Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat. Liikkumisen ohjauksen ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat. Liikkumisen ohjauksen ohjelma 2012 2013"

Transkriptio

1 Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat Liikkumisen ohjauksen ohjelma

2

3 Esipuhe Lasten ja nuorten arvioidaan olevan huonokuntoisempia kuin aiemmin, vaikka valtaosa lapsista ja nuorista harrastaa liikuntaa. Vapaa-ajan matkoista harrastuksiin tehdyt matkat muodostavat merkittävän osan. Liikennetutkimusten mukaan lasten ja nuorten kyyditseminen henkilöautolla harrastuksiin on yleistyvä trendi. Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat -selvityksessä on tarkasteltu lasten ja nuorten keskuudessa Suomen seuraharrastetuimman lajin harrastusmatkoilla liikkumista. Hankkeen aikana on muun muassa selvitetty kyselyin ja haastatteluin kulkutapavalintaan vaikuttavia tekijöitä ja testattu kestävää liikkumista edistäviä työkaluja. Hanke on toteutettu yhteistyössä Ilveksen Tampereen seudulla asuvien juniori-ikäisten jalkapalloilijoiden kanssa. Hanke on saanut tukea valtakunnallisesta Liikenneviraston, liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön ja KKI-ohjelman rahoittamasta liikkumisen ohjauksen ohjelmasta Tampereen kaupungin sivitys- ja elämänlaatupalvelut, kaupunkiympäristön kehittäminen sekä ECO2-hanke ovat olleet rahoittamassa ja ohjaamassa hanketta. Hankkeen ohjausryhmässä ovat olleet mukana: Matti Holopainen Liikennevirasto Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö Sara Lukkarinen Motiva Oy Lauri Savisaari Tampereen kaupunki, Tilaajaryhmän Sivistys- ja elämänlaatupalvelut Timo Seimelä Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Elli Kotakorpi Tampereen kaupunki, ECO2-hanke ( asti) Krista Willman Tampereen kaupunki, ECO2-hanke ( ) Sanna Ovaska Tampereen kaupunki, LION ( alkaen) Timo Korsumäki Hämeen Liikunta ja Urheilu / Valo Jarmo Tuomiranta Palloliitto, Tampereen piiri Markus Paananen Ilves Jalkapallo ry Risto Valkeala Ilves Jalkapallo ry Hankkeen toteutuksesta ovat vastanneet Heljä Aarnikko ja Anna Korpinen Sito Oy:stä. Tampereella kesäkuussa 2013

4

5 SISÄLTÖ 1 HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET HARRASTUSMATKUSTAMISEN NYKYTILA Suomalaisten matkustaminen Vapaa-ajan matkustaminen JALKAPALLO HARRASTUKSENA Jalkapallon harrastajamäärät Jalkapalloilu Tampereen seudulla JALKAPALLOILUN NYKYTILA Liikkumiskysely Jalkapalloilun olosuhteet Mahdollisuudet ja haasteet KOKEILUTOIMINTA Seuratasolla toteutetut toimenpiteet Toiminta kummijoukkueiden kanssa YHTEENVETO Johtopäätöksiä Toimenpide-ehdotukset JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET LIITTEET Toimenpidekortit Hanke on saanut tukea osana valtakunnallista Liikenneviraston, liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön ja KKIohjelman rahoittamaa liikkumisen ohjauksen ohjelmaa

6 2 (36) Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 1 Hankkeen tausta ja tavoitteet Arjen liikkuminen autoistuu, mikä ilmenee lähes kaikissa ikäryhmissä jalankulun ja pyöräilyn vähenemisenä. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan myös lasten ja nuorten pyöräily ja jalankulku on vähentynyt. Mopon ja mopoauton käyttö on vähentänyt erityisesti vuotiaiden nuorten jalankulkua ja pyöräilyä. Ilmiö on huolestuttava, koska lapsena ja nuorena omaksutaan aikuisiällä vaikuttavat liikkumistottumukset. 1 Viimeaikaisen tutkimustiedon mukaan on osoitettu, että liikkumaton elämäntapa ja sitä kautta myös terveyden riskitekijät siirtyvät aikuisikään voimakkaammin kuin aktiivinen elämäntapa. 2 Vapaa-ajan liikuntaharrastaminen kasvaa, mutta päivittäinen fyysinen aktiivisuus vähenee. Arjen liikkumisen vähetessä ollaan tilanteessa, jossa eivät edes kaikki järjestetyn liikunnan parissa harrastavat lapset liiku suositusten mukaista määrää. Lisäksi järjestetyn liikunnan parissa harrastavista noin % lopettaa harrastamisen kokonaan vuotiaana. 2 Lasten tekemistä harrastus- ja huvimatkoista merkittävä osa kuljetaan matkustajana henkilöautossa. Helsingin seudulla 7 11-vuotiaiden osalta jopa 65 % näistä matkoista liikutaan kyyditettävänä. Vierailumatkat, joihin kuuluvat matkat kavereiden luo, tehdään pääosin kävellen ja pyöräillen. Hieman vanhemmilla lapsilla, vuotiailla, noin viidesosa harrastus- ja huvimatkoista tehdään joukkoliikenteellä. 3 Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1 2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Ruutuaika viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä. Päivittäinen fyysisen aktiivisuuden perussuositus 7 18-vuotiaille on liikkua 1 2 tuntia päivässä monipuolisella tavalla. 4 Kohtuullisen pituiset, alle viiden kilometrin pituiset harrastusmatkat, olisi yleensä mahdollista liikkua jalan tai polkupyörällä auton kyydissä istumisen sijaan. Usein kyse on totutun tavan muuttamisesta tai vanhemman rohkeudesta kannustaa lasta itsenäiseen liikkumiseen. Tavoitteet Selvityksessä tarkastellaan jalkapalloharrastajien matkoja harjoituksiin Tampereen kaupunkiseudulla. Vaikka kohderyhmänä ovat yhden lajin harrastajat, on jalkapalloa harrastavia niin seudullisesti kuin valtakunnallisestikin huomattava määrä. Selvityksen kohderyhmärajauksesta huolimatta, saatavia tuloksia voidaan soveltaa muiden joukkuelajien harrastusmatkoihin. Tampereella jalkapallo on yksi suosituimmista lajeista, joka liikuttaa lapsia ja nuoria. Pelaajia on Tampereen seudulla arviolta kymmenisentuhatta, joista yksin Ilveksessä pelaa noin Jalkapalloon liittyvät harrastusmatkat edustavat siten merkittävää määrää lasten ja nuorten harrastusmatkoista. 1 Liikennevirasto: Henkilöliikennetutkimus , Suomalaisten liikkuminen -tutkimusraportti 2 Nuorten harrasteliikunnan kehittäminen VALTION LIIKUNTANEUVOSTON JULKAISUJA 2012:2 3 Liikkuminen vapaa-ajalla. Tiehallinnon selvityksiä 28/ Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7 18-vuotiaille, Nuori Suomi 2008

7 Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 3 (36) Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa kulkutapavalinnoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä jalkapallon harrastusmatkoilla sekä kehittää ja testata keinoja autokyytien vähentämiseksi. Tarkasteltavia asioita ovat muun muassa: tekijät, jotka vaikuttavat harrastuksiin kyyditsemiseen mahdollisuudet lisätä kävelyä ja pyöräilyä sekä joukkoliikenteen käyttöä ja kimppakyytejä autokyytejä korvaamaan kaupungin ja urheiluseurojen keinot ja mahdollisuudet vaikuttaa autolla kyyditsemisen vähentämiseen kulkumuotovalintoihin kohdistuva vaikuttaminen (markkinointi, viestintä, liikkumissuunnitelmat, kokeilumahdollisuudet) suositusten ja toimintamallien muodostaminen

8 4 (36) Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 2 Harrastusmatkustamisen nykytila 2.1 Suomalaisten matkustaminen Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan yli 6-vuotiaiden suomalaisten matkustaminen on säilynyt edelliseen tutkimukseen ( ) nähden lähes muuttumattomana. Suomalainen tekee keskimäärin kolme kotimaanmatkaa vuorokaudessa ja matkan keskipituus on noin 15 kilometriä. Suurin muutos edellisiin henkilöliikennetutkimuksiin nähden on tapahtunut matkoihin käytetyssä ajassa. Nopeampien, moottoroitujen kulkutapojen käyttö on yleistynyt kävelyn ja pyöräilyn kustannuksella. Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuus on laskenut lähes kaikilla ikäryhmillä edellisiin tutkimuksiin nähden. Henkilöautoilu on yleistynyt myös lyhyillä, alle kolmen kilometrin mittaisilla matkoilla. 1 Kuvassa 2.1 on esitetty Henkilöliikennetutkimuksen ( ) mukainen suomalaiset tekemien matkojen kulkutapajakauma. julkinen liikenne yhteensä 0,24 matkaa 8,2 % muu yksityinen liikenne 0,11 matkaa 3,8 % jalankulku 0,61 matkaa 21,2 % henkilöauto matkustaja 0,44 matkaa 15,2 % henkilöauto kuljettaja 1,25 matkaa 43,1 % 2,89 matkaa / hlö / vrk polkupyörä 0,24 matkaa 8,3 % muu kevyt liikenne 0,01 matkaa 0,3 % Kuva 2.1 Suomalaisten tekemien kotimaanmatkojen kulkutapajakauma (Tiedot: HLT ) Lasten itsenäinen elinpiiri kasvaa luonnollisesti iän myötä. Henkilöliikennetutkimuksessa ( ) mukaan 6 14-vuotiaiden lasten itsenäiset elinpiirit kasvavat tasaisesti lapsen kasvaessa. Esimerkiksi 6-vuotiaiden elinpiirin laajuus on noin 6 kilometriä kun taas 13-vuotiaalla se on yli kaksinkertainen (noin 13 kilometriä). Elinpiirin kasvaessa yleistyvät itsenäinen polkupyörän ja joukkoliikenteen käyttö. 9-vuotiaista alkaen pyörän ja joukkoliikenteen käytön osuudet kasvavat merkittävästi (kuva 2.2) 1 Kuva 2.2 Lasten ja nuorten itsenäisen elinpiirin laajuus (vasen) ja itsenäisesti tehtyjen matkojen kulkutapajakaumat (oikea) (Tiedot: HLT )

9 Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 5 (36) Eri henkilöiden kuljettamistarkoituksessa tehtyjä kyyditysmatkoja on 8 % suomalaisten tekemistä matkoista (keskimäärin 0,22 matkaa / henkilö / vuorokausi). Valtakunnallisesti kyyditysmatkoista 9 % suuntautuu johonkin liikuntapaikkaan. Lähes puolet kaikista kyyditysmatkoista on lasten kyyditsemistä. Nuorten kyyditysmatkat ovat hieman vähentyneet, mutta samanaikaisesti nuorten itsenäinen liikkuminen mopoilla ja mopoautoilla on kasvanut. Nuorten kyyditsemisen laskusta huolimatta voidaan todeta, että kyyditsemisellä on merkittävä rooli liikennesuoritteen kannalta Vapaa-ajan matkustaminen Vapaa-ajan matkojen osuus kaikista suomalaisten tekemistä matkoista on 37 %. 1 Kuvassa 2.3 on esitetty suomalaisten tekemien kotimaanmatkojen jakautumista matkan tarkoituksen mukaan. mökki 0,04 matkaa 1 % muu vapaa-aika 0,74 matkaa 25 % 2,89 matkaa / hlö / vrk työ 0,48 matkaa 17 % koulu, opiskelu 0,19 matkaa 7 % työasia 0,11 matkaa 4 % vierailu 0,33 matkaa 11 % ostos, asiointi 1,01 matkaa 35 % Kuva 2.3 Suomalaisten kotimaanmatkat matkan tarkoituksen mukaan (Tiedot: HLT ) Vapaa-ajan matkoista eniten tehdään vierailumatkoja. Tämän jälkeen tulevat liikuntaan liittyvät vapaa-ajan matkat (14 % vapaa-ajan matkoista) ja kolmantena muihin harrastuksiin ja vapaa-ajan toimintaan liittyvät matkat (14 %). 1 Tampereen seudulla joka neljäs matka on vapaa-ajan matka (huvi- ja harrastusmatkat, vierailumatkat ja ulkoilumatkat). Alle 12-vuotiaat tekevät Tampereella noin 30 % matkoistaan (pojat 32 %, tytöt 24 %) matkustajana henkilöautossa vuotiailla henkilöautossa matkustajana tehtyjen matkojen osuus laskee alle viidennekseen (pojat 18 %, tytöt %). Samanaikaisesti iän myötä nuorten joukkoliikenteen käyttö lisääntyy vuotiaiden parissa joukkoliikenne on kulkutapana lähes puolilla heidän tekemistään matkoista. Tampereen kaupunkiseudun muissa kunnissa henkilöautossa kyyditseminen vähenee vain hieman nuorten iän myötä. 5 5 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012, Henkilöliikennetutkimus

10 6 (36) Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 3 Jalkapallo harrastuksena 3.1 Jalkapallon harrastajamäärät Kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan valtaosa (92 %) 3 18-vuotiaista suomalaislapsista ja -nuorista harrastaa urheilua. Tämä tarkoittaa kaikkiaan lähes lasta ja nuorta. Harrastustilastojen mukaan jalkapallo on voimakkaasti kasvattanut suosiotaan viimeisten kymmenen vuoden aikana ja se on lasten ja nuorten parissa suosituin urheilulaji. Jalkapallon jälkeen suosituimpia lajeja ovat pyöräily ja uinti. 6 Jalkapalloa harrastaa lähes lasta- ja nuorta (3 18-vuotiaat) Suomessa. Harrastajamäärä pitää sisällään sekä omatoimisesti lajia harrastavat, että seuroissa pelaavat. Aktiivisesti urheiluseuroissa jalkapalloa harrastavien määrä on Jalkapallo on selvästi seuraharrastuin urheilulaji lasten ja nuorten keskuudessa. Vertailukohtana voi mainita seuraavaksi suosituimpina lajeina voimistelun ( seuraharrastajaa) ja jääkiekon ( seuraharrastajaa). Jalkapallon junioripelaajista noin neljäsosa on tyttöjä, joiden määrä on pysynyt melko tasaisena viime vuosien aikana (kuva 3.1). Poikien keskuudessa jalkapallo on selvästi suosituin urheilulaji, jota harrastaa 34 % urheilevista suomalaisista 3 18-vuotiaista pojista. 6 Kuva 3.1 Rekisteröityjen pelaajien määrän kehitys sukupuolen mukaan. (Tiedot: Palloliitto) 6 Nuori Suomi: Kansallinen liikuntatutkimus , Lapset ja nuoret

11 Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 7 (36) Kaikista seuroissa harrastavista lapsista ja nuorista noin kolmasosa (38 %) käy harjoituksissa vähintään kolme kertaa viikossa. Harrastusmäärät kytkeytyvät voimakkaasti harrastajan ikään. Alle kouluikäiset käyvät harjoituksissa tyypillisesti kerran viikossa. Iän myötä harrastuskertojen määrä kasvaa ja vuotiaista yli puolet käy vähintään kolme kertaa viikossa seuran harjoituksissa. 6 Lasten ja nuorten liikunnan harrastaminen on tutkimusten mukaan kasvanut Suomessa kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Samanaikaisesti kuitenkin lasten ja nuorten arvioidaan olevan huonokuntoisempia kuin aiemmin. Liikkumistutkimuksissa on arvioitu, että vaikka lapset ja nuoret harrastavat yhä enemmän liikuntaa, ovat liikkumistavat muuttuneet ja todellisuudessa liikutaan yhä vähemmän. 6 Kävelyyn ja pyöräilyyn kannustaminen harrastusmatkojen kulkutapana on yksi tapa lisätä fyysistä liikkumista lasten ja nuorten parissa. 3.2 Jalkapalloilu Tampereen seudulla Valtakunnan tasolla urheiluseuroissa jalkapalloa harrastavien osuus vuonna 2011 oli kaikista jalkapalloilijoista puolet (52 %) eli noin lasta ja nuorta. Noin joka kymmenes jalkapalloa seurassa harrastava on Palloliiton Tampereen piirin alueelta (noin pelaajaa). Tampereen piirin alueella on seuraharrastajien lisäksi nelisen tuhatta seuratoiminnan ulkopuolella jalkapalloa harrastavaa lasta ja nuorta. 7 Suurimmat Tampereen piirin jäsenseurat ovat Ilves Jalkapallo ja Tampereen Pallo-Veikot. Muita Tampereen piirin seuroja ovat mm. Tampereen Kisatoverit ja Tampereen Peli-Pojat-70. Näiden seurojen lisäksi Tampereen seudulla on paljon pieniä 1 2 joukkueen seuroja. Hankkeen kummiseurana toiminut Ilves on jäsenmäärältään Palloliiton Tampereen piirin suurin seura; joka neljäs Tampereen piirin alueen seuraharrastaja pelaa Ilveksessä (3 600 jäsentä). 8 Ilveksessä toiminta jakautuu kahteen erityyppiseen harrastamiseen; kaupunginosatoiminta ja ikäkausitoiminta. Kaupunginosatoiminta on nimensä mukaisesti lähikenttätoimintaa. Painopiste on nuoremmissa ikäryhmissä (4 10-vuotiaat) ja toimintakausi ajoittuu kesäaikaan (toukokuusta lokakuuhun). Toiminta on kaikille avointa ja kohtuuhintaista. Lähikenttätoiminta lisää kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia ja tukee lasten omatoimisia liikkumismahdollisuuksia harrastusmatkoilla. Ikäkausitoiminta ei ole kaikille avointa vaan kilpailullisempaa ympäri vuoden tapahtuvaa lajiharjoittelua. Saman ikäkausijoukkueen pelaajat voivat asua eri kaupunginosissa tai Tampereen seudulla eri kunnissa. 7 Palloliitto: Rekisteröityjen pelaajien tilastot vuodelta 2011 (virallisen kilpailutoiminnan pelipassipelaajat) 8 Ilves Jalkapallo ry: Jäsenmäärät

12 8 (36) Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 4 Jalkapalloilun nykytila Ilveksen jalkapallojuniorien harrastusmatkojen nykyisiä kulkutapavalintoja kartoitettiin Internet-kyselyllä kesällä Liikkumiskyselyllä saatiin tietoa kulkutapavalinnoista, niihin vaikuttavista tekijöistä ja halukkuudesta liikkua kestävämmin. Tietoa jalkapalloilun olosuhteista ja harjoitustoiminnan nykyisestä organisoitumisesta saatiin asiantuntijahaastatteluissa. Haastateltavia tahoja olivat seuran edustajat: Ilveksen valmennusjohto, joukkueiden valmentajat sekä Palloliiton ja Hämeen liikunnan ja urheilun edustajat. Lisäksi haastateltavana tahona oli Tampereen kaupungin liikuntapalveluista ja palveluverkon kehittämisestä vastaava taho. 4.1 Liikkumiskysely Kyselyyn saatiin laajan tiedottamisen tuloksena 101 vastausta Ilveksen pelaajilta. Urheiluseuroille toteutetuille kyselyille, jotka eivät suoraa koske seuran ydintoimintaa, on tyypillisesti ollut vaikea saada kattavaa vastausjoukkoa. Kyselyyn saadut vastaukset painottuvat ikäkausitoiminnan (edustusjoukkueet) puolelle, jonka edustajista 76 pelaajaa (75 % kaikista vastanneista) vastasi kyselyyn. Kaupunginosatoiminnan puolelta vastauksia saatiin 25 kpl (25 %). Vastauksista 38 % (38 kpl) edusti jalkapalloilevia tyttöjä. Harjoituskerrat Ikäkausijoukkueissa harrastavat lapset ja nuoret harjoittelevat kesäkaudella tyypillisesti 3 4 kertaa viikossa tai enemmän (93 % vastanneista). Kaupunginosajoukkueissa harrastavat puolestaan harjoittelevat pääosin 1 2 kertaa viikossa (92 % vastanneista). Kuvassa 4.1 on kuvattu ikäkausitoiminnan ja kaupunginosatoiminnan harrastusmäärät kesäkaudella kyselyn tulosten perusteella. 4,0% kaupunginosatoiminta 0,0% 4,0% ikäkausitoiminta 6,6% 26,3% 1-2 kertaa 3-4 kertaa 4-5 kertaa yli 5 kertaa 27,6% 1-2 kertaa 3-4 kertaa 4-5 kertaa yli 5 kertaa 92,0% N=25 39,5% N=76 Kuva 4.1 Eri harjoitustyyppien harrastusmäärät kesäkaudella (Tiedot: Harrastusmatkakysely Ilveksen pelaajille 2012) Kaupunginosatoiminta loppuu lähes kokonaan talvikauden ajaksi. Ikäkausitoiminnassa harjoittelu jatkuu talviaikaan, mutta viikoittainen harjoitusmäärä vähenee.

13 Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 9 (36) Kulkeminen harjoituksiin ikäkausijoukkueissa Harjoitusmatkat kuljetaan Tampereen seudulla vuodenajasta riippumatta useimmiten henkilöauton kyydissä. Kesäkaudella ikäkausijoukkueiden pelaajista joka viides kulkee harjoituksiin aina ja joka toinen useimmiten henkilöauton kyydissä. Kyselyyn vastanneista reilu kolmannes (38 %) ilmoitti kulkevansa harjoitusmatkojaan säännöllisesti (yhden tai useamman kerran viikossa) kimppakyydillä. Heidän lisäkseen yhtä moni (39 %) kertoi käyttävänsä kimppakyytiä epäsäännöllisesti harjoitusmatkojensa kulkutapana. Kolmanneksella ikäkausitoiminnan vastaajista kimppakyyti oli useimmin harjoitusmatkoilla käytetty kulkutapa talvikaudella. Kesäkaudella kimppakyytien osuus hieman vähenee ja suuri osa kimppakyydeistä luopuvista siirtyy kulkemaan harjoitusmatkansa pyöräillen. Kaiken kaikkiaan joka viides pelaaja useimmiten pyöräilee harjoitusmatkat kesäisin. Kuvassa 4.2 on kuvattu eri kulkutapojen käytön yleisyyttä ikäkausitoiminnan harjoitusmatkoilla kesäkaudella. aina harjoituksiin mennessäni 50 % 40 % 30 % N=76 20 % muutaman kerran kuussa 10 % 0 % useita kertoja viikossa kerran viikossa Kuva 4.2 Henkilöauton rooli ikäkausitoiminnan harjoitusmatkoilla on merkittävä. (Tiedot: Harrastusmatkakysely Ilveksen pelaajille 2012) Bussin käyttö on vähäistä ikäkausitoiminnan parissa. Vaikka yli puolet (54 %) kyselyyn vastanneista ilmoitti kokeilleensa bussia harjoitusmatkoilla, vain 7 % kertoi käyttävänsä bussia yleisimpänä harjoitusmatkojen kulkutapana. Kuitenkin lähes puolet (46 %) bussia kokeilleista ja kokeilemattomista vajaa viidennes (16 %) olisi valmis lisäämään bussin käyttöä harjoitusmatkustamisessaan. Kulkeminen harjoituksiin kaupunginosatoiminnassa HENKILÖAUTO KIMPPAKYYTI BUSSI MOPO/MOPOAUTO POLKUPYÖRÄ KÄVELY Kaupunginosatoiminnassa harjoittelevista vastaajista 64 %:lla pyöräily on useimmin käytetty kulkutapa harjoituksiin. 40 % kulkee kaikki harjoitusmatkat polkupyörällä. 76 % ilmoittaa kokeilleensa pyöräilyä harjoitusmatkoilla ja heistä yli puolet (63 %) olisi valmis myös lisäämään pyöräilyä harjoitusmatkoilla. Kaupunginosatoiminnan harjoituskausi kestää noin viisi kuukautta huhtikuusta lokakuuhun. Kävelyä kaupunginosatoiminnan harjoitusmatkoilla on kokeillut vajaa kolmasosa (28 %) vastanneista. Kuitenkaan kukaan ei kertonut, kaupunginosatoiminnan usein lyhyistä harjoitusmatkoista huolimatta, kulkevansa matkoja pääasiassa kävellen. Kuvan 4.3 kuvaa-

14 10 (36) Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat jassa on esitetty kaupunginosatoiminnan pelaajien eri kulkutapojen käytön yleisyyttä harrastusmatkoilla. aina harjoituksiin mennessäni 40 % N=25 30 % 20 % 10 % muutaman kerran kuussa 0 % useita kertoja viikossa Kuva 4.3 Polkupyörä on yleisin kulkutapa kaupunginosatoiminnan harjoitusmatkoilla. (Tiedot: Harrastusmatkakysely Ilveksen pelaajille 2012) Kaupunginosatoiminnassa viidesosa (20 %) ilmoitti kulkevansa harjoitusmatkat useimmiten henkilöautolla. Kerran viikossa tai useammin autolla kulkevien osuus pysyi niin ikää samassa suurusluokassa (24 %). Bussi on yleisin harjoitusmatkojen kulkutapa vain yhdellä kymmenestä kaupunginosapelaajasta. Bussin käyttäjistä lähes kaikki kulkevat myös koulumatkansa bussilla. Peli- ja turnausmatkojen kulkutavat kerran viikossa HENKILÖAUTO KIMPPAKYYTI BUSSI MOPO/MOPOAUTO POLKUPYÖRÄ KÄVELY Peli- ja turnausmatkoja tehdään kesä- ja talvikaudella yleisimmin 3 4 kertaa kuukaudessa. Matkojen määrä laskee talvikaudella, sillä kaupunginosatoiminnan sarjat päättyvät syksyllä ja ikäkausitoiminnan pelimäärät vähenevät kesään nähden. Tampereella pelattaviin peleihin kuljettaessa henkilöauto on yleisin kulkutapa. Ikäkausitoiminnan ja kaupunginosatoiminnan pelaajista vajaa puolet (44 48 %) ilmoitti kulkevansa pelimatkat aina henkilöauton kyydissä. Aina jollain muulla kulkutavalla kuin henkilöautolla kulkevien osuus oli % välillä. Ikäkausitoiminnassa käytetään myös kimppakyytiä Tampereen sisäisillä matkoilla. Sitä käyttää aina 17 % ikäkausitoiminnan vastaajista peli- ja turnausmatkoilla. Kaupunginosapelaajista 60 % kulkee Tampereen ulkopuolella suuntautuvat peli- ja turnausmatkat aina henkilöautolla. Ikäkausitoiminnassa osuus on yllättäen pienempi (34 %). Kimppakyytien merkitys korostui henkilöauton ohella erityisesti ikäkausitoiminnan pelaajien parissa, Tampereen ulkopuolella pelattaviin peleihin ja turnauksiin matkustettaessa. Ikäkausitoiminnassa harjoittelevista joka neljäs (24 %) käyttää kimppakyytiä aina muille paikkakunnille kulkiessaan.

15 Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 11 (36) Kestävien kulkutapojen käytön esteet Jalkapalloilijat, jotka kulkevat kesän harjoitusmatkansa yleisimmin henkilöauton matkustajana, kokivat kuvan 4.4 mukaiset syyt yleisimpinä esteinä joukkoliikenteen käytölle. Henkilöautoa yleisimmin käyttävien osuus oli 44 % kaikista vastanneista. henkilöautolla kyydittävänä kulkeminen on helpointa 15 % jokin muu syy 4 % kuljen harjoitusmatkat jollain muulla kestävällä kulkutavalla 5 % bussipysäkki on liian kaukana tai bussin käyttö vaatisi liityntäkulkutavan 5 % kodin ja harjoituspaikan välillä ei ole bussiyhteyttä tai vaihdotonta sellaista 28 % busin käyttöön liittyvän tiedon puute 5 % N=130 bussimatka ei ole ajallisesti kilpailukykyinen henkilöautoon nähden 22 % bussien aikataulut eivät sovi minulle tai vaihtoyhteys ei ole toimiva 14 % Kuva 4.4 Henkilöautolla kulkevien esteet joukkoliikenteen käytölle harjoitusmatkoilla (Tiedot: Harrastusmatkakysely Ilveksen pelaajille 2012) Yleisimpiä syitä joukkoliikenteen käyttämättömyydelle olivat vaihdottoman bussiyhteyden puuttuminen kodin ja harjoituspaikan väliltä sekä bussimatkan huono kilpailukyky henkilöautolle ajallisesti. Myös bussiaikataulujen yhteensopivuus linjojen vaihdon ja harjoitusten ajankohtien kanssa sekä henkilöautolla kyyditsemisen helppous nousivat esiin joukkoliikenteen käytön esteiksi. Kävelyn ja pyöräilyn esteistä merkittävimmäksi nousi harjoitusmatkan pituus. Lähes 40 % useimmin harjoituksiin autolla kulkevista ilmoitti, että harjoitusmatka on liian pitkä kuljettavaksi kävellen tai pyörällä. Heistä suuri osa olisi kuitenkin valmis kävelemään 1 2 kilometriä ja pyöräilemään 3 5 kilometrin pituisen matkan harjoituksiin. Muita esteitä kävelylle ja pyöräilylle harjoitusmatkoilla olivat joukkoliikenteen tapaan henkilöautolla kulkemisen helppous sekä kulkutapojen heikko ajallinen kilpailukyky henkilöautolle. Osalla esteenä oli myös kevyen liikenteen reittien heikko tuntemus. Kimppakyytien käytön todettiin olevan yleistä jalkapallon harrastusmatkoilla. 60 % vastanneista (61 vastaajaa) kertoi kulkevansa harjoitusmatkoja kimppakyydillä. Kimppakyydit ovat tavallisimmin kahden tai kolmen pelaajan kyytejä. Kyytiporukoista suuri osa (71 %) on pysyviä, mutta eivät säännöllisesti toimivia. Valtaosa (92 %) kimppakyyteihin osallistuvista lapsista pelaa keskenään samassa joukkueessa Ilveksessä. Kimppakyytien käyttö on henkilöautolla useimmin kulkevilla yhtä yleistä kuin kaikilla vastanneilla keskimäärin, mutta heillä kimppakyydit eivät ole yhtä säännöllisiä ja pysyviä. Suurimpina esteinä kimppakyydin käytölle henkilöautoa käyttävät pitivät kimppakyytien sopimisen vaikeutta ja tiedonsaantia olemassa olevista kimpoista. Nämä esteet esitti henkilöautoa yleisimmin käyttävistä yli puolet (52 %) ja kaikista vastanneista kolmannes (36 %). Kimppakyytien sopimista ja tiedottamista helpottavien apukeinojen tarvetta voidaan näin ollen pitää suurena. Vain kolmasosa autolla yleisimmin kyydittävistä pelaajista ilmoitti, että heidän kyyditsijänsä jää seuraamaan harjoituksia kentän laidalle. Vanhempien jääminen kentän laidalle seuraamaan harjoituksia on yleisempää kaupunginosatoiminnassa, jossa pelaajat ovat nuorempia.

16 12 (36) Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat Vastaajien omat näkemykset Vastaajilta pyydettiin ehdotuksia, miten harrastusmatkojen kulkutapavalintaa voisi muuttaa ja mitkä olisivat lasten ja nuorten mielestä kannustavia keinoja. Kuvassa 4.5 on ryhmitetty avoimissa vastauksissa useimmin esiin nousseita asioita, jotka vaikuttavat kulkutavan valintaan. Merkittävimmältä tekijältä vaikutti harjoitusvuorojen jakoon liittyvät asiat. Ongelmana pidetään harjoitusaikojen ja -kenttien jatkuvaa vaihtuvuutta, jonka seurauksena vakituisten pyöräily- tai bussireittien opettelu on vaikeaa. Toisinaan koulusta harjoituksiin kulku on haasteellista kestävillä kulkutavoilla, sillä aikataulut ovat liian tiukkoja. Lisäksi tiedonsaanti kimppakyytiporukoista koettiin haasteena. Aina ei edes yhden joukkueen sisällä saa tietoa kyydeistä, porukoista ja kyytitarpeista. Nämä tekijät vaikuttavat vastaajien näkemyksen mukaan voimakkaimmin mahdollisuuksiin lisätä kestäviä kulkutapoja jalkapallon harrastusmatkoilla. Jos joukkueen sisällä olisi paremmin tiedossa, missä kukin asuu, voisi yhdessä kulkemista eri kulkutavoilla lisätä 12 % Jos harjoituspaikalle olisi vaihdoton bussiyhteys ja aikataulut sopisivat harjoitusajankohtien kanssa paremmin yksiin 19 % Muu asia 8 % Jos harjoituskentät olisivat lähempänä kotia tai harjoituskentät eivät vaihtelisi viikoittain 43 % N=75 Jos kimppakyydeistä sopiminen olisi helpompaa ja olemassa olevista kyydeistä saisi helpommin tiedon 19 % Kuva 4.5 Kestävien kulkutapojen käyttöä lisäävät tekijät jalkapallon harrastusmatkoilla (Tiedot: Harrastusmatkakysely Ilveksen pelaajille 2012)

17 Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 13 (36) Kyselyssä tiedusteltiin lisäksi ideoita, jotka lisäisivät kestävien kulkutapojen käyttöä ja soveltuisivat parhaiten kestävien kulkutapojen käyttöön kannustamiseen lasten ja nuorten parissa. Esiin nousivat muun muassa seuraavat asiat: Kimppakyytejä varten pitäisi olla oma nettisivusto, johon voisi ilmoittaa kulkutarpeita ja tarjota kyytiä. Ideaalia olisi jos harjoitukset pystyttäisiin järjestämään aina samassa paikassa ja tietysti mahdollisimman lähellä kotia. Reitti tulisi tutuksi ja pyöräily/kävely/bussilla olisivat mahdollisia. Helpottaisi koko perheen elämää. Asiaa auttaisi, jos kerrottaisiin kuinka hyödyllistä se on, sekä terveellistä. Zempattaisiin heitä eri kulkutapoihin seuran ja valmentajien Vieraspeleihin on kenttäkartat seuran nettisivuilla, mutta niiden yhteydessä voisi olla myös ohjeet bussilla kulkemiseen saman tien. Vanhempien esimerkki, kannustus, turvalliset reitit ja hyvät tukipalvelut ovat tärkeitä. Seuran olisi hyvä tiedottaa reiteistä harkkapaikoille. Koko ajan vaihtuvat harjoituspaikat ympäri kaupunkia vaativat melkein sihteerin, joka laatii ajosuunnitelman viikoksi. Olisi selkeämpää, jos harjoituspaikkoja olisi korkeintaan kaksi. Jos harjoitukset olisivat aina samassa paikassa ja samaan aikaan, voisi hyvin opetella bussireitit ja aikataulut. Harjoitusten pitäisi myös loppua ilmoitettuna aikana, muuten ei bussilla kulkeminen onnistu turvallisesti. Jos kimppakyytejä olisi tarjolla, niin niillä mentäisiin harkkoihin. Olisi kiva, jos olisi joku kaveri, jonka kanssa voisi mennä harkkoihin. Iän karttuminen mahdollistaa eri kulkutavat. Sitten kun tulee vuosi tai pari lisää ikää, onnistuu eri puolille kaupunkia meno polkupyörällä itsenäisesti. Bussimatkat eivät ole poissuljettuja, jos kentät olisivat edes jotenkin reitillä. Koulun jälkeen ei ehdi kovin monimutkaisia bussiyhteyksiä käyttämään.

18 14 (36) Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 4.2 Jalkapalloilun olosuhteet Harrastuspaikkojen sijainti ja harjoitusvuorojen jakaminen joukkueille vaikuttavat harrastusmatkojen kulkutapamahdollisuuksiin kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osalta. Vakituiset harrastuspaikat mahdollistavat reittien opettamisen lapsille ja kestävien kulkutapojen käyttömahdollisuuden. Viikoittain vaihtuvat harjoituspaikat puolestaan vähentävät kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen palveluiden käyttömahdollisuuksia lasten liikkuessa harrastepaikoille. Vuorojen jakaminen on kaksivaiheinen prosessi; ensin käytettävissä olevat vuorot jaetaan Palloliiton Tampereen piirin jalkapalloseurojen kesken ja sen jälkeen vuorot jaetaan seurassa harrastavien joukkueiden kesken. (kuva 4.6) Asiantuntijahaastattelujen perusteella voidaan todeta, että kysyntä ylittää tarjonnan harjoituspaikkojen vuorotarjonnassa kesäaikaan ulkokenttien osalta. Etusijalla vuoroja annettaessa ovat ylempien sarjojen joukkueiden harjoitteluolosuhteiden turvaaminen. Tampereen kaupungin alueella harjoituskenttien laatu vaihtelee hiekkakentistä tekonurmi- ja nurmikenttiin. Käytännössä tekonurmi- ja nurmikenttien harjoitusvuorot jaetaan ikäkausijoukkueille ja ylemmissä sarjoissa pelaaville joukkueille. Kaupunginosajoukkueet (kaikille avoimet joukkueet) harjoittelevat lähinnä hiekkakentillä. Harjoitusvuorojen jakaminen Kenttätyöryhmä Palloliiton ja seurojen edustajat Vuorojen jako 3 kertaa vuodessa Perusteena seuran joukkueiden osuus piirin kaikista joukkueista = harjoitusvuorojen osuus jaettavista vuoroista Etusijalla ylemmissä sarjoissa pelaavat joukkueet Viikonlopuille ei jaeta harjoitusvuoroja vuorot varattu pelitoiminnalle Osa kentistä varattu vain pelitoimintaan Jalkapalloseura (Ilves) Poistetaan jaettavista vuoroista messujen yms. vuoksi ei käytettävät vuorot Ikäkausijoukkueille pyritään turvaamaan tasapuoliset olosuhteet:ensisijaisesti pyritään takaamaan vakioharjoituspäivä, toissijaisesti vakioajankohta - vakioharjoituspaikka ei yleensä ole mahdollinen Kuva 4.6 Harjoitusvuorojen jakoprosessi Tampereella Ilveksessä noudatetaan harjoitusvuorojen jakamisessa käytäntöä, jonka mukaan kaikille ikäkausijoukkueille pyritään tarjoamaan tasapuoliset harjoitusolosuhteet. Ilveksen ensimmäinen kriteeri harjoitusvuorojen jaossa on se, että joukkueilla säilyisivät harjoituspäivät vakioina. Seuraava kriteeri on harjoitusajankohdan säilyttäminen vakiona, mutta tämä aiheuttaa jo usein haasteita ensimmäisen kriteerin täyttymiselle. Yleensä yhdellä ikäkausijoukkueella on noin 3 5 eri kenttää, joiden välillä harjoituspaikka vaihtelee. Kuvassa 4.7 on esimerkki erään ikäkausijoukkueen ja erään kaupunginosajoukkueen harjoituspaikoista ja joukkueen pelaajien asuinpaikoista. Kaupunginosatoiminnassa harjoittelupaikka säilyy yleensä koko kauden samalla kentällä. Usein pelaajien asuinpaikoista merkittävä osa sijoittuu viiden kilometrin ulottuvuudelle kentästä. Ikäkausitoimin-

19 Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 15 (36) nassa harjoituspaikat vaihtelevat tyypillisesti kahden tai kolmen viikon periodeissa ja harjoituspaikkoja on useita. Kuva 4.7 Ikäkausijoukkueen ja kaupunginosajoukkueen harjoituspaikkojen vaihtuvuus 4.3 Mahdollisuudet ja haasteet Muutoshalukkuus Joka neljäs vastaaja ilmoitti kokeilleensa harjoitusmatkoilla kävelyä, 67 % polkupyörää, 52 % bussia ja 81 % kimppakyytiä. Polkupyörää kokeilleista kaksi kolmasosaa olisi valmis lisäämään kulkutapaa nykyisestä käyttömäärästä harjoitusmatkoilla. Vastaavasti bussia kokeilleista puolet ja kimppakyytiä kokeilleista 70 %. Noin 40 % vastanneista olisi valmis kokeilemaan pyöräilyä 3 5 kilometrin harjoitusmatkoilla ja neljäsosa yli 5 kilometrin matkoilla. Ne vastaajat, jotka eivät vielä ole kokeilleet edellä mainittuja kulkutapoja harjoitusmatkoilla, olisivat myös valmiita kokeilemaan niitä. Kokeiluhalukkuutta löytyi niiltä, joilla ei ollut aiempaa kokemusta harjoitusmatkoilla: pyöräilystä kolmasosa olisi halukas kokeilemaan bussilla kulkemisesta 17 % olisi valmis kokeilemaan Potentiaaliset muutosryhmät kulkutapavalintaan vaikuttamisen kannalta kyselyn perusteella olivat: Ikäkausijoukkueissa harjoittelevat Aina tai useimmiten henkilöautolla kyyditettävät. 75 % piti mahdollisena kimppakyydillä liikkumisen lisäämistä, puolet pyöräilyn lisäämistä ja kolmasosa olisi valmis lisäämään pyöräilyä. Kaupunginosapelaajat, jotka olisivat valmiita lisäämään pyöräilyä. 40 % kyselyyn vastanneista kaupunginosajoukkueiden pelaajista ilmoitti kulkevansa harjoitusmatkat aina polkupyörällä ja reilu kolmannes (36 %) pyörällä yhden tai useamman kerran viikossa. Heistä kaksi kolmasosaa (67 %) olisi valmis lisäämään pyörän käyttöä nykyisestään harjoitusmatkoilla. Turnausmatkoilla kimppakyytien ja bussin käytön lisääminen. Lähes puolet vastanneista pelaajista ilmoitti käyttävänsä henkilöautoa aina Tampereen kaupungin alueella pelattavaan peliin tai turnaukseen mennessään. Heistä yli puolet (56 %) olisivat valmiita lisäämään kimppakyytejä pelimatkoilla ja 13 % olisi valmis lisäämään bussilla kulkemista pelimatkoilla.

20 16 (36) Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat Mitä vaikutuksia kulkutapamuutoksilla on? Harrastuskertojen lukumäärän ja harrastajamäärien avulla voidaan arvioida harrastusmatkustamisen volyymia ja matkamääriä. Kyselyyn vastanneet, ikäkausitoiminnassa pelaavat lapset ja nuoret, käyvät kyselytulosten mukaan seuran harjoituksissa kesäkaudella yleisimmin 4 5 kertaa viikossa ja talvikaudella 3 5 kertaa viikossa. Keskimäärin harjoituksiin liittyviä edestakaisia matkoja tehdään noin 4 kappaletta viikkoa kohden. 700 ikäkausipelaajan osalta se tarkoittaa noin viikoittaista edestakaista harjoitusmatkaa ja vuositasolla arvioilta matkaa. Vastaavasti Ilveksen kaupunginosatoiminnassa mukana olevista valtaosa ilmoitti käyvänsä seuran harjoituksissa kesäkaudella (noin 5 kuukautta) keskimäärin 1 2 kertaa viikossa. Oletuksella, että edestakaisia harjoitusmatkoja tehtäisiin keskimäärin yksi viikkoa kohden, tarkoittaisi se kaupunginosatoiminnan kohdalla noin viikoittaista edestakaista harjoitusmatkaa. Vuositasolla tämä yhden seuran kaupunginosatoiminnan harjoitusmatkojen matkamäärä on noin matkaa. Kuvassa 4.8 on kuvattu harjoitusvuorojen matkamäärien jakautumista harjoitusmuotojen kesken. Kuva 4.9 hahmottaa henkilöautomatkojen syntyä harjoitusmuotojen harjoitusmatkoilla. Kuinka monta harrastusmatkaa? Ikäkausitoiminta 700 harrastajaa Kaupunginosatoiminta harrastajaa Keskimäärin 5 kertaa viikossa, Toimintakausi noin 11 kk Keskimäärin kerran viikossa, Toimintakausi noin 5 kk Viikossa 3500 matkaa 11 kk -> Viikossa 2900 matkaa 5 kk -> Kuva 4.8 Ilveksen pelaajien vuoden harjoitusmatkamäärät eri harrastusmuodoissa. Nykyisin henkilöautolla harjoituksiin (ei kimppakyyti) Ikäkausitoiminta Joka viides aina autolla harjoituksiin (140 matkaa). Joka kolmas useita kertoja viikossa autolla harjoituksiin (231 matkaa). Kaupunginosatoiminta Joka viides useimmin autolla harjoituksiin (580 matkaa). Viikossa 1855 henkilöautomatkaa Viikossa 580 henkilöautomatkaa Kuva 4.9 Henkilöautolla kyyditseminen harjoituksiin

21 Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 17 (36) Kestävän liikkumisen esteet Harrastuspaikkojen sijainti ja harjoitusvuorojen jakaminen joukkueille vaikuttavat harrastusmatkojen kulkutapamahdollisuuksiin kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osalta. Vakituiset harrastuspaikat mahdollistavat reittien opettamisen lapsille ja kestävien kulkumuotojen käyttömahdollisuuden. Viikoittain vaihtuvat harjoituspaikat puolestaan vähentävät kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen palveluiden käyttömahdollisuuksia lasten liikkuessa harrastepaikoille. Toimivat kimppakyydit ovat käyttäjänäkökulmasta parhaimmillaan perheen arkea helpottava ja sosiaalinen tapa kulkea harjoituksiin. Tiedonsaanti kimppakyytiporukoista koettiin haasteelliseksi. Aina ei edes yhden joukkueen sisällä saa tietoa kyydeistä, porukoista ja kyytitarpeista. Kimppakyydit ovat yleisempiä pitkään yhdessä harjoitelleissa joukkueissa, joissa pelaajat ja vanhemmat tuntevat toisensa. Ikäkausitoiminnan suuret harjoitusmäärät vaikuttavat voimakkaasti perheiden arkeen ja ajankäyttöön. Yhdeksän kymmenestä ikäkausitoiminnan pelaajasta on kokeillut kimppakyytiä harjoitusmatkalla, ja heistä vain neljäsosa ei olisi valmis lisäämään sen käyttöä nykyisestä. Kimppakyytien lisäämisessä onkin nähtävissä kasvupotentiaalia, jos niiden edistämiseen löydetään toimivia keinoja. Niiden huomattavaa roolia harrastusmatkojen kulkutapavalinnassa voidaan pitää positiivisena asiana. Bussinkäyttö ja ikäkausitoiminta Kulkutavan vähäinen käyttö selittyy osin bussin käyttöön tottumattomuudella. Vain 15 % ikäkausitoiminnan pelaajista kulkee koulumatkansa bussilla. Toinen merkittävä syy bussin käyttämättömyydelle on vaihtuvat harjoituspaikat. Nuorimmat ikäkausijoukkueiden pelaajat ovat noin 10-vuotiaita, joista useimmat käyvät koulua lähikoulussa. Koulumatkat tehdään kävellen tai pyöräillen, jolloin kokemusta bussilla liikkumisesta ei ole. Harjoituspaikkojen ja -aikojen jatkuva vaihtuminen edellyttäisi usean erilaisen bussireitin opettelua, mitä tuskin voi 10-vuotiaalta odottaa.

22 18 (36) Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 5 Kokeilutoiminta Hankkeen aikana toteutettiin erilaisia pilottikokeiluja, joilla pyrittiin kävelyn, pyöräilyn, kimppakyytien ja joukkoliikenteen käytön lisäämiseen harjoitusmatkoilla. Kohderyhmänä olivat Ilveksessä jalkapalloa harrastavat lapset ja nuoret. Kokeiluja tehtiin hankkeelle nimettyjen kummijoukkueiden parissa ja koko seuran tasolla. 5.1 Seuratasolla toteutetut toimenpiteet Seuratasolla toteutetut toimenpiteet painottuivat yleistiedottamiseen liikkumisvalinnoista ja niiden mahdollisuuksista. Lisäksi kannustettiin eri kulkutapojen kokeiluun toimenpiteiden yhteydessä. Seuratoimintaan kehitettiin valmiita työkaluja seuratason toimenpiteiden itsenäiselle toteuttamiselle jatkossa. Valtakunnalliset teemaviikot Valtakunnallinen pyöräilyviikko ( ) - Seuran pelaajien kannustaminen pyöräilyyn ja kestäviin valintoihin teemaviikon aikana: pyöräilyn terveysvaikutuksista muistuttaminen - Asian konkretisointi kytkemällä pyöräilyn hyödyt pelaajan yleiskunnon kehittämismahdollisuuteen - Teemaviikosta tiedottaminen seuran Internet-sivuilla ja automaattijakona seuran joukkueenjohtajien sähköpostiin, joiden kautta tieto pelaajille - Toimenpiteen kohderyhmänä seuran pelaajat ja heidän vanhempansa - Valmiin tiedotusmateriaalin tarjoaminen seuran käyttöön Kansainvälinen Liikkujan viikko ( ) - Seuran pelaajien kannustaminen kestäviin kulkutapavalintoihin ja eri kulkutapojen kokeiluun teemaviikon aikana - Viikon teemapäivien hyödyntäminen viestinnässä ja eri kulkutapojen kokeilemiseen kannustamisessa (esim. kimppakyytipäivä otollinen harrastusmatkoille) - Teemaviikosta tiedottaminen seuran Internet-sivuilla ja automaattijakona seuran joukkueenjohtajien sähköpostiin, joiden kautta tieto pelaajille - Toimenpiteen kohderyhmänä seuran pelaajat ja heidän vanhempansa - Valmiin tiedotusmateriaalin tarjoaminen seuran käyttöön Hankeen kummiseura Ilves piti teemaviikoista tiedottamista hyvänä tapana kannustaa pelaajia eri kulkutapojen kokeiluun, ja haluaisi toteuttaa vastaavaa tiedottamista jatkossakin. Ilves on toteuttanut pyöräilyn teemaviikkoja ennen hanketta pienemmässä (ryhmä-/joukkuetason) mittakaavassa. Valmiiden työkalujen, kuten hankkeen aikana tuotetun materiaalin avulla teemaviikoista tiedottaminen onnistuu jatkossa seuran laajuisesti pienellä vaivalla.

23 Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 19 (36) Urheilutapahtumien liikkumisen ohjaus Turnausjärjestelyt Ilveksen turnauksissa kesällä 2012 o - Turnausjärjestelyillä mahdollistettiin viihtyisä ja turvallinen turnausalue ja tarjottiin erilaisia vaihtoja turnaukseen saapumiselle. - Turnausjärjestelyt pitivät sisällään: o Tiedottamista turnaukseen saapumisen kulkutapavaihtoehdoista ja tarjonnasta: joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen reittioppaiden sivuille ohjaaminen sekä muun muassa pysäköintiratkaisuista, joukkoliikenteen pysäkkien sijainnista ja pelaajien jättöpaikasta tiedottaminen o Autoton alue: alueen rauhoittaminen henkilöautoilta (puomi), urheilupuiston viihtyisyyteen ja turvallisuuteen vaikuttaminen Pyörällä saapumiseen kannustaminen: väliaikaiset pyöräparkit kenttien läheisyydessä, pyöräpysäköinniltä lyhyempi matka kentille kuin henkilöautojen pysäköintialueelta - Toteutettiin Ilveksen loppukesän kolmessa suuressa turnauksessa Kaupin urheilupuistossa - Valmiin tiedotusmateriaalin ja ratkaisujen tarjoaminen seuran käyttöön tulevia turnauksia varten Turnausjärjestelyjen toimenpidekortit (liitteet 1 ja 2) Turnausten autoton alue ja pyöräparkki -järjestelyt koettiin sekä seuran sisällä että pelaajien ja vanhempien puolesta hyvinä. Erityisesti seuran sisäisissä turnauksissa pyörällä paikalle saapuneiden määrä oli merkittävä. Turnausjärjestelyistä tiedottaminen onnistuu seuralta pienellä vaivalla turnaustiedotteen ja peliaikataulun kanssa samassa paketissa. Autoton alue toteutetaan urheilupuiston portilla olemassa olevan puomin avulla. Ilves tulee toteuttamaan kuvattuja turnausjärjestelyitä tulevissa turnauksissaan Kaupin urheilupuistossa, ja näkee, että järjestelyistä olisi hyötyä myös muiden seurojen ja lajien tapahtumissa Kaupissa.

24 20 (36) Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat

25 Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 21 (36) 5.2 Toiminta kummijoukkueiden kanssa Hankkeen viiden kummijoukkueen parissa toteutettiin seuratason toimenpiteiden lisäksi erilaisia kokeilutoimia kannustamalla ja mahdollistamalla kestävien kulkutapojen kokeilun harjoitusmatkoilla. Eri joukkueiden kanssa toteutetut toimenpiteet valikoituivat joukkueiden harjoitusmuodon ja pelaajien iän mukaan. Kestävien kulkutapojen käyttöön kannustaminen Kulkutavan seuranta - Eri kulkutapojen kokeiluun ja käyttöön kannustamisen työkaluksi laadittiin harjoitusmatkojen kulkutavan seurantalomake - Lomakkeen käyttö esimerkiksi erilaisten teemaviikkojen tai toimenpidekokeilujen toteutumisen seurannassa ja vaikutusten arvioinnissa - Lomakkeen täyttö joukkuetasolla tai pelaajan itsensä täyttämänä matkapäiväkirjan tapaan - Kannustimien, kuten kilpailujen tai palkintojen, käyttö lasten ja nuorten parissa on toimiva apu kulkutapaseurannan tekemiseen Kulkutavan seurannan toimenpidekortti (liite 3) Osallistujat.com kulkutapatoiminto - Harjoitusilmoittautumisen yhteydessä tehtävä harjoitusmatkan kulkutavan ilmoitus joukkueen jäsenien nähtäväksi - Mahdollistaa kimppakyytien sopimisen karttapohjaisen palvelun avulla - Toimii myös kannustimena teemaviikkojen kulkutavan valinnassa (esim. pyöräilyn teemaviikot) - Valmis ja ilmainen nettipohjainen alusta joukkueen aikataulun ja harrastusmatkojen kulkutapojen organisointiin Kulkutapatoiminnon toimenpidekortti (liite 4) Ilveksessä joukkueiden sisällä on toisinaan ollut hankalaa löytää kimppakyytiporukoita tai sellaisiin osallistujia samalta asuinalueelta. Osallistujat.com:in karttatoiminnon avulla erityisesti uudet joukkueet voivat helpottaa kimppakyytien syntyä. Toiminnon käyttöönotto seurassa on jouhevaa, sillä ilmaissovellus on jo ennestään käytössä seuran joukkueiden sisäisenä tiedotuskanavana ja aikataulun hallinnan työkaluna.

26 22 (36) Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat Joukkoliikenteen käyttöön kannustaminen Joukkoliikennekokeilu - Vuoden ympäri harjoittelevien ikäkausipelaajien tutustuttaminen linjaauton käyttöön harjoitusmatkoilla, mahdollistettiin joukkoliikenteen reitin opettelu yhdelle tai useammalle kentälle vakioimalla joukkueiden harjoitusvuorot kokeilukauden ajaksi - Joukkoliikenteen kokeilumahdollisuus tarjottiin kahdelle joukkueelle yhteistyössä Tampereen joukkoliikenteen kanssa. Pelaajat saivat ilmaisen yhden kuukauden kausilipun käyttöönsä. - Joukkoliikenteen tarjonnasta ja yhteyksistä tiedottaminen kasvotusten ennen kokeilukuukautta (mm. joukkoliikenteen reittiopas ja aikataulusivustot tutuiksi) - Kokemusten kerääminen kokeilukauden päätteeksi ryhmähaastatteluilla Joukkueiden joukkoliikennekokeilu sai positiivista palautetta ja kausikortit olivat aktiivisessa käytössä. Monelle kokeilussa mukana olleelle linja-autolla matkustaminen kouluja harjoitusmatkoilla oli jo ennestään tuttua. Tampereen joukkoliikenne sai hyvää palautetta ja kehittämisideoita nuorilta. Reittioppaat ja muut Tampereen joukkoliikenteen tarjoamat linja-automatkustamista tukevat nettipalvelut olivat heikosti nuorten tiedossa. Niistä tiedottamiselle nähtiin tarvetta jatkossa. Nuoret etsivät tietoa kännykän kautta, ja mobiilisovellusten kehittämiselle nähtiin olevan tarvetta. Tampereen joukkoliikenne näki kausikorttikokeilun positiivisena asiana. Nuoret ovat vaikeasti tavoitettava kohderyhmä joukkoliikenteen markkinoinnissa ja heidän parissaan on tämän tyyppisiä kokeiluja tehty melko vähän. Tampereen joukkoliikenne näkee mahdollisena kokeilutoimenpiteen laajentamisen harrastuskentässä myös muihin harrastusmuotoihin ja lajeihin. Tampereen joukkoliikenne järjestää esikoulu- ja ala-asteikäisille tutustumiskäyntejä joukkoliikenteen käyttöön. Hankkeen aikana tunnistettiin tarpeeksi järjestää koululaisten perehdyttämistä joukkoliikenteeseen noin 10-vuotiaina.

27 Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 23 (36) Pyöräilyyn kannustaminen Pyöräilevä treenibussi - Kaupunginosajoukkueiden pelaajat pyöräilivät yhdessä harjoituksiin. - Pyöräilevä treenibussi toteutettiin yhden kaupunginosajoukkueen kanssa kesällä 2012 hyvin kokemuksin - Vanhempaininfo, jossa suunniteltiin bussin reitti ja aikataulu - Bussin vetovastuu pelaajien vanhemmilla ja tiedotusvastuu joukkueenjohtajalla - Valmiin tiedotusmateriaalin ja ratkaisujen tarjoaminen seuran käyttöön pyöräilevien treenibussien organisoimiseksi Pyöräilevän treenibussin toimenpidekortti (liite 5) Pyöräbussi koettiin 8-vuotiaiden poikien kaupunginosajoukkueessa erittäin toimivana tapana kulkea harjoitusmatkoja. Pyöräbussi sai paljon positiivista palautetta. Varovaisen alun jälkeen pyöräbussissa oli parhaimmillaan mukana 6 poikaa, mikä on tässä ikäluokassa jo yhteen bussiin osallistuvien yläraja. Joukkueen vanhemmista löytyi useampi innokas vetäjä, jolloin vastuu ei ollut yhden henkilön harteilla.

28 24 (36) Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat Kestävien kulkutapojen käytön mahdollistaminen Harjoitusvuorojen organisointi / valmentajien haastattelut - Liikkumiskyselyssä ja ikäkausitoiminnan valmentajahaastatteluissa nousi esiin tarve harjoitusvuorojen organisoinnille ja harjoitusaikojen vakiinnuttamiselle - Harjoitusvuorojen vakiinnuttamista kokeiltiin yhden kuukauden ajan kahdella ikäkausitoiminnan joukkueella (vakioidut harjoitusajankohdat ja harjoituspaikat) - Vuorojen vakiinnuttamisen kautta pelaajilla oli mahdollisuus opetella käyttämään viisaita kulkutapoja harjoitusmatkoillaan Harjoitusvuorojen ajankohdat ja paikat ovat merkittävässä roolissa harjoitusmatkojen kulkutapavalinnan kannalta. Vuorojen vakiinnuttamisella mahdollistetaan pelaajien pyöräilyn ja joukkoliikenteen reittien opettelu ja omaehtoinen liikkuminen. Myös kimppakyytien mahdollisuudet paranevat. Harjoitusvuorojen vakiinnuttaminen yhdistettynä kokeilutoimenpiteisiin tuotti positiivisia tuloksia kestävien kulkutapojen lisäämisessä. Ilveksen ja Osallistujat.com -palvelun yhteistyönä kehitettiin hankeen aikana seuratoimintaa tukevia toimintoja palveluun. Muun muassa harjoitusvuorojen jakoa ja vuorojen organisointia seuran pääkäyttäjätasolla on viety eteenpäin. Osallistujat.com -palvelun kehittäjä ja ylläpitäjä koki yhteistyön seuran kanssa positiiviseksi. Palvelun tarjoajalla on halukkuutta kehittää palveluaan edelleen seurojen kanssa yhteistyössä.

29 Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat 25 (36) 6 Yhteenveto 6.1 Johtopäätöksiä Hankkeessa tarkasteltiin Ilveksessä jalkapalloa harrastavien lasten ja nuorten harrastusmatkoja Tampereella. Kulkutapavalintoihin pyrittiin vaikuttamaan erityyppisin kokeilutoimenpitein sekä seura- että joukkuetasolla. Periaatteessa kaikista kokeilutoimenpiteistä saadut kokemukset olivat positiivisia. Urheiluseuran näkökulmasta kestävän liikkumisen edistäminen istuu hyvin urheiluseuran toimintamalliin; tavoitteenahan on monipuolisesti kehittää lapsen tai nuoren liikkumista. Pyöräilyviikko ja Liikkujan viikko ovat hyviä esimerkkejä valtakunnallisesti toteutettavista kampanjoista, jotka tarjoavat valmista materiaalia, ideoita ja määritellyn aikataulun. Valmiin toimintamallin avulla urheiluseura voi kaksi kertaa vuodessa nostaa kestävän liikkumisen esille koko seuran tasolla. Kampanjoihin voi luonnikkaasti yhdistää joukkueiden välistä kisaa tai tehdä kulkutapaseuranta joukkuetasolla (toimenpidekortti, liite 3). Hankkeen onnistumisiin kuuluu kulkumuodon valintaan vaikuttaminen turnausjärjestelyjen yhteydessä. Seuratasolla satoja pelaajia käsittäviä jalkapalloturnauksia järjestetään useita kertoja vuosittain. Turnausjärjestelyihin sisällytettiin informaatiota joukkoliikenteellä saapumisen mahdollisuuksista sekä kevyen liikenteen reiteistä (toimenpidekortit, liitteet 1 ja 2). Turnauspaikalla (Kaupin urheilupuisto) rajoitettiin henkilöautoilua ja toteutettiin väliaikaiset pyöräpysäköintipaikat pelikenttien välittömään läheisyyteen. Turnaukseen osallistuvilta, turnauksen järjestäjiltä ja kentän huoltohenkilöstöltä saatu palaute oli positiivista. Jalkapallo kuten monet muutkin lajit kärsivät aikoinaan vanhempien huonosta käyttäytymisestä kentän laidalla. Pelien aikana saatettiin hyvinkin rajusti arvostella niin pelaajia kuin tuomariakin. Sittemmin otettiin käyttöön nk. Reilun pelin säännöt, jotka vanhemmat ja lapset allekirjoittavat. Säännöt pitävät sisällään suosituksia yleistä käyttäytymisestä kentällä ja sen laidalla. Sääntöjen rikkomisesta ei sinällään seuraa sanktioita, mutta niiden vaikutus käyttäytymiseen on ollut merkittävä. Ruotsissa esimerkiksi Jonköpingissä on käytössä samaan malliin perustuvat harrastusmatkoja koskevat pelisäännöt. Hankkeen aikana syntyneen idean perusteella on tuotettu Harrastusmatkojen pelisäännöt (toimenpidekortti, liite 6). Ajatuksena on, että jalkapallokauden alkaessa vanhemmat ja lapset allekirjoittaisivat nämä säännöt, joiden kautta kestävien kulutapojen käyttö harrastusmatkoilla nostettaisiin esiin. Vaihtoehtoisesti pelisäännöt voidaan käydä läpi yhdessä joukkueen kanssa harjoituksissa ja vanhempien kanssa vanhempainillassa.

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Jalkapalloilijoiden harrastusmatkat Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä vapaa-ajan matkat muodostavat merkittävän osan. Lasten ja nuorten vapaa-ajan

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Urheilutapahtumien liikkumisen ohjaus

Urheilutapahtumien liikkumisen ohjaus Urheilutapahtumien liikkumisen ohjaus Turnausten ja muiden urheilutapahtumien liikkumisen ohjauksella pyritään viihtyisämpään ja turvallisempaan tapahtuma-alueeseen Ennen tapahtumaa Tapahtumien ennakkotiedotteeseen

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Tutkimusaineisto koottu puhelinhaastatteluina helmikuun 2009 ja tammikuun 2010 aikana Kohteena 3 18-vuotiaat (vanhemmat vastanneet 3 11-vuotiaiden puolesta ja 12 18- vuotiaat vastanneet itse kysymyksiin)

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke)

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) 1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) Raportti: http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/3201142-v-liikkuminen_vapaa-ajalla.pdf Tekijöiden yhteystiedot:

Lisätiedot

Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit

Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit Petteri Nisula, Pyöräilykuntien verkosto Asukkaat ja ilmastonmuutoksen hillintä seminaari 6.11. Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista?

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista? Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista? LIVE-tilaisuus 20.5.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia puhelinhaastattelu internet-tutkimus

Lisätiedot

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA)

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA) 1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA) EKOTULI ja LINTU -seminaari 28.4.2010 TkL Kati Kiiskilä, SITO kati.kiiskila@sito.fi p. 020 747 6696 2 VAPAALLA -projekti

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 26.11.2014 Tutkimuksen perustiedot 174 vastausta, 706 työmatkaa Vastausaktiivisuus 68 % Tulokset

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Viisaita valintoja. liikkumiseen kunnassasi

Viisaita valintoja. liikkumiseen kunnassasi Viisaita valintoja liikkumiseen kunnassasi Matkaketjuissa on järkeä Sujuva + turvallinen + terveellinen + taloudellinen + ympäristöä säästävä = VIISAS LIIKKUMINEN Viisaasti voi liikkua jalan, pyörällä,

Lisätiedot

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin starttaaminen Opas kouluille ja harrastusjärjestöille

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin starttaaminen Opas kouluille ja harrastusjärjestöille Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin starttaaminen Opas kouluille ja harrastusjärjestöille Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin starttaaminen Opas kouluille ja harrastusjärjestöille Mikä on pyöräilevä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin

Lisätiedot

Pyöräillen- ja kävellen liikuntapaikoille?

Pyöräillen- ja kävellen liikuntapaikoille? Pyöräillen- ja kävellen liikuntapaikoille? Lähiliikkumisen ja lähiliikunnan edistäminen Liikuntavirasto kannustaa kaupunkilaisia pyöräilemään järjestämällä liikuntapaikoille riittävästi laadukkaita pyöräpysäköintipaikkoja

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Valikoima-, hankinta- ja logistiikkapalveluyhtiö,

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Liikenteen sosiaaliset innovaatiot. Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014

Liikenteen sosiaaliset innovaatiot. Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014 Kuva: eltis.org Liikenteen sosiaaliset innovaatiot Sara Lukkarinen, Motiva Oy 11.12.2014 VIISAS LIIKKUMINEN Ympäristöä säästävä + turvallinen + sujuva + terveellinen + taloudellinen = VIISAS LIIKKUMINEN

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut

Lisätiedot

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa lapset kulkevat aikuisen johdolla ennalta

Lisätiedot

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC Saarijärvi ry FC Saarijärvi on 21.11.2000 perustettu jalkapallon erikoisseura, jonka tarkoitus on antaa lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Ajatuksia teemasta: Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Mikä muuttuu, mikä pysyy? Projektipäällikkö, TkL Kati Kiiskilä Insinööritoimisto Liidea Oy kati.kiiskila@liidea.fi Liikennesuunnittelun paradigman

Lisätiedot

Lapsia liikuttava kaupunki

Lapsia liikuttava kaupunki Lapsia liikuttava kaupunki Lapsia liikuttava kaupunki Ari Hynynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Ari Hynynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Anna Broberg, tohtorikoulutettava,

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla

Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Liikkumisen ohjauksen keinovalikoima Helsingin seudulla Väylät ja liikenne 2012 Tarja Jääskeläinen, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikkumisen ohjaus edistää kestävää liikkumista kannustamalla

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä)

Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) Tietopaketti ja ohjeistus joukkueelle sekä vanhemmille (2002-2003-syntyneiden lajiryhmä) 1.6.2009 1. Yleistä Tämä tietopaketti ja ohjeistus on luotu selventämään joukkueen sisäisiä toimintatapoja sekä

Lisätiedot

Tervarit-j Juventus 04. Vanhempain palaveri 3.11.2011

Tervarit-j Juventus 04. Vanhempain palaveri 3.11.2011 Tervarit-j Juventus 04 Vanhempain palaveri 3.11.2011 Asialista Mennyt kausi Yhteenveto kuluneesta kaudesta Tulevan kauden suunnitelmat Harjoittelu Päätapahtumat Varustehankinnat Budjetti, varainkeruu Keskustelua,

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011. Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011. Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011 Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara 14.3.2011 Työpaikat aiheuttavat 27 % henkilökilometreistä 28 % 18 % 4 % työ koulu, opiskelu työasia 6

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi LIIKKUMISEN OHJAUS Yleistä Liikkumisen ohjaus tarkoittaa viisaan liikkumisen edistämistä. Keinovalikoimassa mm. Neuvonta, tiedottaminen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

Mäntsälän Voimistelijat

Mäntsälän Voimistelijat 1 Mäntsälän Voimistelijat Jäsenkyselyn tulokset 2015 Vastaajia N=47 Harrastaja itse Huoltaja 6 henk 41 henk Harrastajan ikä Alle 7v 15 henk 7-10v 17 henk 11-13v 6 henk yli 13v 9 henk Mukana seurassa Alle

Lisätiedot

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät,

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät, Taulukko 2. Hankkeen seuranta- ja vaikutusten arviointisuunnitelma. HUOM. Täytä ne tasot, jotka koet tämän hankkeen kannalta keskeisiksi. *) Ensisijaisesti täytettävät tasot ovat A, C, F ja H. Hanke: Hankkeen

Lisätiedot

SITO OY INNOLINK RESEARCH OY

SITO OY INNOLINK RESEARCH OY Kajaanin ja Utajärven liikkumiskysely SITO OY INNOLINK RESEARCH OY Kajaanin ja Utajärven liikkumiskysely Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kajaanin kaupunki Utajärven kunta Julkaistu:

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KÄVELE JA PYÖRÄILE PORVOOSSA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KÄVELE JA PYÖRÄILE PORVOOSSA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KÄVELE JA PYÖRÄILE PORVOOSSA NÄE, KUULE, HAISTA, MAISTA Kävellessäsi tai pyöräillessäsi Näet enemmän ja tarkemmin: kasvit, eläimet, lumen, taivaan. Huomaat rakennusten

Lisätiedot

Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN

Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN 10.11.2010 Hyvinkääläiset tekevät syysarkena keskimäärin 3,4. Matkat

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi - kehitetään kokeillen!

Kasva Urheilijaksi - kehitetään kokeillen! Sinettiseurakiertue 2015 Kasva Urheilijaksi konsepti - kehitetään kokeillen! Konsepti Versio 1.2, sisäinen materiaali Maria Ulvinen Meillä on unelma siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus innostua

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yleistietoa liikennetutkimuksesta Toteutettiin syksyllä 2012 Tietoa liikennesuunnittelun tueksi

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas 20.6.2012

FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas 20.6.2012 FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas Fortum Tutor ohjelma Fortumin ja Suomen Palloliiton vuonna 2009 aloittama valtakunnallinen ohjelma Kohderyhmänä erityisesti alle

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia LISÄÄ KAUPPAMATKOJA PYÖRÄILLEN OVATKO PYÖRÄILIJÄT HYVIÄ ASIAKKAITA? Lähde: Cycle logistics Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia Sara Lukkarinen, Suomi pyöräilee tietoisku 7.3.2014

Lisätiedot

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä:

SEURATIEDOTE 2/2012. Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012. Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: SEURATIEDOTE 2/2012 Tapahtumia ja uutisia SB Naantalista 7.6.2012 Tässä SB Naantalin vuoden 2012 toisessa seuratiedotteessa ovat esillä: Kauden avaustilaisuus TestiPäivä syyskuussa Ilmaiset seurakoulutukset

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä

Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä miten työnantaja voi edistää kestäviä kulkutapoja? Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari 19.4.2011 Anna Ruskovaara, ympäristöasiantuntija Helsingin

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia

Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia ECOMM 2013, Gävle Alkuperäinen esitys Sarah Martens Tarja Jääskeläinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Vaikutukset kulkutapajakaumaan Työpaikkojen liikkumissuunnitelmat

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo. Toiminta- ja taloussuunnitelma

Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo. Toiminta- ja taloussuunnitelma Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo 2007 Nummelan Palloseura ry 28.11.2006 1 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1. ESIPUHE... 2 2. TOIMINTAMALLI... 3 2.1. TOIMINTA-ALUE JA SIDOSRYHMÄT...3 2.2. SEURAN SÄÄNTÖMÄÄRÄISET

Lisätiedot

277. Pelisääntökysely 26.3.2013

277. Pelisääntökysely 26.3.2013 277. Pelisääntökysely 26.3.2013 Kysely urheilevan lapsen vanhemmalle 1. Laji? Aikido Ammunta Autourheilu Hiihto ITF taekwondo Jääpallo Jousiammunta Karate Kaukalopallo Koripallo Lentopallo Lumilautailu

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous 8.4. 2015

MuurY P07 Futis. Vanhempainkokous 8.4. 2015 MuurY P07 Futis Vanhempainkokous 8.4. 2015 Agenda Urheilun säännöt Joukkueentoimihenkilöt Harjoitukset ja pelit Budjetti Urheilun Pelisäännöt kaudelle 2015 MuurY P07 Futis joukkueen säännöt Nämä säännöt

Lisätiedot

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Työpaikkojen liikkumisenohjaus Marja Tommola Mitä on liikkumisen ohjaus Kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kutsutaan liikkumisen ohjaukseksi

Lisätiedot

ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016

ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016 Toivalan Urheilijat ry ToU Tytöt 05-06 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSI 2016 PVM: 10.1.2016 1. Joukkueen toimihenkilöt: Valmentajat: Suvi Kankkunen Puh. 050 381 2105, kankkunens@gmail.com Erika Hyttinen Puh.

Lisätiedot

TPV:n pelaajan polku. Click to add text

TPV:n pelaajan polku. Click to add text TPV:n pelaajan polku Click to add text Pelaajan polku Pelaajan polku TPV:ssä käsittää kolme osakokonaisuutta. Suuri osa pelaajista aloittaa TPV-uransa kaupunginosatoiminnasta, josta kilpailullisempaan

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten urheilun kustannukset tilaisuus 15.5. ylitarkastaja Sari Virta Arviointituloksia (VLN 2013) Hallituskaudella (2007-2011) valtion liikuntatoimen resursointi kasvoi 100 milj. eurosta 140

Lisätiedot

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 000 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY

TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TAUSTATIEDOT Sukupuoli mies nainen Syntymävuosi: 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949

Lisätiedot

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry

Taustaa. Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät. Keminmaan Pallo ry KemPa Taustaa Vision taustana on selvittää seuran nykytilanne ja mikä on KemPa:n tulevaisuus ja päämäärät Pelaajamäärä Pelipassien määrä 2010-2012 180 160 140 120 100 80 Sarja1 60 40 20 0 2010 2011 toukukuu

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen

Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Lapsen ja nuoren hyvä päivä liikkuen ja urheillen Selvityksen mukaan 5-12 vuotiaana 86 % urheilijoista harrasti 3-6 eri urheilulajia. Suomen Olympiakomitean Huippu-urheilun muutosryhmän kartoitus huippuurheilumenestykseen

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua liikunnasta ja urheilusta Liikkumisesta ja urheilusta elinvoimaa nuoren ja aikuisen arkeen

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot