Kunta- ja palvelurakenneuudistus - Pääkaupunkiseudun väestöanalyysi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunta- ja palvelurakenneuudistus - Pääkaupunkiseudun väestöanalyysi"

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu Pekka Vuori Kunta- ja palvelurakenneuudistus - Pääkaupunkiseudun väestöanalyysi Lakiin kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta liittyvän asetuksen toimeenpanosuunnitelmassa todetaan, että Väestöanalyysi tehdään Tilastokeskuksen tuottamien tietojen perusteella ikäryhmittäin tai perustellusta syystä muiden ennusteiden perusteella. Pääkaupunkiseudun kuntien väestö- ja palvelutarveanalyysissa päätettiin käyttää kuntien omia väestöennusteita seuraavista syistä: Muuttoliike vaikuttaa Helsingin seudun väestökehitykseen huomattavasti. Seutu muodostaa yhteisen työ- ja asuntomarkkina-alueen. Tilastokeskuksen ennusteista poiketen kuntien omissa ennusteissa on huomioitu kotimaan muutto-oletuksissa työmarkkinaperäinen ja seudun sisäinen, asuntomarkkinaperustainen muuttoliike. Kuntien omissa väestöennusteissa huomioidaan myös asuntotuotantomahdollisuudet, jotka nopean kasvun oloissa rajoittavat etenkin Helsingin väestönkasvua ja siirtävät sitä naapurikuntiin. Espoo ja Vantaa kasvoivat mm. tämän vuoksi 199-luvun lopulla selvästi nopeammin kuin Tilastokeskuksessa ennakoitiin. Pääkaupunkiseudun kunnissa on laadittu omia väestöennusteita jo vuosikymmenten ajan, ja ne ovat yleensä osuneet paremmin oikeaan kuin Tilastokeskuksen ennusteet. Esimerkiksi Helsingissä vuoden 1994 jälkeen laaditut ennusteet ovat poikenneet kokonaisväestömäärän osalta maksimissaan 2 prosenttia toteutuneesta. Seutu poikkeaa muusta Suomesta siten, että täällä palvelutarpeen kehityksessä tulee huomioida suomen- ja ruotsinkielisen väestön lisäksi vieraskieliset. Näille väestöryhmille laadittiin omat ennusteet, koska niitä ei ole tehty Tilastokeskuksessa. Työryhmän jäsenet Pekka Vuori, Helsinki Teija Jokiranta, Espoo Juhani Riihelä, Vantaa Arja Salmi YTV Olli-Pekka Hatanpäää, Uudenmaan liitto Asiantuntijana Seppo Laakso KaupunkitutkimusTA Oy Erityisesti vieraskielisen väestöennusteen menetelmäasiantuntijana toimi Juhani Riihelä 1

2 Pääkaupunkiseudun ennustettu väestökehitys vuoteen 225 Pääkaupunkiseudun väkiluku kasvoi vuosina 2-26 ennakkotiedon mukaan lähes 52 hengellä ja miljoonan raja saavutetaan keväällä 27. Puolet kasvusta, 25 tuli Espooseen, Helsingissä ja Vantaalla kasvu oli 13 henkeä. Väestöennusteen mukaan vuoden 215 alussa Pääkaupunkiseudun väestömäärä on 1 55 ja vuonna 225 noin Seudun vuotuinen kasvu on siten keskimäärin,8 prosenttia vuosina ja koko ajanjaksolla,7 prosenttia vuodessa. Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun kuntien väkiluku vuodenvaihteessa 25/26 ja ennuste ja 225 sekä väkiluvun muutos. Väkiluku Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseutu Väkiluvun muutos %/vuosi %/vuosi Helsinki ,4 32,3 Espoo ,5 6 1,4 Vantaa ,1 37 1, Kauniainen 329,4 15,1 Pääkaupunkiseutu , ,7 Pääkaupunkiseudun vuosien 2-25 väestönkasvusta yli puolet on maahanmuuttajia, viime vuosina jopa 75 9 prosenttia. Maahanmuuttajaväestön kasvusta 8 prosenttia johtuu muuttovoitosta, vaikka syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden onkin paljon suurempi kuin kantaväestöllä ikärakenteen nuorekkuudesta johtuen. Huomattavaa on myös se, että 2-luvulla lähes kolmasosa vieraskielisten muuttovoitosta saatiin muualta Suomesta. Vieraskielisten määrä kasvoi vuoden 25 aikana suuremmaksi kuin ruotsinkielisten, ja vuoden 25 lopussa vieraskielisiä oli 7 prosenttia Pääkaupunkiseudun väestöstä, ruotsinkielisiä oli 6,5 prosenttia. 2

3 Väestöennusteen tausta ja pääkomponentit Pääkaupunkiseudun muuttotase 2-25 Pääkaupunkiseudun kuntien väestöennusteet on laadittu menetelmällä, jossa toisaalta ennustetaan koko työ- ja asuntomarkkina-alueen, Helsingin seudun vaihtoehtoisia kehitysmahdollisuuksia, jotka perustuvat eri näkemyksiin Helsingin seudun aluetalouden kehityksestä, toisaalta seudun sisäistä kehitystä ennustetaan demografisin perustein, erityisesti huomioiden asuntomarkkinoiden vaikutus sisäisessä muuttoliikkeessä. Siten ennusteessa käytetty muuttoliikkeen jaottelu poikkeaa väestönmuutostilastoissa ja Tilastokeskuksen ennusteessa käytetystä jaosta: kuntien välinen muutto / maahan- ja maastamuutto : Seudun sisäisellä muuttoliikkeellä tarkoitetaan Helsingin seudun 14 kunnan välisiä muuttoja. Helsingin ulommalla työmarkkinavyöhykkeellä tarkoitetaan Helsingin seudun ulkopuolista osaa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnista sekä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntia. Muu kotimainen muutto sisältää muun maassamuuton sekä Suomen kansalaisten ulkomaisen muuton. Ulkomaalaisten muutolla tarkoitetaan ulkomaan kansalaisten muuttoa ulkomaiden sekä Helsingin / Helsingin seudun välillä. Seudun sisäistä muuttodynamiikkaa kuvaa se, että 2-luvulla Helsinki on saanut työmarkkina-alueen ulkopuolelta, muusta Suomesta Pääkaupunkiseudulle tulleesta muuttovoitosta kolme neljäsosaa ja ulkomaista kaksi kolmasosaa. Sekä Helsinki, Espoo että Vantaa ovat kukin menettäneet muuttotappiona muulle työmarkkina-alueelle, lähinnä seudun kehyskuntiin vuosittain 1 3 henkeä. Sen lisäksi Helsinki on menettänyt Espooseen keskimäärin 1 8 ja Vantaalle 1 henkeä vuodessa muuttotappiona. Kauniainen on saanut pienen muuttovoiton muualta Suomesta, mutta menettänyt sekä naapurikuntiin että muulle seudulle väestöä. Luonnollinen väestönkasvu eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden on kasvattanut Pääkaupunkiseudun väestöä vajaalla 5 hengellä vuosittain 2-luvulla. Helsingin seudun työllisyys kääntyi kasvuun vuoden 24 viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan. Sitä ennen seudun työllisyys laski syksystä 22 alkaen. Työvoiman kysynnän kääntyminen kasvuun heijastui nopeasti Helsingin seudun ulkopuolelta seudulle ja erityisesti Helsinkiin tulevaan muuttoon. Helsingin seudulle laadittiin kolme väestöennustevaihtoehtoa, joka perustuvat Suomen taloudellisen kehityksen perusvaihtoehtoihin. Ennusteet ovat luonteeltaan tasaisen kasvun laskelmia, joissa ei pyritä ennakoimaan suhdannevaihteluiden ajoittumista ja suuruutta. Perusvaihtoehto perustuu näkemykseen, jonka mukaan Suomen ja Helsingin seudun talouden vuosina uudelleen vahvistunut kasvu jatkuu vuonna 26 ja siitä eteenpäin viennin ja kotimaisen kysynnän vetämänä. Perusvaihtoehdossa Helsingin seudun tuotanto kasvaa keskimäärin 3,5 % vuodessa ja työllisyys 1,5 % vuodessa jaksolla Helsingin seudun kasvulukujen ennakoidaan olevan sekä tuotannossa että työllisyydessä,5 1 %-yksikköä korkeampia kuin koko maassa. Perusvaihtoehdossa 3

4 arvioidaan, että Helsingin seutu pysyy edelleen kohtuullisen kilpailukykyisenä ja vetovoimaisena alueena ja pystyy ylläpitämään nykyisiä vahvuuksiaan sekä välttämään pahojen kansainvälisten ja kansallisten uhkien kärjistymisen. Helsingin seudun asuntomarkkinoiden arvioidaan pysyvän tulevaisuudessakin kireinä ja asuntojen hintaeron pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä ennakoidaan säilyvän vähintään entisen suuruisena. Hitaan kasvun vaihtoehdossa arvioidaan, että osa Helsingin seudun ilmeisistä uhkatekijöistä kärjistyy niin, että se heijastuu seudun talouskasvuun. Keskeiset vientialat, pääasiassa informaatioteknologia-sektori, ajautuvat pitkäaikaisiin vaikeuksiin kiristyvän kansainvälisen kilpailun sekä tuotannon ulkomaille siirtymisen vuoksi. Uusia kasvualoja ei ilmaannu Helsingin seudulle korvaamaan taantuvia aloja. Nämä kehityskulut johtavat hitaaseen talouskasvuun, jossa Helsingin seutu vetää perässään myös muun suomen pitkäaikaiseen taantumaan. Nopean kasvun vaihtoehdossa maailmatalouden sekä erityisesti Venäjän, Aasian ja talouksien oletetaan kehittyvän suotuisasti. Helsingin seudun keskeiset vientialat pysyvät kilpailukykyisinä ja kasvattavat edelleen tuotantoaan sekä tutkimus- ja kehitystoimintaansa Helsingin seudulla, vaikka toimintaa laajennetaan myös muissa maissa. Helsingin seutu pystyy houkuttelemaan alueelle kansainvälisiä investointeja sekä uusia kasvavia toimialoja korvaamaan kypsien toimialojen kasvun hiipumisen. Viennin ja investointien kasvu heijastuvat paitsi korkean teknologian alojen tuotantoon ja työllisyyteen, myös työvaltaisten palvelualojen kasvuun. Vaikka väestöennusteessa ei ennakoida suhdannevaihteluita, on todennäköistä, että nopean kasvun vaihtoehto toteutuisi toistuvina muutaman vuoden pituisina kasvujaksoina pikemmin kuin yhtäjaksoisena tasaisena kasvuna. Taulukko: Helsingin seudun työpaikkojen kasvu (% vuodessa keskimäärin) ennustevaihtoehdoissa Vaihtoehto Perusvaihtoehto Nopea kasvu Hidas kasvu.5.. Koko Helsingin seudun 14 kunnan väestönkasvuun nopea talouskasvu toisi vuoteen 225 mennessä noin 37 asukasta, 17 prosenttia enemmän kuin perusvaihtoehto, hitaan kasvun oloissa väestömäärä kasvaisi 35 henkeä vähemmän kuin perusvaihtoehdossa. Asuntomarkkinat ennustevaihtoehdoissa Väestöennuste perustuu näkemykseen, että seudulla on asuntotuotantoon pitkällä aikavälillä riittävästi maaresursseja nopeankin väestönkasvun tarpeisiin, mutta erityisesti Helsingissä tuotannossa saattaa esiintyä hidasteita. Seudun asuntotuotantomahdollisuuksien mukainen tuotanto mahdollistaa väljyyskasvun sekä samanaikaisen perusvaihtoehdon mukaisen väestönkasvun. Hitaan kasvun vaihtoehdossa on todennäköistä, että asuntokysyntää ei ole riittävästi, vaan tuotanto toteutuu alhaisemmalla tasolla kuin mihin tuotantopotentiaali antaisi mahdollisuuden. Nopean kasvun vaihtoehdossa Helsingissä tuotantomahdollisuudet eivät riitä, vaan väljyyskasvun ja 4

5 väestönkasvun aikaansaama asuntokysyntä edellyttäisivät lisää tuotantomahdollisuuksia viimeistään 22-luvun alkupuolella. Espoon ja Vantaan rakentamismahdollisuudet ovat Helsinkiä paremmat, ja tässä tilanteessa Espoon, Vantaan sekä seudun kehyskuntien väestönkasvu kiihtyisi. Pääkaupunkiseudun väestöennusteen oletukset Pääkaupunkiseudun vuosittaiseksi muuttovoitoksi oletettiin 4 henkeä vuosina 26-27, 3 6 vuosina ja sen jälkeen 3 henkeä. Sekä suomen- että ruotsinkielisten osalta muuton oletetaan olevan tappiollista etenkin seudun kehyskuntien mutta myös laajemman työmarkkina-alueen hyväksi, joten Pääkaupunkiseudun kasvu perustuu kokonaan vieraskielisten muuttovoittoon ja luonnolliseen väestönkasvuun, kuten on tapahtunutkin vuodesta 22 alkaen. Vieraskielisten muuttovoitto on alkuvuosina 4 7 henkeä ja alenee 22-luvulla 3 2 henkeen. Kokonaishedelmällisyyden oletetaan pysyvän 2-luvun alkupuolen keskimääräisellä tasolla, mutta alle 3-vuotiailla alenevan edelleen jonkin verran Helsingissä. Kuolleisuuden oletetaan alenevan 1,5 prosentilla vuodessa 21 saakka ja siitä eteenpäin 1 prosentilla. Syntyneiden määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 225, mutta kuolleiden määrä kasvaa nopeammin, joten luonnollinen väestönkasvu hidastuu nykyisestä 4 5 hengen tasosta alle 4 :een. Maahanmuuttajien määrää ei ole Suomessa aikaisemmin ennustettu. Koska Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajat ovat niin merkittävästi kasvava ryhmä, laadittiin perusteltuihin oletuksiin nojautuva väestöprojektio. Vaikka maahanmuuttajaväestön määrän ennustamiseen sisältyy huomattavaa epävarmuutta, projektion voidaan ajatella kuvaavan kehitystä, johon kuntien ja valtion pitäisi palvelujen suunnittelussaan varautua. Projektio perustuu seuraaviin lähtökohtiin: Maahanmuuttajaväestönä käytetään vieraskielistä väestöä, josta on saatavissa eniten ennusteparametrien muodostamiseen tarvittavia väestönmuutostietoja. Vieraskieliset ryhmiteltiin kahdeksaan ryhmään, joille määriteltiin omat väestönmuutosparametrit. Ennusteparametrien lähtötietoina käytetään pääsääntöisesti vuosien väestönmuutostietoja sekä muihin lähteisiin perustuvia käsityksiä eri ryhmien muuttoliikkeen kehityksestä. Vieraskielisen väestön tulomuutto Pääkaupunkiseudulle jaetaan seudun neljään kuntaan nykyisessä suhteessa. Vieraskielisen väestön ennuste laadittiin erikseen 8 eri kieliryhmälle, jolle laskettiin omat muuttoliike- ja hedelmällisyyskertoimet. Kuolleisuudesta käytettiin koko väestön kertoimia ikääntyneen vieraskielisen väestön pienen määrän vuoksi. Koska maahanmuuttajaperheistä huomattava osa on kaksikielisiä, noin 2 prosenttia vieraskielisille äideille syntyvistä lapsista saa suomen äidinkielekseen. Tämä on huomioitu syntyneiden ennusteessa. 5

6 Ruotsinkielisen väestön ennusteessa on vastaavasti huomioitu nykyinen tilanne, jossa kaksikielisessä perheessä lapsi useimmiten saa ruotsin äidinkielekseen, mikäli isä on ruotsinkielinen. Vieraskielisen väestön ennustetta käytettäessä on huomattava se seikka, että vieraskielisiksi määritelty väestöryhmä on hyvin epäyhtenäinen. Suomessa syntyneet ja kaksikielisissä perheissä kasvaneet saattavat olla suomen- tai ruotsinkielen taidoltaan huomattavasti lähempänä kantaväestöä kuin tänne aikuisena muuttaneet. Kuitenkin näissäkin tapauksissa joudutaan koulutukseen panostamaan, etenkin jos maahanmuuttajista koostuva asuinympäristö ei tue kielen omaksumista. Taulukko 2. Vieraskielisten muutto Pääkaupunkiseudulla sekä ennusteessa käytetty nettomuuton kokonaismäärä. Nettomuutto keskim. osuus % Keskim./vuosi Kieliryhmä Yhteensä Baltian kielet , Venäjä ym , Länsi-Eurooppa , Itä-Eurooppa 35 8, Lähi-Itä/Pohj-Afr , Muu Aasia ym , Muu Afrikka 63 16, Muu ja tunt. 22 6, Baltia (3 kieltä) 2. Venäjä + muut ent. Neuvostoliitossa puhutut kielet 3. Länsi-Euroopan kielet 4. Itä-Euroopan kielet (ei Turkki) 5. Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikan kielet (ml. turkki ja Saharan pohjoispuolinen Afrikka) 6. Muu Aasia (afganistan, pakistan, intia, kiina, japani, indonesia ym.) 7. Muu Afrikka (ml. somali ja Saharan eteläpuolinen Afrikka) 8. Muut ja tuntemattomat 6

7 Pääkaupunkiseudun väestöennuste ikä- ja kieliryhmittäin Helsingin väkiluvun ennustetaan kasvavan vuoteen 215 mennessä 17 7 hengellä ja vuoteen 225 mennessä vajaalla 32 hengellä. Vieraskielisen väestön osuus kasvusta on vuoteen 225 mennessä 52 henkeä, joten suomen ja ruotsinkielisen väestön määrän ennustetaan alenevan 2 hengellä nykyisestä. Espoon väkiluku on vuonna 215 noin 31 henkeä nykyistä korkeampi ja 6 vuonna 225. Espoossa vieraskielisten osuus kasvusta on vajaa puolet. Vantaan kasvu on näissä ajankohdissa 18 ja 37, ja kasvusta vieraskielisten osuus on yli puolet. Kauniaisten väkiluku ei juuri muutu nykyisestä. Koko Pääkaupunkiseudun ennustetaan kasvavan lähes 13 hengellä vuoteen 225 mennessä. Tästä kasvusta vieraskielisten osuus on 75 prosenttia eli vajaa 1 asukasta. Kaavio 1. Pääkaupunkiseudun väkiluku kunnittain ja ennuste vuoteen Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Kaavio 2. Pääkaupunkiseudun väkiluku ja ennuste vuoteen Kauniainen Vantaa Espoo Helsinki

8 Kaavio 3. Pääkaupunkiseudun ruotsin- ja vieraskielisten määrä ja ennuste vuoteen Vieraskieliset Ruotsinkieliset Työikäinen väestö Työikäisen väestön (tässä vuotiaat) määrä kasvaa vuoteen 225 mennessä Pääkaupunkiseudulla 34 hengellä. Kasvu hidastuu merkittävästi viime vuosien tasosta: Vuosina 2-25 Pääkaupunkiseudun työikäisten määrä kasvoi lähes 5 hengellä vuodessa, vuosina kasvun ennakoidaan olevan 2 5 ja vuosina vain 1 henkeä vuodessa. Vieraskielisen väestön kasvuarvion mukaan kantaväestön eli suomen- ja ruotsinkielisten määrä kääntyy laskuun jo 21, joten kasvu saataisiin ulkomaalaistaustaisesta väestöstä. Maahanmuuttajien määrän kasvusta huolimatta Helsingin kaupungissa työikäisten määrä kääntyy laskuun 21-luvun alussa. Vuonna 225 Pääkaupunkiseudun työikäisistä vajaa 17 prosenttia on taustaltaan vieraskielisiä. Helsingissä osuus on suurin, mutta Kauniaisia lukuun ottamatta kuntien välillä ei ole kovin suuria eroja. 8

9 Kaavio 3-4. Työikäisen väestön eli vuotiaiden määrä Pääkaupunkiseudulla kunnittain ja kieliryhmittäin ja ennuste vuoteen vuotiaat vuotiaat Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Muu kieli Suomi Ruotsi Päivähoitoikäiset Päivähoitoikäisten määrä laski Pääkaupunkiseudulla vuosina Suurin väheneminen tapahtui Helsingissä, mutta myös Espoossa ja Vantaalla vuosituhannen vaihteessa muutamina vuosina lasten määrä väheni. Päivähoitoikäisten määrä kääntyi vuonna 25 lievään kasvuun, mikä johtuu paljolti vieraskielisen väestön kasvusta. Alle 3-vuotiaiden määrä on kasvanut jo vuodesta 23 lähtien. Suomen- ja ruotsinkielistenkin päivähoitoikäisten ennakoidaan kääntyvän kasvuun Pääkaupunkiseudulla 212 alkaen. Helsingissä -6-vuotiaiden määrä ennustetaan kasvavan vuoteen 215 mennessä 1 2 hengellä, Espoossa 1 5, Vantaalla 1 ja Kauniaisissa vähenevän vajalla 1:lla, jolloin Pääkaupunkiseudulla olisi yhteensä 3 5 päivähoitoikäistä enemmän. Vuoteen 225 mennessä kasvua nykytilanteeseen verrattuna Helsingissä ja Vantaalla olisi 3 5, Espoossa 4 ja Kauniaisissa noin 5 nykyistä vähemmän. Koko Pääkaupunkiseudun kasvu olisi siten 11. Tällöin noin 17 prosenttia päivähoitoikäisistä ennustetaan olevan maahanmuuttajataustaisia, nykyisin osuus on 9 prosenttia. Tässä tilanteessa monilla asuntoalueilla maahanmuuttajaperheiden lapsia on enemmistö päivähoitoryhmissä. Jo nyt Pääkaupunkiseudulla on kuusi asuntoaluetta, joiden lapsista yli 3 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Näillä alueilla asuu yhteensä lähes 23 asukasta. 9

10 Kaaviot 5-6. Päivähoitoikäisten eli -6-vuotiaiden määrä Pääkaupunkiseudulla kunnittain ja kieliryhmittäin ja ennuste vuoteen vuotiaat -6-vuotiaat Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Muu kieli Suomi Ruotsi Peruskouluikäiset Peruskouluikäisten määrä kääntyi Pääkaupunkiseudun kaikissa kunnissa Espoota lukuun ottamatta laskuun vuonna 24. Ikäluokan kasvun ennakoidaan alkavan seudulla uudelleen vasta 215. Erityisesti Helsingin koululaisten määrä on vähenemässä huomattavasti, sillä vuonna 215 Helsingissä ennustetaan olevan yli 8 oppilasta vähemmän kuin vuoden 26 alussa. Samansuuruista vähenemistä ennakoidaan koko Pääkaupunkiseudulle. Espoossa oppilasmäärä kasvaa 1 4 hengellä ja Vantaalla vähenee saman määrän. Kauniaisissa vähennys on 15 henkeä. Vuoteen 225 mennessä Pääkaupunkiseudun oppilasmäärä on jälleen kääntynyt kasvuun, mutta ollaan vielä 2 5 henkeä nykytasoa alempana. Espoossa on kuitenkin 3 7 oppilasta nykyistä enemmän ja Vantaalla 4, mutta Helsingissä oppilasmäärä jää vielä 6 henkeä nykyistä alemmas. Kauniaisissa peruskoululaisten määrä laskee vielä vuoden 215 tasosta. Vuonna 225 lähes viidesosan seudun peruskouluikäisistä ennakoidaan olevan maahanmuuttajataustaisia, nykyisin osuus on 8 prosenttia. 1

11 Kaaviot 7-8. Peruskouluikäisten eli 7-15-vuotiaiden määrä Pääkaupunkiseudulla kunnittain ja kieliryhmittäin ja ennuste vuoteen vuotiaat 7-15-vuotiaat Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Muu kieli Suomi Ruotsi vuotiaat Lukio- ja ammattioppilaitosikäisten määrä kasvaa Pääkaupunkiseudun kaikissa kunnissa 21-luvun alkupuolelle saakka, minkä jälkeen erityisesti Helsingissä on odotettavissa huomattava ikäluokan pieneneminen. Oppilaitoksiin tullaan kuitenkin kuntarajojen yli laajemmalta alueelta, ja vuotiaiden määrä kasvaa Helsingin seudulla nykytasolta 6 hengellä, 13 prosenttia vuoteen 211 mennessä. Pääkaupunkiseudun vuotiaiden määrä on vuonna 215 jälleen nykytasolla ja vuonna 225 vajaa 1 henkeä pienempi. Pääkaupunkiseudulla noin 6 eli joka viidennen ikäluokasta arvioidaan olevan maahanmuuttajataustainen vuonna

12 Kaaviot vuotiaiden määrä Pääkaupunkiseudulla kunnittain ja Koko Helsingin seudulla (14 kuntaa) ja ennuste vuoteen vuotiaat vuotiaat Kehyskunnat Pääkaupunkiseutu Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Yli 65-vuotiaat Eläkeikäisten määrä alkaa kasvaa, kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Yli 65- vuotiaiden määrän kasvu lähes kolminkertaistuu seudulla nykyisestä vuosina , vuosittaisen kasvun ennakoidaan olevan 5 4 henkeä. Puolet eläkeikäisten määrän kasvusta tulee Helsinkiin, mutta suhteellinen kasvu on Espoossa ja Vantaalla nopeampaa. Vuoden 215 jälkeen ikääntyneen väestön kasvu siirtyy yli 75-vuotiaiden ikäluokkaan, mutta vanhusväestön kokonaismäärän kasvaa edelleen. 75-vuotta täyttäneiden osuuden eläkeiän ylittäneistä on ennakoitu olevan vuonna 225 lähes puolet. Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 225 mennessä 1 hengellä, lähes 8 prosenttia. Vanhushuoltosuhde eli yli 65-vuotiaiden määrä suhteessa työikäisiin heikkenee Pääkaupunkiseudullakin nopeasti 21-luvulla. Samaan aikaan Espoo ja Vantaa tulevat samalle tasolle Helsingin kanssa. Kauniaisissa huoltosuhde on muita kuntia heikompi, samaa tasoa kuin koko maassa. Ruotsinkielisten ikärakenne on nyt huomattavasti vanhusvoittoisempi kuin koko väestön. Tämän vuoksi Pääkaupunkiseudun vanhusväestön ennustetaan kasvavan vain 15 prosentilla vuoteen 215 mennessä, minkä jälkeen kasvu lähes pysähtyy. Ulkomaalaistaustaisten ikärakenne on taas kantaväestöä selvästi nuorempi, ja kasvu on nopeaa. Vieraskielisten eläkeikäisten määrän ennustetaan viisinkertaistuvan vuoteen 225 mennessä. 12

13 Kaaviot Eläkeikäisten eli yli 65-vuotiaiden määrä Pääkaupunkiseudulla kunnittain ja ikäluokittain ja ennuste vuoteen 225 Yli 65-vuotiaat Yli 65-vuotiaat Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Kaavio 13. Vanhushuoltosuhde ja ennuste vuoteen 225. Eläkeikäiset eli yli 65-vuotiaat / vuotiaat Kaavio 14. Yli 65-vuotiaiden määrä Pääkaupunkiseudulla äidinkielen mukaan ja ennuste vuoteen 225 Yli 65-vuotiaat / vuotiaat Yli 65-vuotiaat,45 225,4 2,35 175,3,25,2,15 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Muu kieli Suomi Ruotsi,1 5,5 25,

14 Äidinkielet Vaikka maahanmuuttajaväestön projektio on suuntaa antava, se pohjalta voidaan karkeasti arvioida eri kieliryhmien määrän tulevaa kehitystä Pääkaupunkiseudulla. Vieraskielisten määrä kasvaa Pääkaupunkiseudulla nykyisestä 7 hengestä lähes 17 vuoteen 225 mennessä. Eniten ennustetaan kasvavan venäjänkielisten sekä Etelä-, Itä- ja Kaakkois-Aasiassa puhuttujen kielten ryhmät, lähes 2 hengellä kumpikin. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan ryhmä kasvaa 15 hengellä, muun Afrikan (ml. somaliankielisten) ja Itä-Euroopan kieliryhmät 12 hengellä. Länsi-Euroopan kieliä puhuvien määrä kasvaa 9 hengellä ja Baltian, lähinnä vironkielisten vajaalla 7 hengellä. Suhteellisesti nopeinta kasvua ennustetaan Itä-Euroopan ja Lähi-Idän/Pohjois-Afrikan kieliryhmille. Kaavio 15. Pääkaupunkiseudun vieraskielisten määrä kieliryhmittäin ja ennuste vuoteen Nopeasti kasvavat kieliryhmät Kasvukerroin Hitaammin kasvavat kieliryhmät Kasvukerroin ,1 3 3, ,4 3, ,2 1,8 1,9 1 4 Itä-Euroopan kielet 5 5 Lähi-Idän ja Pohj-Afr. kielet 6 Muu Aasia ym Baltian kielet 2 Venäjä ym. 5 3 Länsi-Euroopan kielet 7 Muu Afrikka ym Muuttoliike ja palvelutarve Pääkaupunkiseudulle muutti seudun ulkopuolelta 2-25 vuosittain keskimäärin 36 henkeä, joista lähes 7 ulkomailta. Tulomuutto kotimaasta hidastui selvästi vuoden 2 jälkeen. Pääkaupunkiseutu onkin kasvanut vuosina lähinnä maahanmuuttajien avulla, muuttovoittoa saatiin sekä ulkomaista että muualta Suomesta. Vuoden 26 väestönmuutosten ennakkotietojen mukaan myös suomalaisten muutot muualta Suomesta Pääkaupunkiseudulle olisivat kasvussa hyvän työllisyyskehityksen myötä. 14

15 Kaavio 16. Pääkaupunkiseudun muuttovoitto ja tappio muuttosuunnan ja muuttajien äidinkielen mukaan keskimäärin vuosina Nettomuutto Lähtö- tai kohdealue Ulkomaat Kotimaa Suomi tai ruotsi Äidinkieli Muu kieli Pääkaupunkiseudun laajalla alueella myös alueen sisäinen muuttoliike vaikuttaa huomattavasti palvelujen tarpeen kehitykseen. 2-luvulla joka viides pääkaupunkiseutulainen on muuttanut vuoden aikana uuteen asuntoon, 2-29-vuotiaista joka toinen. Kuntien välillä ei ole tässä juuri eroja, mutta erityyppisten asuntoalueiden väliset erot ovat suuret. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungin kaikkein pienasuntovaltaisimmilla alueilla joka toinen päivähoitoikäinen muutti palvelupiiristään vuoden aikana. (Liitekartta 3.) Alueiden palvelutarve muuttuu nopeasti, rakennettavilla alueilla peruskoululaisten määrä on saattanut kasvaa 1 hengellä 1 vuodessa, kun taas toisilla alueilla samana aikana lasten määrää on vähentynyt puoleen. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat sopimassa palvelujen yhteiskäytöstä raja-alueilla. Liitekartoissa 1-4 on kuvattu päivähoito- ja peruskouluikäisten määrän muutosta vuoteen 215 mennessä Luoteis-Helsingin, Espoon ja Vantaan raja-alueella. 15

16 Taulukko 3. Pääkaupunkiseudun kuntien väkiluku äidinkielen mukaan sekä ennuste ja 225 Yhteensä Ruotsi Muu kieli Helsinki Väestö yhteensä v. yhteensä vuotiaat vuotiaat v. yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-v. yhteensä vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Espoo Väestö yhteensä v. yhteensä vuotiaat vuotiaat v. yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-v. yhteensä vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Vantaa Väestö yhteensä v. yhteensä vuotiaat vuotiaat v. yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-v. yhteensä vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat

17 Taulukko 3. Pääkaupunkiseudun kuntien väkiluku äidinkielen mukaan sekä ennuste ja 225 Yhteensä Ruotsi Muu kieli Kauniainen Väestö yhteensä v. yhteensä vuotiaat vuotiaat v. yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-v. yhteensä vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Pääkaupunkiseutu Väestö yhteensä v. yhteensä vuotiaat vuotiaat v. yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-v. yhteensä vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Helsingin seudun aluesarjat - kuntaverkko Helsingin seudun kunnat>väestö>väestöennusteet 17

18 Taulukko 4. Pääkaupunkiseudun kuntien väkiluku sekä ennustettu muutos ja Yhteensä Ruotsi Muu kieli Helsinki Väestö yhteensä v. yhteensä vuotiaat vuotiaat v. yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-v. yhteensä vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Espoo Väestö yhteensä v. yhteensä vuotiaat vuotiaat v. yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-v. yhteensä vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Vantaa Väestö yhteensä v. yhteensä vuotiaat vuotiaat v. yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-v. yhteensä vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat

19 Taulukko 4. Pääkaupunkiseudun kuntien väkiluku sekä ennustettu muutos ja Yhteensä Ruotsi Muu kieli Kauniainen Väestö yhteensä v. yhteensä vuotiaat vuotiaat v. yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-v. yhteensä vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Pääkaupunkiseutu Väestö yhteensä v. yhteensä vuotiaat vuotiaat v. yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-v. yhteensä vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat

20 Palvelujen yhteiskäyttö kuntien raja-alueilla Pääkaupunkiseudun kunnat suunnittelevat palvelujen yhteiskäyttöä kuntien raja-alueilla. Useat uudet asuntorakentamiskohteet sijoittuvat kuntarajan tuntumaan, ja monilla vanhoilla asuntoalueilla asukasrakenne on muuttunut ja edelleen muuttumassa, jolloin palvelutarpeet myös muuttuvat. Esimerkkinä yhteistyöstä on Luoteis-Helsingin, Espoon ja Vantaan raja-alueella sijaitseva ns. Kuninkaankolmio. Kartoissa on kuvattu koko väestön, päivähoito- ja peruskouluikäisten sekä eläkeikäisten määrän muutosta vuoteen 215 mennessä. Liitekartat 1-4. Ennustettu väestön määrän muutos ikäryhmittäin Kuninkaankolmion 1 alueella tilastoalueittain Pajuniityn Uusimäen Honkasuon Malminkartanon Myyrmäen Kuninkaantammen Hakuninmaan maankäyttövyöhyke 2 Tilastoalueena käytetty Helsingissä osa-aluetta, Espoossa pienaluetta ja Vantaalla kaupunginosaa 2

21 21

22 22

Asia 4 / Liite 2. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta. Luonnos

Asia 4 / Liite 2. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta. Luonnos Asia 4 / Liite 2 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Luonnos 7.5.27 Kunta- ja palvelurakenneuudistushanke 15.5.27 Sisällysluettelo Toimeksianto... 3 Väestö- ja palvelutarveselvityksen toteutus... 4 PÄÄKAUPUNKISEUDUN

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040

Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Helsingin väestöennuste 1.1.2009-2040 Pekka Vuori, tilastot ja tietopalvelu Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Väkiluvun muutos alueittain Helsingin seudulla (14 kuntaa) 1995 2008* 20 000 18 000 16 000

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun väestöja palvelutarveselvitys 2015 ja 2025

Pääkaupunkiseudun väestöja palvelutarveselvitys 2015 ja 2025 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Pääkaupunkiseudun väestöja palvelutarveselvitys 215 ja 225 Pääkaupunkiseudun väestön kehitys ikäluokittain vuoteen 225 Kunta- ja palvelurakenneuudistushanke 19.6.27 PÄÄKAUPUNKISEUDUN

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö 5.8.2016 Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050 Kaupunkitutkimus

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 2017:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 35 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi syyskuussa 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Vantaalla,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 24 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2007 u Väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 2015:25 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 2017:7 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 14 2007 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta I neljänneksellä eli tammi maaliskuussa 2007 u väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010 2030

Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010 2030 Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010 2030 Helsingin kaupungin tietokeskus Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vieraskielisen väestön

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN VIERASKIELISEN VÄESTÖN ENNUSTE 2013 2030

HELSINGIN SEUDUN VIERASKIELISEN VÄESTÖN ENNUSTE 2013 2030 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 1990 HELSINGIN SEUDUN VIERASKIELISEN VÄESTÖN ENNUSTE 2013 2030 5 TILASTOJA 2013 Espoon kaupunki, Kaupunkitieto Vantaan kaupunki, Tietopalveluyksikkö

Lisätiedot

Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010 2030

Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010 2030 Vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudulla 2010 2030 Helsingin kaupungin tietokeskus Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vieraskielisen väestön

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 36 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki 2010 Väkiluku on kasvanut

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 8 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 3 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta vuonna 2007 Väkiluku on kasvanut määrällisesti eniten Helsingissä, Espoossa,Vantaalla,

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2011 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. - Helsingin, Espoon, Vantaan, Järvenpään,

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 1 2 2 0 1 1 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosineljänneksellä 2011 Kuva: Helsingin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 29 2008 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta 1. vuosipuoliskolla eli tammi kesäkuussa 2008 Väkiluku on kasvanut määrällisesti

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2015:3. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-joulukuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2015:3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-joulukuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 15 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2013 Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Matti Tirri 2000

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 23 2010 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi kesäkuussa 2010 Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa,

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2013 Tilastoja 2014:2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2013 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh. 09-310 36411 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:30. Väestön ja väestönmuutosten. seudulla tammi-syyskuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:30 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

kunnista tammi maaliskuussa

kunnista tammi maaliskuussa Tilastoja 2014:13 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja etoja Helsingin seudun kunnista tammi maaliskuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Tiivistelmä Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus

TILASTOJA 2014:22. Väestön ja väestönmuutosten. tammi-kesäkuussa 2014. www.hel.fi/tietokeskus TILASTOJA 2014:22 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-kesäkuussa 2014 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen Puh. 09 310 36386 Etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2013 Tilastoja 2013:25 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Päivi Selander Puh.09-310 36411 etunimi.sukunimi@hel.fi

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 2 8 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi kesäkuussa 2012 Kuva: Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun 14 kunnasta tammi-marraskuussa 2009 - Väkiluku on kasvanut määrältään eniten Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Nurmijärvellä ja Kirkkonummella

Lisätiedot

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen

Väestökatsaus. Maaliskuu Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Väestökatsaus Maaliskuu 2016 Strategia ja kehittäminen / Lemmetyinen Turun väkiluku kasvoi tammi-maaliskuussa 122 hengellä Turku tammi-maaliskuu 2016 Elävänä syntyneet 427 Kuolleet 477 Syntyneiden enemmyys

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 2 0 1 3 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi joulukuussa 2012 Kuva: Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 T i l a s t o j a H e l s i n g i n k a u p u n g i n t i e t o k e s k u s 3 6 2 0 1 2 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudun kunnista tammi syyskuussa 2012 Väkiluku on kasvanut määrältään

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Lapin ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus Rovaniemi 11.12.214 Villiina Kazi Asiantuntija Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA Tilastokeskus laatii noin kolme vuoden välein ns. trendilaskelman. Laskelmassa arvioidaan väestönkehitystä noin 30 vuotta eteenpäin. Tuoreimman

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus helmikuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Tällä dialla on Turun vahvistettuja väkilukutietoja; muilla sivuilla tammihelmikuun ennakkotietoja

Lisätiedot

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012

HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET. Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 HELSINGIN JA ESPOON KAUPUNKIEN VÄESTÖENNUSTEET Helsingin kaupungin tietokeskus Pekka Vuori 21.3.2012 Ennusteiden laadinta Helsingin, Espoon ja koko Helsingin seudun väestöennusteiden laadintaan käytetään

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö. Koko kaupungin ennuste Suuralueiden ennuste

Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö. Koko kaupungin ennuste Suuralueiden ennuste Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2013 2040 Suuralueiden ennuste 2013 2022 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, keskushallinto, tietopalveluyksikkö Pekka Turtiainen

Lisätiedot

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia

Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia avaukset Väestön ja eläkemenojen kehitys ilman suuria ikäluokkia Kalle elo Seuraavien noin 20 vuoden aikana Suomessa on odotettavissa väestön nopea ikääntyminen, sillä sotien jälkeen syntyneet ikäluokat

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 24.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella

Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Maahanmuutto ja maahanmuuttajat Pirkanmaan ELY-alueella Kotouttamisen osaamiskeskuksen ja ELYkeskuksen aluekoulutus 14.1.215 Villiina Kazi Yleisiä maahanmuuton suuntaviivoja Maahanmuuttajat keskittyvät

Lisätiedot

Ulkomaalaisväestö - käsitteet

Ulkomaalaisväestö - käsitteet Ulkomaalaisväestö - käsitteet 6 Helsingin ulkomaalaisväestö 1.1.1985-27 5 4 3 2 Ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset Ulkomaan kansalaiset 1 Muut kuin suomen- ja ruotsinkieliset 1985 199 1995 2 25 22.5.27

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 3/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-helmikuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Toivakka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Toivakka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Muhos Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Muhos Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot