Maaseudun sosiaali ja terveyspalvelujen kokonaiskustannukset. Jouni Kaipainen Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Transkriptio

1 Maaseudun sosiaali ja terveyspalvelujen kokonaiskustannukset Jouni Kaipainen Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

2 Esitelmän rajaus En puhu suoraan kustannuksista, vaan oikeastaan niistä periaatteista, joiden mukaisesti kustannuksia ja organisaatioiden suorituskykyä mitataan. Suomessa tilastoidaan kuntien kustannustietoja, mutta niiden lähtökohdissa on ongelmia. Kulttuurin aluetilasto: K P:lla panostetaan henkeä kohti kulttuuriin maakunnista vähiten. Toiminnan organisointitapa vaikuttaa tulokseen: jos kulttuurilaitosta ylläpitää säätiö tai kannatusyhdistys, se putoaa pois kunnan tilastoinnista. Kaikki alakohtaiset tiedot pitäisi yhdenmukaistaa ja tarkistaa kunnittain. Tehtävä ei ole helppo eikä nopea tehdä, sillä erityisesti kiinteistökustannusten erilaiset kirjaustavat vaikuttavat. VATT julkaisi gradun, jossa tuottavin teatteri oli lopetettava laitos (jossa ei enää panostettu seuraavan kauden teosten harjoitteluun).

3 Keskeiset teemat Maaseudun erikoispiirteet Palvelun ja tavaran erot Tuotanto ja jakelukustannukset Sektoreiden työnjako Kannustimet Kilpailutus Yhteiskunnallinen yritys

4 Maaseudun erityispiirteet Pitkät etäisyydet Harva asutus (pieni asukastiheys ja asukasmäärä) Kalliimmat palvelujen tuottamis ja jakelukustannukset (Asthana ym 2004, Hindle ym 2004, Jansson 2006, Pugh ym 2007, OECD 2010) Keskimääräistä alhaisemmat tulot (Karvonen 2008) ja sitä kautta niukka kaupallisten palvelujen kysyntä. Kuntien pienet budjetit eivät mahdollista vahvaa paikallista rahoitusta.

5 Maaseudun vähemmistöt Maaseutua pidetään homogeenisena, jolloin vähemmistöjä ei tunnisteta. Vähemmistöjen tunnistetutkin tarpeet yleensä sivuutetaan kalliina. Kunta tarjoaa yhden koon peruspalvelut, joiden sovittava kaikille. Enemmistön/ markkinoiden tyrannia pitää tuoteversioiden määrän vähäisenä (Waldfogel 2008) Väestön kasvaessa seudun sanomalehti komistuu, mutta uusia lehtiä ei perusteta. Kiinteä kustannus liian suuri suhteessa markkinoiden kokoon. Sekä poliittisessa päätöksenteossa että markkinamekanismissa on sama vääristymä (Waldfogel 2008) Leimautuminen ja eristäminen uhka tiettyjen hoivapalvelujen kysyjille. Internet on avannut uusia yhteyksiä.

6 Maaseudun palvelujen taso Palvelut usein niukkoja, mutta väki kyselyjen perusteella tyytyväistä. Vähäiset odotukset? Puutteita omien ongelmien tunnistamisessa? Keskimäärin hyvin, kun autoilevat ja nettiä käyttävät pärjäävät ja vanhat ja sairaat syrjäytyvät? Onko syvälle maaseudulle muuttaneella oikeus vaatia samantasoisia palveluja? Kokevatko kunnan virkamiehet velvollisuudekseen tarjota palveluja samojen standardien mukaisesti? Ei ole tarpeen vaatia samaa palvelua samoin toimitettuna kaikille. Todellinen haaste on tarjota palveluja, jotka tuottavat alueen asukkaiden tarpeisiin sopivia ratkaisuja. Huomio pois panoksista ja kohti lopputuloksia (vaikutuksia) Maaseudun tarpeet voivat poiketa kaupungeista Julkisen vallan vaikea puolustaa erilaisia ohjelmia eri seuduille, sillä ne nähdään epäoikeudenmukaisina ja hallintokustannuksia nostavina. Minimipalvelutaso syytä miettiä. Etenkin kun kaupunkien jatkuvasti lisääntyvät yksityiset ja julkiset palvelut luovat mielikuvaa maaseudun jälkeen jäämisestä.

7 Palvelujen erityispiirteet Varastoimattomuus Yleensä asiakas matkustaa palvelujen tuotantolaitokseen (eikä tuote asiakkaan luo). Kotikäynnit mahdollisia hoivapalveluissa Kaksiosainen matka: opiskelija muuttaa yliopistokaupunkiin välttääkseen jokapäiväisiä aika ja rahakustannuksia. Henkilöauto on hallitseva henkilöliikenteen organisointitapa, jossa kuilu tuottajan ja kuluttajan väliltä on eliminoitu. Itsepalvelut kilpailevat pääomahyödykkeiden tuella (autot, koneet, laitteet). Verotuksen luoma kiila lisää palvelujen tuottamista itse.

8 Asiakas osallistuu tuotantoon Palvelu monesti tuotetaan ja kulutetaan yhtä aikaa. Palvelun tuotanto on (tavaroista poiketen) monesti vaikeaa ilman hyödykkeen vastaanottavien aktiivista osallistumista. Yhteistuotanto kuvaa julkisen palvelualan ammattilaisen (opettaja, lääkäri, poliisi, sosiaalityöntekijä ym) asiakkaan uudelleenmääriteltyä suhdetta (NEF, SCIE, Pestoff 2009, Ostrom 1999) Yhteistuotanto on saanut monia määritelmiä. Joustavuus osin ongelma, sillä eri toimijat tarkoittavat yhteistuotannolla eritasoista muutosta järjestelmissä ja prosesseissa (Needham & Carr 2009).

9 Asiakas osallistuu tuotantoon myös yksityisissä palveluissa Myös yksityisissä palveluissa asiakas voi osallistua tuotantoon monin tavoin. Lomamatkalla asiakas tuottaa elämyksen ja matkanjärjestä luo puitteet. Itsepalvelu on vallitseva kehitystrendi monilla toimialoilla (kaupoissa hedelmien punnitus, huonekalujen kuljetus ja kokoaminen; pankeissa laskujen maksu ja vakuutuksissa toimeksiantojen tekeminen netissä) Jos yritykset tuottavat erilaistettuja hyödykkeitä, asiakas voi mieluummin vaikuttaa yrityksen tuotantoon (voice) kuin siirtyä jonkun toisen asiakkaaksi (exit). (Hirschman 1970) Koska kommentoija joutuu näkemään vaivan laatua parantavan valituksen muotoilusta, mutta kaikki asiakkaat hyötyvät hyödykkeen parannuksista, suora vaikuttaminen voi jäädä yhteiskunnan kannalta liian vähäiseksi (Scitovsky 1978).

10 Taloustieteellisiä palvelunäkökulmia Taloustieteessä Lancaster (1966) hahmotti, että ihmiset eivät niinkään preferoi kahvia teehen, vaan kahvin juomista teen juomiseen. Ihmiset muuntavat kaikki hyödykkeet palveluvirraksi (kotitalouden tuotantofunktio). Markkinointitieteessä palvelunäkökulmaa kehittäneet mm. Vargo & Lusch 1994, Grönroos Tavarat ovat vain palvelujen jakelumekanismi. Kaikki yritykset toimivat palvelubisneksessä. Jansson (2006) näkee että kuluttajan näkökulmasta tavara ja palvelutuotanto jakautuvat Ruotsissa 50/50. Kauppa on tavaroiden kuljettamista ja siksi loogisesti tavaratuotannon jatke. Puhe palvelujen % BKT osuudesta johtaa harhaan.

11 Palvelujen piirteet (jatkoa) Palvelujen tuottajien työaikaa kuluu matkalla asiakkaalta toiselle tai kuljetettaessa asiakasta palvelupisteeseen. Tuottamaton työ käy kalliiksi, jos etäisyydet pitkiä ja käyntien tiheys suuri (esim. hoivapalveluissa). Epätäydellinen kilpailu on pysyvä olotila. Täydellisen kilpailun mallista johdetut toimenpidesuositukset epäpäteviä. Tyypillinen markkinamuoto on monopolistinen kilpailu, jossa tuottajat tarjoavat hieman erilaistettua omaa vaihtoehtoaan kuluttajille. Kuluttajat arvostavat palvelujen ominaisuuksia eri tavoin, joten hinta ei ole ainut kilpailukeino.

12 Palvelujen erityispiirteet Varastoimattomuus Kapasiteetin täyskäyttö vaikeaa, koska hyödykettä ei voida tuottaa varastoon hiljaisen kysynnän aikana. Satunnaisesti vaihtelevan kysynnän oloissa palvelukyvyn säilyttäminen haastavaa. Kesäasukkaat maaseudulla Asiakkaiden jonottaminen helpottaa toiminnan suunnittelua tuotantoyksikössä, mutta alentaa asiakkaiden hyvinvointia.

13 Palvelujen erityispiirteet Ns. yleistetty kustannus olennainen käsite Kattaa sekä (tuottajan) rahamääräisen (yksikkö)kustannuksen että (asiakkaan) aikaja matkakustannuksen Esim. linja auton reitin suunnittelu Maaseudulla aika ja matkakustannus on etäisyyksien takia olennainen tekijä sekä asiakkaalle että tuottajalle. Maaseudun asukkaat optimoivat yleistettyä kustannusta omaa palvelutuotantoa harkitessaan. Kunnantalolla virkamies voi pohtia samaa palvelua yksinomaan rahamääräisten kustannusten näkökulmasta. Ero johtaa erilaiseen käsitykseen parhaasta järjestelmästä. Asukkaille kannuste omaan tuotantoon.

14 Palvelujen siirtäminen on vaikeaa Jakelukustannukset ovat palveluissa yleensä (pl. digitaaliset palvelut) paljon korkeammat kuin tavaroilla. Hyvinvointipalveluissa maiden/alueiden välinen vienti ja tuonti vähäistä. Joitakin korkean yksikköarvon hoivapalveluja voidaan viedä oman (maa)kunnan ulkopuolelle Keskussairaala on aluetaloudellisesti verrattavissa vientiteollisuuteen. Taloudellisena toimintana korkean yksikköarvon palvelut muistuttavat tavarakauppaa.

15 Palvelujen erityispiirteet Jos kaikki palvelutuottajat kerätään aluekeskukseen, kilpailu markkinoilla voidaan säilyttää. Laitokset eivät kuitenkaan saavuta täysimääräisiä mittakaavaetuja, koska niitä on monia (tehokkuus laskee). Samalla koko järjestelmän jakava (allokatiivinen) tehokkuus laskee, sillä käyttäjien matkakustannukset kasvavat. Maaseudulla monesti tavoiteristiriita X tehokkuuden (mittakaavaedut) ja jakavan tehokkuuden välillä. Kompromissi on pitää yllä alueellisesti hajautettu optimirakenne, mutta kilpailuttaa yksittäiset toiminta alueet. Jansson 2006

16 Markkinat joustavia, mutta niihin ei pidä luottaa sokeasti Keskukseen sijoittuneiden on mahdollista hyödyntää mittakaavaedut. Yrityksen sijaintipäätös sisältää vaihtosuhteen keskuksen suuren tuotantomäärän ja maaseudun kilpailun vähäisyyden kautta. (Hotelling 1929) Yritysten valitseminen sijaintipaikkojen ei tarvitse olla yhteiskunnallisesti optimaalisia. Tulos on merkittävä sikäli, että se osoittaa, että jopa ilman markkinoiden epäonnistumista, etäisyys voi yksinään tuottaa epäoptimaalisia lopputuloksia. Todellinen (spatiaalinen) maailma on etäisyyden luomien paikallisten monopolien takia pikemminkin monopolistisesti kuin täydellisesti kilpaileva. Epätäydellisyys on normi eikä poikkeus!

17 Instituutiot ovat merkityksellisiä Staattisessa uusklassisessa mallissa voimme sivuuttaa instituutiot, jotka ohjaavat markkinoiden toimintaa. Tasapainoisessa tilanteessa ei ole tarpeen muuttua ja sopeutua. Käytännön kehittämistyössä olemassa olevien instituutioiden muuttaminen ja uusien instituutioiden kehittäminen voi olla tärkein yksittäinen tehtävä. Kehitys on polkuriippuvaista. Maiden historia vaikuttaa. Osassa maita osavaltiot vastuullisia hyvinvointi palveluista eikä varsinaisia politiikkasektoreita ole. Verovaroista kerätään alle kansallisen tason toimijoille joko vähän (UK 5 %) tai paljon (USA 34 % ja 41 % Sveitsi). Kansainväliset vertailut osoittavat, että hyvin erilaisissa ympäristöissä voidaan toimia tehokkaasti, mutta ei samoin eväin.

18 Tuotanto ja jakelukustannusten erottelu Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana mm. konttikuljetusten käyttö on romahduttanut kuljetuskustannukset ja sitä kautta tavaroiden hinnat. Palveluissa tuottajat ja kuluttajat erottava tila on katettava jollain keinolla. Tuotanto ja jakelukustannukset ovat palveluissa aivan eri asia, vaikka uusklassisen taloustieteen perusmalli kohtelee niitä samana kokonaisuutena.

19 Tuotantolaitoksen pitkän aikavälin yksikkökustannukset Yksikkökustannukset 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,

20 Pienuuden haitta Maaseudun vähäinen asukas ja asiakasmäärä johtaa siihen, että yksikkökustannuskäyrässä jäädään usein ensimmäisen kolmanneksen alueelle (ks. kuva edellä) Tällöin yksikkökustannusten minimiä ei saavuteta ja tuotantolaitos toimii tehottomasti. Varastointikelvottomissa palveluissa kapasiteetin käyttöaste usein jää alhaiseksi, sillä asiakkaat saapuvat omien tarpeidensa mukaisesti. Varausjärjestelmä voi helpottaa suunnittelua, mutta ei poista kysynnän suurta vaihtelua.

21 Onko julkinen tuotanto kalliimpaa kuin yksityinen? Teoreettisesti oikea tapa on verrata tuotantoyksiköiden elinikäisiä kokonaiskustannuksia. Yksityisten kustannukset ovat näytillä. Kukaan ei kuitenkaan kerää tietoa julkisten laitosten kustannuksista niiden eliniältä! Koska kukaan ei osaa vastata perimmäiseen kysymykseen, 1) keskustelua käydään yleensä väittämien ja vakuuttelun hengessä, 2) huolelliset tutkimukset ovat yleensä tapaustutkimuksia ja 3) yksityiset saavat imagoedun toiminnan läpinäkyvyyden perusteella.

22 Mitä väliä sillä on, mikä sektori palvelut tuottaa? Miksei julkinen sektori pysty toistamaan omassa palvelutuotannossaan yksityisen sektorin parhaita toiminnallisia ominaisuuksia (ja päinvastoin)? Kaksi näkemystä (Grout & Alcock 2010) 1. Kilpailun edistäminen 2. Epätäydelliset sopimukset

23 Kilpailun edistäminen Näkemyksen mukaan rajallinen kilpailu tekee julkisesta palvelutuotannosta kallista. Yksityisten rajallinenkin mukaanotto kentälle lisää kilpailun uhkaa ja alentaa kaikkien sektoreiden toimijoiden kustannuksia. Kyse ei siis yleensä ole yksityisen sektorin ylivoimaisista ominaisuuksista, vaan siitä tiedosta, että tehottomimmat (kalleimmat) toimijat joutuvat kilpailutetuiksi. Tutkimusten mukaan kilpailun uhalla on suuri vaikutus ns. helppojen palveluiden kustannuksiin (jätteiden kuljetus). Toimittajan vaihtaminen ei ole monesti uskottavaa, sillä siirtymävaiheen kustannukset ovat suuria.

