Toimenpiteiden yksityiskohtaiset kuvaukset eli toimenpidekortit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimenpiteiden yksityiskohtaiset kuvaukset eli toimenpidekortit"

Transkriptio

1 Toimenpiteiden yksityiskohtaiset kuvaukset eli toimenpidekortit Energiatehokkuustoimikunnan mietinnön erillinen liite (julkaistu vain sähköisesti) Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia ja ilmasto 52/2009

2 Toimenpiteiden yksityiskohtaiset kuvaukset Toimenpidekortit Toimenpidekorttien ehdotukset on valmisteltu jaostoissa toimikunnan mietinnön taustaaineistoksi. Niitä ei ole yksityiskohtaisesti käyty läpi toimikunnassa. Toimikunnan jäsenet eivät ole kaikilta osin yksimielisiä toimenpidekorttien ehdotusten yksityiskohdista. Toimikunta on mietinnössään edelleen työstänyt ehdotuksia. Toimenpidekortit ja mietintö eivät ole kaikilta osin yhteneväisiä. Toimikunnan ehdotukset ilmenevät mietinnöstä. Toimenpiteet muodostavat laajan tieto- ja ideapaketin, jota voidaan hyödyntää pitkälle tulevaisuuteen. Tämän vuoksi kaikki työssä identifioidut 125 toimenpidekorttia ovat mukana. Pääosin jaostoissa tunnistettuihin ja tuotettuihin toimenpidekortteihin on merkitty, mikäli energiatehokkuustoimikunta on muokannut korttia alkuperäisestä. Toimenpidekorttien numeroviittaukset (ylätunniste): H = Monilla aloilla vaikuttavat horisontaaliset toimet R = Rakennukset L = Liikenne K = Kotitaloudet M = Maatalous T = Teollisuus ja palveluala Sisältö H1-H4, s. 2-8 R1-R52, s L1-L13, s K1-K22, s M1-M7, s T1-T20, s

3 Huom. TEM Energiatehokkuustoimikunta on täsmentänyt/ttanut toimenpidekorttia. Toimenpiteen nimi: Energiaa käyttävien tuotteiden suunnittelun ja tuotekehityksen ekologiset vaatimukset (EuP-direktiivin toimeenpano) Tavoitteena on varmistaa EuP-direktiivin kansallinen toimeenpano huolehtimalla mm. ymmärrettävän tiedon riittävästä saatavuudesta sekä tuotteiden vaatimustenmukaisesta markkinavalvonnasta. irektiivi energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista (2005/32/EY) määrittelee energiaa käyttävien tuotteiden suunnittelun ja tuotekehityksen ekologiset vaatimukset. irektiiviä kutsutaan yleisesti EuP-direktiiviksi (EuP = Energy-using Products), mutta myös Eco-design -direktiiviksi. Sen tavoitteena on ympäristönäkökohtien ja elinkaariajattelun integrointi tuotteiden suunnitteluvaiheessa. irektiivillä edistetään kestävää kehitystä parantamalla energiatehokkuutta ja ympäristön suojelun tasoa sekä samalla energiahuoltovartta. irektiivi toteuttaa EU:n yhdennettyä tuotepolitiikkaa (Integrated Product Policy, IIP) koskevaa strategiaa. EuP-direktiivi on puitedirektiivi, jonka nojalla Euroopan yhteisöjen komissio antaa tuoteryhmäkohtaisia täytäntöönpanotoimenpiteitä. Niissä määritellään tuoteryhmäkohtaisesti tuotesuunnittelun ympäristövaatimukset. EuP-direktiivin kansalliseksi käytäntöön panemiseksi astui Suomessa voimaan puitelaki energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista. Lakiin on kirjattu säännökset energiaa käyttävien tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arvioinnista, vaatimuksenmukaisuudesta annettavasta todistuksesta ja E-merkinnästä. Siihen on sisällytetty energiaa käyttävien tuotteiden markkinavalvontaa koskevat säännökset sekä pakkokeino- ja rangaistussäännökset rikkomustapauksissa. Euroopan komissio on antanut asetuksina täytäntöönpanotoimenpiteet seuraaville tuoteryhmille: laitteiden herätevirta eli standby, perusdigisovittimet, palvelusektorin valaistus sekä kotitalousvalaistus. Vastaavia määräyksiä on tulossa myös mm. ulkoisille virtalähteille (esim. matkapuhelimien laturit), kotitalouksien kylmälaitteille, pesukoneille, tietokoneille, televisioille, tallentaville digisovittimille, pölynimureille, lämmityskattiloille, vedenlämmittimille ja ilmastointilaitteille. Viranomaisten edellytetään valmistelevan erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatut selkeät, ymmärrettävät ja tuoteryhmäkohtaiset konkreettiset ohjeet siitä, mitä ekologisen suunnittelun yleiset ja erityiset vaatimukset yrityksiltä edellyttävät. Ohjeet tulee olla keskitetysti saatavilla ja helposti löydettävissä. Komission käsittelyssä on myös direktiivin laajennusesitys energiaan liittyvistä tuotteista, kuten ikkunoista ja eristeistä. irektiivin toimeenpanon varmistamisen lisäksi tuetaan EU:n aloitteita, joilla luodaan säännöllisin väliajoin tarkistettavat tiukat sähkönkulutuksen minimienergiastandardit (Minimum Energy Performance Standards) eli kulutuksen raja-arvot, joita ei saa ylittää. Toiminnassa keskitytään EU-tason yhteistyöhön, siten että Suomi on aktiivinen toimija joka pyrkii edistämään minimienergiastandardien laajamittaista kehittämistä tarkoituksenmukaisissa tuoteryhmissä. EU-tasoa tiukempia tai useampiin tuoteryhmiin kohdistuvia kotimaisia minimienergiastandardeja ei voida asettaa, sillä EU-lainsäädännössä ne tulkittaisiin kaupan esteiksi; ne voisivat myös vaikuttaa haitallisesti teollisuuden kilpailukykyyn. H1 Laitteiden valmistajat ja myyjät 1(2) 2

4 Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Vastuutahona ja toteuttajana TEM (yhteistyössä YM). Sidosryhminä toimialajärjestöt. Turvatekniikan keskus (markkinavalvonta, pienten ja keskisuurten yritysten ohjeistus). H1 Jatkuvaa toimintaa. Komission julkaiseman työsuunnitelman mukaan seuraaville tuoteryhmille laaditaan vuosina täytäntöönpanotoimenpiteitä: ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmät, sähköiset ja fossiilisia polttoaineita käyttävät lämmityslaitteet, ruoanvalmistuslaitteet, teollisuudessa tai laboratorioissa käytettävät lämmityslaitteet ja uunit, työstökoneet, verkko-, tietojenkäsittely- ja tiedontallennuslaitteet, jäähdytys- ja jäädytyslaitteet, ääni- ja kuvannuslaitteet sekä ntajat. EuP-direktiivin nojalla komissio antaa tuoteryhmäkohtaisia täytäntöönpanosäädöksiä. Niitä voidaan antaa sellaisille energiaa käyttäville tuotteille, jotka täyttävät seuraavat edellytykset: tuotteen myyntimäärä EU:n alueella on yli kpl valmistajasta riippumatta, tuotteella on huomattavat ympäristövaikutukset ja tuotteesta aiheutuvien ympäristövaikutusten vähentämiseen nähdään olevan t mahdollisuudet ilman kohtuuttomia kustannuksia. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta 2(2) 3

5 Huom. TEM Energiatehokkuustoimikunta on täsmentänyt/ttanut toimenpidekorttia. Toimenpiteen nimi: Energiapalveludirektiivin (ES) toimeenpano Toimenpiteen tavoitteena on direktiivin energian tehokkaasta loppukäytöstä ja energiapalveluista (2006/32/EY) eli Energiapalveludirektiivin (ES) kansallinen toimeenpano. Suomessa energiatehokkuussopimukset eri alueilla ovat keskeinen keino direktiivin käytännön toimeenpanossa. Lisäksi direktiivin toimeenpanoon liittyvät kaksi valmisteilla olevaa lakia: Laki julkisyhteisöjen energiatehokkuudesta ja laki energiamarkkinoilla toimivien yritysten energiatehokkuuspalveluista. irektiivi energian tehokkaasta loppukäytöstä ja energiapalveluista tuli voimaan , ja se tuli panna kansallisesti toimeen mennessä. irektiivin mukaisesti jäsenvaltioiden on asetettava 9 prosentin kansallinen ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite ja käynnistettävä toimia, joiden tarkoituksena on edistää tavoitteen saavuttamista. Kiinteänä energiamääränä ilmaistun tavoitteen laskentaperusteena käytetään direktiivin soveltamisalaan kuuluvan energian loppukäytön virallisten tilastotietojen keskiarvoa jaksolta Energiamääränä ilmaistuna tämä tarkoittaa Suomessa 17,8 TWh energiansäästötavoitetta vuonna Jäsenvaltioiden on lisäksi varmistettava, että julkisella sektorilla on esimerkkiasema direktiivin edellyttämissä toimissa sekä n muassa käynnistettävä toimia energiatehokkuutta parantavien energiapalvelujen tai muiden energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden saatavuuden ja kysynnän edistämiseksi. Jäsenvaltioiden on raportoitava Euroopan komissiolle käynnistämistään toimista sekä niillä saavutetuista energiansäästöistä kansallisissa toimintasuunnitelmissaan (NEEP) vuosina 2007, 2011 ja Suomen kansallisessa energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa (NEEP ) on kartoitettu energiapalveludirektiivin soveltamisalan lähtötilanne ja kansallinen ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite. Lisäksi siihen on pyritty kokoamaan energian loppukäyttäjiin kohdistuvat toimet, joilla on energiansäästövaikutuksia. Mukana on myös direktiivin mahdollistamia niin sanottuja varhaistoimia (vuoden 1995 jälkeen, mutta ennen vuotta 2008 toteutetut toimet), joiden vaikutus on voimassa. H2 Koko Suomen energian loppukäyttö, pois lukien merenkulku, lentoliikenne, puolustusvoimien liikkuva kalusto ja päästökaupan piirissä olevat teollisuuden toimipaikat. Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Toimeenpanoa varten on koottu ES-toimeenpanoryhmä, jossa on edustus työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM), ympäristöministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, valtiovarainministeriöstä sekä Motivasta. Vastuuministeriönä on TEM. Toteuttajina energiankäyttäjät ja alan toimijat laajasti. Käynnistynyt keväällä Jatkuvaa toimintaa. Toimenpiteellä on liittymät mm. seuraaviin toimenpiteisiin: Energiatehokkuussopimusten kehittäminen, Julkisen sektorin energiatehokkuuden säädösohjaus. 1(2) 4

6 Suomen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma (NEEP ). H2 rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta 2(2) 5

7 Huom. TEM Energiatehokkuustoimikunta on täsmentänyt/ttanut toimenpidekorttia. Toimenpiteen nimi: Perustutkimuksen vahvistaminen, monitieteinen yhteistyö ja koordinaation kehittäminen Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää energiatieteisiin ja teknologioihin liittyvän tutkimustoiminnan vahvistamista ja osaamisen kasvattamista. Tutkimusta tulee vahvistaa tuotteiden, rakenteiden ja palveluiden energiaintensiivisyyden alentamiseksi ja niiden ympäristömyönteisyyden parantamiseksi koko elinkaaren ajalta. Lähtökohtana tulee olla tutkimuksen painopistealojen ja niitä tukevien poikkitieteellisten alojen parhaiden toimijoiden kytkeminen yhteen tehokkaaksi tutkimus- ja osaamiskokonaisuudeksi. Muut yhteistyörakenteet ja toimintamallit on saatava tukemaan tehokasta tulosten hyödyntämistä. Toimenpiteessä otetaan huomioon kansainvälinen näkökulma. Energiatehokkuustutkimus ja innovaatioiden hyödyntäminen on organisoitava nykyistä tehokkaammalla tavalla. Energiatehokkuustutkimuksen tehostamisen edellytyksenä on painopistealojen määrittely, rahoitusmallien yksinkertaistaminen ja rahoituksen jatkuvuuden turvaaminen sekä parhaiden toimijoiden kytkeminen yhteen tehokkaaksi kokonaisuudeksi. Tulosten hyödyntämisen mekanismit on suunniteltava tukemaan energiatehokkuustutkimukselle tyypillisiä piirteitä ts. edesauttamaan osatulosten kytkemistä toisiinsa sekä edesauttamaan alustavien tulosten jatkojalostusta ja pilot -testausta. H3 Yliopistot ja keskiaste. Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Kansallisen tiedepolitiikan johto (mm. OPM, TEM). Heti. Lisähuomioita Energiansäästön poikkitieteellistä tutkimusta ja sen soveltamista käytännön toimenpiteissä vahvistetaan. Varmistetaan esimerkiksi terveyteen ja turvallisuuteen liittyvän osaamisen lisääminen ja hyödyntäminen energiatehokkuustoimissa. Pirkko Kasanen, Koordinet Oy: Energiatehokkuutta ja energiansäästöä koskeva tietopohja Suomessa, (selvitys). rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta Ks. kuva. 1(1) 6

8 Huom. TEM Energiatehokkuustoimikunta on täsmentänyt/ttanut toimenpidekorttia. H4 Toimenpiteen nimi: Valkoiset sertifikaatit Yleistä: Valkoinen sertifikaatti - järjestelmä on yksi uusista välineistä, joiden käyttöönotolla edistetään energiatehokkuuden parantamista. Kaupallinen valkoinen sertifikaatti - järjestelmä täydentää olemassa olevaa politiikkaa sekä toimenpiteitä. Euroopan sisämarkkinoilla toimivana markkinaperusteisena välineenä valkoiset sertifikaatit pohjautuvat kokemuksiin, joita on saatu EU:n päästökauppajärjestelmästä sekä vihreistä sertifikaateista. Toimenpiteessä markkinatoimijat (yleensä jälleenmyyntienergian tarjoajat tai jakelijat) velvoitetaan saavuttamaan tietyn suuruinen energiansäästö. Tavoitteen noudattamiseen vaaditaan hankkimaan tietty määrä sertifikaatteja. Markkinatoimija saa saavutetuista säästöistään sertifikaatteja, joita voidaan käyttää joko oman tavoitteen toteuttamiseen tai ne voidaan myydä jollekin toiselle osapuolelle. joko energian myyjät tai jakelijat. Kaupankäynti mahdollistetaan siksi, että asetetut tavoitteet saavutettaisiin pienimmin kustannuksin. Toimenpiteen mahdollisessa jatkovalmistelussa tulee täsmällisemmin määritellä toimenpide konkreettisemmin (mm. sen kohderyhmä jne.). Mittaus ja verifikaatio ovat perusedellytyksiä tehokkaalle sertifikaattijärjestelmälle, jonka tarkoituksena on loppukäyttäjien energiatehokkuuden parantaminen. Verifioinnin suunnittelu ja toteutus tulee tehdä huolella. Nykytila: Italiassa järjestelmä otettiin käyttöön 2005 ja Ranskassa Tanska ja lankomaat ovat vakavasti harkinneet valkoisten sertifikaattien käyttöönottoa lähitulevaisuudessa. elgiassa on toteutettu sähköverkkoyhtiöitä koskevat energiansäästövelvoitteet ilman kaupankäyntimahdollisuutta. Useimmissa järjestelmissä kysyntä on luotu velvoittamalla sähkön ja kaasun vähittäismyyjät säästöihin, paitsi Italiassa, jossa järjestelmään kuuluvat energian jakeluyhtiöt. Edellä mainittujen maiden kokemuksia tulee kartoittaa toimenpidettä mahdollisesti suunniteltaessa. Energiapalveludirektiivissä (2006/32/EY) valkoiset sertifikaatit ovat energiatehokkuussopimuksille vaihtoehtoinen tapa toteuttaa direktiivin 6 artiklan a-kohdassa energiayrityksille asetettuja palveluvelvoitteita. Toimenpiteen kohteena ovat energian myyjät tai jakelijat, joille on määritelty energiansäästötavoite. Toteutus voidaan aloittaa esim. lämmitysenergiasta (mm. kaukolämpö, öljy), jossa loppukäyttäjät ovat homogeenisempia. Toteutettavat energiasäästötoimet ja niiden kustannusvaikutus kohdistuu näiden loppuasiakkaisiin. Toimenpide pyritään kohdistamaan ensisijaisesti päästökaupan ulkopuolisiin loppukäyttäjiin. Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Vastuutahona TEM. Sidosryhmiä on useita. Mm. ESO-yritykset, jotka voivat luoda sertifikaatteja energiansäästöprojekteissa sekä asunto-osakeyhtiöt, jotka voivat luoda sertifikaatteja rakennusten remonttien yhteydessä. Toimenpiteen valmistelu vaatii kattavia selvityksiä, joten sen mahdollinen toteutus ei tapahdu lähivuosina. 1(2) 7

9 H4 - esteen, riskit, liittymät muihin toimenpiteisiin, kansainväliset kytkennät, muita tietolähteitä Valmistelussa tulee selvittää ainakin seuraavat kysymykset: nykyisten toimien/vaihtoehtoisten vaikuttavuus samassa kohderyhmässä, mahdollisuudet ottaa käyttöön pohjoismainen/eu:n laajuinen järjestelmä, mikä voisi pienentää toimenpiteen kustannuksia ja transaktiokustannusten vähentäminen sekä vapaamatkustajaongelman välttäminen toimenpiteen kohdistaminen uusiin toimiin että järjestelmän kustannusten oikeudenmukainen kohdistaminen eri toimijoille/loppuasiakkaille. Toimenpidettä tulee tarkastella yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa. Tulee mm. selvittää, onko toimenpide on vaihtoehtoinen vai täydentävä jaoston 3 toimenpiteelle "Energiasentti". Epäiltiin toimenpiteen johtavan väistämättä sähkön hinnan nousuun, koska sertifikaattien hinta asettuu kalleimman kullakin hetkellä käytössä olevan säästökeinon kustannusten tasolle. Esitettiin vastustus valkoisiin sertifikaatteihin, koska siitä arvioitiin aiheutuvan saman tyyppinen ansioton tulonsiirto sähkön käyttäjiltä sähkön myyjille, kuin tällä hetkellä on syntynyt päästökaupasta. Sertifikaattien kysyntä jouduttaisiin luomaan keinotekoisesti asettamalla energian myyjille säästövelvoitteita. Epäiltiin energian käyttäjän kannalta päädyttävän vaihtoehdottomaan tilanteeseen, jossa kuluttajan roolina on pelkästään maksaa seurauksena tuleva lisälasku. Erityisen vaikeaksi tilanne arvioitiin energiaintensiiviselle teollisuudelle, joka kilpailee avoimilla maailmanmarkkinoilla eikä pysty siirtämään lisäkustannuksia tuotteidensa hintoihin. Oletettiin tapahtuvan hiilivuodon kaltainen ilmiö, joka siirtäisi investointeja ja työpaikkoja niihin maihin, joissa ei ole vastaavia kustannusrasitteita. Suomessa VTT on osallistunut valkoisia sertifikaatteja tutkineeseen eurooppalaiseen EuroWhiteertprojektiin. Lisätietoja EuroWhiteert-projektin julkaisussa Valkoiset sertifikaatit: periaatteet ja markkinakokemukset (http://www.ewc.polimi.it/documents/ew_rochure_fi.pdf) Lisähuomioita EuroWhiteert-raportin mukaan valkoisten sertifikaattien keskeiset hyödyt ovat: sertifiointi takaa tavoitteen saavuttamisen, kaupankäynnin mahdollistaminen edistää tavoitteiden saavuttamista alimmin kustannuksin, järjestelmällä voidaan päästä käsiksi energiansäästöpotentiaaleihin ja toimijoihin, joihin muilla välineillä ei päästä sekä ne voivat vähentää valtion budjetin kuormitusta että kiihdyttää ESOmarkkinoita Raportin mukaan valkoisten sertifikaattien mahdolliset haitat ovat: ne saattavat kohdistua vain tehokkuuden lisäykseen, ei energian kokonaiskulutuksen vähentämiseen, voivat aiheuttaa suuria transaktiokustannuksia ja Euroopan laajuinen järjestelmä voi vaatia huomattavaa energiapolitiikkojen yhtenäistämistä. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta 2(2) 8

10 Toimenpiteen nimi: Energiatehokkuutta normeilla ja kannusteilla Tavoitteena on vahvistaa mm. a) normiohjausta - Normiohjaus on ulotettava myös korjausrakentamiseen (missä vaikuttavuus on suurin). Olemassa olevalle kiinteistökannalle asetettava tavoite on parantaa sen energiatehokkuutta nykyisestä esim %. Energiatehokkuuden huomioon ottaminen rakennusoikeuksissa (uudet ajattelutavat, minimi/maksimirakennusoikeudet, energiatehokkuudella lisää rakennusoikeutta). Rakennuksen elinkaari- ja yhdyskuntatason tarkastelut tulee sisällyttää osaksi rakennuslupaprosessia ja niiden tulee ohjata yhä hiilineutraalimpaan yhdyskuntaan. b) taloudellista ohjausta - Esim. kiinteistöveron kytkentä energiatehokkuuteen. Pyrittävä järjestämään energiatehokkuuden lisäkustannuksiin rahoitusta valtiolta (esim. sumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus R:n kautta). Edellytyksenä tälle on mittarien ja laskentamenetelmien kehittäminen. Viranomaisohjauksella on erittäin suuri vaikutusmahdollisuus, koska kaikki luvanvarainen rakentaminen on hyväksytettävä rakennusvalvonnassa. Viranomaisen ohjaus koetaan myös melko puolueettomaksi. Oulun kaupungin rakennusvalvonta on hyvä esimerkki informatiivisesta ohjauksesta (pientalorakentajien "hoksauttaminen"). R1 Uudis- ja korjausrakentamisen toimijat, kiinteistön omistajat ja rakennuttajat Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Vastuutahona YM, verotuksen osalta VM. Toteuttajina kunnat (neuvonnassa rakennusvalvonnalla keskeinen rooli). Valmistelu käynnistyy Otettavissa käyttöön Huom. Normiohjauksen rinnalla tarvitaan kannusteita, jotta korjausvelka ei kasvaisi. Toimenpiteellä on liittymä kaavoitusta käsitteleviin toimenpiteisiin. Edellytyksenä tälle on mittarien ja laskentamenetelmien kehittäminen. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta Ks. kuva. 1(1) 9

11 Huom. TEM Energiatehokkuustoimikunta on täsmentänyt/ttanut toimenpidekorttia. Toimenpiteen nimi: Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (Energy Performance uildings irective EP) toimeenpano Tavoitteena on varmistaa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallinen toimeenpano. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2002/91/EY) tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä rakennusten energiatehokkuutta parantamalla. EU:ssa rakennusten osuus energiankulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä on noin 40 prosenttia. Eniten kuluttavat valaistus, lämmitys, lämmin vesi ja jäähdytys. Rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi vaikuttaa sekä uudis- että korjausrakentamiseen. irektiivi sisältää kolme eri pääaluetta: energiatodistuksen käyttöönotto, energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset ja lämmityskattiloiden ja ilmastointilaitteiden määräaikaistarkastukset. - Energiatodistuksen käyttöönotto Energiatodistuksessa rakennuksen energialuokka esitetään asteikolla -G. Vähiten energiaa kuluttaa - luokan kiinteistö, eniten G-luokan kiinteistö. Energiatodistus vaaditaan kaikilta uudisrakennuksilta. Todistus tulee laatia rakennuslupaa haettaessa, ja sen antaa kiinteistön pääsuunnittelija. Vuoden 2009 alusta alkaen energiatodistus on vaadittu olemassa olevilta kiinteistöiltä niitä tai niiden tiloja myytäessä tai vuokrattaessa. Pientaloille ja enintään kuuden asunnon taloyhtiöille tarkoitettu pienten asuinrakennusten energiatodistus on vapaaehtoinen, mutta suositeltava. Laki rakennusten energiatodistuksista (487/2007) ja ja asetus rakennusten energiatodistuksista (765/2007). - Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset Viedään käytäntöön pääosin rakennusmääräysten avulla. Ympäristöministeriö on antanut uudet rakennusmääräykset, jotka astuvat voimaan Niiden myötä rakennusten energiatehokkuus paranee noin 30 %. Suunnitteilla on antaa vuoden 2010 lopulla uudet rakennusmääräykset, joiden kautta energiatehokkuus paranee edelleen noin 20 %. - Lämmityskattiloiden ja ilmastointilaitteiden määräaikaistarkastukset Lämmityskattilatarkastukset toteutetaan Suomessa vapaaehtoisena neuvontamenettelynä ja ne ovat osa vuoteen 2016 voimassa olevaa työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön ja öljyalan toimijoiden solmimaa energiatehokkuussopimusta. Ilmastointijärjestelmien määräaikaistarkastukset koskevat nimelliseltä jäähdytysteholtaan vähintään 12 kilowatin kylmälaitteita, joiden teho perustuu kompressorin käyttöön. Nämä on tarkastettava vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Laki rakennusten ilmastointijärjestelmien kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastuksista (489/2007). Energiatehokkuusdirektiivi luo kehyksen rakennusten energiatehokkuuden parantamiselle ja määrittelemiselle unionin jäsenmaissa. irektiiviä sovelletaan kansallisella tasolla ottamalla huomioon maan ilmasto-olosuhteet, paikalliset olosuhteet, sisäilmastolle asetetut vaatimukset ja kustannustehokkuus. Euroopan komissio antoi ehdotuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusimiseksi. irektiiviehdotuksen käsittely alkoi Euroopan unionin neuvoston energiatyöryhmässä helmikuussa Ehdotus laajentaisi direktiivin soveltamisalaa, lujittaisi olemassa olevia säännöksiä lisäehdoilla ja toisi tamia uusia aiheita direktiiviin. Ympäristöministeriö valmisteli Suomen kannan direktiiviehdotukseen, jonka käsittely on käynnissä Eduskunnassa. R2 Uudisrakennukset ja olemassa olevat rakennukset. 1(2) 10

12 R2 Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Vastuutaho YM. Rakennusten omistajat, vuokralaiset, isännöitsijät, erillisen energiatodistuksen tekijät, ilmastointijärjestelmien tarkastuksia tekevät, lämmityskattilatarkastusten tekijät. Jatkuvaa toimintaa Energiatodistuksista löytyy tietoa www-palvelussa: rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta 2(2) 11

13 Huom. TEM Energiatehokkuustoimikunta on täsmentänyt/ttanut toimenpidekorttia. Toimenpiteen nimi: Uudistetaan yhdyskuntarakennetta ohjaavaa lainsäädäntöä ja verotusta Veropolitiikan uudistaminen nykyistä vahvemmin energiapolitiikan periaatteita tukevaksi. - nykymuotoisen työmatkavähennyksen poistaminen tai ttaminen - vähäpäästöisen liikkumisen tukeminen veropoliittisin keinoin - uudisrakentamisen kiinteistöveron ja muiden maksujen porrastaminen aiheutettujen yhdyskuntataloudellisten vaikutusten perusteella (esimerkiksi edullisuusvyöhykkeittäin, toiminnan luonne huomioiden). Toimenpiteen toteuttaminen voisi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että kunta määrittää esim. kaavoitukseen liittyen vyöhykkeet, joilla oleviin kiinteistöihin sovelletaan eri määräistä veroprosenttia. Kaavatasojen työnjako ja tehtävät täsmennetään kaupunkiseutujen suunnittelutarpeisiin (MRL, Maankäyttö- ja rakennuslaki) Veropoliittisten työkalujen täysmääräinen käyttöönotto (mm. myyntivoiton verotuksen poistaminen yhdyskuntarakenteellisesti edullisilla alueilla myytäessä alueita kunnille, kiinteistöveron porrastus kaupunkikeskuksissa ja asemanseuduilla). Pitää kuitenkin muistaa, että alueelliset verovapaussäännökset ovat ongelmallisia perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen valossa. Kaavojen sisältövaatimusten täsmentäminen yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden näkökulmasta. Elinkaariajattelun vaatimusten sisäänrakentaminen säädöksiin/ohjaukseen. Selvitetään asumisen hajarakentamisen rajoittamista kaupunkiseuduilla. R3 Kunnat, suunnittelijat, maanomistajat. Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät VM (verotus), YM, kunnat. Valmistelu käynnistyy Otettavissa käyttöön siaan liittyy erilaisia mielipiteitä ja intressejä sekä poliittisia näkökulmia. Kuntatalous vahvistuu ja energiatehokkuus lisääntyy. 1(2) 12

14 rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta R3 Jaoston huomioita vaikuttavuuden arvioinnista - pitkäkestoinen ja vaikutus yhdyskuntarakenteen ohjauksessa, vaikutus kasvaa ajan myötä - joukossa nopeasti vaikuttavia välineitä pitkäjänteisen vaikuttavuuden ohella - osa ohjauksesta voi olla määräaikaista - edistää uusien teknisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöä - kohderyhmä: valtakunnallinen merkitys - vaikuttavuuden kannalta keskeistä, että lainsäädäntöä uudistetaan kokonaisuutena - ympäristövaikutukset positiivisia Kiinteistöveron porrastamiseen liittyvä toimenpide on oletettavasti varsin kiinteistöveron alhaisen tason johdosta. Ehdotuksen toteuttamiskelpoisuutta on arvioitava myös verotuskustannusten määrään nähden, jotka voivat osoittautua mittaviksi. Ehdotukseen liittynee merkittäviä tasavertaisuuspulmia erityisesti, jos ne kohdistuvat asuinrakennuksiin ja siten johtavat henkilöiden erilaiseen verokohteluun. 2(2) 13

15 Toimenpiteen nimi: Uudistetaan kuntien rakennusjärjestyksiä energiatehokkuuden näkökulmasta Rakennusjärjestysten uusiminen (Maankäyttö ja rakennuslain puitteissa) energiatehokkuuden näkökulmasta. - energiatehokkuus - vaihtoehtoiset energiamuodot - rakentamisen mitoitus ja energiatehokkuustavoitteet R4 Kunnat, rakentajat Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Kunnat, YM Valmistelu käynnistyy 2012, otettavissa käyttöön rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta Jaoston huomioita vaikuttavuuden arvioinnista - voidaan vaikuttaa yksittäisiin luparatkaisuihin ja rakennusvalvonnan toimintaan - vähäiset kustannukset, voidaan hoitaa rakennusjärjestysten uusimisen yhteydessä 1(1) 14

16 Toimenpiteen nimi: Laaditaan seudulliset ilmasto- ja energiastrategiat sekä varmistetaan niiden toteutuksen ja seurannan yhteys maankäytön ohjaukseen Seudullisten ilmastostrategioiden laatiminen ja integrointi rakentamisen ohjaukseen ja kaavoitukseen. Ilmastoratkaisujen kytkeminen rahoituksen ohjaukseen. Maapolitiikan tehostaminen ja yhteistoimintamallien luominen ja käyttöönotto. Valtion maanomistuspolitiikan kehittäminen edistämään yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Yleiskaavoituksen merkitys ilmasto- ja energiastrategioiden toteuttamisessa. Yleiskaavoihin entistä parempi energiatehokkuustietoisuus. Yhteisten alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisstrategioiden laatiminen ja toteuttamisen suunnittelu kaupunkiseuduilla, yhteiset rakennemallit tai yleiskaavat. Yleis- ja asemakaavojen tarkistaminen lisärakentamisen ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden edistämiseksi. Hajarakentamisen määrätietoinen ohjaus/rajoittaminen suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden parantamiseksi. Maaseutualueiden yhdyskuntarakenteen tarkastelu energiatehokkuuden näkökulmasta, esimerkiksi uusiutuvan energian tuotanto, kuljetustarpeet, pysyvän asutuksen sijoittaminen. R5 Kunnat, seudulliset toimijat, aluehallintoviranomaiset. Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Vastuutahot: TEM, YM, kunnat, seudulliset toimijat, aluehallintoviranomaiset. Jatkuva prosessi. Valmistelu käynnistyy 2012, otettavissa käyttöön Vaikea asia, kuntien ja seutujen lähtökohdat ovat kovin erilaisia. Lisäksi toimenpiteen vaatimassa osaamisesta ja kokemuksesta on vielä puutetta. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta 1(2) 15

17 R5 Jaoston huomioita vaikuttavuuden arvioinnista - hitaasti vaiheittain etenevä vaikutus - toteuttamiselle on asetettava mitattavia tavoitteita, esimerkiksi uusiutuvan energian osuus, energiankulutus, liikennemäärien kehitys - ei vaadi erillisinvestointeja, välilliset kustannukset ja toisaalta kustannussäästöt merkittäviä 2(2) 16

18 Toimenpiteen nimi: Suunnittelussa ja toteutuksessa edellytetään vaihtoehtoisten energia- ja yhdyskuntatekniikan ratkaisujen tutkimista Uudis- ja täydennysrakentamisalueiden kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa sekä yleensä yhdyskuntatekniikan verkostojen ja laitosten uusimisessa velvoitetaan tutkimaan vaihtoehtoisia keskitetyn ja hajautetun energiahuollon ratkaisuja ja elinkaarikustannuksia lähtökohtana alue- ja kiinteistökohtainen energiahuolto: osto, myynti verkkoon, verkostojen optimointi jne. Syöttötariffit otetaan käyttöön. Lainsäädännön soveltamisen ohjeistusta täsmennetään tältä osin. Ratkaisuvaihtoehdoista tiedotetaan. R6 Kunnat, kiinteistönomistajat, energiayhtiöt, kaavoittajat, viranomaiset, t alan toimijat, yritysyhdistykset/hautomot, uusiutuvien energiatuotantojen edistämisyhdistykset Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät YM, TEM, MMM, kunnat Valmistelu käynnistyy 2011 Energiayhtiöt saattavat mahdollisesti vastustaa toimenpidettä. Lisätiedon tarve on huomattava. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta Jaoston huomioita vaikuttavuuden arvioinnista Sekä yksittäiset toimenpiteet että järjestelmän pitkän tähtäimen kehitys voivat vaikuttaa myönteisesti energiatehokkuuteen, merkittäviä investointikustannuksia, vaihtoehtoisten ratkaisumallien tutkiminen ja käyttö lisää energiatehokkuutta ja vähentää yhdyskuntataloudellisia kustannuksia, syöttötariffien käyttöönotto hyödyttää käyttäjiä, voi parantaa huoltovartta sekä edistää uutta yrittäjyyttä ja osaamisen monipuolistumista. 1(1) 17

19 Toimenpiteen nimi: Suunnittelussa ja toteutuksessa edellytetään vaihtoehtoisten energia- ja yhdyskuntatekniikan ratkaisujen tutkimista Uudis- ja täydennysrakentamisalueiden kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa sekä yleensä yhdyskuntatekniikan verkostojen ja laitosten uusimisessa velvoitetaan tutkimaan vaihtoehtoisia keskitetyn ja hajautetun energiahuollon ratkaisuja ja elinkaarikustannuksia lähtökohtana alue- ja kiinteistökohtainen energiahuolto: osto, myynti verkkoon, verkostojen optimointi jne. Syöttötariffit otetaan käyttöön. Lainsäädännön soveltamisen ohjeistusta täsmennetään tältä osin. Ratkaisuvaihtoehdoista tiedotetaan. R6 Kunnat, kiinteistönomistajat, energiayhtiöt, kaavoittajat, viranomaiset, t alan toimijat, yritysyhdistykset/hautomot, uusiutuvien energiatuotantojen edistämisyhdistykset Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät YM, TEM, MMM, kunnat Valmistelu käynnistyy 2011 Energiayhtiöt saattavat mahdollisesti vastustaa toimenpidettä. Lisätiedon tarve on huomattava. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta Jaoston huomioita vaikuttavuuden arvioinnista Sekä yksittäiset toimenpiteet että järjestelmän pitkän tähtäimen kehitys voivat vaikuttaa myönteisesti energiatehokkuuteen, merkittäviä investointikustannuksia, vaihtoehtoisten ratkaisumallien tutkiminen ja käyttö lisää energiatehokkuutta ja vähentää yhdyskuntataloudellisia kustannuksia, syöttötariffien käyttöönotto hyödyttää käyttäjiä, voi parantaa huoltovartta sekä edistää uutta yrittäjyyttä ja osaamisen monipuolistumista. 1(1) 18

20 Toimenpiteen nimi: Toimitilojen ja julkisten rakennusten tilatehokkuuden parantaminen Tavoitteena: käyttöasteen kasvattaminen (h/vrk, vrk/v), tilatehokkuuden kasvattaminen (yksikköä/m 2 ) ja monikäytön mahdollistaminen (toimintoa/tila /vrk tai /v tai /elinkaari). Keinoja: tilankäytön ja palvelun yhdistäminen, tilan tarjoaman palvelun monistaminen, asiakkaiden tuominen lähelle, hallinnollisten rajojen poistaminen, omistus-/hallinnan halun, tunnesiteen poistaminen ja hyvä suunnittelu mahdollistaa yllä olevan. R7 Palveluyrittäjät/operaattorit, käyttäjät, suunnittelijat/arkkitehdit, palvelurakennusten omistajat, tilaajat/investorit (esim. kunnat) Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Tärkeintä uudisrakentamisessa: omistajan ajattelu- ja toimintatapojen tos. Säädösohjaus: säädökset YM, rakennusluvitus kunnat (paino jälkimmäisellä). Tieto on olemassa, joten on heti levitettävissä ja sovellettavissa. Valmistelu käynnistyy Otettavissa käyttöön Julkisella sektorilla haasteena on nykyisen budjetointikäytännön jäykkyys (esim. elinkaarimallit). Lisähuomioita Nykyinen energiatodistuskäytäntö on ristiriidassa käyttöasteen noston kanssa (kwh/m 2 kasvaa) ja tällöin energiatehokkuusluokka huononee. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta 1(1) 19

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu

Pientalojen energiatehokkuusluokittelu Pientalojen energiatehokkuusluokittelu IEE/PEP seminaari 23.11.2006 erikoistutkija Copyright VTT VTT, Lähde: Hallituksen esitys 170 & YM SISÄLLYS 1. Energiatehokkuuden edistämisen yleisaikataulu Suomessa

Lisätiedot

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja

Lisätiedot

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo Rakennusten energiatalous 26.2.2008 Motiva Oy Johtava asiantuntija Tapio Jalo Energiapalveludirektiivi Voimaantulo 17.5.2006, kansallinen toimeenpano 17.5.2008 mennessä Soveltamisala koko energian loppukäyttö,

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Timo Ritonummi Energiaosasto 25.4.2013 Energiatehokkuus EU:ssa ja Suomessa Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet nzeb työpaja 22.8.2013 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä I kehitysjakso 2007-2013 II kehitysjakso 2013-2018

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön

Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä Energiatodistukset käyttöön Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennukset kuluttavat Suomessa liki 40 prosenttia energiasta. Rakennusten energiankulutus vastaa 30

Lisätiedot

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan

Lisätiedot

Säästävätalo2050.fi tiistaina 3. marraskuuta 2009

Säästävätalo2050.fi tiistaina 3. marraskuuta 2009 Säästävätalo2050.fi Säästävätalo2050.fi Säästävätalo2050.fi Joka talon kulutuslaskuri Säästävätalo2050.fi Joka talon kulutuslaskuri Arvioi lämmitysjärjestelmän, rakenneratkaisujen ja käytön vaikutukset

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

Nykyinen energiatodistuskäytäntö

Nykyinen energiatodistuskäytäntö ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Energiatodistus on ollut

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 EED:n tausta Direktiivin tavoitteena on auttaa saavuttamaan EU:n vuodelle 2020 asettama 20 % energiansäästötavoite Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa

Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuus miten tehdä energiatehokkuussuunnitelma 22.4.2013 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9. ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Rakentamismääräykset 2012

Rakentamismääräykset 2012 Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö

Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö EU:n 2020 ja 2030 tavoitteet ja rakennuksia koskevat

Lisätiedot

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013 Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? Matti Hellgrén. Suomen Talokeskus Oy

ENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? Matti Hellgrén. Suomen Talokeskus Oy ENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? LAKI RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laki rakennuksen energiatodistuksesta 13.4.2007. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta 19.6.2007. Koskee vuoden

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot

Energian käyttö tehokkaammaksi Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ja sen jatko

Energian käyttö tehokkaammaksi Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ja sen jatko Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa asiantuntijaseminaari 20.11.2009 Kuluttajatutkimuskeskus Energian käyttö tehokkaammaksi Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ja sen jatko Pentti Puhakka Työ- ja

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ?

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan 2008 Nykyisin useita eri todistuslomakkeita,

Lisätiedot

Uusi energiatodistus

Uusi energiatodistus Uudistunut energiatodistus mikä muuttuu? Uudet energiamääräykset korjausrakentamisessa Taloyhtiön energiailta 12.3.2013, Porvoo DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Uusi energiatodistus 1 Nykyinen

Lisätiedot

Energiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto

Energiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus ja tiekartta Rajaus: liikenteen ja rakennusten energiatehokkuus omissa osissa Tässä: energiatehokkuus yleisesti & teollisuus,

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ Ikkunat energiaviisaassa ii korjaamisessa PUU-KÄPYLÄ Pirjo Pekkarinen-Kanerva, arkkitehti SAFA Helsingin rakennusvalvontavirasto 2011 Kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia EU-tavoite vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen?

Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin. ympäristövaikutuksia pienentäen? Haluatko tehdä hankinnat kokonaistaloudellisemmin ja ympäristövaikutuksia pienentäen? Motivan hankintapalvelu auttaa julkista sektoria energia- ja materiaalitehokkuuteen liittyvissä esim. energian, jätehuollon,

Lisätiedot

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM

Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Vuonna 2050 tarvitaan ainakin kaksi planeettaa? 1900 2002

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

Korjausrakentamisen linjaukset

Korjausrakentamisen linjaukset Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys

Lisätiedot

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien

Lisätiedot

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta?

Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/31/EU, annettu 19 päivänä

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012. Motiva Oy 1

Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012. Motiva Oy 1 Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012 Motiva Oy 1 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011)

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET Taloyhtiön mitä, miten ja milloin Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Korjausrakentamiselle määräykset Tähän saakka korjausrakentamisessa on kuntakohtaisesti rakennusvalvonta soveltanut

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Tulevien energiamääräysten valmisteluprosessi ja tilanne

Tulevien energiamääräysten valmisteluprosessi ja tilanne Tulevien energiamääräysten valmisteluprosessi ja tilanne Comprehensive development of nearly zero-energy municipal service buildings (COMBI), Tampere 28.1.2016 Jyrki Kauppinen EPBD direktiivin toimeenpano

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 Kestävä Kerava -konsultointi Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 1 Gaia lyhyesti Liiketoiminnan periaatteet Kestävät ratkaisut Syvällistä ja monialaista asiantuntemusta

Lisätiedot

UUSI ENERGIATEHOKKUUSDIREKTIIVI TULOSSA. Kuntien 6. ilmastokonferenssi 3.-4.5.2012. Heikki Väisänen Työ- ja elinkeinoministeriö

UUSI ENERGIATEHOKKUUSDIREKTIIVI TULOSSA. Kuntien 6. ilmastokonferenssi 3.-4.5.2012. Heikki Väisänen Työ- ja elinkeinoministeriö UUSI ENERGIATEHOKKUUSDIREKTIIVI TULOSSA Kuntien 6. ilmastokonferenssi 3.-4.5.2012 Heikki Väisänen Työ- ja elinkeinoministeriö Direktiiviehdotuksen sisällöstä Kansallinen energiatehokkuuden tavoite (3 artikla)

Lisätiedot

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset

Lisätiedot

KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUS

KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUS KANSALAISALOITE ENERGIATODISTUS Raportin luovutus: pientalojen energiatodistuksen kehittäminen Eduskunta, hallituksen iso huone OMAKOTILIITON ERIÄVÄ MIELIPIDE PIENTALOJEN ENERGIATODISTUSTYÖRYHMÄN KOKOONPANOSTA,

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Alueelliset energiaratkaisut -klinikan toteutus ja tulokset

Alueelliset energiaratkaisut -klinikan toteutus ja tulokset Alueelliset energiaratkaisut -klinikan toteutus ja tulokset 29.3.2012 Mikko Östring Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tavoitteet Klinikan tavoitteena

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonta Kainuussa - Enemmän energiasta. Kainuun kuntakierros 12.9. - 17.10.2013 Kainuun Energiatoimisto

Kuluttajien energianeuvonta Kainuussa - Enemmän energiasta. Kainuun kuntakierros 12.9. - 17.10.2013 Kainuun Energiatoimisto Kuluttajien energianeuvonta Kainuussa - Enemmän energiasta Kainuun kuntakierros 12.9. - 17.10.2013 Kainuun Energiatoimisto TAUSTAA Kuluttajien maksuton energianeuvonta, on Motivan organisoima valtakunnallinen

Lisätiedot

Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto

Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto & Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto Plusenergia klinikka 1. RAKLIn klinikat 2. Plusenergia klinikka RAKLIn klinikka Kokoaa parhaat toimijat, tiedot, ideat ja

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA KÄRKÖLÄ, LAHTI, NASTOLA Yhteneväinen ennakoitava lupakäsittely ja katselmusmenettely Yhteinen, kattava ohjeistus kotisivuilla ja paperimuodossa

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ja ilmastointijärjestelmät

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ja ilmastointijärjestelmät Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ja ilmastointijärjestelmät Yli-insinööri Maarit Haakana Ilmastointijärjestelmät kuntoon! seminaari 5.3.3013 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusittu

Lisätiedot

Korjausrakentamisen nykytila ja tulevaisuus

Korjausrakentamisen nykytila ja tulevaisuus Korjausrakentamisen nykytila ja tulevaisuus Rakennusneuvos Erkki Laitinen ympäristöministeriö Julkisivumessut 12.10.2011 Helsinki Korjausrakentaminen ja energiatehokkuus Korjausrakentamisen strategia 2007-2017

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto

ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto ENERGIATODISTUS UUDISTUU MITEN? Petri Pylsy Kiinteistöliitto 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Käytössä kaikissa EU maissa, toteutustapa kansallinen

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit

Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD (Energy Performance of Buildings Directive), edellyttää, että

Lisätiedot