Maaseudun palvelujen järjestämisen taloudelliset ehdot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maaseudun palvelujen järjestämisen taloudelliset ehdot"

Transkriptio

1 Maaseudun palvelujen järjestämisen taloudelliset ehdot Jouni Kaipainen Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

2 Keskeiset teemat Maaseudun erikoispiirteet Palvelun ja tavaran erot Tuotanto- ja jakelukustannukset Kannustimet Sisäinen ja ulkoinen motivaatio Heikot kannustimet Organisaatioiden merkitys

3 Maaseudun erityispiirteet Pitkät etäisyydet Harva asutus (pieni asukastiheys ja asukasmäärä) Kalliimmat palvelujen tuottamis- ja jakelukustannukset (Asthana ym 2004, Hindle ym 2004, Jansson 2006, Pugh ym 2007, OECD 2010) Keskimääräistä alhaisemmat tulot (Karvonen 2008) ja sitä kautta niukka kaupallisten palvelujen kysyntä. Kuntien pienet budjetit eivät mahdollista vahvaa paikallista rahoitusta.

4 Maaseudun vähemmistöt Maaseutua pidetään homogeenisena, jolloin vähemmistöjä ei tunnisteta. Vähemmistöjen tunnistetutkin tarpeet yleensä sivuutetaan kalliina. Kunta tarjoaa yhden koon peruspalvelut, joiden sovittava kaikille. Enemmistön/ markkinoiden tyrannia pitää tuoteversioiden määrän vähäisenä (Waldfogel 2008) Väestön kasvaessa sanomalehti komistuu, mutta uusia lehtiä ei perusteta. Kiinteä kustannus liian suuri suhteessa markkinoiden kokoon. Sekä poliittisessa päätöksenteossa että markkinamekanismissa on sama vääristymä (Waldfogel 2008) Leimautuminen ja eristäminen uhka tiettyjen palvelujen kysyjille. Internet on avannut uusia yhteyksiä.

5 Maaseudun palvelujen taso Palvelut usein niukkoja, mutta väki kyselyjen perusteella tyytyväistä. Vähäiset odotukset? Puutteita omien ongelmien tunnistamisessa? Keskimäärin hyvin, kun autoilevat ja nettiä käyttävät pärjäävät ja vanhat ja sairaat syrjäytyvät? Onko syvälle maaseudulle muuttaneella oikeus vaatia samantasoisia palveluja? Kokevatko kunnan virkamiehet velvollisuudekseen tarjota palveluja samojen standardien mukaisesti? Ei ole tarpeen vaatia samaa palvelua samoin toimitettuna kaikille. Todellinen haaste on tarjota palveluja, jotka tuottavat alueen asukkaiden tarpeisiin sopivia ratkaisuja. Huomio pois panoksista ja kohti lopputuloksia Maaseudun tarpeet voivat poiketa kaupungeista Julkisen vallan vaikea puolustaa erilaisia ohjelmia eri seuduille, sillä ne nähdään epäoikeudenmukaisina ja hallintokustannuksia nostavina. Minimipalvelutaso olisi syytä miettiä,. Etenkin kun kaupunkien jatkuvasti lisääntyvät yksityiset ja julkiset palvelut luovat harhaa maaseudun jälkeen jäämisestä. Vaihtosuhde eri tekijöiden suhteen: vastaaja valmis matkustamaan ½ tuntia, jos pääsee erikoislääkäriin, mutta haluaa yleislääkärin lähelle?

6 Palvelujen erityispiirteet Varastoimattomuus Ei ole kuljetettavissa (vienti alueelta vaikeaa; informaation voi tosin tallentaa tuotteeksi) Asiakas monesti osallistuu tuotantoon Yleensä asiakas matkustaa palvelujen tuotantolaitokseen (eikä tuote asiakkaan luo). Kotikäynnit mahdollisia mm. hoiva- ja korjauspalveluissa Kaksiosainen matka: opiskelija muuttaa yliopistokaupunkiin välttääkseen jokapäiväisiä aika- ja rahakustannuksia. Kuljetustapahtuma on itse myös palvelu, johon liittyy jakelukustannuksia, varastoimattomuutta ym. Tee-se-itse automatka on hallitseva henkilöliikenteen organisointitapa, jossa kuilu tuottajan ja kuluttajan väliltä on eliminoitu. Itsepalvelut kilpailevat pääomahyödykkeiden tuella (autot, koneet, laitteet). Verotuksen luoma kiila lisää palvelujen tuottamista itse.