24 Epätäydelliset sopimukset Kaikki sopimukset ovat epätäydellisiä! Monet palvelut ovat liian epämääräisiä ja monimuotoisia, jotta ne voitaisiin täsmentää yksityiskohtaisesti sopimukseen. Vaikka alan ammattilaiset voisivat selkeästi nähdä, mitä on tapahtumassa, niin kolmas osapuoli (kuten tuomari) ei pysty asioiden kulkua havainnoimaan yhtä tarkasti. Lopputuloksia voi olla niin monia, ettei niitä kaikkia voida kohtuudella kirjoittaa mihinkään sopimukseen.

25 Epätäydelliset sopimukset Erilaiset hallintokustannukset nousisivat pilviin suhteessa liiketoimien arvoon, jos ongelmaa yritettäisiin hallita pelkästään sopimusjuridiikalla. Sopimuksilla ei voida täydellisesti kuvata, mitä toimia hoivapalvelun tuottajan pitää missäkin mahdollisesti syntyvässä tilanteessa tehdä. Päämiehen (kunta) on oikeudessa vaikea näyttää, että agentti (palvelun tuottaja) ei tehnyt riittävästi.

26 Epätäydelliset sopimukset Kun sopimuksien puutteellisuus on merkittävä tekijä ja kustannuksien karsiminen heikentää palvelun laatua, sektorilla on merkitystä! yritys voi leikata kustannuksia riippumatta laadun alentamisen seurauksista (ei juridista vastuuta). Julkinen tai kolmannen sektorin toimija välittää sekä kustannuksista että laadusta. Seurauksena korkeampi laatu, mutta myös vähäisemmät kustannussäästöt. Vertaa taiteilija tai tutkija, joka ei tahdo antaa teostaan julkisuuteen, koska haluaa aina tehdä siihen vielä pieniä korjauksia, jotka parantavat sitä. Tämä viivyttely menee henkilön selkänahasta, sillä hankkeen rahoitus on jo loppunut.

27 Sektorivalinnan seuraus Siellä, missä ei sopimuksin hallittavan laadun vähennyksen seuraukset ovat suuria (esim. aivoleikkaus), on perusteita ylläpitää julkista tuotantoa. Jos laadun heikkenemisellä ei ole suuria, pysyviä seurauksia (jätekuljetukset), yksityinen tuotanto on vahvoilla.

28 Kutsumusammatti Jos yksilöt todella välittävät työstään, sairaalan/hoitokodin työntekijät eivät lähde kotiin ennen kuin seuraavasta vuorosta on saapunut riittävästi hoitajia. Yritys (FP) reagoi tähän vähentämällä henkilökuntaa. Työntekijät huomaavat hyväksikäytön. => yritys ei pysty hyödyntämään työntekijöiden kutsumusta. Lahjoitettua työpanosta tavataan NP ja JS laitoksissa, mutta ei FP. Kutsumusihmiset valikoituvat voittoa tavoittelemattomiin työpaikkoihin, jolloin näiden tuottavuus voi olla keskimääräistä parempi. FP voi siten olla vähemmän tehokas toimintamuoto hoiva aloilla, joilla on paljon kutsumustyötä tekeviä.

29 Sektoreiden työnjaosta Anonyymit markkinat hoitavat helpot liiketoimet, hallinnoidut organisaatiot (kuten suuryritykset tai järjestöt) ottavat hoitaakseen hieman vaikeammat asiat ja julkinen sektori vastaa todella monimutkaisiin haasteisiin. Ulkopuolisesta tämä näyttää siltä, että markkinat toimivat tehokkaammin kuin organisaatiot tai julkinen sektori. Valikointia kuitenkin tapahtuu koko ajan. Jos liiketoimet jakautuvat tehokkaasti toimijoiden kesken, julkinen valta toimii määrällisten mittareiden perusteella tehottomasti, vaikka julkissektori on tehokkain tapa hoitaa ne monimutkaiset asiat, jotka se ottaa vastuulleen. Jos julkinen valta yksityistää monimutkaisia tehtäviä muille, lopputulos huononee. Vastaavasti jos julkinen valta hoitaa rutiinitehtäviä, kustannukset kasvavat. Roberts (2010)

30 Kannustimista Kannustimet saavat ihmiset reagoimaan. Kannustimien suunnittelu organisaation kannalta hyödyllisiksi on vaikeaa. Jos kannustimet suunniteltu huonosti, niihinkin reagoidaan voimakkaasti ja lopputuloksena syntyy paljon tuhoa (vrt. USAn pankkikriisi). Heikot kannustimet ovat tarpeen, jos 1. Toimijan ponnisteluja tai suoriutumista on vaikea mitata (vääristymät tai vaihtelu) 2. Toimijan vastattava monista tehtävistä (opetus ja tutkimus) 3. Päämies haluaa edistää toimijoiden yhteistyötä, kokeilua tai kuuliaisuutta erimielisyyden vallitessa. Organisaatio on mekanismi, jolla voidaan hillitä kannustimia. Yritys maksaa kuukausipalkan, työntekijä ei omista yrityksen osakkeita, pomo ohjaa työntekijää. Järjestö rajoittaa johdon ja työntekijöiden hyötymismahdollisuuksia Roberts (2010)

31 Voittoa tavoittelemattomuus Taloustieteissä perinteisesti mallinnettu voitonjakotavoitteen puutteen vaikutuksia Ihmiset luottavat enemmän, kilpailuetu hyvinvointipalveluissa ja muissa monimutkaisissa palveluissa Täydentää valtiovallan massapalveluja tarjoamalla yksilöllistettyjä vaihtoehtoja Turvaa (makujen suhteen olevien) vähemmistöjen palvelujen saantia Hallintarakennetutkimus korostaa normien merkitystä Vastavuoroisuus helpottaa voimien kokoamista kohti yhteistä tavoitetta Koordinointikyky estää markkinoiden ja julkisvallan epäonnistumiset (joissa syynä informaation puute)

32 Palvelutoiminnan kestävyys Onko Suomessa niin, että sopimuksin saatava rahoitus ei kata palvelutuotannon pitkän aikavälin kustannuksia? Jos näin on, tämä voi osin olla krapulaa, joka on peräisin avustusten varassa toimimisen kaudelta. Tällöin oli maan tapa kattaa osa palvelutuotannon kustannuksista omaehtoisella rahoituksella (avustukset, hankkeet, yhteistyökumppanit, vapaaehtoiset ym.). Normaalioloissa seurauksena on tuotantokapasiteetin rapistuminen. Lyhyet sopimusajat houkuttavat (tai pakottavat) antamaan tarjouksia toiminnan erilliskustannusten tasolla.

33 Palvelutoiminnan epävakaus Osarahoituksella (matching) kunta voi maksimoida ostovoimansa (ja vaikutusvaltansa). Kun kunnalla ja KS:lla yhteinen tavoite, ongelmana on järjestelmän epävarmuus. Kun kunnat kannustaneet KS:n toimijoita lisärahan hankintaan, KS:n palvelutuotanto kasvanut nopeasti. Palvelutuotannon laajentaminen on halpaa eikä verkostomaisen toiminnan laajuutta koeta samanlaiseksi ongelmaksi kuin kunnan oman henkilöstön lisäämistä KS:n kasvun maksimointi tuo toimintaan suuret riskit ja johtaa järjestelmän yleiseen epävakauteen (vrt. kuplatalous). Osarahoitus jättää KS:n toimijat alttiiksi rahoituksen menetyksistä johtuville nopeille toiminnan supistamistarpeille. Huono kehä alkaa, kun julkista rahoitusta (valtio, kunnat, veikkausvoittovarat) leikataan. Gunn (2010)

34 Palvelutoiminnan uhkakuva Jos kunnan ja KS:n toimijoiden tavoitteissa on eroja, vaarana on, että kumppanuuden (osarahoituksen) kautta kunnan määrittelemä täsmällisempi toiminta korvaa huomaamatta yhdistyksen epämääräisen, yleishyödyllisen tavoitteen. Kunta saa houkuteltua KS:n toimijan oman toimintansa jatkeeksi, vaikka jäsenistö voisi priorisoida muunlaista toimintaa.

35 Tarjouskilpailujen vaikutus Spekulaatiota siitä, että edunvalvonnallinen sanomisen vapaus kapenee, kun palvelujen ostajana on kunta. KS:lla huomiota on kiinnitetty henkilökunnan huoliin, jolloin muiden sidosryhmien (jäsenet, vapaaehtoiset, lahjoittajat, palvelujen käyttäjät) näkemykset jääneet vähemmälle. Macmillan (2010)

36 Yhteiskunnallisten ehtojen asettaminen tarjouksiin Useiden selvitysten (Kujanpää 2010) mukaan EU suhtautuu myönteisesti ympäristöön ja yhteiskunnalliseen toimintaan liittyvien ehtojen asettamiseen. Kokonaisedullisuus voi sisältää mm. vaatimuksia vajaakuntoisten työllistämisestä. Kilpailutuksen voi myös ohjata ainoastaan työkeskuksille. Kunnat eivät joko tunne näitä mahdollisuuksia (tiedottaminen) tai sitten ne eivät halua ottaa huomioon muuta kuin kapeasti määritellyn hinta laatu suhteen.

37 Yhteistuotannosta (joint production) Sosiaalisessa yrityksessä yhteistuotantotilanne Myytävä markkinahyödyke ja kuntoutus syntyvät samassa prosessissa (vrt lammas tuottaa lihaa ja villaa) Kuntoutus tuo yritykselle etuja (palkkatuki). Onko kokonaistaloudellisesti edullisempaa tuottaa molemmat hyödykkeet samassa organisaatiossa vai erikseen? Yhteiskunnallinen yritys toinen hyödyke syntyy tarkoituksellisesti tai tarkoittamatta (myönteisenä ulkoisvaikutuksena). monivaikutteisuudesta ei haluta maksaa rahana (pigouvilainen korjaava tuki). Hyöty yrittäjälle tultava kokonaan eirahamääräisenä (sisäinen motivaatio).

38 Hyviä asioita tekevä yritys Löytyykö epäitsekkäitä yrittäjiä (järjestöissä vapaaehtoisia) riittävästi? Mentorointi, sukupolvenvaihdoksen avustaminen ym hyviä tekoja tarjolla innokkaille yritysmaailman tuntijoille runsaasti. Jos kyse on yksittäisen yrittäjän tekemän päätöksen asemesta toimialan hyvyydestä, niin pitäisikö Kaikki toimialat arvioida hyviin ja huonoihin ja kohdistaa niihin toimialatasoisia tukia/veroja? Vai pitäisikö huonot tuotteet kieltää?

39 Yhteiskunnallinen yritys yksityistämisenä Uusi hallitus Britanniassa haluaa luoda maailman suurimman yhteiskunnallisten yritysten sektorin. Jos JS:n työntekijöitä houkutellaan siirtymään vapaaehtoisesti yhteisyritykseen kolmannen sektorin toimijoiden kanssa (mutual) tai perustamaan oman yrityksen (spin off), kyse on pehmeästä yksityistämisestä. PPP on yleensä sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä (eikä kumppanuutta perinteisessä mielessä, Grout & Alcock 2010)

40 Yhteiskunnallinen yritys yksityistämisenä Työntekijät eivät enää JS:lla, mutta saisivat pitkiä sopimuksia aiemmalta työnantajaltaan. Onko tehokas keino? Aloittajille on mm. starttirahoja. Pitäisi verrata eri keinoja keskenään. Onko tasapuolinen keino? Saako yhdistyksen yhtiöittämä palvelutuotanto samanlaisen suojan? Onko politiikka läpinäkyvää? Jos halutaan yksityistää, tehdään niin, mutta ei pueta sitä yhteiskunnallisen yrittämisen kaavun alle.

41 Numeroilla johtaminen Suorituskykymittarit ovat laajalta käytössä palvelutuotannossa ja hankkeissa (ylhäältä alas hallinta) Vaikutukset Salainen > johtamisen työkalu Julkinen > palautemekanismit, palkitseminen ja rankaisu. Hyvä suoritus johtaa lisäsopimuksiin. Erilaiset tyypit Raakapisteet (tasot) Arvonlisäys (muutos prosessin aikana) Yhdistelmät Miten toimijat reagoivat mittareihin Toimijat reagoivat mittaukseen, mutta eivät yleensä odotetulla tai haluttavalla tavalla. Pelaaminen, manipulointi, keskittyminen mitattaviin osiin

42 Numeroilla johtaminen Suorituskykymittauksen erillistä vaikutusta tuloksiin vaikea selvittää, koska yleensä niiden käyttöönotto tapahtuu laajemman muutosprosessin yhteydessä. Oletukset: 1) mittausongelmat eivät ole merkittäviä. 2) hallintajärjestelmä ei helposti manipuloitavissa. Julkisissa palveluissa kumpikaan oletus ei todennäköisesti ole voimassa. (Wilson 2010)

43 Numeroilla johtaminen (jatkoa) Päämääräongelma Byrokraatit palvelevat monia sidosryhmiä. Monia tavoitteita, joiden välillä voi olla konflikteja. Monituoteyrityksen tuotosta ei voida arvioida yhdellä kriteerillä (esim. yksikkökustannusta ei voida määritellä). Uhkapelaajan reaktiot Nosto: jos tavoite asetetaan lisäyksenä nykytasoon, syntyy houkutus alentaa nykytasoa, jotta tulevat tavoitteet on helpompi saavuttaa. Kynnys: tavoite saavutetaan, mutta ei tehdä yhtään enempää. Tuotoksen vääristymä: tavoitetaan mitattava asia, vaikka se huonontaa todellista suoritustasoa.

44 Mitä palveluilla saadaan aikaan? Vaikutusten arvioinnissa korostetaan monesti tehokkuutta ja lyhyen aikavälin tuotoksia Vaikutustutkimukset (economicimpact) Kustannushyötyanalyysi Kollektiivissa palveluissa korostetaan usein pitkän tähtäyksen vaikuttavuutta ja kaiken tyyppisten vaikutusten tunnistamista Sosiaalinen tilinpito (laadullinen) Sidosryhmänäkökulma, todennettavuus, ulkopuolinen tarkastus Investoinnin yhteisötuotto (SROI) Britanniassa edellinen hallitus suosi Kaikki vaikutukset rahamääräistetään Arvojen löytäminen markkinattomille hyödyille on vaativat tehtävä (non market valuation) Toimijat eivät yleensä ole vielä SROI valmiita, joten prosessin voisi aloittaa nimeämällä organisaation halutut lopputulokset. Rahana ilmaiseminen tulee sitten joskus.

45 Yhteisöllisen arvon mittaus Jos haaveena on saada aikaan yksi mittari, jolla kaikki toimijat saadaan asetettua yritysten tapaan (ROI, pääoman tuottoaste) paremmuusjärjestykseen, tavoite on epärealistinen. Jos rahoittajat haluavat ja luottavat yhteen mittariin ymmärtämättä sen laskentaprosessia, he toki saavat lukunsa, mutta se on todennäköisesti merkityksetön. Yritysmaailmassakin on ollut vaikeuksia voittomittareiden vakioinnissa (mm. Yritystutkimusneuvottelukunnat antaneet suosituksia laskentasäännöistä). Kolmas sektori yrittää tätä samaa ilman kasautunutta kokemusta ja välttämätöntä infrastruktuuria. Kyse on matkasta, joka on vasta alussa. Parempi olisi nauttia ensimmäisistä edistysaskelista kuin murehtia kaukana olevasta nirvanasta. (Wood & Leighton 2010)

46 Mittaamisen nyrkkisääntö Mikään menetelmä ei ole yksin täydellinen, mutta ne voivat yhdessä antaa hyödyllistä tietoa. Yleismuoto tai ydin kaikille mittareille on odotettu tuotto = (lopputulos x onnistumisen todennäköisyys) kustannus (Tuan 2008)

47 Käytännön ohjeita Sisällytä hankebudjettiisi erä lopputulosten mittausta varten Monet mittauksen ongelmat paljastuvat tavoitteiden suhteen oleviksi erimielisyyksiksi. Kommunikoi sidosryhmiesi kanssa. Tarkkaile vaikutuksia ja tavoitteiden saavuttamista, älä mittaa työ tai oppitunteja.