SUURTEN. sarjaan. Ponnistetaan. 24 Hädässä Nestori tunnetaan 10 PALVELUISSA RAHA SEURAA POTILASTA 16 TIEDOSTA MUUTOSVOIMAT. 2/2010 Irtonumero 6,50

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUURTEN. sarjaan. Ponnistetaan. 24 Hädässä Nestori tunnetaan 10 PALVELUISSA RAHA SEURAA POTILASTA 16 TIEDOSTA MUUTOSVOIMAT. 2/2010 Irtonumero 6,50"

Transkriptio

1 10 PALVELUISSA RAHA SEURAA POTILASTA 16 TIEDOSTA MUUTOSVOIMAT 28 Varkauksia, lahjontaa, kiristystä ja väkivaltaa 34 MUISTI on työväline 24 Hädässä Nestori tunnetaan 2/2010 Irtonumero 6,50 yrittajat.fi Ponnistetaan SUURTEN sarjaan IT-YRITTÄJÄ AKI ANTMAN Sivut

2 PÄÄKIRJOITUS 3 Lakkoilematon laji antto Ahtaajien maaliskuinen lakko ja kohta sopimuksen jälkeen toimeenpantu jatkolakko ulosmarssein eri satamissa kesken työpäivän kuohuttavat. Työnantaja- ja yrittäjäpiirien tunnekuohun taustalla lienee voimakkaimpana se, että satamaväen muutosturvavaatimukset vaikeassa taloudellisessa tilanteessa tiedettiin niin paljon realismin ulottumattomissa oleviksi, että työtaisteluun ajautumiselle ei ta-näkökulmasta jäänyt mitään muuta vaihtoehtoa. Ilmassa oli ja on lukumäärältään pienen työntekijäryhmän aikaansaamaa kiristyksen yritystä ja pahaa painostusta, ja siihen kuoppaan ei työantajapuoli voinut mitenkään langeta. Kun lakko sitten alkoi, painottuivat työantajan toimet huomattavalla tavalla pyrkimyksiin murtaa lakko/minimoida vahingot käyttämällä omistaja- ja esimiestyövoimaa, mutta myös ulkopuolista ja kuuluisaksi tullutta facebook -työvoimaa. Työoikeuden professori Seppo Koskinen pitää todennäköisenä (s.12), että EK-työnantajat panostavat tulevaisuudessa yhä enemmän juuri tuontyyppiseen toimintaan lakkoilun vahinkovaikutusten pienentämiseksi, mikäli se vain on osaamismielessä mahdollista. Uskottavaa myös on, että työntekijät pyrkivät vastaavasti puolustamaan työpaikkojensa säilyttämistä sekä laillisilla että laittomilla lakoilla, vaikka voitonmahdollisuudet suuryritysten globaaleilla työmarkkinoilla olisivatkin olemattomat. Professori Koskinen huomauttaakin, että tilastojen perusteella työntekijät ovat 2000-luvun laittomilla työtaisteluillaan puolustaneet juuri työpaikkojensa säilyttämistä, eivätkä niinkään vaatineet palkkaetuuksia ylitse muiden, tai työnantajien sietorajan. Lisääntyvä työtaistelujen murtaminen voi johtaa erityisesti myötätuntotyötaistelujen lisääntymiseen, työoikeuden professori arvioi ja kysyy, ymmärtävätkö ns. päättävät tahot, millaisen asian kanssa nyt ollaan tekemisissä. Omat piirteensä tuleviin koitoksiin tuovat myös työntekijäjärjestöjen mahdolliset yhdistymiset, joiden seurauksena yhden liiton näpeissä saattaa olla kokonainen (rahoitus)toimiala, jonka täyspysäyttäminen konfliktilanteessa käy näpsäkästi, napakasti ja kustannustehokkaasti. Samalla tavalla, mutta toisesta näkökulmasta tämän ajan hallituksen poliitikoilta ja muilta virkamiehiltä täytyy professorin tavoin kysyä, voivatko he olla oivaltamatta elinkeinojen keskittämiskehityksen, tai jopa ministereiden omien keskittämistavoitteiden ja niiden seurauksena mahdollisesti syntyvien yhteiskunnan uusien avainalojen ja ns. lakkoherkkyyden välillä olevaa vankkaa syy-seuraus suhdetta: Mitä harvemman toimijan todella suuren työnantajan käsissä joku toimiala on, sitä lakkoherkempi se on, kuin jos vastapainona ovat työmarkkinat, joilla toimii sadat ja tuhannet pienyritykset, jotka eivät yksinkertaisesti lakkoile. Kun jätelain uudistamisessa maan hallituksessa ajetaan kuntamonopolin synnyttämistä, rakentaa hallitus siinä sivussa ja sinisilmäisesti tuleville vuosille uutta työtaistelukenttää, josta varmasti tullaan kuulemaan. Kun hallituksen aikomuksena on monopolisoida ensihoitopalvelu pelastuslaitoksille, on sillä aikomuksena rakentaa siinä sivussa ja sinisilmäisesti tuleville vuosille uutta työtaistelukenttää, josta varmasti tullaan kuulemaan. Näin siinä vääjäämättä käy, jolloin voi vain ihmetellä, että yrittäjämielinen keskusta-kokoomuksen hallitus on tätäkin latua niin innokkaana avaamassa. // Ay-järjestö ei voi määrätä minkään alan töitä lakkoon.

3 Huhtikuu Perusvalmiutena mediakestävyys Yritystä, puoluetta, etujärjestöä tai jotain muuta taustaryhmää profiloivilta johtajilta vaaditaan nykyisin mediakestävyyttä; moraalista ryhtiä, korkeaa etiikkaa ja toimittajien läpivalaisun kestävää taustaa, julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen sanoo. 44 Siimat kireällä kalabisneksessä Pohjois-Savon kalayrityksistä suurin on Savon Taimen Oy. Se ja Hankasalmella toimiva Hankataimen Oy muodostavat yhtiöryhmän, jolla on 14 tuotantolaitosta ympäri Suomea. Kalaklusterista lähtee maailmalle, jopa Vietnamiin asti kirjolohta, taimenta, siikaa ja mätiä. 48 Pintansa pitävä turkis Turkkuri Arja Mikkola tekee pitkää päivää ateljeessaan kotitalon pihapiirissä. Kiireisin kuukausi on joulukuu, mutta ompelukone ja turkkurin veitsi pysyvät tiukasti käsissä maaliskuun loppuun saakka. Turkiksen ostaminen tukee suomalaista työtä laajalti, sillä kotimaista työtä on monessa kohtaa ketjua. 60 Nähdä Chamonix ja elää Chamonixissa voi harrastaa vuorikiipeilyä, jääkiipeilyä, vaellusta, liitovarjoilua, basehyppyä ja miltei mitä tahansa ajateltavissa olevaa vuorilla liikkumiseen ja ekstremeurheiluun liittyvää lajia. Ulkomailla paikka lienee tunnetuin talviurheilun mekkana. Hiihtojälkien löytäminen ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista kuin saattaisi kuvitella. Pääkirjoitus 3 Katoavatko Lakkoilematon kasvun laji ennusteet Makasiini 6 Poimintoja yrittäjän maailmasta Hän 10 Alf Paul Rehn Lillrank uskoo, rajoittaisi että yrityksistä kuntien tulee palvelujen käyttöliittymiä määrää Rahoitus Yhteiskunta 12 Onko Työtaistelut listautumisessa ovat asemien järkeä puolustamista 16 Sinäkin voit ryhtyä muutosagentiksi Yhteiskunta 16 Johtaminen Juttua selittävä kuvaus Juttua Media selittävä voi torpata kuvaus uraputken 24 Harmaat pantterit kutsutaan hätiin ongelmatilanteissa Verkkokauppa Kolumni Erotu Vaikeasti verkossa annettavaa palautetta 24 Talousrikollisuus Optimoi 28 Kolumni Harmaa talous järjestäytyneen 23 Sähkölasku rikollisuuden käsissä Johtaminen Kolumni Kallen Villiintynyt mittari verokeskustelu meille kaikille käy tekstiä kalliiksi Bisnespukeutumisen Myynti & markkinointi kevät Do Markkinointi You speak ei Fashion? ole puuhastelua tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä tekstiä Kehittäminen tekstiä tekstiä tekstiä 34 Hulluilla mielikuvilla potkua muistiin Yrittäjät 36 Tieto Fiksuja & tekniikka & vaativia 36 Hoivapalveluala on muutosten kourissa 40 Kasvuyritykset Pekka Koskenkylä Swanien isä Sähköinen Marja-Leena viestintä Kajander mahdollistaa yrittäjäksi kasvun Yrittäjät varttuneella iällä Kalankasvatusbisnes Yritykset työllistävät kasvaa ja yksityisetsivä Lintusen kansainvälistyy 48 Vapaa-aika Käsityötä suojassa kohuilta Hirvenhiihdosta Suomalaisen pakkausjärjestelmän tunnelmaharrastus 52 Talvijuoksu: matkassa uusin askelin ja pää pystyssä Ulkomaat Ystäväkirja Onnellisia Sarjassa yrittäjät kertomuksia paljastavat 58 Vallettan salaisuutensa pääkadulla torjutaan lamaa 60 Nepal taivaassa maan päällä Vapaa-aika 56 Maailmanpyörä Jäänalaiset apajat innostavat pilkkimiestä Ajankohtaista Maasto on juoksijan maailmalta kaveri Ulkomaat Minun maakuntani Juttu Puoleensa ja kuvat vetävä puuttuvat vuori 64 Kriisin keskellä kituuttava Kreikka Kulttuuri 68 Yrityshistoria Julkista pilkkaa alhaista arvostusta 68 Tavaratalo elää ja uudistuu Uutismaailma 72 Uutismaailma Poimintoja 70 Kolumni Poimintoja 74 Maailmanpyörä Työ voimaa 73 Ajankohtaista maailmalta Kolumni 74 Välittömiä ohjauksellisia toimenpiteitä

