SUURTEN. sarjaan. Ponnistetaan. 24 Hädässä Nestori tunnetaan 10 PALVELUISSA RAHA SEURAA POTILASTA 16 TIEDOSTA MUUTOSVOIMAT. 2/2010 Irtonumero 6,50

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUURTEN. sarjaan. Ponnistetaan. 24 Hädässä Nestori tunnetaan 10 PALVELUISSA RAHA SEURAA POTILASTA 16 TIEDOSTA MUUTOSVOIMAT. 2/2010 Irtonumero 6,50"

Transkriptio

1 10 PALVELUISSA RAHA SEURAA POTILASTA 16 TIEDOSTA MUUTOSVOIMAT 28 Varkauksia, lahjontaa, kiristystä ja väkivaltaa 34 MUISTI on työväline 24 Hädässä Nestori tunnetaan 2/2010 Irtonumero 6,50 yrittajat.fi Ponnistetaan SUURTEN sarjaan IT-YRITTÄJÄ AKI ANTMAN Sivut

2 PÄÄKIRJOITUS 3 Lakkoilematon laji antto Ahtaajien maaliskuinen lakko ja kohta sopimuksen jälkeen toimeenpantu jatkolakko ulosmarssein eri satamissa kesken työpäivän kuohuttavat. Työnantaja- ja yrittäjäpiirien tunnekuohun taustalla lienee voimakkaimpana se, että satamaväen muutosturvavaatimukset vaikeassa taloudellisessa tilanteessa tiedettiin niin paljon realismin ulottumattomissa oleviksi, että työtaisteluun ajautumiselle ei ta-näkökulmasta jäänyt mitään muuta vaihtoehtoa. Ilmassa oli ja on lukumäärältään pienen työntekijäryhmän aikaansaamaa kiristyksen yritystä ja pahaa painostusta, ja siihen kuoppaan ei työantajapuoli voinut mitenkään langeta. Kun lakko sitten alkoi, painottuivat työantajan toimet huomattavalla tavalla pyrkimyksiin murtaa lakko/minimoida vahingot käyttämällä omistaja- ja esimiestyövoimaa, mutta myös ulkopuolista ja kuuluisaksi tullutta facebook -työvoimaa. Työoikeuden professori Seppo Koskinen pitää todennäköisenä (s.12), että EK-työnantajat panostavat tulevaisuudessa yhä enemmän juuri tuontyyppiseen toimintaan lakkoilun vahinkovaikutusten pienentämiseksi, mikäli se vain on osaamismielessä mahdollista. Uskottavaa myös on, että työntekijät pyrkivät vastaavasti puolustamaan työpaikkojensa säilyttämistä sekä laillisilla että laittomilla lakoilla, vaikka voitonmahdollisuudet suuryritysten globaaleilla työmarkkinoilla olisivatkin olemattomat. Professori Koskinen huomauttaakin, että tilastojen perusteella työntekijät ovat 2000-luvun laittomilla työtaisteluillaan puolustaneet juuri työpaikkojensa säilyttämistä, eivätkä niinkään vaatineet palkkaetuuksia ylitse muiden, tai työnantajien sietorajan. Lisääntyvä työtaistelujen murtaminen voi johtaa erityisesti myötätuntotyötaistelujen lisääntymiseen, työoikeuden professori arvioi ja kysyy, ymmärtävätkö ns. päättävät tahot, millaisen asian kanssa nyt ollaan tekemisissä. Omat piirteensä tuleviin koitoksiin tuovat myös työntekijäjärjestöjen mahdolliset yhdistymiset, joiden seurauksena yhden liiton näpeissä saattaa olla kokonainen (rahoitus)toimiala, jonka täyspysäyttäminen konfliktilanteessa käy näpsäkästi, napakasti ja kustannustehokkaasti. Samalla tavalla, mutta toisesta näkökulmasta tämän ajan hallituksen poliitikoilta ja muilta virkamiehiltä täytyy professorin tavoin kysyä, voivatko he olla oivaltamatta elinkeinojen keskittämiskehityksen, tai jopa ministereiden omien keskittämistavoitteiden ja niiden seurauksena mahdollisesti syntyvien yhteiskunnan uusien avainalojen ja ns. lakkoherkkyyden välillä olevaa vankkaa syy-seuraus suhdetta: Mitä harvemman toimijan todella suuren työnantajan käsissä joku toimiala on, sitä lakkoherkempi se on, kuin jos vastapainona ovat työmarkkinat, joilla toimii sadat ja tuhannet pienyritykset, jotka eivät yksinkertaisesti lakkoile. Kun jätelain uudistamisessa maan hallituksessa ajetaan kuntamonopolin synnyttämistä, rakentaa hallitus siinä sivussa ja sinisilmäisesti tuleville vuosille uutta työtaistelukenttää, josta varmasti tullaan kuulemaan. Kun hallituksen aikomuksena on monopolisoida ensihoitopalvelu pelastuslaitoksille, on sillä aikomuksena rakentaa siinä sivussa ja sinisilmäisesti tuleville vuosille uutta työtaistelukenttää, josta varmasti tullaan kuulemaan. Näin siinä vääjäämättä käy, jolloin voi vain ihmetellä, että yrittäjämielinen keskusta-kokoomuksen hallitus on tätäkin latua niin innokkaana avaamassa. // Ay-järjestö ei voi määrätä minkään alan töitä lakkoon.

3 Huhtikuu Perusvalmiutena mediakestävyys Yritystä, puoluetta, etujärjestöä tai jotain muuta taustaryhmää profiloivilta johtajilta vaaditaan nykyisin mediakestävyyttä; moraalista ryhtiä, korkeaa etiikkaa ja toimittajien läpivalaisun kestävää taustaa, julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen sanoo. 44 Siimat kireällä kalabisneksessä Pohjois-Savon kalayrityksistä suurin on Savon Taimen Oy. Se ja Hankasalmella toimiva Hankataimen Oy muodostavat yhtiöryhmän, jolla on 14 tuotantolaitosta ympäri Suomea. Kalaklusterista lähtee maailmalle, jopa Vietnamiin asti kirjolohta, taimenta, siikaa ja mätiä. 48 Pintansa pitävä turkis Turkkuri Arja Mikkola tekee pitkää päivää ateljeessaan kotitalon pihapiirissä. Kiireisin kuukausi on joulukuu, mutta ompelukone ja turkkurin veitsi pysyvät tiukasti käsissä maaliskuun loppuun saakka. Turkiksen ostaminen tukee suomalaista työtä laajalti, sillä kotimaista työtä on monessa kohtaa ketjua. 60 Nähdä Chamonix ja elää Chamonixissa voi harrastaa vuorikiipeilyä, jääkiipeilyä, vaellusta, liitovarjoilua, basehyppyä ja miltei mitä tahansa ajateltavissa olevaa vuorilla liikkumiseen ja ekstremeurheiluun liittyvää lajia. Ulkomailla paikka lienee tunnetuin talviurheilun mekkana. Hiihtojälkien löytäminen ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista kuin saattaisi kuvitella. Pääkirjoitus 3 Katoavatko Lakkoilematon kasvun laji ennusteet Makasiini 6 Poimintoja yrittäjän maailmasta Hän 10 Alf Paul Rehn Lillrank uskoo, rajoittaisi että yrityksistä kuntien tulee palvelujen käyttöliittymiä määrää Rahoitus Yhteiskunta 12 Onko Työtaistelut listautumisessa ovat asemien järkeä puolustamista 16 Sinäkin voit ryhtyä muutosagentiksi Yhteiskunta 16 Johtaminen Juttua selittävä kuvaus Juttua Media selittävä voi torpata kuvaus uraputken 24 Harmaat pantterit kutsutaan hätiin ongelmatilanteissa Verkkokauppa Kolumni Erotu Vaikeasti verkossa annettavaa palautetta 24 Talousrikollisuus Optimoi 28 Kolumni Harmaa talous järjestäytyneen 23 Sähkölasku rikollisuuden käsissä Johtaminen Kolumni Kallen Villiintynyt mittari verokeskustelu meille kaikille käy tekstiä kalliiksi Bisnespukeutumisen Myynti & markkinointi kevät Do Markkinointi You speak ei Fashion? ole puuhastelua tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä Kehittäminen tekstiä tekstiä tekstiä 34 Hulluilla mielikuvilla potkua muistiin Yrittäjät 36 Tieto Fiksuja & tekniikka & vaativia 36 Hoivapalveluala on muutosten kourissa 40 Kasvuyritykset Pekka Koskenkylä Swanien isä Sähköinen Marja-Leena viestintä Kajander mahdollistaa yrittäjäksi kasvun Yrittäjät varttuneella iällä Kalankasvatusbisnes Yritykset työllistävät kasvaa ja yksityisetsivä Lintusen kansainvälistyy 48 Vapaa-aika Käsityötä suojassa kohuilta Hirvenhiihdosta Suomalaisen pakkausjärjestelmän tunnelmaharrastus 52 Talvijuoksu: matkassa uusin askelin ja pää pystyssä Ulkomaat Ystäväkirja Onnellisia Sarjassa yrittäjät kertomuksia paljastavat 58 Vallettan salaisuutensa pääkadulla torjutaan lamaa 60 Nepal taivaassa maan päällä Vapaa-aika 56 Maailmanpyörä Jäänalaiset apajat innostavat pilkkimiestä Ajankohtaista Maasto on juoksijan maailmalta kaveri Ulkomaat Minun maakuntani Juttu Puoleensa ja kuvat vetävä puuttuvat vuori 64 Kriisin keskellä kituuttava Kreikka Kulttuuri 68 Yrityshistoria Julkista pilkkaa alhaista arvostusta 68 Tavaratalo elää ja uudistuu Uutismaailma 72 Uutismaailma Poimintoja 70 Kolumni Poimintoja 74 Maailmanpyörä Työ voimaa 73 Ajankohtaista maailmalta Kolumni 74 Välittömiä ohjauksellisia toimenpiteitä

4 6 MAKASIINI» Kokoajana Helinä Hirvikorpi MAKASIINI 7 ¾ Katja Kuusimäen dialyysilaitteisiin tulee Lappiin potilaita Japanista saakka. Kuvassa lahjaksi saatu tonttupotilas. Lääkäriin tunturissa Kuopiolainen lääkäri Katja Kuusimäki asettui Kolarin Ylläkselle puolisonsa kanssa ja perusti tunturin juurelle yksityisen lääkäriaseman MediYlläs Oy:n. Lomalla ja rinteissä kaatuilevat pääsevät paikkaamaan luitaan. Mutta lääkäriasema hoitaa myös paikallisia asukkaita laajalta alueelta ja siellä on paitsi röntgen-laitteet myös Euroopan pohjoisin dialyysiyksikkö, jolla hoidetaan keinomunuaisia. Laitteiden investointi oli liikevaihdon luokkaa, mutta se kannatti, yrittäjä-lääkäri Kuusimäki sanoo. Munuaispotilaita virtaa pohjoisten näkymien äärelle Japania ja Yhdysvaltoja myöten. Keski- Eurooppaan lääkäriasema alkaa vasta markkinoida hoitoaan. Puoliso Juha-Pekka on yrityksen visionääri ja minä välillä torppaan ehdotukset. Hoidamme myös alueen yritysten työterveyshuoltoa. Rinnesairaanhoitajat tulevat tänne puoleksi vuodeksi sesonkiaikaan, Kuusimäki kertoo. Yllätyksiä? Lappilainen kateus. Sisäpiiriin ei pääse helposti. Suvut ja sukujen tekemiset muistetaan pitkältä ajalta. Ponit irti Jos et pidä 27-vaihteisista, voit hankkia retropyörän. Tunturi tuo maantiekuvaan retrohenkisen Tunturi Ponin. Se oli ensimmäisen kerran markkinoilla jo 1967 ja 1970-luuvlla sitä myytiin noin kappaletta. Ponia valmistettiin 1980-luvulle asti. Uudessa mallissa eturunkoon on kiinnitetty teline tavaroille ja vaihteita on kolme tai vaihtoehtoisesti yksi. Poniin kuuluu, että renkaat ovat pienemmät kuin tavallisessa pyörässä ja satulaa voi säädellä moneen tasoon. Värit erottuvat katukuvasta: pinkki ja vaaleanvihreä. Aremmat polkijat voivat valita tavanomaisemman ruskean tai grafiitinharmaan. Tunturi, onkos se vielä kotimainen yritys? Eipä olekaan. Tunturi-Hellberg Oy Ltd on osa pyöräilyyn ja kuntoiluun keskittyvää eurooppalaista pörssiyhtiötä Accel Groupia. ¼¼ Pinkki Poni erottuu. 3-vaihteisen ohjehinta on 399 euroa, yksivaihteinen 50 euroa vähemmän. Maaemon lämpöä Sampo Kaulanen on kolmannen polven kauppias. Hän pitää K-kauppaa Jounin kauppa Äkäslompolossa ja on erikoistunut ekologiseen ja ympäristöystävälliseen toimintaan. Uusi marketti toimii maalämmöllä ja on ensimmäinen hiilidioksiditon myymälä. Tilinpäätös osoitti, että neliön kaupassa sähkönkulutus maksoi euroa vuodessa. Nyt uusi neliön liike vie sähköä vain euron edestä vuodessa, vaikka pinta-ala on nelinkertaistunut, Kaulanen iloitsee. Maalämmön vuoksi ½½ Jounin kaupassa kauppiasyrittäjä Sampo Kaulanen järjestää mm. ostoskärryjen kiihdytys kisat ja zumba-tanssit. rakennusinvestoinnit maksoivat noin prosenttia enemmän kuin normaalisti, mutta kauppiaan mukaan se kannatti. Väinö Jaakon yritys Jetitek Rovaniemeltä on erikoistunut myymälöiden kylmätekniikkaan ja talotekniikkaan. Jounin kaupassa asiat integroitiin, sillä kylmäkalusteet vievät sähköstä marketeissa jopa 70 prosenttia. Marketissa on lattialämmitys ja pakastealtaissa kannet. Kesällä syntyvä lämpö viedään yhdellä pumpulla maahan, mistä se on sitten talvella käytössä. Sordiino päällä nousuun ¾ Vuonna 2010 syntyneellä on vahva todennäköisyys elää jopa 100-vuotiaaksi. Sadan vuoden etäisyys Tänä vuonna 2010 syntyneillä vauvoilla on suuri todennäköisyys elää 100-vuotiaaksi. Vuosi 2110 mahtaa olla erilainen kokemus tai sitten ei. Jos kuvitellaan 100 vuotta taaksepäin, ollaan vuodessa Muutosvoima on jyllännyt: pari maailmansotaa, teollisuuden nousu, teknologian kehitys ja mobiilit keksinnöt. Mutta ihminen on sama. Ei tämä tänä vuonna syntyvä ikäluokka varmaan jää eläkkeelle 63-vuotiaana, taitavat työskennellä vähintään 75-vuotiaiksi. Työ lie parasta sosiaaliturvaa silloinkin alkaen veroetu on muussakin sidotussa pitkäaikaissäästämisessä kuin eläkevakuutuksessa. Jos euroa sijoittaa vuodessa, saa euron veroedun. Mutta ne säästöt ovat kiinni kuin kamarin ovi. Aikanaan ne heruvat tilille kuukausittain kymmenen vuoden ajan. Viipyilevä, odotteleva, varovaisen positiivinen. Kyse ei ole viinin arvioinnista, vaan pk-yritysten suhdanteiden kuvauksesta. Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä tähdentää, ettei tilanne ole vielä ohi. Yritykset hakevat suhdannerahoitusta ja rahoitusta käyttöpääomaan, mutta myös kehityshankkeisiin. Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM julkistivat maaliskuussa kevään pk-yritysbarometrin. Tämä vuosi on pk-yrityksille sopeutumisen aikaa. Yritykset ovat vähentäneet kulujaan, tehostaneet toimintaansa ja etsineet uutta liiketoimintaa. Poikkeuksellisen jyrkän pudotuksen jälkeen lähitulevaisuutta koskevat odotukset ovat nousseet selvästi. Tällaisessa talouden tilanteessa suhdannebarometrin lukuja on tulkittava harkiten. Ne kertovat muutoksen suunnasta, mutta eivät siitä kuinka lähellä tai kaukana normaalista tilanteesta liiketoiminnassa voidaan olla, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm tähdentää.

5 8 MAKASIINI Voimavaroja povitaskussa Johtajako superihminen? Ulla-Maija Paavilainen kirjoitti kirjan pomojen arjesta ja jaksamisesta. (Superihmisiä? Johtajan voimavarat, WSOYPro 2010) Moneen suuntaan pitää johtajan venyä: alas, ylös ja sivuille. Valtaosalla on perhe, eikä senkään pitäisi jäädä uran jalkoihin. Julkisuudesta tutuiksi käyneet vaikuttajat kertovat keinoistaan selviytyä paineiden alla. Mukana on yritysjohtajia, poliitikoita, järjestöjohtajia. Superihmisiä ei olekaan, vanha totuus toistuu. Fyysinen terveys auttaa kestämään henkisiä paineita, senkin jo tiesimme. Millainen on hyvä johtaja, tätä asiaa olemme pyöritelleet pari vuosikymmentä. Eikä ole yhtä ainoaa oikeaa mallia, vaan johonkin prosessiin sopii toinen tapa, johonkin aivan toisenlainen tapa. Kun alaisilta kysytään, oikeudenmukaisuus nousee ykkösarvoksi. Et voi suoda kenellekään suurempaa kunniaa kuin se, että todella kuuntelet, mitä toisella on sanottavaa. Philip B. Crosby: Laatu on ilmaista, 1979 Työ ja/tai elämä Työelämä on parantunut huimasti Eikös tuon suomalaisen työelämän laadun pitäisi olla aika hyvässä jamassa, koska yritykset ovat käyttäneet viime viiden vuoden aikana miltei ½½ Aikaa on eniten maailmassa. 70 miljoonaa työpaikkojen tuottavuuden ja työelämän laadun kehittämiseen. Tämä summa on vain Tekesin rahaa, siihen päälle yritysten omat ja muiden tahojen investoinnit. Työelämän kehittämisohjelman Tykesin rahaa on saanut noin yritystä. Miksi sitten koko ajan saarnataan työhyvinvoinnin puutteesta? Siksi, että emme tiedä mitä sillä tarkoitetaan. Jokaisella sanan lausujalla on työhyvinvoinnista oma näkemyksensä. Suomalainen työelämä on sentään hyvässä kunnossa eurooppalaisiin työelämän tutkimuksiin verrattuna. Työelämä on parantunut viime vuoden aikana monella tavalla. Sen osoittavat Tilastokeskuksen Työolobarometri ja TEM:n työolotutkimus, joita on tehty jo vuosikymmenet. Ai kiire? Se lie kiistatta lisääntynyt, mutta osa siitäkin on retoriikkaa. Kiire on suhteellinen käsite ja jokaisen oma henkilökohtainen tuntemus. Kaikki kiire ei johdu työstä, vaan siitä että pitää koko ajan olla läsnä ja tavoitettavissa. Mobiilit välineet tekevät joka hetkestä hektisen. Vapaallakaan ei osata enää bara vara niin kuin Peppi Pitkätossu. Onneksi olemme tasa-arvoisia: kaikilla on 24 tuntia vuorokaudessa, ei enempää eikä vähempää. Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 28. vuosikerta Painos kpl ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) YRITTÄJÄ 2/2010 Päätoimittaja Jouko Lantto Toimittajat Riikka Kovala Lotta Tammelin Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen Vakituiset avustajat Raija Lehtonen, Harri Hietala, Joni Halmelahti, Helinä Hirvikorpi Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki Puhelin Faksi (09) Ilmoitushinnat 2/ / x 1/ / / Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, Helsinki Puhelin (09) Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200g Sisus Novatech Easymatt 100g Kannen kuva Sini Pennanen On viisasta tarkastella asioita useasta eri näkökulmasta. Sijoitusjohtajamme katsoo varallisuudenhoitoa aina sinun lähtökohdistasi. Hän kuuntelee sinua ja ehdottaa ratkaisuja omien tavoitteidesi pohjalta. Tärkeintä varallisuudenhoidossa on johdonmukaisuus. Siksi yksilöllisen sijoitussuunnitelman laatiminen on viisas teko. Soita ja sovi aika tapaamiseen. Tervetuloa. Nordea Private Banking on Pohjoismaiden paras varallisuudenhoitaja vuonna 2010 (Euromoney-lehden tutkimus). nordeaprivatebanking.fi Nordea Pankki Suomi Oyj

6 10 HÄN» Paul Lillrank rajoittaisi kuntien palvelujen määrää TEKSTI Riikka Kovala, KUVA Petri Juntunen 11 Hän Paul Lillrank Taustat Vapaa-aika Työstä Rajanvetoa palvelun ja viranomaistoiminnan välille Heikko taloustilanne on saattanut monen kunnan talouden ahtaalle, kun yritysten maksaman yhteisöveron määrä pieneni viime vuonna, ja lamaa edeltävälle tasolle pääsemisessä vie aikansa. Seurauksena veroäyri nousi siellä täällä. Lisäksi väestön ikääntyminen pakottaa kunnat tuottamaan palvelunsa tehokkaammin. Uusi palvelusetelilainsäädäntö tuli voimaan elokuussa Se antaa kunnille joustavan mahdollisuuden kehittää palveluiden järjestämismallia ja palvelutarjontaansa. Yrittäjäjärjestö toivoo, että kunnat ottavat palvelusetelit käyttöön mahdollisimman laajasti sosiaalija terveystoimessa. Laadunohjauksen ja palvelutuotannon professorilla Paul Lillrankilla on melko synkkä kuva kuntien kyvystä järkevöittää palvelutarjontaansa ja näin saada menonsa kuriin. Poliittinen demokratia rakentuu sille, että aina on luvattava lisää. Tästä syystä menoja on vaikea sovittaa tuloihin, ja tehdään kaikenlaista tarpeetonta. Hän on tutkinut laatua ja tuottavuutta palvelualoilla, mm. lentoliikenteessä, matkailussa sekä vähittäiskaupassa ja terveydenhuollossa. Lillrank järjestäisi kuntapalvelut niin, että kunta, tai valtio määrää ja valvoo tuotannon laatunormeja ja palvelutasoja. Määritellään selkeästi ja nykyistä suppeammin, mitä palveluja kansalainen voi edellyttää julkiselta sektorilta. Määritellään selkeästi, mikä on palvelua ja mikä viranomaistoimintaa (edellisessä on vapaa valinta, jälkimmäisessä ei). Palveluissa raha seuraa potilasta esim. palvelusetelin tai tilin muodossa. Tuotantoyksiköt ovat itsenäisiä, voivat olla yksityisiä tai kuntien omistamia, mutta niiden tulot määräytyvät asiakkaiden valinnoista, näin Lillrank toisi markkinataloutta kuntapalveluihin. Esimerkiksi Japanissa, missä professori on asunut ja työskennellyt, otettiin vuonna 2000 käyttöön vanhuspalveluiden palvelusetelimalli. Tämä johti siihen, että palveluja tuotetaan pääasiassa paikallisten yksityisten yritysten toimesta. Tämä on johtanut merkittävään yritteliäisyyden kasvuun. juuret Olen syntynyt Helsingissä, äidin puolelta olen kuudennen polven stadilainen. Ihminen Älyllisen uteliaisuuden riivaama Opinnot Väitellyt valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1988; tutkimus tapahtui Japanissa ja koski laadun kehittämisen organisointia teollisuudessa. Aiempi työelämä 1970 luvulla opintojen ohessa sairaaloissa, A-klinikalla, yms. Opintojen jälkeen Boston Consulting Group Tokiossa ja Tukholmassa. Akateemiset työpaikat ovat olleet Tukholman kauppakorkeakoulu ja 1994 lähtien TKK:n (nyk. Aalto yliopisto) Tuotantotalouden laitoksella Laadunohjauksen ja palvelutuotannon professori. Perhe ja vapaa-aika Eronnut, neljä lasta. Työn ja vapaaajan raja epäselvä. Lenkkeilyä, pyöräilyä ja barokkimusiikkia. Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi Vaikkapa Tuotantotalous (Toim.) J-M Lehtonen, WSOY. On eduksi, jos osaa mikrotaloustieteen perusteet. Taloushistoria antaa perspektiiviä sekä yhteiskunnan että oman toiminnan ymmärtämiseen. Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi Jokin suurkaupunki, vaikka Tokio, aamunkoitteessa. On hienoa nähdä, miten kaupunki herää: miten tavara liikkuu ennen kuin ihmiset täyttävät kadut. Määritellään selkeästi ja nykyistä suppeammin, mitä palveluja kansalainen voi edellyttää julkiselta sektorilta. Työn sisältö Opetus ja tutkimus, ts. toimenkuvaani kuuluu uuden tiedon tuotanto ja jakelu. Keskeisin tutkimusaihe on palvelujen tuotantotalous, palvelutuotantojärjestelmät, palvelujen jakelu ja siihen liittyvät saatavuuden ja valikoiman kysymykset. Olen viime vuosina tutkinut erityisesti terveyspalveluja ja julkaissut hiljattain kirjan Terveydenhuollon alueellinen palvelujärjestelmä. Mikä motivoi Ongelmien ratkeaminen, ymmärryksen löytyminen, fiksut, uteliaat ja näsäviisaat opiskelijat motivoivat. Vielä saavuttamatta Magnum opus eli tähänastisen tutkimuksen summeeraus ymmärrettävällä ja käyttökelpoisella tavalla. Laadunohjauksen professorilta ja vaikuttajalta useimmiten kysytty kysymys Mitä on laatu? //

