Toimenpiteiden yksityiskohtaiset kuvaukset eli toimenpidekortit
|
|
- Ahti Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Toimenpiteiden yksityiskohtaiset kuvaukset eli toimenpidekortit Energiatehokkuustoimikunnan mietinnön erillinen liite (julkaistu vain sähköisesti) Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia ja ilmasto 52/2009
2 Toimenpiteiden yksityiskohtaiset kuvaukset Toimenpidekortit Toimenpidekorttien ehdotukset on valmisteltu jaostoissa toimikunnan mietinnön taustaaineistoksi. Niitä ei ole yksityiskohtaisesti käyty läpi toimikunnassa. Toimikunnan jäsenet eivät ole kaikilta osin yksimielisiä toimenpidekorttien ehdotusten yksityiskohdista. Toimikunta on mietinnössään edelleen työstänyt ehdotuksia. Toimenpidekortit ja mietintö eivät ole kaikilta osin yhteneväisiä. Toimikunnan ehdotukset ilmenevät mietinnöstä. Toimenpiteet muodostavat laajan tieto- ja ideapaketin, jota voidaan hyödyntää pitkälle tulevaisuuteen. Tämän vuoksi kaikki työssä identifioidut 125 toimenpidekorttia ovat mukana. Pääosin jaostoissa tunnistettuihin ja tuotettuihin toimenpidekortteihin on merkitty, mikäli energiatehokkuustoimikunta on muokannut korttia alkuperäisestä. Toimenpidekorttien numeroviittaukset (ylätunniste): H = Monilla aloilla vaikuttavat horisontaaliset toimet R = Rakennukset L = Liikenne K = Kotitaloudet M = Maatalous T = Teollisuus ja palveluala Sisältö H1-H4, s. 2-8 R1-R52, s L1-L13, s K1-K22, s M1-M7, s T1-T20, s
3 Huom. TEM Energiatehokkuustoimikunta on täsmentänyt/ttanut toimenpidekorttia. Toimenpiteen nimi: Energiaa käyttävien tuotteiden suunnittelun ja tuotekehityksen ekologiset vaatimukset (EuP-direktiivin toimeenpano) Tavoitteena on varmistaa EuP-direktiivin kansallinen toimeenpano huolehtimalla mm. ymmärrettävän tiedon riittävästä saatavuudesta sekä tuotteiden vaatimustenmukaisesta markkinavalvonnasta. irektiivi energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista (2005/32/EY) määrittelee energiaa käyttävien tuotteiden suunnittelun ja tuotekehityksen ekologiset vaatimukset. irektiiviä kutsutaan yleisesti EuP-direktiiviksi (EuP = Energy-using Products), mutta myös Eco-design -direktiiviksi. Sen tavoitteena on ympäristönäkökohtien ja elinkaariajattelun integrointi tuotteiden suunnitteluvaiheessa. irektiivillä edistetään kestävää kehitystä parantamalla energiatehokkuutta ja ympäristön suojelun tasoa sekä samalla energiahuoltovartta. irektiivi toteuttaa EU:n yhdennettyä tuotepolitiikkaa (Integrated Product Policy, IIP) koskevaa strategiaa. EuP-direktiivi on puitedirektiivi, jonka nojalla Euroopan yhteisöjen komissio antaa tuoteryhmäkohtaisia täytäntöönpanotoimenpiteitä. Niissä määritellään tuoteryhmäkohtaisesti tuotesuunnittelun ympäristövaatimukset. EuP-direktiivin kansalliseksi käytäntöön panemiseksi astui Suomessa voimaan puitelaki energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista. Lakiin on kirjattu säännökset energiaa käyttävien tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arvioinnista, vaatimuksenmukaisuudesta annettavasta todistuksesta ja E-merkinnästä. Siihen on sisällytetty energiaa käyttävien tuotteiden markkinavalvontaa koskevat säännökset sekä pakkokeino- ja rangaistussäännökset rikkomustapauksissa. Euroopan komissio on antanut asetuksina täytäntöönpanotoimenpiteet seuraaville tuoteryhmille: laitteiden herätevirta eli standby, perusdigisovittimet, palvelusektorin valaistus sekä kotitalousvalaistus. Vastaavia määräyksiä on tulossa myös mm. ulkoisille virtalähteille (esim. matkapuhelimien laturit), kotitalouksien kylmälaitteille, pesukoneille, tietokoneille, televisioille, tallentaville digisovittimille, pölynimureille, lämmityskattiloille, vedenlämmittimille ja ilmastointilaitteille. Viranomaisten edellytetään valmistelevan erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatut selkeät, ymmärrettävät ja tuoteryhmäkohtaiset konkreettiset ohjeet siitä, mitä ekologisen suunnittelun yleiset ja erityiset vaatimukset yrityksiltä edellyttävät. Ohjeet tulee olla keskitetysti saatavilla ja helposti löydettävissä. Komission käsittelyssä on myös direktiivin laajennusesitys energiaan liittyvistä tuotteista, kuten ikkunoista ja eristeistä. irektiivin toimeenpanon varmistamisen lisäksi tuetaan EU:n aloitteita, joilla luodaan säännöllisin väliajoin tarkistettavat tiukat sähkönkulutuksen minimienergiastandardit (Minimum Energy Performance Standards) eli kulutuksen raja-arvot, joita ei saa ylittää. Toiminnassa keskitytään EU-tason yhteistyöhön, siten että Suomi on aktiivinen toimija joka pyrkii edistämään minimienergiastandardien laajamittaista kehittämistä tarkoituksenmukaisissa tuoteryhmissä. EU-tasoa tiukempia tai useampiin tuoteryhmiin kohdistuvia kotimaisia minimienergiastandardeja ei voida asettaa, sillä EU-lainsäädännössä ne tulkittaisiin kaupan esteiksi; ne voisivat myös vaikuttaa haitallisesti teollisuuden kilpailukykyyn. H1 Laitteiden valmistajat ja myyjät 1(2) 2
4 Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Vastuutahona ja toteuttajana TEM (yhteistyössä YM). Sidosryhminä toimialajärjestöt. Turvatekniikan keskus (markkinavalvonta, pienten ja keskisuurten yritysten ohjeistus). H1 Jatkuvaa toimintaa. Komission julkaiseman työsuunnitelman mukaan seuraaville tuoteryhmille laaditaan vuosina täytäntöönpanotoimenpiteitä: ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmät, sähköiset ja fossiilisia polttoaineita käyttävät lämmityslaitteet, ruoanvalmistuslaitteet, teollisuudessa tai laboratorioissa käytettävät lämmityslaitteet ja uunit, työstökoneet, verkko-, tietojenkäsittely- ja tiedontallennuslaitteet, jäähdytys- ja jäädytyslaitteet, ääni- ja kuvannuslaitteet sekä ntajat. EuP-direktiivin nojalla komissio antaa tuoteryhmäkohtaisia täytäntöönpanosäädöksiä. Niitä voidaan antaa sellaisille energiaa käyttäville tuotteille, jotka täyttävät seuraavat edellytykset: tuotteen myyntimäärä EU:n alueella on yli kpl valmistajasta riippumatta, tuotteella on huomattavat ympäristövaikutukset ja tuotteesta aiheutuvien ympäristövaikutusten vähentämiseen nähdään olevan t mahdollisuudet ilman kohtuuttomia kustannuksia. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta 2(2) 3
5 Huom. TEM Energiatehokkuustoimikunta on täsmentänyt/ttanut toimenpidekorttia. Toimenpiteen nimi: Energiapalveludirektiivin (ES) toimeenpano Toimenpiteen tavoitteena on direktiivin energian tehokkaasta loppukäytöstä ja energiapalveluista (2006/32/EY) eli Energiapalveludirektiivin (ES) kansallinen toimeenpano. Suomessa energiatehokkuussopimukset eri alueilla ovat keskeinen keino direktiivin käytännön toimeenpanossa. Lisäksi direktiivin toimeenpanoon liittyvät kaksi valmisteilla olevaa lakia: Laki julkisyhteisöjen energiatehokkuudesta ja laki energiamarkkinoilla toimivien yritysten energiatehokkuuspalveluista. irektiivi energian tehokkaasta loppukäytöstä ja energiapalveluista tuli voimaan , ja se tuli panna kansallisesti toimeen mennessä. irektiivin mukaisesti jäsenvaltioiden on asetettava 9 prosentin kansallinen ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite ja käynnistettävä toimia, joiden tarkoituksena on edistää tavoitteen saavuttamista. Kiinteänä energiamääränä ilmaistun tavoitteen laskentaperusteena käytetään direktiivin soveltamisalaan kuuluvan energian loppukäytön virallisten tilastotietojen keskiarvoa jaksolta Energiamääränä ilmaistuna tämä tarkoittaa Suomessa 17,8 TWh energiansäästötavoitetta vuonna Jäsenvaltioiden on lisäksi varmistettava, että julkisella sektorilla on esimerkkiasema direktiivin edellyttämissä toimissa sekä n muassa käynnistettävä toimia energiatehokkuutta parantavien energiapalvelujen tai muiden energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden saatavuuden ja kysynnän edistämiseksi. Jäsenvaltioiden on raportoitava Euroopan komissiolle käynnistämistään toimista sekä niillä saavutetuista energiansäästöistä kansallisissa toimintasuunnitelmissaan (NEEP) vuosina 2007, 2011 ja Suomen kansallisessa energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa (NEEP ) on kartoitettu energiapalveludirektiivin soveltamisalan lähtötilanne ja kansallinen ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite. Lisäksi siihen on pyritty kokoamaan energian loppukäyttäjiin kohdistuvat toimet, joilla on energiansäästövaikutuksia. Mukana on myös direktiivin mahdollistamia niin sanottuja varhaistoimia (vuoden 1995 jälkeen, mutta ennen vuotta 2008 toteutetut toimet), joiden vaikutus on voimassa. H2 Koko Suomen energian loppukäyttö, pois lukien merenkulku, lentoliikenne, puolustusvoimien liikkuva kalusto ja päästökaupan piirissä olevat teollisuuden toimipaikat. Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Toimeenpanoa varten on koottu ES-toimeenpanoryhmä, jossa on edustus työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM), ympäristöministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, valtiovarainministeriöstä sekä Motivasta. Vastuuministeriönä on TEM. Toteuttajina energiankäyttäjät ja alan toimijat laajasti. Käynnistynyt keväällä Jatkuvaa toimintaa. Toimenpiteellä on liittymät mm. seuraaviin toimenpiteisiin: Energiatehokkuussopimusten kehittäminen, Julkisen sektorin energiatehokkuuden säädösohjaus. 1(2) 4
6 Suomen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma (NEEP ). H2 rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta 2(2) 5
7 Huom. TEM Energiatehokkuustoimikunta on täsmentänyt/ttanut toimenpidekorttia. Toimenpiteen nimi: Perustutkimuksen vahvistaminen, monitieteinen yhteistyö ja koordinaation kehittäminen Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää energiatieteisiin ja teknologioihin liittyvän tutkimustoiminnan vahvistamista ja osaamisen kasvattamista. Tutkimusta tulee vahvistaa tuotteiden, rakenteiden ja palveluiden energiaintensiivisyyden alentamiseksi ja niiden ympäristömyönteisyyden parantamiseksi koko elinkaaren ajalta. Lähtökohtana tulee olla tutkimuksen painopistealojen ja niitä tukevien poikkitieteellisten alojen parhaiden toimijoiden kytkeminen yhteen tehokkaaksi tutkimus- ja osaamiskokonaisuudeksi. Muut yhteistyörakenteet ja toimintamallit on saatava tukemaan tehokasta tulosten hyödyntämistä. Toimenpiteessä otetaan huomioon kansainvälinen näkökulma. Energiatehokkuustutkimus ja innovaatioiden hyödyntäminen on organisoitava nykyistä tehokkaammalla tavalla. Energiatehokkuustutkimuksen tehostamisen edellytyksenä on painopistealojen määrittely, rahoitusmallien yksinkertaistaminen ja rahoituksen jatkuvuuden turvaaminen sekä parhaiden toimijoiden kytkeminen yhteen tehokkaaksi kokonaisuudeksi. Tulosten hyödyntämisen mekanismit on suunniteltava tukemaan energiatehokkuustutkimukselle tyypillisiä piirteitä ts. edesauttamaan osatulosten kytkemistä toisiinsa sekä edesauttamaan alustavien tulosten jatkojalostusta ja pilot -testausta. H3 Yliopistot ja keskiaste. Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Kansallisen tiedepolitiikan johto (mm. OPM, TEM). Heti. Lisähuomioita Energiansäästön poikkitieteellistä tutkimusta ja sen soveltamista käytännön toimenpiteissä vahvistetaan. Varmistetaan esimerkiksi terveyteen ja turvallisuuteen liittyvän osaamisen lisääminen ja hyödyntäminen energiatehokkuustoimissa. Pirkko Kasanen, Koordinet Oy: Energiatehokkuutta ja energiansäästöä koskeva tietopohja Suomessa, (selvitys). rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta Ks. kuva. 1(1) 6
8 Huom. TEM Energiatehokkuustoimikunta on täsmentänyt/ttanut toimenpidekorttia. H4 Toimenpiteen nimi: Valkoiset sertifikaatit Yleistä: Valkoinen sertifikaatti - järjestelmä on yksi uusista välineistä, joiden käyttöönotolla edistetään energiatehokkuuden parantamista. Kaupallinen valkoinen sertifikaatti - järjestelmä täydentää olemassa olevaa politiikkaa sekä toimenpiteitä. Euroopan sisämarkkinoilla toimivana markkinaperusteisena välineenä valkoiset sertifikaatit pohjautuvat kokemuksiin, joita on saatu EU:n päästökauppajärjestelmästä sekä vihreistä sertifikaateista. Toimenpiteessä markkinatoimijat (yleensä jälleenmyyntienergian tarjoajat tai jakelijat) velvoitetaan saavuttamaan tietyn suuruinen energiansäästö. Tavoitteen noudattamiseen vaaditaan hankkimaan tietty määrä sertifikaatteja. Markkinatoimija saa saavutetuista säästöistään sertifikaatteja, joita voidaan käyttää joko oman tavoitteen toteuttamiseen tai