Pääkaupunkiseudun väestöja palvelutarveselvitys 2015 ja 2025

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Pääkaupunkiseudun väestöja palvelutarveselvitys 215 ja 225 Pääkaupunkiseudun väestön kehitys ikäluokittain vuoteen 225 Kunta- ja palvelurakenneuudistushanke

2 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VÄESTÖ- JA PALVELUTARVESELVITYS Sisällysluettelo Tiivistelmä... 2 Sammandrag... 3 Toimeksianto... 7 Väestö- ja palvelutarveselvityksen toteutus... 8 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VÄESTÖANALYYSI... 9 Perustelut oman väestöennusteen käytölle... 9 Pääkaupunkiseudun ennustettu väestökehitys vuoteen Väestöennusteen tausta ja pääkomponentit... 1 Pääkaupunkiseudun muuttotase Asuntomarkkinat ennustevaihtoehdoissa Pääkaupunkiseudun väestöennusteen oletukset Pääkaupunkiseudun väestöennuste ikä- ja kieliryhmittäin Yleinen kehitys Työikäinen väestö Päivähoitoikäiset Peruskouluikäiset vuotiaat Yli 65-vuotiaat Äidinkielet Muuttoliike ja palvelutarve Palvelujen yhteiskäyttö kuntien raja-alueilla PÄÄKAUPUNKISEUDUN PALVELUTARVESELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDUN ERITYISPIIRTEET PALVELUJEN NÄKÖKULMASTA PALVELUTARVELASKELMAT Päivähoito... 3 Lasten ja nuorten sijaishuolto... 4 Perusopetus Maahanmuuttajien erityistarpeet perusopetuksessa Ruotsinkielinen perusopetus Lukio ja ammatillinen koulutus sekä työvoiman tarve Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus ja työvoiman tarve Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon lääkäreiden ja muun terveydenhoitohenkilökunnan palvelut Psykiatrinen terveydenhoito Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Kehitysvammaisten erityishuolto Kehitysvammaisuuden esiintyvyys Kehitysvammaisten palvelut... 8 Syrjäytyminen ja syrjäytymisen uhat Toimeentulotuen saajat Päihdehuollon asiakkaat Asunnottomuus Vanhuspalvelut Yksin asumisen yleisyys ja odotettavissa oleva elinikä... 9 Vanhuspalvelujen tarve SUUNNITTELUTYÖ JA YHTEINEN TIETOPOHJA Pääkaupunkiseudun väestö- ja palvelutarveselvitykseen osallistuneet... 1

3 Tiivistelmä Pääkaupunkiseudulla on väestöennusteen mukaan 1,55 miljoonaa asukasta vuonna 215 ja 1,118 miljoonaa asukasta vuonna 225. Suurin väestörakenteellinen muutos verrattuna nykyiseen on vanhusväestön sekä äidinkieleltään muun kuin suomen- tai ruotsinkielisen väestön kasvu. Pääkaupunkiseudun väestön ennustetaan kasvavan lähes 13 hengellä vuoteen 225 mennessä. Tästä kasvusta äidinkieleltään muun kuin suomen tai ruotsinkielisten osuus on 75 prosenttia eli vajaa 1 henkeä. Palvelujen kannalta merkittävät ikäryhmät kasvavat lähes kaikki, ainoastaan peruskouluikäisten määrissä ennustetaan vähentymistä kaudella ja nuorisoikäluokissa 21-luvun alun jälkeen. Työikäisen väestön määrä kasvu hidastuu pääkaupunkiseudulla aikaisemmista vuosista, ja vuoteen 225 mennessä vuotiaiden määrä kasvaa vain 34 hengellä. Pääkaupunkiseudun yhteinen väestöennuste on seudullisen yhteistyön tulos. Ennuste käsittää pääkaupunkiseudun ja sen kuntien ennusteen ikäryhmittäin ja kieliryhmittäin. Pääkaupunkiseudun väestöennustetyöryhmä on tuottanut ensimmäisenä Suomessa projektion muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista. Palvelutarvelaskelmat pääkaupunkiseudun keskeisille ja volyymiltään suurimmille koulu- ja sivistyspalveluille sekä sosiaali- ja terveyspalveluille perustuvat pääkaupunkiseudun omaan väestöennusteeseen ja sen mukaisesti palvelujen kannalta merkittävien ikäryhmien kehitykseen. Arvio palvelutarpeesta pohjautuu 2-luvulla toteutuneeseen palvelun käyttöön ja asiantuntijoiden arvioihin käyttäjämäärien kehityksestä, joissa on pyritty ottamaan huomioon pääkaupunkiseudun erityispiirteitä. Tarkasteltavina palveluina ovat päivähoito, lasten ja nuorten sijaishuolto, perusopetus, lukio ja ammatillinen koulutus, perusterveydenhuolto, kehitysvammaisten erityishuolto, syrjäytymistä ehkäisevät palvelut sekä vanhuspalvelut. Merkittävimmin tarkastelujaksolla kasvaa vanhuspalvelujen tarve. Myös koko väestölle suunnatuissa palveluissa asiakkaiden ikääntyminen on voimistuva piirre. Kaikissa palveluissa on odotettavissa maahanmuuttajien ja monikulttuurisen taustan omaavien asiakkaiden määrän kasvua. Etenkin lasten ja nuorten palveluissa monikulttuurisuus kasvaa nopeasti tulevina vuosina, esimerkiksi päivähoidossa muun kuin suomen tai ruotsinkielisiä ennustetaan olevan 17 prosenttia lapsista ja peruskoululaisista 19 prosenttia vuonna 225. Väestö- ja palvelutarveselvitys on toteutettu laajana seudullisena yhteystyönä. Toimeksiannon mukaisesti työstä on vastannut seudullinen työryhmä, joka on ollut laajassa yhteistyössä seudun asiantuntijoiden kanssa. Väestö- ja palvelutarveselvitys jakautuu rakenteellisesti kolmeen osaan; ensimmäisessä osassa tarkastellaan väestökehitystä vuoteen 215 ja 225 mennessä, toisessa palvelutarvetta samoihin vuosiin ja kolmannessa pääkaupunkiseudun yhteistä tietopohjaa ja suunnittelujärjestelmiä. 2

4 Sammandrag Enligt befolkningsprognosen är invånarantalet i huvudstadsregionen 1,55 miljoner år 215 år och 1,118 miljoner år 225. Den största befolkningsstrukturella förändringen jämfört med nuvarande situation är ökningen av antalet åldringar samt invånare med annat modersmål än finska och svenska. Befolkningen i huvudstadsregionen förutspås öka med närmare 13 personer fram till år 225. Av denna ökning utgör andelen sådana vars modersmål inte är finska eller svenska 75 procent eller knappa 1 personer. Nästan alla de åldersgrupper växer som med tanke på servicen är viktiga, endast antalet barn i grundskoleålder förutspås minska under perioden och likaså ungdomsåldersklasserna efter 21-talets början. Ökningen av antalet invånare i arbetsför ålder saktar av i huvudstadsregionen jämfört med tidigare år och fram till år 225 ökar antalet åringar med endast 34 personer. Huvudstadsregionens gemensamma befolkningsprognos är resultatet av regionalt samarbete. Prognosen omfattar prognosen för huvudstadsregionen och dess kommuner per åldersgrupp och språkgrupp. Huvudstadsregionens befolkningsprognosarbetsgrupp har som den första i Finland producerat en projektion som omfattar personer vars modersmål inte är finska eller svenska. Servicebehovskalkylerna för huvudstadsregionens centrala och till volymen största skol- och bildningstjänster samt social- och hälsovårdstjänster grundar sig på huvudstadsregionens egen befolkningsprognos och i enlighet med den på utvecklingen av de åldersgrupper som är viktiga med tanke på tjänsterna. Uppskattningen om servicebehovet grundar sig på utnyttjade tjänster under 2-talet och på de sakkunnigas uppskattningar om utvecklingen av användarantalet, i vilka man försökt beakta huvudstadsregionens specialdrag. De granskade tjänsterna är dagvård, vård utom hemmet för barn och ungdomar, grundundervisning, gymnasier och yrkesutbildning, grundhälsovård, specialomsorg för utvecklingsstörda, tjänster som förebygger utslagning samt service för åldringar. Mest ökar behovet av service för åldringar under granskningsperioden. Också inom de tjänster som är riktade till hela befolkningen syns åldrandet av klienterna allt mer. Inom alla tjänster väntas en ökning av antalet klienter som är invandrare eller har mångkulturell bakgrund. I synnerhet inom tjänster för barn och ungdomar ökar den mångkulturella aspekten snabbt under de kommande åren, till exempel inom dagvården förutspås andelen sådana vars modersmål inte är finska eller svenska år 225 vara 17 procent av barnen och 19 procent av grundskoleeleverna. Befolknings- och servicebehovsutredningen har genomförts i form av omfattande regionalt samarbete. I enlighet med uppdraget har en regional arbetsgrupp ansvarat för arbetet. Arbetsgruppen har haft ett vidsträckt samarbete med sakkunniga i regionen. Befolknings- och servicebehovsutredningen är strukturellt indelad i tre delar; i den första delen granskas befolkningsutvecklingen fram till åren 215 och 225, i den andra servicebehovet fram till nämnda årtal och i det tredje huvudstadsregionens gemensamma informationsgrund och planeringssystem. 3