7 12 YHTEISKUNTA» Työtaistelut ovat asemien puolustamista 13 Teksti Jouko Lantto, HENKILÖKuva Pentti Salonen Järjestö voi julistaa vain omia jäseniään koskevan työtaistelun. Se ei voi julistaa töitä lakkoon. Hyökkäyksestä puolustusasemiin Työtaistelujen määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia kymmenen viime vuoden aikana 2005 poikkeusvuotta lukuun ottamatta, Lapin yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen laskee. Tällä vuosisadalla ainoastaan vuosi 2005 oli merkittävä työtaisteluvuosi, sillä silloin työtaisteluja oli peräti 365 kappaletta, mutta muutoin työtaistelujen määrä on ollut noin tai alle 100 vuodessa, Lapin yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen hahmottaa suomalaista 2000-luvun lakkoliikehdintää ahtaajien suurta huomiota herättäneen työtaistelun jälkilöylyissä. Verrattuna 1990-lukuun työtaistelujen määrä on Suomessa ollut kuluneella vuosikymmenellä selvästi vähäisempi luvulla kuutena vuotena työtaistelujen määrä ylitti 100 ollen suurimmillaan 455 kappaletta. Verrattuna 1980-lukuun työtaisteluja on nykyisin vain vajaa viidestoistaosa tuon vuosikymmenen määrästä. Suurella todennäköisyydellä työtaistelujen määrä on vähentymässä myös 2010-luvulla, Koskinen arvioi. Työtaisteluihin puututaan Vastikään päättyneessä ahtaajien työtaistelussa painottui merkittävästi työnantajapuolen toimintana lakon murtaminen omistaja- ja esimiestyövoiman lisäksi myös ulkopuolista työvoimaa käyttämällä. Tällainen toiminta on tuttua Suomen historiasta ns. Pihkalan kaarti työoikeuden professori muistuttaa. Järjestö voi julistaa vain omia jäseniään koskevan työtaistelun. Se ei voi julistaa töitä lakkoon. Luonnollisesti järjestö voi määrätä haitallisia seuraamuksia oman järjestönsä lakkorikkurijäsenille, mutta töiden estäminen ulkopuolisilta ei kuulu työtaisteluoikeuden piiriin. Koskisen mukaan on todennäköistä, että työnantajat panostavat tulevaisuudessa enemmän tämäntyyppiseen lakon vaikutusten estämiseen. Tällainen kehityslinja saattaa tulevaisuudessa kärjistää työtaisteluja, vaikka yhteiskunnan ja talouden toimintakyvyn näkökulmasta se tuokin helpotusta. Työtuomioistuimen käsittelyyn Toinen tapa puuttua työtaisteluihin on saattaa asia käsiteltäväksi työtuomioistuimeen, Koskinen selittää ja toteaa, että voimassa oleva työehtosopimus velvoittaa siihen osallisia tai muuten sidottuja yhdistyksiä ja työnantajia välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Edelleen sopimukseen sidotut yhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että myös niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia taistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä. Ay-yhdistyksen ja työnantajan, joka ei täytä sopimuksesta johtuvaa työrauhavelvollisuuttaan on, jollei työehtosopimuksessa ole toisin määrätty, vahingonkorvauksen asemesta maksettava hyvityssakko. Tämä ns. laittomasta lakosta tuomittava hyvityssakko ei saa olla euroa suurempi. Tuomittu hyvityssakko menee, jollei työehtosopimuksessa ole toisin määrätty, vahinkoa kärsineelle, milloin omaisuusvahinkoa on syntynyt, mutta muuten sille asianosaiselle, jonka vaatimuksesta tuomio on annettu. Koskinen totea, että hyvityssakko on euromääräisesti pieni, mutta että se voidaan tuomita useaan kertaan. Itse asiassa melko helppo tapa tehostaa työrauhavelvollisuutta olisi korottaa hyvityssakon määrää, tai sen ohella tai erikseen oikeuttaa kaikki vahinkoja ei pelkästään omaisuusvahinkoja kärsineet vaatimaan hyvityssakon suuruista suoritusta. Yleinen tuomioistuin toisena Toiseksi, mutta edellistä huomattavasti hankalammin voi olla mahdollista vaatia korvausta myös yleisissä tuomioistuimissa, professori jatkaa. Lähtökohta RODEO.fi

8 14 15 Kuriin järjesty»» Itse asiassa melko helppo tapa tehostaa työrauhavelvollisuutta olisi korottaa hyvityssakon määrää ai oikeuttaa kaikki vahinkoja kärsineet vaatimaan hyvityssakon suuruista suoritusta, Seppo Koskinen sanoo. Työtaistelut ovat 2000-luvun alussa muuttaneet luonnettaan. Samanaikaisesti työnantajat ovat vieneet työtuomioistuimen käsiteltäväksi suhteellisesti suuremman osan käydyistä työtaisteluista, Lapin yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen toteaa. Professori Seppo Koskisen mukaan vuosien kaikista työtaisteluista reilusti yli kaksikolmasosaa vietiin työtuomioistuimeen. Vuosituhannen ensimmäisinä vuosina tuo määrä oli vain prosenttia. Luvuista voisi päätellä työnantajien suorittavan tällä hetkellä eräänlaista kurinpalautusta. Vaikka esimerkiksi vuonna 2008 sekä työtaistelujen että työtaisteluissa menetettyjen työpäivien lukumäärät olivat alhaisia ja työtaistelut kestoltaan lyhyitä, työnantajat nostivat vuonna 2008 vuotta 2007 enemmän työrauhakanteita työtuomioistuimessa. Työnantajien asenteen tiukkenemisen kanssa samaan aikaan ajoittuu työnantajajärjestöjen tietoinen luopuminen tulo- ja konsensuspolitiikasta, Koskinen huomauttaa. Työtaistelujen näkökulmasta arvioiden työntekijäpuolen reaktio tähän ei kuitenkaan ollut työtaistelujen määrän kasvattaminen. Päinvastoin työtaistelujen määrä edelleen laski, vaikka työnantajien otteet kovenivat edellä kuvatulla tavalla. Koskisen mukaan kehitys on haasteellista. Uhkana on, että työntekijäpuoli ei loputtomasti ymmärrä työnantajapuolen tiukentunutta strategiaa, ja että työtaistelut kääntyvät nousuun kymmenien vuosien positiivisen kehityksen jälkeen. Myös lisääntyvä työtaistelujen murtaminen voi johtaa työtaistelujen, erityisesti myötätuntotyötaistelujen lisääntymiseen. Vakavasti on syytä kysyä, ymmärtävätkö ns. päättävät tahot, millaisen asian kanssa nyt ollaan tekemisissä. Työmarkkinoilla on kuitenkin kyse yhteistoiminnasta ja luottamuksesta. Niiden edellytyksiä on koko ajan rakennettava sovulla eikä pakolla. Tämä on myös yksittäisten työnantajien etu. on se, että työehtosopimukseen liittyvän työrauhavelvollisuuden rikkomisesta voidaan tuomita vain hyvityssakko työtuomioistuimessa, työehtosopimusjärjestelmän ulkopuolella voidaan sen sijaan vaatia vahingonkorvauksia. Toinen mahdollisuus vaatia vahingonkorvausta on sen perustuminen työehtosopimuksen määräykseen. Työnantajajärjestöt ovat kuitenkin tietoisesti toisena osapuolena sopineet vahingonkorvauksen määräämisen asemasta tuomittavaksi vain hyvityssakon. Työriitojen sovittelulain vastaisesta työtaistelusta on periaatteessa mahdollista myös vaatia vahingonkorvausta, tästä ei kuitenkaan ole olemassa oikeuskäytäntöä, Seppo Koskinen tietää. Työtaistelut asemien puolustamista Työrauhavelvollisuuden rikkomisesta voidaan tuomita vain hyvityssakko. Työrauhavelvollisuutta koskevat jutut päättyvät lähes aina työntekijäpuolen tappioksi, Seppo Koskinen sanoo. Mielenkiintoista on kuitenkin edes pinnallisesti arvioida sitä, mikä on ollut nykyajassa syynä työntekijäpuolen työtaisteluihin, hän jatkaa. Esimerkiksi vuonna 2009 työvoiman vähentämistä koskevat asiat ovat olleet työtaistelun kohteena melkein puolessa kaikista tapauksista. Työnantajan liiketoimintapäätökset ovat seuraavaksi yleisin, hieman yli 10 prosenttia. Työaikajärjestelmän muutokset tulevat seuraavana (noin 10 %). Tukityötaistelut ja poliittiset työtaistelut muodostavat vain pienen ryhmän (hieman yli 5 %) ja palkkausjärjestelmän muutokset sijoittuvat tämän jälkeen (noin 5 %), professori luettelee. Työntekijät ovat laittomilla työtaisteluillaan puolustaneet työpaikkojen säilyttämistä. Etupäässä kyse on ollut irtisanomisista. Kyse ei siis ole ollut palkkavaatimuksista, tukityötaistelutoimenpiteistä tms. vaan selkeästi puolustautumistyötaisteluista. Suunnan muutos havaittavissa Seppo Koskisen mukaan esimerkiksi vuonna 2000 työntekijäpuolen työtaistelut olivat selkeästi hyökkäysluonteisia. Yleisen yhteiskunnallisen tilanteen muuttumisen myötä työtaistelut ovat kuitenkin muuttuneet 10 vuodessa hyökkäysluonteisista, aseman parantamiseen tähtäävistä puolustusluonteisiksi, asemaa säilyttämään pyrkiviksi. Puolustuksellisiksi muuttuneet työtaistelut kohdistuvat yleensä suurtyönantajiin, koska työtaistelut johtuvat useasti suurelle työnantajalle tyypillisistä asioista, kuten toiminnan ulkoistamisista jne. Pienissä työnantajayrityksissä työtaistelun haitallinen vaikutus myös työntekijöiden omaan asemaan on heti nähtävissä, eikä muutoinkaan omaa työtaistelua saada syntymään muutamien työntekijöiden toimesta, Koskinen analysoi. Verkostotaloudessa vahingot ulottuvat kuitenkin nopeasti koko tuotantoketjuun, hän summaa. //

9 16 YHTEISKUNTA» Sinäkin voit ryhtyä muutosagentiksi 17 TEKSTI JA KUVA Riikka Kovala Kyseenalaista löytääksesi jotain uutta Tulevaisuuden pohtiminen kannattaa ottaa mukaan strategiantekoon. Tulevaisuusajattelulla on annettavaa tuoteinnovointiin, strategiaan ja asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen. Megatrenditasolla olevat muutosvoimat tulee vähintään tiedostaa, futuristi-yrittäjä Elina Hiltunen sanoo. Siinä vaiheessa, jos ympäristöasiat eivät kiinnosta millään tasolla, voi hälytyskellot alkaa soida. Ihmisethän helposti vastustavat muutoksia, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö niitä pitäisi tunnistaa, vaikka ei välttämättä niitä hyväksy. What s Next Consulting Oy:n yrittäjä kertoo tilanteen tosielämästä, kun hän oli puhumassa yritysjohtoporukalle. Myös ilmastonmuutoksesta oli silloin puhetta. Yksi mieshenkilö sanoi, että ilmastonmuutos on puppua eikä sitä tapahdu. Vastasin, että sinulla on mielipide ja hyvä niin, mutta sinun on muistettava, mitä iso osa asiakkaistasi ajattelee. Tulevaisuuden ennakoinnissa pitää yrittää erottaa omat ajatukset ja visiot siitä, mitä maailmassa tapahtuu ja mitkä ovat vallitsevia näkemyksiä maailman tapahtumista. Silmäparien määrä kriittinen juttu Tulevaisuuden ennakoiminen voi pienyrittäjästä kuulostaa vähän haihattelulta, kun on jokapäiväinen bisnes johdettavana ja hoidettavana. Mutta, malta vielä hetki! Puhuttaessa mikroyrittäjistä tai vähän isommista yrityksistä, ei heillä välttämättä ole tarvetta Työkaluja tulevaisuuspohdintaan»» Elina Hiltusen mukaan strategian gurut ovat sanoneet, että paras tapa löytää nousevia signaaleja, on katsoa oman teollisuudenalan ulkopuolelle, eli pitäisi laajentaa sitä katsantoa. Heikko signaali on tässä päivässä oleva merkki jostain uudesta ja mahdollisesti nousevasta asiasta. Heikko signaali voi olla vaikka lehtijuttu tai havainto jostain oudosta tai kummallisesta asiasta. Yrittäjä-futuristi Elina Hiltusen mukaan tulevaisuuden ennakoinnin kannalta heikot signaalit ovat kiinnostavia siksi, että ne voivat kertoa tulevista suurista muutoksista, trendeistä. Hiltunen kehitti TrendWiki -työkalun yhteistyössä Data Rangersin kanssa huomatessaan, että tulevaisuuden ennakointi yrityksissä tuppaa usein olemaan ad hoc -tyyppistä heräämistä, kun tilanne on jo päällä. TrendWiki on verkkopohjainen tulevaisuustyökalu yrityksille ja organisaatioille. Käytännössä ohjelmisto toimii samalla tavalla kuin sosiaalisen median palvelu Delicious, eli kun näet verkossa jotain mielenkiintoista, palvelu lähettää sinulle oman bookmarkin eli kirjanmerkin siitä ja sitten voit jakaa löydöstäsi eteenpäin. Työkalun avulla voit luokitella tietoa ja painaessasi send-näppäintä, kirjanmerkki siirtyy tietokantaan, missä kaikki voivat käydä katsomassa sitä. Tarkoituksena on, että laajat massat lähtevät lähettämään signaaleja, plus että ne pystyy lähettämään signaaleja muullakin tavoin, esimerkiksi kännykkäkuvan voi lähettää TrendWikiin. Sitten kun alkaa tulla samantapaisia havaintoja, voimme huomata, että hei, olisiko tässä trendi. Trendi voi olla vaikka se, että innostus kotimaisuuteen kasvaa. Työkalussa on monia toimintoja, siinä voi lähteä tekemään skenaarioita jne. Futuristi neuvoi myös maksuttoman keinon alkaa kerätä heikkoja signaaleja pienimuotoisesti. Työpaikan kahvihuoneeseen voidaan laittaa joku ilmoitustaulu, johon jokainen voi kiinnittää lehdestä lukemiaan uusia ja kummallisia asioita.

10 18 19 lähteä tekemään massiivisia tulevaisuusprojekteja. Mutta olisi järkevää verkottua muiden yritysten kanssa ja yhdessä lähteä tekemään tällaisia tulevaisuusjuttuja. Tulevaisuuden pohtimisessa silmäparien määrä on se hyvin kriittinen juttu, Nokian leivissäkin futuristina työskennellyt Hiltunen tietää. Nyt ei puhuta mistään kokopäiväisistä maailmanskannereista, eikä rakettitieteestä. Muutoksia voidaan tarkkailla eri tasoilla. Tällaisia laajempia muutoksia, jotka jo kaikki huomaa, kutsutaan megatrendeiksi. Väestön ikääntyminen, ympäristöasioiden nousu, kansainvälistyminen, kaupungistuminen ja verkottuminen ovat megatrendejä. Sitten voidaan mennä matalammalle tasolle, jolloin puhutaan mm. sosiaalisen median lisääntymisestä. Futuristi on totta kai läsnä sosiaalisessa mediassa. Hiltunen kirjoittaa blogia, on Twitterissä, Slidesharessa, Flicrissä jne. Hän tekee töitä myös ulkomaille, jolloin työnteko on käytännössä sitä, että puhelut hoidetaan skypessä ja tiedonvaihtoa hoidetaan verkkotyökalujen avulla. Toimi halutun tulevaisuuden eteen Tulevaisuuden pohtimisella on Hiltusen mukaan kolme tärkeää tehtävää: ennakointi, tulevaisuuden innovointi ja kolmantena tulevaisuuden kommunikointi ja vuorovaikutus kohderyhmien kanssa. Ensiksi on hyvä tehdä selväksi, että ennakoinnilla ei tarkoiteta ennustamista. Ennustaminen on sitä, että nähdään yksi todellisuus, ja ajatellaan, että näin tapahtuu vuonna Mutta kukaan meistä ei pysty ennustamaan. Ennakointi on sitä, että mietimme erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuudesta, että entä jos tämä tapahtuu tai tämä, ja sitten lähdemme miettimään firmamme asemaa erilaisissa tulevaisuuksissa. Ennakointi on erilaisiin tulevaisuuksiin varautumista. Varautumista on miettiä kriisitilanteita yrityksen kannalta, ja sitä, miten niihin mahdollisesti reagoisi. Voimme miettiä myös positiivisella tavalla, lähdetään esimerkiksi jostain tietystä tulevaisuudesta, jota haluaisimme. Voimme itse vaikuttaa siihen ja lähteä toimimaan halutun kehityskulun mukaisesti. Korostan sitä, että yksilöt ja ryhmätkin voivat vaikuttaa. Historiankir- What s Next Consulting Oy jat ovat täynnä yksilöitä, jotka ovat toimineet muutosagentteina, jotka ovat vaikuttaneet tulevaisuuteen. Pk-yrityksillä on ihan yhtälailla voimaa. Futuristi Hiltunen starttasi kollegansa kanssa työskennellessään Nokialla Hugging Mondayn, joka oli työhyvinvointikampanja. 2 mielikuvitusyritystä ja tulevaisuuden haistelua a) viisi henkilöä työllistävä verkostopohjainen teollisuuden sopimusvalmistaja Verkostopuolella toimiminen on fiksu tapa, tällöin pystyt katsomaan ne halvimmat ja parhaimmat sourcing-puolella. Oli ala mikä tahansa, niin globaalien skenaarioiden pohtiminen, mitä maailmassa tapahtuu, on tärkeää. Aloitetaan pohtimalla, että jos maailma menee tähän suuntaan tai tähän, niin mitä tapahtuu konepajateollisuudelle. Mitä haasteita muutokset tuovat meille, miten firmamme pärjää tällaisessa tulevaisuudessa ja mitä riskejä on. Lisäksi voidaan pohtia, että miten kannattaisi reagoida muutoksiin. Tämä maailma on niin linkittynyt toisiinsa, ja monet asiat vaikuttavat toinen toisiinsa. Sellainen valppaus ehdottomasti pitää olla. Verkottuminen kannattaa, eli etsiä muita yrityksiä, jotka esimerkiksi toimivat samalla teollisuuden alalla, mutta eivät ole kilpailijoita, mutta myös eri teollisuudenalalla toimivia yrityksiä. Sillä, jos muutos tapahtuukin arvoissa, niin se vaikuttaa siihen, millaisia tuotteita loppukäyttäjät haluavat. Verkoston kanssa voidaan yhdessä lähteä keräämään heikkoja signaaleja. b) yhden hengen lahjatavaraliike matkailupaikkakunnalla Megatrendien tiedostaminen on tarpeen yksinyrittäjälläkin. Kansainvälisyys ja kulttuuriherkkyys toiminnassa on tärkeää. Ympäristöpuolen asiat on tiedostettava. Seuraamiaan heikkoja signaaleja voi jalostaa innovaatioiksi ja käyttää omassa toiminnassa. Muistan Japanista liikkeen, jossa myydään esimerkiksi tällaisia lasikuplia, jossa pieni puu kasvaa, se on pet tree. Voisiko Suomessa myydä esimerkiksi mustikanvarpua kuvussa? Ideoita voi soveltaa aina omaan käyttöön, sitähän se innovointi on, että yhdistät asioita tavalla, jota kukaan ei ole ennen tehnyt. Toivotimme hyvää työpäivää ihmisille aforismilappujen kera. Innovoi tulevaisuutta Tulevaisuuden innovointiprosessi lähtee siitä, että kyseenalaistetaan meidän nykyajattelua, ja tungetaan ihmisiä heidän epämukavuusalueelle, Hiltunen neuvoo. Innovointiprosessissa voidaan esimerkiksi näyttää ihmisille heikkojen signaalien kuvia. Heikot signaalit ovat uusia asioita. Kuvien avulla rikotaan meidän ajattelua. Tarkoituksena on herätellä ihmisiä totunnaisista tavoista ajatella ja miettiä, voisiko tiettyä nähtyä trendiä jotenkin soveltaa meidän firmaan. Kolmas tulevaisuuden pohtimisen tehtävä on Hiltusen mukaan tulevaisuudesta kommunikoiminen kohderyhmän kanssa. Siitä puhukoon ja kertokoon esimerkki tapaus Finnair departure Vuonna 2008 Finnair täytti 85 vuotta ja päätti historiikin sijaan tehdä vision siitä, mitä lentäminen on Heillä oli mm. taiteilija, joka piirsi kuvat tulevaisuuden lentokoneista. Keskustelu on ollut avointa koko organisaatiolle. Finnairin viestintäjohtajan mukaan projekti ylitti kaikki odotukset. Tämäntyyppistä tulevaisuuspohdintaa voi tehdä eri tasoilla, ei tarvitse olla niin massiivista kuin Finnairilla, Hiltunen muistuttaa. Kun on visio tulevaisuudesta, se herättää myös sijoittajien mielenkiinnon. Kun näytät olevasi edelläkävijä, auttaa se työntekijöiden houkuttelemisessa. Nuorten näkökulmasta sellainen firma, joka puhuu tulevaisuuden visioista, on mielenkiintoisempi, kuin sellainen, joka katsoo menneisyyteen. Mitä tapahtuu vastaan haraajille? He joutuvat vähintään oppirahat maksamaan, jos muutos menee johonkin tiettyyn suuntaan ja sinä vastustat sitä muutosta. // > Katso yritysjohtajien ja vaikut tajien näkemyksiä Suomen sekä suomalaisten yritysten tulevaisuuden menestystekijöistä dazzle.fi. Dazzle Oy:n haastattelututkimus julkaistiin Ennakointi on sitä, että mietimme erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuudesta, että entä jos tämä tapahtuu tai tämä. Sitten alamme miettiä firmamme asemaa erilaisissa tulevaisuuksissa. Suomen Yrittäjien Yrittäjäristit ja Ansioristit on hieno tapa muistaa yrittäjänä tai työntekijänä pitkään toiminutta henkilöä. Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien Ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: Maisa Leimu, puhelin (09)

11 20 JOHTAMINEN» Media voi torpata uraputken TEKSTI Risto Uimonen, KUVA Pekka Sipola 21 Mediakestävyys kuuluu pomojen perusvalmiuksiin Media on Suomessa vaikutusvaltaisempi kuin koskaan ennen. Isokenkäisetkin ovat kuin lastuja laineilla, jos joutuvat pitkittyvän mediakohun kohteeksi. Mitä yhteistä on Anneli Jäätteenmäellä, Ilkka Kanervalla, Jaakko Lassilalla, Seppo Lindblomilla, Mikael Liliuksella, Jukka Laaksovirralla ja Esko Kiesillä? He kaikki ovat joutuneet eroamaan skandaalinkäryisissä tunnelmissa. Heidän asemansa ei kestänyt negatiivisia otsikoita päivästä toiseen. He ovat joko eronneet itse tai heidät on pakotettu eroamaan, jotta kohu laantuisi. Pääministeri Jäätteenmäkeä ja ulkoministeri Kanervaa koskenut mediakohu kesti nelisen viikkoa. KOP:n Lassila sinnitteli muutaman kuukauden, Postipankin Lindblom kesän. Patrian toimitusjohtaja Jukka Laak-»» Risto Uimonen on espoolainen sovirta joutui lähtemään muutama tietokirjailija ja Kalevan entinen päätoimittaja, jolta ilmestyi lokakuussa 2009 kirja Median mahti. Hän toimii myös Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana. päivä kohujutun jälkeen. Audi-miehen Esko Kiesin mielipiteitä valaissut juttu ilmestyi Helsingin Sanomissa tiistaina. Kiesin erosta tiedotettiin torstaina. Fortumin Lilius kesti bonuskohua ja poliittista painetta muutaman vuoden, mutta joutui toteamaan kuolevaisuutensa, kun hän oli lausunut tiedotustilaisuudessa muutaman huonosti valitun sanan. Valtio-omistaja siirsi hänet toisiin tehtäviin. Sellaiseksi on maailma mennyt. Yritystä, puoluetta, etujärjestöä tai jotain muuta taustaryhmää profiloivilta johtajilta vaaditaan nykyisin mediakestävyyttä; moraalista ryhtiä, korkeaa etiikkaa ja toimittajien läpivalaisun kestävää taustaa. Elleivät heidän tilinsä ole puhtaita tai tekonsa kestä julkisuutta, heidän uransa voi loppua lyhyeen, jos he joutuvat megafonin tavoin pauhaavan median pyöritykseen. Johtajien on myös osattava valita sanansa. Kiesin haastattelu julkaistiin rajatulle kohderyhmälle tehdyssä Annan erikoisnumerossa. Sitä ei ollut tarkoitettu suurelle yleisölle. HS teki sen perusteella jutun muuta-

12 22 KOLUMNI 23 Mediavalta on kuin mielisairaan diktatuuria, ennalta arvaamatonta ja sattumanvaraista. Mediapaineissa eronneita johtajia Rahavalta ja mediavalta ottivat Suomessa yhteen ensimmäisen kerran vuonna Taistelu päättyi KOP:n pääjohtajan Jaakko Lassilan tappioon. Hänestä tuli ensimmäinen yritysjohtaja, jonka eroon median megafoniefekti vaikutti olennaisesti. Sen jälkeen tahti on kiihtynyt, kuten luettelo Risto Uimosen kirjasta Median mahti (WSOY 2009) kertoo. Jaakko Lassila 1991, KOP Seppo Lindblom 1995, Postipankki Ilpo Saarinen 1998, Sato Pekka Vennamo 1999, Sonera Iiro Viinanen 1999, Pohjola Pirkko Alitalo 1999, Pohjola Antero Siljola 2000, WSOY Jouko K. Leskinen 2000, Sampo Matti Ahde 2001, Veikkaus Kaj-Erik Relander 2001, Sonera Johannes Koroma 2003, Teollisuus ja työnantajat TT Heikki Pentti 2003, Teollisuus ja työnantajat TT Jorma Wiitakorpi 2008, Patria Mikael Lilius 2009, Fortum Jukka Laaksovirta 2009, Destia Markku Kauppinen 2009, Keva man päivän asiaa harkittuaan. Ilman sitä Kiesi jatkaisi menestyvänä myyntijohtajana. Audin maine ei kestänyt Kiesin mielipiteistä syntynyttä kohua. Kahdeksantunnin annos Median mahdin kasvu johtuu viestinten vahtikoiraroolin terävöitymisestä ja siitä otteesta, joka niillä on ihmisestä. Suomalaiset viettävät median parissa keskimäärin lähes kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Suurin piirtein saman verran heiltä vierähtää aikaa työpaikalla ja yöllä nukkuessa. Imemme koko valveillaoloaikamme vaikutteita viestimistä. Sen takia mediasta on tullut tiedollisen todellisuutemme tärkein muovaaja. Media vaikuttaa ajatteluumme koko ajan, halusimme sitä tai emme. Sen takia on turha tuhlata aikaa journalistien toiminnan sadatteluun, kuten Skopin entinen pääjohtaja Christoffer Wegelius teki Mediavalta on kuin mielisairaan diktatuuria, ennalta arvaamatonta ja sattumanvaraista, Wegelius julmisteli kertoessaan, miltä oli tuntunut seurata juttutuotantoa Skopin viime vaiheista. On fiksumpaa myöntää, että media luo ihmisille ja organisaatioille julkisia identiteettejä, jotka alkavat elää omaa elämäänsä, jos yritykseltä puuttuu julkisuusstrategia tai jos se ei edes yritä hallita omaa julkisuuskuvaansa. Mediassa pärjää kyllä, jos pitää oman pesänsä kunnossa ja julkisivunsa puhtaana. Mediakestävyyden ja viestintätaitojen pitäisi kuulua nykyisin jokaisen yritysjohtajan perusvalmiuksiin. Suomalaiset yritykset suhtautuvat yleensä vastuullisesti julkisuuskuvaansa. Ne ovat tajunneet, mikä arvo yrityksen imagolla ja maineella on niiden menestykseen. Niinpä suurissa yrityksissä työskentelee kunnioitettava määrä viestinnän ammattilaisia, ja niiden viestintäjohtajat kuuluvat yleensä yritysten johtoryhmiin. Keskisuurten yritysten viestintää hoitavat myös ammattilaiset. Monet pienet yritykset, joilla ei ole varaa palkata tiedottajia, ostavat viestintäpalveluja niihin erikoistuneilta yhtiöiltä. Asiat tuntuvat olevan muodollisesti kunnossa, mutta onko kaikki sittenkään kohdallaan? Toimitusjohtajan tontti Hyvän yritysviestinnän avainhenkilö ei ole viestintäjohtaja tai tiedotuspäällikkö, vaan toimitusjohtaja. Jos hän ei sisäistä yrityksen viestintästrategiaa eikä pane täysillä itseään likoon sen puolesta, ammattitiedottajat jäävät hyllyvälle pohjalle. Jokaisen palkollisen toiminta vaikuttaa yrityksen julkisuuskuvaan ja maineeseen, mutta toimitusjohtaja on tässäkin kaiken a ja o. Hän antaa yritykselle kasvot, ja hänen imagonsa vaikuttaa siihen, miten yrityksen sana painaa yhteiskunnassa. Koneen toimitusjohtajaa Antti Herliniä kuunnellaan esimerkiksi mielellään kaikkialla, Nokian Jorma Ollilasta puhumattakaan. Eri puolille Suomea ja Venäjälle laajentuneen oululaisen Techopolis Oyj:n hallituksen puheenjohtajalla Pertti Huuskosella riittää taas vahvana alueellisena vaikuttajana kuulijoita yrityksensä ulkopuolellakin. Kaukaa viisas yritys testaa mediakestävyyden valitessaan johtajiaan. Kävelevää riskiä ei kannata palkata yrityksen keulakuvaksi eikä hakijaa, joka ei ymmärrä nykymedian painoarvoa tai aristelee astua etulinjaan, jos yritys ajautuu kriisiin. Vain toimitusjohtaja on uskottava puhuja kriisin aikana. Muut johtajat ja viestintäosasto ovat journalistien ja suuren yleisön silmissä vain selittäjiä. // Vaikeasti annettavaa palautetta Positiivisen palautteen antaminen on kaikkein helpointa. Lähes milloinkaan sitä ei voi antaa liian paljon tai vastaanottajan tunteita loukkaavalla tavalla. Silti on aivan uskomatonta kuulla useimpien ihmisten valittavan, etteivät he saa positiivista palautetta esimieheltään, kollegoiltaan tai tiimin jäseniltään. Vuosia sitten opin eräältä arvostetulta osastopäälliköltä, miten positiivisen palautteen antaminen ohjaa toimintaa. Jos palaverissa joku kertoi saavutuksesta, ehdotti tai sanoi jotakin mitä hän piti hyvänä, kuului muutama yksinkertainen positiivinen sana joo, tuo on hyvä, juuri noin. Pieni ele tai lause riittää kannustukseksi. Jos hän oli eri mieltä, hän ei tyrmännyt ehdotusta, vaan hän useimmiten ehdotti sen uudelleen miettimistä tai vaikka toista näkökulmaa. Esimiehet ovat hämmästyttävän usein herkkiä omasta tiimistään tulevalle palautteelle. Ihmisen kehittymisen kannalta kehityskohteita tunnistava palaute on uskomattoman olennainen asia. Kokemukseni mukaan on kahdessa suunnassa on oltava erityisen varovainen: linjaorganisaatiossa ylös- ja alaspäin. Kun linjaesimies antaa palautetta tiimin jäsenelle, kynällä naputtelu tuntuu vastaanottajasta moukarilta. Toisaalta esimiehet ovat hämmästyttävän usein herkkiä omasta tiimistään tulevalle palautteelle. Kollegoille ja matriisiorganisaatiossa olevien suuntaan voi olla huomattavasti rohkeampi. Itseltäni meni vuosia oppia antamaan palautetta juuri siitä asiasta, mikä on henkilön suoritteen kannalta olennaista. Oikeastaan silmäni avautuivat luettuani Jack Welchin kirjan, jossa hän väitti ihmisten todella arvostavan sitä, oli sitten kyse puutteesta hygieniassa tai hankalasta luonteenpiirteestä. Asiaa ei tietysti tarvitse töksäyttää loukkaavalla tavalla, mutta ihmiset todella arvostavat palautetta vaikeasta asiasta. Varsin usein tällaista palautetta saanut ihminen kysyykin, miksei kukaan ole tätä aiemmin sanonut. Muutama vuosi sitten tiimissäni oli henkilö, joka oli osaamiseltaan ja suoritteeltaan täysin ylivoimainen. Hän ei kuitenkaan saanut muita ihmisiä mukaan hankkeisiinsa, koska hän käyttäytyi ylimielisesti, eikä kuunnellut muita ja muisti aina korostaa omaa rooliaan tuloksen saavuttamisessa. Kun sitten istuin juttelemaan asiasta hänen kanssaan, hän oli täysin yllättynyt. Hänen käytöksensä takana oli vahva tunne siitä, että muut eivät näe hänen osaamistaan eivätkä arvosta häntä. Keskustelumme jälkeen muutos oli silminnähtävä. Tietenkin on sitten henkilöitä, joiden kanssa voidaan puhua loputtomasti, avoimesti, pehmeästi ja suorasti ja mikään ei muutu. Kun tunnin kestäneen kehityskeskustelun jälkeen vastapuoli toteaa suurimman ongelman olevan, että saan aina palautetta sellaisista asioista, jotka eivät pidä paikkansa, tietää, että aika vähän on tehtävissä. // eo-tuomas TH irvonen Kirjoittaja työskentelee Kuwaitissa tietoliikennealalla johtotehtävissä.