7 Asiakas osallistuu tuotantoon Palvelu monesti tuotetaan ja kulutetaan yhtä aikaa. Palvelun tuotanto on (tavaroista poiketen) monesti vaikeaa ilman hyödykkeen vastaanottavien aktiivista osallistumista. Yhteistuotanto kuvaa julkisen palvelualan ammattilaisen (opettaja, lääkäri, poliisi, sosiaalityöntekijä ym) asiakkaan uudelleenmääriteltyä suhdetta (NEF, SCIE, Pestoff 2009, Ostrom 1999) Yhteistuotanto on saanut monia määritelmiä. Joustavuus osin ongelma, sillä eri toimijat tarkoittavat yhteistuotannolla eritasoista muutosta järjestelmissä ja prosesseissa (Needham & Carr 2009).

8 Asiakas osallistuu tuotantoon myös yksityisissä palveluissa Myös yksityisissä palveluissa asiakas voi osallistua tuotantoon monin tavoin. Lomamatkalla asiakas tuottaa elämyksen ja matkanjärjestä luo puitteet. Demokraattisen vallan puuttuessa itsepalvelu on vallitseva kehitystrendi monilla toimialoilla (kaupoissa hedelmien punnitus, huonekalujen kuljetus ja kokoaminen; pankeissa laskujen maksu ja vakuutuksissa toimeksiantojen tekeminen netissä) Jos yritykset tuottavat erilaistettuja hyödykkeitä, asiakas voi mieluummin vaikuttaa yrityksen tuotantoon (voice) kuin siirtyä jonkun toisen asiakkaaksi (exit). (Hirschman 1970) Koska kommentoija joutuu näkemään vaivan laatua parantavan valituksen muotoilusta, mutta kaikki asiakkaat hyötyvät hyödykkeen parannuksista, vaikuttaminen voi kuitenkin jäädä yhteiskunnan kannalta liian vähäiseksi (Scitovsky 1978).

9 Palvelujen piirteet (jatkoa) Palvelujen tuottajien työaikaa kuluu matkalla asiakkaalta toiselle tai kuljetettaessa asiakasta palvelupisteeseen. Tuottamaton työ käy kalliiksi, jos etäisyydet pitkiä ja käyntien tiheys suuri (esim. hoivapalveluissa). Epätäydellinen kilpailu on pysyvä olotila. Täydellisen kilpailun mallista johdetut toimenpidesuositukset epäpäteviä. Tyypillinen markkinamuoto on monopolistinen kilpailu, jossa tuottajat tarjoavat hieman erilaistettua omaa vaihtoehtoaan kuluttajille. Kuluttajat arvostavat palvelujen ominaisuuksia eri tavoin, joten hinta ei ole ainut kilpailukeino.

10 Palvelujen erityispiirteet Varastoimattomuus Kapasiteetin täyskäyttö vaikeaa, koska hyödykettä ei voida tuottaa varastoon hiljaisen kysynnän aikana. Satunnaisesti vaihtelevan kysynnän oloissa palvelukyvyn säilyttäminen haastavaa. Asiakkaiden jonottaminen helpottaa toiminnan suunnittelua tuotantoyksikössä, mutta alentaa asiakkaiden hyvinvointia. Yksikkökustannukset harvoin saavuttavat minimiä, joten tuotannossa pysyvät mittakaavahaitat (tietyn tuotevaihtoehdon suhteen).

11 Palvelujen erityispiirteet Ns. yleistetty kustannus olennainen käsite Kattaa sekä (tuottajan) rahamääräisen (yksikkö)kustannuksen että (asiakkaan) aika- ja matkakustannuksen Esim. linja-auton reitin suunnittelu Maaseudulla aika- ja matkakustannus on etäisyyksien takia olennainen tekijä sekä asiakkaalle että tuottajalle. Maaseudun asukkaat optimoivat yleistettyä kustannusta omaa palvelutuotantoa harkitessaan. Kunnantalolla virkamies voi pohtia samaa palvelua yksinomaan rahamääräisten kustannusten näkökulmasta. Ero johtaa erilaiseen käsitykseen parhaasta järjestelmästä. Asukkaille kannuste omaan tuotantoon.

12 Palvelujen siirtäminen on vaikeaa Jakelukustannukset ovat palveluissa yleensä (pl. digitaaliset palvelut) paljon korkeammat kuin tavaroilla. Hyvinvointipalveluissa maiden/alueiden välinen vienti ja tuonti vähäistä. Joitakin korkean yksikköarvon palveluja voidaan viedä oman (maa)kunnan ulkopuolelle Keskussairaala on aluetaloudellisesti verrattavissa vientiteollisuuteen. Taloudellisena toimintana korkean yksikköarvon palvelut muistuttavat tavarakauppaa.

