SYSTEMAATTISEN TEOLOGIAN Opetus

Transkriptio

1 Mikä on Lutherin suhde historiallis-kriittiseen raamatuntutkimukseen? Miten moderni ihmiskäsitys on syntynyt? Mikä tekee läntisestä ja itäisestä teologisesta traditiosta niin erilaisia? Miksi sukupuolentutkimus ei edelleenkään ole osa filosofian ja teologian opetuksellista kaanonia? Millainen rooli poikkeavilla uskonnollisilla ilmiöillä on ja voi olla ihmisen maailmankuvassa? Mitä Paavali opettaa Kristuksen ristin merkityksestä? Mitä eroa on Kristuksella ja Krishnalla? SYSTEMAATTISEN TEOLOGIAN Opetus > Ajankohtaista Huom! Tämän esitteen tietoja ei päivitetä. Varmista ajantasainen tieto WebOodista. Ilmoittautuminen kaikkeen opetukseen WebOodissa. Systemaattisen teologian luentosarjoilla ja aineseminaareilla voi korvata kirjallisuutta osaston aineja syventävistä opintojaksoista.

2 AINESEMINAARIT Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo Miikka Ruokanen & Timo Eskola Paavalin teologia Apostoli Paavalin teologia on itseoikeutetusti kautta kristinuskon historian kuulunut kristillisen teologian ytimeen. Paavalin teologian tutkimus ja tulkinta on aina ollut olennainen osa teologista työskentelyä. On mahdotonta kuvitella kristillistä teologiaa ja siitä nousevia kirkon toimintoja ilman vahvaa kytköstä Paavalin kirjeisiin. Eksegetiikka ja systemaattinen teologia ovat viimeisen reilun sadan vuoden aikana ajautuneet varsin erilleen toisistaan. Monet eksegeetit rajaavat tehtävänsä teologian ulkopuolelle; monet systemaatikot eivät tunne raamatuntutkimusta eivätkä argumentoi Raamatulla vaan pikemminkin myöhempiin teologisiin ja filosofisiin ajattelijoihin vedoten. Raamatun teologinen tulkinta on varsin heikkoa nykyteologiassa, koska sen vakavasti otettavia harjoittajia on aivan liian vähän Tämän aineseminaarin tarkoituksena on omalta pieneltä osaltaan rakentaa siltaa eksegetiikan ja dogmatiikan (systemaattisen teologian) välille. Aineseminaarissa voidaan tarkastella Paavalin teologian perinteisiä tulkintamalleja varhaiselta patristiselta ajalta Karl Barthiin saakka: Markion, Irenaeus, Tertullianus, Augustinus, Luther, Calvin, Wesley, Barth ym. Perinteinen Paavali-tulkinta näki Paavalin "armokeskeisen" kristinuskonkäsityksen vahvasti kontrastisena hänen aikansa myöhäisjuutalaiseen "lakihenkiseen" uskontoon ja teologiaan. Perinteisen "augustinolais-luterilaisen" Paavali-tulkinnan kritiikki alkoi runsas vuosisata sitten: W.Wrede, W.Bousset, A.Schweitzer, R.Bultmann, W.D.Davies, H.J.Shoeps jne. Uusi kriittinen linja saavutti huippunsa ns. The New Perspective on Paul -koulukunnassa 1970-luvun lopulta alkaen. Tämän linjan merkittäviä edustajia ovat mm. E.P.Sanders, J.D.G.Dunn, N.T.Wright sekä eri tavoin modifioituina esim. H.Räisänen ja K.Stendahl. Tämä koulukunta näkee myöhäisjuutalaisuuden armouskontona, jossa olennaisena on ns. "liittonomismin idea": liittoon pääseminen on suvereeni Jumalan armovalinta, mutta siinä pysyminen edellyttää liiton ehtojen eli Jumalan lain pitämistä. Uuden tulkinnan mukaan Paavali ei olennaisesti eronnut aikansa juutalaisesta teologiasta. Sittemmin on noussut vahvoja ääniä kritisoimaan The New Perspective on Paul -koulukuntaa. Kriitikot pitävät uutta tulkintaa liioittelevana ja näkevät perinteisessä augustinolais-luterilaisessa linjauksessa Paavalin teologian ytimen, joskin he korjaavat ja täydentävät perinteistä linjaa liittämällä siihen uusia näkemyksiä: P.Stuhlmacher, O.Michel, M.Hengel, O.Betz, O.Hofius, R.Riesner, S.Kim, M.Seifried, S.Westerholm jne. Paavali-tulkintaa on myös harjoitettu aivan uusista näkökulmista lähestyen: tällaisia ovat esim. retorinen, feministinen, vapautuksenteologinen, kanoninen tai aasialainen Paavalin teologian tulkinta. Suomalaiset eksegeetit ovat mukana vahvasti kansainvälisessä Paavali-tutkimuksessa ja keskustelussa: H.Räisänen, L.Aejmelaeus, T.Eskola, L.Thurén, T.Laato, K.Kuula ym ma A7 sh 3, ma A7 sh 3, ma A7 sh 3

3 Janne Nikkinen Addiktio Seminaarissa käsitellään addiktio-teemaa (lat. addictio = asettuminen jonkin vallan alaiseksi) teologisen etiikan ja sosiaalietiikan näkökulmista. Riippuvuuskäyttäytyminen on yleistä ja riippuvuus (fysiologinen, psyykkinen, sosiaalinen) oletetaan mahdolliseksi lähes mihin tahansa aineeseen tai toimintoon, ml. jokapäiväiset asiat kuten esim. työ, läheiset ja syöminen. Monien riippuvuuskäytösten hoitoideologia on taustaltaan uskonnollinen (esim. alkoholismin hoitoon suunnatun AA:n juuret ovat ns. Oxford-liikkeessä), huolimatta monien ongelmien nykyisestä lääketieteellistymisestä. Seminaarin aikana analysoidaan riippuvuuden käsitettä, erilaisia hoitoideologioita ja valitaan jonkin aiheteeman läheisempi tarkastelu seminaarityön aiheeksi ma A7 ls 6, ma A7 ls 6, ma 14-18, ma A7 ls 6, 7.2. ma A7 ls 6, ma A7 ls 6 Toivo Holopainen Usko ja evidenssi Seminaarin aiheena ovat käsitykset todistusaineiston merkittävyydestä uskonnolliselle uskolle ynnä yritykset tuottaa rationaalista evidenssiä uskon puolesta tai sitä vastaan. Teemaa tarkastellaan uskonnonfilosofian näkökulmasta historiallisten ja modernien aiheiden pohjalta ke 9-12 A7 rh 7, ke 9-12 A7 rh 7 Jaakko Rusama Missiologia Aineseminaareissa syvennytään käytännöllisen teologian, systemaattisen teologian ja kirkkohistorian eri osa-alueisiin missiologian näkökulmasta to 9-11 A7 sh 3, to 9-11 A7 sh 3

4 Aineseminaariin liittyvä TVT-opetus ryhmä ti K130 (Aleksandria) Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo ryhmä ti K130 (Aleksandria) Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo ryhmä ti K130 (Aleksandria) Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo 23.59

5 Luentosarjat, syksy 2010 Janne Nikkinen Sosiaalietiikan erityiskysymyksiä Yleisen määritelmän mukaan sosiaalietiikka tarkoittaa yhteisöllistä elämää koskevaa eettistä ajattelua. Sosiaalietiikassa on etenkin 2000-luvulla siirrytty kuitenkin enenevässä määrin erityiskysymyksiin, joista on tuotettu huomattava määrä uutta aihetutkimusta. Tällaisia tässä luentosarjassa esiteltäviä ovat mm. julkisen terveydenhuollon priorisointi, rahapeliongelmat sekä uusien teknologioiden (kuten nanoteknologian) kehitykseen ja tuotteistamiseen liittyvä etiikka to A7 ls 6 Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo Simo Knuuttila & Virpi Mäkinen Modernin ihmiskäsityksen synty Luentosarja modernin ihmiskäsityksen synnystä myöhäiskeskiajan ja uuden ajan ajattelussa. Erityistä huomiota kiinnitetään uusien moraalipsykologisten teorioiden syntymiseen ma 9-12 A7 ls 6 Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo Jussi Koivisto Luther ja Raamattu Luentosarjalla tehdään laaja katsaus Raamatun tulkinnan aatehistoriaan varhaisesta kirkosta nykyaikaan, mutta keskitytään erityisesti Martti Lutheriin Raamatun tulkitsijana ja kääntäjänä. Tarkoituksena on kuvata Lutherin eksegeettisten erityispiirteiden lisäksi se, millä tavoin Luther suhteutui keskiajan Raamatun tulkinnan perinteeseen ja toisaalta se, millä tavoin Luther oli vaikuttamassa modernin eksegetiikan syntyyn. Erityisesti keskitytään Lutherin suhteeseen keskiaikaiseen ns. quadriga-menetelmään ja moderniin historiallis-kriittiseen tutkimukseen. Lutherin eksegeettisten erityispiirteiden osalta keskitytään muun muassa siihen, antavatko hyvin tunnetut sloganit (esim. sola Scriptura, Scriptura sui ipsius interpres, claritas Scripturae, analogia fidei jne.) hänen eksegeesistään kattavan kuvan ti Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo 23.59

6 Pauli Annala Teologianhistoria reformaatioon saakka Johdantoluennot opintojaksoon SY210. Opintojakson aikana opiskellaan kristillisen ajattelun päävaiheet luvulle saakka ja luodaan yleiskatsaus dogminmuodostuksen ja teologisen ajattelun historiaan ma A7 ls 6, ma A7 ls 6 Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo Jaakko Rusama Porvoo studies (SY219), information lecture Different aspects of Anglican-Lutheran progress towards unity are studied within a module comprising specific themes from three theological disciplines. The purpose is to provide an overview of the current issues involved, and to introduce the student to specific themes in church history, church life and doctrine. The module is intended for both Finnish and foreign students. All teaching will be in English ti A7 rh 7 Registration in WebOodi: Malin Grahn & Dina Babushkina Michel Foucault on Therapeutic Philosophy and Moral Subjectivity This course takes Michel Foucault' late philosophy as a point of departure, and through this theoretical framework approaches the philosophical problems concerning ethics, selfhood and the idea of philosophy as "care of the self". The main focus is in discussing the connections between the ideas of moral subjectivity and philosophy as therapeutic activity. Michel Foucault discussed his notion of "care of the self" especially in his lectures at the Collège de France , published as The Hermeneutics of the Subject. In this work, Foucault presents a reading of Ancient philosophical ideas of care and knowledge of self, and of Ancient as well as early Christian "techniques of the self", which served at practicing philosophy and enforcing self-transformation. One of the central themes of Foucault in this book, the history of moral subjectivity, will be discussed in detail in the course. We shall trace the development of the conception of moral subject and the techniques of cultivation of self as a moral subject. We shall discuss Foucault's unique vision of the goals of contemporary philosophy - a vision which he developed on the basis of Ancient texts, in particular those of Plato and the Stoics. We shall read and discuss selected texts from Foucault as well as extracts from Ancient writers. Through this material, we shall discuss the following main topics: the understanding and the role of moral subjectivity; the "techniques of the self" for becoming a free moral subject; philosophy as a therapy ti PR sl 11, to PR sl 9 Registration in WebOodi:

7 Jaakko Rusama Global Christianity The main focus is to look at major changes and e.g. statistical development worldwide in the churches and Christian communities from the Enlightenment to the present day ke A7 rh 7, ke A7 rh 7, ke A7 rh 7 Registration in WebOodi: STKS:n symposium 2010 Kirkot ja kansainvaellukset siirtolaisuuden ja monikulttuurisuuden haasteet kirkkojen itseymmärrykselle Suoritus: Aktiivinen osallistuminen symposiumin kumpaankin päivään sekä symposiumin pohjalta laadittu sivuinen arvioiva esseekirjoitus. Esseekirjoitus toimitetaan mennessä yoleht. Rusamalle ke 9 17, to Tieteiden talo, Helsinki Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo Veli Kärkkäinen The Doctrine of the Trinity in Contemporary Theology This lecture course studies key developments, issues, and challenges in contemporary trinitarian theology. In recent years, the doctrine of the Trinity has risen to the center of ecumenical and international theological reflection with a steady flow of new books and studies. Beginning from the groundbreaking work of the Roman Catholic K. Rahner and Reformed K. Barth, number of leading theologians such as the Orthodox J. Zizioulas, Lutheran W. Pannenberg and R. Jenson, as well as Reformed J. Moltmann, have made significant contributions to the continuing reflection on the meaning of the Trinity in Christian faith, life, and theology. New perspectives on the implications of the Trinity have been offered by several Feminist theologians such as the Catholic C.M. LaCugna and E. Johnson as well as by (other) Liberationists from various parts of the world, including the Brazilian L. Boff. Furthermore, "Evangelical" theologians from North America such as the Canadian Baptist C. Pinnock, have joined the conversation. In contemporary theology, the doctrine of the Trinity bears significantly on many key issues in theology and Christian life as its "practical" effects on ecclesiology and pastoral work, questions of equality and justice, as well as, say, mission and interfaith topics, are being pursued ma A7 sh 3, ti P344, ke A7 rh 7, to A7 rh 7, pe A7 rh 7 Registration in WebOodi:

8 Systemaattisen teologian näkökulmia (SY201) Toivo Holopainen & Miikka Ruokanen & Pekka Kärkkäinen & Janne Nikkinen Osa A Opintojakson tavoitteena on auttaa opiskelijaa siirtymään perusopinnoista laitoksen aineopintoihin. Osan A tavoitteena on esitellä systemaattisen teologian laitoksen neljä oppiainetta: dogmatiikka, ekumeniikka, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka sekä uskonnonfilosofia ti A7 ls 5, to A7 ls 5, to A7 ls 5 Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo Miikka Ruokanen B1 Johdatus dogmatiikkaan Huom! Muuttunut aika: Ke , PR sl 9 ja 2.2.PR sl 20 Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo Pekka Kärkkäinen B2 Johdatus ekumeniikkaan ke P672, ma P344 Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo Toivo Holopainen B4 Johdatus uskonnonfilosofiaan ti 10-12, to 10-12, ti A7 sh 7, ti 9-12 A7 rh 7, to 9-12 A7 sh 7, ti 9-12 A7 sh 7 Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo 23.59

9 Luentosarjat, kevät 2011 Simo Knuuttila Postmoderni filosofia ja teologia Luentosarja käsittelee postmodernin filosofian ja teologian historiaa ja suuntauksia, erityisesti postmodernia uskonnonfilosofiaa ja systemaattisen teologian piiriin sijoittuvaa postmodernia teologiaa. Tavoitteena on muodostaa yleiskuva postmodernin uskonnonfilosofian ja teologian nykytilasta ja arvioida kriittisesti niiden taustaoletuksia ja tavoitteita ma 9-12 A7 ls 6 Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo Antoine Lévy Aquinas vs. Palamas: what makes Latin and Byzantine theological traditions so different The palamite controversies, in 14th ce. Byzantium, reflect fundamental parting of the ways between the Latin West and the Greek-speaking East. The aim of the course is to provide a general outlook at the gradual shaping of two rival theological universes in the Middle Ages ma A7 sh 7, ma A7 sh 3, ma A7 sh 7, ma A7 sh 7, 2.5. ma A7 sh 7 Registration in WebOodi: Ilse Paakkinen Sukupuoli filosofian historiassa antiikista varhaismoderniin Kurssilla pohditaan sukupuolen problematiikkaa, merkitystä ja vaikutusta filosofian ja teologian historiassa. Kurssilaiset keskustelevat luettujen tekstien perusteella siitä, millaisten metafyysisten taustaoletusten varaan sukupuoli on rakentunut. Kurssilla luetaan filosofian historian tunnettuja (Platon, Aristoteles), sekä unohdettuja (Christine de Pizan) klassikoita. Lähdemateriaali on monipuolista ja tulee sisältämään niin ekstaattista mystiikkaa (Hadewijch), lääketiedettä ja astrologiaa (Pseudo-Albertus Magnus, Secreta Mulierum) kuin feminismin varhaisklassikoita (Lucretia Marinella). Kurssilla pohditaan myös, miksi sukupuolentutkimus ei edelleenkään ole osa filosofian ja teologian opetuksellista kaanonia ma A7 rh 7 Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo 23.59

10 Miikka Ruokanen & Timo Eskola Raamatun teologia: Paavalin opetus Jeesuksen kärsimyksen merkityksestä Tämä luentosarja jatkaa uutta "Raamatun teologia" -nimistä luentosarjatyyppiä. (Aiemmin prof. Risto Saarinen ja prof. Miikka Ruokanen luennoivat aiheesta "Raamatun teologia: Pastoraalikirjeet".) Luentosarjojen tavoitteena on tarkastella tiettyjen kanonisten tekstien teologisia sisältöjä sekä eksegetiikan että opillisen teologian näkökulmista. Ajatuksena on rakentaa siltaa raamatuntutkimuksen ja systemaattisen teologian välille. Paavalin, "kristikunnan ensimmäisen teologin" ajattelussa ja spiritualiteetissa kärsivä Kristus on ratkaisevan keskeisessä roolissa: "En halunnut tietää -- muusta kuin ristiinnaulitusta Kristuksesta" (1. Kor. 2: 2). Uusi testamentti sisältää useita erilaisia tulkintoja Jeesuksen kärsimyksen ja ristiinnaulitsemisen merkityksestä. Vaikka Jeesuksen ristinkuolema on kristinuskon keskeisin mysteeri, siitä kuitenkaan - tai kenties juuri sen tähden - ei ole lausuttu selkeitä opillisia määritelmiä kirkon dogmaattisessa traditiossa. Nykyaikaiset systemaattisen teologian yleisesitykset eli dogmatiikat ovat varsin heikkoja selittäessään Jeesuksen ristin merkitystä. Modernissa teologiassa on virinnyt vilkas keskustelu sovitusopista: monet nykyajan teologit haluavat päästä irti "moraalittomasta, julmasta ja väkivaltaisesta" Jumalasta, joka tarvitsee kidutusta ja verenvuodatusta voidakseen antaa anteeksi. Kristinuskon kuva "jumalallisesta oman lapsensa hyväksikäyttäjästä" tulee muuttaa lempeämmäksi. Länsimaisessa teologiassa sovitusoppi on kriisissä. Miten Jeesuksen kärsimyksestä tulisi tässä tilanteessa puhua? Jokainen kirkon työssä toimiva tai kristinuskoa muuten opettava tai pohtiva henkilö joutuu selittämään, mitä tarkoittaa se, että "Jeesus kuoli syntiemme tähden", tai "Jeesus kuoli meidän edestämme". Tämä on kristinuskon ydintä ja kuitenkin siitä on niin vaikea sanoa mitään "järkeenkäypää". Mitä me ylipäätään voimme siitä sanoa? Jääkö se mysteeriksi, joka vain aktualisoituu esim. pyhässä ehtoollisessa, vai pitäisikö meidän kuitenkin voida myös opettaa ristinnaulitsemisen teologista ja hengellistä merkitystä jollain ymmärrettävällä tavalla? Luentosarjan pyrkimyksenä on tarjota opiskelijoille välineitä Jeesuksen kärsimyksen syvempään ja selkeämpään ymmärtämiseen siten kuin apostoli Paavali siitä opettaa. Esille nousevat esim. sellaiset Paavalin käyttämät kristinuskon keskeiset käsitteet kuten "risti", "sovitus", "lunastus", "uhri", "pelastus", "armo", "vanhurskauttaminen" jne. Opettajina toimivat dogmatiikan professori Miikka Ruokanen ja Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Timo Eskola. Eskola on julkaissut useita kansainvälisiä Paavali-tutkimuksia ti PR sl 7, ti PR sl 7, ti PR sl 7 Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo 23.59

11 Pekka Kärkkäinen Luther s Theology Annual lectures on Luther s theology in Helsinki will give an overview of the Reformator s theology from the viewpoint of recent Finnish scholarship ti A7 sh 3, ti A7 sh 3, ti A7 sh 3 Registration in WebOodi: Leo Näreaho Uskonto ja psykologia: filosofisia tarkasteluja Uskonto vaikuttaa ihmisen elämään - parhaimmillaan ja pahimmillaan - hyvin kokonaisvaltaisesti. Yksi kiinnostava näkökulma uskontoon ja sen vaikutuksiin on psykologinen. Uskontoa ja uskonnollisia ilmiöitä voidaan psykologisesti tarkastella monilla tavoin. Lähtökohta voi olla persoonapsykologinen (esim. terve ja epäterve uskonnollisuus yritetään erottaa toisistaan); voidaan myös tarkastella uskonnollisia ilmiöitä ja niiden ilmenemismuotoja (esim. erilaisten rituaalien tai poikkeavien tunnekokemusten analyysi); edelleen tarkastelu voidaan laajentaa sosiaalipsykologiselle tasolle. Kurssilla tarkastellaan erilaisten uskontoon liittyvien ilmiöiden psykologisia selityksiä ja niiden filosofisia tulkintoja. Tarkoitus on analysoida ilmiöitä, jotka kuuluvat spesifisti uskonnolliselle elämänalueelle tai joilla on yleisempi hengellinen ulottuvuus. Tällaisia ilmiöitä ovat varsinkin erilaiset uskonnolliset kokemukset (mystiset kokemukset, ns. kuolemanrajakokemukset, kääntymiskokemukset, kielilläpuhuminen jne.). On myös muita epätavallisia ilmiöitä (esim. väitetyt poikkeavat parantumiset, muut ns. ihmeet), joita esiintyy varsinkin karismaattis-kristillisissä suuntauksissa. Miten näitä ilmiöitä voidaan parhaiten kuvata? Millaisilla (erityisesti) psykologisilla teorioilla ilmiöitä on selitetty? Mitä filosofisia kysymyksiä selityksiin liittyy? Ovatko selitykset välttämättä reduktiivisia? Millainen rooli uskonnollisilla (poikkeavilla) ilmiöillä on ja voi olla ihmisen maailmankuvassa? ke A7 rh 7 Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo Ari Ojell Apofasis puhuvan Jumalan traditiossa Luentokurssilla luodaan ensin yleiskatsaus apofaattisen ajattelun kehitykseen ja ominaispiirteisiin kreikkalaisessa, filosofisessa Jumalaa koskevan ajattelun traditiossa ja tiedostetaan kreikkalaisen ja raamatullisen Jumalaa koskevan keskustelun lähtökohtaiset erot. Tämän jälkeen keskitytään tarkastelemaan apofaasiksen syntyä, merkitystä ja kehitysvaiheita juutalais-kristillisessä puhuvan Jumalan teologisessa traditiossa: Vanhassa ja Uudessa Testamentissa, Filon Aleksadrialaisella, kristillisillä apologeeteilla ja kirkkoisillä aina Maksimos Tunnustajaan saakka. Erityishuomiota matkalla Filonista Maksimokseen saavat Filonin ohella Gregorios Nyssalainen ja Pseudo-Dionysius Areopagita ke A7 sh 7 Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo 23.59

12 Juha Ahvio Reformoitujen tunnustuskirjojen teologiaa Kurssin tarkoituksena on tarjota opiskelijalle kattava ja kokonaisvaltainen näkökulma historialliseen ja tunnustukselliseen reformoituun teologiaan. Kurssilla käydään läpi kuusi merkittävintä ja tuoreesti suomennettua reformoitua tunnustuskirjaa niiden kronologisessa syntyjärjestyksessä. Jokaisen tunnustuksen teologista sisältöä tarkastellaan dogmatiikan kuuden pääkohdan eli Jumala-opin, antropologian, kristologian, soteriologian, ekklesiologian ja eskatologian valossa. Tällä tavalla opiskelija oppii (a) näkemään reformoidun teologian selkeästi tunnustuksellisena perinteenä, (b) reformoidun teologian keskeisimmät ominaispiirteet niiden historiallisessa ja systemaattisteologisessa asiayhteydessään sekä (c) hahmottamaan reformaation teologian ja reformoidun ortodoksian teologian elimellisen jatkuvuuden to A7 sh 7, to A7 sh 7 Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo Toivo Holopainen Anselm - ymmärrystä etsivä usko Hyvin erilaisia kristinuskon tulkintoja kannattaneet teologit ovat halunneet omia itselleen Anselm Canterburylaisen (k. 1109) ajatuksen ymmärrystä etsivästä uskosta (fides quaerens intellectum). Luentosarja tarkastelee Anselmin ajatusta alkuperäisessä yhteydessään to 9-12 A7 sh 7, to 9-12 A7 ls 7, to 9-12 A7 sh 7, to 9-12 A7 sh 7 Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo Ville Päivänsalo Yhteistyö ja oikeudenmukaisuus Luentokurssilla tutustutaan ensin John Rawlsin käsitykseen reilusta yhteistyössä liberaalidemokraattisessa yhteiskunnassa. Sitten tarkastellaan ajattelutavan soveltamismahdollisuuksia myös huomattavasti toisenlaisiin asiayhteyksiin paikalliselta tasolta globaaliin ja kristillisistä yhteisöistä liike-elämään to A7 rh 7 Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo Jaakko Rusama & systemaattisen teologian dosentit Uusinta systemaattista teologiaa: Uskonto ja luonnontieteet ti A7 ls 6, ti A7 ls 6, ti A7 ls 6 Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo 23.59

13 Jaakko Rusama Globaalin teologian peruskysymyksiä: Missional Church Kurssilla tarkastellaan globaalin teologian, missiologian ja uskontoteologian peruskysymyksiä ti A7 ls 6, ti A7 ls 6, ti A7 ls 6 Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo Gert Rüppell Peace on Earth - Concepts and history of the concern for a Just Peace in the ecumenical movement Not only the International Ecumenical Peace Convocation as an exclamation mark to the Decade on Overcoming Violence - Churches Seeking Reconciliation and Peace (DOV) ( ) points to the concern of the Ecumenical Movement to wrestle with the issue of adequate peace involvement and underlying concept. Various attempts and initiatives not in the least during the Decade during have proven the churches strive for peace and justice throughout their history of cooperation, leading finally to, what at the IXth General Assembly of the World Council of Churches in Porto Alegre/ Brazil (2006) when the concept of "just peace" became prominent. To allow students to get fuller comprehension of this part of the cooperation of the churches during the last 100 years and to help to understand the history and concepts applied during a discussion on Peace, is the intention of the course ma A7 sh 3, ke A7 sh 3, pe A7 sh 3 Registration in WebOodi:

14 Jason Lepojärvi God is love, but love is not God. C. S. Lewis s theology of love The Irish-born C. S. Lewis ( ), better known for his Narnia books, is a major influence in especially Anglo-American theology. One of his lasting contributions is in the field of the theology of love. The four loves Lewis distinguishes are Affection, Friendship, Eros and Charity (agape). Deceptions and distortions can render the first three - the natural loves - dangerous without grace. Questions addressed: If God is love, why does he allow his creatures to suffer pain? Where does Lewis stand in the so-called "Nygren debate" of eros versus agape, still topical in theological debate today? What are the perversions of love? Other themes: Lewis and Augustine, love as virtue, natural desire for God, erotic love. No prior knowledge of the theology of love required. Jyri Komulainen Kristinusko ja maailmanuskonnot: Johdatus uskontoteologiaan luvun alussa on yleisesti tiedostettu, että uskontojen vuoropuhelu kuuluu aikamme keskeisiin haasteisiin. Teologialla on keskusteluun painava sanansa sanottavana, sillä sen piirissä on jo vuosikymmeniä pohdittu kristinuskon ja muiden uskontoperinteiden suhdetta. Luentosarja tarjoaa katsauksen uskontoteologian keskeisiin malleihin. Luennoilla etsitään vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Onko kirkon ulkopuolella pelastusta? Mitä Koraani opettaa Jeesuksesta? Mitä eroa on Kristuksella ja Krishnalla? Voiko kristitty joogata? Miten sujuu kristinuskon ja buddhalaisuuden välinen dialogi? ma A7 ls 6, ke A7 ls 6, 2.5. ma A7 ls 6, 4.5. ke A7 ls 6 Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo 23.59

15 Systemaattisen teologian näkökulmia (SY201) Simo Knuuttila & Janne Nikkinen & Reijo Työrinoja Osa A Opintojakson tavoitteena on auttaa opiskelijaa siirtymään perusopinnoista laitoksen aineopintoihin. Osan A tavoitteena on esitellä systemaattisen teologian laitoksen neljä oppiainetta: dogmatiikka, ekumeniikka, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka sekä uskonnonfilosofia ti PR sl 6, to PR sl 6, 7.4. to PR sl 6 Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo Pauli Annala B1 Johdatus dogmatiikkaan to A7 sh 7, to A7 sh 7, 5.5. to A7 sh 7 Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo B2 Johdatus ekumeniikkaan ma A7 rh 7, ke A7 rh 7 Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo Janne Nikkinen B3 Johdatus teologiseen etiikkaan ja sosiaalietiikkaan ti A7 rh 7, to A7 rh 7, to A7 rh 7, 3.5. ti A7 rh 7 Ilmoittautuminen WebOodissa: klo klo Toivo Holopainen B4 Johdatus uskonnonfilosofiaan ma A7 ls 5, ke PR sl 14, 4.4. ma A7 rh 7, ma 10-12, 13.4., ke A7 sh 3, 18.4., ma A7 rh 7, ke A7 rh 7 Ilmoittautuminen WebOodissa: 4.3. klo klo 23.59