Palvelua, ammattiylpeyttä ja asennetta

Transkriptio

1 Palvelua, ammattiylpeyttä ja asennetta Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry ja Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry valitsivat elokuussa Insinööritoimisto Nurmi Oy:n Vuoden sähkösuunnittelijaksi Valintaperusteissa todettiin yrityksen olevan sähkösuunnittelun ja kiinteistönpidon moniosaaja, jonka toiminta perustuu luotettavuuteen, asiantuntemukseen sekä hyvään palveluun. Insinööritoimisto Nurmi Oy:n päätoimialat ovat sähkö-, automaatio-, tele, turva-, AV-tekniikan suunnittelu ja konsultointi sekä kiinteistönpidon asiantuntijatehtävät. Yritys tuottaa palvelut vakiintuneelle asiakaskunnalle lähinnä kumppanuussopimuksilla tai vuosisopimuksilla. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Pertti Nurmi, jonka pitkä kokemus sähkösuunnittelusta juontaa juurensa vuoteen Aloitin samana vuonna sekä suunnittelutyöt Insinööritoimisto Pentti Veijolalla että opiskelun sähköinsinööriksi. Siihen aikaan sähkösuunnittelutoimistoja oli vähän. Se oli pieni toimisto, suunnittelijoita vain muutama. Kun valmistuin sähköinsinööriksi vuonna 1971, Pentti Veijola lopetteli toimistonpitoa. Päätimme sitten kollega Lauri Kipon kanssa lähteä vetämään omaa toimistoa, kun asiakkaatkin sitä pyysivät. Siitä olemme jatkaneet eteenpäin, kertaa Nurmi uransa alkuaikoja. Vuonna 2006 insinööritoiminta yhtiöitettiin erilliseen yritykseen. Nykyisen Insinööritoimisto Nurmi Oy:n omistavat N-Konsultit Oy ja suunnittelujohtaja Pekka Larinoja. Henkilöstön määrä on 17 ja liikevaihtoarvio kesäkuussa päättyneelle tilikaudelle on 1,35 miljoonaa euroa. Larinojan tie Insinööritoimisto Nurmen osakkaaksi on kulkenut Insinööritoimisto Tauno Nissisen ja Insinööritoimisto Olof Granlundin kautta, yhteensä suunnittelukokemusta on kertynyt parikymmentä vuotta. - Ajatusmaailma sopi Pertti Nurmen kanssa hyvin yksiin heti ensi tapaamisesta alkaen. En ole ikinä pelännyt haasteita tai vastuuta ja hetki firman osakkaaksi lähtemiselle oli muutenkin otollinen, kertoo Larinoja. Nurmen mukaan asiaan vaikutti myös se, että yrityksen toimintaan mukaan haluttiin nuoria voimia. Kumppanuutta ja vakioasiakkaita Insinööritoimisto Nurmi Oy:n toimeksiantojen kokonaislukumäärä on yli 3500 erillistä projektitilausta ja ne vaihtelevat asunnon korjauksen suunnittelusta aina pääkonttorirakennuksen suunnitteluun saakka. - Teemme paljon töitä vakioasiakkaille ja kumppanuussopimusten perusteella. Pitkien asiakassuhteiden etu on se, että asiakkaiden tarpeet tunnetaan ja myös he tuntevat meidän toimintatapamme. Hyvin tehdyt työt poikivat uusia töitä ja palautteen palvelusta on oltava sellaista, että jatkuvuus säilyy. Yrityksellä tulee lisäksi olla hyvän toiminnan edellyttämät arvot; meille ammattitaito ja osaaminen on äärimmäisen tärkeää, olemme hyvin yhteistyöhakuisia ja vuorovaikutteisia, käynnissä olevat työt ovat yhteisiä ja niiden mukanaan tuomat ongelmat ratkaistaan yhdessä. Olemme avoimia ja kovia yrittämään. Kun näitä jaksaa toitottaa, niin uskoisin, että työt eivät tekemällä lopu, toteaa Nurmi yrityksen toimintaperiaatteista. Tällä hetkellä Insinööritoimisto Nurmella on työn alla useita remonttihankkeita HUS:n sairaala-alueelle, järjestelmien uusimisia Senaatti-kiinteistöjen, Helsingin seurakuntayhtymän ja Helsingin kaupungin kohteisiin, Tapiola-yhtiöille kiinteistöjen ylläpitoon ja -hallintaan liittyviä hankkeita sekä toimiston suurimmalle yksittäiselle asiakkaalle, Keskolle, erilaisia suunnittelutöitä. Juuri valmistuneita ovat esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön rakennuksen palosaneeraus, Taidehallin peruskorjaus ja Metsätalon toinen rakennusvaihe sekä Kirkkonummelle Citymarket ja liikekeskus. Toiminta keskittyy pääkaupunkiseudun julkiseen ja liikerakentamiseen. - Meillä on olemassa olevaan rakennuskantaan liittyviä peruskorjauksia, järjestelmien uusimisia ja remontteja jatkuvasti käynnissä. Korjausrakentamisessa täytyy tuntea asennustekniikkaa ja osata soveltaa uudet järjestelmät aiemmin tehtyyn. Remonttien aikana rakennus on usein käytössä, suunnittelijan on hallittava osa-ajattelu: kuinka remontti saadaan etenemään kivuttomasti ja työjärjestyksen mukaisesti. Olemme tehneet paljon myös rakennushistoriallisesti arvokkaita ja suojeltuja suunnittelukohteita, niissä on huolehdittava siitä, että tekniikka on toimivaa mutta kunnioittaa rakennuksen ominaispiirteitä, kertoo Nurmi. Kehittyvät suunnitteluprosessit Insinööritoimisto Nurmen valmiuksiin kuuluvat myös rakennusten energiatehokkuuden optimointi ja kulutusseuranta. Henkilökunnasta löytyy Motivan auktorisoimia energiakatselmoijia sekä sähkö- että LVI-puolelle. Viime aikoina yrityksessä on perehdytty tietomallipohjaiseen suunnitteluun. - Olemme siirtyneet suunnitteluprosessissa tietomallipohjaiseen suunnitteluun kaikissa uusissa projekteissa, ellei tilaaja erityisesti muuta halua. Siirtymisen syynä on osittain ollut asiakkaiden vaatimus, mutta myös tietomallin tarjoamat hyödyt tilaajalle, käyttäjille ja koko suunnitteluketjulle. Esimerkiksi risteilytarkasteluiden avulla voidaan todentaa, että rakenteet ja talotekniset kompo- 40

2 suunnitteluplaani Vuoden sähkösuunnittelija -kunniakirjan luovuttivat Insinööritoimisto Nurmi Oy:n toimitusjohtaja Pertti Nurmelle ja suunnittelujohtaja Pekka Larinojalle STUL ry:n puheenjohtaja Juha Lounatvuori ja RAKLI ry:n kehitysjohtaja Erkki Aalto. nentit, hyllyt, kanavat, putket, ovat oikeilla paikoillaan. Tietomallipohjainen suunnittelu vaatii kaikilta rakentamisen osapuolilta selkeätä ja kurinalaista työskentelyä, huomauttaa Larinoja. Avoimuutta tarjouspyyntöihin Nurmen ja Larinojan mielestä hyvän rakennuttajan tulisi olla toimissaan avoin. Koska tarjouspyyntöihin käytetään toimistoissa paljon aikaa, olisi niistä hyvä saada palautetta. Myös tarjouspyyntöjen tehtävämäärittely ja laatutaso vaihtelee, joskus joudutaan tasapainoilemaan kirjattuna olevien vaatimusten ja todellisen tarpeen välillä. - Totta kai vastaamme mielellään tarjouspyyntöihin ja sellaisiakin töitä otetaan, mutta ei nykyisen hintatason mukaisten projektitöiden varassa voi toimistoa pyörittää. Mielestäni aikaisempina taantuman tai laman aikoina hintakilpailu ei ollut tällaista. Aikaisemmin oli myös käytössä taksat ja se oli ihan hyvä systeemi: tiedettiin hintataso ja tilaaja valitsi sen mukaan, mistä sai parasta palvelua, Nurmi toteaa. Nurmen ja Larinojan mielestä hyvällä urakoitsijalla on taitavat ja omaa työtänsä arvostavat asentajat. Urakoitsijan täytyy myös tuntea tekeillä oleva kohde, jotta työn organisointi onnistuu. - Työnjohdon pitää olla kunnossa, eikä vastuuta saa siirtää kärkimiehille. Urakoitsijalla täytyy olla oma työsuunnittelu ja aikaa katsoa työpiirustuksia asentajien kanssa työmaalla. Suunnittelija ei ole urakoitsijan työnjohtaja, painottaa Nurmi. Vuoden sähkösuunnittelijaksi valitseminen oli Insinööritoimisto Nurmelle mieluisa yllätys. - Valinnan on tehnyt meidän suunnitelmien toteuttajat eli urakoitsijat, palvelujen tilaajat eli rakennuttajat ja sitten vielä kollegat. Tuntuu hyvältä ja arvostan kovasti sitä, että valinnan on tehnyt sellainen porukka, joka ymmärtää jotain tästä alasta, naurahtaa Nurmi. Teksti ja kuva: Virpi Kumpulainen Helsingin Taidehalliin lisää toiminnallisuutta Vuonna 1928 valmistunut Helsingin Taidehalli on sekä rakennustaiteellisesti että kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus. Heinäkuun lopussa valmistuneessa peruskorjauksessa rakennuksen toiminnallisuutta parannettiin lämmityksen, jäähdytyksen, ilmastoinnin, kosteudensäädön ja valaistuksen osalta. Nyt näyttelyrakennuksen olosuhteet ovat arvotaiteen esittelemiselle optimaaliset. Peruskorjauksen sähkösuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto Nurmi Oy. Etu-Töölössä sijaitseva, Hilding Ekelundin ja Jarl Eklundin suunnittelema Helsingin Taidehalli on Suomen Taiteilijaseuran aloitteesta rakennettu näyttelyrakennus. Se toimii edelleen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan vaihtuvien näyttelyiden tilana. Valmistuessaan Taidehalli oli uudenaikainen näyttelytila: tilajako, mittakaava ja salien valaistusolosuhteet loivat grafiikan, maalausten ja veistosten esittämiselle otollisen ilmapiirin. Taidehalli on 1920-luvun uusklassismin merkittävimpiä edustajia Suomessa ja peruskorjauksen tavoitteena oli teknisten uudistusten lisäksi ylläpitää sen rakennustaiteellista arvoa. Peruskorjauksessa uusittiin näyttelytilojen ilmanvaihto, lämpötilan ja sisäilman kosteuden hallinta sekä UV-säteilyn ja päivänvalon säätely sekä valaistusjärjestelmä. Taidehallin ja sen huoltopihan alle louhittiin kaksi kellarikerrosta teknisiä tiloja, tavarahuoltoa, teosten kuljettamista, käsittelyä ja varastointia varten. Saneerauksen yhteydessä rakennukseen tuotiin hissi ja uuteen pihasiipeen sijoitettiin toimistohuone ja työpajatila. Peruskorjauksen tilaajana oli Helsingin Taidehallin säätiö, rakennuttajakonsulttina toimivat Indepro Oy:n Seppo Kivilahti ja Jani Pesonen, arkkitehtisuunnittelusta vastasivat pääsuunnittelija Vesa Tiilikka ja Maritta Nylèn-Linko ISS Suunnittelupalvelut Oy:stä ja kohteen sähköurakoinnin hoiti Are Oy. Muunneltavia valaistusratkaisuja Insinööritoimisto Nurmi Oy sai suunnittelutyön vuonna 2007 tarjouskilpailun perusteella ja toimeksiantoon kuuluivat peruskorjauksen sähkö- ja valaistussuunnittelu sekä telejärjestelmät. Myöhemmin Nurmelta tilattiin käyttäjän erillistilauksena myös turvajärjestelmien suunnittelu. Taidehalli oli toimistolle jo hankesuunnitelmavaiheesta ennestään tuttu

3 42

4 projektiplaani Taidehalli ei ole museo, joissa saattaa olla hyvinkin stabiili teosten ja esineiden esillepano. Täällä näyttelyitä puretaan ja pystytetään 8-10 kertaa vuodessa. Siksi valaistuksen ja sähköistyksen suunnittelussa piti varautua hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Valaistus suunnitellaan ja rakennetaan jokaista näyttelyä, jopa teosta, varten erikseen. Taidehallin muuntuviin tarpeisiin valittiin KNX-väyläpohjainen ohjausjärjestelmä, jolla käyttäjä pystyy omin voimin säätämään ja virittämään tilat sopiviksi kutakin näyttelyä varten, kertoo Insinööritoimisto Nurmi Oy:n suunnittelujohtaja Pekka Larinoja. 1. Koska sisätilat haluttiin säilyttää mahdollisimman alkuperäisinä, rakennukseen aikoinaan suunnitelluista valaisimista tehtiin kunnostusohjelma. - Museoviraston ja arkkitehdin kanssa yhdessä sovimme valaisimet, jotka haluttiin suojella. Kunnostusohjelmaan kuului kaikkiaan 75 valaisinta. Esimerkiksi näyttelytilojen keskiosan alkuperäiset simpukkavalaisimet puhdistettiin, korjattiin ja tekniikka uusittiin, Larinoja kertoo. 2. Yhdeksän metriä korkean kuvanveistosalin yleisvalaistus on hyvin pelkistetty. Se hoituu kattoon sijoitetuilla perusrunkoloistevalaisimilla. Näyttelyvalaistuksen kohdevalaisimet ja seinänpesijät on asennettu kahdeksaan virtakiskoilla varustettuun nostimeen, jotka voidaan laskea sopivaan työskentelykorkeuteen näyttelyä rakennettaessa. Muissa näyttelytiloissa puolestaan kunnostetut simpukkavalaisimet toimivat yleisvalaisimina ja virtakiskoihin asennetaan tarpeen mukaan seinänpesijöitä ja kohdevalaisimia. - Taidehallin päivänvalohallintaan tuli myös muutos. Näyttelytilan ikkunoihin on lisätty sähköisesti toimivat ja KNX-ohjausjärjestelmään liitetyt sälekaihtimet. Muutos miellyttää varmasti hallin teknistä henkilökuntaa, sillä enää ei tarvitse peittää ikkunoita katonrajassa kiipeillen, naurahtaa Larinoja. 3. Teletekniikkaa taiteelle Jo hankesuunnitteluvaiheessa oli todettu, että Taidehallin omaan käyttöön sekä teknisiä tiloja varten tarvitaan lisää 1. Taidehallin tekniset uudistukset eivät peitä vanhan rakennuksen ilmapiiriä ja ajan tuomaa rosoisuutta. 2. Helsingin Taidehalli on 1920-luvun uusklassisismin merkittävimpiä edustajia Suomessa 4. (kuva vas.) Kuvanveistosalin lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä päätettiin sijoittaa salin kattoon, koska vanhaa lattiaa ei haluttu purkaa. Näyttelyvalaistus hoidetaan nostimiin kiinnitetyillä kohdevalaisimilla. Kuvassa osa Pekka Jylhän installaatiota sekä Ilkka Halson valokuvateoksia. 3. Kunnostetut simpukkavalaisimet toimivat yleisvalaisimina ja virtakiskoihin asennetaan tarpeen mukaan seinänpesijöitä ja kohdevalaisimia. 4. Portaikon ja ravintolasalin kattomaalaukset konservoitiin peruskorjauksen yhteydessä. 43

5 5. 5. Taidehallin näyttelytilojen ikkunoihin on tehty kolmas puite, jossa on UV-suoja. Valon tuloa hallitaan uusilla sälekaihtimilla. 6. Taidehallissa esitetään paljon erilaisia installaatioita, jolloin tekniikan on mukauduttava teoksen tarpeisiin. Kuvassa Markus Copperin teos Kursk. 7. Uusien teknisten järjestelmien sekä Taidehallin yhteydessä toimivan ravintolan tarpeista johtuen sähkön tarve lisääntyi ja kiinteistön sähkö- ja teleliittymien pääkeskus uusittiin. Samalla sähköliittymää kasvatettiin 125 A:sta 320 A:iin. tilaa, joten sähköistykseen, lämmitykseen, jäähdytykseen ja ilmanvaihtoon liittyvät laitteet saatiin sijoitettua maan alle Kuvanveistosalissa kivilattia jätettiin koskemattomaksi ja sähkö- ja teletekniikka upotettiin seinien alareunaan, erillisten suunnitelmien mukaisiin asennuskouruihin. Muissa saleissa puulattioita jouduttiin uusimaan ja lattiarasioita päästiin asentamaan seinien viereen ja keskilattialle. Taidehallin julkisivut ovat tiukasti suojellut, seinäpinnat ja värimaailma haluttiin säilyttää mahdollisimman koskemattomana. Tämän vuoksi rakennukseen suunnitellun hissin paikkaa jouduttiin miettimään uudelleen: hissi tuli rakennuksen sisään, vaikka se aluksi oli suunniteltu sisäpihan puolelle rakennuksen kylkeen. - Hissin seikkaileminen paikasta toiseen aiheutti jonkin verran lisätöitä ja vaikutti talotekniikan reitteihin. Kuten yleensäkin vanhoissa rakennuksissa, putkituksia tehtiin aika paljon, jouduttiin purkamaan alakattoja, tilat olivat ahtaat ja työmaan etenemisen myötä paljastui vanhoja rakenteita. Suunnitteluaikataulu oli kuitenkin riittävä ja kaikkiaan rakennusprojekti sujui ongelmitta. Insinööritoimisto Nurmelta Taidehallin peruskorjauksessa oli mukana myös sähkösuunnittelija Tarmo Mäkinen, joka piti huolta, että työmaa-aikana sähkösuunnitelmat pysyivät ajan tasalla ja toteutuivat suunnitellusti. Taidehallissa esitetään paljon erilaisia installaatioita sekä teoksia, joissa käytetään kuvaa ja ääntä. Rakennukseen tehtiinkin kattavat yleiskaapelointiverkot ja joihinkin näyttelytiloihin valmiit av-kaapeloinnit. Myös rakennuksen turvajärjestelmiltä vaadittiin korkeaa tasoa, kuorisuojauksesta tilasuojaukseen ja jopa yksittäisten teosten suojaukseen asti. - Palautetta saamme varmasti ensimmäisen näyttelyn päättymisen jälkeen. Tuolloin tekniikkaa on päästy testaamaan jo jonkin verran ja kuulemme, kuinka suunnitellut asiat ovat käyttäjiä palvelleet, toteaa Larinoja. Teksti: Virpi Kumpulainen Kuvat: Paavo Lehtonen