13 Palvelujen erityispiirteet Jos kaikki palvelutuottajat kerätään aluekeskukseen, kilpailu markkinoilla voidaan säilyttää. Laitokset eivät kuitenkaan saavuta täysimääräisiä mittakaavaetuja, koska niitä on monia (tehokkuus laskee). Samalla koko järjestelmän jakava (allokatiivinen) tehokkuus laskee, sillä käyttäjien matkakustannukset kasvavat. Maaseudulla monesti tavoiteristiriita X- tehokkuuden (mittakaavaedut) ja jakavan tehokkuuden välillä. Kompromissi on pitää yllä alueellisesti hajautettu optimirakenne, mutta kilpailuttaa yksittäiset toiminta-alueet. Jansson 2006

14 Markkinat joustavia, mutta niihin ei pidä luottaa sokeasti Keskukseen sijoittuneiden on mahdollista hyödyntää mittakaavaedut. Yrityksen sijaintipäätös sisältää vaihtosuhteen keskuksen suuren tuotantomäärän ja maaseudun kilpailun vähäisyyden kautta. (Hotelling 1929) Yritysten valitseminen sijaintipaikkojen ei tarvitse olla yhteiskunnallisesti optimaalisia. Tulos on merkittävä sikäli, että se osoittaa, että jopa ilman markkinoiden epäonnistumista, etäisyys voi yksinään tuottaa epäoptimaalisia lopputuloksia. Todellinen (spatiaalinen) maailma on etäisyyden luomien paikallisten monopolien takia pikemminkin monopolistisesti kuin täydellisesti kilpaileva. Epätäydellisyys on normi eikä poikkeus!

15 Instituutiot ovat merkityksellisiä Staattisessa uusklassisessa mallissa voimme sivuuttaa instituutiot, jotka ohjaavat markkinoiden toimintaa. Tasapainoisessa tilanteessa ei ole tarpeen muuttua ja sopeutua. Käytännön kehittämistyössä olemassa olevien instituutioiden muuttaminen ja uusien instituutioiden kehittäminen voi olla tärkein yksittäinen tehtävä. Kehitys on polkuriippuvaista. Maiden historia vaikuttaa. Osassa maita osavaltiot vastuullisia hyvinvointipalveluista eikä varsinaisia politiikkasektoreita ole. Verovaroista kerätään alle kansallisen tason toimijoille joko vähän (UK 5 %) tai paljon (USA 34 % ja 41 % Sveitsi). Kansainväliset vertailut osoittavat, että hyvin erilaisissa ympäristöissä voidaan toimia tehokkaasti, mutta ei samoin eväin.

16 Tuotanto- ja jakelukustannusten erottelu Viimeisten kahden vuosikymmenen aikana mm. konttikuljetusten käyttö on romahduttanut kuljetuskustannukset ja sitä kautta tavaroiden hinnat. Palveluissa tuottajat ja kuluttajat erottava tila on katettava jollain keinolla. Tuotanto- ja jakelukustannukset ovat palveluissa aivan eri asia, vaikka uusklassisen taloustieteen perusmalli kohtelee niitä samana kokonaisuutena.

17 Tuotantolaitoksen pitkän aikavälin yksikkökustannukset Yksikkökustannukset 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,

18 Pienuuden haitta Maaseudun vähäinen asukas- ja asiakasmäärä johtaa siihen, että yksikkökustannuskäyrässä jäädään usein ensimmäisen kolmanneksen alueelle (ks. kuva edellä) Tällöin yksikkökustannusten minimiä ei saavuteta ja tuotantolaitos toimii tehottomasti. Varastointikelvottomissa palveluissa kapasiteetin käyttöaste usein jää alhaiseksi, sillä asiakkaat saapuvat omien tarpeidensa mukaisesti. Varausjärjestelmä voi helpottaa suunnittelua, mutta ei poista kysynnän suurta vaihtelua.

19 Terveyskeskuksen tuotantokustannukset Ruotsissa kahden alueen terveyskeskusten kustannusfunktiot valaisevat kustannusten luonnetta Etelässä (Östergötland) TCprod = q 70 hoitoa/km 2 Pohjoisessa (Norrbotten & Lappland) TCprod = q 4 hoitoa/km 2 Korkea kiinteä kustannus on tyypillinen teknisesti kehittyneillä, teollisilla menetelmillä tuotetuille palveluille kuten aluesairaalat. Markkinoiden rajallinen koko johtaa korkeisiin yksikkökustannuksiin (Jansson 2006, 58)

20 Jonoteoriaa Vaikka investointi asiakastuolia kohti olisi vakio, mittakaavaetuja voi silti syntyä. Jonoteoria opettaa, että palvelupisteitä täytyy lisätä huomattavasti hitaammin kuin mitä kokonaistuotannon määrä kasvaa (vaikka keskimääräinen odotusaika asiakasta kohti pysyy samana). Jousto vaihtelee 0,5 ja 0,9 välillä.

21 Varoituksen sana Teoreettinen maaseudun haitta ei välttämättä näy täysin tuottajan kustannuksissa. Osa haitasta siirtyy asiakkaiden kannettavaksi esimerkiksi huonompana palvelutasona (pidempi odotusaika) tai pidempinä matkustusaikoina (harvemman palveluverkoston takia). Ruotsin terveyskeskusesimerkissä asiakkaan palvelutason (matka-ajan) pitäminen samana molemmissa kohteissa edellyttäisi terveyskeskusten määrän 15-kertaistamista Pohjois- Ruotsissa. Tällaisen verkoston synnyttäminen tosin johtaisi tuotannon yksikkökustannusten moninkertaistumiseen pohjoisessa.

22 Maaseudun palvelujen saatavuus Vähäisen kysynnän alueilla apoly (=ei yhtään myyjää) on maaseudun arkea. Maaseutualueen kysyntä on liian vähäinen elättämään yhdenkään kaupallisen yrityksen. Myös pienet kaupungit ympäröivine maaseutualueineen ovat liian pieni markkina-alue monille suurkaupunkien erikoistuneille palveluille. Saatavuuden puutteet ovat vakavin mahdollinen ongelma maaseudulla.

23 Markkinoiden epäonnistuminen Investoija ei saa sijoitukseen riittävän varmasti riittävän suurta tuottoa, jotta yritystoiminta aloitettaisiin. Alueen asukkaiden yhteenlaskettu maksuhalu voi ylittää toiminnan kustannukset, mutta ongelmana on se, että yritys (tai kunta) ei saa kerättyä kaikille asiakkaille samansuuruisella maksulla riittävästi varoja toiminnan pyörittämiseen. Ihmisille on luotava kannustin paljastaa rehellisesti oma maksuhalunsa palvelujen suhteen. Voittoa tavoittelematon toiminta yksi ratkaisu. Jos kysyntä hieman vahvistuu, asutuskeskittymään syntyy yritys, joka on ns. luonnollinen monopoli koko kaupunkiseudulla.

24 Maaseudun palvelujen saatavuus (jatkoa) Monopoli johtaa sekin hyvinvoinnin menetyksiin korkeiden hintojen ja vähäisen tuotetun määrän takia. Maaseudulla useimmat yritykset ovat paikallisia monopoleja, sillä etäisyydestä asiakkaille aiheutuvat kustannukset antavat yrityksille paljon markkinavoimaa ja hinnoitteluvapautta. Palvelujärjestelmän puutteet, tuottajan ja asiakkaan kustannusten välinen ero sekä yritysten alueellinen markkinavoima antavat asukkaille kimmokkeen alueen palvelujen turvaamiseen oman palvelutoiminnan kautta. Kansalaisten osallistuminen palvelujen suunnitteluun ja tuottamiseen voi olla ratkaiseva tekijä heidän toimintaan sitoutumisensa ja sisäisen motivaation syntymisen kannalta. Työtunteina ja muuna kuin rahana annettu tuki voi olla merkittävä toimintakustannuksia alentava tekijä.

25 Maaseudun palvelujen kustannukset Hyvinvointipalvelujen käyttö kasautuu samoille henkilöille, joten käyttäjärahoituksen kohtaanto eri kuin verorahoitteisen osuuden Kun maaseudulla tuotantomäärät jäävät vähäisiksi, tuotannon muuttuviin kustannuksiin perustuva rajakustannushinnoittelu olisi käyttäjien kannalta edullisempi ratkaisu kuin yksikkökustannuksiin perustuva hinta. Julkinen valta maksaisi tällöin tukena kiinteiden kustannusten osuuden. Vrt. keskustelu museoiden sisäänpääsymaksujen tarpeellisuudesta (taloustieteellisesti tehokas rajakustannushinta = 0, jos tungosta ei ole). Lisäasiakas ei aiheuta kustannuksia.

26 Markkina-alueen koko Yleisesti tuottajan kohtaaman hintakilpailun voimakkuuden oikea mitta on kysynnän ristijousto (eli se vaikutus, joka korvaavien tuotteiden hintojen muutoksella on). Palveluissa ei etäkilpailun olosuhteissa ole järkevää tarkastella yritysten määrää, sillä se kertoo vain vähän kilpailun kovuudesta. Kysynnän tiheyteen vaikuttaa sekä asukasluku että käytön yleisyys (lapset menevät kouluun joka arkipäivä, mutta sairaalahoitoa tarvitaan harvoin) Optimaalinen markkina-alue määräytyy hyödykkeen yksikköarvon (a), laitoskohtaisten mittakaavaetujen (z), kulkuneuvokohtaisten kuljetuskustannusten (b) ja kysynnän tiheyden (X) perusteella.

27 Etäkilpailu ,1 1,3 1,6 2,3 3,8 10 1,6 2,3 3,8 7,0 13, ,9 6,2 14,3 29,5 62, ,3 30,0 63,0 134,0 285, ,0 136,0 289,0 621,0 1334,0 Vaakarivillä kysynnän tiheys Pystyrivillä yksikköarvo Taulukon luvut ovat kysynnän ristijoustoja, jotka kuvaavat kilpailun kovuutta suuri luku -> ankara kilpailu mitä enemmän tarjoajia, sitä kovempi kisa Mittarilla voi arvioida sitä, missä määrin järjestön toiminta vääristää kilpailua alueellisilla markkinoilla (maaseudulla) Yritysten määrä ei tätä kerro, sillä diagonaalin ääripäissä sama määrä yrityksiä markkinoilla

28 Maaseudun palvelujen kilpailutilanne Maaseudulla kilpailu markkinoilla ei ole kovin toimivaa, sillä ohuiden asiakasvirtojen markkinoilla ei voi samanaikaisesti olla monia tarjoajia. Etäkilpailu maantieteellisesti hajallaan olevien laitosten välillä asettaa hinnoittelulle ylärajat Kilpailu markkinoista (tarjouskilpailu toimiluvasta tms) voi johtaa kohtuullisen tehokkaaseen lopputulokseen. Kilpailuttamiseen ja tarjouskilpailuihin voi liittyä ongelmia (piilokustannuksia tarjousprosessista, laadun määrittely ja valvonta vaikeaa) NP/järjestö voi erilaisten kannustimiensa takia olla ratkaisu joihinkin luottamus- ja informaatio-ongelmiin

29 Mikä sektori tuottaa maaseudun palvelut? Täytyy miettiä samanaikaisesti se, Mitä palveluja tarvitaan Missä muodossa palvelut tuotetaan Kuka palvelut tuottaa. Jos jokin näistä asioista ratkaistaan ensin, se vaikuttaa muihin valintoihin rajoittavasti. Jos päätetään, että palvelu tuotetaan kunnan omana työnä, on luontevaa, että palvelu on samanlainen maalla ja kuntakeskuksessa. Lukkoon lyöty osa ohjaa myöhempää jakelumekanismin valintapäätöstä vahvasti. Kaupungeissa tietty palvelu voidaan tuottaa lukemattomin eri tavoin ja useiden eri tyyppisten tarjoajien tekemänä (Ostrom 2005). Maaseudulla tarjoajia on vähemmän, mutta ei silti pidä ajatella, että valinta on läpihuutojuttu. Siirtymiä tapahtuu joka suuntaan sektoreiden välillä - paikalliset olosuhteet ratkaisevat (OECD 2010).

30 Sektoreiden työnjaosta Anonyymit markkinat hoitavat helpot liiketoimet, hallinnoidut organisaatiot (kuten suuryritykset tai järjestöt) ottavat hoitaakseen hieman vaikeammat asiat ja julkinen sektori vastaa todella monimutkaisiin haasteisiin. Ulkopuolisesta tämä näyttää siltä, että markkinat toimivat tehokkaammin kuin organisaatiot tai julkinen sektori. Valikointia kuitenkin tapahtuu koko ajan. Jos liiketoimet jakautuvat tehokkaasti toimijoiden kesken, julkinen valta toimii määrällisten mittareiden perusteella tehottomasti, vaikka julkissektori on tehokkain tapa hoitaa ne monimutkaiset asiat, jotka se ottaa vastuulleen. Jos julkinen valta yksityistää monimutkaisia tehtäviä muille, lopputulos huononee. Vastaavasti jos julkinen valta hoitaa rutiinitehtäviä, kustannukset kasvavat. Roberts (2010)

31 Kannustimista Kannustimet saavat ihmiset reagoimaan. Kannustimien suunnittelu organisaation kannalta hyödyllisiksi on vaikeaa. Jos kannustimet suunniteltu huonosti, niihinkin reagoidaan voimakkaasti ja lopputuloksena syntyy paljon tuhoa (vrt. USAn pankkikriisi). Heikot kannustimet ovat tarpeen, jos 1. Toimijan ponnisteluja tai suoriutumista on vaikea mitata (vääristymät tai vaihtelu) 2. Toimijan vastattava monista tehtävistä (opetus ja tutkimus) 3. Päämies haluaa edistää toimijoiden yhteistyötä, kokeilua tai kuuliaisuutta erimielisyyden vallitessa. Organisaatio on mekanismi, jolla voidaan hillitä kannustimia. Yritys maksaa kuukausipalkan, työntekijä ei omista yrityksen osakkeita, pomo ohjaa työntekijää. Järjestö rajoittaa johdon ja työntekijöiden hyötymismahdollisuuksia Roberts (2010)

32 Voittoa tavoittelemattomuus Taloustieteissä perinteisesti mallinnettu voitonjakotavoitteen puutteen vaikutuksia Ihmiset luottavat enemmän, kilpailuetu hyvinvointipalveluissa ja muissa monimutkaisissa palveluissa Täydentää valtiovallan massapalveluja tarjoamalla yksilöllistettyjä vaihtoehtoja Turvaa vähemmistöjen (makujen suhteen) palvelujen saantia Hallintarakennetutkimus korostaa normien merkitystä Vastavuoroisuus helpottaa voimien kokoamista kohti yhteistä tavoitetta Koordinointikyky estää markkinoiden ja julkisvallan epäonnistumiset (joissa syynä informaation puute)

33 USAn ja Euroopan erot USAssa non profit (NP) ei maksa yritysveroa yleishyödylliseen tehtäväänsä selkeästi liittyvästä toiminnasta. Verotus luo eron FP ja NP toiminnan kannusteisiin. NP tuottaa markkinoiden ja julkisen sektorin alitarjoamia hyödykkeitä. Ratkaisevaa NP:n oman toiminnan suunnittelun on sen tehtävä (mission) toteuttaminen, ei se, onko toiminta verollista vai ei. Euroopassa kaikki elinkeinotoiminta halutaan samalle viivalle Euroopan tuomioistuimen päätöksellä (ks. Evers 2010). Yleishyödylliselle kolmannen sektorin toiminnalle ei siten voi antaa erityisasemaa hyvinvointipalvelujen kilpailutuksessa. Suomessa myös kuntien liikelaitoksia yhtiöitetään (VM). Ilmeisesti nähdään, että NP:t ovat monesti piilo- FP. Epäillään, että NP väärinkäyttää yhteiskunnan tukia ja vapaaehtoistyötä hallitakseen ja vallatakseen markkinoita yrityksiltä. Euroopassa NP kelpaa kansalaisten etujärjestönä, mutta mitään erityisasemaa taloudellisena toimijana ei anneta.

34 NP:n toiminnan viitekehys NP tuottaa eri suhteissa 1. haluttua kollektiivista hyödykettä, jota on vaikea myydä markkinoilla (esim. alan tutkimustyö) 2. haluttua yksityistä hyödykettä (asiakkaat ovat poissuljettavissa kulutuksesta). NP haluaa tarjota palvelua joillekin asiakasryhmille tarpeen eikä maksukyvyn perusteella (esim. pääsy terapiaan). 3. tavallista yksityishyödykettä, josta halutaan saada rahaa toiminnan pyörittämiseen (esim. hoidot)

35 Organisaatiomalleja: Monikeskiset hallintajärjestelmät Samalla alalla voi toimia kaikenkokoisia tuottajia, jos näillä vain on hieman toisistaan poikkeavat palvelut ja kilpailukeinot Myös hallinnossa voidaan sijoittaa useita hallintaorganisaatioita eri aluetasoille. Järjestelmillä on suuri itsenäisyys. Päällekkäisyyttä ei pelätä, sillä se takaa nopean tiedonkulun. Jotkut voivat edustaa yleishallintoa ja toiset pitkälle erikoistuneita toimintoja. Toiminnot on upotettu laajempiin yleishallintoelimiin, jotka turvaavat tasapuolisuuden ja perusoikeudet. Pienten yksiköiden epäonnistuessa iso tulee apuun ja päinvastoin. Paikallinen tieto saadaan käyttöön. Oppiminen muilta vastaavanlaisia hankkeita yrityksen ja erehdyksen prosessin kautta edistäviltä toimijoilta. (Ostrom 2005, 2010)

36 Organsiaatiomalleja: Yhteistuotanto Ostromin (2010) mukaan poliisin palvelut (jotka tuotetaan suorassa vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa kuten partiointi ja rikostutkinta) edellyttävät kansalaisten toimivan kanssatuottajina. Ihmiset ilmoittavat epäilyttävistä liikkujista ja tapahtuvista rikoksista, tulevat oikeuteen todistamaan. Toiminta on tehokkainta pienissä tai keskisuurissa osastoissa, jotka tuntevat asuinalueiden väliset erot ja pystyvät luomaan vahvoja suhteita alueiden kansalaisiin.

37 Organisaatiot: Hajautetut hallintajärjestelmät Jos on vain yksi valtakeskus, politiikan muotoilijat kokeilevat yleensä kaikilla yhteiskäyttöisillä voimavaroilla samanaikaisesti. Suuren muutoksen jälkeen uusia avauksia tai suunnantarkistuksia ei tehdä helposti. Kokeilun kulusta on aluksi vaikea saada kokonaiskuvaa, sillä tiedot ristiriitaisia ja vaikeasti tulkittavia (muutosvastarintaa vai todellisia ongelmia). Pointti: Erillisten järjestelmien ja kokeilujen käyttö ei estä epäonnistumisia, mutta vähentää selkeästi koko alueella tapahtuvan täystuhon todennäköisyyttä.

38 Organisaatioteoriaa Posner (2010): FBI sopii alueellisen organisaationsa ansiosta rikostutkintaan, jossa paikallinen tieto on arvokasta ja osastojen tulosta voidaan mitata tilastoilla. Sama organisaatio ei sovi terrorismin vastaiseen taisteluun, jossa toimintaympäristö täysin erilainen (globaali, vähän konkreettisia tapahtumia ja paljon ennakolta ehkäisyä). Päämääräongelma haittaa organisaation toimintaa erityisesti silloin, jos toisen tehtävän kannustimet vahvat. Maaseudun kehittämisessä tarvitaan useita erilaisia toimijoita ja toimintalinjoja, sillä kenttä on hyvin heterogeeninen.

39 Mitä maaseudun palveluilla saadaan aikaan? Vaikutusten arvioinnissa korostetaan monesti tehokkuutta ja lyhyen aikavälin tuotoksia Vaikutustutkimukset (economic impact) Kustannushyötyanalyysi Arvottamistutkimus (non market valuation) Kollektiivissa palveluissa korostetaan usein pitkän tähtäyksen vaikuttavuutta ja kaiken tyyppisten vaikutusten tunnistamista Sosiaalinen tilinpito, sisäinen tuottoaste ym mittarit

40 Maaseudun sopeutuminen Julkinen sektori joutuu maksamaan laman aikana otettuja lainoja. Kansalaisten maksuhalu maaseudun palveluista ei liene lähitulevaisuudessa suurimmillaan, vaikka ongelmat kärjistyisivät. Jos julkinen valta vetäytyy palvelujen tarjonnasta ja rahoituksesta, kansalaisilla on vapaaehtoinen pakko paikata palveluaukot riippumatta siitä, kuinka hyvin heidän kykynsä riittävät vastaamaan haasteeseen. Uhkana on kahtiajako: hyvin koulutetut ja autolliset hakevat palvelunsa kaupungeista tai netistä, kun taas vähäosaiset jäävät kuntien ja järjestöjen vastuulle. Vapaaehtoistyötä ei riitä kaikille ja kaikkiin palveluihin, joten järjestöt joutuvat priorisoimaan. Vapaaehtoistyön on oltava henkilökohtaisesti palkitsevaa, joten raskaimmat työt jäävät ammattilaisille. Maaseudulle on luotava omanlaisia palveluja, jotka eroavat kaupunkien toimintamalleista. Valtaa siirrettävä etulinjaan, jotta piileviä voimavaroja saadaan aktivoitua yhteistuotannon tms. toimintamallin kautta. Maaseudulla optimoitava ns. yleistettyä kustannusta, ei pelkästään tuotantokustannuksia.

Maaseudun sosiaali ja terveyspalvelujen kokonaiskustannukset. Jouni Kaipainen Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Maaseudun sosiaali ja terveyspalvelujen kokonaiskustannukset. Jouni Kaipainen Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Maaseudun sosiaali ja terveyspalvelujen kokonaiskustannukset Jouni Kaipainen Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Esitelmän rajaus En puhu suoraan kustannuksista, vaan oikeastaan niistä periaatteista, joiden

Lisätiedot

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17)

Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Osa 12b Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Chs 16-17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ 06 www4 Page of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 06 Assignment: 06 www4. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa

Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa Projektitutkija, YTM Niina Rantamäki Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius KAMPA-hanke Maaseudun hyvinvointipalveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi Luennon sisältö Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) Alalle tulon estäminen Taloudellinen

Lisätiedot

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Osa 11. Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli Tommi Välimäki 29.1.2003 Peruskäsitteitä: kysyntä ja tarjonta Hyödykkeen arvo kuluttajalle on maksimihinta, jonka hän olisi siitä valmis maksamaan Arvon raja-arvo vähenee määrän funktiona, D=MV

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Syrjässä syrjäytyneet

Syrjässä syrjäytyneet Syrjässä syrjäytyneet Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, elämänlaatuverkoston kokous Helsinki 10.4.2014 Tutkija, YTT Päivi Kivelä, Sininauhaliitto paivi.kivela@sininauha.fi Rakenteet uudistuvat: ketä pitäisi

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3.

Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja. Lähipalvelufoorumi 25.3. Luovuudella kuntalaisten hyvinvointia laadukkaasti ja tuloksellisesti Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Lähipalvelufoorumi 25.3.2015 Toimintatapojen uudistamisen haasteita Liikkuma-ala innovatiivisten

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston esiselvitys 4 Osaamisen merkitys työvoimavarojen, JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 Ehtamo Demo 1: Arvaa lähimmäksi Jokainen opiskelija arvaa reaaliluvun välillä [0, 100]. Opiskelijat, joka arvaa lähimmäksi yhtä kolmasosaa (1/3) kaikkien

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa Asuntojen hinnat ja kaavoitus Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa 1. Asuntojen alueellisista hintaeroista 2 Ei ole outoa, että Suomessa on kalliita asuntoja Pääkaupunkiseudun (Helsinki,

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Antero Alku, Alkutieto Oy ProRautatie 15.3.2012 Junan merkitys kuluttajalle Juna on yksi tapa matkustaa o Juna tai: auto, bussi, lentokone Junalla on sille ominaisia

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä)

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi

5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi 5 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja kuluttaa sellaisen määrän

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa

Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa Tietohallintoyhteistyö Pohjois-Suomessa (Alueellinen) yhteentoimivuus Länsi- ja pohj. alueen sote johtajat Pohtimolampi 13.11.2014 FM, HTT, Harri Ihalainen tietohallintojohtaja CV:stä - Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta

Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta Hanna Moilanen projektitutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Järjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä) Jäsenistön tarpeiden

Lisätiedot

Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot

Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot Luvut 20 ja 21 Marita Laukkanen November 3, 2016 Marita Laukkanen Kustannusten minimointi, kustannusfunktiot November 3, 2016 1 / 17 Kustannusten minimointiongelma

Lisätiedot

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Edistystä tapahtuu mutta Edistystä tapahtuu: Biopolttoaineiden kehittäminen 2005

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT

KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA. Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT KYSYNTÄ, TARJONTA JA HINTA Tarkastelussa käsitellään markkinoiden toimintaa tekijä kerrallaan MARKKINAT Paikka, jossa ostaja ja myyjä kohtaavat, voivat hankkia tietoa vaihdettavasta tuotteesta sekä tehdä

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia?

Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia? Tutkimusosasto I Syrjäytymisen kustannukset Yhteisöllisyyden voimistaminen kunnallisen hyvinvointipolitiikan ytimeen: lisää hyvinvointia ja vähemmän kustannuksia? Jouko Kajanoja 16.1.2012 Hyvinvointikuntafoorumi

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS TULONJAOLLE JA KÖYHYYDEN EHKÄISYLLE

JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS TULONJAOLLE JA KÖYHYYDEN EHKÄISYLLE JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS TULONJAOLLE JA KÖYHYYDEN K EHKÄISYLLE Kalevi Sorsa SääS äätiö Perjantaiyliopisto 15.12.2006 Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos JULKISTEN PALVELUJEN MERKITYS Ratkeaako

Lisätiedot

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT

I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT I MIKROTALOUSTIEDE LUKU 5 KILPAILUMUODOT Tehtävä 1! " # $%& ' ( ' % %' ' ) ) * ' + )$$$!," - '$ '' ' )'( % %' ) '%%'$$%$. /" 0 $$ ' )'( % %' +$%$! &" - $ * %%'$$%$$ * '+ ' 1. " - $ ' )'( % %' ' ) ) * '

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta TTT/Kultti Pyrin valottamaan seuraavia käsitteitä i) markkinat ii) tasapaino iii) tehokkuus iv) markkinavoima. Määritelmiä 1. Markkinat ovat mekanismi/instituutio,

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Yhteiskäyttöpyörät -palvelupajat

Yhteiskäyttöpyörät -palvelupajat Julkinen puoli mahdollistajana (esim. lainsäädäntö, kaupunki antaa toimilupia jne.) Markkinat Käyttäjät päättävät 1 Markkinat Onko pyöriä joka asemalla? Vai keskittyvätkö palautukset yhteen paikkaan? Pyörien

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017 Lähde: Timo Aro PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa.

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kokous 4.12.2008 Riikka Perälä Alkoholitutkimussäätiö/Sininauhaliitto

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa

Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa Kriittiset kohdat valinnanvapauden toteuttamisessa Markku Pekurinen haastaa tutkijat Science slam tyyliin Pia Maria Jonsson, Timo T. Seppälä, Anne Whellams, Liina-Kaisa Tynkkynen, Timo Sinervo, Ilmo Keskimäki

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7)

4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7) 4 Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja

Lisätiedot

Talouspolitiikka ja tilastot

Talouspolitiikka ja tilastot Talouspolitiikka ja tilastot Markus Sovala VTT, talouspolitiikan yksikön päällikkö valtiovarainministeriön kansantalousosasto markus.sovala@vm.fi 1 Talouspolitiikan isot haasteet! Talouskasvun kiihtymisestä

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot