SELVITYS SEUDULLISTEN KEHITTÄMISYHTIÖIDEN ROOLISTA TYÖ- JA ELINKEI- NOPOLITIIKAN EDISTÄMISESSÄ

Transkriptio

1 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö Johanna Osenius / Kirjaamo SELVITYS SEUDULLISTEN KEHITTÄMISYHTIÖIDEN ROOLISTA TYÖ- JA ELINKEI- NOPOLITIIKAN EDISTÄMISESSÄ Mikä on kehittämisyhtiöiden nykytila, rooli ja edellytykset kuntien ja valtion työ- ja elinkeinopolitiikan toteuttamisessa? Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Oy on vuonna 2006 perustettu kehittämisyhtiö, joka toimii Pielisen Karjalan alueella eli Lieksassa, Nurmeksessa ja Valtimolla. Yhtiö on 100 % kuntien omistama osakeyhtiö ja omistusosuudet jakautuvat seuraavasti: Lieksan kaupunki 50 %, Nurmeksen kaupunki 39 % ja Valtimon kunta 11 %. Yhtiön toiminnan rahoittavat omistajakunnat. Kuntien rahoitus jakautuu toiminta-avustukseen ja hankerahoitukseen. Kunnat ovat laatineet osakassopimuksen, jossa on määritelty tarkemmin yhtiön rooli mm. yhtiön tavoitteet, tehtävät, hallinto ja talous, henkilöstö, toimitilat, suhde muihin toimijoihin. Perustehtävät Osakassopimuksen mukaan yhtiön tärkeimpänä tehtävänä on vastata kuntien seudullisesta kehittämistoiminnasta, edunvalvonnasta ja elinkeinopolitiikan kaikinpuolisesta edistämisestä. Yhtiön tulee edistää omistajakuntien yhteistoimintaa, kehittää alueen kaikkia elinkeino- ja matkailutoimintoja ja toteuttaa seudullista edunvalvontaa omistajakuntien päättämällä tavalla. Lisäksi yhtiö hoitaa myös seudullisten kehittämisprojektien suunnittelun, koordinoinnin, hallinnoinnin ja käytännön toteutuksen. Yritysneuvontaa annetaan sekä alkaville että toimiville yrityksille toimialasta riippumatta. Kehittämishanketoiminnan painopisteet on määritelty seudullisessa elinkeinostrategiassa, jonka laatimiseen ovat osallistuneet oman henkilöstön lisäksi kunnat, alueen yritykset, yrittäjäyhdistykset, koulutusorganisaatiot. Lisäksi ohjausryhmätyöskentelyn kautta mukana laadinnassa olivat maakunnalliset toimijat kuten Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

2 2 (6) Palvelut Alkavan yrityksen neuvonta (toteutetaan vakituisen henkilöstön toimesta alkavien yritysten starttirahalausuntojen osalta yhteistyösopimus Uusyrityskeskuksen kanssa) - Yritystoiminnan suunnittelu - Yrityksen perustaminen - Yritysmuodot - Aloittavan yrittäjän talouslaskelmat - Starttiraha ja aloittavan yrittäjän tukimuodot - Myynti- ja markkinointi Toimivan yrityksen neuvonta (toteutetaan osin vakituisen, osin projektihenkilöstön toimesta) - Omistajanvaihdokset - Tuote- ja yritysideoiden kehittäminen - Rahoitussuunnitelmien laatiminen - Kansainvälistyminen - Myynti- ja markkinointi - Investoinnit - Talousneuvonta Yrityskummitoiminta - olemme verkoston jäsen Toimitilapörssi - toteutettiin aikoinaan Pohjois-Karjalan kehittämisyhtiöiden yhteistyönä kehittämishankkeen osana ja tarjoamme palvelua yrityksille Yrityspörssi (myytävät yritykset) - toteutettiin aikoinaan Pohjois-Karjalan kehittämisyhtiöiden yhteistyönä kehittämishankkeen osana ja tarjoamme palvelua yrityksille Yritysrekisteri - meillä on oma CRM-ohjelma, jossa on oman toiminta-alueen yrityskanta ja lisäksi on käytössä Pohjois-Karjalan yritysrekisteri, joka on myös tehty Pohjois-Karjalan kehittämisyhtiöiden yhteistyönä Invest in toiminta:

3 3 (6) - ei palvelumuotona, jonkin verran olemme suoraan olleet yhteydessä Invest in Finlandin kanssa. Matkailuneuvonta - projektitoiminnan kautta yrityskehittämistä, matkailijoiden neuvontaa meillä ei ole Finnvera lausunnot - tarjoamme palvelua Kansainvälistyminen / kansainvälinen toiminta - projektitoiminnan kautta yhteistyössä maakunnan eri toimijoidenkanssa, hyödynnetään jonkin verran myös muita yhteistyökumppaneita, kuten Suomalais-venäläinen kauppakamari, Finpro Kasvuyritysneuvonta - projektitoiminnan kautta Toimintaympäristön kehittäminen - projektitoiminnan kautta Seudun myynti ja markkinointi - osa viestintä-asiantuntijan työtä, käytännössä vaatii projektitoimintaa lisäresurssiksi Asiakasvolyymit ja niiden seuranta ja asiakaspalautteen kerääminen - CRM-järjestelmään kirjataan kaikki asiakastoimenpiteet, teemme asiakastyytyväisyyskyselyn 2 kertaa vuodessa Rooli Koska alueeltamme puuttuu muut (fyysisesti paikanpäällä toimivat) kehittämisorganisaatiot kuten ammattikorkeakoulu, yliopisto, niin yhtiömme merkitys elinvoiman moottorina on suuri. Me toimimme jonkinlaisena koordinaattorina seutukunnan ja maakunnan ja valtakunnallisten toimijoiden välillä. Tämä konkretisoituu hyvin seutukunnan kuntarahoituksen ohjaamisessa kehittämishanketoimintaan, me olemme toimija ja kanava, jota kautta seutukunta voi yhdistää kehittämispanostuksia.

4 4 (6) Me olemme paikallinen ja seudullinen toimija, joka tuntee oman alueen yritykset ja pystyy päivittäiseen yhteydenpitoon yrittäjien kanssa. Päivittäisessä asiakastyössä korostuu eri rahoituskanavien tuntemus, jotta voimme auttaa asiakastamme kehittämään omaan toimintaansa ja tekemään investointeja. Kehittämishanketoiminnan kautta pystymme tarjoamaan myös erityisosaamista eri toimialoilta (hankehenkilöstön erityisosaaminen). Meillä on ollut tärkeä rooli kaikkien toimialojen kehittämisessä omalla alueellamme. Lisäksi olemme etenkin aiemmin olleet merkittävästi mukana ns. yleisessä kehittämisessä mm. laajakaistan käytön edistämisessä. Koska toimimme maaseutumaisella alueella, meillä on ollut merkityksellinen rooli myös maaseudun liitännäiselinkeinojen kehittämisessä. Koska meillä ei ole alueella ammattikorkeakoulua tai yliopistoa, olemme aloittaneet omien toimialakohtaisten verkostojen luomisen. Esimerkkinä voimme mainita elintarvikealan, jolle aloimme rakentaa valtakunnallisista elintarvikealan osaajaorganisaatioista koostuvaa verkostoa (tuotekehitys, markkinatutkimus, koulutus) ja verkoston toimijoiden kautta olemme pystyneet tuomaan uutta tietoa ja osaamista myös alueen yrityksille. Jatkossa tulee korostumaan erilaisten kansallisten verkostojen koordinointirooli omalla toimintaalueellamme. Yritykset tarvitsevat verkostoa mm. kansainvälistymisessä. Olemme aloittaneet maakunnallisesti yhteistyön Barentskeskus Finland Oy:n kanssa Barentsin alueen investointiprojektien hyödyntämiseksi. Edellytykset Kunta ja kehittämisyhtiö yhdessä ovat vahvoja toimijoita. Kunnan roolina on mm. kehittää infraa ja hoitaa maankäytön suunnittelua, kaavoitusta uusien teollisuusalueiden osalta, kehittämisyhtiön roolina on mm. yritysten liiketoiminnan kehittäminen ja uusien yritysten hakeminen seutukunnalle. Osakeyhtiötoimintamuodon etuina ovat mm. toiminnan joustavuus, nopea reagointikyky ja päätöksentekomahdollisuus. Alueen elinkeinoelämän kehittämisen kannalta on erityisen tärkeää, että tuotamme palveluja sekä aloittaville että toimiville yrityksille. Tämä antaa hyvän kokonaiskuvan eri elinkaaren vaiheessa olevien yritysten tarpeista, se tuo jatkuvuutta asiakassuhteelle ja auttaa luottamuksellisen ja pitkäjänteisen asiakassuhteen rakentamisessa. Pielisen Karjalan Kehittämiskeskuksen omassa toiminnassa pullonkaulaksi voi muodostua rahoitus, koska kuntien talous tiukkenee ja sitä kautta resursseja

5 5 (6) elinkeinoelämän kehittämiseen on vähemmän. Toisaalta kehittämisyhtiöön kohdistuu suuria odotusarvoja, toimintaa on kyettävä koko ajan tehostamaan ja pienemmillä resursseilla pitäisi saada jopa enemmän aikaiseksi Mikä olisi alueilla tarkoituksenmukaisin tapa järjestää yritysten kehittäminen ja elinkeinojen uudistaminen ottaen huomioon yritystoiminnan tarpeet, yleinen taloustilanne ja aluehallinnon kehitysnäkymät? Tärkeää on, että myös ns. reuna-alueilla voidaan säilyttää elinkeinojen kehittämispalvelut ja tämä vaatii seutukunnallista yhteistyötä. Maaseutualueilta hyvin monet palvelut häviävät tai muuttuvat sähköiseksi, mutta elinkeinoelämän pitkäjänteisessä kehittämisessä mikään ei korvaa paikan päällä tehtävää yhteydenpitoa. Kehitysyhtiön merkitys yritysten kehittämisessä tulee vahvistumaan, koska ELY-keskuksen resurssit ovat pienenemässä. Tämä vaatii meiltä yhä enemmän jalkautumista yrityksiin. Kehittämisyhtiön merkitys aloittaville ja mikroyrityksille kasvaa, sillä heillä ei ole tietoa ja osaamista toimia sähköisten palvelujen kautta. Yleisesti tärkeintä olisi selkeyttää eri toimijoiden roolit ja välttää päällekkäistä toimintaa. Yksi selkeä parannus olisi neuvontatyön ja viranomaistyön erottaminen toisistaan yritysten kehittämis- ja investointihakemuksen osalta. Tällä hetkellä seudulliset kehittämisyhtiöt tekevät neuvontatyön pääosin, mutta osa yrityksistä käyttää suoraan ELY:n asiantuntijoiden neuvontaa. Selkeämpää olisi, että kehittämisyhtiö hoitaa neuvonnan, valmistelun ja hakuprosessin yhdessä yrityksen kanssa ja viranomainen (ELY) käsittelee, esittelee ja päättää ja hoitaa maksatuksen. Yritystukien osalta Leader toiminta tuntuu turhalta väliportaalta. Leader ei ole maksatusviranomainen vaan ELY. Roolit tulisi olla myös tässä prosessissa selkeämmät: kehittämisyhtiö hoitaa neuvonnan, valmistelun ja hakuprosessin yhdessä yrityksen kanssa ja Leader tai ELY käsittelee, esittelee ja päättää ja hoitaa maksatuksen. Pk-yritysten kansainvälistyminen on minusta yksi avainasia, jossa olisi tulevaisuudessa onnistuttava. Kansainvälistymisen edistämiseen luotu Team Finland-malli on sinänsä hyvä, mutta sen jalkauttamisessa ei ole täysin onnistuttu. Kehittämisyhtiöt tulisi nivoa mukaan entistä tiukemmin mukaan toteuttamiseen. Varsinainen TF-toimija voisikin olla seutukunnallinen kehittämisyhtiö ja ELY:n rooli voisi olla pelkästään koordinoiva. Pullonkaulaksi voi tällöin tosin muodostua kehittämisyhtiön resurssit, esimerkiksi meillä on yksi henkilö pro-

6 6 (6) jektin kautta edistämässä kansainvälistymistä. Tulisi selvittää, voiko kehittämisyhtiölle osoittaa suoraan erillisrahoitusta TF-toimintaan. Rahoitusta on tarjolla monista eri kanavista, mutta sen suuntaamiseen joitakin ehdotuksia alla: - voisiko maaseutualueille luoda INKA-mallin tyyppistä maaseutualueiden kehittämisohjelmaa, joista on hyviä kokemuksia (mm. KOKO-ohjelma, AMO alueellinen maaseutuosio)? - maaseutualueille olisi tärkeää ohjata kokeilut mahdollistavaa rahoitusta. Tämä on erityisen tärkeää, jos täällä halutaan kokeilla ja tuoda käyttöön uutta teknologiaa, tehdä yritysverokokeiluja ns. Viron malli, uudenlaisia liiketoimintakonsepteja, omistajanvaihdosten kehittäminen tms. Kehittämisyhtiö voisi hallinnoida/koordinoida kokeiluja. - EAKR-kehittämishankkeiden kautta yrityskohtaisten toimenpiteiden tekeminen on haasteellista. ESR-hankkeet puolestaan soveltuvat lähinnä koulutuksiin. Yritykset ovat toivoneet meiltä todella paljon ns. yritysklinikkahankkeita, eli kehittämishankkeen kautta voitaisiin tarjota ostopalveluna esim. 1 pv konsulttityötä. Usein yritys haluaa jonkun ennalta tuntemansa tietyn asiantuntijan, eikä ELY:n kehittämispalvelujen kautta kilpailutettua, tuntematonta asiantuntijaa. Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Minna Heikkinen toimitusjohtaja