ne voidaan myydä jollekin toiselle osapuolelle. joko energian myyjät tai jakelijat. Kaupankäynti mahdollistetaan siksi, että asetetut tavoitteet saavutettaisiin pienimmin kustannuksin. Toimenpiteen mahdollisessa jatkovalmistelussa tulee täsmällisemmin määritellä toimenpide konkreettisemmin (mm. sen kohderyhmä jne.). Mittaus ja verifikaatio ovat perusedellytyksiä tehokkaalle sertifikaattijärjestelmälle, jonka tarkoituksena on loppukäyttäjien energiatehokkuuden parantaminen. Verifioinnin suunnittelu ja toteutus tulee tehdä huolella. Nykytila: Italiassa järjestelmä otettiin käyttöön 2005 ja Ranskassa Tanska ja lankomaat ovat vakavasti harkinneet valkoisten sertifikaattien käyttöönottoa lähitulevaisuudessa. elgiassa on toteutettu sähköverkkoyhtiöitä koskevat energiansäästövelvoitteet ilman kaupankäyntimahdollisuutta. Useimmissa järjestelmissä kysyntä on luotu velvoittamalla sähkön ja kaasun vähittäismyyjät säästöihin, paitsi Italiassa, jossa järjestelmään kuuluvat energian jakeluyhtiöt. Edellä mainittujen maiden kokemuksia tulee kartoittaa toimenpidettä mahdollisesti suunniteltaessa. Energiapalveludirektiivissä (2006/32/EY) valkoiset sertifikaatit ovat energiatehokkuussopimuksille vaihtoehtoinen tapa toteuttaa direktiivin 6 artiklan a-kohdassa energiayrityksille asetettuja palveluvelvoitteita. Toimenpiteen kohteena ovat energian myyjät tai jakelijat, joille on määritelty energiansäästötavoite. Toteutus voidaan aloittaa esim. lämmitysenergiasta (mm. kaukolämpö, öljy), jossa loppukäyttäjät ovat homogeenisempia. Toteutettavat energiasäästötoimet ja niiden kustannusvaikutus kohdistuu näiden loppuasiakkaisiin. Toimenpide pyritään kohdistamaan ensisijaisesti päästökaupan ulkopuolisiin loppukäyttäjiin. Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Vastuutahona TEM. Sidosryhmiä on useita. Mm. ESO-yritykset, jotka voivat luoda sertifikaatteja energiansäästöprojekteissa sekä asunto-osakeyhtiöt, jotka voivat luoda sertifikaatteja rakennusten remonttien yhteydessä. Toimenpiteen valmistelu vaatii kattavia selvityksiä, joten sen mahdollinen toteutus ei tapahdu lähivuosina. 1(2) 7
9 H4 - esteen, riskit, liittymät muihin toimenpiteisiin, kansainväliset kytkennät, muita tietolähteitä Valmistelussa tulee selvittää ainakin seuraavat kysymykset: nykyisten toimien/vaihtoehtoisten vaikuttavuus samassa kohderyhmässä, mahdollisuudet ottaa käyttöön pohjoismainen/eu:n laajuinen järjestelmä, mikä voisi pienentää toimenpiteen kustannuksia ja transaktiokustannusten vähentäminen sekä vapaamatkustajaongelman välttäminen toimenpiteen kohdistaminen uusiin toimiin että järjestelmän kustannusten oikeudenmukainen kohdistaminen eri toimijoille/loppuasiakkaille. Toimenpidettä tulee tarkastella yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa. Tulee mm. selvittää, onko toimenpide on vaihtoehtoinen vai täydentävä jaoston 3 toimenpiteelle "Energiasentti". Epäiltiin toimenpiteen johtavan väistämättä sähkön hinnan nousuun, koska sertifikaattien hinta asettuu kalleimman kullakin hetkellä käytössä olevan säästökeinon kustannusten tasolle. Esitettiin vastustus valkoisiin sertifikaatteihin, koska siitä arvioitiin aiheutuvan saman tyyppinen ansioton tulonsiirto sähkön käyttäjiltä sähkön myyjille, kuin tällä hetkellä on syntynyt päästökaupasta. Sertifikaattien kysyntä jouduttaisiin luomaan keinotekoisesti asettamalla energian myyjille säästövelvoitteita. Epäiltiin energian käyttäjän kannalta päädyttävän vaihtoehdottomaan tilanteeseen, jossa kuluttajan roolina on pelkästään maksaa seurauksena tuleva lisälasku. Erityisen vaikeaksi tilanne arvioitiin energiaintensiiviselle teollisuudelle, joka kilpailee avoimilla maailmanmarkkinoilla eikä pysty siirtämään lisäkustannuksia tuotteidensa hintoihin. Oletettiin tapahtuvan hiilivuodon kaltainen ilmiö, joka siirtäisi investointeja ja työpaikkoja niihin maihin, joissa ei ole vastaavia kustannusrasitteita. Suomessa VTT on osallistunut valkoisia sertifikaatteja tutkineeseen eurooppalaiseen EuroWhiteertprojektiin. Lisätietoja EuroWhiteert-projektin julkaisussa Valkoiset sertifikaatit: periaatteet ja markkinakokemukset ( Lisähuomioita EuroWhiteert-raportin mukaan valkoisten sertifikaattien keskeiset hyödyt ovat: sertifiointi takaa tavoitteen saavuttamisen, kaupankäynnin mahdollistaminen edistää tavoitteiden saavuttamista alimmin kustannuksin, järjestelmällä voidaan päästä käsiksi energiansäästöpotentiaaleihin ja toimijoihin, joihin muilla välineillä ei päästä sekä ne voivat vähentää valtion budjetin kuormitusta että kiihdyttää ESOmarkkinoita Raportin mukaan valkoisten sertifikaattien mahdolliset haitat ovat: ne saattavat kohdistua vain tehokkuuden lisäykseen, ei energian kokonaiskulutuksen vähentämiseen, voivat aiheuttaa suuria transaktiokustannuksia ja Euroopan laajuinen järjestelmä voi vaatia huomattavaa energiapolitiikkojen yhtenäistämistä. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta 2(2) 8
10 Toimenpiteen nimi: Energiatehokkuutta normeilla ja kannusteilla Tavoitteena on vahvistaa mm. a) normiohjausta - Normiohjaus on ulotettava myös korjausrakentamiseen (missä vaikuttavuus on suurin). Olemassa olevalle kiinteistökannalle asetettava tavoite on parantaa sen energiatehokkuutta nykyisestä esim %. Energiatehokkuuden huomioon ottaminen rakennusoikeuksissa (uudet ajattelutavat, minimi/maksimirakennusoikeudet, energiatehokkuudella lisää rakennusoikeutta). Rakennuksen elinkaari- ja yhdyskuntatason tarkastelut tulee sisällyttää osaksi rakennuslupaprosessia ja niiden tulee ohjata yhä hiilineutraalimpaan yhdyskuntaan. b) taloudellista ohjausta - Esim. kiinteistöveron kytkentä energiatehokkuuteen. Pyrittävä järjestämään energiatehokkuuden lisäkustannuksiin rahoitusta valtiolta (esim. sumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus R:n kautta). Edellytyksenä tälle on mittarien ja laskentamenetelmien kehittäminen. Viranomaisohjauksella on erittäin suuri vaikutusmahdollisuus, koska kaikki luvanvarainen rakentaminen on hyväksytettävä rakennusvalvonnassa. Viranomaisen ohjaus koetaan myös melko puolueettomaksi. Oulun kaupungin rakennusvalvonta on hyvä esimerkki informatiivisesta ohjauksesta (pientalorakentajien "hoksauttaminen"). R1 Uudis- ja korjausrakentamisen toimijat, kiinteistön omistajat ja rakennuttajat Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Vastuutahona YM, verotuksen osalta VM. Toteuttajina kunnat (neuvonnassa rakennusvalvonnalla keskeinen rooli). Valmistelu käynnistyy Otettavissa käyttöön Huom. Normiohjauksen rinnalla tarvitaan kannusteita, jotta korjausvelka ei kasvaisi. Toimenpiteellä on liittymä kaavoitusta käsitteleviin toimenpiteisiin. Edellytyksenä tälle on mittarien ja laskentamenetelmien kehittäminen. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta Ks. kuva. 1(1) 9
11 Huom. TEM Energiatehokkuustoimikunta on täsmentänyt/ttanut toimenpidekorttia. Toimenpiteen nimi: Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (Energy Performance uildings irective EP) toimeenpano Tavoitteena on varmistaa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallinen toimeenpano. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2002/91/EY) tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä rakennusten energiatehokkuutta parantamalla. EU:ssa rakennusten osuus energiankulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä on noin 40 prosenttia. Eniten kuluttavat valaistus, lämmitys, lämmin vesi ja jäähdytys. Rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi vaikuttaa sekä uudis- että korjausrakentamiseen. irektiivi sisältää kolme eri pääaluetta: energiatodistuksen käyttöönotto, energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset ja lämmityskattiloiden ja ilmastointilaitteiden määräaikaistarkastukset. - Energiatodistuksen käyttöönotto Energiatodistuksessa rakennuksen energialuokka esitetään asteikolla -G. Vähiten energiaa kuluttaa - luokan kiinteistö, eniten G-luokan kiinteistö. Energiatodistus vaaditaan kaikilta uudisrakennuksilta. Todistus tulee laatia rakennuslupaa haettaessa, ja sen antaa kiinteistön pääsuunnittelija. Vuoden 2009 alusta alkaen energiatodistus on vaadittu olemassa olevilta kiinteistöiltä niitä tai niiden tiloja myytäessä tai vuokrattaessa. Pientaloille ja enintään kuuden asunnon taloyhtiöille tarkoitettu pienten asuinrakennusten energiatodistus on vapaaehtoinen, mutta suositeltava. Laki rakennusten energiatodistuksista (487/2007) ja ja asetus rakennusten energiatodistuksista (765/2007). - Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset Viedään käytäntöön pääosin rakennusmääräysten avulla. Ympäristöministeriö on antanut uudet rakennusmääräykset, jotka astuvat voimaan Niiden myötä rakennusten energiatehokkuus paranee noin 30 %. Suunnitteilla on antaa vuoden 2010 lopulla uudet rakennusmääräykset, joiden kautta energiatehokkuus paranee edelleen noin 20 %. - Lämmityskattiloiden ja ilmastointilaitteiden määräaikaistarkastukset Lämmityskattilatarkastukset toteutetaan Suomessa vapaaehtoisena neuvontamenettelynä ja ne ovat osa vuoteen 2016 voimassa olevaa työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön ja öljyalan toimijoiden solmimaa energiatehokkuussopimusta. Ilmastointijärjestelmien määräaikaistarkastukset koskevat nimelliseltä jäähdytysteholtaan vähintään 12 kilowatin kylmälaitteita, joiden teho perustuu kompressorin käyttöön. Nämä on tarkastettava vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Laki rakennusten ilmastointijärjestelmien kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastuksista (489/2007). Energiatehokkuusdirektiivi luo kehyksen rakennusten energiatehokkuuden parantamiselle ja määrittelemiselle unionin jäsenmaissa. irektiiviä sovelletaan kansallisella tasolla ottamalla huomioon maan ilmasto-olosuhteet, paikalliset olosuhteet, sisäilmastolle asetetut vaatimukset ja kustannustehokkuus. Euroopan komissio antoi ehdotuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusimiseksi. irektiiviehdotuksen käsittely alkoi Euroopan unionin neuvoston energiatyöryhmässä helmikuussa Ehdotus laajentaisi direktiivin soveltamisalaa, lujittaisi olemassa olevia säännöksiä lisäehdoilla ja toisi tamia uusia aiheita direktiiviin. Ympäristöministeriö valmisteli Suomen kannan direktiiviehdotukseen, jonka käsittely on käynnissä Eduskunnassa. R2 Uudisrakennukset ja olemassa olevat rakennukset. 1(2) 10
12 R2 Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Vastuutaho YM. Rakennusten omistajat, vuokralaiset, isännöitsijät, erillisen energiatodistuksen tekijät, ilmastointijärjestelmien tarkastuksia tekevät, lämmityskattilatarkastusten tekijät. Jatkuvaa toimintaa Energiatodistuksista löytyy tietoa www-palvelussa: rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta 2(2) 11
13 Huom. TEM Energiatehokkuustoimikunta on täsmentänyt/ttanut toimenpidekorttia. Toimenpiteen nimi: Uudistetaan yhdyskuntarakennetta ohjaavaa lainsäädäntöä ja verotusta Veropolitiikan uudistaminen nykyistä vahvemmin energiapolitiikan periaatteita tukevaksi. - nykymuotoisen työmatkavähennyksen poistaminen tai ttaminen - vähäpäästöisen liikkumisen tukeminen veropoliittisin keinoin - uudisrakentamisen kiinteistöveron ja muiden maksujen porrastaminen aiheutettujen yhdyskuntataloudellisten vaikutusten perusteella (esimerkiksi edullisuusvyöhykkeittäin, toiminnan luonne huomioiden). Toimenpiteen toteuttaminen voisi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että kunta määrittää esim. kaavoitukseen liittyen vyöhykkeet, joilla oleviin kiinteistöihin sovelletaan eri määräistä veroprosenttia. Kaavatasojen työnjako ja tehtävät täsmennetään kaupunkiseutujen suunnittelutarpeisiin (MRL, Maankäyttö- ja rakennuslaki) Veropoliittisten työkalujen täysmääräinen käyttöönotto (mm. myyntivoiton verotuksen poistaminen yhdyskuntarakenteellisesti edullisilla alueilla myytäessä alueita kunnille, kiinteistöveron porrastus kaupunkikeskuksissa ja asemanseuduilla). Pitää kuitenkin muistaa, että alueelliset verovapaussäännökset ovat ongelmallisia perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen valossa. Kaavojen sisältövaatimusten täsmentäminen yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden näkökulmasta. Elinkaariajattelun vaatimusten sisäänrakentaminen säädöksiin/ohjaukseen. Selvitetään asumisen hajarakentamisen rajoittamista kaupunkiseuduilla. R3 Kunnat, suunnittelijat, maanomistajat. Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät VM (verotus), YM, kunnat. Valmistelu käynnistyy Otettavissa käyttöön siaan liittyy erilaisia mielipiteitä ja intressejä sekä poliittisia näkökulmia. Kuntatalous vahvistuu ja energiatehokkuus lisääntyy. 1(2) 12
14 rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta R3 Jaoston huomioita vaikuttavuuden arvioinnista - pitkäkestoinen ja vaikutus yhdyskuntarakenteen ohjauksessa, vaikutus kasvaa ajan myötä - joukossa nopeasti vaikuttavia välineitä pitkäjänteisen vaikuttavuuden ohella - osa ohjauksesta voi olla määräaikaista - edistää uusien teknisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöä - kohderyhmä: valtakunnallinen merkitys - vaikuttavuuden kannalta keskeistä, että lainsäädäntöä uudistetaan kokonaisuutena - ympäristövaikutukset positiivisia Kiinteistöveron porrastamiseen liittyvä toimenpide on oletettavasti varsin kiinteistöveron alhaisen tason johdosta. Ehdotuksen toteuttamiskelpoisuutta on arvioitava myös verotuskustannusten määrään nähden, jotka voivat osoittautua mittaviksi. Ehdotukseen liittynee merkittäviä tasavertaisuuspulmia erityisesti, jos ne kohdistuvat asuinrakennuksiin ja siten johtavat henkilöiden erilaiseen verokohteluun. 2(2) 13
15 Toimenpiteen nimi: Uudistetaan kuntien rakennusjärjestyksiä energiatehokkuuden näkökulmasta Rakennusjärjestysten uusiminen (Maankäyttö ja rakennuslain puitteissa) energiatehokkuuden näkökulmasta. - energiatehokkuus - vaihtoehtoiset energiamuodot - rakentamisen mitoitus ja energiatehokkuustavoitteet R4 Kunnat, rakentajat Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Kunnat, YM Valmistelu käynnistyy 2012, otettavissa käyttöön rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta Jaoston huomioita vaikuttavuuden arvioinnista - voidaan vaikuttaa yksittäisiin luparatkaisuihin ja rakennusvalvonnan toimintaan - vähäiset kustannukset, voidaan hoitaa rakennusjärjestysten uusimisen yhteydessä 1(1) 14
16 Toimenpiteen nimi: Laaditaan seudulliset ilmasto- ja energiastrategiat sekä varmistetaan niiden toteutuksen ja seurannan yhteys maankäytön ohjaukseen Seudullisten ilmastostrategioiden laatiminen ja integrointi rakentamisen ohjaukseen ja kaavoitukseen. Ilmastoratkaisujen kytkeminen rahoituksen ohjaukseen. Maapolitiikan tehostaminen ja yhteistoimintamallien luominen ja käyttöönotto. Valtion maanomistuspolitiikan kehittäminen edistämään yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Yleiskaavoituksen merkitys ilmasto- ja energiastrategioiden toteuttamisessa. Yleiskaavoihin entistä parempi energiatehokkuustietoisuus. Yhteisten alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisstrategioiden laatiminen ja toteuttamisen suunnittelu kaupunkiseuduilla, yhteiset rakennemallit tai yleiskaavat. Yleis- ja asemakaavojen tarkistaminen lisärakentamisen ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden edistämiseksi. Hajarakentamisen määrätietoinen ohjaus/rajoittaminen suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden parantamiseksi. Maaseutualueiden yhdyskuntarakenteen tarkastelu energiatehokkuuden näkökulmasta, esimerkiksi uusiutuvan energian tuotanto, kuljetustarpeet, pysyvän asutuksen sijoittaminen. R5 Kunnat, seudulliset toimijat, aluehallintoviranomaiset. Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Vastuutahot: TEM, YM, kunnat, seudulliset toimijat, aluehallintoviranomaiset. Jatkuva prosessi. Valmistelu käynnistyy 2012, otettavissa käyttöön Vaikea asia, kuntien ja seutujen lähtökohdat ovat kovin erilaisia. Lisäksi toimenpiteen vaatimassa osaamisesta ja kokemuksesta on vielä puutetta. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta 1(2) 15
17 R5 Jaoston huomioita vaikuttavuuden arvioinnista - hitaasti vaiheittain etenevä vaikutus - toteuttamiselle on asetettava mitattavia tavoitteita, esimerkiksi uusiutuvan energian osuus, energiankulutus, liikennemäärien kehitys - ei vaadi erillisinvestointeja, välilliset kustannukset ja toisaalta kustannussäästöt merkittäviä 2(2) 16
18 Toimenpiteen nimi: Suunnittelussa ja toteutuksessa edellytetään vaihtoehtoisten energia- ja yhdyskuntatekniikan ratkaisujen tutkimista Uudis- ja täydennysrakentamisalueiden kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa sekä yleensä yhdyskuntatekniikan verkostojen ja laitosten uusimisessa velvoitetaan tutkimaan vaihtoehtoisia keskitetyn ja hajautetun energiahuollon ratkaisuja ja elinkaarikustannuksia lähtökohtana alue- ja kiinteistökohtainen energiahuolto: osto, myynti verkkoon, verkostojen optimointi jne. Syöttötariffit otetaan käyttöön. Lainsäädännön soveltamisen ohjeistusta täsmennetään tältä osin. Ratkaisuvaihtoehdoista tiedotetaan. R6 Kunnat, kiinteistönomistajat, energiayhtiöt, kaavoittajat, viranomaiset, t alan toimijat, yritysyhdistykset/hautomot, uusiutuvien energiatuotantojen edistämisyhdistykset Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät YM, TEM, MMM, kunnat Valmistelu käynnistyy 2011 Energiayhtiöt saattavat mahdollisesti vastustaa toimenpidettä. Lisätiedon tarve on huomattava. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta Jaoston huomioita vaikuttavuuden arvioinnista Sekä yksittäiset toimenpiteet että järjestelmän pitkän tähtäimen kehitys voivat vaikuttaa myönteisesti energiatehokkuuteen, merkittäviä investointikustannuksia, vaihtoehtoisten ratkaisumallien tutkiminen ja käyttö lisää energiatehokkuutta ja vähentää yhdyskuntataloudellisia kustannuksia, syöttötariffien käyttöönotto hyödyttää käyttäjiä, voi parantaa huoltovartta sekä edistää uutta yrittäjyyttä ja osaamisen monipuolistumista. 1(1) 17
19 Toimenpiteen nimi: Suunnittelussa ja toteutuksessa edellytetään vaihtoehtoisten energia- ja yhdyskuntatekniikan ratkaisujen tutkimista Uudis- ja täydennysrakentamisalueiden kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa sekä yleensä yhdyskuntatekniikan verkostojen ja laitosten uusimisessa velvoitetaan tutkimaan vaihtoehtoisia keskitetyn ja hajautetun energiahuollon ratkaisuja ja elinkaarikustannuksia lähtökohtana alue- ja kiinteistökohtainen energiahuolto: osto, myynti verkkoon, verkostojen optimointi jne. Syöttötariffit otetaan käyttöön. Lainsäädännön soveltamisen ohjeistusta täsmennetään tältä osin. Ratkaisuvaihtoehdoista tiedotetaan. R6 Kunnat, kiinteistönomistajat, energiayhtiöt, kaavoittajat, viranomaiset, t alan toimijat, yritysyhdistykset/hautomot, uusiutuvien energiatuotantojen edistämisyhdistykset Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät YM, TEM, MMM, kunnat Valmistelu käynnistyy 2011 Energiayhtiöt saattavat mahdollisesti vastustaa toimenpidettä. Lisätiedon tarve on huomattava. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta Jaoston huomioita vaikuttavuuden arvioinnista Sekä yksittäiset toimenpiteet että järjestelmän pitkän tähtäimen kehitys voivat vaikuttaa myönteisesti energiatehokkuuteen, merkittäviä investointikustannuksia, vaihtoehtoisten ratkaisumallien tutkiminen ja käyttö lisää energiatehokkuutta ja vähentää yhdyskuntataloudellisia kustannuksia, syöttötariffien käyttöönotto hyödyttää käyttäjiä, voi parantaa huoltovartta sekä edistää uutta yrittäjyyttä ja osaamisen monipuolistumista. 1(1) 18
20 Toimenpiteen nimi: Toimitilojen ja julkisten rakennusten tilatehokkuuden parantaminen Tavoitteena: käyttöasteen kasvattaminen (h/vrk, vrk/v), tilatehokkuuden kasvattaminen (yksikköä/m 2 ) ja monikäytön mahdollistaminen (toimintoa/tila /vrk tai /v tai /elinkaari). Keinoja: tilankäytön ja palvelun yhdistäminen, tilan tarjoaman palvelun monistaminen, asiakkaiden tuominen lähelle, hallinnollisten rajojen poistaminen, omistus-/hallinnan halun, tunnesiteen poistaminen ja hyvä suunnittelu mahdollistaa yllä olevan. R7 Palveluyrittäjät/operaattorit, käyttäjät, suunnittelijat/arkkitehdit, palvelurakennusten omistajat, tilaajat/investorit (esim. kunnat) Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Tärkeintä uudisrakentamisessa: omistajan ajattelu- ja toimintatapojen tos. Säädösohjaus: säädökset YM, rakennusluvitus kunnat (paino jälkimmäisellä). Tieto on olemassa, joten on heti levitettävissä ja sovellettavissa. Valmistelu käynnistyy Otettavissa käyttöön Julkisella sektorilla haasteena on nykyisen budjetointikäytännön jäykkyys (esim. elinkaarimallit). Lisähuomioita Nykyinen energiatodistuskäytäntö on ristiriidassa käyttöasteen noston kanssa (kwh/m 2 kasvaa) ja tällöin energiatehokkuusluokka huononee. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta 1(1) 19
Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos
Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140
LisätiedotLähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014
Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotKehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö
Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto
Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunta Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden
LisätiedotMiten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt
Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700
LisätiedotKunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy
Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja
LisätiedotPientalojen energiatehokkuusluokittelu
Pientalojen energiatehokkuusluokittelu IEE/PEP seminaari 23.11.2006 erikoistutkija Copyright VTT VTT, Lähde: Hallituksen esitys 170 & YM SISÄLLYS 1. Energiatehokkuuden edistämisen yleisaikataulu Suomessa
LisätiedotSopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena
Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena EP-TOPO, webinaari 5.4.2017 Pia Outinen, Energiavirasto Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT
LisätiedotEnergiatehokkuustoimikunnan mietintö
ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa
LisätiedotRAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)
RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa
LisätiedotRakentamisen uudet määräykset
Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä
LisätiedotRakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa
Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-
LisätiedotRakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo
Rakennusten energiatalous 26.2.2008 Motiva Oy Johtava asiantuntija Tapio Jalo Energiapalveludirektiivi Voimaantulo 17.5.2006, kansallinen toimeenpano 17.5.2008 mennessä Soveltamisala koko energian loppukäyttö,
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET
ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET2017 2025 https://www.youtube.com/watch?v=nkqhxsuulwe Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 - tuloksia 2 https://www.youtube.com/watch?v=ttpip5evtmo Taustat Energiatehokkuussopimukset
LisätiedotEnergiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä
Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin
LisätiedotJulkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla
Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Timo Ritonummi Energiaosasto 25.4.2013 Energiatehokkuus EU:ssa ja Suomessa Energiatehokkuusdirektiivi
LisätiedotOhjelma
Ohjelma 22.-24.11.2011 klo 9.00 klo 9.15 klo 9.30 klo 10.30 klo 11.15 klo 12.00 klo 12.45 Klo 13.30 klo 13.30 Klo 14.15 Aamukahvi Tilaisuuden avaus ja johdatus päivän aiheeseen Marcus Engman, toimitusjohtaja,
LisätiedotEnergiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016
Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea
LisätiedotUusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013
Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman
LisätiedotLähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö
Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet nzeb työpaja 22.8.2013 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä I kehitysjakso 2007-2013 II kehitysjakso 2013-2018
LisätiedotEnergiatehokas rakennus - puhdasta säästöä. Energiatodistukset käyttöön
Energiatehokas rakennus - puhdasta säästöä Energiatodistukset käyttöön Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennukset kuluttavat Suomessa liki 40 prosenttia energiasta. Rakennusten energiankulutus vastaa 30
LisätiedotMaatilojen energiasuunnitelma
Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia
LisätiedotIlmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö
Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi
LisätiedotKestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy
Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;
LisätiedotEnergiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016
Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria
LisätiedotYmpäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen
Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-
LisätiedotRoihuvuori seuran energia ilta
Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet
LisätiedotVoiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.
Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN
LisätiedotENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO
ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan
LisätiedotEnergiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013
Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 EED:n tausta Direktiivin tavoitteena on auttaa saavuttamaan EU:n vuodelle 2020 asettama 20 % energiansäästötavoite Energiansäästötavoite
LisätiedotEnergiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet
Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:
LisätiedotMaatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.
Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin
LisätiedotRakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1
ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n
LisätiedotLähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen
Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin
LisätiedotNykyinen energiatodistuskäytäntö
ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden 2008 alussa Energiatodistus on ollut
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 302/2006 vp. Hallituksen esitys rakennuksen energiatehokkuutta koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.
EDUSKUNNAN VASTAUS 302/2006 vp Hallituksen esitys rakennuksen energiatehokkuutta koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä rakennuksen energiatehokkuutta koskevaksi lainsäädännöksi
LisätiedotSäästävätalo2050.fi tiistaina 3. marraskuuta 2009
Säästävätalo2050.fi Säästävätalo2050.fi Säästävätalo2050.fi Joka talon kulutuslaskuri Säästävätalo2050.fi Joka talon kulutuslaskuri Arvioi lämmitysjärjestelmän, rakenneratkaisujen ja käytön vaikutukset
LisätiedotKorjausrakentamiselle määräykset
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa
LisätiedotERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä
ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset
LisätiedotEnergiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille. Jouni Punnonen
Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille Jouni Punnonen ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSET OVAT ERINOMAINEN KEINO EDISTÄÄ ELINKEINOELÄMÄN ENERGIATEHOKKUUTTA 2 Teollisuuden energiansäästösopimus
LisätiedotRakentamisen uudet energiamääräykset. Uusi ja Vanhaan Omakotitaloon 2017
Rakentamisen uudet energiamääräykset Uusi ja Vanhaan Omakotitaloon 2017 Mikä on energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen myynti- ja vuokraustilanteessa.
LisätiedotKORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia
LisätiedotKunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski
Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013
Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden
LisätiedotPientalon energiatehokkuus ja määräykset
Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta
LisätiedotIltapäivän teeman rajaus
28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut
LisätiedotKestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)
Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän
LisätiedotENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? Matti Hellgrén. Suomen Talokeskus Oy
ENERGIATODISTUS MITEN JA MIKSI? LAKI RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laki rakennuksen energiatodistuksesta 13.4.2007. Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatodistuksesta 19.6.2007. Koskee vuoden
LisätiedotICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.
ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250
LisätiedotKuntien energiankäyttö ja energiatehokkaat hankinnat yleisesti. Elina Ojala, Motiva Oy
Kuntien energiankäyttö ja energiatehokkaat hankinnat yleisesti Elina Ojala, Motiva Oy Tietoa energiankäytöstä 16.4.2019 Energiatehokkuus hankinnoissa - Pirkanmaa 2 Energiatehokkuuden kannalta keskeisimmät
LisätiedotKuljetusketjujen energiakatselmus
Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan
LisätiedotEnergian käyttö tehokkaammaksi Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ja sen jatko
Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa asiantuntijaseminaari 20.11.2009 Kuluttajatutkimuskeskus Energian käyttö tehokkaammaksi Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ja sen jatko Pentti Puhakka Työ- ja
LisätiedotRakentamismääräykset 2012
Rakentamismääräykset 2012 TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy if everyone does a little, we ll achieve only a little ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 WWW.ERA17.FI 2020 asetetut
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN ETÄTUOTANTO
UUSIUTUVAN ENERGIAN ETÄTUOTANTO ESITYKSEN KESKEINEN SISÄLTÖ TAUSTA UUSIUTUVAN ETÄTUOTANNON HUOMIOIMINEN OSANA ENERGIATEHOKKUUSSÄÄNTELYÄ TUKEMINEN KANSALLISESTI 24.1.2019 2 SÄHKÖN JA LÄMMÖN ETÄTUOTANTOON
LisätiedotKorjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa
Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään
LisätiedotPAINOPISTEET ERA17-toimintaa terävöitettiin ja toiminnan painopisteiden lukumäärää pienennettiin vaikuttavuuden parantamiseksi
PAINOPISTEET 2013-2015 2012 ERA17-toimintaa terävöitettiin ja toiminnan painopisteiden lukumäärää pienennettiin vaikuttavuuden parantamiseksi Maankäyttö painopisteet 2013-2015 Kaavoitukseen energiatehokkuutta
LisätiedotKorjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset
Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita
LisätiedotENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ?
ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan 2008 Nykyisin useita eri todistuslomakkeita,
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET
ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiantuotannon toimenpideohjelma 8.5.2017 Sirpa Leino, Energiateollisuus ry Energia-ala lähtenyt heti vakuuttavasti mukaan Energia-alan sopimuksen kattavuus erittäin
LisätiedotKuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013
Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama
LisätiedotPirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus
Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
LisätiedotKorjausrakentamisen linjaukset
Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys
LisätiedotEnergiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio
Energiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio Risto Larmio Energiatehokkuusasiantuntija Motivassa 2011 alkaen, työtehtävät mm. pk-teollisuuden energiatehokkuusneuvonta (Teknologia-, Elintarvike-,
LisätiedotEnergiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta
Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)
LisätiedotU12/2017 vp Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muuttaminen. Ympäristövaliokunta Ympäristöneuvos Maarit Haakana
U12/2017 vp Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muuttaminen Ympäristövaliokunta 24.2.2017 Ympäristöneuvos Maarit Haakana Yleistä direktiiviehdotuksesta Ehdotus annettu 30.11.2016 osana komission puhtaan
LisätiedotEnergiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio Risto Larmio, Motiva
Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio 14.3.2017 Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset
LisätiedotEU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle
Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston
LisätiedotUusi energiatodistus
Uudistunut energiatodistus mikä muuttuu? Uudet energiamääräykset korjausrakentamisessa Taloyhtiön energiailta 12.3.2013, Porvoo DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Uusi energiatodistus 1 Nykyinen
LisätiedotEnergiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus
Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa
LisätiedotSenaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa
Senaatti-kiinteistöjen rooli energiatehokkuussuunnitelmissa Julkisen sektorin energiatehokkuus miten tehdä energiatehokkuussuunnitelma 22.4.2013 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen rooli valtionhallinnossa
LisätiedotKiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen
Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013 Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta
LisätiedotKuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Energianeuvonnan taustaa ja tavoitteet Neuvonnan aikataulu ja sisältö
LisätiedotMiten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta?
Miten uusi energiatodistus poikkeaa aiemmasta? Koulutusilta, HyRiMä:n kiinteistöyhdistys 20.11.2013, HAMK, Riihimäki DI Petri Pylsy EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2010/31/EU, annettu 19 päivänä
LisätiedotENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA
ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Tämän lain tarkoituksena on erityisesti lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun edistää rakennusten energiatehokkuutta ja
LisätiedotEU ja julkiset hankinnat
EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI
ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden
LisätiedotEnergiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto
Energiatehokkuus 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus ja tiekartta Rajaus: liikenteen ja rakennusten energiatehokkuus omissa osissa Tässä: energiatehokkuus yleisesti & teollisuus,
LisätiedotKORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET
KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET Taloyhtiön mitä, miten ja milloin Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Korjausrakentamiselle määräykset Tähän saakka korjausrakentamisessa on kuntakohtaisesti rakennusvalvonta soveltanut
LisätiedotVuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011
Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista
LisätiedotIkkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ
Ikkunat energiaviisaassa ii korjaamisessa PUU-KÄPYLÄ Pirjo Pekkarinen-Kanerva, arkkitehti SAFA Helsingin rakennusvalvontavirasto 2011 Kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia EU-tavoite vuoteen 2020 mennessä
LisätiedotUusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö
Uusiutuvan energian käytön lisääminen (RES) kohti lähes nollaenergiarakennuksia (EPBD) 2.12.2014 Lainsäädäntöneuvos Riitta Kimari Ympäristöministeriö EU:n 2020 ja 2030 tavoitteet ja rakennuksia koskevat
LisätiedotAA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1
Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS
LisätiedotKestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010
Kestävä Kerava -konsultointi Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 1 Gaia lyhyesti Liiketoiminnan periaatteet Kestävät ratkaisut Syvällistä ja monialaista asiantuntemusta
LisätiedotUusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö
Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan
LisätiedotPitkän aikavälin peruskorjausstrategia. Jyrki Kauppinen
Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia Jyrki Kauppinen Taustaa Strategia laadittiin ensimmäisen kerran 2014 almost fully compliant ja päivitettiin 2017 fully compliant energiatehokkuusdirektiivin (EED)
LisätiedotKunta-alan energiatehokkuussopimus
1 Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2017-2025 Lähtökohdat Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa.
LisätiedotRAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma
RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.
LisätiedotKansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille. Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM
Kansalliset tavoitteet kestäville ympäristö- ja energiaratkaisujen hankinnoille Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 Taina Nikula, YM Vuonna 2050 tarvitaan ainakin kaksi planeettaa? 1900 2002
LisätiedotRakennushankkeiden energiajohtaminen
Rakennushankkeiden energiajohtaminen Ympäristö- ja toiminnallisen suunnittelujaoksen yhteisseminaari Teemu Salonen Mitä on rakennushankkeiden energiajohtaminen Prosessi Työkalut Tehtävät Vastuutahot Energiasimulointi
LisätiedotArt. 14 ja 15: Neuvontamenettelyt pakollisten tarkastusten sijasta?
Art. 14 ja 15: Neuvontamenettelyt pakollisten tarkastusten sijasta? Taustaselvitys ja vaikutusarviointi (NEVA-selvitys) Kirsi-Maaria Forssell ja Lea Gynther, Motiva Oy Ympäristöministeriö, 7.3.2019 EPBD:n
Lisätiedot1 ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET
1 www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET
LisätiedotKumpuvaara Outi(TEM)
Työ ja elinkeinoministeriö EKIRJE TEM201100696 Kumpuvaara Outi(TEM) 20.12.2011 Suuri valiokunta Viite Asia Komission valtuuttaminen aloittamaan neuvottelut Amerikan yhdysvaltojen ja Euroopan unionin sopimuksesta
LisätiedotVähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)
Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa
LisätiedotTaloyhtiön energianhallinta ja käyttö
Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010
LisätiedotNollaenergiakorjauksen tiekartta
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Nollaenergiakorjauksen tiekartta Rakennusfoorumi 13.12.2016 Korjaamalla nollaenergiatasolle? Riikka Holopainen, TkT, tiimipäällikkö Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Taustaa
LisätiedotREMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut
Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR
Lisätiedot