Hoitoa yössä. Anne-Marika Kesseli. Ammatissa Monipuolinen laboratoriohoitaja. Vanhusten seksi n Pyhiinvaelluksella n Mies masentuu.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hoitoa yössä. Anne-Marika Kesseli. Ammatissa Monipuolinen laboratoriohoitaja. Vanhusten seksi n Pyhiinvaelluksella n Mies masentuu."

Transkriptio

1 Ammatissa Monipuolinen laboratoriohoitaja Jouluristikot Anne-Marika Kesseli Hoitoa yössä Vanhusten seksi n Pyhiinvaelluksella n Mies masentuu

2 Luonnon omia antioksidantteja Superba TM - krilliöljyä D-vitamiinia On tärkeää pysyä terveenä, jotta voin elää juuri sellaista elämää kuin haluan. Hyvä ja energinen olo todella näkyy ulospäin. Siksi syön VitaeProta joka päivä. Marion Rung Krilliöljy sisältää elintärkeitä omega-3-rasvahappoja, jotka elimistö pystyy käyttämään hyväksi erityisen tehokkaasti. Vastustuskyky VitaePron tehokkaat antioksidantit suojaavat kehosi soluja luonnollisesti hapetusstressiltä ja suojaavat siten myös vastustuskykyä. VitaePro sisältää myös D-vitamiinia, joka on tärkeä vastustuskyvyn toiminnalle. Lihakset ja nivelet VitaePron luonnolliset antioksidantit hillitsevät hapetusstressiä ja voivat siten vähentää erilaisia vaivoja, varsinkin lihaksissa ja nivelissä, sekä parantaa liikkuvuutta. D-vitamiini vaikuttaa myös positiivisesti lihasten toimintaan. Lue lisää Siksi nautin Voita matka Havaijille! Kaikki asiakkaat osallistuvat automaattisesti kortin matkalahjaarvontaan** Tutustumistarjous * 14 2 kk jokaisesta päivästä! * Ensimmäisen lähetyksen saan tutustumishintaan 14,95, norm. 29,90. Tutustumistarjous koskee uusia asiakkaita. Toimituskulut 3,90/ lähetys. Saan automaattisesti uuden lähetyksen joka toinen kuukausi, kunnes ilmoitan muutoksesta tai päätän asiakkuuden. Asiakkuuden voit päättää milloin tahansa. **Voit osallistua pelkkään arvontaan nettisivuillamme tai lähettämällä yhteystietosi postikortilla viimeistään mennessä osoitteeseen VitaeLab, PL 4860, Helsinki. Tilaa jo tänään! Tekstaa TERVEYS 75 numeroon Viesti on normaalihintainen ja saat vastausviestin Soita Ma pe Paikallispuhelumaksu tai matkapuhelinmaksu Tilaajalahjaksi omega-3-rasvahappoja! Saat tilaajalahjaksi toisessa lähetyksessä kuukauden omega-3-kapselit. Kapselit toimitetaan sinulle toisessa lähetyksessä. Sinulle 0,- 2 Tehy

3 6 K25: Kohtuuden ylistäjä Marjatta Bardy näkee, että kohtuutalous vaatii sopeuttamaan talouden maapallon ekologisiin rajoihin. 9 Turha koulutus 13 Erikoissairaanhoito pitää määritellä 14 Yövuorossa Päihtyneiden hoitaminen työllistää ja vaatii pitkää pinnaa hoitajilta Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyksessä. 20 Ammatissa: Itsestä kaikki irti 25 Työpaikan ainoa mies 26 Vanhusten seksuaalisuus on oudon aluetta hoitajille. 34 Tervetuloa Tehyyn 44 Tärkeintä on olla matkalla Pyhiinvaellus on eräänlainen retriitti, mahdollisuus henkiseen elpymiseen, hiljentymiseen ja itsensä kanssa olemiseen. 50 Voittaja: Hengenvaarassa 52 Näin meillä: Hoitajien aika astua esiin Tanskassa 55 Jäsenkalenteri vain tilaamalla 58 Jouluristikot Tässä numerossa 16/10 60 Masentunut mies uupuu ja ärtyy 64 Työhyvinvointi lähtee itsestä 66 Tehyn edunvalvontakoulutus Anna aikaa muutoksille 80 Tieni tähän: Välskäristä diabeteshoitajaksi 82 Ihana arki Vakiot 5 Pääkirjoitus 10 Lyhyesti 23 Kolumni 24 Terveys 32 Ystäväni 33 Tehy-uutiset 36 Tiedotukset 38 Hyötysivut 43 Puheenjohtajalta 58 Jouluristikot 78 Tutkimus 79 Sana on vapaa 82 Teresa KANSI: LAURA LEINONEN Tehy

4 Hauskaa Joulua Kiitämme yhteistyöstä kuluneena vuonna ja toivotamme Rauhallista Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle! Tehy lahjoittaa tänä vuonna joulutervehdyksiin tarkoitetut varat Kirkon ulkomaanavulle Haitin auttamiseksi sekä Naisten Pankille. 4 Tehy

5 Pääkirjoitus Tehyn keskustoimisto Helsinki, Itä-Pasila, Järjestötalo 1. Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, TEHY Asemamiehenkatu 4, Helsinki (09) , Faksi (09) Sähköposti: Palvelunumerot Edunvalvonta, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsenyysasiat, ma ti ja to pe 9 15 (09) Työttömyyskassa, ma ti ja to pe 9 15 (09) Jäsentietomuutokset ma ti ja to pe 9 15 (09) Internetissä omat.tehy.net Ke Jäsen- ja edunvalvontarinki sekä työttömyyskassa palvelevat klo Tehyn puhelinpalvelut on suljettu Ke 5.1. Keskustoimisto avoinna klo Ti Puhelinringit palvelevat klo Toimitus PL 40, Tehy Päätoimittaja Päivi Jokimäki Assistentti, tiedotukset Minna Sassi Toimitussihteeri Tuija Kinnunen-Moilanen Toimittajat Riitta Hankonen Terhi Mäkinen (äitiysvapaalla) Sinikka Sajama (ma) Vesa Turunen Ulkoasu Pia Hietamies AD Työpaikkailmoitukset Anita Suuronen Suomen Business Viestintä Oy PL 356, Helsinki puh fax (09) Ilmoitusmarkkinointi Tuire Sillanpää Suomen Business Viestintä Oy puh fax (09) Huono ajatus Ensi kuulemalta ajatus hoiva-avustajasta ja ylimääräisestä käsiparista tuntuu hyvältä: tällähän hoitajapulasta päästään! Kun asiaa miettii tarkemmin, hyvä idea muuttuu huonoksi. Hoiva-avustajien pikakurssitus luo hoitoalalle juridisia ja eettisiä uhkia. Ne koskettavat myös hyvässä uskossa koulutukseen hakeutuvia, sillä heidänkin oikeusturvansa on uhattuna. Yhtenä syynä hoitajapulaan on se, että koulutetut hoitajat käyttävät aikaansa avustaviin tehtäviin hoitotyön sijaan. Ongelma ei ratkea sillä, että palkataan avustavaa henkilökuntaa hoitotyöhön. Ratkaisu on se, että palkataan avustavaa henkilökuntaa avustaviin tehtäviin, joihin he ovat saaneet asianmukaisen koulutuksen. Avustaviin tehtäviin haluaville on tarjolla muun muassa laitos-huoltajan ja kotipalvelutöiden ammattitutkinnot. Vuoden koulutuksen saanut hoiva-avustaja ei ole terveydenhuollon ammattihenkilö, joten hän ei voi kantaa vastuuta toiminnastaan itse. Vastuu lankeaa koulutetulle hoitohenkilöstölle. Jonkun on jatkuvasti valvottava työtä ja otettava siitä vastuu. Potilaan tilan ja hoidon tarpeen arviointi voi maallikon korvissa kuulostaa yksinkertaiselta, mutta käytännössä arviointi vaatii monipuolista ammattitaitoa. Työ- ja elinkeinoministeriö tarkastelee asiaa ymmärrettävästi työllisyyden ja koulutuksen näkökulmasta, mutta sosiaali- ja terveysministeriön pitäisi kyetä tunnistamaan ongelmat ja vetää tukensa suunnitelmilta. Huolestuttavinta suunnitelmissa on se, että hoiva-avustajat laskettaisiin tulevaisuudessa osaksi hoitohenkilöstön mitoitusta. Koulutetun hoitohenkilöstön määrän vähentäminen avustavan henkilöstön määrää lisäämällä ei voi olla keino lisätä laatua vanhusten hoitoon. Muu suomalainen yhteiskunta panostaa koulutukseen, joten olisi outoa laskea vaatimuksia yhdellä alalla. Työnantajat ja valtio eivät riittävästi mieti tai ota käyttöön keinoja, joilla alalta kadonneet houkuteltaisiin takaisin. Keinoja ovat esimerkiksi työhyvinvoinnin lisääminen, ergonomiset työajat, johtamisen parantaminen ja palkkauksen kohentaminen. Tehy-lehti kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille lukijoilleen hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Riitta Hankonen Toimittaja Tehy

6 K-25 Haastattelusarjassa tavataan ajankohtaisia henkilöitä ja esitetään heille 25 kysymystä. Kohtuuden ylistäjä Tutkimusprofessori Marjatta Bardy pelastaisi maailman vähentämällä työntekoa ja kuluttamista. Sinikka Sajama n Kuvat Pia Inberg 1 Miksi ilmastonmuutos kiinnostaa lapsuustutkijaa? Sen mitä ihminen tekee luonnolle, hän tekee myös itselleen, sukupolvien mitassa. Kun eduskunnan tulevaisuusvaliokunta tilasi selvityksen ilmastonmuutoksen ja hyvinvoinnin yhteydestä, tiesin heti, että tässä keskustelussa haluan ehdottomasti olla mukana. 2 Onko ilmastonmuutos vakava ongelma? Se taitaa olla ihmiskunnan historian suurin haaste. Se pakottaa meidät sopeuttamaan elämänmuotomme maapallon ekologisiin rajoihin. 3 Mitä olet oppinut ympäristökriisin perusteista? Paljon! Oli pysäyttävää ymmärtää, millaista vauhtia tuhoamme luonnon monimuotoisuutta ja kasvatamme ekologista velkaa. Maapallon ylikulutuspäivä aikaistui tänä vuonna taas kuukaudella. Ihmiskunta oli kuluttanut elokuun 21. päivänä kaikki vuoden aikana uusiutuvat luonnonvarat, ja Suomen kaltaiset maat monta kuukautta aiemmin. 4 Miksi toimimme luontoa tuhoavasti? Maailmankuvamme on irronnut luonnosta. Ekologia ja ekonomia juontuvat samasta kantasanasta (oikos), joka merkitsee kotitaloutta antiikin Kreikassa. Tuolloin taloudenpidon ja luonnon välinen kiinteä yhteys ymmärrettiin. 5 Mikä keskustelussa on ollut yllättävintä? Talouteen liittyvien tabujen vahvuus yllätti. Vallitsevan ajattelutavan mukaan taloudellinen kasvu on välttämätöntä, työn tuottavuutta pitää lisätä, työuria pidentää ja julkisia menoja karsia. Usko teknologian kykyyn ratkaista kaikki ongelmat on niin vahva, ettei elämäntapakriittiselle keskustelulle ole tilaa. 6 Miltä suunnalta etsisit ratkaisua? Kohtuutalous haastaa kasvuajattelun ja vaatii talouden sopeuttamista maapallon ekologisiin rajoihin. Se merkitsisi kohtuullisen elintason ylä- ja alarajojen asettamista, tuloerojen kaventamista ja työn jakamista. Kulutuskulttuurin sijaan panostettaisiin inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kasvattamiseen. 7 Millaista olisi kohtuullinen elämä? Kuluttaisimme vähemmän ja kestävämmin ja tekisimme vähemmän töitä. Jakaisimme niin töitä kuin resursseja tasaisemmin, mikä takaisi säällisen perusturvan kaikille. Viettäisimme aikaa perheen, ystävien ja harrastusten ja yleishyödyllisten asioiden parissa. Olisimme toisillemme enemmän. Kohtuullisuus tulee toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. 8 Lisääkö aineellinen vauraus onnellisuutta? Tiettyyn rajaan asti kyllä, mutta ei loputtomasti. Kun perustarpeet on tyydytetty, aineellisen elintason nousu ei lisää tyytyväisyyttä. Suomalaisten onnellisuus ei ole lisääntynyt kymmeniin vuosiin, vaikka kansantuote ja kulutustaso ovat kasvaneet. 9 Mikä vaikutus tuloeroilla on hyvinvoinnin kokemiseen? Tutkimusten mukaan eriarvoisuuden kasvu lisää lähes kaikkia sosiaalisia ongelmia. Suomessakin tuloerot ovat revenneet, eikä perustuloa ole nostettu kohtuulliselle tasolle. Tasa-arvo lisää hyvinvointia. Ajautuvatko sukupolvet sotaan 10 toisiaan vastaan? Ympäristökriisiin sisältyy tämänkin konfliktin siemen. Tarvitaan vahvaa keskustelua, joka ohjaa muutoksia, inspiroi luovuuteen ja yhteistoimintaan. Tarvitaan kansalaisten aktiivisuutta, tieteiden välistä vuorovaiku- 6 Tehy

7 Marjatta Bardy haluaa rakentaa ympäristötietoista, sosiaalisesti sivistynyttä ja oikeudenmukaisuuteen pyrkivää kulttuuria sekä yhteiskuntaa, joka ekosaneeraa jätteittensä jäljet. Marjatta Bardy, 65 Kasvatustieteen tohtori ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan dosentti Työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorina Tutkinut lapsuutta, lastensuojelua, lapsiväestöä ja lapsipolitiikkaa sekä taidetta tiedon lähteenä ja kehityksen välineenä, nyttemmin hyvinvoinnin moniulotteisuutta Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tilaaman Hyvinvointi ilmastonmuutoksen oloissa -selvityksen vastaava toimittaja Perheeseen kuuluu puoliso Tehy

8 K-25 Lapsenlasten kanssa Marjatta Bardy on oppinut nauttimaan piirtämisestä. Maailman taidemuseoista on kertynyt mukava kokoelma maalaustaidetta postikortteina. Kivien kerääminen ja niiden asettelu rauhoittavat ja inspiroivat. tusta ja viisautta politiikassa. Eri tahojen tulisi tyrkkiä toisiaan rohkeuteen ottaa huomioon myös tulevien sukupolvien tarpeet. Pitääkö hyvä elämä määritellä 11 uudestaan? Tiedämme kyllä, mitä ihminen tarvitsee: läheisiä ihmissuhteita, mielekästä tekemistä ja arvostusta, kohtuullisen toimeentulon ja terveyttä. Hyvinvointi syntyy eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Millaisena näet tulevaisuuden 12 maailman? Isoäitinä uskon, että ihmiskunta kykenee korjaamaan virheensä ja muuttamaan kehityksen suuntaa. Lapsenlastenikin sukupolvelle maailma on varmasti ihmeitä täynnä, ja ihmiset kaipaavat ja rakastavat edelleen hyvyyttä, kauneutta ja totuutta. Millaisessa maailmassa lapset 13 nykyisin elävät? Lapset elävät monessa maailmassa yhtä aikaa: kotona, koulussa, kaveriporukoissa, netissä. He ovat kasvaneet kaupalliseen kulutuskulttuurin ja ostoskeskusten maailmaan. Heihin kohdistuu uudenlaisia, aikuisten maailmasta siirtyneitä paineita. Lasten jakautuminen hyvä- ja huono-osaisiin on huolestuttavaa. Mikä rooli taiteella on hyvinvoinnin 14 luomisessa? Taide on pitkälle kehittynyt tapa ymmärtää ja hahmottaa maailmaa. Se voi virkistää tai hämmentää, se voi tuottaa uutta tietoa, se voi syventää kommunikaatiota ja elämäntuntoisuutta. Taiteen paikka on keskellä elämää, osana arkea. Miten saamme lisää tilaa leikille ja 15 luovuudelle? Unelmani on, että kouluissa ja päiväkodeissa työskentelisi opettajien ja hoitajien rinnalla taiteilijoita. Jokainen lapsi saisi kehittää tasavertaisesti itseilmaisun ja maailman kohtaamisen välineitä. Taiteen keinoin voidaan parantaa hyvinvointia työssä. Työhönkään ei pitäisi suhtautua liian ryppyotsaisesti. Sehän on aikuisten leikkiä! Millaisia ovat 16 kulttuuriharrastuksesi? Kirjallisuus on ehkä läheisin, mutta elokuvat ja maalaustaide ovat myös tärkeitä. Lapsenlasten kanssa meillä on ollut reilut 10 vuotta oma piirustuskerho, ja syksyllä aloin opiskella akvarellimaalausta. Pyöräilen ja tykkään kävelyretkistä. Onko elämäsi edennyt 17 suunnitelmien mukaan? En voi kehua suunnitelmallisuudella. Elämä on tuonut tarjolle paljon kiinnostavia mahdollisuuksia, joihin tarttua. Uudet polut ovat vieneet uusiin maisemiin. Lapsuudessa oli huolia, ja nuoruuskin oli vaativaa aikaa. Pikku hiljaa olen oppinut elämään. Millaisia elämänohjeita antaisit 18 lapsenlapsillesi? Yritän välttää ohjeiden jakamista. Onko kansalaisvelvollisuus jatkaa 19 työuraa mahdollisimman pitkään? Ei ole, mutta niinkin voi valita. Jäin syyskuussa osa-aikaeläkkeelle ja opettelen vähemmän työsidonnaista elämäntapaa. Mistä saat voimia? 20 Monista asioista. Toisista ihmisistä, läheisistä ja yksinolosta. Hyvästä kirjasta. Ratikassa ohimennen kuullusta lauseesta. Mökillä on pari koivua, jotka ovat minulle kuin ystäviä. Kun istun portaille niitä tervehtimään, niin jo helpottaa. Pidän myös työstäni erittäin paljon. Minkä taidon haluaisit oppia? 21 Haluaisin oppia maalaamaan vesiväreillä ja kirjoittamaan lyhyttä, pelkistettyä tekstiä. Suurin huolesi? 22 Hampaattomuus kestävän kehityksen tavoittelussa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Mikä on paras lukemasi kirja? 23 Jos yksi kirja pitää valita, se on Dostojevskin Idiootti. Mitä ominaisuutta arvostat toisessa 24 ihmisessä? Läsnäolon kykyä. Mistä sinä ja sukunimesi olette 25 kotoisin? Olen syntyisin Helsingin Kalliosta. Sukunimeni tulee Sveitsistä, josta mieheni isän vanhemmat muuttivat 1800-luvulla Suomeen opettamaan ranskaa. 8 Tehy

9 Ajankohtaista Turha koulutus Hoiva-avustajakoulutus uhkaa potilasturvallisuutta ja ammattihenkilöstön oikeusturvaa. Sinikka Sajama Sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan lisää työvoimaa, mutta ei uutta hoivaavustajan koulutusta tai tutkintoa, Tehyn tutkimuspäällikkö Marja- Kaarina Koskinen linjaa. Hänen mukaansa nykyiset tutkinnot ovat hyvä perusta järkevälle työnjaolle. Lähihoitajatutkinnon takaama ammattiosaaminen soveltuu laajasti hoitoalan tehtäviin. Avustaviin töihin taas pätevöittävät laitoshuoltajan ja kotityöpalveluiden ammattitutkinnot. Jos koulutuspuolella on ylimääräisiä resursseja, ne tulisi suunnata nykyisten ammattilaisten osaamista syventävään ja laajentavaan lisä- ja täydennyskoulutukseen, ei uusiin tutkintoihin. Tehy on ilmaissut useaan otteeseen vastustavansa sosiaali- ja terveysministeriön ja Opetushallituksen suunnittelemaa hoivaavustajan koulutusta ja mahdollista tutkintoa. Vuoden mittaisen koulutuksen on kaavailtu pätevöittävän hoivatyöhön vanhusten ja perheiden parissa. Tavoitteena on uusi ammatti, jonka pitäisi tuoda helpotusta hoitoalan työvoimapulaan ja vastata ikääntyvän väestön ja vammaisten palvelutarpeisiin. Hoiva-avustajakoulutus muodostuisi kahdesta lähihoitajatutkinnon osasta ja valinnaisista muiden tutkintojen osista. Se järjestettäisiin työvoimapoliittisena koulutuksena, jonka pilotoiminen aloitettaisiin jo ensi vuonna. Kuka on vastuussa? Koskinen varoittaa, että uuden tutkinnon luominen johtaisi kolmiportaiseen henkilöstörakenteeseen ja uuden ammattiryhmän lisäämiseen hoitoalan henkilöstömitoituksiin. Käytännössä tämä merkitsisi koulutetun hoitohenkilöstön korvaamista hoiva-avustajilla. Uuden ammattikunnan tulo työpaikoille hämärtäisi myös hoitotyön ja avustavien tehtävien rajaa. Se johtaisi helposti hallitsemattomaan työnjakoon ja vaarantaisi potilasturvallisuuden. On kaikkien etu, että hoitotyöhön kuuluvat tehtävät ja avustavat tehtävät pidetään selkeästi erillään toisistaan. Kotona hoidettavat potilaat ovat usein monisairaita, ja heidän hoitamisensa vaatii laaja-alaista ammattitaitoa. Tällaista osaamista on mahdoton saada lyhyellä koulutuksella. Maailmalta on kantautunut tieto, että hoiva-avustajat joutuvat tekemään päätöksiä ja työtehtäviä, joihin heidän koulutuksensa ja ammattitaitonsa eivät riitä. Tehyläiset ovat myös raportoineet tilanteista, joissa epäpätevät työntekijät ovat jakaneet lääkkeitä. Hoitotyön teettäminen uusilla avustajilla vaarantaa myös ammattihenkilöstön oikeusturvan. Kaikki uuteen työnjakoon liittyvät vastuut, velvollisuudet ja valvontaan liittyvät kysymykset on selvittämättä. Mitä seuraa esimerkiksi hoiva-avustajan aiheuttamasta potilasvahingosta, kun ammattihenkilöstöllä on hänen työnsä ohjausja seurantavastuu? Työnjakoa tarkastettava Koskisen mukaan ratkaisuja hoitohenkilöstön riittävyyteen pitää lähteä etsimään selvittämällä jo olemassa olevien ammattiryhmien työnjaon toimivuutta. Tältä pohjalta voitaisiin hankkia lisää tarkoituksenmukaisesti koulutettuja työntekijöitä niihin töihin, joissa heitä eniten tarvitaan. Työprosessien avaaminen tulee osoittamaan, että hoitajat käyttävät suuren osa työajastaan kaikkeen muuhun kuin hoitotyöhön. Syykin on selvä: avustavaa henkilöstöä on vähennetty liikaa vuosien varrella. Kun heidän määräänsä lisätään, hoitajat voivat keskittyä koulutustaan vastaavaan työhön. Toinen tapa torjua työvoimapulaa on huolehtia alan vetovoimaisuudesta. Alalta poistuneet noin koulutettua sosiaalija terveydenhuollon ammattihenkilöä pitäisi houkutella takaisin vakinaistamalla määräaikaiset työsuhteet, kehittämällä johtamista, hyödyntämällä koulutetun hoitohenkilöstön osaaminen entistä paremmin. Jos halutaan turvata ammattitaitoisen työvoiman riittävyys ja hoidon korkea taso, pitää koulutetun henkilöstön palkkausta parantaa. Uuden vieläkin pienipalkkaisemman ammatin luominen ei auta. Kyse on viime kädessä vanhusten hyvän hoidon ja hoitohenkilökunnan työn arvostamisesta, Koskinen muistuttaa. On kaikkien etu, että hoitotyöhön kuuluvat tehtävät ja avustavat tehtävät pidetään selkeästi erillään toisistaan. Tehy

10 Lyhyesti n Koonnut Vesa Turunen, Osittain työkykyinen n Vuosittain noin suomalaista jää masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Masennusperusteisista sairauspäivärahoista ja työkyvyttömyyseläkkeistä kertyy yhteiskunnalle iso lasku. Viime vuonna se oli 633 miljoonaa euroa. Masennuksesta johtuvan työkyvyttömyyden vähentämiseksi on käynnistynyt sosiaali- ja terveysministeriön, työmarkkinajärjestöjen sekä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden yhteiskampanja MastDo. Kampanja rohkaisee työpaikkoja sopimaan yhteisistä toimintatavoista, joilla työssä selviytymisen ongelmiin tartutaan ajoissa. Työyhteisö ja työterveyshuolto voivat olla apuna myös paluussa pitkältä sairauslomalta työhön. MastDo jakaa tietoa sekä työntekijöille että työnantajille ja aktivoi heitä oman työyhteisönsä itsearviointiin: selvää tekstiä, valmiita listoja ja kannustusta työhyvinvoinnin lisäämiseen ja joustaviin toimintatapoihin. Sairaudesta toipuva voi olla osittain työkykyinen, ja yhteys työelämään voi ratkaisevasti auttaa hänen kuntoutumistaan, sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula sanoo. Joustavaa paluuta tukee esimerkiksi osasairauspäiväraha. Työkyvyn varhaiseen tukeen kannustaa eduskunnan käsittelyssä oleva muutos työterveyshuollon korvauksissa. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2011 alusta. Kampanja kestää saakka. (RH) mastdo.fi Hidasta kehitystä n Tuore eurooppalainen työolotutkimus kertoo eurooppalaisten työntekijöiden kokemasta kovasta työtahdista. Se ei kuitenkaan ole enää kiristynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Työntekijöiden autonomia työssä ei ole lisääntynyt, minkä takia suuri osa työntekijöistä pystyy huonosti kohtaamaan työn asettamia vaatimuksia. Työntekijät ovat edelleen yhtä alttiina työn fyysisille haitoille kuin 20 vuotta sitten. Työntekijät saavat useammin työhön liittyvää koulutusta kuin aiemmin. Noin kolmannes EUmaiden työntekijöistä on saanut koulutusta edellisen vuoden aikana. Suomessa tilanne on selvästi parempi kuin EU:ssa keskimäärin, joskin meillä koulutus kohdentuu erittäin epätasaisesti. Condia alentaa palkkoja n Pohjois-Suomessa toimiva työterveyspalveluja tarjoava Condia alentaa koko henkilökuntansa palkkoja viidellä prosentilla vuoden ajaksi. Työnantaja yritti saada työntekijöitä mukaan vapaaehtoisiin palkanalennustalkoisiin. Tehyn lakimies Vappu Okkerin mukaan Condialla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta alentaa palkkoja. Yleensä yritykset turvautuvat toiminnan tehostamiseen, lomautuksiin ja irtisanomisiin. Yritys ei ole Okkerin mielestä ottanut käyttöön kaikkia vaihtoehtoja. Palkanalennus on toimenpiteenä äärimmäisen poikkeuksellinen. Condian tapaus ei täytä Korkeimman oikeuden päätösten mukaisia vaatimuksia. KKO on ennakkopäätöksissään sallinut poikkeuksellisesti palkanalennukset, jos muut saneeraustoimet eivät ole riittäneet. Yrityksessä on käytössä Terveyspalvelualan työehtosopimus, ja se on maksanut jonkin verran parempaa palkkaa kuin tes edellyttää. Alennetut palkat ovat edelleen tes:n mukaisia. Parempia palkkoja on maksettu työn vaativuuden perusteella. Työn vaativuus ei ole muuttunut. Condian toimitusjohtaja Matti Paasovaaran mukaan yritys on vähentänyt johto- ja päällikkötehtäviä, jättänyt määräaikaisia työsopimuksia uusimatta ja lomauttanut. Joitakin työsuhteita on purettu yhteisymmärryksessä työntekijöiden kanssa. Säästöt ja muut toimet ovat tehonneet, joten pystymme todennäköisesti maksamaan ensimmäisen jakson alennukset työntekijöille takaisin toukokuussa Jos kehitys jatkuu myönteisenä, voimme keväällä keskeyttää palkanalennukset. Tehy pyrkii tarvittaessa riitauttamaan jäsentensä palkkasaatavat. Condiassa työskentelee noin kymmenen tehyläistä. (RH) JUSSI TUOKKOLA 10 Tehy

11 Äitiysvapaaseen tulossa muutosta n EU:n työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asiain (TSTK) neuvosto kokoontui Brysselissä joulukuun alussa. Suomea edusti peruspalveluministeri Paula Risikko. Ministerit keskustelivat raskaussuojeludirektiivin muutoksesta. Direktiivin tarkoituksena on parantaa raskaana olevien, äskettäin synnyttäneiden ja imettävien naisten työturvallisuutta ja työoikeudellista asemaa. Asia nousi julkisuuteen alkusyksystä, kun parlamentti pidensi ehdotuksessaan äitiysvapaan 20 viikoksi. Äiti saisi ajalta täyden palkan. Suomi tukee vapaan pidentämistä 14 viikosta 18 viikkoon. Tämän ajan jälkeen myös isälle tulisi antaa mahdollisuus vapaaseen. Tämä mahdollistaisi vanhempainvapaan jakamisen mahdollisimman tasaisesti isien ja äitien kesken sekä samalla vanhemmuuden kustannusten tasaamisen naisja miesvaltaisten alojen kesken. Liian pitkä äitiysvapaa heikentäisi naisten työllistymistä sekä asemaa työmarkkinoilla. Suomessa useiden alojen työehtosopimukset edellyttävät täyden palkan maksamista 12 äitiysvapaaviikolta. Täyden palkan maksu koko äitiysvapaan ajalta lisäisi työnantajien kustannuksia tuntuvasti. Lisärasitus kohdistuisi naisvaltaisiin aloihin heikentäen niiden kilpailukykyä. Samalla se heikentäisi naisten työllistymistä, erityisesti vakituiseen työhön. (RH) Tähystys Löydöksiä mediasta n Yrityksen ulkopuolella toimivana lääkärinä on niin paljon helpompaa ja houkuttelevampaa keskittyä kuuntelemaan yksityisen henkilön vaivoja ja tuntemuksia kuin nähdä vaivaa ja lähteä ottamaan selkoa siitä henkisestä ja fyysisestä työympäristöstä, jossa asianomainen henkilö työskentelee. Työterveyslääkäri Antero Kokkonen, Helsingin Sanomat Kiitos imetyksestä n Kätilöopiston sairaala on saanut julkista kiitosta ja Vauvamyönteisyys-sertifikaatin työstään imetyksen edistäjänä. THL:n myöntämä tunnus kertoo, että Kätilöopistolla synnyttäneiden äitien imetysmotivaatio on korkea ja vauvojen täysimetys toteutuu keskimääräistä paremmin. Kätilöopisto on ansainnut arvonimensä toteuttamalla tuloksellisesti WHO:n ja Unicefin Vauvamyönteisyysohjelmaa (Baby Friendly Hospital Initiative). Sen ydin on kiteytetty kymmeneksi askeleksi, joilla imetyskäytäntöjä kehitetään, tilastoidaan ja arvioidaan. Kätilöopistolla askeleiden katsotaan toteutuvan tavalla, joka takaa perheille parhaan mahdollisen ohjauksen ja tuen imetyksen onnistumiseksi. Vauvamyönteisyystunnuksen on saanut Suomessa aiemmin neljä synnytyssairaalaa. (SS) Opiskelijat tukevat brändityöryhmää n STTK-Opiskelijat kannattaa Suomen maabrändityöryhmän ehdotusta panostaa suomalaiseen koulutukseen ja osaamiseen. Hyvä koulutustaso ja nuorten parempi ohjaaminen jatko-opiskeluihin on opiskelijoidenkin mielestä elinehto Suomen kilpailukyvylle. Julkisella sektorilla työskentelee kaikkiaan noin henkilöä ja palkkasumma sivukuluineen on vuodessa noin 25 miljardia euroa. n Rahaa löytyy aina, kysymys on vain sen suuntaamisesta, mutta jos ja kun hoitavat kädet loppuvat henkilökunnan eläköityessä, sitä on vaikea korvata rahallakaan. Lääketieteellinen johtaja Janne Aaltonen, Suomen Kuvalehti 46/2010 n Työyhteisössä on opittava hyväksymään myös vajaakuntoisuutta, sillä terveytemme ja työkykymme vaihtelevat. Vähitellen työntekijät ymmärtävät, että kyse on oikeudenmukaisuudesta. Palvelupäällikkö Merja Luukkanen, Taloustaito Yritys 5/2010 n Asiakkaat uhkailevat vähän väliä. Ei siihen enää kiinnitä huomiota. Emme tee ilmoituksia, Otamme ehdotuksen ilolla vastaan ja toivomme, että esitetyt toimet saadaan mahdollisimman rivakasti käytännön tasolle, linjaa STTK- Opiskelijoiden uusi puheenjohtaja tehyläinen Ilona Vihlman. Kunnallinen työmarkkinalaitos vaan ajattelemme, että tämä nyt on yötyötä. Sairaanhoitaja Jarmo Villanen, Työ Terveys Turvallisuus 8/2010 n Hyvän naisen mallin antavat tavalliset naiset, itsenäiset ja itsepäiset. Vappu Taipale, ET 19/2010 n Terveydenhoidossa yksityisen sektorin asiakkaat ovat valikoituneempia kuin julkisella puolella, ja se saattaa saada yksityisen puolen näyttämään tuottavammalta. Professori Antti Lönnqvist, Telma 4/2010 ANNIKA RAUHALA Tehy

12 Lyhyesti Älä lyö miestä n Miehet törmäävät Suomessa lähisuhdeväkivaltaan yhtä yleisesti kuin naiset. Asia käy ilmi tuoreesta raportista, jonka Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI julkaisi marraskuun lopulla. Tuhansien iskujen maa, Miesten kokema väkivalta Suomessa -raportti perustuu vuotiaiden naisten ja miesten kyselytutkimukseen. Suomalaisessa kulttuurissa on vallalla jotain, joka hyväksyy väkivaltaisen käyttäytymisen. Tavoitteena on oltava nollatoleranssi niin naisten kuin miestenkin tekemälle väkivallalle, korostaa tasa-arvoministeri Stefan Wallin. Miehet tuntevat olonsa melko turvalliseksi kokemastaan väkivallasta huolimatta. Ministeriöt laativat parhaillaan toimeenpanosuunnitelmia Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelmasta. Ohjelman toimenpiteistä useat kohdistuvat yleisesti lähisuhdeväkivaltaan ja hyödyttävät siten sukupuolesta riippumatta kaikkia lähisuhdeväkivallan uhreja. (RH) Kaikkiaan 523 ulkomailla koulutettua terveydenhuoltoalan ammattilaista sai oikeuden työskennellä Suomessa Valvira Kalenteri n Koonnut Minna Sassi, PIXMAC Kukkahattu kondomeista n Väestöliitto on palkinnut kondomien ilmaisjakelua edistäneen lääketieteen tohtori Ilkka Taipaleen Vuoden kukkahattu -tunnustuksella. Taipale ansaitsi kukkahattunsa esittämällä keväällä 2008 yhdessä kymmenen muun kaupunginvaltuutetun kanssa, että Helsingin kaupunki kokeilisi maksuttomien kondomien jakamista nuorille 1 3 vuoden kokeiluna. Hitaasti ehdotukselle lämmennyt kaupunki aloitti kondomien, niiden käyttöohjeiden ja terveystietoiskujen laajemman levittämisen viime kuussa. Kaksivuotisen kokeilun aikana jaetaan kondomia noin :lle vuotiaalle nuorelle. Nuoriso jakautuu n Erot suomalaisten nuorten hyvinvoinnissa ovat kasvaneet. Nuorten enemmistöllä menee paremmin kuin koskaan, mutta jopa viidennes voi entistä huonommin. Tälle joukolle kasautuu yhä enemmän vakavia ongelmia. Tiedot selviävät Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssin kokoamasta tilastoaineistosta. Aineiston nuorten enemmistöllä on hyvät lähtökohdat tulevaisuuden rakentamiseen. Kahdella kolmesta on ammatillinen tai korkeakoulututkinto, ja yli 80 prosenttia arvioi terveydentilansa hyväksi. He ovat tyytyväisiä elämäänsä. Taloudellisen taantuman ja eriarvoisuuden kasvun seuraukset näkyvät tilastoissa nuorten pahoinvointina. Lasten ja nuorten psykiatrian, lastensuojelun sijoitusten ja avohuollon toimien määrä on kasvanut nopeasti. Samoin masennuksen vuoksi sairauseläkkeelle jää yhä useampi nuori.(ss) Hyvää Joulua! Big Bang Big Band -uudenvuoden konsertti Savonlinnasali Savonlinna Verkosta virtaa Yhdistysavain kurssi Oulun ammattikorkeakoulu Voimaa ja tasapainoa vedestä vanhuksille Ikäinstituutti Oulu Eläketietouden jäsenilta Sokos Hotel Vaakuna Hämeenlinna koulutus SASKin solidaarisuuspäivät Verkatehdas Hämeenlinna Fanny ja Alexander -näytelmä Tampereen Työväen Teatteri 12 Tehy

13 Ajankohtaista Erikoissairaanhoito pitää määritellä Husin toimitusjohtaja Aki Lindén on huolissaan hoitoalan vetovoimasta. Sen kasvattamiseksi on syytä käyttää kaikki keinot. Vesa Turunen Sairaanhoitopiirien hallintoelimet puuhaavat paljon erilaisen byrokratian parissa, mutta toiminnan ydinsisällöistä keskustellaan liian vähän, sanoi Husin toimitusjohtaja Aki Lindén Kuntaliiton Sairaalapäivillä marraskuussa. Lindén nosti kunnallisen erikoissairaanhoidon menestymisen tärkeimmäksi kysymykseksi hoidon sisältöjen strategisen kehittämisen. Muiksi lähivuosien keskeisiksi haasteiksi hän listasi henkilöstöjohtamisen kehittämisen, talouden hallinnan, yhteistyön ja työnjaon erikoissairaanhoidon sisällä, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen yhteistyön ja terveyden edistämisen. Hän muistutti, että nykyään erikoissairaanhoidon bruttomenot ovat 5,5 miljardia euroa vuodessa. Asukasta kohti laskettuna erikoissairaanhoidon nettomenot ovat noin tuhat euroa, kun perusterveydenhuollossa osuus on noin 650 euroa. Erikoissairaanhoidossa tehdään noin leikkausta vuodessa. Avohoitokäyntejä on 7 miljoonaa, ja hoitopäiviä 4 miljoonaa vuodessa. Paljon on saatu aikaiseksi. Avohoidon osuus kasvaa jatkuvasti ja hoitojonot ovat lyhentyneet. Toiminnan laatu ja vaikuttavuus paranevat. Lindén muistutti myös riskitekijöistä: kesäisin ja loma-aikoina töitä tehdään minimimiehityksellä ja elektiivisiä toimintoja vähentäen, erityisosaaminen on liian harvojen käsissä. Uusiin rakennuksiin on investoitu, mutta monet vanhat on huonossa kunnossa. Vaikka tietotekniikkaan on panostettu, siinä on ongelmia. Niukat korotukset Lindén kannustaa laatimaan erikoissairaanhoidon sisällön strategian, sillä sellainen Suomesta puuttuu. Erikoisaloilla on luonnollisesti omat näkemyksensä, mutta kokonaiskuvaa ei ole. Yhtenä osana strategiaa ovat henkilöstöresurssit. Kunnallisessa terveydenhuollossa työskentelee tällä hetkellä ihmistä, joista erikoissairaanhoidossa. Koko joukosta eläkkeelle siirtyy vuosittain noin henkeä. Miten täyttää kasvava henkilöstövaje? Tämä on suurin haasteemme, Lindén painotti. Hänen mukaansa on tehtävä kaikki voitava, jotta alalle saadaan houkuteltua väkeä. Toimitusjohtajan listan kärjessä ovat vuorovaikutuksellinen ja oikeudenmukainen johtaminen, työhyvinvoinnin parantaminen, työn autonomian ja joustavuuden lisääminen ja eläkkeelle jäämisen siirtäminen. Listalle kuuluvat lisäksi työn houkuttelevuus, työsuhde-edut ja palkkaus. Kuntien talousnäkymistä ja rahasta puhuessaan myös Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan puheenjohtajana toimiva Lindén mainitsi, että kuntien käyttötalousmenojen kasvuprosentti on lähivuosina kaksinkertainen verrattuna verotulojen ja valtionosuuksien kasvuun. Kuntien velka kasvaa noin 12 miljardista eurosta 20:een. Hänen mielestään 2007 syntyneet terveydenhuollon työehtosopimukset ovat olleet kalliita. Siksi vuonna 2011 ei hänen mukaansa ole mahdollisuutta suuriin palkankorotuksiin. Uumoilen, että yhden prosentin rajaa ei tulla ylittämään. Vuodessa 5,5 miljardia 3 % BKT:sta Toiminnan volyymi: 5 yliopistosairaalaa kattaa 50 %, 15 keskussairaalaa 35 % ja 20 muuta sairaalaa 15 % Psykiatrian osuus kuluista 12 % Leikkauksia noin vuodessa, joista elektiivisiä (päiväkirurgisia ) Avohoitokäyntejä 7 miljoonaa Hoitojaksoja noin Hoitopäiviä noin 4 miljoonaa Henkilöstömenot 65 %, tarvikkeet 20 %, palveluostot 10 %, muut kulut 5 % Tehy

14 Yövuorossa 14 Tehy

15 Perjantaiyö Etelä-Karjalan keskussairaalan päivystyksessä olisi varsin rauhallinen ilman kuningas alkoholia. Tiina Suomalainen n Kuvat Laura Leinonen Sairaanhoitaja Anne-Marika Kesseli pukee valkoisen työasunsa päälle kirkkaanpunaisen liivin. Ihan kuin K-kaupan Väiski, hän virnistää. Perjantaiyö Etelä-Karjalan keskussairaalan ensiapupoliklinikalla on alkamassa. Anne-Marika on tänä yönä triage eli hoitaja, joka arvioi päivystykseen tulevien hoidon kiireellisyyden. Jalkoihin vielä pääkallo- ja ruusukuvioiset työjalkineet, povitaskuun Virve ja Anne-Marika on valmis. Yövuoro viedään läpi kuuden hoitajan voimin. Kanslia sähköistyy hetkeksi, kun vuoroaan päättävät briiffaavat töihin tulevia. Taululle on kirjattu tulosyitä: käden voimattomuus, vatsa, intox, CRP 340, hakattu ja paise. Aulassa on rauhallista ja odotustilan televisio välkkyy tyhjille tuoleille. Julkisivun takana tapahtuu kuitenkin koko ajan: ilta on ollut melko vilkas, ja kaikki päivystyksen vuoteet ovat täynnä. Esimakua alkavasta viikonlopusta on jo saatu. Kolmipaikkaisen ensiapuhuoneen viimeisessä sängyssä sokeltaa huumehöyryinen mies ja putkassa nukkuu toinen syvää humalaisen unta. Vuoro vaihtuu päivystyksessä. Marja Hämäläinen antaa raporttia Anne-Marika Kesselille, Kaisa Hietasara Riitta Lepistölle. Tehy

16 Riitta Lepistö, Antti Jauhanen ja Liisa Kultanen hoitavat ensihoitohuoneessa humalaista leukansa loukannutta miestä. Klo 22:00 Yövuoron ensimmäiset potilaat tulevat. Psyykkisistä ongelmista kärsivää vanhempaa naista saattaa kaksi omaista. Nuori nainen valittaa kurkkukipua. Tiina Sollon viikko sitten leikattu kyynärpää on alkanut oireilla: siistien tikkien viereen on noussut pallukka, ja käsivarsi punoittaa ranteesta. Triage kohtaa tulijan ensimmäisenä. Hän ohjaa potilaan eteenpäin yleislääketieteeseen tai ykkös- tai kakkoslinjalle erikoissairaanhoidon päivystykseen. Ykköslinja on akuuteimmille tapauksille kuten kolarien uhreille, sydänoireisille ja aivoverenvuotopotilaille. Kakkoslinja vastaanottaa muun muassa murtumat ja yleistilan laskut. Kurkkukipuisia ja flunssaisia on todella paljon. Ihmiset tulevat tänne, koska eivät pääse helposti terveyskeskuslääkärille. Jokin tässä mättää, on mättänyt jo kauan, Anne- Marika pohtii. Kun kurkkukipua valitellut nainen lähtee pois, hän on iloisen ja helpottuneen oloinen. Teillä on ihana henkilökunta tuolla! hän kiittää. Klo 23:00 Kansliassa on hiljaista. Kuuluu vain näppäimistön naputus, kun sihteeri kirjoittaa lääkäreiden saneluja. Anne-Marika tekee paljon ilta- ja yövuoroja. Hän tuli neurolta päivystykseen työkiertoon neljä vuotta sitten ja jäi. Tykkään päivystyksestä, koska työ on vaihtelevaa ja nopeatempoista. Perfektionisti tai näpertelijä ei pärjää. Pitää olla suurten linjojen ystävä ja nopeasti syttyvä. Tuosta ovesta voi tulla ihan mitä vain. Niin kuin viime keväänä, kun paikallisten pitseria- ja kebabyrittäjien reviirikiista äityi veriseksi puukko- ja keppitappeluksi. Vastaanottoaula täyttyi yhtäkkiä 16 loukkaantuneesta. Veri valui, loukkaantuneet valittivat ja omaiset huusivat. Olin silloinkin triage. Potilaita tuli niin paljon, että oli toimittava kuin liukuhihnalla. Sain onneksi avukseni sairaala-apulaisen ja vartijan. Sairaankuljettajat tuovat sisään paareilla makaavaa vanhusta, jonka verenpaineet ovat matalalla. Kakkosen nelospaikalle, Anne-Marika päättää. Samaan aikaan yleislääketieteen sairaanhoitaja Helena Solasaari tarkastelee hoitohuoneessa Tiina Sollon käsivartta. Hän ottaa sormenpäästä pikatulehduskokeen, ja tutkii punoittavaa rannetta. Ihmiset tulevat tänne, koska eivät pääse helposti terveyskeskuslääkärille. 16 Tehy

17 Perjantaiyön saldoa: Humalainen mies nukkuu putkassa. Tanssilattialla kaatuneen naisen nilkka kipsattiin. Niilo Villanen saa happea Helena Solasaarelta. Tämä punoitus minua huolestuttaa. Sinut on pantava lääkärin listalle. Tiina saa sormenpäähänsä sekä nalle- että sammakkolaastarin, ja naisia naurattaa. Klo 24:00 Tää on niin noloa, niin noloa. Ai murtunut vai? Jes jes jes! Ai saatana, että sitä koskee. Helvetti, kun hävettää, vaikeroi bileasuinen kuusikymppinen nainen. Hänet on juuri siirretty ambulanssista pyörätuoliin. Ei tässä nyt mikään hävetä. Se mikä on käynyt, on käynyt, Anne-Marika rauhoittelee. Naisen tasapaino petti korkosaappaissa tanssilattialla, ja nilkka on todennäköisesti murtunut. Hänet viedään käytävään odottamaan lääkärille pääsyä. Vieressä nuokkuu toinen pyörätuolipotilas humalainen mies, jolla on rintatuntemuksia. Nainen jatkaa sadattelua kännykkäänsä. Oven takana Helena antaa puhelimessa ohjeita kuumeisen pikkulapsen hoitoon. Perhe asuu 40 kilometrin päässä Imatralla. Meiltähän sitä Panadolia saisi, mutta on vähän pitkä matka tulla hakemaan. Voitte panna 60 milligrammaisia kahdesta kolmeen ihan peräkkäin. Jos kunto ei kohene ja hengittäminen hankaloituu, niin sitten tänne. Putkassa nukkuva mies on tipahtaa sängystä. Anne-Marika menee laittamaan sänkyyn laitoja, mutta mies kampeaa itseään sitkeästi ylös, potkii ja melkein osuu hoitajaan. Hän haluaa tupakalle. Älä nyt tule sieltä, kun ei jalat kanna! Lopulta Anne-Marika pyytää vartijan avuksi. Helena lähtee viemään kaatunutta naista röntgeniin. Tarvitseeko minun nyt tuntea syyllisyyttä? nainen kyselee. Ei tietenkään. Klo 01:10 Naisen nilkassa on stabiili murtuma, joka ei vaadi leikkausta. Sairaanhoitaja Antti Jauhanen lähtee kipsaamaan. Avuksi tulee Helena. Nainen kiemurtelee ja valittaa hoitopöydällä, pitelee päätään ja heiluttaa jalkaa. Hoitajilla on suuri työ saada siihen lasikuitukipsi. Älä mene karkuun. Nyt pidät pään tyynyssä ja koetat rentoutua. Emme muuten saa tehtyä kunnon kipsiä. Asutko yksin? No sitten saat jäädä yöksi, ja aamulla opetamme sauvakävelyn, Helena juttelee. Anne-Marika kirjoittaa kanslian taululle potilaiden tulosyitä: nilkka, alko, kollapsi. Seuraavaksi vastaanotolle tulee tuulahdus ihan toisesta maailmasta. Infektioastmaa sairastava puolitoistavuotias Niilo Villanen yskii haukkuen äitinsä sylissä. Helena antaa Niilolle happea ja keuhkoputkea avaavaa lääkettä. Äiti pitelee poikaa helläntiukassa otteessa. Niilo itkee sydäntä särkevästi ja ojentelee käsiään, mutta rauhoittuu lopulta. Tehy

18 Iskun päähänsä saanut mies odottaa pääsyä hoitajalle. Hienoa. Lääkäri kuuntelee keuhkot vielä uudestaan, Helena sanoo. Anne-Marika kipaisee hakemassa jääkaapista kanasalaattia ja syö sen kansliassa. Klo 02:30 Poliisit saattavat verikokeisiin miestä, joka on ajanut vastaantulevien kaistalla. Kohta vastaanotolla istuu vihainen mies verkkomyssy eli perjantaipipo päässään. Verta valuu pitkin niskaa. Mies ei antaisi koskea itseensä, mutta Anne-Marika kohtaa hänet ystävällisesti ja jämptisti. Minä nyt vähän kurkin. Muistatko, mitä on tapahtunut? Onhan täällä ihan kunnon haava, Anne-Marika ilmoittaa. Mies alkaa kiukkuisena tempoa perjantaipipoa päästään. Hetken kuluttua hän käy kuitenkin kiltisti hoitopöydälle mahalleen. Helena laittaa steriilipöydän valmiiksi. Takaraivosta ajellaan hiuksia pois, ja lääkäri tulee tikkaamaan. Kyllähän se tympii, että päihtyneitä on niin paljon viikonloppuisin. Harva humalainen on asiallinen. Heidän kanssaan joutuu tekemään tuplatyön. Usein he ovat niin päihtyneitä, että pois lähtiessään kaatuvat uudestaan, Anne-Marika sanoo. Onneksi työ ei ole pelkkää humalaisten hoitamista, vaan päivisin ja arkisin kaikkea muuta. Joskus tulee myös upeita onnistumisia, jotka antavat valtavasti voimaa. Anne-Marika huomauttaa, että humalaiset eivät yleensä käy päälle. Ongelmana ovat ajoittain aggressiiviset vanhukset, jotka sairastavat dementiaa. On myös muutamia huumeidenkäyttäjiä, joista hoitajia on varoitettu. Vartija, koko sairaalan ainut tosin, on onneksi paikalla turvaamassa yötä. Klo 03:45 Lääkäri ilmoittaa käyvänsä hetkeksi nukkumaan. Putkassa nukkuva mies herää ja alkaa huudella. Hän on pissannut housuihinsa. Helena ja Anne-Marika rientävät vaihtamaan miestä kuiviin ja laittamaan vaippaa. Missäs sinun hampaasi on? Minä laitoin ne suuhusi, mutta missä ne nyt on? Helena kyselee. Ambulanssi tuo Imatralta 23-vuotiaan miehen, jonka leuka ja kädet ovat veressä. Mies on kaatunut ravintolan edessä, leuassa parran seassa on haava. Promilleja vain yksi, mutta hän oksentelee ja veto on aivan poissa. Viedään ensihoitohuoneeseen ja katsotaan huumepissi. Minä kirjaan tähän nyt intox, Anne-Marika sanoo. Ensihoitohuoneeseen rientävät kaikki neljä erikoissairaanhoidon hoitajaa. Mieheltä riisutaan paita, ja hänet kytketään monitoreihin. Mitä sinä olet tänään ottanut? Antti kysyy. Viinaa, vastaa mies hiljaa. Ei muuta? 18 Tehy

19 Ensiapua Yövuoron aikana kävi 19 potilasta, joista 11 päihtyneitä. Töissä oli 6 sairaanhoitajaa 1 yleislääketieteessä, 4 erikoissairaanhoidossa ja 1 triage. Päivystäviä lääkäreitä 3 yleislääketieteen lääkärin lisäksi sisätautien lääkäri ja kirurgi. Etelä-Karjalan keskussairaalassa toimii erikoissairaanhoidon päivystys läpi vuorokauden. Yleislääketieteen päivystys ja hoitajan vastaanotto iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Ilta- ja yöpäivystys on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella keskitetty keskussairaalaan. Maakunnan pohjoispäässä päivystystä hoitaa Parikkalan terveysasema. Riitta Lepistö tyhjentää virtsakatetria ensihoitohuoneessa. Anne-Marika Kesseli (oik.) pohtii, että päivystykseen hakeutuvat töihin nopeasti syttyvät vahvat persoonat. On oltava se tietty asenne. Perfektionistit tai näpertelijät eivät täällä pärjää. Tietääkseni en. Miehelle puetaan sairaalahousut jalkaan ja laitetaan virtsakatetri. Ulkopuolinen tajuaa viimeistään tässä vaiheessa, miten paljaina ja haavoittuvaisina potilaat ovat hoitohenkilökunnan käsissä. Hoitajien hienotunteisuus ja potilaan arvostaminen ovat vaikkapa sitä, että jokaista kutsutaan etunimellä ja kerrotaan, mitä ollaan tekemässä. Klo 04:45 Liukuovista tuodaan 22-vuotiasta hentoa naista, joka on syönyt puoli purkkia rauhoittavia ja vatsakipulääkettä, sekaan vielä alkoholia. Hän on ollut päivystyksessä ennenkin samasta syystä. Nainen temppuilee lääkehiilipullon kanssa eikä suostu juomaan. Hänelle pannaan nenä-mahaletku ja virtsakatetri. Aamulla on konsultaatio psykiatrin kanssa. Anne-Marikan Virve piippaa. Tulossa on kolmannen kerroksen parvekkeelta hypännyt tai pudonnut mies. Kolmekymppisestä miehestä ei kuitenkaan löydy mustelmia pahempia vammoja. Hän kertoo menneensä parvekkeelle pakoon väkivallan uhkaa. Hän jää tarkkailuun. Klo 05:30 Yövuoron kitutunnit sujuvat rauhallisissa merkeissä. Väsymys alkaa painaa. Anne-Marika järjestelee paperikärryjä kuntoon ja päivittää potilas- ja työntekijä-tauluja. Missäs sinun hampaasi on? Minä laitoin ne suuhusi, mutta missä ne nyt on? Nuoren miehen huumenäyte paljastuu negatiiviseksi. Valvontakamera näyttää, että mies putkassa yrittää taas kammeta itseään laitojen yli. Häntä pitää käydä tyynnyttelemässä. Lauantaiaamu alkaa hiljalleen sarastaa, ja keskussairaala heräillä. Varttia vaille kahdeksan on yövuoron aika lähteä kotiin nukkumaan. Hoitajille yö oli melko normi, ehkä vähän tavallista rauhallisempi. Ulkopuolisen tarkkailijan silmiä yö avasi: kuinka valtavasti aikaa ja energiaa päihtyneiden hoitamiseen menee, ja kuinka pitkää pinnaa se hoitajilta vaatii. Joku on tuonut kanslian pöydälle paikallisesta sanomalehdestä saksitun kolumnin. Päivystystä eivät työllistä pöpöt. Ruuhkat, turhautumisen ja epäloogiselta tuntuvan jonottamisen aiheuttaa viina. Kun jeppe tai jesse juo, murtuu jalka, repeää silmäkulma tai lähtee taju. Tehy

20 Ammatissa Itsestä kaikki irti Sodankylässä laboratoriohoitaja joutuu käyttämään omaa päätä ja mielikuvitusta. Päivi Mäkinen n Kuvat Pekka Fali Marja-Helenan plussat ja miinukset + Haasteellinen työ + Työ pitää nuorekkaana + Vaihtelevat työpäivät + Laboratoriossa hyvä henki Arkivapaiden puute Aikainen aamuherätys Pohjoisen terveyskeskuksen laboratoriossa hoitaja saa tehdä kaikkea, mitä osaa ja enemmänkin. Työpaikalla ei ole kemistiä, laboratoriolääkäriä tai muutakaan asiantuntijaa, jolta kysyä neuvoa ongelmien tullen. Omaa päätä ja puhelinta joutuu käyttämään, sanoo vastaava laboratoriohoitaja Marja-Helena Kiiskinen Sodankylän terveyskeskuksesta. Laboratoriossa työskentelee neljä laboratoriohoitajaa, lähihoitaja ja laitosapulainen. Lähihoitaja ottaa asiakkaat vastaan, laitosapulaiselle kuuluu siivous ja välinehuolto. Laboratoriohoitajien ei tarvitse siivota, mutta heidän on hallittava kaikki muu asiakkaiden vastaanottamisesta näytteenottoon ja analysointiin. Vastaavan laboratoriohoitajan teh- 20 Tehy

21 täviin kuuluu lisäksi työvuorolistojen suunnittelu, laboratorion taloussuunnitelmien ja -toteutumien laatiminen, mikrobiologian lupahakemuksista, tutkimusten hinnastoista ja atk-järjestelmän päivityksistä huolehtiminen. Hiukset nousevat pystyyn, kun kaiken yrittää ehtiä. Kiirettä on lisännyt vastaavan laboratoriohoitajan työn siirtyminen kokonaan Marja-Helenalle. Aiemmin työt oli jaettu kahdelle hoitajalle. Marja-Helena nauttii vaihtelusta, mutta toivoo joskus kokevansa työviikon ilman mihinkään asiaan tulevia muutoksia. pysähtymään laboratoriohoitajan kohdalle. Haluan tehdä erilaisia asioita enkä jaksaisi pitkään pyörittää yhtä ja samaa. On mukava, kun asiakkaat vaihtuvat nopeasti, mutta tykkään kyllä jutellakin ihmisten kanssa. Laboratoriohoitaja Työskentelee terveysasemien ja sairaaloiden laboratorioissa, biolääketieteellisissä tutkimus- ja tuotantolaitoksissa sekä ympäristöterveydenhuollon laboratorioissa tai terveydenhuolto- ja laboratorioalan yrityksissä. Tutkintonimike bioanalyytikko, terveydenhuollon laillistettu ammattinimike laboratoriohoitaja. Koulutusta ammattikorkeakouluissa Helsingissä, Oulussa, Tampereella, Joensuussa, Kuopiossa ja Turussa. Ruotsinkielinen koulutus järjestetään Vaasassa. Opintojen laajuus 210 opintopistettä. Vastaavan laboratoriohoitajan tehtäviin kuuluu Sodankylässä päivittäisiä laboratorion rutiineja kuten näytteenotto ja näytteiden käsittely. Huoltomiehen hommissa Marja-Helena huoltaa tarvittaessa laboratorion laitteet. Huoltomiestä ei Helsingistä eikä aina Oulustakaan Sodankylään saa. Hän on opetellut vaihtamaan itse osia laitteisiin puhelimessa saatujen ohjeiden mukaan. Rohkeutta tehdä ja kokeilla tarvitaan, ja sitä Marja-Helenalla myös on omien sanojensa mukaan hän tapaa syöksyä asioihin pää edellä. Ammatinvalinta ratkesi aikanaan umpimähkään valintaopasta selaamalla. Sormi sattui Monenlaisia asiakkaita Laboratoriossa otetaan vastaan terveyskeskuksen potilaiden lisäksi yksityisvastaanottojen ja työterveyshuollon asiakkaat, Sodankylän jääkäriprikaatin varusmiehet sekä niin sanotun alueellisen laboratoriotoiminnan asiakkaat. Terveyskeskuksen vuodeosastojen potilaiden lisäksi laboratoriossa käy asiakasta päivittäin. Näytteenottoon pääsee jo vartin yli seitsemän aamulla. Kun aamun jonot on purettu, on spirometriatutkimusten vuoro kymmenestä eteenpäin. Rutiineihin kuuluvat myös edellispäivän bakteeriviljelyiden tarkastaminen ja aamun ja iltapäivän näytteenottokierrot vuodeosastoilla. Tarvittaessa laboratoriohoitaja käy myös neuvolassa, koska kaikkein pienimpiä ei haluta tuoda terveyskeskukseen sairaiden joukkoon. Vaikea saada hoitajia Pätevän henkilökunnan saaminen pohjoiseen on vaikeaa. Paikkoja on jouduttu laittamaan auki monta kertaa, kun hakijoita ei ole tullut. Oulussa on pohjoisin bioanalyytikkoja kouluttava ammattikorkeakoulu. Opiskelukaupunkiin jää moni valmis laboratoriohoitaja varsinkin, jos puolisolle ei löydy työtä pohjoisesta. Etelästä moni on käynyt kokeilemassa elämää Lapissa. Jokunen on jäänytkin, mutta moni on lähtenyt takaisin. Nuorta väkeä kaivattaisiin. Onko heidän vaikea tulla töihin terveyskeskukseen, jossa joutuu ottamaan itse paljon vastuuta työstään, miettii Marja-Helena. Häntä huolettaa myös tutkimuksien keskittäminen esimerkiksi keskussairaaloihin. Se on muuttanut terveyskeskuksen laboratoriotyön lähinnä näytteenotoksi. Keskittäminen kaventaa vastavalmistuneiden laboratoriohoitajien ammatillista osaamista. Vaikka koneet tekevät suuren osan työstä, pitää hoitajan osata itsekin tulkita tuloksia. Itse en suostuisi vain ottamaan näytteitä ja lähettämään niitä jonnekin. Tehy

22 Hoitajan tietotaitoa tarvitaan Marja-Helenan 34-vuotisen uran aikana työ laboratoriossa on kokenut melkoisen muutoksen. Tutkimukset olivat samat kuin nykyisin, mutta kaikki tehtiin käsin. Ennen käytössä olivat reagenssit, pipetit ja pumpetit, mutta nyt laitetaan näyte koneeseen. Leukosyytit, erytrosyytit ja trombosyytit laskettiin ennen kammiossa, nyt ne laskee kone. Koneet ovat nopeuttaneet ja tehostaneet tutkimuksia, mutta ihmissilmää ja hoitajan tietotaitoa ne eivät voi korvata. Jos kone löytää verenkuvasta jotain poikkeavaa, tarkistaa hoitaja näytteen käsin. Kammiolaskenta on yhä osattava. Tänä syksynä Marja-Helena löysi tarkastamiensa näytteiden perusteella kaksi leukemiatapausta. Hänelle löydökset toivat onnistumisen tunteen, sillä potilaat pääsivät niiden ansiosta ajoissa hoitoon. Koneet ovat lisänneet työturvallisuutta. Jos osataan lentää kuuhun, olisi näyteputkien nimitarrat saatava tulostettua joka asiakkaalle valmiiksi. Hoitajan ei tarvitse enää esimerkiksi käsitellä voimakkaita happoja. Jos on laimennettava liuoksia, pitää miettiä suhteita kauan. Ennen se oli arkipäivää ja sujui tuosta vain. Työnkulku sujuvaksi Tietotekniikka on helpottanut laboratoriohoitajien työskentelyä siinä missä muutkin koneet, mutta ei aivan itsestään. Hoitajat vaativat, että jos osataan lentää kuuhun, olisi näyteputkien nimitarrat saatava tulostettua joka asiakkaalle valmiiksi. Vaatimus myös toteutui ja työskentely nopeutui, kun potilastietoja ei tarvinnut enää kirjoittaa käsin näyteputkeen. Työnkulkua nopeuttaa myös toimiva ilmoittautumiskäytäntö. Kun lähihoitaja haastattelee asiakkaan heti ilmoittautumisluukulla, sujuvat näytteitä ottavan hoitajan työt juohevasti. Asiakkaatkin ovat tyytyväisiä, kun pääsevät äkkiä pois. Marja-Helenan työn haasteena on uran tässä vaiheessa vuosien varrella kertyneen tiedon, taidon ja kokemuksen siirtäminen nuoremmille. Hän haluaa rohkaista nuoria tekemään itse ja hankkimaan tietoa. Koko laboratorion haasteena on asiakkaiden ja henkilökunnan ohjaus. Esimerkiksi sadan kilometrin päästä sivukylältä virtsanäytteitä tuovan kotisairaanhoitajan on tiedettävä täsmällisesti, miten näyte otetaan ja miten sitä käsitellään. Sinne päin se ei voi olla, koska huonosta näytteestä ei saa luotettavaa tulosta. Sodankylässä tehdään Lasko (senkka), perus- ja täydellinen verenkuva, LDL- HDL- kolesteroliarvot, trigly, amylaasi, nestetasapainoarvot, maksa- ja munuaistutkimukset, tulehduskokeet, sokeri- ja laktoosirasituskokeet, veren hyytymistekijöitä mittaava INR-testi Streptocultit ja niiden analysointi Spirometriat ja bronkodilataatiotestit eli puhalluskoe avaavalla lääkkeellä Infarktiepäilyissä pikamittarilla tehtävät reagenssitestit Tarvittaessa käsidiffit eli veren solujen erotteleminen mikroskooppisesti Virtsanäytteistä seulonta liuskanlukulaitteella, solujen mikroskopointi ja bakteeriviljely, liuskalla raskaustesti. Rovaniemelle Lapin keskussairaalaan analysoitavaksi lähetetään muun muassa kilpirauhas- ja bakteeriherkkyysnäytteet. Lääkeainepitoisuudet ja muut erikoiskemiaa vaativat näytteet analysoidaan Helsingissä. Marja-Helena Kiiskisellä on uskallusta heittäytyä. Sen lisäksi tarvitaan halua tehdä itse ja ottaa selvää, kun omalla työpaikalla ei ole laboratorioalan asiantuntijaa, jolta kysyä neuvoa. 22 Tehy

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille

NÄYTTEENOTTO. Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille LASTEN NÄYTTEENOTTO Opaskirjanen lapsille ja vanhemmille Sisältö: Tervetuloa laboratorioon Mitä veri on? Verinäytteenotto Verinäytteenotto sormenpäästä Taikalaastari Sydänfilmi eli EKG 2.painos 2015 Alkuperäinen

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

7:30 Aamuvuoro alkaa yhteisellä palaverilla yövuoron kanssa. Tällöin käydään läpi yön keikat ja jaetaan muuta tärkeää tietoa. 8:30 Tarkistetaan ja huolletaan autot. Täydennetään hoitotarvikkeet, kuten

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011

Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 Puhelinpalvelutyön työolokysely 2011 1 Taustaa I Vastausaika 3.-21.2.2011 Kysely kohdistettu ensisijaisesti isompien vahinkovakuutusyhtiöiden toimihenkilöille, mutta muutkin saivat vastata Vastaajia yhteensä

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Terveydenhuollon laatupäivä

Terveydenhuollon laatupäivä Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Tavoitteena vaikuttavuus- työterveyshuollon toiminnan kehittäminen Laatuverkostoyhteistyöllä Heidi Anttila ylilääkäri Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön

Lisätiedot

OHJEET KUNTOSALIN KÄYTTÄJILLE!

OHJEET KUNTOSALIN KÄYTTÄJILLE! OHJEET KUNTOSALIN KÄYTTÄJILLE! 8.2.2016 Kuntosali sijaitsee Monitoimitalolla, os. Kristiinantie 17 A, 64900 Isojoki Kuntosalille päästäksesi tarvitset oman poletin Kuntosalin käyttövuorot ovat luettavissa

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa

Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Ergonomiakorttikoulutus Kouvolassa Hyvinvointipalvelut 1 Taustaa Kaupungin sairauspoissaoloista v. 2012 37,2% tules vaivoja Perusturvassa on toteutettu ergonomiakoulutusta potilassiirtotilanteisiin v.

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma

Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma 2017-2021 Imetys 10 kunnassa Jyväskylä 16.3.2017 Vieraileva tutkija Kirsi Otronen 21.03.2017 Kirsi Otronen 1 WHO:n uusi suositus v.2025 mennessä 50% lapsista olisi

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä?

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä? NELJÄVUOTIAS KOTONA KYSELY VANHEMMILLE KESKUSTELUN POHJAKSI Lapsen nimi Syntymäaika Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Äiti/huoltaja Isä/huoltaja Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu,

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot