Maaseudun palvelujen järjestämisen taloudelliset ehdot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseudun palvelujen järjestämisen taloudelliset ehdot"

Transkriptio

1 Maaseudun palvelujen järjestämisen taloudelliset ehdot Jouni Kaipainen Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

2 Keskeiset teemat Maaseudun erikoispiirteet Palvelun ja tavaran erot Tuotanto- ja jakelukustannukset Kannustimet Sisäinen ja ulkoinen motivaatio Heikot kannustimet Organisaatioiden merkitys

3 Maaseudun erityispiirteet Pitkät etäisyydet Harva asutus (pieni asukastiheys ja asukasmäärä) Kalliimmat palvelujen tuottamis- ja jakelukustannukset (Asthana ym 2004, Hindle ym 2004, Jansson 2006, Pugh ym 2007, OECD 2010) Keskimääräistä alhaisemmat tulot (Karvonen 2008) ja sitä kautta niukka kaupallisten palvelujen kysyntä. Kuntien pienet budjetit eivät mahdollista vahvaa paikallista rahoitusta.

4 Maaseudun vähemmistöt Maaseutua pidetään homogeenisena, jolloin vähemmistöjä ei tunnisteta. Vähemmistöjen tunnistetutkin tarpeet yleensä sivuutetaan kalliina. Kunta tarjoaa yhden koon peruspalvelut, joiden sovittava kaikille. Enemmistön/ markkinoiden tyrannia pitää tuoteversioiden määrän vähäisenä (Waldfogel 2008) Väestön kasvaessa sanomalehti komistuu, mutta uusia lehtiä ei perusteta. Kiinteä kustannus liian suuri suhteessa markkinoiden kokoon. Sekä poliittisessa päätöksenteossa että markkinamekanismissa on sama vääristymä (Waldfogel 2008) Leimautuminen ja eristäminen uhka tiettyjen palvelujen kysyjille. Internet on avannut uusia yhteyksiä.

5 Maaseudun palvelujen taso Palvelut usein niukkoja, mutta väki kyselyjen perusteella tyytyväistä. Vähäiset odotukset? Puutteita omien ongelmien tunnistamisessa? Keskimäärin hyvin, kun autoilevat ja nettiä käyttävät pärjäävät ja vanhat ja sairaat syrjäytyvät? Onko syvälle maaseudulle muuttaneella oikeus vaatia samantasoisia palveluja? Kokevatko kunnan virkamiehet velvollisuudekseen tarjota palveluja samojen standardien mukaisesti? Ei ole tarpeen vaatia samaa palvelua samoin toimitettuna kaikille. Todellinen haaste on tarjota palveluja, jotka tuottavat alueen asukkaiden tarpeisiin sopivia ratkaisuja. Huomio pois panoksista ja kohti lopputuloksia Maaseudun tarpeet voivat poiketa kaupungeista Julkisen vallan vaikea puolustaa erilaisia ohjelmia eri seuduille, sillä ne nähdään epäoikeudenmukaisina ja hallintokustannuksia nostavina. Minimipalvelutaso olisi syytä miettiä,. Etenkin kun kaupunkien jatkuvasti lisääntyvät yksityiset ja julkiset palvelut luovat harhaa maaseudun jälkeen jäämisestä. Vaihtosuhde eri tekijöiden suhteen: vastaaja valmis matkustamaan ½ tuntia, jos pääsee erikoislääkäriin, mutta haluaa yleislääkärin lähelle?

6 Palvelujen erityispiirteet Varastoimattomuus Ei ole kuljetettavissa (vienti alueelta vaikeaa; informaation voi tosin tallentaa tuotteeksi) Asiakas monesti osallistuu tuotantoon Yleensä asiakas matkustaa palvelujen tuotantolaitokseen (eikä tuote asiakkaan luo). Kotikäynnit mahdollisia mm. hoiva- ja korjauspalveluissa Kaksiosainen matka: opiskelija muuttaa yliopistokaupunkiin välttääkseen jokapäiväisiä aika- ja rahakustannuksia. Kuljetustapahtuma on itse myös palvelu, johon liittyy jakelukustannuksia, varastoimattomuutta ym. Tee-se-itse automatka on hallitseva henkilöliikenteen organisointitapa, jossa kuilu tuottajan ja kuluttajan väliltä on eliminoitu. Itsepalvelut kilpailevat pääomahyödykkeiden tuella (autot, koneet, laitteet). Verotuksen luoma kiila lisää palvelujen tuottamista itse.

7 Asiakas osallistuu tuotantoon Palvelu monesti tuotetaan ja kulutetaan yhtä aikaa. Palvelun tuotanto on (tavaroista poiketen) monesti vaikeaa ilman hyödykkeen vastaanottavien aktiivista osallistumista. Yhteistuotanto kuvaa julkisen palvelualan ammattilaisen (opettaja, lääkäri, poliisi, sosiaalityöntekijä ym) asiakkaan uudelleenmääriteltyä suhdetta (NEF, SCIE, Pestoff 2009, Ostrom 1999) Yhteistuotanto on saanut monia määritelmiä. Joustavuus osin ongelma, sillä eri toimijat tarkoittavat yhteistuotannolla eritasoista muutosta järjestelmissä ja prosesseissa (Needham & Carr 2009).

8 Asiakas osallistuu tuotantoon myös yksityisissä palveluissa Myös yksityisissä palveluissa asiakas voi osallistua tuotantoon monin tavoin. Lomamatkalla asiakas tuottaa elämyksen ja matkanjärjestä luo puitteet. Demokraattisen vallan puuttuessa itsepalvelu on vallitseva kehitystrendi monilla toimialoilla (kaupoissa hedelmien punnitus, huonekalujen kuljetus ja kokoaminen; pankeissa laskujen maksu ja vakuutuksissa toimeksiantojen tekeminen netissä) Jos yritykset tuottavat erilaistettuja hyödykkeitä, asiakas voi mieluummin vaikuttaa yrityksen tuotantoon (voice) kuin siirtyä jonkun toisen asiakkaaksi (exit). (Hirschman 1970) Koska kommentoija joutuu näkemään vaivan laatua parantavan valituksen muotoilusta, mutta kaikki asiakkaat hyötyvät hyödykkeen parannuksista, vaikuttaminen voi kuitenkin jäädä yhteiskunnan kannalta liian vähäiseksi (Scitovsky 1978).

9 Palvelujen piirteet (jatkoa) Palvelujen tuottajien työaikaa kuluu matkalla asiakkaalta toiselle tai kuljetettaessa asiakasta palvelupisteeseen. Tuottamaton työ käy kalliiksi, jos etäisyydet pitkiä ja käyntien tiheys suuri (esim. hoivapalveluissa). Epätäydellinen kilpailu on pysyvä olotila. Täydellisen kilpailun mallista johdetut toimenpidesuositukset epäpäteviä. Tyypillinen markkinamuoto on monopolistinen kilpailu, jossa tuottajat tarjoavat hieman erilaistettua omaa vaihtoehtoaan kuluttajille. Kuluttajat arvostavat palvelujen ominaisuuksia eri tavoin, joten hinta ei ole ainut kilpailukeino.

10 Palvelujen erityispiirteet Varastoimattomuus Kapasiteetin täyskäyttö vaikeaa, koska hyödykettä ei voida tuottaa varastoon hiljaisen kysynnän aikana. Satunnaisesti vaihtelevan kysynnän oloissa palvelukyvyn säilyttäminen haastavaa. Asiakkaiden jonottaminen helpottaa toiminnan suunnittelua tuotantoyksikössä, mutta alentaa asiakkaiden hyvinvointia. Yksikkökustannukset harvoin saavuttavat minimiä, joten tuotannossa pysyvät mittakaavahaitat (tietyn tuotevaihtoehdon suhteen).

11 Palvelujen erityispiirteet Ns. yleistetty kustannus olennainen käsite Kattaa sekä (tuottajan) rahamääräisen (yksikkö)kustannuksen että (asiakkaan) aika- ja matkakustannuksen Esim. linja-auton reitin suunnittelu Maaseudulla aika- ja matkakustannus on etäisyyksien takia olennainen tekijä sekä asiakkaalle että tuottajalle. Maaseudun asukkaat optimoivat yleistettyä kustannusta omaa palvelutuotantoa harkitessaan. Kunnantalolla virkamies voi pohtia samaa palvelua yksinomaan rahamääräisten kustannusten näkökulmasta. Ero johtaa erilaiseen käsitykseen parhaasta järjestelmästä. Asukkaille kannuste omaan tuotantoon.

12 Palvelujen siirtäminen on vaikeaa Jakelukustannukset ovat palveluissa yleensä (pl. digitaaliset palvelut) paljon korkeammat kuin tavaroilla. Hyvinvointipalveluissa maiden/alueiden välinen vienti ja tuonti vähäistä. Joitakin korkean yksikköarvon palveluja voidaan viedä oman (maa)kunnan ulkopuolelle Keskussairaala on aluetaloudellisesti verrattavissa vientiteollisuuteen. Taloudellisena toimintana korkean yksikköarvon palvelut muistuttavat tavarakauppaa.

13 Palvelujen erityispiirteet Jos kaikki palvelutuottajat kerätään aluekeskukseen, kilpailu markkinoilla voidaan säilyttää. Laitokset eivät kuitenkaan saavuta täysimääräisiä mittakaavaetuja, koska niitä on monia (tehokkuus laskee). Samalla koko järjestelmän jakava (allokatiivinen) tehokkuus laskee, sillä käyttäjien matkakustannukset kasvavat. Maaseudulla monesti tavoiteristiriita X- tehokkuuden (mittakaavaedut) ja jakavan tehokkuuden välillä. Kompromissi on pitää yllä alueellisesti hajautettu optimirakenne, mutta kilpailuttaa yksittäiset toiminta-alueet. Jansson 2006

14 Markkinat joustavia, mutta niihin ei pidä luottaa sokeasti Keskukseen sijoittuneiden on mahdollista hyödyntää mittakaavaedut. Yrityksen sijaintipäätös sisältää vaihtosuhteen keskuksen suuren tuotantomäärän ja maaseudun kilpailun vähäisyyden kautta. (Hotelling 1929) Yritysten valitseminen sijaintipaikkojen ei tarvitse olla yhteiskunnallisesti optimaalisia. Tulos on merkittävä sikäli, että se osoittaa, että jopa ilman markkinoiden epäonnistumista, etäisyys voi yksinään tuottaa epäoptimaalisia lopputuloksia. Todellinen (spatiaalinen) maailma on etäisyyden luomien paikallisten monopolien takia pikemminkin monopolistisesti kuin täydellisesti kilpaileva. Epätäydellisyys on normi eikä poikkeus!

15 Instituutiot ovat merkityksellisiä Staattisessa uusklassisessa mallissa voimme sivuuttaa instituutiot, jotka ohjaavat markkinoiden toimintaa. Tasapainoisessa tilanteessa ei ole tarpeen muuttua ja sopeutua. Käytännön kehittämistyössä olemassa olevien instituutioiden muuttaminen ja uusien instituutioiden kehittäminen voi olla tärkein yksittäinen tehtävä. Kehitys on polkuriippuvaista. Maiden historia vaikuttaa. Osassa maita osavaltiot vastuullisia hyvinvointipalveluista eikä varsinaisia politiikkasektoreita ole. Verovaroista kerätään alle kansallisen tason toimijoille joko vähän (UK 5 %) tai paljon (USA 34 % ja 41 % Sveitsi). Kansainväliset vertailut osoittavat, että hyvin erilaisissa ympäristöissä voidaan toimia tehokkaasti, mutta ei samoin eväin.

16 Tuotanto- ja jakelukustannusten erottelu Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana mm. konttikuljetusten käyttö on romahduttanut kuljetuskustannukset ja sitä kautta tavaroiden hinnat. Palveluissa tuottajat ja kuluttajat erottava tila on katettava jollain keinolla. Tuotanto- ja jakelukustannukset ovat palveluissa aivan eri asia, vaikka uusklassisen taloustieteen perusmalli kohtelee niitä samana kokonaisuutena.

17 Tuotantolaitoksen pitkän aikavälin yksikkökustannukset Yksikkökustannukset 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,

18 Pienuuden haitta Maaseudun vähäinen asukas- ja asiakasmäärä johtaa siihen, että yksikkökustannuskäyrässä jäädään usein ensimmäisen kolmanneksen alueelle (ks. kuva edellä) Tällöin yksikkökustannusten minimiä ei saavuteta ja tuotantolaitos toimii tehottomasti. Varastointikelvottomissa palveluissa kapasiteetin käyttöaste usein jää alhaiseksi, sillä asiakkaat saapuvat omien tarpeidensa mukaisesti. Varausjärjestelmä voi helpottaa suunnittelua, mutta ei poista kysynnän suurta vaihtelua.

19 Terveyskeskuksen tuotantokustannukset Ruotsissa kahden alueen terveyskeskusten kustannusfunktiot valaisevat kustannusten luonnetta Etelässä (Östergötland) TCprod = q 70 hoitoa/km 2 Pohjoisessa (Norrbotten & Lappland) TCprod = q 4 hoitoa/km 2 Korkea kiinteä kustannus on tyypillinen teknisesti kehittyneillä, teollisilla menetelmillä tuotetuille palveluille kuten aluesairaalat. Markkinoiden rajallinen koko johtaa korkeisiin yksikkökustannuksiin (Jansson 2006, 58)

20 Jonoteoriaa Vaikka investointi asiakastuolia kohti olisi vakio, mittakaavaetuja voi silti syntyä. Jonoteoria opettaa, että palvelupisteitä täytyy lisätä huomattavasti hitaammin kuin mitä kokonaistuotannon määrä kasvaa (vaikka keskimääräinen odotusaika asiakasta kohti pysyy samana). Jousto vaihtelee 0,5 ja 0,9 välillä.

21 Varoituksen sana Teoreettinen maaseudun haitta ei välttämättä näy täysin tuottajan kustannuksissa. Osa haitasta siirtyy asiakkaiden kannettavaksi esimerkiksi huonompana palvelutasona (pidempi odotusaika) tai pidempinä matkustusaikoina (harvemman palveluverkoston takia). Ruotsin terveyskeskusesimerkissä asiakkaan palvelutason (matka-ajan) pitäminen samana molemmissa kohteissa edellyttäisi terveyskeskusten määrän 15-kertaistamista Pohjois- Ruotsissa. Tällaisen verkoston synnyttäminen tosin johtaisi tuotannon yksikkökustannusten moninkertaistumiseen pohjoisessa.

22 Maaseudun palvelujen saatavuus Vähäisen kysynnän alueilla apoly (=ei yhtään myyjää) on maaseudun arkea. Maaseutualueen kysyntä on liian vähäinen elättämään yhdenkään kaupallisen yrityksen. Myös pienet kaupungit ympäröivine maaseutualueineen ovat liian pieni markkina-alue monille suurkaupunkien erikoistuneille palveluille. Saatavuuden puutteet ovat vakavin mahdollinen ongelma maaseudulla.

23 Markkinoiden epäonnistuminen Investoija ei saa sijoitukseen riittävän varmasti riittävän suurta tuottoa, jotta yritystoiminta aloitettaisiin. Alueen asukkaiden yhteenlaskettu maksuhalu voi ylittää toiminnan kustannukset, mutta ongelmana on se, että yritys (tai kunta) ei saa kerättyä kaikille asiakkaille samansuuruisella maksulla riittävästi varoja toiminnan pyörittämiseen. Ihmisille on luotava kannustin paljastaa rehellisesti oma maksuhalunsa palvelujen suhteen. Voittoa tavoittelematon toiminta yksi ratkaisu. Jos kysyntä hieman vahvistuu, asutuskeskittymään syntyy yritys, joka on ns. luonnollinen monopoli koko kaupunkiseudulla.

24 Maaseudun palvelujen saatavuus (jatkoa) Monopoli johtaa sekin hyvinvoinnin menetyksiin korkeiden hintojen ja vähäisen tuotetun määrän takia. Maaseudulla useimmat yritykset ovat paikallisia monopoleja, sillä etäisyydestä asiakkaille aiheutuvat kustannukset antavat yrityksille paljon markkinavoimaa ja hinnoitteluvapautta. Palvelujärjestelmän puutteet, tuottajan ja asiakkaan kustannusten välinen ero sekä yritysten alueellinen markkinavoima antavat asukkaille kimmokkeen alueen palvelujen turvaamiseen oman palvelutoiminnan kautta. Kansalaisten osallistuminen palvelujen suunnitteluun ja tuottamiseen voi olla ratkaiseva tekijä heidän toimintaan sitoutumisensa ja sisäisen motivaation syntymisen kannalta. Työtunteina ja muuna kuin rahana annettu tuki voi olla merkittävä toimintakustannuksia alentava tekijä.

25 Maaseudun palvelujen kustannukset Hyvinvointipalvelujen käyttö kasautuu samoille henkilöille, joten käyttäjärahoituksen kohtaanto eri kuin verorahoitteisen osuuden Kun maaseudulla tuotantomäärät jäävät vähäisiksi, tuotannon muuttuviin kustannuksiin perustuva rajakustannushinnoittelu olisi käyttäjien kannalta edullisempi ratkaisu kuin yksikkökustannuksiin perustuva hinta. Julkinen valta maksaisi tällöin tukena kiinteiden kustannusten osuuden. Vrt. keskustelu museoiden sisäänpääsymaksujen tarpeellisuudesta (taloustieteellisesti tehokas rajakustannushinta = 0, jos tungosta ei ole). Lisäasiakas ei aiheuta kustannuksia.

26 Markkina-alueen koko Yleisesti tuottajan kohtaaman hintakilpailun voimakkuuden oikea mitta on kysynnän ristijousto (eli se vaikutus, joka korvaavien tuotteiden hintojen muutoksella on). Palveluissa ei etäkilpailun olosuhteissa ole järkevää tarkastella yritysten määrää, sillä se kertoo vain vähän kilpailun kovuudesta. Kysynnän tiheyteen vaikuttaa sekä asukasluku että käytön yleisyys (lapset menevät kouluun joka arkipäivä, mutta sairaalahoitoa tarvitaan harvoin) Optimaalinen markkina-alue määräytyy hyödykkeen yksikköarvon (a), laitoskohtaisten mittakaavaetujen (z), kulkuneuvokohtaisten kuljetuskustannusten (b) ja kysynnän tiheyden (X) perusteella.

27 Etäkilpailu ,1 1,3 1,6 2,3 3,8 10 1,6 2,3 3,8 7,0 13, ,9 6,2 14,3 29,5 62, ,3 30,0 63,0 134,0 285, ,0 136,0 289,0 621,0 1334,0 Vaakarivillä kysynnän tiheys Pystyrivillä yksikköarvo Taulukon luvut ovat kysynnän ristijoustoja, jotka kuvaavat kilpailun kovuutta suuri luku -> ankara kilpailu mitä enemmän tarjoajia, sitä kovempi kisa Mittarilla voi arvioida sitä, missä määrin järjestön toiminta vääristää kilpailua alueellisilla markkinoilla (maaseudulla) Yritysten määrä ei tätä kerro, sillä diagonaalin ääripäissä sama määrä yrityksiä markkinoilla

28 Maaseudun palvelujen kilpailutilanne Maaseudulla kilpailu markkinoilla ei ole kovin toimivaa, sillä ohuiden asiakasvirtojen markkinoilla ei voi samanaikaisesti olla monia tarjoajia. Etäkilpailu maantieteellisesti hajallaan olevien laitosten välillä asettaa hinnoittelulle ylärajat Kilpailu markkinoista (tarjouskilpailu toimiluvasta tms) voi johtaa kohtuullisen tehokkaaseen lopputulokseen. Kilpailuttamiseen ja tarjouskilpailuihin voi liittyä ongelmia (piilokustannuksia tarjousprosessista, laadun määrittely ja valvonta vaikeaa) NP/järjestö voi erilaisten kannustimiensa takia olla ratkaisu joihinkin luottamus- ja informaatio-ongelmiin

29 Mikä sektori tuottaa maaseudun palvelut? Täytyy miettiä samanaikaisesti se, Mitä palveluja tarvitaan Missä muodossa palvelut tuotetaan Kuka palvelut tuottaa. Jos jokin näistä asioista ratkaistaan ensin, se vaikuttaa muihin valintoihin rajoittavasti. Jos päätetään, että palvelu tuotetaan kunnan omana työnä, on luontevaa, että palvelu on samanlainen maalla ja kuntakeskuksessa. Lukkoon lyöty osa ohjaa myöhempää jakelumekanismin valintapäätöstä vahvasti. Kaupungeissa tietty palvelu voidaan tuottaa lukemattomin eri tavoin ja useiden eri tyyppisten tarjoajien tekemänä (Ostrom 2005). Maaseudulla tarjoajia on vähemmän, mutta ei silti pidä ajatella, että valinta on läpihuutojuttu. Siirtymiä tapahtuu joka suuntaan sektoreiden välillä - paikalliset olosuhteet ratkaisevat (OECD 2010).

30 Sektoreiden työnjaosta Anonyymit markkinat hoitavat helpot liiketoimet, hallinnoidut organisaatiot (kuten suuryritykset tai järjestöt) ottavat hoitaakseen hieman vaikeammat asiat ja julkinen sektori vastaa todella monimutkaisiin haasteisiin. Ulkopuolisesta tämä näyttää siltä, että markkinat toimivat tehokkaammin kuin organisaatiot tai julkinen sektori. Valikointia kuitenkin tapahtuu koko ajan. Jos liiketoimet jakautuvat tehokkaasti toimijoiden kesken, julkinen valta toimii määrällisten mittareiden perusteella tehottomasti, vaikka julkissektori on tehokkain tapa hoitaa ne monimutkaiset asiat, jotka se ottaa vastuulleen. Jos julkinen valta yksityistää monimutkaisia tehtäviä muille, lopputulos huononee. Vastaavasti jos julkinen valta hoitaa rutiinitehtäviä, kustannukset kasvavat. Roberts (2010)

31 Kannustimista Kannustimet saavat ihmiset reagoimaan. Kannustimien suunnittelu organisaation kannalta hyödyllisiksi on vaikeaa. Jos kannustimet suunniteltu huonosti, niihinkin reagoidaan voimakkaasti ja lopputuloksena syntyy paljon tuhoa (vrt. USAn pankkikriisi). Heikot kannustimet ovat tarpeen, jos 1. Toimijan ponnisteluja tai suoriutumista on vaikea mitata (vääristymät tai vaihtelu) 2. Toimijan vastattava monista tehtävistä (opetus ja tutkimus) 3. Päämies haluaa edistää toimijoiden yhteistyötä, kokeilua tai kuuliaisuutta erimielisyyden vallitessa. Organisaatio on mekanismi, jolla voidaan hillitä kannustimia. Yritys maksaa kuukausipalkan, työntekijä ei omista yrityksen osakkeita, pomo ohjaa työntekijää. Järjestö rajoittaa johdon ja työntekijöiden hyötymismahdollisuuksia Roberts (2010)

32 Voittoa tavoittelemattomuus Taloustieteissä perinteisesti mallinnettu voitonjakotavoitteen puutteen vaikutuksia Ihmiset luottavat enemmän, kilpailuetu hyvinvointipalveluissa ja muissa monimutkaisissa palveluissa Täydentää valtiovallan massapalveluja tarjoamalla yksilöllistettyjä vaihtoehtoja Turvaa vähemmistöjen (makujen suhteen) palvelujen saantia Hallintarakennetutkimus korostaa normien merkitystä Vastavuoroisuus helpottaa voimien kokoamista kohti yhteistä tavoitetta Koordinointikyky estää markkinoiden ja julkisvallan epäonnistumiset (joissa syynä informaation puute)

33 USAn ja Euroopan erot USAssa non profit (NP) ei maksa yritysveroa yleishyödylliseen tehtäväänsä selkeästi liittyvästä toiminnasta. Verotus luo eron FP ja NP toiminnan kannusteisiin. NP tuottaa markkinoiden ja julkisen sektorin alitarjoamia hyödykkeitä. Ratkaisevaa NP:n oman toiminnan suunnittelun on sen tehtävä (mission) toteuttaminen, ei se, onko toiminta verollista vai ei. Euroopassa kaikki elinkeinotoiminta halutaan samalle viivalle Euroopan tuomioistuimen päätöksellä (ks. Evers 2010). Yleishyödylliselle kolmannen sektorin toiminnalle ei siten voi antaa erityisasemaa hyvinvointipalvelujen kilpailutuksessa. Suomessa myös kuntien liikelaitoksia yhtiöitetään (VM). Ilmeisesti nähdään, että NP:t ovat monesti piilo- FP. Epäillään, että NP väärinkäyttää yhteiskunnan tukia ja vapaaehtoistyötä hallitakseen ja vallatakseen markkinoita yrityksiltä. Euroopassa NP kelpaa kansalaisten etujärjestönä, mutta mitään erityisasemaa taloudellisena toimijana ei anneta.

34 NP:n toiminnan viitekehys NP tuottaa eri suhteissa 1. haluttua kollektiivista hyödykettä, jota on vaikea myydä markkinoilla (esim. alan tutkimustyö) 2. haluttua yksityistä hyödykettä (asiakkaat ovat poissuljettavissa kulutuksesta). NP haluaa tarjota palvelua joillekin asiakasryhmille tarpeen eikä maksukyvyn perusteella (esim. pääsy terapiaan). 3. tavallista yksityishyödykettä, josta halutaan saada rahaa toiminnan pyörittämiseen (esim. hoidot)

35 Organisaatiomalleja: Monikeskiset hallintajärjestelmät Samalla alalla voi toimia kaikenkokoisia tuottajia, jos näillä vain on hieman toisistaan poikkeavat palvelut ja kilpailukeinot Myös hallinnossa voidaan sijoittaa useita hallintaorganisaatioita eri aluetasoille. Järjestelmillä on suuri itsenäisyys. Päällekkäisyyttä ei pelätä, sillä se takaa nopean tiedonkulun. Jotkut voivat edustaa yleishallintoa ja toiset pitkälle erikoistuneita toimintoja. Toiminnot on upotettu laajempiin yleishallintoelimiin, jotka turvaavat tasapuolisuuden ja perusoikeudet. Pienten yksiköiden epäonnistuessa iso tulee apuun ja päinvastoin. Paikallinen tieto saadaan käyttöön. Oppiminen muilta vastaavanlaisia hankkeita yrityksen ja erehdyksen prosessin kautta edistäviltä toimijoilta. (Ostrom 2005, 2010)

36 Organsiaatiomalleja: Yhteistuotanto Ostromin (2010) mukaan poliisin palvelut (jotka tuotetaan suorassa vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa kuten partiointi ja rikostutkinta) edellyttävät kansalaisten toimivan kanssatuottajina. Ihmiset ilmoittavat epäilyttävistä liikkujista ja tapahtuvista rikoksista, tulevat oikeuteen todistamaan. Toiminta on tehokkainta pienissä tai keskisuurissa osastoissa, jotka tuntevat asuinalueiden väliset erot ja pystyvät luomaan vahvoja suhteita alueiden kansalaisiin.

37 Organisaatiot: Hajautetut hallintajärjestelmät Jos on vain yksi valtakeskus, politiikan muotoilijat kokeilevat yleensä kaikilla yhteiskäyttöisillä voimavaroilla samanaikaisesti. Suuren muutoksen jälkeen uusia avauksia tai suunnantarkistuksia ei tehdä helposti. Kokeilun kulusta on aluksi vaikea saada kokonaiskuvaa, sillä tiedot ristiriitaisia ja vaikeasti tulkittavia (muutosvastarintaa vai todellisia ongelmia). Pointti: Erillisten järjestelmien ja kokeilujen käyttö ei estä epäonnistumisia, mutta vähentää selkeästi koko alueella tapahtuvan täystuhon todennäköisyyttä.

38 Organisaatioteoriaa Posner (2010): FBI sopii alueellisen organisaationsa ansiosta rikostutkintaan, jossa paikallinen tieto on arvokasta ja osastojen tulosta voidaan mitata tilastoilla. Sama organisaatio ei sovi terrorismin vastaiseen taisteluun, jossa toimintaympäristö täysin erilainen (globaali, vähän konkreettisia tapahtumia ja paljon ennakolta ehkäisyä). Päämääräongelma haittaa organisaation toimintaa erityisesti silloin, jos toisen tehtävän kannustimet vahvat. Maaseudun kehittämisessä tarvitaan useita erilaisia toimijoita ja toimintalinjoja, sillä kenttä on hyvin heterogeeninen.

39 Mitä maaseudun palveluilla saadaan aikaan? Vaikutusten arvioinnissa korostetaan monesti tehokkuutta ja lyhyen aikavälin tuotoksia Vaikutustutkimukset (economic impact) Kustannushyötyanalyysi Arvottamistutkimus (non market valuation) Kollektiivissa palveluissa korostetaan usein pitkän tähtäyksen vaikuttavuutta ja kaiken tyyppisten vaikutusten tunnistamista Sosiaalinen tilinpito, sisäinen tuottoaste ym mittarit

40 Maaseudun sopeutuminen Julkinen sektori joutuu maksamaan laman aikana otettuja lainoja. Kansalaisten maksuhalu maaseudun palveluista ei liene lähitulevaisuudessa suurimmillaan, vaikka ongelmat kärjistyisivät. Jos julkinen valta vetäytyy palvelujen tarjonnasta ja rahoituksesta, kansalaisilla on vapaaehtoinen pakko paikata palveluaukot riippumatta siitä, kuinka hyvin heidän kykynsä riittävät vastaamaan haasteeseen. Uhkana on kahtiajako: hyvin koulutetut ja autolliset hakevat palvelunsa kaupungeista tai netistä, kun taas vähäosaiset jäävät kuntien ja järjestöjen vastuulle. Vapaaehtoistyötä ei riitä kaikille ja kaikkiin palveluihin, joten järjestöt joutuvat priorisoimaan. Vapaaehtoistyön on oltava henkilökohtaisesti palkitsevaa, joten raskaimmat työt jäävät ammattilaisille. Maaseudulle on luotava omanlaisia palveluja, jotka eroavat kaupunkien toimintamalleista. Valtaa siirrettävä etulinjaan, jotta piileviä voimavaroja saadaan aktivoitua yhteistuotannon tms. toimintamallin kautta. Maaseudulla optimoitava ns. yleistettyä kustannusta, ei pelkästään tuotantokustannuksia.

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa

Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa Projektitutkija, YTM Niina Rantamäki Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius KAMPA-hanke Maaseudun hyvinvointipalveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi Luennon sisältö Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) Alalle tulon estäminen Taloudellinen

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö

Mistä yhteisölähtöisessä. paikallisessa. kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Mistä yhteisölähtöisessä paikallisessa kehittämisessä on kyse? Sanna Sihvola, YTR/maa- ja metsätalousministeriö Esityksen sisältö Tervetuloa! Periaatteet Yhteinen työväline kaikille alueille 2 Kyse on

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista STAS - Rahoitusseminaari THL 25.9.2009 Juha Teperi Esityksen teemat Palvelujärjestelmäpolitiikan tavoitteet ja rahoitus Kuinka maksaa hoitavista palveluista?

Lisätiedot

Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla

Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla Case pääkaupunkiseutu PLL ry:n vuosikokous 22.3.2012 Markku Tinnilä ja Jukka Kallio Perusteesi Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

Syrjässä syrjäytyneet

Syrjässä syrjäytyneet Syrjässä syrjäytyneet Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, elämänlaatuverkoston kokous Helsinki 10.4.2014 Tutkija, YTT Päivi Kivelä, Sininauhaliitto paivi.kivela@sininauha.fi Rakenteet uudistuvat: ketä pitäisi

Lisätiedot

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. .. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla

Lisätiedot

Maa-20.2334 Korvausarviointi

Maa-20.2334 Korvausarviointi Uusjaon hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen arviointi uudistaminen Maa-20.2334 Korvausarviointi 1 The effect Uusjaon of financial hyötylaskelmien Raakamaan Halkominen crisis arviointi to uudistaminen

Lisätiedot

7. Kaupunkien erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa

7. Kaupunkien erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa 25 Loikkanen / Luentomoniste III, ss. 25-32 7. Kaupunkien erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa Sijaintiosamäärä Luonteva tapa mitata alueiden erikoistumista olisi toimialakohtainen sijaintiosamäärä (location

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010 TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi Hilkka Vihinen 26.1.2010 Sisältö Miksi? TEM:n hallinnonala: Miten löytää maaseutu? Asutut neliökilometriruudut Miksi maaseutunäkökulma? Suomi on

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään

Lisätiedot

Elinkaarimalleista Eteenpäin

Elinkaarimalleista Eteenpäin Elinkaarimalleista Eteenpäin Konsernijohtaja Hannu Leinonen Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari 26.9.2006 Elinkaarimallien lyhyt historia Ensimmäiset hankkeet toteutettu - kokonaisia elinkaaria

Lisätiedot

!"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0

!#$%&'%()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0 !"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0!"##$%&'()*"##"+,-(.-/+0'-0-'1-#%2"'0)+ 3$2$#%/2')4'+0) :"##$7.'()*"##"+;)$2$7

Lisätiedot

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO

SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO SUOMALAISEN HIRSITALON VIENTIVERKOSTO JAPANIIN EKOMUOTO VERKOSTON VETURINA KUUSAMO HIRSITALOT CANNUS TUNTEE JAPANIN JA SEN RAKENNUSALAN ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS TAPA VIENTIIN SYNERGIAA JA KOON EKONOMIAA

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa Asuntojen hinnat ja kaavoitus Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa 1. Asuntojen alueellisista hintaeroista 2 Ei ole outoa, että Suomessa on kalliita asuntoja Pääkaupunkiseudun (Helsinki,

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Tulevaisuuden sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut kunnissa 9.10.2013 Tanja Rantanen erityisasiantuntija Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen

Lisätiedot

Palveluoperaattorit julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön edistäjinä

Palveluoperaattorit julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön edistäjinä 1 Palveluoperaattorit julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön edistäjinä Päijät-Hämeen hyvinvointiklusterin vuosiseminaari 30.9.2010 Sisältö Muutama sana yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöstä

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston esiselvitys 4 Osaamisen merkitys työvoimavarojen, JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa? Timo Lindholm 5.5.2015 Talouden tuotannontekijöiden kolmijako Väinö Linnan mukaan (1) suo (2) kuokka ja (3)

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010

Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Vähähiilinen yhteiskunta globaalina tavoitteena Päättäjien metsäakatemia 15.IX 2010 Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Ilmastonmuutos = ongelma, uhka Vähähiilinen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Antero Alku, Alkutieto Oy ProRautatie 15.3.2012 Junan merkitys kuluttajalle Juna on yksi tapa matkustaa o Juna tai: auto, bussi, lentokone Junalla on sille ominaisia

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta TTT/Kultti Pyrin valottamaan seuraavia käsitteitä i) markkinat ii) tasapaino iii) tehokkuus iv) markkinavoima. Määritelmiä 1. Markkinat ovat mekanismi/instituutio,

Lisätiedot

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Edistystä tapahtuu mutta Edistystä tapahtuu: Biopolttoaineiden kehittäminen 2005

Lisätiedot

Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä

Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä TEHOKKUUTTA PALVELUTUOTANTOON Huippuseminaari 26.11.2009 Hinnoittelu ja kustannuslaskenta; tuloksia sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjäfoorumin työskentelystä Vesa Ekroos KTM 4.12.2009 Vesa Ekroos 1

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009

Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009 Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE Järvenpää-talo 10.11.2009 Tero Tyni, erityisasiantuntija, kuntatalous Puh 09 771 2246 Kunnan talouden ohjaus Kirjanpitopainotteisuus

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Kuntarakenteen uudistus

Kuntarakenteen uudistus Kuntarakenteen uudistus Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja taloustutkimuksen näkökulmasta Antti

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot