Kunta- ja palvelurakenneuudistus - Pääkaupunkiseudun väestöanalyysi

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu Pekka Vuori Kunta- ja palvelurakenneuudistus - Pääkaupunkiseudun väestöanalyysi Lakiin kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta liittyvän asetuksen toimeenpanosuunnitelmassa todetaan, että Väestöanalyysi tehdään Tilastokeskuksen tuottamien tietojen perusteella ikäryhmittäin tai perustellusta syystä muiden ennusteiden perusteella. Pääkaupunkiseudun kuntien väestö- ja palvelutarveanalyysissa päätettiin käyttää kuntien omia väestöennusteita seuraavista syistä: Muuttoliike vaikuttaa Helsingin seudun väestökehitykseen huomattavasti. Seutu muodostaa yhteisen työ- ja asuntomarkkina-alueen. Tilastokeskuksen ennusteista poiketen kuntien omissa ennusteissa on huomioitu kotimaan muutto-oletuksissa työmarkkinaperäinen ja seudun sisäinen, asuntomarkkinaperustainen muuttoliike. Kuntien omissa väestöennusteissa huomioidaan myös asuntotuotantomahdollisuudet, jotka nopean kasvun oloissa rajoittavat etenkin Helsingin väestönkasvua ja siirtävät sitä naapurikuntiin. Espoo ja Vantaa kasvoivat mm. tämän vuoksi 199-luvun lopulla selvästi nopeammin kuin Tilastokeskuksessa ennakoitiin. Pääkaupunkiseudun kunnissa on laadittu omia väestöennusteita jo vuosikymmenten ajan, ja ne ovat yleensä osuneet paremmin oikeaan kuin Tilastokeskuksen ennusteet. Esimerkiksi Helsingissä vuoden 1994 jälkeen laaditut ennusteet ovat poikenneet kokonaisväestömäärän osalta maksimissaan 2 prosenttia toteutuneesta. Seutu poikkeaa muusta Suomesta siten, että täällä palvelutarpeen kehityksessä tulee huomioida suomen- ja ruotsinkielisen väestön lisäksi vieraskieliset. Näille väestöryhmille laadittiin omat ennusteet, koska niitä ei ole tehty Tilastokeskuksessa. Työryhmän jäsenet Pekka Vuori, Helsinki Teija Jokiranta, Espoo Juhani Riihelä, Vantaa Arja Salmi YTV Olli-Pekka Hatanpäää, Uudenmaan liitto Asiantuntijana Seppo Laakso KaupunkitutkimusTA Oy Erityisesti vieraskielisen väestöennusteen menetelmäasiantuntijana toimi Juhani Riihelä 1

2 Pääkaupunkiseudun ennustettu väestökehitys vuoteen 225 Pääkaupunkiseudun väkiluku kasvoi vuosina 2-26 ennakkotiedon mukaan lähes 52 hengellä ja miljoonan raja saavutetaan keväällä 27. Puolet kasvusta, 25 tuli Espooseen, Helsingissä ja Vantaalla kasvu oli 13 henkeä. Väestöennusteen mukaan vuoden 215 alussa Pääkaupunkiseudun väestömäärä on 1 55 ja vuonna 225 noin Seudun vuotuinen kasvu on siten keskimäärin,8 prosenttia vuosina ja koko ajanjaksolla,7 prosenttia vuodessa. Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun kuntien väkiluku vuodenvaihteessa 25/26 ja ennuste ja 225 sekä väkiluvun muutos. Väkiluku Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseutu Väkiluvun muutos %/vuosi %/vuosi Helsinki ,4 32,3 Espoo ,5 6 1,4 Vantaa ,1 37 1, Kauniainen 329,4 15,1 Pääkaupunkiseutu , ,7 Pääkaupunkiseudun vuosien 2-25 väestönkasvusta yli puolet on maahanmuuttajia, viime vuosina jopa 75 9 prosenttia. Maahanmuuttajaväestön kasvusta 8 prosenttia johtuu muuttovoitosta, vaikka syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden onkin paljon suurempi kuin kantaväestöllä ikärakenteen nuorekkuudesta johtuen. Huomattavaa on myös se, että 2-luvulla lähes kolmasosa vieraskielisten muuttovoitosta saatiin muualta Suomesta. Vieraskielisten määrä kasvoi vuoden 25 aikana suuremmaksi kuin ruotsinkielisten, ja vuoden 25 lopussa vieraskielisiä oli 7 prosenttia Pääkaupunkiseudun väestöstä, ruotsinkielisiä oli 6,5 prosenttia. 2

3 Väestöennusteen tausta ja pääkomponentit Pääkaupunkiseudun muuttotase 2-25 Pääkaupunkiseudun kuntien väestöennusteet on laadittu menetelmällä, jossa toisaalta ennustetaan koko työ- ja asuntomarkkina-alueen, Helsingin seudun vaihtoehtoisia kehitysmahdollisuuksia, jotka perustuvat eri näkemyksiin Helsingin seudun aluetalouden kehityksestä, toisaalta seudun sisäistä kehitystä ennustetaan demografisin perustein, erityisesti huomioiden asuntomarkkinoiden vaikutus sisäisessä muuttoliikkeessä. Siten ennusteessa käytetty muuttoliikkeen jaottelu poikkeaa väestönmuutostilastoissa ja Tilastokeskuksen ennusteessa käytetystä jaosta: kuntien välinen muutto / maahan- ja maastamuutto : Seudun sisäisellä muuttoliikkeellä tarkoitetaan Helsingin seudun 14 kunnan välisiä muuttoja. Helsingin ulommalla työmarkkinavyöhykkeellä tarkoitetaan Helsingin seudun ulkopuolista osaa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnista sekä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntia. Muu kotimainen muutto sisältää muun maassamuuton sekä Suomen kansalaisten ulkomaisen muuton. Ulkomaalaisten muutolla tarkoitetaan ulkomaan kansalaisten muuttoa ulkomaiden sekä Helsingin / Helsingin seudun välillä. Seudun sisäistä muuttodynamiikkaa kuvaa se, että 2-luvulla Helsinki on saanut työmarkkina-alueen ulkopuolelta, muusta Suomesta Pääkaupunkiseudulle tulleesta muuttovoitosta kolme neljäsosaa ja ulkomaista kaksi kolmasosaa. Sekä Helsinki, Espoo että Vantaa ovat kukin menettäneet muuttotappiona muulle työmarkkina-alueelle, lähinnä seudun kehyskuntiin vuosittain 1 3 henkeä. Sen lisäksi Helsinki on menettänyt Espooseen keskimäärin 1 8 ja Vantaalle 1 henkeä vuodessa muuttotappiona. Kauniainen on saanut pienen muuttovoiton muualta Suomesta, mutta menettänyt sekä naapurikuntiin että muulle seudulle väestöä. Luonnollinen väestönkasvu eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden on kasvattanut Pääkaupunkiseudun väestöä vajaalla 5 hengellä vuosittain 2-luvulla. Helsingin seudun työllisyys kääntyi kasvuun vuoden 24 viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan. Sitä ennen seudun työllisyys laski syksystä 22 alkaen. Työvoiman kysynnän kääntyminen kasvuun heijastui nopeasti Helsingin seudun ulkopuolelta seudulle ja erityisesti Helsinkiin tulevaan muuttoon. Helsingin seudulle laadittiin kolme väestöennustevaihtoehtoa, joka perustuvat Suomen taloudellisen kehityksen perusvaihtoehtoihin. Ennusteet ovat luonteeltaan tasaisen kasvun laskelmia, joissa ei pyritä ennakoimaan suhdannevaihteluiden ajoittumista ja suuruutta. Perusvaihtoehto perustuu näkemykseen, jonka mukaan Suomen ja Helsingin seudun talouden vuosina uudelleen vahvistunut kasvu jatkuu vuonna 26 ja siitä eteenpäin viennin ja kotimaisen kysynnän vetämänä. Perusvaihtoehdossa Helsingin seudun tuotanto kasvaa keskimäärin 3,5 % vuodessa ja työllisyys 1,5 % vuodessa jaksolla Helsingin seudun kasvulukujen ennakoidaan olevan sekä tuotannossa että työllisyydessä,5 1 %-yksikköä korkeampia kuin koko maassa. Perusvaihtoehdossa 3

4 arvioidaan, että Helsingin seutu pysyy edelleen kohtuullisen kilpailukykyisenä ja vetovoimaisena alueena ja pystyy ylläpitämään nykyisiä vahvuuksiaan sekä välttämään pahojen kansainvälisten ja kansallisten uhkien kärjistymisen. Helsingin seudun asuntomarkkinoiden arvioidaan pysyvän tulevaisuudessakin kireinä ja asuntojen hintaeron pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä ennakoidaan säilyvän vähintään entisen suuruisena. Hitaan kasvun vaihtoehdossa arvioidaan, että osa Helsingin seudun ilmeisistä uhkatekijöistä kärjistyy niin, että se heijastuu seudun talouskasvuun. Keskeiset vientialat, pääasiassa informaatioteknologia-sektori, ajautuvat pitkäaikaisiin vaikeuksiin kiristyvän kansainvälisen kilpailun sekä tuotannon ulkomaille siirtymisen vuoksi. Uusia kasvualoja ei ilmaannu Helsingin seudulle korvaamaan taantuvia aloja. Nämä kehityskulut johtavat hitaaseen talouskasvuun, jossa Helsingin seutu vetää perässään myös muun suomen pitkäaikaiseen taantumaan. Nopean kasvun vaihtoehdossa maailmatalouden sekä erityisesti Venäjän, Aasian ja talouksien oletetaan kehittyvän suotuisasti. Helsingin seudun keskeiset vientialat pysyvät kilpailukykyisinä ja kasvattavat edelleen tuotantoaan sekä tutkimus- ja kehitystoimintaansa Helsingin seudulla, vaikka toimintaa laajennetaan myös muissa maissa. Helsingin seutu pystyy houkuttelemaan alueelle kansainvälisiä investointeja sekä uusia kasvavia toimialoja korvaamaan kypsien toimialojen kasvun hiipumisen. Viennin ja investointien kasvu heijastuvat paitsi korkean teknologian alojen tuotantoon ja työllisyyteen, myös työvaltaisten palvelualojen kasvuun. Vaikka väestöennusteessa ei ennakoida suhdannevaihteluita, on todennäköistä, että nopean kasvun vaihtoehto toteutuisi toistuvina muutaman vuoden pituisina kasvujaksoina pikemmin kuin yhtäjaksoisena tasaisena kasvuna. Taulukko: Helsingin seudun työpaikkojen kasvu (% vuodessa keskimäärin) ennustevaihtoehdoissa Vaihtoehto Perusvaihtoehto Nopea kasvu Hidas kasvu.5.. Koko Helsingin seudun 14 kunnan väestönkasvuun nopea talouskasvu toisi vuoteen 225 mennessä noin 37 asukasta, 17 prosenttia enemmän kuin perusvaihtoehto, hitaan kasvun oloissa väestömäärä kasvaisi 35 henkeä vähemmän kuin perusvaihtoehdossa. Asuntomarkkinat ennustevaihtoehdoissa Väestöennuste perustuu näkemykseen, että seudulla on asuntotuotantoon pitkällä aikavälillä riittävästi maaresursseja nopeankin väestönkasvun tarpeisiin, mutta erityisesti Helsingissä tuotannossa saattaa esiintyä hidasteita. Seudun asuntotuotantomahdollisuuksien mukainen tuotanto mahdollistaa väljyyskasvun sekä samanaikaisen perusvaihtoehdon mukaisen väestönkasvun. Hitaan kasvun vaihtoehdossa on todennäköistä, että asuntokysyntää ei ole riittävästi, vaan tuotanto toteutuu alhaisemmalla tasolla kuin mihin tuotantopotentiaali antaisi mahdollisuuden. Nopean kasvun vaihtoehdossa Helsingissä tuotantomahdollisuudet eivät riitä, vaan väljyyskasvun ja 4

5 väestönkasvun aikaansaama asuntokysyntä edellyttäisivät lisää tuotantomahdollisuuksia viimeistään 22-luvun alkupuolella. Espoon ja Vantaan rakentamismahdollisuudet ovat Helsinkiä paremmat, ja tässä tilanteessa Espoon, Vantaan sekä seudun kehyskuntien väestönkasvu kiihtyisi. Pääkaupunkiseudun väestöennusteen oletukset Pääkaupunkiseudun vuosittaiseksi muuttovoitoksi oletettiin 4 henkeä vuosina 26-27, 3 6 vuosina ja sen jälkeen 3 henkeä. Sekä suomen- että ruotsinkielisten osalta muuton oletetaan olevan tappiollista etenkin seudun kehyskuntien mutta myös laajemman työmarkkina-alueen hyväksi, joten Pääkaupunkiseudun kasvu perustuu kokonaan vieraskielisten muuttovoittoon ja luonnolliseen väestönkasvuun, kuten on tapahtunutkin vuodesta 22 alkaen. Vieraskielisten muuttovoitto on alkuvuosina 4 7 henkeä ja alenee 22-luvulla 3 2 henkeen. Kokonaishedelmällisyyden oletetaan pysyvän 2-luvun alkupuolen keskimääräisellä tasolla, mutta alle 3-vuotiailla alenevan edelleen jonkin verran Helsingissä. Kuolleisuuden oletetaan alenevan 1,5 prosentilla vuodessa 21 saakka ja siitä eteenpäin 1 prosentilla. Syntyneiden määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 225, mutta kuolleiden määrä kasvaa nopeammin, joten luonnollinen väestönkasvu hidastuu nykyisestä 4 5 hengen tasosta alle 4 :een. Maahanmuuttajien määrää ei ole Suomessa aikaisemmin ennustettu. Koska Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajat ovat niin merkittävästi kasvava ryhmä, laadittiin perusteltuihin oletuksiin nojautuva väestöprojektio. Vaikka maahanmuuttajaväestön määrän ennustamiseen sisältyy huomattavaa epävarmuutta, projektion voidaan ajatella kuvaavan kehitystä, johon kuntien ja valtion pitäisi palvelujen suunnittelussaan varautua. Projektio perustuu seuraaviin lähtökohtiin: Maahanmuuttajaväestönä käytetään vieraskielistä väestöä, josta on saatavissa eniten ennusteparametrien muodostamiseen tarvittavia väestönmuutostietoja. Vieraskieliset ryhmiteltiin kahdeksaan ryhmään, joille määriteltiin omat väestönmuutosparametrit. Ennusteparametrien lähtötietoina käytetään pääsääntöisesti vuosien väestönmuutostietoja sekä muihin lähteisiin perustuvia käsityksiä eri ryhmien muuttoliikkeen kehityksestä. Vieraskielisen väestön tulomuutto Pääkaupunkiseudulle jaetaan seudun neljään kuntaan nykyisessä suhteessa. Vieraskielisen väestön ennuste laadittiin erikseen 8 eri kieliryhmälle, jolle laskettiin omat muuttoliike- ja hedelmällisyyskertoimet. Kuolleisuudesta käytettiin koko väestön kertoimia ikääntyneen vieraskielisen väestön pienen määrän vuoksi. Koska maahanmuuttajaperheistä huomattava osa on kaksikielisiä, noin 2 prosenttia vieraskielisille äideille syntyvistä lapsista saa suomen äidinkielekseen. Tämä on huomioitu syntyneiden ennusteessa. 5

6 Ruotsinkielisen väestön ennusteessa on vastaavasti huomioitu nykyinen tilanne, jossa kaksikielisessä perheessä lapsi useimmiten saa ruotsin äidinkielekseen, mikäli isä on ruotsinkielinen. Vieraskielisen väestön ennustetta käytettäessä on huomattava se seikka, että vieraskielisiksi määritelty väestöryhmä on hyvin epäyhtenäinen. Suomessa syntyneet ja kaksikielisissä perheissä kasvaneet saattavat olla suomen- tai ruotsinkielen taidoltaan huomattavasti lähempänä kantaväestöä kuin tänne aikuisena muuttaneet. Kuitenkin näissäkin tapauksissa joudutaan koulutukseen panostamaan, etenkin jos maahanmuuttajista koostuva asuinympäristö ei tue kielen omaksumista. Taulukko 2. Vieraskielisten muutto Pääkaupunkiseudulla sekä ennusteessa käytetty nettomuuton kokonaismäärä. Nettomuutto keskim. osuus % Keskim./vuosi Kieliryhmä Yhteensä Baltian kielet , Venäjä ym , Länsi-Eurooppa , Itä-Eurooppa 35 8, Lähi-Itä/Pohj-Afr , Muu Aasia ym , Muu Afrikka 63 16, Muu ja tunt. 22 6, Baltia (3 kieltä) 2. Venäjä + muut ent. Neuvostoliitossa puhutut kielet 3. Länsi-Euroopan kielet 4. Itä-Euroopan kielet (ei Turkki) 5. Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikan kielet (ml. turkki ja Saharan pohjoispuolinen Afrikka) 6. Muu Aasia (afganistan, pakistan, intia, kiina, japani, indonesia ym.) 7. Muu Afrikka (ml. somali ja Saharan eteläpuolinen Afrikka) 8. Muut ja tuntemattomat 6

7 Pääkaupunkiseudun väestöennuste ikä- ja kieliryhmittäin Helsingin väkiluvun ennustetaan kasvavan vuoteen 215 mennessä 17 7 hengellä ja vuoteen 225 mennessä vajaalla 32 hengellä. Vieraskielisen väestön osuus kasvusta on vuoteen 225 mennessä 52 henkeä, joten suomen ja ruotsinkielisen väestön määrän ennustetaan alenevan 2 hengellä nykyisestä. Espoon väkiluku on vuonna 215 noin 31 henkeä nykyistä korkeampi ja 6 vuonna 225. Espoossa vieraskielisten osuus kasvusta on vajaa puolet. Vantaan kasvu on näissä ajankohdissa 18 ja 37, ja kasvusta vieraskielisten osuus on yli puolet. Kauniaisten väkiluku ei juuri muutu nykyisestä. Koko Pääkaupunkiseudun ennustetaan kasvavan lähes 13 hengellä vuoteen 225 mennessä. Tästä kasvusta vieraskielisten osuus on 75 prosenttia eli vajaa 1 asukasta. Kaavio 1. Pääkaupunkiseudun väkiluku kunnittain ja ennuste vuoteen Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Kaavio 2. Pääkaupunkiseudun väkiluku ja ennuste vuoteen Kauniainen Vantaa Espoo Helsinki

8 Kaavio 3. Pääkaupunkiseudun ruotsin- ja vieraskielisten määrä ja ennuste vuoteen Vieraskieliset Ruotsinkieliset Työikäinen väestö Työikäisen väestön (tässä vuotiaat) määrä kasvaa vuoteen 225 mennessä Pääkaupunkiseudulla 34 hengellä. Kasvu hidastuu merkittävästi viime vuosien tasosta: Vuosina 2-25 Pääkaupunkiseudun työikäisten määrä kasvoi lähes 5 hengellä vuodessa, vuosina kasvun ennakoidaan olevan 2 5 ja vuosina vain 1 henkeä vuodessa. Vieraskielisen väestön kasvuarvion mukaan kantaväestön eli suomen- ja ruotsinkielisten määrä kääntyy laskuun jo 21, joten kasvu saataisiin ulkomaalaistaustaisesta väestöstä. Maahanmuuttajien määrän kasvusta huolimatta Helsingin kaupungissa työikäisten määrä kääntyy laskuun 21-luvun alussa. Vuonna 225 Pääkaupunkiseudun työikäisistä vajaa 17 prosenttia on taustaltaan vieraskielisiä. Helsingissä osuus on suurin, mutta Kauniaisia lukuun ottamatta kuntien välillä ei ole kovin suuria eroja. 8

9 Kaavio 3-4. Työikäisen väestön eli vuotiaiden määrä Pääkaupunkiseudulla kunnittain ja kieliryhmittäin ja ennuste vuoteen vuotiaat vuotiaat Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Muu kieli Suomi Ruotsi Päivähoitoikäiset Päivähoitoikäisten määrä laski Pääkaupunkiseudulla vuosina Suurin väheneminen tapahtui Helsingissä, mutta myös Espoossa ja Vantaalla vuosituhannen vaihteessa muutamina vuosina lasten määrä väheni. Päivähoitoikäisten määrä kääntyi vuonna 25 lievään kasvuun, mikä johtuu paljolti vieraskielisen väestön kasvusta. Alle 3-vuotiaiden määrä on kasvanut jo vuodesta 23 lähtien. Suomen- ja ruotsinkielistenkin päivähoitoikäisten ennakoidaan kääntyvän kasvuun Pääkaupunkiseudulla 212 alkaen. Helsingissä -6-vuotiaiden määrä ennustetaan kasvavan vuoteen 215 mennessä 1 2 hengellä, Espoossa 1 5, Vantaalla 1 ja Kauniaisissa vähenevän vajalla 1:lla, jolloin Pääkaupunkiseudulla olisi yhteensä 3 5 päivähoitoikäistä enemmän. Vuoteen 225 mennessä kasvua nykytilanteeseen verrattuna Helsingissä ja Vantaalla olisi 3 5, Espoossa 4 ja Kauniaisissa noin 5 nykyistä vähemmän. Koko Pääkaupunkiseudun kasvu olisi siten 11. Tällöin noin 17 prosenttia päivähoitoikäisistä ennustetaan olevan maahanmuuttajataustaisia, nykyisin osuus on 9 prosenttia. Tässä tilanteessa monilla asuntoalueilla maahanmuuttajaperheiden lapsia on enemmistö päivähoitoryhmissä. Jo nyt Pääkaupunkiseudulla on kuusi asuntoaluetta, joiden lapsista yli 3 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Näillä alueilla asuu yhteensä lähes 23 asukasta. 9

10 Kaaviot 5-6. Päivähoitoikäisten eli -6-vuotiaiden määrä Pääkaupunkiseudulla kunnittain ja kieliryhmittäin ja ennuste vuoteen vuotiaat -6-vuotiaat Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Muu kieli Suomi Ruotsi Peruskouluikäiset Peruskouluikäisten määrä kääntyi Pääkaupunkiseudun kaikissa kunnissa Espoota lukuun ottamatta laskuun vuonna 24. Ikäluokan kasvun ennakoidaan alkavan seudulla uudelleen vasta 215. Erityisesti Helsingin koululaisten määrä on vähenemässä huomattavasti, sillä vuonna 215 Helsingissä ennustetaan olevan yli 8 oppilasta vähemmän kuin vuoden 26 alussa. Samansuuruista vähenemistä ennakoidaan koko Pääkaupunkiseudulle. Espoossa oppilasmäärä kasvaa 1 4 hengellä ja Vantaalla vähenee saman määrän. Kauniaisissa vähennys on 15 henkeä. Vuoteen 225 mennessä Pääkaupunkiseudun oppilasmäärä on jälleen kääntynyt kasvuun, mutta ollaan vielä 2 5 henkeä nykytasoa alempana. Espoossa on kuitenkin 3 7 oppilasta nykyistä enemmän ja Vantaalla 4, mutta Helsingissä oppilasmäärä jää vielä 6 henkeä nykyistä alemmas. Kauniaisissa peruskoululaisten määrä laskee vielä vuoden 215 tasosta. Vuonna 225 lähes viidesosan seudun peruskouluikäisistä ennakoidaan olevan maahanmuuttajataustaisia, nykyisin osuus on 8 prosenttia. 1

11 Kaaviot 7-8. Peruskouluikäisten eli 7-15-vuotiaiden määrä Pääkaupunkiseudulla kunnittain ja kieliryhmittäin ja ennuste vuoteen vuotiaat 7-15-vuotiaat Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Muu kieli Suomi Ruotsi vuotiaat Lukio- ja ammattioppilaitosikäisten määrä kasvaa Pääkaupunkiseudun kaikissa kunnissa 21-luvun alkupuolelle saakka, minkä jälkeen erityisesti Helsingissä on odotettavissa huomattava ikäluokan pieneneminen. Oppilaitoksiin tullaan kuitenkin kuntarajojen yli laajemmalta alueelta, ja vuotiaiden määrä kasvaa Helsingin seudulla nykytasolta 6 hengellä, 13 prosenttia vuoteen 211 mennessä. Pääkaupunkiseudun vuotiaiden määrä on vuonna 215 jälleen nykytasolla ja vuonna 225 vajaa 1 henkeä pienempi. Pääkaupunkiseudulla noin 6 eli joka viidennen ikäluokasta arvioidaan olevan maahanmuuttajataustainen vuonna

12 Kaaviot vuotiaiden määrä Pääkaupunkiseudulla kunnittain ja Koko Helsingin seudulla (14 kuntaa) ja ennuste vuoteen vuotiaat vuotiaat Kehyskunnat Pääkaupunkiseutu Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Yli 65-vuotiaat Eläkeikäisten määrä alkaa kasvaa, kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Yli 65- vuotiaiden määrän kasvu lähes kolminkertaistuu seudulla nykyisestä vuosina , vuosittaisen kasvun ennakoidaan olevan 5 4 henkeä. Puolet eläkeikäisten määrän kasvusta tulee Helsinkiin, mutta suhteellinen kasvu on Espoossa ja Vantaalla nopeampaa. Vuoden 215 jälkeen ikääntyneen väestön kasvu siirtyy yli 75-vuotiaiden ikäluokkaan, mutta vanhusväestön kokonaismäärän kasvaa edelleen. 75-vuotta täyttäneiden osuuden eläkeiän ylittäneistä on ennakoitu olevan vuonna 225 lähes puolet. Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 225 mennessä 1 hengellä, lähes 8 prosenttia. Vanhushuoltosuhde eli yli 65-vuotiaiden määrä suhteessa työikäisiin heikkenee Pääkaupunkiseudullakin nopeasti 21-luvulla. Samaan aikaan Espoo ja Vantaa tulevat samalle tasolle Helsingin kanssa. Kauniaisissa huoltosuhde on muita kuntia heikompi, samaa tasoa kuin koko maassa. Ruotsinkielisten ikärakenne on nyt huomattavasti vanhusvoittoisempi kuin koko väestön. Tämän vuoksi Pääkaupunkiseudun vanhusväestön ennustetaan kasvavan vain 15 prosentilla vuoteen 215 mennessä, minkä jälkeen kasvu lähes pysähtyy. Ulkomaalaistaustaisten ikärakenne on taas kantaväestöä selvästi nuorempi, ja kasvu on nopeaa. Vieraskielisten eläkeikäisten määrän ennustetaan viisinkertaistuvan vuoteen 225 mennessä. 12

13 Kaaviot Eläkeikäisten eli yli 65-vuotiaiden määrä Pääkaupunkiseudulla kunnittain ja ikäluokittain ja ennuste vuoteen 225 Yli 65-vuotiaat Yli 65-vuotiaat Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Kaavio 13. Vanhushuoltosuhde ja ennuste vuoteen 225. Eläkeikäiset eli yli 65-vuotiaat / vuotiaat Kaavio 14. Yli 65-vuotiaiden määrä Pääkaupunkiseudulla äidinkielen mukaan ja ennuste vuoteen 225 Yli 65-vuotiaat / vuotiaat Yli 65-vuotiaat,45 225,4 2,35 175,3,25,2,15 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Muu kieli Suomi Ruotsi,1 5,5 25,

14 Äidinkielet Vaikka maahanmuuttajaväestön projektio on suuntaa antava, se pohjalta voidaan karkeasti arvioida eri kieliryhmien määrän tulevaa kehitystä Pääkaupunkiseudulla. Vieraskielisten määrä kasvaa Pääkaupunkiseudulla nykyisestä 7 hengestä lähes 17 vuoteen 225 mennessä. Eniten ennustetaan kasvavan venäjänkielisten sekä Etelä-, Itä- ja Kaakkois-Aasiassa puhuttujen kielten ryhmät, lähes 2 hengellä kumpikin. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan ryhmä kasvaa 15 hengellä, muun Afrikan (ml. somaliankielisten) ja Itä-Euroopan kieliryhmät 12 hengellä. Länsi-Euroopan kieliä puhuvien määrä kasvaa 9 hengellä ja Baltian, lähinnä vironkielisten vajaalla 7 hengellä. Suhteellisesti nopeinta kasvua ennustetaan Itä-Euroopan ja Lähi-Idän/Pohjois-Afrikan kieliryhmille. Kaavio 15. Pääkaupunkiseudun vieraskielisten määrä kieliryhmittäin ja ennuste vuoteen Nopeasti kasvavat kieliryhmät Kasvukerroin Hitaammin kasvavat kieliryhmät Kasvukerroin ,1 3 3, ,4 3, ,2 1,8 1,9 1 4 Itä-Euroopan kielet 5 5 Lähi-Idän ja Pohj-Afr. kielet 6 Muu Aasia ym Baltian kielet 2 Venäjä ym. 5 3 Länsi-Euroopan kielet 7 Muu Afrikka ym Muuttoliike ja palvelutarve Pääkaupunkiseudulle muutti seudun ulkopuolelta 2-25 vuosittain keskimäärin 36 henkeä, joista lähes 7 ulkomailta. Tulomuutto kotimaasta hidastui selvästi vuoden 2 jälkeen. Pääkaupunkiseutu onkin kasvanut vuosina lähinnä maahanmuuttajien avulla, muuttovoittoa saatiin sekä ulkomaista että muualta Suomesta. Vuoden 26 väestönmuutosten ennakkotietojen mukaan myös suomalaisten muutot muualta Suomesta Pääkaupunkiseudulle olisivat kasvussa hyvän työllisyyskehityksen myötä. 14

15 Kaavio 16. Pääkaupunkiseudun muuttovoitto ja tappio muuttosuunnan ja muuttajien äidinkielen mukaan keskimäärin vuosina Nettomuutto Lähtö- tai kohdealue Ulkomaat Kotimaa Suomi tai ruotsi Äidinkieli Muu kieli Pääkaupunkiseudun laajalla alueella myös alueen sisäinen muuttoliike vaikuttaa huomattavasti palvelujen tarpeen kehitykseen. 2-luvulla joka viides pääkaupunkiseutulainen on muuttanut vuoden aikana uuteen asuntoon, 2-29-vuotiaista joka toinen. Kuntien välillä ei ole tässä juuri eroja, mutta erityyppisten asuntoalueiden väliset erot ovat suuret. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungin kaikkein pienasuntovaltaisimmilla alueilla joka toinen päivähoitoikäinen muutti palvelupiiristään vuoden aikana. (Liitekartta 3.) Alueiden palvelutarve muuttuu nopeasti, rakennettavilla alueilla peruskoululaisten määrä on saattanut kasvaa 1 hengellä 1 vuodessa, kun taas toisilla alueilla samana aikana lasten määrää on vähentynyt puoleen. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat sopimassa palvelujen yhteiskäytöstä raja-alueilla. Liitekartoissa 1-4 on kuvattu päivähoito- ja peruskouluikäisten määrän muutosta vuoteen 215 mennessä Luoteis-Helsingin, Espoon ja Vantaan raja-alueella. 15

16 Taulukko 3. Pääkaupunkiseudun kuntien väkiluku äidinkielen mukaan sekä ennuste ja 225 Yhteensä Ruotsi Muu kieli Helsinki Väestö yhteensä v. yhteensä vuotiaat vuotiaat v. yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-v. yhteensä vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Espoo Väestö yhteensä v. yhteensä vuotiaat vuotiaat v. yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-v. yhteensä vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Vantaa Väestö yhteensä v. yhteensä vuotiaat vuotiaat v. yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-v. yhteensä vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat

17 Taulukko 3. Pääkaupunkiseudun kuntien väkiluku äidinkielen mukaan sekä ennuste ja 225 Yhteensä Ruotsi Muu kieli Kauniainen Väestö yhteensä v. yhteensä vuotiaat vuotiaat v. yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-v. yhteensä vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Pääkaupunkiseutu Väestö yhteensä v. yhteensä vuotiaat vuotiaat v. yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-v. yhteensä vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Helsingin seudun aluesarjat - kuntaverkko Helsingin seudun kunnat>väestö>väestöennusteet 17

18 Taulukko 4. Pääkaupunkiseudun kuntien väkiluku sekä ennustettu muutos ja Yhteensä Ruotsi Muu kieli Helsinki Väestö yhteensä v. yhteensä vuotiaat vuotiaat v. yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-v. yhteensä vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Espoo Väestö yhteensä v. yhteensä vuotiaat vuotiaat v. yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-v. yhteensä vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Vantaa Väestö yhteensä v. yhteensä vuotiaat vuotiaat v. yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-v. yhteensä vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat

19 Taulukko 4. Pääkaupunkiseudun kuntien väkiluku sekä ennustettu muutos ja Yhteensä Ruotsi Muu kieli Kauniainen Väestö yhteensä v. yhteensä vuotiaat vuotiaat v. yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-v. yhteensä vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Pääkaupunkiseutu Väestö yhteensä v. yhteensä vuotiaat vuotiaat v. yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-v. yhteensä vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat

20 Palvelujen yhteiskäyttö kuntien raja-alueilla Pääkaupunkiseudun kunnat suunnittelevat palvelujen yhteiskäyttöä kuntien raja-alueilla. Useat uudet asuntorakentamiskohteet sijoittuvat kuntarajan tuntumaan, ja monilla vanhoilla asuntoalueilla asukasrakenne on muuttunut ja edelleen muuttumassa, jolloin palvelutarpeet myös muuttuvat. Esimerkkinä yhteistyöstä on Luoteis-Helsingin, Espoon ja Vantaan raja-alueella sijaitseva ns. Kuninkaankolmio. Kartoissa on kuvattu koko väestön, päivähoito- ja peruskouluikäisten sekä eläkeikäisten määrän muutosta vuoteen 215 mennessä. Liitekartat 1-4. Ennustettu väestön määrän muutos ikäryhmittäin Kuninkaankolmion 1 alueella tilastoalueittain Pajuniityn Uusimäen Honkasuon Malminkartanon Myyrmäen Kuninkaantammen Hakuninmaan maankäyttövyöhyke 2 Tilastoalueena käytetty Helsingissä osa-aluetta, Espoossa pienaluetta ja Vantaalla kaupunginosaa 2

21 21

22 22