13 24 JOHTAMINEN» Harmaat pantterit kutsutaan hätiin ongelmatilanteissa TEKSTI Lotta Tammelin, PIIRROSKUVAT Juha Harju 25 Hädässä Nestori Nestoreilta saa apua monessa muodossa. Nestorklinikalla analysoidaan yrityksen johdon ja muutaman Nestorin kanssa yrityksen tilannetta ja päätetään tarvittavista toimenpiteistä. Klinikan kesto on puolesta päivästä kokonaiseen päivään, ja yrityksen johto ja Nestorit pohtivat yrityksen kannalta välttämättömät toimenpiteet, Kielenniva kertoo. Nestori voi myös toimia esimerkiksi yrittäjän mentorina. Mentoroinnilla välitetään kokemusta ja ns. hiljaista tietoa. MentunnetaaN Nestori auttaa, kun yrityksen ongelmissa tai muutoksissa tarvitaan vuosien kokemusta, osaamista tai ns. hiljaista tietoa. Nestorit auttavat esimerkiksi liiketoiminnan tervehdyttämisessä, muutostilanteen hallitsemisessa, johdon vaihdoksessa, sukupolvenvaihdoksessa ja liiketoiminnan kansainvälistämisessä, NestorPartners ry:n hallituksen puheenjohtaja Jorma Kielenniva selvittää. NestorPartners ry perustettiin vuonna 2009 jatkamaan vuonna 1978 perustetun Nestor Partners Oy:n toimintaa. Yhdistyksen tavoitteena on tarjota jäsentensä eli nestorien laaja-alainen ja pitkäaikainen kokemus yritysjohdon käyttöön liiketoiminnan parempien tulosten ja kasvun aikaansaamiseksi. Käytännössä Nestori on usein jo eläkkeelle jäänyt, yleensä yli 60-vuotias ja hänellä on takana pitkä ura yritysjohdontehtävissä. Yhdistyksessä toimii noin 60 aktiivista Nestoria ja 35 seniorinestoria, Kielenniva luettelee. Klinikka ja mentori tori auttaa aktoria eli mentoroitavaa asioiden käsittelyssä ja päätöksenteossa. Käsiteltävät asiat lähtevät mentoroitavan tarpeista. Tyypilliset asiakkaat ovat aloittelevia yrittäjiä, NestorPartners ry:n Nestorpoolin puheenjohtaja Heikki Ojanperä kertoo. Mentorointi lähtee luottamuksen rakentamisesta ja se tuo sosiaalista pääomaa yritykseen, hän jatkaa. Hallitustyöskentely ja kanssayrittäjyys Nestorista saa myös vakuuttavan ja osaavan avun hallitustyöskentelyyn. Hallituksen jäsenyys on luontainen tapa tehdä yhteistyötä yrityksen kehittämisessä ja arvon kasvattamisessa, Heikki Ojanperä kertoo.

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK

KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK KUINKA ONNISTUN TYÖHAASTATTELUSSA? URAVALMENTAJA RIKU RIMMI TEKNIIKAN AKATEEMISET TEK Riku Rimmi @TEK_akateemiset 2 99,0%, jos hakijoita on 100 99,5%, jos hakijoita on 200 99,7%, jos hakijoita on 300 1.

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi

TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja. Minä työsuhteen päättyessä. ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS -Opintopiirin työkirja Minä työsuhteen päättyessä ESR/Väylä -hanke Rita Koivisto 30.5.2013 Rovaniemi TYÖELÄMÄÄN OHJAUS - Opintopiirin työkirja Työelämään ohjauksen opintopiirin työkirja

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Mikä yrityksissä puhututtaa Kokemuksia Lempäälän Apajaiskusta

Mikä yrityksissä puhututtaa Kokemuksia Lempäälän Apajaiskusta Mikä yrityksissä puhututtaa Kokemuksia Lempäälän Apajaiskusta Work goes happy 1.4.2014 Elina Ravantti (KTM) Asiantuntija, Työterveyslaitos www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Apaja projektin tavoitteet PK-YRITYKSILLE

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

OMAN TYÖNSÄ SANKARI. Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn.

OMAN TYÖNSÄ SANKARI. Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn. OMAN TYÖNSÄ SANKARI Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn. DO WHAT YOU LOVE AND YOU LL NEVER HAVE TO WORK A DAY IN YOUR LIFE. - VANHA KIINALAINEN SANONTA TÄSSÄ OPPAASSA KERROMME SEPON TARINAN.

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE

Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE Mitä kaikesta tästä opimme? GRANDE FINALE 1 Johtopäätös 1 Kouluverkkoa tulisi kehittää niin, että kuljetusoppilaiden määrä minimoidaan. Tällä on positiivinen kustannusvaikutus kustannusrakenteeseen ja

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta: TALENTUM HELSINKI 2013 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-2036-8 ISBN 978-952-14-2037-5 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys

Palkka- ja palkkioselvitys HKScan Oyj Palkka- ja palkkioselvitys 2010 6.4.2011 Sisältö 1. Hallituksen jäsenten palkitseminen 2 1.1 Hallituksen jäsenille maksetut palkat ja palkkiot vuonna 2010.. 2 2. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Ami-säätiön ja Amiedun tulevaisuusvisio

Ami-säätiön ja Amiedun tulevaisuusvisio Ami-säätiön ja Amiedun tulevaisuusvisio Työelämän muutos Ennakointikamari 4.4.2016 Timo Karkola Johtaja, rehtori Työ ja johtaminen tulevaisuudessa? 4 tärkeintä asiakas kysymystä Kuka on asiakkaani, kenen

Lisätiedot

Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI

Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI Talentum Helsinki 2011 Kimmo Herranen ja Talentum Media Oy ISBN 978-952-14-1650-7 Kansi: Outi Pallari Taitto: Maria Mitrunen Kuvat:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate UEF EXECUTIVE MBA JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUSOHJELMA aducate.fi @weaducate facebook.com/weaducate UEF EMBA-opinnot SMART AT WORK Kenelle: Itä-Suomen yliopiston UEF EMBA -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä

10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä 10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä Petteri Erkintalo Kehitysjohtaja Klikkicom Oy 2011-09-27 2 1. Hakukoneiden pääsy sivustolle on estetty Hakukoneiden pääsyn sivustolle voi estää usein eri keinoin Yllättävän

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

AHOT-TYÖPAJA JOENSUU-KUOPIO-MIKKELI

AHOT-TYÖPAJA JOENSUU-KUOPIO-MIKKELI AHOT-TYÖPAJA 7.2.2012 JOENSUU-KUOPIO-MIKKELI YTM (sosiaalipsykologi), FK (biokemisti), yhteisötyönohjaaja, NLP master (käytännön vuorovaikutus) PALAUTEKOKEMUS Palautepalvelu: hakemukset ja ansioluettelot

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Kauppatieteen tohtori, DI Futuristi, työskennellyt mm. Nokialla yritysstrategiassa, parhaillaan työskentelee Finpron ennakointitiimissä Luennoitsija,

Kauppatieteen tohtori, DI Futuristi, työskennellyt mm. Nokialla yritysstrategiassa, parhaillaan työskentelee Finpron ennakointitiimissä Luennoitsija, Heikot signaalit auttavat ennakoimaan tulevaisuutta Futuristi Elina Hiltunen What s Next Consulting Oy Elina Hiltunen, What s Next Consulting Oy, www.whatsnext.fi, email: whatsnext@luukku.com Kauppatieteen

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä

Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Työmarkkinoiden ja Työelämän kehitysnäkymiä Lauri Ihalainen Valtio Expo 7.5.2013 Kehittämisstrategian lähtökohdat TULEVAI- SUUDEN TYÖPAIKAT INNOVOINTI JA TUOTTA- VUUS VISIO Suomen työelämä EUROOPAN PARAS

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS)

Cross-Border Citizen Scientists (CBCS) Businessteeman yrittäjyyspaja 2013 CrossBorder Citizen Scientists (CBCS) TERVETULOA! Elena Ruskovaara LUT 1 Yrityspajan ohjelmaa ja teemoja Suunnitellaan pienryhmissä kuvitteellinen rajan pinnassa toimiva

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Lappi sopimus Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen

Lappi sopimus Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen Lappi sopimus 2018-2021 Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen Mervi Nikander Strategiapäällikkö Lapin liitto Valtuustoseminaari 21.11.2016 Rovaniemi, Above ordinary HIENOA, ETTÄ OLETTE

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot