mutikainen, A Kantoharan ja kantoharvesterin tuottavuus ja kustannukset. TTS tutkimuksen tiedote 2/2010 (738). 8 s HARVESTERIN KÄYTTÄMINEN HALVEMPAA

15 - EKOLOGISTA LÄMPÖÄ - Olemme FinnMetkossa osastolla 104 (hiekkakenttä). Tervetuloa! VETO-LÄMMITYSKATTILAT kw KIINTEÄN POLTTOAINEEN POLTTOLAITTEET Kw LÄMPÖKESKUKSET kw LAMBDA-OHJAUSKESKUKSET AUTOMAATTINUOHOUKSET (MEK. TAI PAINE-ILMA) AUTOMAATTISET TUHKANPOISTOT AUTOMAATTISYTYTYKSET SAVUKAASUSYKLONIT GSM-HÄLYTYSKESKUKSET TUHKANPOISTOT VELJEKSET ALA-TALKKARI OY HELLANMAANTIE HELLANMAA SUOMI - FINLAND 15 PUH: FAX: ASIAKASPALVELU@ALA-TALKKARI.FI

16 H TTS:N TESTISSÄ ydraulihalkojat TUTKIJAT ARTO MUTIKAINEN JA KARI VUORIO, TTS TUTKIMUS, ja 16 TTS tutkimus kokeili Metsälehden toimeksiannossa viittä 230 Voltin jännitteellä toimivaa omakoti- ja mökkikäyttöön tarkoitettua hydraulihalkaisijaa. Kokeiltavat koneet poikkesivat toisistaan joko rakenteellisesti tai toiminnallisesti. Deuzer 5 tn ja Deuzer 7 tn edustivat hyvin tavanomaisia vaakatasossa toimivia koneita, eroa niiden välillä oli oikeastaan vain halkaisuvoimassa ja sen kautta komponenttien mitoituksessa. WoodS1R lh 52 vaakakone oli omalla pyörällisellä jalustalla. Split 500 edusti mallia, jossa on kaksi kiinteää halkaisuterää ja kaksisuuntainen vaakatasossa toimiva halkaisu. Vaakatasossa toimivissa koneissa pölkky asetetaan halkaisun ajaksi vaaka-asentoon. Pystymallin koneissa pölkky halkaistaan pystyasennossa. Pölkkyä pidetään pystyssä apuvarsilla, jotka toimivat myös käyttökytkimien ohjaimina. Pystymallin edustaja kokeilussa oli Sheppach Ox Kokeilussa halottiin 33 cm:n pituisia, tavallisia suomalaisia koivupölkkyjä. Koneita käytti halontatyöhön tottunut henkilö. Työ pyrittiin järjestämään niin, että turhat liikkeet puiden siirtelyssä jäivät mahdollisimman vähäisiksi. Jokaisella koneella halottiin seuraavanlainen pölkkyerä: 1 kpl, läpimitta yli 25 cm, halkaisu 8:aan osaan; 2 kpl, läpimitta 20 cm, halkaisu 4:ään osaan; 5 kpl, läpimitta cm, halkaisu 4:ään osaan; 5 kpl, läpimitta cm, halkaisu 2:een osaan. Pölkkyerän halkomiseen käytetty aika ja sähkönkulutus mitattiin koneittain. Lisäksi mitattiin koneiden painot, puristusvoimat (Futek LCF500) sekä työliikkeiden nopeudet ja melutasot (Brüel & Kjær 2215) KILPAILEE KIRVEEN KANSSA Pieniä hydraulihalkojia on moitittu hitaiksi. Tämän kokeilun mukaan ne kuitenkin kilpailevat kirvespilkonnan kanssa. Hydraulihalkojien keskimääräinen tuottavuus tässä kokeilussa oli hieman alle 0,5 kiintokuutiota (= 0,75 pinokuutiota = 1,2 heittokuutiota) tunnissa. Lähes samat luvut on mitattu aikaisemmin kirvesvertailussa, kun kirveen varressa oli tavallisia satunnai-

17 sesti pilkontatyötä tekeviä henkilöitä. Halkojilla ei synny säleitä kuten kirveellä. Tämä johtuu siitä, että halkojilla toistuvia iskuja ei yleensä tarvita ja halkaisuterä osuu aina paikalleen pölkyn päähän. Kun hydraulihalkojissa käytettiin neljään osaan halkaisevaa ristikkoterää, oli tuntituottavuus 0,74 kiintokuutiometriä eli 38 prosenttia suurempi kuin ilman ristikkoterää. Kokeneelle kirveen käyttäjälle hydraulihalkojat eivät tuottavuudessa kuitenkaan pärjää, sillä työhön hyvin rutinoitunut kirveen heiluttaja tekee valmista pilkettä yli kaksinkertaisen määrän tämän testin koneiden tulokseen verrattuna. VALTTINA TURVALLISUUS Hydraulihalkojien yksi ehdoton valtti on turvallisuus. Koneissa on kaksi käyttökytkintä. Jotta kone toimisi, täytyy molempien kytkimien olla kytkettynä samanaikaisesti. Kytkimien etäisyys toisistaan (27 48 cm) ja sijoittelu on sellainen, ettei niitä voi käyttää yhdellä kädellä, molempia käsiä tarvitaan. Jos toinen kytkin vapautetaan, laite pysähtyy. Jos jompikumpi kytkimistä lukitaan omatoimisella virityksellä käyttöasentoon, sylinteri tekee puristusliikkeen, mutta ei paluuliikettä. Ja jos noudatetaan turvallisuusohjetta, jonka mukaan koneilla saa työskennellä vain yksi henkilö kerrallaan, eivät apumiehenkään sormet ole vaarassa. Kaikkien koneiden ohjeissa kehotetaan käyttämään kuulonsuojaimia. Mittaustemme perusteella melu saattaa nousta hetkellisesti vaaralliselle alueelle ainoastaan silloin kun terä tunkeutuu puuhun. Tyhjäkäyntimittauksissa melu pysytteli 70 dba:n tuntumassa. SÄHKÖTALOUS KUNNOSSA Vaakatasomalleissa sähkömoottori käynnistyy ainoastaan puristustoiminnon ajaksi. Pystymallin koneessa sähkömoottori pyörii jatkuvasti. Tämä näkyy tietenkin sähkön kulutuksessa. Kiintokuution pilkontaan vaakakoneet tarvitsivat sähköä 0,9 kwh ja pystykone 1,4 kwh. Kumpikin lukema on hyvinkin kohtuullinen. Jos sähkön hinta on esimerkiksi 10 senttiä/kwh, maksaa kiintokuution pilkonta vaakakoneilla 9 senttiä ja pystykoneella 14 senttiä. Käynnistettäessä laitteen sähköntarve voi olla moninkertainen. Yksivaiheisella moottorilla varustettu klapikone voi hetkellisesti nostaa laitteen ottaman virran määrän lähes 50 ampeeriin, vaikka tyhjänä käyvä laite käyttää virtaa vain 4 ampeeria. Silloin sähköverkon jännitekin voi pudota hetkellisesti alle 200 voltin, mikä saattaa näkyä esimerkiksi valojen välkkymisenä tai sähkölaitteiden putoamisena pois päältä. Tämä ei yleensä riko sähkölaitteita, mutta voi olla kiusallista sekä itselle että mahdollisesti jopa naapurille (Linna Martti, Kymppi 4-08). HALKAISUUN TARVITTAVA VOIMA Mittasimme myös, kuinka paljon tavallisen (pituus 32 cm, läpimitta noin 20 cm) koivupölkyn halkaisemiseen tarvitaan voimaa. Se riippuu tietenkin halkaistavan pölkyn ominaisuuksista (oksaisuus, sitkeys, kierous) ja siksi mittausarvot vaihtelivat suuresti. Pienimmillään voimantarve oli 10 kn (1000 kg) ja suurimmillaan 24 kn (2400 kg). Mukana ei ollut yhtään todella oksaista ja sitkeää pölkkyä. TYÖPISTE KUNTOON Kuten kirveshalonnassakin, kannattaa hydraulihalkojilla pilkottaessa tehdä työjärjestelyt huolellisesti. Koneiden viereen ja vaakakoneissa vastapuolelle on sijoitettava tasot, jotta pölkyt eivät putoile maahan. Jatkuva kyykkyjumppaa ei kannata turhaan tehdä. Alkuvalmisteluihin kuuluva pölkkyjen katkonta, tehdään se sitten millä keinoin tahansa, on tehtävä huolellisesti. Pölkkyjen päiden on oltava suoria. Vinot pölkynpäät tuottavat ongelmia kaikille koneille. Vaakakoneissa vinopäinen pölkky pyrkii hyppäämään pois halkaisusta. Pystymallissa vinopäisen pölkyn pitäminen pystyssä on vaikeaa. Kaiken kaikkiaan kokeilluista koneista jäi myönteinen vaikutelma. Halkaisujälki on siisti. Pakokaasuja ei synny ja laitteiden säilytys onnistuu pienissä tiloissa. Työturvallisuudessa ei havaittu puutteita. Kaikissa oli mukana suomenkielinen ohjekirja asiallisella tekstillä. Pieniä kirjoitusvirheitä toki löytyi, kuten yleensä käännösteksteissä. Erään koneen ohjekirjassa kutsuttiin halkaisulaitetta yhdessä lauseessa märkähiontakoneeksi ja toisessa sorviksi. Tutkija Arto Mutikainen ohjaimissa. Rauhallisen ja kiireettömän henkilön hyvä apuväline. Tarvittaessa klapia syntyy kyllä ripeääkin vauhtia. Kuva: Kari Vuorio Turvallisuuden vuoksi koneissa on kaksi käyttökytkintä, joita pitää käyttää yhtä aikaa. Kuva: Kari Vuorio 17

18 18 DEUZER 5TN Paino 47,5 kg Moottori 1,96 kw Ilmoitettu puristusvoima 50 kn (5 000 kg) Mitattu puristusvoima 49 kn (4 900 kg) Halkaistavan puun suurin pituus 52 cm Työntimen puristusliike 10,6 sekuntia Työntimen paluuliike 5,2 sekuntia Koepölkkyerän halkomisaika 10,3 sekuntia Laitteen pituus 95 cm, leveys 28 cm, korkeus 47 cm Hinta 189 euroa Myynti Hong Kong + Kone heti käyttövalmis, ei vaadi kokoamista. + Kevyt siirtää vetokahvan ja siirtopyörien avulla. + Hinta-laatusuhde hyvä. + Puristusvoima riittää normaaleille puille. + Mitattu työntövoima vain hiukan alle ilmoitetun. + Ristikkoterä (lisävaruste) helppo kiinnittää ja irrottaa ilman työkaluja. + Mahtuu pieneen tilaan. Helppo säilyttää ja kuljettaa paikasta toiseen. + Selkeä ohjekirja, jossa tekstit vain suomeksi ja ruosiksi. Puun työnnin pysähtyy ääriasennossa 14 cm etäisyydelle halkaisuterästä. Mikäli etäisyys olisi pienempi, halkeaisi sitkeä ja oksainen pölkky kertatyönnöllä eikä pölkkyä tarvitsisi kääntää. Työntimen pinta sileä ja kupera. Jäinen pölkky luiskahtaa helposti halkaisusta. Pieni terävähkö nasta työntimen pinnassa auttaisi asiaa. Ristikkoterän vaakaterä voisi olla ylempänä, jotta pölkyt halkeaisivat tasakokoisimmiksi pilkkeiksi. Vaatii leveän työskentelytason, jotta valmiit pilkkeet eivät putoile maahan. DEUZER 7TN Paino 48,5 kg Moottori 2,9 kw Ilmoitettu puristusvoima 70 kn (7 000 kg) Mitattu puristusvoima 58,4 kn (5 840 kg) Halkaistavan puun suurin pituus 52 cm Työntimen puristusliike 11,5 sekuntia Työntimen paluuliike 5,0 sekuntia Koepölkkyerän halkomisaika 9,8 sekuntia Laitteen pituus 97 cm, leveys 28 cm, korkeus 49 cm Hinta 249 euroa Myynti Hong Kong + Samat plussat kuin Deuzer 5tn. Mitattu työntövoima reilusti alle ilmoitetun. Muut miinukset samat kuin Deuzer 5tn. SPLIT 500 Deu euze zer 5t n ja 7 tn Paino 55,1 kg Moottori 1,85 kw Ilmoitettu puristusvoima oikealta vasemmalle 40 kn (4000kg), vasemmalta oikealle 50 kn (5000 kg) Mitattu puristusvoima oikealta vasemmalle 34,5 kn (3450kg), vasemmalta oikealle 38,3 kn (3830kg) Halkaistavan puun suurin pituus 49,5 cm Työntimen puristusliike oikealta vasemmalle 14,6 sekuntia, vasemmalta oikealle 11,7 sekuntia Koepölkkyerän halkomisaika 10,5 sekuntia Laitteen pituus 115 cm, leveys 26 cm, korkeus 48 cm Hinta 645 euroa Myynti Kone Glans Oy + Laadukkailta vaikuttavat komponentit. + Halkaisuterä koneen molemmissa päissä. Toinen teristä kiilamaisempi. Tätä voi hyödyntää varsinkin silloin, kun pölkyt ovat helposti halkeavia. + Puun työnnin pysähtyy ääriasennossa riittävän lähelle halkaisuterästä. Tämä vähentää tarvetta toistaa pölkyn halkaisu. + Työntimen pinnassa ristikko, joka pitää pölkkyä paikoillaan halkaisun aikana. + Puristusvoima riittää tavallisille puille. + Pienikokoinen kone. Varastointi ja kuljetus helppoa. + Siirtopyörät ja vetokahva helpottavat siirtämistä. Mitatut puristusvoimat reilusti alle ilmoitettujen. Kaksisuuntainen toiminta nostaa hinnan melko korkeaksi, mutta työn tuottavuuteen toiminnalla ei ole juurikaan vaikutusta. Lisäksi kaksisuuntaisuus vaatii reilun kokoisen työskentelytason, sillä pilkkeitä putoilee koneen molemmista päistä. Hidas puristusliike oikealta vasemmalle. Sitkeitä ja oksaisia puita pilkottaessa puristusvoimaa voisi olla lisää. Split 500

19 Wood od S1 R lh52 WOOD S1 R LH52 Paino 46,8 kg (sisältää pyörällisen jalustan) Moottori 2,2 kw Ilmoitettu puristusvoima 50 kn (5 000 kg) Mitattu puristusvoima 46,5 kn (4 650 kg) Halkaistavan puun suurin pituus 52 cm Työntimen puristusliike 10,7 sekuntia Työntimen paluuliike 6,3 sekuntia Koepölkkyerän halkomisaika 9,9 sekuntia Laitteen pituus 94 cm, leveys 25 cm, korkeus 104 cm (jalustaan kiinnitettynä) Hinta 279 euroa Myynti Agrimarket + Siro mutta silti tukevalta vaikuttava rakenne. + Puristusvoima riittää tavallisille puille + Pienikokoinen kone. Varastointi ja kuljetus helppoa. + Jalustan ansiosta työskentelykorkeus on hyvä (94 cm). Pyörällinen jalusta helpottaa myös koneen siirtämistä. + Mitattu puristusvoima lähellä ilmoitettua + Hinta-laatusuhde miellytti Jalustan kokoaminen ja kiinnittäminen halkaisulaitteeseen vaatii hieman askartelua. Myös tässä koneessa puun työnnin pysähtyy liian etäälle (12 cm) halkaisuterästä. Työntimessä kupera ja liukas pinta. Jalustasta huolimatta vaatii työtason, jotta valmiit pilkkeet eivät putoa maahan. SCHEPPACH OX Paino 135 kg Moottori 3,0 kw Ilmoitettu puristusvoima 60 kn (6000kg) Mitattu puristusvoima 55,3 kn (5530 kg) Halkaistavan puun suurin pituus 57cm/82cm/102 cm Työntimen puristusliike 8,8 sekuntia Työntimen paluuliike 2,0 sekuntia (Huom. molemmat liikenopeudet mitattu, kun halkaisuterä säädetty 39 cm:n etäisyydelle pöytätasosta.) Koepölkkyerän halkomisaika 8,4 sekuntia Laitteen pituus 75 cm, leveys 44 cm, korkeus 106/161 cm Hinta 899 euroa Myynti Fagimex Ky + Tukeva rakenne + Pöytä säädettävissä kolmelle korkeudelle. Tämän ansiosta laitteella voidaan halkoa eripituisia pölkkyjä aina metriseen saakka. Pöydän siirto ei vaadi työkaluja. + Halkaisuterän liikkeen pituus säädettävissä halkaistavien pölkkyjen pituuden mukaan. Näin terä ei halkaise turhaan ilmaa ja työ nopeutuu. + Hyvä työasento ja työskentelykorkeus onnistuneen mitoituksen ansiosta. + Pystyasennossa pöydällä olevaa pölkkyä voidaan halkaisujen välillä käännellä ja pilkkoa se näin ilman että pilkkeet putoavat maahan. Kun pölkky on halottu, valmiit pilkkeet nostetaan nippuna pöydältä pinoon. + Edellä mainitusta johtuen työn tuottavuus kokeiltujen koneiden korkein. Saman voi sanoa käyttömukavuudesta. Kokoaminen vaatii askartelua. Halkaisuterän vähäisen kiilamaisuuden takia pölkky juuttuu tiukasti kiinni terään ja nousee terän mukana ylös. Pölkyn irrottaminen voi olla joskus työlästä. Ristikkoterästä ei aina ole etua. Sen toistuva irrottaminen ja kiinnittäminen ei ole mielekästä, sillä sitä varten tarvitaan sopiva lenkki- tai jakoavain. Raskas siirreltävä. Kokonsa takia ei myöskään sovi henkilöauton tavaratilassa kuljetettavaksi. Vähäiseen käyttöön hinnakas kone. Scheppach Ox

20 SÄHKÖKÄYTTÖISET HYDRAULIHALKOJAT Merkki Malli Moottori Puristusvoima kn Puristusvoima kg Paino kg Halkaistavan puun suurin pituus, cm Hinta, maaliskuu 2010 Halkaisutoiminto BT-LS 44 Vaaka 1,5 kw/230 V Yksisuuntainen Kauppahuone Harju Oy BT-LS 610 Pysty 2,2 kw/230 V /77/ Yksisuuntainen Kauppahuone Harju Oy Deuzer 5 T Vaaka 1.96 kw/230 V , Yksisuuntainen Hong Kong Deuzer 5/6 T Vaaka 1.96 kw/230 V 50/ / Kaksisuuntainen Hong Kong Deuzer 7 T Vaaka 2,9 kw/230 V , Yksisuuntainen Hong Kong FXA 37 Vaaka 1,5 kw/230 V Yksisuuntainen Rautia, Rautakesko, M. Landen Ky FXA 52 Vaaka 1,5 kw/230 V Yksisuuntainen Rautia, Rautakesko GlansPower LS8T-1050 Pysty 3,0 kw/230 V /55/ Yksisuuntainen Kone-Glans Oy Halkaisukone 5T/52 Vaaka 1,5 kw/230 V Yksisuuntainen Motonet Halkaisukone 6 tn 39 Vaaka 2,0 kw/400 V 50/ / Kaksisuuntainen Motonet Halkaisukone 8 tn 52 Vaaka 2,4 kw/400 V Yksisuuntainen Motonet Halkaisukone 6t Pysty 3,0 kw/400 V ,5/77,0/105,5 399 Yksisuuntainen Motonet Halkaisukone klapi max 52 Vaaka 1,5 kw/230 V Yksisuuntainen Motonet Halkaisukone LS6T/52 Vaaka 2,2 kw/230 V , Yksisuuntainen Kone-Glans Oy Halkomakone 4T Vaaka 1,5 kw/230 V Yksisuuntainen Biltema Herkules 40 Vaaka 1,5 kw/230 V Yksisuuntainen Bauhaus Herkules 60 Pysty 1,5 kw/230 V / Yksisuuntainen Bauhaus Horse Power 4 T Vaaka 1,5 kw/230 V Yksisuuntainen Hong Kong Horse Power 7 T Vaaka 1,7 kw/230 V Yksisuuntainen Hong Kong K`POWER 52 Turbo 7 Vaaka 1,5 kw/230 V Yksisuuntainen M. Landen Ky, Rautakesko, Rautia KELLFRI 13-HK 777 Vaaka 2,9 kw/230 V Yksisuuntainen Kellfri Oy KELLFRI LS 5T 37 Vaaka 1,5 kw/230 V Yksisuuntainen Kellfri Oy Log Splitter 5/6 T Vaaka 1,5 kw/230 V 50/ / Kaksisuuntainen Biltema Log Splitter 8 T Vaaka 2,9 kw/230 V Yksisuuntainen Biltema Lumag HOS 6,6 T Pysty 3,0 kw/400 V /78/102,4 359 Yksisuuntainen Bauhaus Lumag HOS 8,8 T Pysty 3,5 kw/400 V /78/102,5 399 Yksisuuntainen Bauhaus Power Woody 50 Vaaka 1,5 kw/230 V Yksisuuntainen M. Landen KY Scheppach Ox Pysty 4,1 kw/400 V / Yksisuuntainen Fagimex Ky, Rautakaupat Scheppach Ox Pysty 3,0 kw/230 V /82/ Yksisuuntainen Fagimex Ky, Rautakaupat Scheppach Ox Pysty 3,7 kw/400 V /82/ Yksisuuntainen Fagimex Ky, Rautakaupat Scheppach Ox t700 Vaaka 2,3 kw/230 V Yksisuuntainen Fagimex Ky, Rautakaupat Scheppach Ox t800 Vaaka 3,0 kw/400 V Yksisuuntainen Fagimex Ky, Rautakaupat Scheppach Ox t500 Vaaka 2,05 kw/230 V Yksisuuntainen Fagimex Ky, Rautakaupat Split 500 Vaaka 1,8 kw/230 V 40/ / Kaksisuuntainen Kone-Glans Oy, Pienkone Timonen Split 6000 M Vaaka 2,2 kw/230 V Yksisuuntainen Kone-Glans Oy Split 620M Pysty 2,2 kw/230 V Yksisuuntainen Kone-Glans Oy Valto 5T Vaaka 1,5 kw/230 V Yksisuuntainen Myllymäki Oy Valto 7T Vaaka 2,2 kw/230 V Yksisuuntainen Myllymäki Oy Wood S1R lh 52 Vaaka 2,2 kw/230 V *47 52 *279 Yksisuuntainen Agrimarket *sis. jalustan ja ristikkoterän Myyjä 20