4 6 MAKASIINI» Kokoajana Helinä Hirvikorpi MAKASIINI 7 ¾ Katja Kuusimäen dialyysilaitteisiin tulee Lappiin potilaita Japanista saakka. Kuvassa lahjaksi saatu tonttupotilas. Lääkäriin tunturissa Kuopiolainen lääkäri Katja Kuusimäki asettui Kolarin Ylläkselle puolisonsa kanssa ja perusti tunturin juurelle yksityisen lääkäriaseman MediYlläs Oy:n. Lomalla ja rinteissä kaatuilevat pääsevät paikkaamaan luitaan. Mutta lääkäriasema hoitaa myös paikallisia asukkaita laajalta alueelta ja siellä on paitsi röntgen-laitteet myös Euroopan pohjoisin dialyysiyksikkö, jolla hoidetaan keinomunuaisia. Laitteiden investointi oli liikevaihdon luokkaa, mutta se kannatti, yrittäjä-lääkäri Kuusimäki sanoo. Munuaispotilaita virtaa pohjoisten näkymien äärelle Japania ja Yhdysvaltoja myöten. Keski- Eurooppaan lääkäriasema alkaa vasta markkinoida hoitoaan. Puoliso Juha-Pekka on yrityksen visionääri ja minä välillä torppaan ehdotukset. Hoidamme myös alueen yritysten työterveyshuoltoa. Rinnesairaanhoitajat tulevat tänne puoleksi vuodeksi sesonkiaikaan, Kuusimäki kertoo. Yllätyksiä? Lappilainen kateus. Sisäpiiriin ei pääse helposti. Suvut ja sukujen tekemiset muistetaan pitkältä ajalta. Ponit irti Jos et pidä 27-vaihteisista, voit hankkia retropyörän. Tunturi tuo maantiekuvaan retrohenkisen Tunturi Ponin. Se oli ensimmäisen kerran markkinoilla jo 1967 ja 1970-luuvlla sitä myytiin noin kappaletta. Ponia valmistettiin 1980-luvulle asti. Uudessa mallissa eturunkoon on kiinnitetty teline tavaroille ja vaihteita on kolme tai vaihtoehtoisesti yksi. Poniin kuuluu, että renkaat ovat pienemmät kuin tavallisessa pyörässä ja satulaa voi säädellä moneen tasoon. Värit erottuvat katukuvasta: pinkki ja vaaleanvihreä. Aremmat polkijat voivat valita tavanomaisemman ruskean tai grafiitinharmaan. Tunturi, onkos se vielä kotimainen yritys? Eipä olekaan. Tunturi-Hellberg Oy Ltd on osa pyöräilyyn ja kuntoiluun keskittyvää eurooppalaista pörssiyhtiötä Accel Groupia. ¼¼ Pinkki Poni erottuu. 3-vaihteisen ohjehinta on 399 euroa, yksivaihteinen 50 euroa vähemmän. Maaemon lämpöä Sampo Kaulanen on kolmannen polven kauppias. Hän pitää K-kauppaa Jounin kauppa Äkäslompolossa ja on erikoistunut ekologiseen ja ympäristöystävälliseen toimintaan. Uusi marketti toimii maalämmöllä ja on ensimmäinen hiilidioksiditon myymälä. Tilinpäätös osoitti, että neliön kaupassa sähkönkulutus maksoi euroa vuodessa. Nyt uusi neliön liike vie sähköä vain euron edestä vuodessa, vaikka pinta-ala on nelinkertaistunut, Kaulanen iloitsee. Maalämmön vuoksi ½½ Jounin kaupassa kauppiasyrittäjä Sampo Kaulanen järjestää mm. ostoskärryjen kiihdytys kisat ja zumba-tanssit. rakennusinvestoinnit maksoivat noin prosenttia enemmän kuin normaalisti, mutta kauppiaan mukaan se kannatti. Väinö Jaakon yritys Jetitek Rovaniemeltä on erikoistunut myymälöiden kylmätekniikkaan ja talotekniikkaan. Jounin kaupassa asiat integroitiin, sillä kylmäkalusteet vievät sähköstä marketeissa jopa 70 prosenttia. Marketissa on lattialämmitys ja pakastealtaissa kannet. Kesällä syntyvä lämpö viedään yhdellä pumpulla maahan, mistä se on sitten talvella käytössä. Sordiino päällä nousuun ¾ Vuonna 2010 syntyneellä on vahva todennäköisyys elää jopa 100-vuotiaaksi. Sadan vuoden etäisyys Tänä vuonna 2010 syntyneillä vauvoilla on suuri todennäköisyys elää 100-vuotiaaksi. Vuosi 2110 mahtaa olla erilainen kokemus tai sitten ei. Jos kuvitellaan 100 vuotta taaksepäin, ollaan vuodessa Muutosvoima on jyllännyt: pari maailmansotaa, teollisuuden nousu, teknologian kehitys ja mobiilit keksinnöt. Mutta ihminen on sama. Ei tämä tänä vuonna syntyvä ikäluokka varmaan jää eläkkeelle 63-vuotiaana, taitavat työskennellä vähintään 75-vuotiaiksi. Työ lie parasta sosiaaliturvaa silloinkin alkaen veroetu on muussakin sidotussa pitkäaikaissäästämisessä kuin eläkevakuutuksessa. Jos euroa sijoittaa vuodessa, saa euron veroedun. Mutta ne säästöt ovat kiinni kuin kamarin ovi. Aikanaan ne heruvat tilille kuukausittain kymmenen vuoden ajan. Viipyilevä, odotteleva, varovaisen positiivinen. Kyse ei ole viinin arvioinnista, vaan pk-yritysten suhdanteiden kuvauksesta. Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä tähdentää, ettei tilanne ole vielä ohi. Yritykset hakevat suhdannerahoitusta ja rahoitusta käyttöpääomaan, mutta myös kehityshankkeisiin. Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM julkistivat maaliskuussa kevään pk-yritysbarometrin. Tämä vuosi on pk-yrityksille sopeutumisen aikaa. Yritykset ovat vähentäneet kulujaan, tehostaneet toimintaansa ja etsineet uutta liiketoimintaa. Poikkeuksellisen jyrkän pudotuksen jälkeen lähitulevaisuutta koskevat odotukset ovat nousseet selvästi. Tällaisessa talouden tilanteessa suhdannebarometrin lukuja on tulkittava harkiten. Ne kertovat muutoksen suunnasta, mutta eivät siitä kuinka lähellä tai kaukana normaalista tilanteesta liiketoiminnassa voidaan olla, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm tähdentää.

5 8 MAKASIINI Voimavaroja povitaskussa Johtajako superihminen? Ulla-Maija Paavilainen kirjoitti kirjan pomojen arjesta ja jaksamisesta. (Superihmisiä? Johtajan voimavarat, WSOYPro 2010) Moneen suuntaan pitää johtajan venyä: alas, ylös ja sivuille. Valtaosalla on perhe, eikä senkään pitäisi jäädä uran jalkoihin. Julkisuudesta tutuiksi käyneet vaikuttajat kertovat keinoistaan selviytyä paineiden alla. Mukana on yritysjohtajia, poliitikoita, järjestöjohtajia. Superihmisiä ei olekaan, vanha totuus toistuu. Fyysinen terveys auttaa kestämään henkisiä paineita, senkin jo tiesimme. Millainen on hyvä johtaja, tätä asiaa olemme pyöritelleet pari vuosikymmentä. Eikä ole yhtä ainoaa oikeaa mallia, vaan johonkin prosessiin sopii toinen tapa, johonkin aivan toisenlainen tapa. Kun alaisilta kysytään, oikeudenmukaisuus nousee ykkösarvoksi. Et voi suoda kenellekään suurempaa kunniaa kuin se, että todella kuuntelet, mitä toisella on sanottavaa. Philip B. Crosby: Laatu on ilmaista, 1979 Työ ja/tai elämä Työelämä on parantunut huimasti Eikös tuon suomalaisen työelämän laadun pitäisi olla aika hyvässä jamassa, koska yritykset ovat käyttäneet viime viiden vuoden aikana miltei ½½ Aikaa on eniten maailmassa. 70 miljoonaa työpaikkojen tuottavuuden ja työelämän laadun kehittämiseen. Tämä summa on vain Tekesin rahaa, siihen päälle yritysten omat ja muiden tahojen investoinnit. Työelämän kehittämisohjelman Tykesin rahaa on saanut noin yritystä. Miksi sitten koko ajan saarnataan työhyvinvoinnin puutteesta? Siksi, että emme tiedä mitä sillä tarkoitetaan. Jokaisella sanan lausujalla on työhyvinvoinnista oma näkemyksensä. Suomalainen työelämä on sentään hyvässä kunnossa eurooppalaisiin työelämän tutkimuksiin verrattuna. Työelämä on parantunut viime vuoden aikana monella tavalla. Sen osoittavat Tilastokeskuksen Työolobarometri ja TEM:n työolotutkimus, joita on tehty jo vuosikymmenet. Ai kiire? Se lie kiistatta lisääntynyt, mutta osa siitäkin on retoriikkaa. Kiire on suhteellinen käsite ja jokaisen oma henkilökohtainen tuntemus. Kaikki kiire ei johdu työstä, vaan siitä että pitää koko ajan olla läsnä ja tavoitettavissa. Mobiilit välineet tekevät joka hetkestä hektisen. Vapaallakaan ei osata enää bara vara niin kuin Peppi Pitkätossu. Onneksi olemme tasa-arvoisia: kaikilla on 24 tuntia vuorokaudessa, ei enempää eikä vähempää. Suomalaisen yrittäjän erikoislehti 28. vuosikerta Painos kpl ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen Julkaisija Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy Puhelin (09) YRITTÄJÄ 2/2010 Päätoimittaja Jouko Lantto Toimittajat Riikka Kovala Lotta Tammelin Toimituksen sihteeri Maarit Tähtinen Vakituiset avustajat Raija Lehtonen, Harri Hietala, Joni Halmelahti, Helinä Hirvikorpi Ilmoitusmyynti Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki Puhelin Faksi (09) Ilmoitushinnat 2/ / x 1/ / / Tilaukset ja osoitteenmuutokset Yrittäjä PL 999, Helsinki Puhelin (09) Taitto ja sivunvalmistus Hanna Tennilä, Textop Oy Painopaikka Esa Print Oy, Lahti Painopaperi Kansi Galerie Art Silk 200g Sisus Novatech Easymatt 100g Kannen kuva Sini Pennanen On viisasta tarkastella asioita useasta eri näkökulmasta. Sijoitusjohtajamme katsoo varallisuudenhoitoa aina sinun lähtökohdistasi. Hän kuuntelee sinua ja ehdottaa ratkaisuja omien tavoitteidesi pohjalta. Tärkeintä varallisuudenhoidossa on johdonmukaisuus. Siksi yksilöllisen sijoitussuunnitelman laatiminen on viisas teko. Soita ja sovi aika tapaamiseen. Tervetuloa. Nordea Private Banking on Pohjoismaiden paras varallisuudenhoitaja vuonna 2010 (Euromoney-lehden tutkimus). nordeaprivatebanking.fi Nordea Pankki Suomi Oyj

6 10 HÄN» Paul Lillrank rajoittaisi kuntien palvelujen määrää TEKSTI Riikka Kovala, KUVA Petri Juntunen 11 Hän Paul Lillrank Taustat Vapaa-aika Työstä Rajanvetoa palvelun ja viranomaistoiminnan välille Heikko taloustilanne on saattanut monen kunnan talouden ahtaalle, kun yritysten maksaman yhteisöveron määrä pieneni viime vuonna, ja lamaa edeltävälle tasolle pääsemisessä vie aikansa. Seurauksena veroäyri nousi siellä täällä. Lisäksi väestön ikääntyminen pakottaa kunnat tuottamaan palvelunsa tehokkaammin. Uusi palvelusetelilainsäädäntö tuli voimaan elokuussa Se antaa kunnille joustavan mahdollisuuden kehittää palveluiden järjestämismallia ja palvelutarjontaansa. Yrittäjäjärjestö toivoo, että kunnat ottavat palvelusetelit käyttöön mahdollisimman laajasti sosiaalija terveystoimessa. Laadunohjauksen ja palvelutuotannon professorilla Paul Lillrankilla on melko synkkä kuva kuntien kyvystä järkevöittää palvelutarjontaansa ja näin saada menonsa kuriin. Poliittinen demokratia rakentuu sille, että aina on luvattava lisää. Tästä syystä menoja on vaikea sovittaa tuloihin, ja tehdään kaikenlaista tarpeetonta. Hän on tutkinut laatua ja tuottavuutta palvelualoilla, mm. lentoliikenteessä, matkailussa sekä vähittäiskaupassa ja terveydenhuollossa. Lillrank järjestäisi kuntapalvelut niin, että kunta, tai valtio määrää ja valvoo tuotannon laatunormeja ja palvelutasoja. Määritellään selkeästi ja nykyistä suppeammin, mitä palveluja kansalainen voi edellyttää julkiselta sektorilta. Määritellään selkeästi, mikä on palvelua ja mikä viranomaistoimintaa (edellisessä on vapaa valinta, jälkimmäisessä ei). Palveluissa raha seuraa potilasta esim. palvelusetelin tai tilin muodossa. Tuotantoyksiköt ovat itsenäisiä, voivat olla yksityisiä tai kuntien omistamia, mutta niiden tulot määräytyvät asiakkaiden valinnoista, näin Lillrank toisi markkinataloutta kuntapalveluihin. Esimerkiksi Japanissa, missä professori on asunut ja työskennellyt, otettiin vuonna 2000 käyttöön vanhuspalveluiden palvelusetelimalli. Tämä johti siihen, että palveluja tuotetaan pääasiassa paikallisten yksityisten yritysten toimesta. Tämä on johtanut merkittävään yritteliäisyyden kasvuun. juuret Olen syntynyt Helsingissä, äidin puolelta olen kuudennen polven stadilainen. Ihminen Älyllisen uteliaisuuden riivaama Opinnot Väitellyt valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistossa 1988; tutkimus tapahtui Japanissa ja koski laadun kehittämisen organisointia teollisuudessa. Aiempi työelämä 1970 luvulla opintojen ohessa sairaaloissa, A-klinikalla, yms. Opintojen jälkeen Boston Consulting Group Tokiossa ja Tukholmassa. Akateemiset työpaikat ovat olleet Tukholman kauppakorkeakoulu ja 1994 lähtien TKK:n (nyk. Aalto yliopisto) Tuotantotalouden laitoksella Laadunohjauksen ja palvelutuotannon professori. Perhe ja vapaa-aika Eronnut, neljä lasta. Työn ja vapaaajan raja epäselvä. Lenkkeilyä, pyöräilyä ja barokkimusiikkia. Mitä suosittelet yrittäjälle luettavaksi Vaikkapa Tuotantotalous (Toim.) J-M Lehtonen, WSOY. On eduksi, jos osaa mikrotaloustieteen perusteet. Taloushistoria antaa perspektiiviä sekä yhteiskunnan että oman toiminnan ymmärtämiseen. Paikka, jota suosittelet jokaiselle nähtäväksi Jokin suurkaupunki, vaikka Tokio, aamunkoitteessa. On hienoa nähdä, miten kaupunki herää: miten tavara liikkuu ennen kuin ihmiset täyttävät kadut. Määritellään selkeästi ja nykyistä suppeammin, mitä palveluja kansalainen voi edellyttää julkiselta sektorilta. Työn sisältö Opetus ja tutkimus, ts. toimenkuvaani kuuluu uuden tiedon tuotanto ja jakelu. Keskeisin tutkimusaihe on palvelujen tuotantotalous, palvelutuotantojärjestelmät, palvelujen jakelu ja siihen liittyvät saatavuuden ja valikoiman kysymykset. Olen viime vuosina tutkinut erityisesti terveyspalveluja ja julkaissut hiljattain kirjan Terveydenhuollon alueellinen palvelujärjestelmä. Mikä motivoi Ongelmien ratkeaminen, ymmärryksen löytyminen, fiksut, uteliaat ja näsäviisaat opiskelijat motivoivat. Vielä saavuttamatta Magnum opus eli tähänastisen tutkimuksen summeeraus ymmärrettävällä ja käyttökelpoisella tavalla. Laadunohjauksen professorilta ja vaikuttajalta useimmiten kysytty kysymys Mitä on laatu? //

7 12 YHTEISKUNTA» Työtaistelut ovat asemien puolustamista 13 Teksti Jouko Lantto, HENKILÖKuva Pentti Salonen Järjestö voi julistaa vain omia jäseniään koskevan työtaistelun. Se ei voi julistaa töitä lakkoon. Hyökkäyksestä puolustusasemiin Työtaistelujen määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia kymmenen viime vuoden aikana 2005 poikkeusvuotta lukuun ottamatta, Lapin yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen laskee. Tällä vuosisadalla ainoastaan vuosi 2005 oli merkittävä työtaisteluvuosi, sillä silloin työtaisteluja oli peräti 365 kappaletta, mutta muutoin työtaistelujen määrä on ollut noin tai alle 100 vuodessa, Lapin yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen hahmottaa suomalaista 2000-luvun lakkoliikehdintää ahtaajien suurta huomiota herättäneen työtaistelun jälkilöylyissä. Verrattuna 1990-lukuun työtaistelujen määrä on Suomessa ollut kuluneella vuosikymmenellä selvästi vähäisempi luvulla kuutena vuotena työtaistelujen määrä ylitti 100 ollen suurimmillaan 455 kappaletta. Verrattuna 1980-lukuun työtaisteluja on nykyisin vain vajaa viidestoistaosa tuon vuosikymmenen määrästä. Suurella todennäköisyydellä työtaistelujen määrä on vähentymässä myös 2010-luvulla, Koskinen arvioi. Työtaisteluihin puututaan Vastikään päättyneessä ahtaajien työtaistelussa painottui merkittävästi työnantajapuolen toimintana lakon murtaminen omistaja- ja esimiestyövoiman lisäksi myös ulkopuolista työvoimaa käyttämällä. Tällainen toiminta on tuttua Suomen historiasta ns. Pihkalan kaarti työoikeuden professori muistuttaa. Järjestö voi julistaa vain omia jäseniään koskevan työtaistelun. Se ei voi julistaa töitä lakkoon. Luonnollisesti järjestö voi määrätä haitallisia seuraamuksia oman järjestönsä lakkorikkurijäsenille, mutta töiden estäminen ulkopuolisilta ei kuulu työtaisteluoikeuden piiriin. Koskisen mukaan on todennäköistä, että työnantajat panostavat tulevaisuudessa enemmän tämäntyyppiseen lakon vaikutusten estämiseen. Tällainen kehityslinja saattaa tulevaisuudessa kärjistää työtaisteluja, vaikka yhteiskunnan ja talouden toimintakyvyn näkökulmasta se tuokin helpotusta. Työtuomioistuimen käsittelyyn Toinen tapa puuttua työtaisteluihin on saattaa asia käsiteltäväksi työtuomioistuimeen, Koskinen selittää ja toteaa, että voimassa oleva työehtosopimus velvoittaa siihen osallisia tai muuten sidottuja yhdistyksiä ja työnantajia välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Edelleen sopimukseen sidotut yhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, että myös niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia taistelutoimenpiteitä, eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä. Ay-yhdistyksen ja työnantajan, joka ei täytä sopimuksesta johtuvaa työrauhavelvollisuuttaan on, jollei työehtosopimuksessa ole toisin määrätty, vahingonkorvauksen asemesta maksettava hyvityssakko. Tämä ns. laittomasta lakosta tuomittava hyvityssakko ei saa olla euroa suurempi. Tuomittu hyvityssakko menee, jollei työehtosopimuksessa ole toisin määrätty, vahinkoa kärsineelle, milloin omaisuusvahinkoa on syntynyt, mutta muuten sille asianosaiselle, jonka vaatimuksesta tuomio on annettu. Koskinen totea, että hyvityssakko on euromääräisesti pieni, mutta että se voidaan tuomita useaan kertaan. Itse asiassa melko helppo tapa tehostaa työrauhavelvollisuutta olisi korottaa hyvityssakon määrää, tai sen ohella tai erikseen oikeuttaa kaikki vahinkoja ei pelkästään omaisuusvahinkoja kärsineet vaatimaan hyvityssakon suuruista suoritusta. Yleinen tuomioistuin toisena Toiseksi, mutta edellistä huomattavasti hankalammin voi olla mahdollista vaatia korvausta myös yleisissä tuomioistuimissa, professori jatkaa. Lähtökohta RODEO.fi

8 14 15 Kuriin järjesty»» Itse asiassa melko helppo tapa tehostaa työrauhavelvollisuutta olisi korottaa hyvityssakon määrää ai oikeuttaa kaikki vahinkoja kärsineet vaatimaan hyvityssakon suuruista suoritusta, Seppo Koskinen sanoo. Työtaistelut ovat 2000-luvun alussa muuttaneet luonnettaan. Samanaikaisesti työnantajat ovat vieneet työtuomioistuimen käsiteltäväksi suhteellisesti suuremman osan käydyistä työtaisteluista, Lapin yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen toteaa. Professori Seppo Koskisen mukaan vuosien kaikista työtaisteluista reilusti yli kaksikolmasosaa vietiin työtuomioistuimeen. Vuosituhannen ensimmäisinä vuosina tuo määrä oli vain prosenttia. Luvuista voisi päätellä työnantajien suorittavan tällä hetkellä eräänlaista kurinpalautusta. Vaikka esimerkiksi vuonna 2008 sekä työtaistelujen että työtaisteluissa menetettyjen työpäivien lukumäärät olivat alhaisia ja työtaistelut kestoltaan lyhyitä, työnantajat nostivat vuonna 2008 vuotta 2007 enemmän työrauhakanteita työtuomioistuimessa. Työnantajien asenteen tiukkenemisen kanssa samaan aikaan ajoittuu työnantajajärjestöjen tietoinen luopuminen tulo- ja konsensuspolitiikasta, Koskinen huomauttaa. Työtaistelujen näkökulmasta arvioiden työntekijäpuolen reaktio tähän ei kuitenkaan ollut työtaistelujen määrän kasvattaminen. Päinvastoin työtaistelujen määrä edelleen laski, vaikka työnantajien otteet kovenivat edellä kuvatulla tavalla. Koskisen mukaan kehitys on haasteellista. Uhkana on, että työntekijäpuoli ei loputtomasti ymmärrä työnantajapuolen tiukentunutta strategiaa, ja että työtaistelut kääntyvät nousuun kymmenien vuosien positiivisen kehityksen jälkeen. Myös lisääntyvä työtaistelujen murtaminen voi johtaa työtaistelujen, erityisesti myötätuntotyötaistelujen lisääntymiseen. Vakavasti on syytä kysyä, ymmärtävätkö ns. päättävät tahot, millaisen asian kanssa nyt ollaan tekemisissä. Työmarkkinoilla on kuitenkin kyse yhteistoiminnasta ja luottamuksesta. Niiden edellytyksiä on koko ajan rakennettava sovulla eikä pakolla. Tämä on myös yksittäisten työnantajien etu. on se, että työehtosopimukseen liittyvän työrauhavelvollisuuden rikkomisesta voidaan tuomita vain hyvityssakko työtuomioistuimessa, työehtosopimusjärjestelmän ulkopuolella voidaan sen sijaan vaatia vahingonkorvauksia. Toinen mahdollisuus vaatia vahingonkorvausta on sen perustuminen työehtosopimuksen määräykseen. Työnantajajärjestöt ovat kuitenkin tietoisesti toisena osapuolena sopineet vahingonkorvauksen määräämisen asemasta tuomittavaksi vain hyvityssakon. Työriitojen sovittelulain vastaisesta työtaistelusta on periaatteessa mahdollista myös vaatia vahingonkorvausta, tästä ei kuitenkaan ole olemassa oikeuskäytäntöä, Seppo Koskinen tietää. Työtaistelut asemien puolustamista Työrauhavelvollisuuden rikkomisesta voidaan tuomita vain hyvityssakko. Työrauhavelvollisuutta koskevat jutut päättyvät lähes aina työntekijäpuolen tappioksi, Seppo Koskinen sanoo. Mielenkiintoista on kuitenkin edes pinnallisesti arvioida sitä, mikä on ollut nykyajassa syynä työntekijäpuolen työtaisteluihin, hän jatkaa. Esimerkiksi vuonna 2009 työvoiman vähentämistä koskevat asiat ovat olleet työtaistelun kohteena melkein puolessa kaikista tapauksista. Työnantajan liiketoimintapäätökset ovat seuraavaksi yleisin, hieman yli 10 prosenttia. Työaikajärjestelmän muutokset tulevat seuraavana (noin 10 %). Tukityötaistelut ja poliittiset työtaistelut muodostavat vain pienen ryhmän (hieman yli 5 %) ja palkkausjärjestelmän muutokset sijoittuvat tämän jälkeen (noin 5 %), professori luettelee. Työntekijät ovat laittomilla työtaisteluillaan puolustaneet työpaikkojen säilyttämistä. Etupäässä kyse on ollut irtisanomisista. Kyse ei siis ole ollut palkkavaatimuksista, tukityötaistelutoimenpiteistä tms. vaan selkeästi puolustautumistyötaisteluista. Suunnan muutos havaittavissa Seppo Koskisen mukaan esimerkiksi vuonna 2000 työntekijäpuolen työtaistelut olivat selkeästi hyökkäysluonteisia. Yleisen yhteiskunnallisen tilanteen muuttumisen myötä työtaistelut ovat kuitenkin muuttuneet 10 vuodessa hyökkäysluonteisista, aseman parantamiseen tähtäävistä puolustusluonteisiksi, asemaa säilyttämään pyrkiviksi. Puolustuksellisiksi muuttuneet työtaistelut kohdistuvat yleensä suurtyönantajiin, koska työtaistelut johtuvat useasti suurelle työnantajalle tyypillisistä asioista, kuten toiminnan ulkoistamisista jne. Pienissä työnantajayrityksissä työtaistelun haitallinen vaikutus myös työntekijöiden omaan asemaan on heti nähtävissä, eikä muutoinkaan omaa työtaistelua saada syntymään muutamien työntekijöiden toimesta, Koskinen analysoi. Verkostotaloudessa vahingot ulottuvat kuitenkin nopeasti koko tuotantoketjuun, hän summaa. //

9 16 YHTEISKUNTA» Sinäkin voit ryhtyä muutosagentiksi 17 TEKSTI JA KUVA Riikka Kovala Kyseenalaista löytääksesi jotain uutta Tulevaisuuden pohtiminen kannattaa ottaa mukaan strategiantekoon. Tulevaisuusajattelulla on annettavaa tuoteinnovointiin, strategiaan ja asiakkaiden tarpeiden tunnistamiseen. Megatrenditasolla olevat muutosvoimat tulee vähintään tiedostaa, futuristi-yrittäjä Elina Hiltunen sanoo. Siinä vaiheessa, jos ympäristöasiat eivät kiinnosta millään tasolla, voi hälytyskellot alkaa soida. Ihmisethän helposti vastustavat muutoksia, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö niitä pitäisi tunnistaa, vaikka ei välttämättä niitä hyväksy. What s Next Consulting Oy:n yrittäjä kertoo tilanteen tosielämästä, kun hän oli puhumassa yritysjohtoporukalle. Myös ilmastonmuutoksesta oli silloin puhetta. Yksi mieshenkilö sanoi, että ilmastonmuutos on puppua eikä sitä tapahdu. Vastasin, että sinulla on mielipide ja hyvä niin, mutta sinun on muistettava, mitä iso osa asiakkaistasi ajattelee. Tulevaisuuden ennakoinnissa pitää yrittää erottaa omat ajatukset ja visiot siitä, mitä maailmassa tapahtuu ja mitkä ovat vallitsevia näkemyksiä maailman tapahtumista. Silmäparien määrä kriittinen juttu Tulevaisuuden ennakoiminen voi pienyrittäjästä kuulostaa vähän haihattelulta, kun on jokapäiväinen bisnes johdettavana ja hoidettavana. Mutta, malta vielä hetki! Puhuttaessa mikroyrittäjistä tai vähän isommista yrityksistä, ei heillä välttämättä ole tarvetta Työkaluja tulevaisuuspohdintaan»» Elina Hiltusen mukaan strategian gurut ovat sanoneet, että paras tapa löytää nousevia signaaleja, on katsoa oman teollisuudenalan ulkopuolelle, eli pitäisi laajentaa sitä katsantoa. Heikko signaali on tässä päivässä oleva merkki jostain uudesta ja mahdollisesti nousevasta asiasta. Heikko signaali voi olla vaikka lehtijuttu tai havainto jostain oudosta tai kummallisesta asiasta. Yrittäjä-futuristi Elina Hiltusen mukaan tulevaisuuden ennakoinnin kannalta heikot signaalit ovat kiinnostavia siksi, että ne voivat kertoa tulevista suurista muutoksista, trendeistä. Hiltunen kehitti TrendWiki -työkalun yhteistyössä Data Rangersin kanssa huomatessaan, että tulevaisuuden ennakointi yrityksissä tuppaa usein olemaan ad hoc -tyyppistä heräämistä, kun tilanne on jo päällä. TrendWiki on verkkopohjainen tulevaisuustyökalu yrityksille ja organisaatioille. Käytännössä ohjelmisto toimii samalla tavalla kuin sosiaalisen median palvelu Delicious, eli kun näet verkossa jotain mielenkiintoista, palvelu lähettää sinulle oman bookmarkin eli kirjanmerkin siitä ja sitten voit jakaa löydöstäsi eteenpäin. Työkalun avulla voit luokitella tietoa ja painaessasi send-näppäintä, kirjanmerkki siirtyy tietokantaan, missä kaikki voivat käydä katsomassa sitä. Tarkoituksena on, että laajat massat lähtevät lähettämään signaaleja, plus että ne pystyy lähettämään signaaleja muullakin tavoin, esimerkiksi kännykkäkuvan voi lähettää TrendWikiin. Sitten kun alkaa tulla samantapaisia havaintoja, voimme huomata, että hei, olisiko tässä trendi. Trendi voi olla vaikka se, että innostus kotimaisuuteen kasvaa. Työkalussa on monia toimintoja, siinä voi lähteä tekemään skenaarioita jne. Futuristi neuvoi myös maksuttoman keinon alkaa kerätä heikkoja signaaleja pienimuotoisesti. Työpaikan kahvihuoneeseen voidaan laittaa joku ilmoitustaulu, johon jokainen voi kiinnittää lehdestä lukemiaan uusia ja kummallisia asioita.

10 18 19 lähteä tekemään massiivisia tulevaisuusprojekteja. Mutta olisi järkevää verkottua muiden yritysten kanssa ja yhdessä lähteä tekemään tällaisia tulevaisuusjuttuja. Tulevaisuuden pohtimisessa silmäparien määrä on se hyvin kriittinen juttu, Nokian leivissäkin futuristina työskennellyt Hiltunen tietää. Nyt ei puhuta mistään kokopäiväisistä maailmanskannereista, eikä rakettitieteestä. Muutoksia voidaan tarkkailla eri tasoilla. Tällaisia laajempia muutoksia, jotka jo kaikki huomaa, kutsutaan megatrendeiksi. Väestön ikääntyminen, ympäristöasioiden nousu, kansainvälistyminen, kaupungistuminen ja verkottuminen ovat megatrendejä. Sitten voidaan mennä matalammalle tasolle, jolloin puhutaan mm. sosiaalisen median lisääntymisestä. Futuristi on totta kai läsnä sosiaalisessa mediassa. Hiltunen kirjoittaa blogia, on Twitterissä, Slidesharessa, Flicrissä jne. Hän tekee töitä myös ulkomaille, jolloin työnteko on käytännössä sitä, että puhelut hoidetaan skypessä ja tiedonvaihtoa hoidetaan verkkotyökalujen avulla. Toimi halutun tulevaisuuden eteen Tulevaisuuden pohtimisella on Hiltusen mukaan kolme tärkeää tehtävää: ennakointi, tulevaisuuden innovointi ja kolmantena tulevaisuuden kommunikointi ja vuorovaikutus kohderyhmien kanssa. Ensiksi on hyvä tehdä selväksi, että ennakoinnilla ei tarkoiteta ennustamista. Ennustaminen on sitä, että nähdään yksi todellisuus, ja ajatellaan, että näin tapahtuu vuonna Mutta kukaan meistä ei pysty ennustamaan. Ennakointi on sitä, että mietimme erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuudesta, että entä jos tämä tapahtuu tai tämä, ja sitten lähdemme miettimään firmamme asemaa erilaisissa tulevaisuuksissa. Ennakointi on erilaisiin tulevaisuuksiin varautumista. Varautumista on miettiä kriisitilanteita yrityksen kannalta, ja sitä, miten niihin mahdollisesti reagoisi. Voimme miettiä myös positiivisella tavalla, lähdetään esimerkiksi jostain tietystä tulevaisuudesta, jota haluaisimme. Voimme itse vaikuttaa siihen ja lähteä toimimaan halutun kehityskulun mukaisesti. Korostan sitä, että yksilöt ja ryhmätkin voivat vaikuttaa. Historiankir- What s Next Consulting Oy jat ovat täynnä yksilöitä, jotka ovat toimineet muutosagentteina, jotka ovat vaikuttaneet tulevaisuuteen. Pk-yrityksillä on ihan yhtälailla voimaa. Futuristi Hiltunen starttasi kollegansa kanssa työskennellessään Nokialla Hugging Mondayn, joka oli työhyvinvointikampanja. 2 mielikuvitusyritystä ja tulevaisuuden haistelua a) viisi henkilöä työllistävä verkostopohjainen teollisuuden sopimusvalmistaja Verkostopuolella toimiminen on fiksu tapa, tällöin pystyt katsomaan ne halvimmat ja parhaimmat sourcing-puolella. Oli ala mikä tahansa, niin globaalien skenaarioiden pohtiminen, mitä maailmassa tapahtuu, on tärkeää. Aloitetaan pohtimalla, että jos maailma menee tähän suuntaan tai tähän, niin mitä tapahtuu konepajateollisuudelle. Mitä haasteita muutokset tuovat meille, miten firmamme pärjää tällaisessa tulevaisuudessa ja mitä riskejä on. Lisäksi voidaan pohtia, että miten kannattaisi reagoida muutoksiin. Tämä maailma on niin linkittynyt toisiinsa, ja monet asiat vaikuttavat toinen toisiinsa. Sellainen valppaus ehdottomasti pitää olla. Verkottuminen kannattaa, eli etsiä muita yrityksiä, jotka esimerkiksi toimivat samalla teollisuuden alalla, mutta eivät ole kilpailijoita, mutta myös eri teollisuudenalalla toimivia yrityksiä. Sillä, jos muutos tapahtuukin arvoissa, niin se vaikuttaa siihen, millaisia tuotteita loppukäyttäjät haluavat. Verkoston kanssa voidaan yhdessä lähteä keräämään heikkoja signaaleja. b) yhden hengen lahjatavaraliike matkailupaikkakunnalla Megatrendien tiedostaminen on tarpeen yksinyrittäjälläkin. Kansainvälisyys ja kulttuuriherkkyys toiminnassa on tärkeää. Ympäristöpuolen asiat on tiedostettava. Seuraamiaan heikkoja signaaleja voi jalostaa innovaatioiksi ja käyttää omassa toiminnassa. Muistan Japanista liikkeen, jossa myydään esimerkiksi tällaisia lasikuplia, jossa pieni puu kasvaa, se on pet tree. Voisiko Suomessa myydä esimerkiksi mustikanvarpua kuvussa? Ideoita voi soveltaa aina omaan käyttöön, sitähän se innovointi on, että yhdistät asioita tavalla, jota kukaan ei ole ennen tehnyt. Toivotimme hyvää työpäivää ihmisille aforismilappujen kera. Innovoi tulevaisuutta Tulevaisuuden innovointiprosessi lähtee siitä, että kyseenalaistetaan meidän nykyajattelua, ja tungetaan ihmisiä heidän epämukavuusalueelle, Hiltunen neuvoo. Innovointiprosessissa voidaan esimerkiksi näyttää ihmisille heikkojen signaalien kuvia. Heikot signaalit ovat uusia asioita. Kuvien avulla rikotaan meidän ajattelua. Tarkoituksena on herätellä ihmisiä totunnaisista tavoista ajatella ja miettiä, voisiko tiettyä nähtyä trendiä jotenkin soveltaa meidän firmaan. Kolmas tulevaisuuden pohtimisen tehtävä on Hiltusen mukaan tulevaisuudesta kommunikoiminen kohderyhmän kanssa. Siitä puhukoon ja kertokoon esimerkki tapaus Finnair departure Vuonna 2008 Finnair täytti 85 vuotta ja päätti historiikin sijaan tehdä vision siitä, mitä lentäminen on Heillä oli mm. taiteilija, joka piirsi kuvat tulevaisuuden lentokoneista. Keskustelu on ollut avointa koko organisaatiolle. Finnairin viestintäjohtajan mukaan projekti ylitti kaikki odotukset. Tämäntyyppistä tulevaisuuspohdintaa voi tehdä eri tasoilla, ei tarvitse olla niin massiivista kuin Finnairilla, Hiltunen muistuttaa. Kun on visio tulevaisuudesta, se herättää myös sijoittajien mielenkiinnon. Kun näytät olevasi edelläkävijä, auttaa se työntekijöiden houkuttelemisessa. Nuorten näkökulmasta sellainen firma, joka puhuu tulevaisuuden visioista, on mielenkiintoisempi, kuin sellainen, joka katsoo menneisyyteen. Mitä tapahtuu vastaan haraajille? He joutuvat vähintään oppirahat maksamaan, jos muutos menee johonkin tiettyyn suuntaan ja sinä vastustat sitä muutosta. // > Katso yritysjohtajien ja vaikut tajien näkemyksiä Suomen sekä suomalaisten yritysten tulevaisuuden menestystekijöistä dazzle.fi. Dazzle Oy:n haastattelututkimus julkaistiin Ennakointi on sitä, että mietimme erilaisia vaihtoehtoja tulevaisuudesta, että entä jos tämä tapahtuu tai tämä. Sitten alamme miettiä firmamme asemaa erilaisissa tulevaisuuksissa. Suomen Yrittäjien Yrittäjäristit ja Ansioristit on hieno tapa muistaa yrittäjänä tai työntekijänä pitkään toiminutta henkilöä. Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Yrittäjäristejä vastaavilla Suomen Yrittäjien Ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Lisätietoja ja hakemuslomakkeet: Maisa Leimu, puhelin (09)

11 20 JOHTAMINEN» Media voi torpata uraputken TEKSTI Risto Uimonen, KUVA Pekka Sipola 21 Mediakestävyys kuuluu pomojen perusvalmiuksiin Media on Suomessa vaikutusvaltaisempi kuin koskaan ennen. Isokenkäisetkin ovat kuin lastuja laineilla, jos joutuvat pitkittyvän mediakohun kohteeksi. Mitä yhteistä on Anneli Jäätteenmäellä, Ilkka Kanervalla, Jaakko Lassilalla, Seppo Lindblomilla, Mikael Liliuksella, Jukka Laaksovirralla ja Esko Kiesillä? He kaikki ovat joutuneet eroamaan skandaalinkäryisissä tunnelmissa. Heidän asemansa ei kestänyt negatiivisia otsikoita päivästä toiseen. He ovat joko eronneet itse tai heidät on pakotettu eroamaan, jotta kohu laantuisi. Pääministeri Jäätteenmäkeä ja ulkoministeri Kanervaa koskenut mediakohu kesti nelisen viikkoa. KOP:n Lassila sinnitteli muutaman kuukauden, Postipankin Lindblom kesän. Patrian toimitusjohtaja Jukka Laak-»» Risto Uimonen on espoolainen sovirta joutui lähtemään muutama tietokirjailija ja Kalevan entinen päätoimittaja, jolta ilmestyi lokakuussa 2009 kirja Median mahti. Hän toimii myös Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana. päivä kohujutun jälkeen. Audi-miehen Esko Kiesin mielipiteitä valaissut juttu ilmestyi Helsingin Sanomissa tiistaina. Kiesin erosta tiedotettiin torstaina. Fortumin Lilius kesti bonuskohua ja poliittista painetta muutaman vuoden, mutta joutui toteamaan kuolevaisuutensa, kun hän oli lausunut tiedotustilaisuudessa muutaman huonosti valitun sanan. Valtio-omistaja siirsi hänet toisiin tehtäviin. Sellaiseksi on maailma mennyt. Yritystä, puoluetta, etujärjestöä tai jotain muuta taustaryhmää profiloivilta johtajilta vaaditaan nykyisin mediakestävyyttä; moraalista ryhtiä, korkeaa etiikkaa ja toimittajien läpivalaisun kestävää taustaa. Elleivät heidän tilinsä ole puhtaita tai tekonsa kestä julkisuutta, heidän uransa voi loppua lyhyeen, jos he joutuvat megafonin tavoin pauhaavan median pyöritykseen. Johtajien on myös osattava valita sanansa. Kiesin haastattelu julkaistiin rajatulle kohderyhmälle tehdyssä Annan erikoisnumerossa. Sitä ei ollut tarkoitettu suurelle yleisölle. HS teki sen perusteella jutun muuta-

12 22 KOLUMNI 23 Mediavalta on kuin mielisairaan diktatuuria, ennalta arvaamatonta ja sattumanvaraista. Mediapaineissa eronneita johtajia Rahavalta ja mediavalta ottivat Suomessa yhteen ensimmäisen kerran vuonna Taistelu päättyi KOP:n pääjohtajan Jaakko Lassilan tappioon. Hänestä tuli ensimmäinen yritysjohtaja, jonka eroon median megafoniefekti vaikutti olennaisesti. Sen jälkeen tahti on kiihtynyt, kuten luettelo Risto Uimosen kirjasta Median mahti (WSOY 2009) kertoo. Jaakko Lassila 1991, KOP Seppo Lindblom 1995, Postipankki Ilpo Saarinen 1998, Sato Pekka Vennamo 1999, Sonera Iiro Viinanen 1999, Pohjola Pirkko Alitalo 1999, Pohjola Antero Siljola 2000, WSOY Jouko K. Leskinen 2000, Sampo Matti Ahde 2001, Veikkaus Kaj-Erik Relander 2001, Sonera Johannes Koroma 2003, Teollisuus ja työnantajat TT Heikki Pentti 2003, Teollisuus ja työnantajat TT Jorma Wiitakorpi 2008, Patria Mikael Lilius 2009, Fortum Jukka Laaksovirta 2009, Destia Markku Kauppinen 2009, Keva man päivän asiaa harkittuaan. Ilman sitä Kiesi jatkaisi menestyvänä myyntijohtajana. Audin maine ei kestänyt Kiesin mielipiteistä syntynyttä kohua. Kahdeksantunnin annos Median mahdin kasvu johtuu viestinten vahtikoiraroolin terävöitymisestä ja siitä otteesta, joka niillä on ihmisestä. Suomalaiset viettävät median parissa keskimäärin lähes kahdeksan tuntia vuorokaudessa. Suurin piirtein saman verran heiltä vierähtää aikaa työpaikalla ja yöllä nukkuessa. Imemme koko valveillaoloaikamme vaikutteita viestimistä. Sen takia mediasta on tullut tiedollisen todellisuutemme tärkein muovaaja. Media vaikuttaa ajatteluumme koko ajan, halusimme sitä tai emme. Sen takia on turha tuhlata aikaa journalistien toiminnan sadatteluun, kuten Skopin entinen pääjohtaja Christoffer Wegelius teki Mediavalta on kuin mielisairaan diktatuuria, ennalta arvaamatonta ja sattumanvaraista, Wegelius julmisteli kertoessaan, miltä oli tuntunut seurata juttutuotantoa Skopin viime vaiheista. On fiksumpaa myöntää, että media luo ihmisille ja organisaatioille julkisia identiteettejä, jotka alkavat elää omaa elämäänsä, jos yritykseltä puuttuu julkisuusstrategia tai jos se ei edes yritä hallita omaa julkisuuskuvaansa. Mediassa pärjää kyllä, jos pitää oman pesänsä kunnossa ja julkisivunsa puhtaana. Mediakestävyyden ja viestintätaitojen pitäisi kuulua nykyisin jokaisen yritysjohtajan perusvalmiuksiin. Suomalaiset yritykset suhtautuvat yleensä vastuullisesti julkisuuskuvaansa. Ne ovat tajunneet, mikä arvo yrityksen imagolla ja maineella on niiden menestykseen. Niinpä suurissa yrityksissä työskentelee kunnioitettava määrä viestinnän ammattilaisia, ja niiden viestintäjohtajat kuuluvat yleensä yritysten johtoryhmiin. Keskisuurten yritysten viestintää hoitavat myös ammattilaiset. Monet pienet yritykset, joilla ei ole varaa palkata tiedottajia, ostavat viestintäpalveluja niihin erikoistuneilta yhtiöiltä. Asiat tuntuvat olevan muodollisesti kunnossa, mutta onko kaikki sittenkään kohdallaan? Toimitusjohtajan tontti Hyvän yritysviestinnän avainhenkilö ei ole viestintäjohtaja tai tiedotuspäällikkö, vaan toimitusjohtaja. Jos hän ei sisäistä yrityksen viestintästrategiaa eikä pane täysillä itseään likoon sen puolesta, ammattitiedottajat jäävät hyllyvälle pohjalle. Jokaisen palkollisen toiminta vaikuttaa yrityksen julkisuuskuvaan ja maineeseen, mutta toimitusjohtaja on tässäkin kaiken a ja o. Hän antaa yritykselle kasvot, ja hänen imagonsa vaikuttaa siihen, miten yrityksen sana painaa yhteiskunnassa. Koneen toimitusjohtajaa Antti Herliniä kuunnellaan esimerkiksi mielellään kaikkialla, Nokian Jorma Ollilasta puhumattakaan. Eri puolille Suomea ja Venäjälle laajentuneen oululaisen Techopolis Oyj:n hallituksen puheenjohtajalla Pertti Huuskosella riittää taas vahvana alueellisena vaikuttajana kuulijoita yrityksensä ulkopuolellakin. Kaukaa viisas yritys testaa mediakestävyyden valitessaan johtajiaan. Kävelevää riskiä ei kannata palkata yrityksen keulakuvaksi eikä hakijaa, joka ei ymmärrä nykymedian painoarvoa tai aristelee astua etulinjaan, jos yritys ajautuu kriisiin. Vain toimitusjohtaja on uskottava puhuja kriisin aikana. Muut johtajat ja viestintäosasto ovat journalistien ja suuren yleisön silmissä vain selittäjiä. // Vaikeasti annettavaa palautetta Positiivisen palautteen antaminen on kaikkein helpointa. Lähes milloinkaan sitä ei voi antaa liian paljon tai vastaanottajan tunteita loukkaavalla tavalla. Silti on aivan uskomatonta kuulla useimpien ihmisten valittavan, etteivät he saa positiivista palautetta esimieheltään, kollegoiltaan tai tiimin jäseniltään. Vuosia sitten opin eräältä arvostetulta osastopäälliköltä, miten positiivisen palautteen antaminen ohjaa toimintaa. Jos palaverissa joku kertoi saavutuksesta, ehdotti tai sanoi jotakin mitä hän piti hyvänä, kuului muutama yksinkertainen positiivinen sana joo, tuo on hyvä, juuri noin. Pieni ele tai lause riittää kannustukseksi. Jos hän oli eri mieltä, hän ei tyrmännyt ehdotusta, vaan hän useimmiten ehdotti sen uudelleen miettimistä tai vaikka toista näkökulmaa. Esimiehet ovat hämmästyttävän usein herkkiä omasta tiimistään tulevalle palautteelle. Ihmisen kehittymisen kannalta kehityskohteita tunnistava palaute on uskomattoman olennainen asia. Kokemukseni mukaan on kahdessa suunnassa on oltava erityisen varovainen: linjaorganisaatiossa ylös- ja alaspäin. Kun linjaesimies antaa palautetta tiimin jäsenelle, kynällä naputtelu tuntuu vastaanottajasta moukarilta. Toisaalta esimiehet ovat hämmästyttävän usein herkkiä omasta tiimistään tulevalle palautteelle. Kollegoille ja matriisiorganisaatiossa olevien suuntaan voi olla huomattavasti rohkeampi. Itseltäni meni vuosia oppia antamaan palautetta juuri siitä asiasta, mikä on henkilön suoritteen kannalta olennaista. Oikeastaan silmäni avautuivat luettuani Jack Welchin kirjan, jossa hän väitti ihmisten todella arvostavan sitä, oli sitten kyse puutteesta hygieniassa tai hankalasta luonteenpiirteestä. Asiaa ei tietysti tarvitse töksäyttää loukkaavalla tavalla, mutta ihmiset todella arvostavat palautetta vaikeasta asiasta. Varsin usein tällaista palautetta saanut ihminen kysyykin, miksei kukaan ole tätä aiemmin sanonut. Muutama vuosi sitten tiimissäni oli henkilö, joka oli osaamiseltaan ja suoritteeltaan täysin ylivoimainen. Hän ei kuitenkaan saanut muita ihmisiä mukaan hankkeisiinsa, koska hän käyttäytyi ylimielisesti, eikä kuunnellut muita ja muisti aina korostaa omaa rooliaan tuloksen saavuttamisessa. Kun sitten istuin juttelemaan asiasta hänen kanssaan, hän oli täysin yllättynyt. Hänen käytöksensä takana oli vahva tunne siitä, että muut eivät näe hänen osaamistaan eivätkä arvosta häntä. Keskustelumme jälkeen muutos oli silminnähtävä. Tietenkin on sitten henkilöitä, joiden kanssa voidaan puhua loputtomasti, avoimesti, pehmeästi ja suorasti ja mikään ei muutu. Kun tunnin kestäneen kehityskeskustelun jälkeen vastapuoli toteaa suurimman ongelman olevan, että saan aina palautetta sellaisista asioista, jotka eivät pidä paikkansa, tietää, että aika vähän on tehtävissä. // eo-tuomas TH irvonen Kirjoittaja työskentelee Kuwaitissa tietoliikennealalla johtotehtävissä.

13 24 JOHTAMINEN» Harmaat pantterit kutsutaan hätiin ongelmatilanteissa TEKSTI Lotta Tammelin, PIIRROSKUVAT Juha Harju 25 Hädässä Nestori Nestoreilta saa apua monessa muodossa. Nestorklinikalla analysoidaan yrityksen johdon ja muutaman Nestorin kanssa yrityksen tilannetta ja päätetään tarvittavista toimenpiteistä. Klinikan kesto on puolesta päivästä kokonaiseen päivään, ja yrityksen johto ja Nestorit pohtivat yrityksen kannalta välttämättömät toimenpiteet, Kielenniva kertoo. Nestori voi myös toimia esimerkiksi yrittäjän mentorina. Mentoroinnilla välitetään kokemusta ja ns. hiljaista tietoa. MentunnetaaN Nestori auttaa, kun yrityksen ongelmissa tai muutoksissa tarvitaan vuosien kokemusta, osaamista tai ns. hiljaista tietoa. Nestorit auttavat esimerkiksi liiketoiminnan tervehdyttämisessä, muutostilanteen hallitsemisessa, johdon vaihdoksessa, sukupolvenvaihdoksessa ja liiketoiminnan kansainvälistämisessä, NestorPartners ry:n hallituksen puheenjohtaja Jorma Kielenniva selvittää. NestorPartners ry perustettiin vuonna 2009 jatkamaan vuonna 1978 perustetun Nestor Partners Oy:n toimintaa. Yhdistyksen tavoitteena on tarjota jäsentensä eli nestorien laaja-alainen ja pitkäaikainen kokemus yritysjohdon käyttöön liiketoiminnan parempien tulosten ja kasvun aikaansaamiseksi. Käytännössä Nestori on usein jo eläkkeelle jäänyt, yleensä yli 60-vuotias ja hänellä on takana pitkä ura yritysjohdontehtävissä. Yhdistyksessä toimii noin 60 aktiivista Nestoria ja 35 seniorinestoria, Kielenniva luettelee. Klinikka ja mentori tori auttaa aktoria eli mentoroitavaa asioiden käsittelyssä ja päätöksenteossa. Käsiteltävät asiat lähtevät mentoroitavan tarpeista. Tyypilliset asiakkaat ovat aloittelevia yrittäjiä, NestorPartners ry:n Nestorpoolin puheenjohtaja Heikki Ojanperä kertoo. Mentorointi lähtee luottamuksen rakentamisesta ja se tuo sosiaalista pääomaa yritykseen, hän jatkaa. Hallitustyöskentely ja kanssayrittäjyys Nestorista saa myös vakuuttavan ja osaavan avun hallitustyöskentelyyn. Hallituksen jäsenyys on luontainen tapa tehdä yhteistyötä yrityksen kehittämisessä ja arvon kasvattamisessa, Heikki Ojanperä kertoo.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen 1 Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Laaja valtakunnallinen otanta Vastaajat ovat suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä koko Suomesta. Yhteensä

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi

Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi Esko Valkeala Alueyrityskummi, puheenjohtaja Pääkaupunkiseudun Yrityskummit ry +358 50 586 2288 esko.valkeala@yrityskummit.fi MITÄ MENTOROINTI TARKOITTAA Mentorointi keskittyy yrittäjien liiketoiminnan

Lisätiedot

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden?

Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? Kuinka mittaan lehdistötiedotteen vaikuttavuuden? 11.2.2015 Sanelma Helkearo M-Brain 1 M-Brain Mitä me teemme? M-Brain on globaalisti toimiva tietopalveluyritys, jolla on toimistot seitsemässä maassa.

Lisätiedot

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille 27.5.2015, Tampere Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, 33100 Tampere Regina Saari

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

LeaseGreen ostaa TalPron

LeaseGreen ostaa TalPron Kauppalehti Keskiviikko 06.08.2014 klo 11:17 LeaseGreen ostaa TalPron KUVA: Katja Lehto EMC Talotekniikka myy TalPron LeaseGreen Groupille. Ydinliiketoimintoihinsa keskittyvä EMC Talotekniikka myy TalPron

Lisätiedot

Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain

Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain Kuinka mittaan mediatiedotteen vaikuttavuuden? 24.9.2015 Sanelma Helkearo M-Brain M-Brain on globaalisti toimiva tietopalvelu-, teknologia- ja konsultointiyritys Palvelumme ja ratkaisumme on räätälöity

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA KOULUTUS TULEVAISUUDESSA Lukio Suomessa - Tulevaisuusseminaari 3.4.2014 Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto TULEVAISUUDENTUTKIMUS Havainnointia mm. tilastot,

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014

Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Dinno Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2014 Sari Tappura DI, tutkija Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous sari.tappura@tut.fi www.dinno.fi Yksilön ja tiimien luovuus Osaaminen,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 17.2.2015 Laaja valtakunnallinen otanta Kyselyyn vastasi lähes 1700 kauppakamarien jäsenyritystä eri

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto

Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen. Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Kuinka hallita rapuistutuksia Rapukantojen hoidon ja käytön ohjaaminen Liisa Tapanen Jyväskylän yliopisto Teemahaastattelu Puolistrukturoitu haastattelumenetelmä, lomakehaastattelun ja avoimen haastattelun

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta

Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta 2013 Yleistulokset 2013 vuoden PR-Barometer Business -tutkimuksesta Tietoja tutkimuksesta Aalund Nordic s PR-Barometer on viestintätutkimus, joka mittaa toimittajien mielipidettä erilaisista Suomessa toimivista

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto

Ulos toimistosta. Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015. Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Ulos toimistosta Mikkelin kesäpäivä 11.-12.06.2015 Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto Esityksen sisältö TE-palvelut Suomessa Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimistoksi 2013 Virkamiehestä

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon - Analyytikon näkökulma Mikko Ervasti Analyytikko (Teknologia, Media & Telekommunikaatiolaitteet) Evli Pankki Oyj Puh: +358 9 4766 9314 Email:

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Pari vinkkiä lisätuloksen tekemiseksi ilman lisäkuluja. 09/13/13 Markkinointi, myynti, menestys. Kaupallistamista, kontakteja, kassavirtaa! Helsinki

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija

Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Suomalais-ruotsalainen kauppakamari: Ruotsin markkinoiden asiantuntija Mari Huupponen, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari BUUSTIa kansainvälistymisestä, Lahti 9.4.2015 Aiheitamme tänään 1. Ruotsin markkinat

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

HUOMATAANKO IHMISET RAKENTEIDEN JA SÄÄNTÖJEN TAKAA?

HUOMATAANKO IHMISET RAKENTEIDEN JA SÄÄNTÖJEN TAKAA? HUOMATAANKO IHMISET RAKENTEIDEN JA SÄÄNTÖJEN TAKAA? 1) Otsikon kysymys on aiheellinen, perusteluja 2) Millainen voisi olla ihmiskeskeinen toimintatapa? Irma Kiikkala, TtT, terveydenhuoltoneuvos 04102013

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010

Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa. Maarit Laine, Terveyskunto Oy Työterveyspäivät 27.10.2010 Tunnistaako yrittäjä oman työhyvinvointinsa Työterveyspäivät Yrittäjyys mitä se merkitsee? Askel kammokujaan, josta ei ole takaisin paluuta normaalin turvaverkon piiriin. Kiire, vastuut, taloudelliset

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Joku päättää aina. Vaikuta. Vaikuta.

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella

Lisätiedot