5 Tiivistelmätaulukko 1. Pääkaupunkiseudun väestöennusteen mukaiset väestönmuutokset ikäluokittain äidinkielen mukaan vuosina Sammandragstabell 1. Befolkningsförändringarna i enlighet med huvudstadsregionens befolkningsprognos enligt åldersklass och modersmål under åren Äidinkieli - Modersmål Vuosi Muutos, lkm Förändring, antal Muutos, % Förändring, % Ikä - Ålder År KOKO VÄESTÖ Hela befolkningen Yhteensä Totalt ,8 5,9 13, ,6 9,3 14, ,4 6,5-2, ,1-2,8-2, ,5 1,6 5, ,9,9 8, ,7 2,3 1, ,8 22,9 73, ,3 2,2 58, ,5 64,1 94, ,4 31,9 78,6 SUOMENKIELISET - Finskspråkiga Yhteensä Totalt ,6 1,5 4, ,3 6,5 5, ,9,5-14, ,6-9,4-14, ,3-3,7-4, ,1-2,8, ,3-4,5-9, ,6 21,5 73, ,5 -,4 54, ,8 64,3 98, , 34, 91,5 RUOTSINKIELISET - Svenskspråkiga Yhteensä Totalt ,2-2,8-5, ,8 7,2 1, ,4-4,7-15, , -13, -8, ,6-4,3-11, ,9-1,6 2, , -6,9-22, , -,4 13, ,7-25,8 3, ,1 46, 32, ,7 3,5-1,4 MUUN ÄIDINKIELI Annat modersmål Yhteensä Totalt ,8 43,7 141, ,8 25,7 19, ,1 45,6 14, , 42,6 118, ,3 4,5 135, ,6 24,8 9, ,2 6,7 27, ,2 143, 48, ,6 15,3 424, ,5 122,4 381, ,7 146,8 328,6 4

6 Tiivistelmätaulukko 2A. Yhteenveto pääkaupunkiseudun palvelutarvelaskelmista vuosille 215 ja 225. Arvioidut muutokset palvelutarpeessa jaksolle Vuosi Muutos, lkm Muutos, % Päivähoito* (22-26 taso) ,3 9,9 13,4 (kunnan tai yksityisen järjestämässä, kotihoidontuella) Sijoitetut -17-vuotiaat lapset 3 33 kasvua Peruskouluikäiset (7-15-v)* ,4 6,5-2,5 Ruotsinkielisen perusopetuksen oppilaat (21-25 taso) ,7-4,7-15,8 Lukion aloituspaikkatarve** Lukiopaikka 6 % pks-alueen peruskoulun päättävistä ,9 1,6-15,6 Lisäksi 7 % aloituspaikoista ulkopaikkakuntalaisille ,1 1,9-9,7 Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkatarve (1,6 kerroin) ,3-2,8 1,4 Perusterveydenhuolto Lääkärin potilaat (21-25 taso) ,4 7,7 17,9 Lääkärin käynnit (23-25 taso) ,1 5,9 12,3 Käynnit muun terveydenhoitohenkilökunnan luona (23-25 taso) ,9 5,9 1, Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saavat -17-v. (25 taso) ,8 6,8 3,8 Psykiatrisen laitoshoidon 18 vuotta täyttäneet potilaat Vuoden 25 taso ,3 4,9 14,7 Vuosien keskitasolle vuoteen 215 mennessä ,5 4,6 25, Kouluterveydenhoito (2-25 taso) Lääkärillä käynnit ,3 4,7,2 Muut kuin lääkärillä käynnit ,8 4,7-1,4 Suun terveydenhoito Alle 18-vuotiaat Vuosien ka tasoon nousu vuoteen 215 mennessä , 6,8 12,1 18 vuotta täyttäneet 15 % nousu vuoteen 215 mennessä ,8 5,7 34, Kehitysvammaisten palvelut Kehitysvammaisia 1 % esiintyvyydellä ,6 5,9 14, Vaikeammin kehitysvammaisia 15 % ,6 5,9 14, Kehitysvammahuollon asiakkaat (25 tasokehityksellä) ,7 4,6 9,5 Asumis- ja laitospalveluiden asiakkaat (2,6% kasvu vuoteen 215) ,7 5,9 37,3 Vanhuspalvelut Yksinasuvat 65 vuotta täyttäneet , 26,7 76,2 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet ,1 51,9 91,6 Omaishoidon tuen ja säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 65 vuotta täyttäneet (25 taso) ,8 22,3 73,5 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet (25 taso) ,2 51,1 8,2 Ei kotona (laitoksessa) asuvat 85 vuotta täyttäneet (21-25 taso) ,7 31,9 89,5 * Lähtövuosi 26 ** Lähtövuosi 27 5

7 Sammandragstabell 2B. Sammandrag av huvudstadregionens servicebehovskalkyler för år 215 och 225. Uppskattade förändringar under perioden År Förändring, antal Förändring, % Dagvård* (22-26 nivå) ,3 9,9 13,4 (kommunal eller privat, med hemvårdsstöd) Vård utom hemmet för -17-åringar 3 33 ökning Barn i grundskoleålder (7-15-år)* ,4 6,5-2,5 Elever i svenskspråkig grundundervisning (21-25 nivå) ,7-4,7-15,8 Behovet av nybörjarplatser i gymnasier** Gymnasieplats för 6 % av dem som avslutar grundskolan i huvudstadsregionen ,9 1,6-15,6 Därtill 7 % av nybörjarplatserna för icke-ortsbor ,1 1,9-9,7 Behovet av nybörjarplatser i yrkesutbildningen (1,6 koefficient) ,3-2,8 1,4 Grundhälsovård Läkarpatienter (21-25 nivå) ,4 7,7 17,9 Läkarbesök (23-25 nivå) ,1 5,9 12,3 Besök hos annan hälsovårdspersonal (23-25 nivå) ,9 5,9 1, -17-åringar som vårdas på sjukhus för störningar i mental hälsa. (25 nivå) ,8 6,8 3,8 Patienter över 18 år inom psykiatrisk anstaltvård På år 25 nivå ,3 4,9 14,7 Till medelnivån av åren fram till år ,5 4,6 25, Skolhälsovård (2-25 nivå) Läkarbesök ,3 4,7,2 Andra utom läkarbesök ,8 4,7-1,4 Munhälsovård Under 18-åringar Ökning till årens nivå fram till år , 6,8 12,1 Över 18-åringar Ökning 15 % fram till år ,8 5,7 34, Tjänster för utvecklingsstörda Utvecklingsstörda med 1 %:s förekomst ,6 5,9 14, Svårt utvecklingstörda 15 % ,6 5,9 14, Klienter inom vården för utvecklingsstörda (25 nivå) ,7 4,6 9,5 Klienter inom boende- och anstalttjänster (med ökning på 2,6 % till år 215) ,7 5,9 37,3 Service för åldringar Personer över 65 år, ensamboende , 26,7 76,2 Personer över 75 år, ensamboende ,1 51,9 91,6 Personer över 65 år inom närståendevårdsstöd och regelbunden hemvård (25 nivå) ,8 22,3 73,5 Personer över 75 år i långvarig anstaltvård (25 nivå) ,2 51,1 8,2 Personer över 85 år som inte bor hemma (i anstalt) (21-25 nivå) ,7 31,9 89,5 * Utgångsår 26 ** Utgångsår 27 6

8 Toimeksianto Väestö- ja palvelutarveselvitystyöryhmän toimeksianto hyväksyttiin pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokouksessa esitetyn mukaan Työryhmän asettaminen Puitelain toimeenpanosuunnitelman (1 ) väestö- ja palvelutarveanalyysin seudullista valmistelua ja tarkastelua varten asetetaan seuraava työryhmä Puheenjohtaja Asta Manninen Helsinki Jäsenet Tuula Saxholm Helsinki Teuvo Savikko Espoo Timo Jaakkola Espoo Pauli Outila Vantaa Hannu Kyttälä Vantaa Pirkko Taina Kauniainen Kaarina Herold Kauniainen Työryhmän toimeksianto Pääkaupunkiseudun kaupunkien toimenpanosuunnitelmiin sisältyvien väestö- ja palvelutarveanalyysien yhteensovittaminen seudullisesti tapahtuu työryhmän valmistelun pohjalta ja ottaen huomioon pääkaupunkiseudun yhteistyönä valmistuneen Pääkaupunkiseudun keskeiset erityispiirteet ja kehityssuunnat selvityksen. Työryhmän tulee - huolehtia analyysien yhteensovittamista varten tarvittavien yhteisten lähtökohtatietojen hankkimisesta ja määritelmien laatimisesta - tehdä seudullinen väestöanalyysi vuosille 215 ja 225 erityisesti palvelujen näkökulmasta - sopia yhteisestä tilastollisesta ennakointimallista, jolla arvioidaan palvelujen ja henkilöstön tarve vuosina 215 ja toimia kiinteässä yhteistyössä ao. toimialajohdon kanssa seudullisen palvelutarveanalyysin tekemisessä. Seudullisen palvelutarveanalyysin ja palveluverkon kattavuusselvityksen valmistelusta huolehtii toimialajohto. Palveluista suunnitelmassa käsitellään ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon keskeiset palvelut ja sivistystoimen keskeiset palvelut (opetus-, kulttuuri-, liikunta ja muut vapaa-ajanpalvelut ja nuorisopalvelut). Varaudutaan täydentämään asetuksen voimaantulon jälkeen asetuksessa mainituilla palveluilla. Aikataulu: Työryhmä laatii raporttinsa mennessä pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokoukselle. 7

9 Väestö- ja palvelutarveselvityksen toteutus Väestö- ja palvelutarveselvitys jakautuu rakenteellisesti kolmeen osaan; ensimmäisessä osassa tarkastellaan väestökehitystä ikä- ja kieliryhmittäin pääkaupunkiseudulla vuosiin 215 ja 225 mennessä. Tämä osuus perustuu seudullisen väestöennustetyöryhmän työhön. Väestöosuudessa esitellään myös Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen -työryhmän kuntien raja-alueille määrittelemälle Kuninkaankolmio-alueelle (Pajuniityn Uusimäen Honkasuon Malminkartanon Myyrmäen Kuninkaantammen - Hakuninmaan maankäyttövyöhyke) yhteiset väestöennusteet palvelujen kannalta merkittäville ikäryhmille. Toisessa osiossa tarkastellaan pääkaupunkiseudun tulevaa palvelutarvetta vuosiin 215 ja 225 mennessä. Palvelutarvelaskelmat perustuvat pääasiallisesti ennustettuun väestökehitykseen sekä toteutuneeseen palvelunkäyttöön. Pääkaupunkiseudulla on suurkaupunkiseutuna monia palvelutarpeeseen vaikuttavia erityispiirteitä, jotka on pyritty ottamaan selvityksessä huomioon. Kolmannessa osiossa kuvataan lyhyesti pääkaupunkiseudun väestöön ja palvelutarpeeseen liittyvää suunnitteluyhteistyötä sekä yhteistä tietopohjaa ja tietojärjestelmiä. Väestö- ja palvelutarveselvitys on tehty pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä. Toimeksiannon mukaisesti työstä on vastannut seudullinen työryhmä, joka on pitänyt yhteyttä toimialajohtoon, palveluiden asiantuntijoihin sekä pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan valmistelusihteeristöön. Pääkaupunkiseudun kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä koulu- ja sivistystoimen toimialajohdot ovat rajanneet ja määritelleet selvityksessä tarkasteltavat palvelukokonaisuudet. Väestö- ja palvelutarvetyöryhmä kutsui toimialojen asiantuntijat teemakokouksiin, joissa palvelujen tarkastelu määriteltiin laskennan edellyttämälle tasolle. Työssä hyödynnettiin myös yhteistä tilastopohjaa ja aikaisemmin tehtyjä yhteisiä tutkimuksia. Palvelutarpeen laskennasta ja raportin toimittamisesta vastasi Helsingin kaupungin tietokeskus. Palvelutarvelaskelmat pohjautuvat seudullisen väestöennustetyöryhmä tekemään väestöennusteeseen. Seudun oma väestöennuste on toiminut pohjana myös pääkaupunkiseudun kuntien valtiolle laatimalle puitelain 1 edellyttämälle selvitykselle ja toimeenpanosuunnitelmalle. Väestö- ja palvelutarvetyöryhmä sai työnsä valmiiksi ja selvitys esiteltiin pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokouksessa. Viimeistelty selvitys saatettiin jaettavaksi pidettävään pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuustojen yhteiskokoukseen. 8

10 PÄÄKAUPUNKISEUDUN VÄESTÖANALYYSI Perustelut oman väestöennusteen käytölle Lakiin kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta liittyvän asetuksen toimeenpanosuunnitelmassa todetaan, että Väestöanalyysi tehdään Tilastokeskuksen tuottamien tietojen perusteella ikäryhmittäin tai perustellusta syystä muiden ennusteiden perusteella. Pääkaupunkiseudun kuntien väestö- ja palvelutarveanalyysissa päätettiin käyttää kuntien omia väestöennusteita seuraavista syistä: - Muuttoliike vaikuttaa Helsingin seudun väestökehitykseen huomattavasti. Seutu muodostaa yhteisen työ- ja asuntomarkkina-alueen. Tilastokeskuksen ennusteista poiketen kuntien omissa ennusteissa on huomioitu kotimaan muutto-oletuksissa työmarkkinaperäinen ja seudun sisäinen, asuntomarkkinaperustainen muuttoliike. - Kuntien omissa väestöennusteissa huomioidaan myös asuntotuotantomahdollisuudet, jotka nopean kasvun oloissa rajoittavat etenkin Helsingin väestönkasvua ja siirtävät sitä naapurikuntiin. Espoo ja Vantaa kasvoivat mm. tämän vuoksi 199-luvun lopulla selvästi nopeammin kuin Tilastokeskuksessa ennakoitiin. - Pääkaupunkiseudun kunnissa on laadittu omia väestöennusteita jo vuosikymmenten ajan, ja ne ovat yleensä osuneet paremmin oikeaan kuin Tilastokeskuksen ennusteet. Esimerkiksi Helsingissä vuoden 1994 jälkeen laaditut ennusteet ovat poikenneet kokonaisväestömäärän osalta maksimissaan 2 prosenttia toteutuneesta. - Seutu poikkeaa muusta Suomesta siten, että täällä palvelutarpeen kehityksessä tulee huomioida suomen- ja ruotsinkielisen väestön lisäksi vieraskieliset. Näille väestöryhmille laadittiin omat ennusteet, koska niitä ei ole tehty Tilastokeskuksessa. Pääkaupunkiseudun ennustettu väestökehitys vuoteen 225 Pääkaupunkiseudun väkiluku kasvoi vuosina 2 26 ennakkotiedon mukaan lähes 52 hengellä ja miljoonan raja saavutetaan keväällä 27. Puolet kasvusta, 25 tuli Espooseen, Helsingissä ja Vantaalla kasvu oli 13 henkeä. Väestöennusteen mukaan vuoden 215 alussa pääkaupunkiseudun väestömäärä on 1 55 ja vuonna 225 noin Seudun vuotuinen kasvu on siten keskimäärin,8 prosenttia vuosina ja koko ajanjaksolla,7 prosenttia vuodessa. Taulukko 1. Pääkaupunkiseudun kuntien väkiluku vuodenvaihteessa 25/26 ja ennuste ja 225 sekä väkiluvun muutos. Väkiluku Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseutu Väkiluvun muutos %/vuosi %/vuosi Helsinki ,4 32,3 Espoo ,5 6 1,4 Vantaa ,1 37 1, Kauniainen 546,7 4,2 Pääkaupunkiseutu 67 9,8 129,7 9

11 Pääkaupunkiseudun vuosien 2 25 väestönkasvusta yli puolet on maahanmuuttajia, viime vuosina jopa 75 9 prosenttia. Maahanmuuttajaväestön kasvusta 8 prosenttia johtuu muuttovoitosta, vaikka syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden onkin paljon suurempi kuin kantaväestöllä ikärakenteen nuoruudesta johtuen. Huomattavaa on myös se, että 2-luvulla lähes kolmasosa vieraskielisten muuttovoitosta saatiin muualta Suomesta. Vieraskielisten määrä kasvoi vuoden 25 aikana suuremmaksi kuin ruotsinkielisten, ja vuoden 25 lopussa vieraskielisiä oli 7 prosenttia pääkaupunkiseudun väestöstä, ruotsinkielisiä 6,5 prosenttia. Väestöennusteen tausta ja pääkomponentit Pääkaupunkiseudun muuttotase 2 25 Pääkaupunkiseudun kuntien väestöennusteet on laadittu menetelmällä, jossa toisaalta ennustetaan koko työ- ja asuntomarkkina-alueen, Helsingin seudun vaihtoehtoisia kehitysmahdollisuuksia, jotka perustuvat eri näkemyksiin Helsingin seudun aluetalouden kehityksestä, toisaalta seudun sisäistä kehitystä ennustetaan demografisin perustein, erityisesti huomioiden asuntomarkkinoiden vaikutus sisäisessä muuttoliikkeessä. Siten ennusteessa käytetty muuttoliikkeen jaottelu poikkeaa väestönmuutostilastoissa ja Tilastokeskuksen ennusteessa käytetystä jaosta: kuntien välinen muutto ja maahan- ja maastamuutto : - Seudun sisäisellä muuttoliikkeellä tarkoitetaan Helsingin seudun 14 kunnan välisiä muuttoja. - Helsingin ulommalla työmarkkinavyöhykkeellä tarkoitetaan Helsingin seudun ulkopuolista osaa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnista sekä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntia. - Muu kotimainen muutto sisältää muun maassamuuton sekä Suomen kansalaisten ulkomaisen muuton. - Ulkomaalaisten muutolla tarkoitetaan ulkomaan kansalaisten muuttoa ulkomaiden sekä Helsingin / Helsingin seudun välillä. Seudun sisäistä muuttodynamiikkaa kuvaa se, että 2-luvulla Helsinki on saanut työmarkkinaalueen ulkopuolelta, muusta Suomesta pääkaupunkiseudulle tulleesta muuttovoitosta kolme neljäsosaa ja ulkomaista kaksi kolmasosaa. Sekä Helsinki, Espoo että Vantaa ovat kukin menettäneet muuttotappiona muulle työmarkkina-alueelle, lähinnä seudun kehyskuntiin vuosittain 1 3 henkeä. Sen lisäksi Helsinki on menettänyt Espooseen keskimäärin 1 8 ja Vantaalle 1 henkeä vuodessa muuttotappiona. Kauniainen on saanut pienen muuttovoiton muualta Suomesta, mutta menettänyt sekä naapurikuntiin että muulle seudulle väestöä. Luonnollinen väestönkasvu eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden on kasvattanut pääkaupunkiseudun väestöä vajaalla 5 hengellä vuosittain 2-luvulla. Helsingin seudun työllisyys kääntyi kasvuun vuoden 24 viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan. Sitä ennen seudun työllisyys laski syksystä 22 alkaen. Työvoiman kysynnän kääntyminen kasvuun heijastui nopeasti Helsingin seudun ulkopuolelta seudulle ja erityisesti Helsinkiin tulevaan muuttoon. Helsingin seudulle laadittiin kolme väestöennustevaihtoehtoa, joka perustuvat Suomen taloudellisen kehityksen perusvaihtoehtoihin. Ennusteet ovat luonteeltaan tasaisen kasvun laskelmia, joissa ei pyritä ennakoimaan suhdannevaihteluiden ajoittumista ja suuruutta. Perusvaihtoehto perustuu näkemykseen, jonka mukaan Suomen ja Helsingin seudun talouden vuosina uudelleen vahvistunut kasvu jatkuu vuonna 26 ja siitä eteenpäin viennin ja 1

12 kotimaisen kysynnän vetämänä. Perusvaihtoehdossa Helsingin seudun tuotanto kasvaa keskimäärin 3,5 % vuodessa ja työllisyys 1,5 % vuodessa jaksolla Helsingin seudun kasvulukujen ennakoidaan olevan sekä tuotannossa että työllisyydessä,5 1 prosenttiyksikköä korkeampia kuin koko maassa. Perusvaihtoehdossa arvioidaan, että Helsingin seutu pysyy edelleen kohtuullisen kilpailukykyisenä ja vetovoimaisena alueena ja pystyy ylläpitämään nykyisiä vahvuuksiaan sekä välttämään pahojen kansainvälisten ja kansallisten uhkien kärjistymisen. Helsingin seudun asuntomarkkinoiden arvioidaan pysyvän tulevaisuudessakin kireinä ja asuntojen hintaeron pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä ennakoidaan säilyvän vähintään entisen suuruisena. Hitaan kasvun vaihtoehdossa arvioidaan, että osa Helsingin seudun ilmeisistä uhkatekijöistä kärjistyy niin, että se heijastuu seudun talouskasvuun. Keskeiset vientialat, pääasiassa informaatioteknologia-sektori, ajautuvat pitkäaikaisiin vaikeuksiin kiristyvän kansainvälisen kilpailun sekä tuotannon ulkomaille siirtymisen vuoksi. Uusia kasvualoja ei ilmaannu Helsingin seudulle korvaamaan taantuvia aloja. Nämä kehityskulut johtavat hitaaseen talouskasvuun, jossa Helsingin seutu vetää perässään myös muun suomen pitkäaikaiseen taantumaan. Nopean kasvun vaihtoehdossa maailmatalouden sekä erityisesti Venäjän ja Aasian talouksien oletetaan kehittyvän suotuisasti. Helsingin seudun keskeiset vientialat pysyvät kilpailukykyisinä ja kasvattavat edelleen tuotantoaan sekä tutkimus- ja kehitystoimintaansa Helsingin seudulla, vaikka toimintaa laajennetaan myös muissa maissa. Helsingin seutu pystyy houkuttelemaan alueelle kansainvälisiä investointeja sekä uusia kasvavia toimialoja korvaamaan kypsien toimialojen kasvun hiipumisen. Viennin ja investointien kasvu heijastuvat paitsi korkean teknologian alojen tuotantoon ja työllisyyteen, myös työvaltaisten palvelualojen kasvuun. Vaikka väestöennusteessa ei ennakoida suhdannevaihteluita, on todennäköistä, että nopean kasvun vaihtoehto toteutuisi toistuvina muutaman vuoden pituisina kasvujaksoina pikemmin kuin yhtäjaksoisena tasaisena kasvuna. Koko Helsingin seudun 14 kunnan väestönkasvuun nopea talouskasvu toisi vuoteen 225 mennessä noin 37 asukasta, 17 prosenttia enemmän kuin perusvaihtoehto, hitaan kasvun oloissa väestömäärä kasvaisi 35 henkeä vähemmän kuin perusvaihtoehdossa. Taulukko 2. Helsingin seudun työpaikkojen kasvu (% vuodessa keskimäärin) ennustevaihtoehdoissa Vaihtoehto Perusvaihtoehto 1,5,7,3 Nopea kasvu 2, 1,,5 Hidas kasvu,5,, Asuntomarkkinat ennustevaihtoehdoissa Väestöennuste perustuu näkemykseen, että seudulla on asuntotuotantoon pitkällä aikavälillä riittävästi maaresursseja nopeankin väestönkasvun tarpeisiin, mutta erityisesti Helsingissä tuotannossa saattaa esiintyä hidasteita. Seudun asuntotuotantomahdollisuuksien mukainen tuotanto mahdollistaa väljyyskasvun sekä samanaikaisen perusvaihtoehdon mukaisen väestönkasvun. Hitaan kasvun vaihtoehdossa on todennäköistä, että asuntokysyntää ei ole riittävästi, vaan tuotanto toteutuu alhaisemmalla tasolla kuin mihin tuotantopotentiaali antaisi mahdollisuuden. Nopean kasvun vaihtoehdossa Helsingissä tuotantomahdollisuudet eivät riitä, vaan väljyyskasvun ja väestönkasvun aikaansaama asuntokysyntä edellyttäisivät lisää tuotantomahdollisuuksia viimeistään 22-luvun alkupuolella. Espoon ja Vantaan rakentamismahdollisuudet ovat Helsinkiä paremmat, ja tässä tilanteessa Espoon, Vantaan sekä seudun kehyskuntien väestönkasvu kiihtyisi. 11

13 Pääkaupunkiseudun väestöennusteen oletukset Pääkaupunkiseudun vuosittaiseksi muuttovoitoksi oletettiin 4 henkeä vuosina 26 27, 3 6 vuosina ja sen jälkeen 3 henkeä. Sekä suomen- että ruotsinkielisten osalta muuton oletetaan olevan tappiollista etenkin seudun kehyskuntien mutta myös laajemman työmarkkina-alueen hyväksi, joten pääkaupunkiseudun kasvu perustuu kokonaan vieraskielisten muuttovoittoon ja luonnolliseen väestönkasvuun, kuten on tapahtunutkin jo vuodesta 22 alkaen. Vieraskielisten muuttovoitto on alkuvuosina 4 7 henkeä ja alenee 22-luvulla 3 2 henkeen. Kokonaishedelmällisyyden oletetaan pysyvän 2-luvun alkupuolen keskimääräisellä tasolla, mutta alle 3-vuotiailla alenevan edelleen jonkin verran Helsingissä. Kuolleisuuden oletetaan alenevan 1,5 prosentilla vuodessa 21 saakka ja siitä eteenpäin 1 prosentilla. Syntyneiden määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 225, mutta kuolleiden määrä kasvaa nopeammin, joten luonnollinen väestönkasvu hidastuu nykyisestä 4 5 hengen tasosta alle 4 :een. Maahanmuuttajien määrää ei ole Suomessa aikaisemmin ennustettu. Koska pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajat ovat niin merkittävästi kasvava ryhmä, laadittiin perusteltuihin oletuksiin nojautuva väestöprojektio. Vaikka maahanmuuttajaväestön määrän ennustamiseen sisältyy huomattavaa epävarmuutta, projektion voidaan ajatella kuvaavan kehitystä, johon kuntien ja valtion pitäisi palvelujen suunnittelussaan varautua. Projektio perustuu seuraaviin lähtökohtiin: - Maahanmuuttajaväestönä käytetään vieraskielistä väestöä, josta on saatavissa eniten ennusteparametrien muodostamiseen tarvittavia väestönmuutostietoja. - Vieraskieliset ryhmiteltiin kahdeksaan ryhmään, joille määriteltiin omat väestönmuutosparametrit. Ennusteparametrien lähtötietoina käytetään pääsääntöisesti vuosien väestönmuutostietoja sekä muihin lähteisiin perustuvia käsityksiä eri ryhmien muuttoliikkeen kehityksestä. - Vieraskielisen väestön tulomuutto pääkaupunkiseudulle jaetaan seudun neljään kuntaan nykyisessä suhteessa. Vieraskielisen väestön ennuste laadittiin erikseen 8 eri kieliryhmälle, jolle laskettiin omat muuttoliike- ja hedelmällisyyskertoimet. Kuolleisuudesta käytettiin koko väestön kertoimia ikääntyneen vieraskielisen väestön pienen määrän vuoksi. Koska maahanmuuttajaperheistä huomattava osa on kaksikielisiä, noin 2 prosenttia vieraskielisille äideille syntyvistä lapsista saa suomen äidinkielekseen. Tämä on huomioitu syntyneiden ennusteessa. Ruotsinkielisen väestön ennusteessa on vastaavasti huomioitu nykyinen tilanne, jossa kaksikielisessä perheessä lapsi useimmiten saa ruotsin äidinkielekseen, mikäli isä on ruotsinkielinen. Vieraskielisen väestön ennustetta käytettäessä on huomattava se seikka, että vieraskielisiksi määritelty väestöryhmä on hyvin epäyhtenäinen. Suomessa syntyneet ja kaksikielisissä perheissä kasvaneet saattavat olla suomen- tai ruotsinkielen taidoltaan huomattavasti lähempänä kantaväestöä kuin tänne aikuisena muuttaneet. Kuitenkin näissäkin tapauksissa joudutaan koulutukseen panostamaan, etenkin jos maahanmuuttajista koostuva asuinympäristö ei tue kielen omaksumista. 12

14 Taulukko 3. Vieraskielisten muutto pääkaupunkiseudulla sekä ennusteessa käytetty nettomuuton kokonaismäärä Ennusteen nettomuutto keskimäärin osuus % keskimäärin/vuosi Kieliryhmä Yhteensä Baltian kielet , Venäjä ym , Länsi-Eurooppa , Itä-Eurooppa 35 8, Lähi-Itä/Pohj-Afr , Muu Aasia ym , Muu Afrikka 63 16, Muu ja tunt. 22 6, Baltia (3 kieltä) 2. Venäjä + muut ent. Neuvostoliitossa puhutut kielet 3. Länsi-Euroopan kielet 4. Itä-Euroopan kielet (ei Turkki) 5. Lähi-Itä ja Pohjois-Afrikan kielet (ml. turkki ja Saharan pohjoispuolinen Afrikka) 6. Muu Aasia (afganistan, pakistan, intia, kiina, japani, indonesia ym.) 7. Muu Afrikka (ml. somali ja Saharan eteläpuolinen Afrikka) 8. Muut ja tuntemattomat Pääkaupunkiseudun väestöennuste ikä- ja kieliryhmittäin Yleinen kehitys Helsingin väkiluvun ennustetaan kasvavan vuoteen 215 mennessä 17 7 hengellä ja vuoteen 225 mennessä vajaalla 32 hengellä. Vieraskielisen väestön osuus kasvusta on vuoteen 225 mennessä 52 henkeä, joten suomen ja ruotsinkielisen väestön määrän ennustetaan alenevan 2 hengellä nykyisestä. Espoon väkiluku on vuonna 215 noin 31 henkeä nykyistä korkeampi ja 6 vuonna 225. Espoossa vieraskielisten osuus kasvusta on vajaa puolet. Vantaan kasvu on näissä ajankohdissa 18 ja 37, ja kasvusta vieraskielisten osuus on yli puolet. Kauniaisten väkiluku ei juuri muutu nykyisestä. Koko pääkaupunkiseudun ennustetaan kasvavan lähes 13 hengellä vuoteen 225 mennessä. Tästä kasvusta vieraskielisten osuus on 75 prosenttia eli vajaa 1 asukasta. Kuva 1. Pääkaupunkiseudun väkiluku kunnittain ja ennuste vuoteen Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen

15 Kuva 2. Pääkaupunkiseudun väkiluku ja ennuste vuoteen Kauniainen Vantaa Espoo Helsinki Kuva 3. Pääkaupunkiseudun ruotsin- ja vieraskielisten määrä ja ennuste vuoteen Vieraskieliset Ruotsinkieliset Työikäinen väestö Työikäisen väestön (tässä vuotiaat) määrä kasvaa vuoteen 225 mennessä pääkaupunkiseudulla 34 hengellä. Kasvu hidastuu merkittävästi viime vuosien tasosta: Vuosina 2 25 pääkaupunkiseudun työikäisten määrä kasvoi lähes 5 hengellä vuodessa, vuosina kasvun ennakoidaan olevan 2 5 ja vuosina vain 1 henkeä vuodessa. Vieraskielisen väestön kasvuarvion mukaan kantaväestön eli suomen- ja ruotsinkielisten määrä kääntyy laskuun jo 21, joten kasvu saataisiin ulkomaalaistaustaisesta väestöstä. Maahanmuuttajien määrän kasvusta huolimatta Helsingissä työikäisten määrä kääntyy laskuun 21-luvun alussa. Vuonna 225 pääkaupunkiseudun työikäisistä vajaa 17 prosenttia on taustaltaan vieraskielisiä. Helsingissä osuus on suurin, mutta Kauniaisia lukuun ottamatta kuntien välillä ei ole kovin suuria eroja. 14

16 Kuva 4. Työikäisen väestön eli vuotiaiden määrä pääkaupunkiseudulla kunnittain ja kieliryhmittäin ja ennuste vuoteen vuotiaat vuotiaat Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Muu kieli Suomi Ruotsi Päivähoitoikäiset Päivähoitoikäisten määrä laski pääkaupunkiseudulla vuosina Suurin väheneminen tapahtui Helsingissä, mutta myös Espoossa ja Vantaalla vuosituhannen vaihteessa muutamina vuosina lasten määrä väheni. Päivähoitoikäisten määrä kääntyi vuonna 25 lievään kasvuun, mikä johtuu paljolti vieraskielisen väestön kasvusta. Alle 3-vuotiaiden määrä on kasvanut jo vuodesta 23 lähtien. Suomen- ja ruotsinkielistenkin päivähoitoikäisten ennakoidaan kääntyvän kasvuun pääkaupunkiseudulla 212 alkaen. Helsingissä -6-vuotiaiden määrä ennustetaan kasvavan vuoteen 215 mennessä 1 2 hengellä, Espoossa 1 5, Vantaalla 1 ja Kauniaisissa vähenevän noin 5:llä, jolloin pääkaupunkiseudulla olisi yhteensä 3 5 päivähoitoikäistä enemmän. Vuoteen 225 mennessä kasvua nykytilanteeseen verrattuna Helsingissä ja Vantaalla olisi 3 5, Espoossa 4 ja Kauniaisissa muutama alle kouluikäinen nykyistä vähemmän. Koko pääkaupunkiseudun kasvu olisi siten 11. Tällöin noin 17 prosenttia päivähoitoikäisistä ennustetaan olevan maahanmuuttajataustaisia, nykyisin osuus on 9 prosenttia. Tässä tilanteessa monilla asuntoalueilla maahanmuuttajaperheiden lapsia on enemmistö päivähoitoryhmissä. Jo nyt pääkaupunkiseudulla on kuusi asuntoaluetta, joiden lapsista yli 3 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Näillä alueilla asuu yhteensä lähes 23 asukasta. 15

17 Kuva 5. Päivähoitoikäisten eli -6-vuotiaiden määrä pääkaupunkiseudulla kunnittain ja kieliryhmittäin ja ennuste vuoteen vuotiaat -6-vuotiaat Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Muu kieli Suomi Ruotsi Peruskouluikäiset Peruskouluikäisten määrä kääntyi pääkaupunkiseudun kaikissa kunnissa Espoota lukuun ottamatta laskuun vuonna 24. Ikäluokan kasvun ennakoidaan alkavan seudulla uudelleen vasta 215. Erityisesti Helsingin koululaisten määrä on vähenemässä huomattavasti, sillä vuonna 215 Helsingissä ennustetaan olevan yli 8 oppilasta vähemmän kuin vuoden 26 alussa. Samansuuruista vähenemistä ennakoidaan koko pääkaupunkiseudulle. Espoossa oppilasmäärä kasvaa 1 4 hengellä ja Vantaalla vähenee saman määrän. Kauniaisissa vähennys on 13 henkeä. Vuoteen 225 mennessä pääkaupunkiseudun oppilasmäärä on jälleen kääntynyt kasvuun, mutta tuolloin ollaan vielä 2 5 henkeä nykytasoa alempana. Espoossa on kuitenkin 3 7 oppilasta nykyistä enemmän ja Vantaalla 4, mutta Helsingissä oppilasmäärä jää vielä 6 henkeä nykyistä alemmas. Kauniaisissa peruskoululaisten määrä laskee vielä vuoden 215 tasosta. Vuonna 225 lähes viidesosan seudun peruskouluikäisistä ennakoidaan olevan maahanmuuttajataustaisia, nykyisin osuus on 8 prosenttia. Kuva 6. Peruskouluikäisten eli 7-15-vuotiaiden määrä pääkaupunkiseudulla kunnittain ja kieliryhmittäin ja ennuste vuoteen vuotiaat 7-15-vuotiaat Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Muu kieli Suomi Ruotsi

18 16 18-vuotiaat Lukio- ja ammattioppilaitosikäisten määrä kasvaa pääkaupunkiseudun kaikissa kunnissa 21- luvun alkupuolelle saakka, minkä jälkeen erityisesti Helsingissä on odotettavissa huomattava ikäluokan pieneneminen. Oppilaitoksiin tullaan kuitenkin kuntarajojen yli laajemmalta alueelta, ja vuotiaiden määrä kasvaa koko Helsingin seudulla nykytasolta 6 hengellä, 13 prosenttia vuoteen 211 mennessä. Pääkaupunkiseudun vuotiaiden määrä on vuonna 215 jälleen nykytasolla ja vuonna 225 vajaa 1 henkeä pienempi. Pääkaupunkiseudulla noin 6 eli joka viidennen ikäluokasta arvioidaan olevan maahanmuuttajataustainen vuonna 225. Kuva vuotiaiden määrä pääkaupunkiseudulla kunnittain ja koko Helsingin seudulla (14 kuntaa) ja ennuste vuoteen vuotiaat vuotiaat Kehyskunnat Pääkaupunkiseutu Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Yli 65-vuotiaat Eläkeikäisten määrä alkaa kasvaa, kun suuret ikäluokat tulevat eläkeikään. Yli 65-vuotiaiden määrän kasvu lähes kolminkertaistuu seudulla nykyisestä vuosina , vuosittaisen kasvun ennakoidaan olevan 5 4 henkeä. Puolet eläkeikäisten määrän kasvusta tulee Helsinkiin, mutta suhteellinen kasvu on Espoossa ja Vantaalla nopeampaa. Vuoden 215 jälkeen ikääntyneen väestön kasvu siirtyy yli 75-vuotiaiden ikäluokkaan, mutta vanhusväestön kokonaismäärän kasvaa edelleen. 75 vuotta täyttäneiden osuuden eläkeiän ylittäneistä on ennakoitu olevan vuonna 225 lähes puolet. Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 225 mennessä 1 hengellä, lähes 8 prosenttia. Vanhushuoltosuhde eli yli 65-vuotiaiden määrä suhteessa työikäisiin heikkenee pääkaupunkiseudullakin nopeasti 21-luvulla. Samaan aikaan Espoo ja Vantaa tulevat samalle tasolle Helsingin kanssa. Kauniaisissa huoltosuhde on muita kuntia heikompi, samaa tasoa kuin koko maassa. Ruotsinkielisten ikärakenne on tällä hetkellä huomattavasti vanhusvoittoisempi kuin koko väestön. Tämän vuoksi pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen vanhusväestön ennustetaan kasvavan vain 15 prosentilla vuoteen 215 mennessä, minkä jälkeen kasvu lähes pysähtyy. Ulkomaalaistaustaisten ikärakenne on taas kantaväestöä selvästi nuorempi, ja kasvu on nopeaa. Vieraskielisten eläkeikäisten määrän ennustetaan viisinkertaistuvan vuoteen 225 mennessä. 17

19 Kuva 8. Eläkeikäisten eli yli 65-vuotiaiden määrä pääkaupunkiseudulla kunnittain ja ikäluokittain ja ennuste vuoteen 225 Yli 65-vuotiaat Yli 65-vuotiaat Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Kuva 9. Yli 65-vuotiaiden määrä pääkaupunkiseudulla äidinkielen mukaan ja ennuste vuoteen 225 Yli 65-vuotiaat / vuotiaat Yli 65-vuotiaat,45 225,4 2,35 175,3,25,2,15 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Muu kieli Suomi Ruotsi,1 5,5 25, Äidinkielet Vaikka maahanmuuttajaväestön projektio on suuntaa antava, se pohjalta voidaan karkeasti arvioida eri kieliryhmien määrän tulevaa kehitystä pääkaupunkiseudulla. Vieraskielisten määrä kasvaa pääkaupunkiseudulla nykyisestä 7 hengestä lähes 17 vuoteen 225 mennessä. Eniten ennustetaan kasvavan venäjänkielisten sekä Etelä-, Itä- ja Kaakkois-Aasiassa puhuttujen kielten ryhmät, lähes 2 hengellä kumpikin. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan ryhmä kasvaa 15 hengellä, muun Afrikan (ml. somaliankielisten) ja Itä- Euroopan kieliryhmät 12 hengellä. Länsi-Euroopan kieliä puhuvien määrä kasvaa 9 hengellä ja Baltian, lähinnä vironkielisten vajaalla 7 hengellä. Suhteellisesti nopeinta kasvua ennustetaan Itä-Euroopan ja Lähi-idän/Pohjois-Afrikan kieliryhmille. 18

20 Kuva 1. Pääkaupunkiseudun vieraskielisten määrä kieliryhmittäin ja ennuste vuoteen Nopeasti kasvavat kieliryhmät Kasvukerroin Hitaammin kasvavat kieliryhmät Kasvukerroin ,1 3 3, ,4 3, ,2 1,8 1,9 1 4 Itä-Euroopan kielet 5 5 Lähi-Idän ja Pohj-Afr. kielet 6 Muu Aasia ym Baltian kielet 2 Venäjä ym. 5 3 Länsi-Euroopan kielet 7 Muu Afrikka ym Muuttoliike ja palvelutarve Pääkaupunkiseudulle muutti seudun ulkopuolelta 2 25 vuosittain keskimäärin 36 henkeä, joista lähes 7 ulkomailta. Tulomuutto kotimaasta hidastui selvästi vuoden 2 jälkeen. Pääkaupunkiseutu onkin kasvanut vuosina lähinnä maahanmuuttajien avulla, muuttovoittoa saatiin sekä ulkomaista että muualta Suomesta. Vuoden 26 väestönmuutosten ennakkotietojen mukaan myös suomalaisten muutot muualta Suomesta pääkaupunkiseudulle olisivat kasvussa hyvän työllisyyskehityksen myötä. Pääkaupunkiseudun laajalla alueella myös alueen sisäinen muuttoliike vaikuttaa huomattavasti palvelujen tarpeen kehitykseen. 2-luvulla joka viides pääkaupunkiseutulainen on muuttanut vuoden aikana uuteen asuntoon, 2 29-vuotiaista joka toinen. Kuntien välillä ei ole tässä juuri eroja, mutta erityyppisten asuntoalueiden väliset erot ovat suuret. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungin kaikkein pienasuntovaltaisimmilla alueilla joka toinen päivähoitoikäinen muutti palvelupiiristään vuoden aikana. Alueiden palvelutarve muuttuu nopeasti, rakennettavilla alueilla peruskoululaisten määrä on saattanut kasvaa 1 hengellä 1 vuodessa, kun taas toisilla alueilla samana aikana lasten määrää on vähentynyt puoleen. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat sopimassa palvelujen yhteiskäytöstä raja-alueilla. Liitekartoissa 1-4 on kuvattu päivähoito- ja peruskouluikäisten määrän muutosta vuoteen 215 mennessä Luoteis- Helsingin, Espoon ja Vantaan raja-alueella. 19

21 Kuva 11. Pääkaupunkiseudun muuttovoitto ja -tappio muuttosuunnan ja muuttajien äidinkielen mukaan keskimäärin vuosina Nettomuutto Lähtö- tai kohdealue Ulkomaat Kotimaa Suomi tai ruotsi Muu kieli Äidinkieli Taulukko 4. Pääkaupunkiseudun kuntien väkiluku äidinkielen mukaan sekä ennuste ja 225 Yhteensä Ruotsi Muu kieli Pääkaupunkiseutu Väestö yhteensä v. yhteensä vuotiaat vuotiaat v. yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-v. yhteensä vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Helsinki Väestö yhteensä v. yhteensä vuotiaat vuotiaat v. yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-v. yhteensä vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat

22 Espoo Väestö yhteensä v. yhteensä vuotiaat vuotiaat v. yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-v. yhteensä vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Vantaa Väestö yhteensä v. yhteensä vuotiaat vuotiaat v. yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-v. yhteensä vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Kauniainen Väestö yhteensä v. yhteensä vuotiaat vuotiaat v. yhteensä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 65-v. yhteensä vuotiaat vuotiaat Yli 85-vuotiaat Palvelujen yhteiskäyttö kuntien raja-alueilla Pääkaupunkiseudun kunnat suunnittelevat palvelujen yhteiskäyttöä kuntien raja-alueilla. Useat uudet asuntorakentamiskohteet sijoittuvat kuntarajan tuntumaan, ja monilla vanhoilla asuntoalueilla asukasrakenne on muuttunut ja edelleen muuttumassa, jolloin palvelutarpeet myös muuttuvat. Esimerkkinä yhteistyöstä on Luoteis-Helsingin, Espoon ja Vantaan raja-alueella sijaitseva ns. Kuninkaankolmio (Pajuniityn Uusimäen Honkasuon Malminkartanon Myyrmäen Kuninkaantammen Hakuninmaan maankäyttövyöhyke ). Liitekartoissa 1 4. on kuvattu koko väestön, päivähoitoja peruskouluikäisten sekä eläkeikäisten määrän muutosta vuoteen 215 mennessä. 21

23 Liitekartat 1-4. Ennustettu väestön määrän muutos ikäryhmittäin Kuninkaankolmion 1 alueella tilastoalueittain Pajuniityn Uusimäen Honkasuon Malminkartanon Myyrmäen Kuninkaantammen Hakuninmaan maankäyttövyöhyke 2 Tilastoalueena käytetty Helsingissä osa-aluetta, Espoossa pienaluetta ja Vantaalla kaupunginosaa 22

24 23

25 PÄÄKAUPUNKISEUDUN PALVELUTARVESELVITYS Pääkaupunkiseudun erityispiirteet palvelujen näkökulmasta Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien yhdessä muodostama alue, pääkaupunkiseutu, on miljoonan asukkaan suurkaupunki, joka on ydin laajemmassa noin 1,3 miljoonan asukkaan kaupunkiseudussa. Pääkaupunkiseudulle ja laajemmalle Helsingin seudulle ominaisia muusta Suomesta poikkeavia suurkaupunkipiirteitä ovat mm. vieraskielisen väestön korkea ja kasvava määrä, monikulttuurisuus, ahdas ja kallis asuminen, yksin asuvien suuri määrä, pitkäkestoinen työttömyys ja toimeentulotukiriippuvuus sekä vilkas muuttoliike erityisesti nuorten ja lapsiperheiden keskuudessa. Tämän luvun tarkoituksena on koota yhteen niitä peruspalveluihin liittyviä erityispiirteitä tai kehityssuuntia, jotka tulee ottaa huomioon palvelutarpeita arvioitaessa. Erityispiirteisiin palataan yksityiskohtaisemmin jäljempänä kunkin palvelukokonaisuuden yksityiskohtaisessa tarkastelussa. Talouden perusresurssit ja rakenteet lähellä kansainvälistä kärkeä Helsingin seutu (14 kuntaa) on dynaaminen ja kasvava kaupunkialue, asunto- ja työmarkkina-alue. Seudulla on merkittävä asema Suomen taloudessa ja yhteiskunnassa. Helsingin seutu tuottaa 34 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja alueella asuu 24 prosenttia suomalaisista. Helsingin talousalueen viime vuosien kehitys Euroopan metropolien joukossa on ollut erittäin myönteinen. Talousalue on kuulunut kärkialueiden joukkoon, mitattiin sitä sitten nimellisen arvonlisäyksen, työllisyyden tai väestön kasvulla. Myös tulevaisuuden näkymät samoilla indikaattoreilla mitattuna ovat hyvät. Helsingin seudun arvonlisäys asukasta kohden oli euroa vuonna 24. Se on edelleen Suomen korkeimpia ja ylittää noin 1 eurolla koko Suomen tason. Myös kansainvälisessä kaupunkivertailussa Helsingin seutu sijoittuu hyvin, sillä alueella tuotettu arvonlisäys asukasta kohti on tuntuvasti Euroopan Unionin arvonlisäystä korkeampi (27 euroa EU-25 vuonna 24). Pääkaupunkiseudun arvonlisäyksestä ei tuoteta tilastoja, mutta työpaikkamäärän ja rakenteen pohjalta voidaan arvioida sen olevan erittäin keskeinen osa koko seudun bruttokansantuotteesta. Koko Suomen 2,28 miljoonasta työpaikasta pääkaupunkiseudun osuus on 25 prosenttia ja laajemman Helsingin seudun (14 kuntaa) osuus 29 prosenttia. Pääkaupunkiseutu tarjoaa työpaikkoja tuntuvasti omaa aluettaan laajemmalle väestölle. Vuoden 24 lopussa pääkaupunkiseudulla kävi työssä pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvaa, heistä yli puolet tuli Helsingin seudun kehyskunnista. Yhteensä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevat vastaavat alueen työssäkäyvistä vajaata viidennestä. Pääkaupunkiseudulla asuvista vajaa 25 käy alueen ulkopuolella työssä eli 5 % pääkaupunkiseudulla asuvista työllisistä. Vajaa puolet sukkuloivista käy työssä Helsingin seudun kehyskunnissa. Myös pääkaupunkiseudun sisällä sukkulointi on yleistä, pääkaupunkiseutulaista käy toisessa pääkaupunkiseudun kunnassa työssä eli vajaa kolmannes alueen työllisistä. Eniten työmatkaliikennettä suuntautuu Helsinkiin. Pääkaupunkiseutu on myös Suomen kansainvälisen yritystoiminnan keskus. Tämä lisää yhdessä ulkomaalaistaustaisen väestön kanssa tarpeita kansainvälisten ja monikielisten palveluiden tarjoamiselle. Taloudellisen toimeliaisuuden ohella pääkaupunkiseutua voidaan syystä luonnehtia maamme mittakaavassa, osin kansainvälisestikin, korkeanasteisen koulutuksen, kulttuurin ja hyvinvoinnin keskittymäksi, mikä näkyy väestön korkeana koulutustasona, ahkerana kulttuurin ja taiteen kulutuksena ja muuta maata korkeampana tulotasona. Pääkaupunkiseudulla asuva tulonsaaja ansaitsi euroa valtionveronalaisia tuloja vuonna 24 kun koko maan vastaava luku oli euroa. Myös pienituloisuus on tällä alueella vähäisempää kuin koko maassa keskimäärin: alimpaan tulokvinttiiliin kuului pääkaupunkiseudun kotitalouksista 19,1 prosenttia vuonna 24, koko maassa 25,9 prosenttia. 24

26 Arvonlisäys käyvin hinnoin, ,5 Väkiluku 26 18,8 24,3 Väestöennuste ,8 26, Väestöennuste 225 2,5 27,3 Ulkomaiden kansalaisia 26 43,8 47,6 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, 24 31,8 37,2 Työpaikat, 24 25,4 29,1 Informaatiosektorin työpaikat, 24 47,4 49,8 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot, ,6 5 suurimman yrityksen pääkonttorit.. 61,6 Yritysten liikevaihto, 25 39,7 43,5 Ulkomaisomisteisten yritysten liikevaihto 25 53,4 57,8 Muuttoliike vilkasta ja volyymiltaan suurta Pääkaupunkiseutua luonnehtii muiden suurkaupunkien tapaan vilkas muuttoliike; runsaat 24 henkilöä muuttaa vuosittain alueella, siis keskimäärin joka viides pääkaupunkiseudun asukas. Seudulle muutetaan paljon, mutta sieltä muutetaan myös pois. Kaikkein vilkkainta muuttoliike on oman kunnan rajojen sisällä. Muuttaneita yhteensä yli 24 henkeä vuonna 25: Tulomuuttoja pääkaupunkiseudulle 38 Lähtömuuttoja pääkaupunkiseudulta 35 Pääkaupunkiseudun kuntien välisiä 28 Kuntien sisäisiä muuttoja 14 Muuttoliike vaikuttaa alueiden rakenteisiin toiset alueet vanhenevat väestöltään, toiset taas nuorentuvat, jotkut tiivistyvät ja kasvavat, toiset taas väljenevät ja vähenevät. Muutoksen seuraukset vaikuttavat erityisesti lähipalveluihin ja niiden alueellisiin muutoksiin ja edellyttävät väestön kokonaiskehitystä mittavampia investointeja. Erityisesti kuntien raja-alueilla on tästä syystä käynnistetty yhteistyö palveluiden suunnittelussa tavoitteena palveluiden yhteiskäyttö. Sisäisten muutosten mittavuutta kuvaavat seuraavat luvut muuttoliikkeestä: Myös päivittäiset työmatkat pääkaupunkiseudulla ja seudulle ovat kasvaneet ja pidentyneet. Työmatkaliikennettä lisäävät myös korkeat asumiskustannukset ja aivan erityisesti asuntojen muuta maata kalliimmat hinnat, jotka lisäävät muuttohalukkuutta pääkaupunkiseudun lähi- ja vaikutusalueille. Taulukko 2. Asuntojen hinnat pääkaupunkiseudulla, Helsingin seudun kehyskunnissa ja koko maassa Euroa/neliö Vuosi Taulukko 1. Avainlukuja pääkaupunkiseudulta ja Helsingin seudulta. Prosenttiosuus koko maasta Pääkaupunkiseutu Helsingin seutu Pääkaupunkiseutu Kehyskunnat* Koko maa * Kehyskunnat tässä: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Riihimäki, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula, Vihti 25

27 Kuva 1. Lähtömuuttaneisuus pääkaupunkiseudulla suuralueittain keskimäärin vuosina 2 25 Kuva 2. Työmatkaliikenne pääkaupunkiseudulle vuonna 24 26