SEUDULLISTEN KEHITTÄMISYHTIÖIDEN ROOLI TYÖ- JA ELINKEINOPOLITIIKAN EDISTÄMISESSÄ

Transkriptio

1 Kaustisen seutukunta LAUSUNTO Lestintie LESTIJÄRVI Työ- ja elinkeinoministeriö TEM VIITE: Työ- ja elinkeinoministeriön kirje : TEM 024:00/2015; TEM/574/ /2015 SEUDULLISTEN KEHITTÄMISYHTIÖIDEN ROOLI TYÖ- JA ELINKEINOPOLITIIKAN EDISTÄMISESSÄ Tausta: Elinkeinoministeri Vapaavuori on käynnistänyt selvityshankkeen, jonka tavoitteena on saada näkemyksiä kehittämisyhtiöiden roolista yritysten toimintaympäristön kehittämisessä. Selvityksessä kartoitetaan myös mahdollisia yritystoiminnan esteitä, jotka hidastavat alueiden elinkeinorakenteen uudistamista. Selvityshenkilöksi on kutsuttu kaupunkineuvos Markku Andersson. Selvitystyö valmistuu mennessä ja sitä voidaan hyödyntää hallituksen muodostamisneuvotteluissa ja hallituksen toimenpidesuunnitelman valmistelussa. Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää kirjeellään selvitystyön taustaksi näkemyksiä toimeksiannon. 1. Kaustisen seutukunnan nykytila, rooli ja edellytykset kuntien ja valtion työ- ja elinkeinopolitiikan toteuttamisessa Nykytila Kaustisen seutukunnan 6:n kunnan (Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Veteli) alue on maaseutumaista, osin harvaan asuttua aluetta, jonka asukasmäärä on yhteensä noin Seudun kehittämiseksi kunnat ovat perustaneet vuonna 1995 Kaustisen seutukunta organisaation. Kaustisen seutukunta toimii kuntalain 77 :n mukaisena kuntien yhteisenä toimielimenä, jonka ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenkuntien edustajista koostuva Seutuvaltuusto. Yhteistyön valmisteluelimenä toimii seutukunnan johtoryhmä, jonka muodostavat kunnanjohtajat. Seutukunnalla on valmistelevat ja toteuttavat viranhaltijat. Seutukunta toimii yhteistyössä elinkeinoelämän, kuntien, maakunnan liiton, valtion viranomaisten, oppilaitosten, järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa. Seutuvaltuuston ja johtoryhmän asioiden valmistelu ja hankkeiden hallinnointi tapahtuu seutukunnan omana toimintana. Seutukunta toteuttaa omaa hanketoimintaa ja muita palvelutehtäviä johtoryhmän ja seutuvaltuuston päätösten mukaan. Seutukunta osallistuu muiden toteuttajien projektien toteutukseen yhteistyön ja kuntarahoituksen kautta.

2 2 Kaustisen seutukunnan tehtäväkenttä on laajempi kuin perinteinen elinkeinojen edistämiseen keskittyvän kehitysyhtiön toiminta. Kaustisen seutukunnan tehtävät ovat: 1. Alueen kehittäminen, 2. Alueen elinkeinotoiminnan kehittäminen, 3. Kuntien yhteistoiminnan kehittäminen ja 4. Seudun edunvalvonta. Seutukunnan tehtävänä on lisäksi maaseutuhallinnon yhteistyö ja sen toiminnan kehittämiseen liittyvä ohjaus Kaustisen seutukunnan kuntien ja Kannuksen kaupungin alueella. Kaustisen seutukunta on toteuttanut noin 10 vuotta seudullista yrityspalvelua (KASE Yrityspalvelu). Seudulla on tiivis seutuyhteistyön malli. 2. Tarkoituksenmukaisin tapa järjestää alueella yritysten kehittäminen ja elinkeinojen uudistaminen ottaen huomioon yritystoiminnan tarpeet, yleinen taloustilanne ja aluehallinnon kehitysnäkymät Seutuyhteistyön rooli aluekehittämisessä kasvaa Keskus- ja aluehallinnon rakenneuudistuksissa ja kuntien tehtävien uudelleen tarkastelussa voidaan nähdä viitteitä seutuyhteistyön kasvavaan merkitykseen. Alueiden tulee ottaa vastuuta omasta kehittämisestään muiden tukirakenteiden heikentyessä. Seutuyhteistyö tulee perustua kuntien vapaasti päättämiin yhteistoimintamalleihin, jotka perustuvat seudullisiin/alueellisiin tarpeisiin ja erityispiirteisiin. Seutuyhteistyöllä yksittäisten kuntien resursseja voidaan yhdistää, jolloin kehittämistyöhön saadaan käyttöön suurempi kokonaisuus kuin yksittäisellä kunnalla olisi mahdollista muodostaa. Varsinkaan pienimmissä kunnissa ei ole esimerkiksi riittävästi henkilöstö- ja osaamisresursseja vaativaan EU -hankevalmisteluun. Alueen kuntien yhteinen so. yhdessä tekemä edunvalvonta on yhä tärkeämpää muun muassa valtionhallinnon keskittymisen ja etääntymisen sekä valtionhallinnon valmistelun ja päätöksenteon monitahoisuuden ja pirstaleisuuden vuoksi. Aluehallinnon uudistuksessa tulisi huomioida seutuyhteistyön merkitys varsinkin maaseutualueilla ja seutuyhteistyötä tulisi edistää ja myös resurssoida valtion taholta. Aikaisemmin toteutetut AMO- ja KO- KO -ohjelmat olivat hyviä ja menestyksellisiä ohjelmia, joilla valtion suhteellisen pienellä siemenrahoituksella voitiin aikaansaada huomattavia vipuvaikutuksia seutujen kehittymiseen. Ko. ohjelmien tapaisilla, päivitetyillä ja uudistetuilla sekä seuduille korvamerkityillä aluekehitysinstrumenteilla saataisiin Suomeen tarpeellista aktivoitumista ja uudistumista pienin panoksin. Tällä hetkellä alueet rahoittavat vakiintuneen toimintansa kuntarahoituksella. Kehittämisprojekteissa hyödynnetään luonnollisesti aktiivisesti rakennerahastoja ja muita rahoitusmahdollisuuksia. Hankkeet keskittyvät kuitenkin ohjelmarahoituksen mukaisiin, kohdistettuihin tavoitteisiin eikä niitä voida käyttää esimerkiksi seudun kokonaiskehittämiseen yleisemmällä tasolla. Kuntien taloudellisessa tilanteessa ja valtion palveluiden ja roolin heikentyessä seututasolla olisi kohtuullista, että kunnat eivät joutuisi yksin kantamaan välttämättömän kehittämisen taloudellista taakkaa kokonaan yksin. Käytännössä muutokset ja kehityssuunta ennakoi Kaustisen seutukunnan suurenevaa vastuuta ja roolia seudun kehittämisessä.

3 3 Yritysten kehittämiseen ja elinkeinojen uudistamiseen tarvitaan kuntien ja valtion tehokkaampi yhteistyömalli Julkisen sektorin (so. valtion) rahoitus yrityspalvelujen tuottamiseen alueellisesti on vähentynyt merkittävästi. Valtion hallinnon ja valtiotaustaisten valtakunnallisten kehittämisorganisaatioiden rakennemuutokset ovat johtaneet Keski-Pohjanmaalla siihen, että valtion tuottamat yrityspalvelut ovat vähenemässä, etääntyvät ja keskittyvät mm. Jyväskylään. Alueen yritykset ja yrittäjät pystyvät yhä harvemmin, jos ollenkaan, keskustelemaan suoraan ja henkilökohtaisesti ELY:n virkamiesten kanssa. Valmistelu ja päätöksenteko on etääntynyt ja muuttumassa kasvottomaksi. Perinteinen tehokas keskusteluyhteys, jonka yhteydessä tulee usein esille monia muitakin yrityksen kehittämistarpeita kuin käsiteltävä asia ja mahdollisuuksia vastata niinin, on kadonnut. Kaustisen seutukunnassa on pitkään toimittu yrityslähtöisellä toimintamallilla, jossa yrittäjän / yrityksen apuna hankkeiden suunnittelussa, valmistelussa, rahoituksen hakemisessa ja toteuttamisen tukena toimii yritysneuvoja. Työ on hyvin käytännönläheistä, opastavaa ja neuvovaa sekä asioiden valmistelua yhdessä yrittäjän kanssa. Esimerkiksi hankehakemukset on usein kirjoitettu yritysneuvojan toimesta, koska useilla yrittäjillä ei riitä siihen osaaminen eikä aika. Yritysneuvojat ovat antaneet myös Finveran pienlainalausuntoja ja starttirahalausuntoja. Yritysneuvojien työ on kokonaan kuntien rahoittamaa. Parhaillaan käynnissä olevassa muutoksessa ja sen vaikutuksissa yllä kuvatun kaltainen toimintamalli tulee korostumaan huomattavasti aikaisempaa enemmän. Siirtyminen esimerkiksi sähköiseen palveluun vaikeuttaa yritysten näkökulmasta asioiden hoitoa ja siinä tarvitaan entistä enemmän tukea yritysneuvonnalta / kehitysyhtiöiltä. Joustavalla, asiakaslähtöisellä ja osaavalla yrityspalvelulla alueen elinvoimaa ja yritysten kehittymistä voidaan tukea kustannustehokkaasti ja menestyksellisesti. Kuntien tulisi vahvistaa yritysneuvontaa valtion palvelujen heikentyessä ja etääntyessä. On kuitenkin outoa, että valtiolla ei ole roolia toiminnan rahoituksessa, vaikka menestyvät yritykset ovat koko Suomen menestymisen ehto. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Suomella ei ole varaa heikentää yrityspalveluita, vaan tarvitaan rohkeasti uutta ajattelua: valtion ja kehitysyhtiöiden välistä aitoa yhteistyötä sekä järkevää resurssien yhteiskäyttöä. Kehitysyhtiöillä osaamista valtion yrityspalveluiden tuottamiseen yhteistyösopimus valtionhallinnon kanssa Seudulla järjestettävien yrityspalveluiden ja kehitysyhtiöiden merkitys siis kasvaa nykyisten valtionhallinnon yrityspalveluiden keskittymisen ja sähköistymisen myötä. Hyviä yrityspalveluita on kehitetty runsaasti valtion toimesta, mutta ne uhkaavat jäädä yritysten ulottumattomiin. Seuduilla on erilaisia toimintamalleja ja taloudellisia mahdollisuuksia lisätä omia yrityspalvelujaan. Valtion ja kuntien yhteistyöllä voidaan vaikuttaa tilanteeseen myönteisellä tavalla. Tavoitteena tulisi olla, että valtion yrityspalveluiden saanti turvataan joka puolella Suomea sekä selkeytetään kehitysyhtiöiden rooli alueellisena toimijana yritysten kehittämisessä. Toiminnan kehittämisessä hyödynnettäisiin pitkään rakennettua Yritys-Suomi toimintamallia alueellisine palveluverkostoineen.

4 4 Yrityspalveluiden järjestäminen tulisikin perustua jatkossa aitoon, sopimuspohjaiseen, kumppanuuteen valtionhallinnon ja seudullisten toimijoiden/kehitysyhtiöiden välillä. Esityksemme on, että kunnalliset kehitysyhtiöt tulevat kiinteäksi osaksi valtion yrityspalveluiden tuottamisen verkostoon. Valtion ja kehitysyhtiöiden yhteistyön perustana olisi yhteistyösopimus, jossa tehtävänjako ja vastuut määritellään ja resursoinnista sovitaan. Yhteistyösopimuksessa määriteltäisiin tehtävien jakaminen esimerkiksi seuraavan tyyppisesti: Seudulliset toimijat/kehitysyhtiöt neuvovat, opastavat, valmistelevat, antavat lausuntoja ja hakevat (yhteistyössä yritysten kanssa) Valtion hallintoviranomaiset käsittelevät, esittelevät ja päättävät sekä maksavat Seudullisten toimijoiden / kehitysyhtiöiden rooleina voisivat olla esimerkiksi: Valmistella yhteistyössä yritysten kanssa ELY-keskuksille yritystukihakemuksia, Finnveralle lainahakemuksia ja Finnprolle ja Tekesille kansainvälistymiseen sekä teknologian kehittämiseen hakemuksia Neuvoa ja opastaa yritystä hakemuksen ja vaadittavien liitteiden täyttämisessä Toimia tukena rahoitusneuvotteluissa Kuvata paikallista ja alueellista kilpailutilannetta ja toimintaympäristöä Tavoitteena o Saada laadukkaampia ja mahdollisimman täydellisiä hakemuksia viranomaiskäsittelyyn o Tuoda paikallinen ja alueellinen toimintaympäristön kuvaus o Nopeuttaa yritysten hakemusten käsittelyä edistää yritysten kehittämishankkeiden toteutumista Sopimukseen sisällytetään em. yhteistyöhön kuuluva kehitysyhtiöiden koulutus, ohjeistus ja jonkinlainen korvaus tehdystä työstä (malleina esim. starttirahalausunnot, Leader -ryhmät). Kehitysyhtiöiden henkilökunta toimii kunnallislain ja virkamieslain mukaisesti, on salassapitovelvollinen, pätevää ja korkeasti koulutettua. Muita huomioita Yritysten tilanne on tällä hetkellä ristiriitainen. Osa yrityksistä ja toimialoista on kasvun polulla, mutta suurella osalla on vaikeuksia toiminnan ylläpitämisessä heikossa markkinatilanteessa. Yritysten taloudellisen tilanteen vaikeutuessa, toimintaympäristön haasteiden kasvaessa sekä kilpailukyvyn lisäämisen ja uudistumisen paineissa tulisi kaikki voimavarat kohdistaa yritysten tukemiseen ja kehittämiseen. Esimerkiksi IP - alueella rakennerahastovaroin on aiempina ohjelmakausina pystytty lisäämään yritysten osaamista ja kilpailukykyä huomattavasti ja suuralue, ml. Kaustisen seutukunta, on lisännyt elinvoimaansa. Taustalla ovat pitkälti yrityskohtaiset toteutetut ja onnistuneet kehittämistoimenpiteet. Uudella ohjelmakaudella mahdollisuudet yritysten kehittämiseen yrityskohtaisin toimenpitein ovat vaikeutuneet huomattavasti, mikä on elinkeinojen kehittämisen tarpeisiin nähden nurinkurista. EAKR ohjelmat ovat muuttuneet yleishyödyllisempään, verkostoja kehittävään suuntaan pois yrityskohtaisesta kehittämisestä. ESR -ohjelmien painopiste on muuttunut yritysten osaamisen ja kilpailukyvyn kehittämisestä työt-

5 5 tömyyden hoitoon ja syrjäytyneisyyden ehkäisemiseen. Painopiste ei ole enää työpaikkojen luomisessa vaan työvoiman tarjonnassa. Rakennerahastojen muutokset haittaavat tai suorastaan estävät kehitysyhtiöiden, oppilaitosten ja muiden kehittämisorganisaatioiden rakennerahastojen avulla aikaisemmin tekemän yrityskohtaisen kehittämistyön. Vastaava rahoitusta ei ole enää tarjolla, mikä asettaa paineita yritysten maksuosuuksien merkittävälle nostamiselle. Kehittämistyössä korostuu pitkälti ulkopuolisten ELY:n hankkimien konsulttien käyttö sekä kehitysyhtiöiden oman henkilöstön rooli. Seudullisen kehitysyhtiöiden rooli myös hankkeiden toteuttajana tulee myös turvata. Tämä tarkoittaa, että de minimis-ehtoa ei tule soveltaa kehittämisyhtiöiden toteuttamiin hankkeisiin. Suomen ei tule kansallisesti tulkita de minimis ehtoa tiukemmin, kuin mitä komissio on tarkoittanut. Aluekehittämisen kannalta on olennaisen tärkeää, että seudullisten kehittämisorganisaatioiden ja kehittämisyhtiöiden keskeistä roolia alueen elinkeinoelämän veturina vahvistetaan. kehittämisjohtaja Kaustisen seutukunta