Toimenpiteiden yksityiskohtaiset kuvaukset eli toimenpidekortit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimenpiteiden yksityiskohtaiset kuvaukset eli toimenpidekortit"

Transkriptio

1 Toimenpiteiden yksityiskohtaiset kuvaukset eli toimenpidekortit Energiatehokkuustoimikunnan mietinnön erillinen liite (julkaistu vain sähköisesti) Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia ja ilmasto 52/2009

2 Toimenpiteiden yksityiskohtaiset kuvaukset Toimenpidekortit Toimenpidekorttien ehdotukset on valmisteltu jaostoissa toimikunnan mietinnön taustaaineistoksi. Niitä ei ole yksityiskohtaisesti käyty läpi toimikunnassa. Toimikunnan jäsenet eivät ole kaikilta osin yksimielisiä toimenpidekorttien ehdotusten yksityiskohdista. Toimikunta on mietinnössään edelleen työstänyt ehdotuksia. Toimenpidekortit ja mietintö eivät ole kaikilta osin yhteneväisiä. Toimikunnan ehdotukset ilmenevät mietinnöstä. Toimenpiteet muodostavat laajan tieto- ja ideapaketin, jota voidaan hyödyntää pitkälle tulevaisuuteen. Tämän vuoksi kaikki työssä identifioidut 125 toimenpidekorttia ovat mukana. Pääosin jaostoissa tunnistettuihin ja tuotettuihin toimenpidekortteihin on merkitty, mikäli energiatehokkuustoimikunta on muokannut korttia alkuperäisestä. Toimenpidekorttien numeroviittaukset (ylätunniste): H = Monilla aloilla vaikuttavat horisontaaliset toimet R = Rakennukset L = Liikenne K = Kotitaloudet M = Maatalous T = Teollisuus ja palveluala Sisältö H1-H4, s. 2-8 R1-R52, s L1-L13, s K1-K22, s M1-M7, s T1-T20, s

3 Huom. TEM Energiatehokkuustoimikunta on täsmentänyt/ttanut toimenpidekorttia. Toimenpiteen nimi: Energiaa käyttävien tuotteiden suunnittelun ja tuotekehityksen ekologiset vaatimukset (EuP-direktiivin toimeenpano) Tavoitteena on varmistaa EuP-direktiivin kansallinen toimeenpano huolehtimalla mm. ymmärrettävän tiedon riittävästä saatavuudesta sekä tuotteiden vaatimustenmukaisesta markkinavalvonnasta. irektiivi energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista (2005/32/EY) määrittelee energiaa käyttävien tuotteiden suunnittelun ja tuotekehityksen ekologiset vaatimukset. irektiiviä kutsutaan yleisesti EuP-direktiiviksi (EuP = Energy-using Products), mutta myös Eco-design -direktiiviksi. Sen tavoitteena on ympäristönäkökohtien ja elinkaariajattelun integrointi tuotteiden suunnitteluvaiheessa. irektiivillä edistetään kestävää kehitystä parantamalla energiatehokkuutta ja ympäristön suojelun tasoa sekä samalla energiahuoltovartta. irektiivi toteuttaa EU:n yhdennettyä tuotepolitiikkaa (Integrated Product Policy, IIP) koskevaa strategiaa. EuP-direktiivi on puitedirektiivi, jonka nojalla Euroopan yhteisöjen komissio antaa tuoteryhmäkohtaisia täytäntöönpanotoimenpiteitä. Niissä määritellään tuoteryhmäkohtaisesti tuotesuunnittelun ympäristövaatimukset. EuP-direktiivin kansalliseksi käytäntöön panemiseksi astui Suomessa voimaan puitelaki energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista. Lakiin on kirjattu säännökset energiaa käyttävien tuotteiden vaatimustenmukaisuuden arvioinnista, vaatimuksenmukaisuudesta annettavasta todistuksesta ja E-merkinnästä. Siihen on sisällytetty energiaa käyttävien tuotteiden markkinavalvontaa koskevat säännökset sekä pakkokeino- ja rangaistussäännökset rikkomustapauksissa. Euroopan komissio on antanut asetuksina täytäntöönpanotoimenpiteet seuraaville tuoteryhmille: laitteiden herätevirta eli standby, perusdigisovittimet, palvelusektorin valaistus sekä kotitalousvalaistus. Vastaavia määräyksiä on tulossa myös mm. ulkoisille virtalähteille (esim. matkapuhelimien laturit), kotitalouksien kylmälaitteille, pesukoneille, tietokoneille, televisioille, tallentaville digisovittimille, pölynimureille, lämmityskattiloille, vedenlämmittimille ja ilmastointilaitteille. Viranomaisten edellytetään valmistelevan erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatut selkeät, ymmärrettävät ja tuoteryhmäkohtaiset konkreettiset ohjeet siitä, mitä ekologisen suunnittelun yleiset ja erityiset vaatimukset yrityksiltä edellyttävät. Ohjeet tulee olla keskitetysti saatavilla ja helposti löydettävissä. Komission käsittelyssä on myös direktiivin laajennusesitys energiaan liittyvistä tuotteista, kuten ikkunoista ja eristeistä. irektiivin toimeenpanon varmistamisen lisäksi tuetaan EU:n aloitteita, joilla luodaan säännöllisin väliajoin tarkistettavat tiukat sähkönkulutuksen minimienergiastandardit (Minimum Energy Performance Standards) eli kulutuksen raja-arvot, joita ei saa ylittää. Toiminnassa keskitytään EU-tason yhteistyöhön, siten että Suomi on aktiivinen toimija joka pyrkii edistämään minimienergiastandardien laajamittaista kehittämistä tarkoituksenmukaisissa tuoteryhmissä. EU-tasoa tiukempia tai useampiin tuoteryhmiin kohdistuvia kotimaisia minimienergiastandardeja ei voida asettaa, sillä EU-lainsäädännössä ne tulkittaisiin kaupan esteiksi; ne voisivat myös vaikuttaa haitallisesti teollisuuden kilpailukykyyn. H1 Laitteiden valmistajat ja myyjät 1(2) 2

4 Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Vastuutahona ja toteuttajana TEM (yhteistyössä YM). Sidosryhminä toimialajärjestöt. Turvatekniikan keskus (markkinavalvonta, pienten ja keskisuurten yritysten ohjeistus). H1 Jatkuvaa toimintaa. Komission julkaiseman työsuunnitelman mukaan seuraaville tuoteryhmille laaditaan vuosina täytäntöönpanotoimenpiteitä: ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmät, sähköiset ja fossiilisia polttoaineita käyttävät lämmityslaitteet, ruoanvalmistuslaitteet, teollisuudessa tai laboratorioissa käytettävät lämmityslaitteet ja uunit, työstökoneet, verkko-, tietojenkäsittely- ja tiedontallennuslaitteet, jäähdytys- ja jäädytyslaitteet, ääni- ja kuvannuslaitteet sekä ntajat. EuP-direktiivin nojalla komissio antaa tuoteryhmäkohtaisia täytäntöönpanosäädöksiä. Niitä voidaan antaa sellaisille energiaa käyttäville tuotteille, jotka täyttävät seuraavat edellytykset: tuotteen myyntimäärä EU:n alueella on yli kpl valmistajasta riippumatta, tuotteella on huomattavat ympäristövaikutukset ja tuotteesta aiheutuvien ympäristövaikutusten vähentämiseen nähdään olevan t mahdollisuudet ilman kohtuuttomia kustannuksia. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta 2(2) 3

5 Huom. TEM Energiatehokkuustoimikunta on täsmentänyt/ttanut toimenpidekorttia. Toimenpiteen nimi: Energiapalveludirektiivin (ES) toimeenpano Toimenpiteen tavoitteena on direktiivin energian tehokkaasta loppukäytöstä ja energiapalveluista (2006/32/EY) eli Energiapalveludirektiivin (ES) kansallinen toimeenpano. Suomessa energiatehokkuussopimukset eri alueilla ovat keskeinen keino direktiivin käytännön toimeenpanossa. Lisäksi direktiivin toimeenpanoon liittyvät kaksi valmisteilla olevaa lakia: Laki julkisyhteisöjen energiatehokkuudesta ja laki energiamarkkinoilla toimivien yritysten energiatehokkuuspalveluista. irektiivi energian tehokkaasta loppukäytöstä ja energiapalveluista tuli voimaan , ja se tuli panna kansallisesti toimeen mennessä. irektiivin mukaisesti jäsenvaltioiden on asetettava 9 prosentin kansallinen ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite ja käynnistettävä toimia, joiden tarkoituksena on edistää tavoitteen saavuttamista. Kiinteänä energiamääränä ilmaistun tavoitteen laskentaperusteena käytetään direktiivin soveltamisalaan kuuluvan energian loppukäytön virallisten tilastotietojen keskiarvoa jaksolta Energiamääränä ilmaistuna tämä tarkoittaa Suomessa 17,8 TWh energiansäästötavoitetta vuonna Jäsenvaltioiden on lisäksi varmistettava, että julkisella sektorilla on esimerkkiasema direktiivin edellyttämissä toimissa sekä n muassa käynnistettävä toimia energiatehokkuutta parantavien energiapalvelujen tai muiden energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden saatavuuden ja kysynnän edistämiseksi. Jäsenvaltioiden on raportoitava Euroopan komissiolle käynnistämistään toimista sekä niillä saavutetuista energiansäästöistä kansallisissa toimintasuunnitelmissaan (NEEP) vuosina 2007, 2011 ja Suomen kansallisessa energiatehokkuuden toimintasuunnitelmassa (NEEP ) on kartoitettu energiapalveludirektiivin soveltamisalan lähtötilanne ja kansallinen ohjeellinen energiansäästön kokonaistavoite. Lisäksi siihen on pyritty kokoamaan energian loppukäyttäjiin kohdistuvat toimet, joilla on energiansäästövaikutuksia. Mukana on myös direktiivin mahdollistamia niin sanottuja varhaistoimia (vuoden 1995 jälkeen, mutta ennen vuotta 2008 toteutetut toimet), joiden vaikutus on voimassa. H2 Koko Suomen energian loppukäyttö, pois lukien merenkulku, lentoliikenne, puolustusvoimien liikkuva kalusto ja päästökaupan piirissä olevat teollisuuden toimipaikat. Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Toimeenpanoa varten on koottu ES-toimeenpanoryhmä, jossa on edustus työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM), ympäristöministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, valtiovarainministeriöstä sekä Motivasta. Vastuuministeriönä on TEM. Toteuttajina energiankäyttäjät ja alan toimijat laajasti. Käynnistynyt keväällä Jatkuvaa toimintaa. Toimenpiteellä on liittymät mm. seuraaviin toimenpiteisiin: Energiatehokkuussopimusten kehittäminen, Julkisen sektorin energiatehokkuuden säädösohjaus. 1(2) 4

6 Suomen kansallinen energiatehokkuuden toimintasuunnitelma (NEEP ). H2 rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta 2(2) 5

7 Huom. TEM Energiatehokkuustoimikunta on täsmentänyt/ttanut toimenpidekorttia. Toimenpiteen nimi: Perustutkimuksen vahvistaminen, monitieteinen yhteistyö ja koordinaation kehittäminen Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää energiatieteisiin ja teknologioihin liittyvän tutkimustoiminnan vahvistamista ja osaamisen kasvattamista. Tutkimusta tulee vahvistaa tuotteiden, rakenteiden ja palveluiden energiaintensiivisyyden alentamiseksi ja niiden ympäristömyönteisyyden parantamiseksi koko elinkaaren ajalta. Lähtökohtana tulee olla tutkimuksen painopistealojen ja niitä tukevien poikkitieteellisten alojen parhaiden toimijoiden kytkeminen yhteen tehokkaaksi tutkimus- ja osaamiskokonaisuudeksi. Muut yhteistyörakenteet ja toimintamallit on saatava tukemaan tehokasta tulosten hyödyntämistä. Toimenpiteessä otetaan huomioon kansainvälinen näkökulma. Energiatehokkuustutkimus ja innovaatioiden hyödyntäminen on organisoitava nykyistä tehokkaammalla tavalla. Energiatehokkuustutkimuksen tehostamisen edellytyksenä on painopistealojen määrittely, rahoitusmallien yksinkertaistaminen ja rahoituksen jatkuvuuden turvaaminen sekä parhaiden toimijoiden kytkeminen yhteen tehokkaaksi kokonaisuudeksi. Tulosten hyödyntämisen mekanismit on suunniteltava tukemaan energiatehokkuustutkimukselle tyypillisiä piirteitä ts. edesauttamaan osatulosten kytkemistä toisiinsa sekä edesauttamaan alustavien tulosten jatkojalostusta ja pilot -testausta. H3 Yliopistot ja keskiaste. Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Kansallisen tiedepolitiikan johto (mm. OPM, TEM). Heti. Lisähuomioita Energiansäästön poikkitieteellistä tutkimusta ja sen soveltamista käytännön toimenpiteissä vahvistetaan. Varmistetaan esimerkiksi terveyteen ja turvallisuuteen liittyvän osaamisen lisääminen ja hyödyntäminen energiatehokkuustoimissa. Pirkko Kasanen, Koordinet Oy: Energiatehokkuutta ja energiansäästöä koskeva tietopohja Suomessa, (selvitys). rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta Ks. kuva. 1(1) 6

8 Huom. TEM Energiatehokkuustoimikunta on täsmentänyt/ttanut toimenpidekorttia. H4 Toimenpiteen nimi: Valkoiset sertifikaatit Yleistä: Valkoinen sertifikaatti - järjestelmä on yksi uusista välineistä, joiden käyttöönotolla edistetään energiatehokkuuden parantamista. Kaupallinen valkoinen sertifikaatti - järjestelmä täydentää olemassa olevaa politiikkaa sekä toimenpiteitä. Euroopan sisämarkkinoilla toimivana markkinaperusteisena välineenä valkoiset sertifikaatit pohjautuvat kokemuksiin, joita on saatu EU:n päästökauppajärjestelmästä sekä vihreistä sertifikaateista. Toimenpiteessä markkinatoimijat (yleensä jälleenmyyntienergian tarjoajat tai jakelijat) velvoitetaan saavuttamaan tietyn suuruinen energiansäästö. Tavoitteen noudattamiseen vaaditaan hankkimaan tietty määrä sertifikaatteja. Markkinatoimija saa saavutetuista säästöistään sertifikaatteja, joita voidaan käyttää joko oman tavoitteen toteuttamiseen tai ne voidaan myydä jollekin toiselle osapuolelle. joko energian myyjät tai jakelijat. Kaupankäynti mahdollistetaan siksi, että asetetut tavoitteet saavutettaisiin pienimmin kustannuksin. Toimenpiteen mahdollisessa jatkovalmistelussa tulee täsmällisemmin määritellä toimenpide konkreettisemmin (mm. sen kohderyhmä jne.). Mittaus ja verifikaatio ovat perusedellytyksiä tehokkaalle sertifikaattijärjestelmälle, jonka tarkoituksena on loppukäyttäjien energiatehokkuuden parantaminen. Verifioinnin suunnittelu ja toteutus tulee tehdä huolella. Nykytila: Italiassa järjestelmä otettiin käyttöön 2005 ja Ranskassa Tanska ja lankomaat ovat vakavasti harkinneet valkoisten sertifikaattien käyttöönottoa lähitulevaisuudessa. elgiassa on toteutettu sähköverkkoyhtiöitä koskevat energiansäästövelvoitteet ilman kaupankäyntimahdollisuutta. Useimmissa järjestelmissä kysyntä on luotu velvoittamalla sähkön ja kaasun vähittäismyyjät säästöihin, paitsi Italiassa, jossa järjestelmään kuuluvat energian jakeluyhtiöt. Edellä mainittujen maiden kokemuksia tulee kartoittaa toimenpidettä mahdollisesti suunniteltaessa. Energiapalveludirektiivissä (2006/32/EY) valkoiset sertifikaatit ovat energiatehokkuussopimuksille vaihtoehtoinen tapa toteuttaa direktiivin 6 artiklan a-kohdassa energiayrityksille asetettuja palveluvelvoitteita. Toimenpiteen kohteena ovat energian myyjät tai jakelijat, joille on määritelty energiansäästötavoite. Toteutus voidaan aloittaa esim. lämmitysenergiasta (mm. kaukolämpö, öljy), jossa loppukäyttäjät ovat homogeenisempia. Toteutettavat energiasäästötoimet ja niiden kustannusvaikutus kohdistuu näiden loppuasiakkaisiin. Toimenpide pyritään kohdistamaan ensisijaisesti päästökaupan ulkopuolisiin loppukäyttäjiin. Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Vastuutahona TEM. Sidosryhmiä on useita. Mm. ESO-yritykset, jotka voivat luoda sertifikaatteja energiansäästöprojekteissa sekä asunto-osakeyhtiöt, jotka voivat luoda sertifikaatteja rakennusten remonttien yhteydessä. Toimenpiteen valmistelu vaatii kattavia selvityksiä, joten sen mahdollinen toteutus ei tapahdu lähivuosina. 1(2) 7

9 H4 - esteen, riskit, liittymät muihin toimenpiteisiin, kansainväliset kytkennät, muita tietolähteitä Valmistelussa tulee selvittää ainakin seuraavat kysymykset: nykyisten toimien/vaihtoehtoisten vaikuttavuus samassa kohderyhmässä, mahdollisuudet ottaa käyttöön pohjoismainen/eu:n laajuinen järjestelmä, mikä voisi pienentää toimenpiteen kustannuksia ja transaktiokustannusten vähentäminen sekä vapaamatkustajaongelman välttäminen toimenpiteen kohdistaminen uusiin toimiin että järjestelmän kustannusten oikeudenmukainen kohdistaminen eri toimijoille/loppuasiakkaille. Toimenpidettä tulee tarkastella yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa. Tulee mm. selvittää, onko toimenpide on vaihtoehtoinen vai täydentävä jaoston 3 toimenpiteelle "Energiasentti". Epäiltiin toimenpiteen johtavan väistämättä sähkön hinnan nousuun, koska sertifikaattien hinta asettuu kalleimman kullakin hetkellä käytössä olevan säästökeinon kustannusten tasolle. Esitettiin vastustus valkoisiin sertifikaatteihin, koska siitä arvioitiin aiheutuvan saman tyyppinen ansioton tulonsiirto sähkön käyttäjiltä sähkön myyjille, kuin tällä hetkellä on syntynyt päästökaupasta. Sertifikaattien kysyntä jouduttaisiin luomaan keinotekoisesti asettamalla energian myyjille säästövelvoitteita. Epäiltiin energian käyttäjän kannalta päädyttävän vaihtoehdottomaan tilanteeseen, jossa kuluttajan roolina on pelkästään maksaa seurauksena tuleva lisälasku. Erityisen vaikeaksi tilanne arvioitiin energiaintensiiviselle teollisuudelle, joka kilpailee avoimilla maailmanmarkkinoilla eikä pysty siirtämään lisäkustannuksia tuotteidensa hintoihin. Oletettiin tapahtuvan hiilivuodon kaltainen ilmiö, joka siirtäisi investointeja ja työpaikkoja niihin maihin, joissa ei ole vastaavia kustannusrasitteita. Suomessa VTT on osallistunut valkoisia sertifikaatteja tutkineeseen eurooppalaiseen EuroWhiteertprojektiin. Lisätietoja EuroWhiteert-projektin julkaisussa Valkoiset sertifikaatit: periaatteet ja markkinakokemukset (http://www.ewc.polimi.it/documents/ew_rochure_fi.pdf) Lisähuomioita EuroWhiteert-raportin mukaan valkoisten sertifikaattien keskeiset hyödyt ovat: sertifiointi takaa tavoitteen saavuttamisen, kaupankäynnin mahdollistaminen edistää tavoitteiden saavuttamista alimmin kustannuksin, järjestelmällä voidaan päästä käsiksi energiansäästöpotentiaaleihin ja toimijoihin, joihin muilla välineillä ei päästä sekä ne voivat vähentää valtion budjetin kuormitusta että kiihdyttää ESOmarkkinoita Raportin mukaan valkoisten sertifikaattien mahdolliset haitat ovat: ne saattavat kohdistua vain tehokkuuden lisäykseen, ei energian kokonaiskulutuksen vähentämiseen, voivat aiheuttaa suuria transaktiokustannuksia ja Euroopan laajuinen järjestelmä voi vaatia huomattavaa energiapolitiikkojen yhtenäistämistä. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta 2(2) 8

10 Toimenpiteen nimi: Energiatehokkuutta normeilla ja kannusteilla Tavoitteena on vahvistaa mm. a) normiohjausta - Normiohjaus on ulotettava myös korjausrakentamiseen (missä vaikuttavuus on suurin). Olemassa olevalle kiinteistökannalle asetettava tavoite on parantaa sen energiatehokkuutta nykyisestä esim %. Energiatehokkuuden huomioon ottaminen rakennusoikeuksissa (uudet ajattelutavat, minimi/maksimirakennusoikeudet, energiatehokkuudella lisää rakennusoikeutta). Rakennuksen elinkaari- ja yhdyskuntatason tarkastelut tulee sisällyttää osaksi rakennuslupaprosessia ja niiden tulee ohjata yhä hiilineutraalimpaan yhdyskuntaan. b) taloudellista ohjausta - Esim. kiinteistöveron kytkentä energiatehokkuuteen. Pyrittävä järjestämään energiatehokkuuden lisäkustannuksiin rahoitusta valtiolta (esim. sumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus R:n kautta). Edellytyksenä tälle on mittarien ja laskentamenetelmien kehittäminen. Viranomaisohjauksella on erittäin suuri vaikutusmahdollisuus, koska kaikki luvanvarainen rakentaminen on hyväksytettävä rakennusvalvonnassa. Viranomaisen ohjaus koetaan myös melko puolueettomaksi. Oulun kaupungin rakennusvalvonta on hyvä esimerkki informatiivisesta ohjauksesta (pientalorakentajien "hoksauttaminen"). R1 Uudis- ja korjausrakentamisen toimijat, kiinteistön omistajat ja rakennuttajat Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Vastuutahona YM, verotuksen osalta VM. Toteuttajina kunnat (neuvonnassa rakennusvalvonnalla keskeinen rooli). Valmistelu käynnistyy Otettavissa käyttöön Huom. Normiohjauksen rinnalla tarvitaan kannusteita, jotta korjausvelka ei kasvaisi. Toimenpiteellä on liittymä kaavoitusta käsitteleviin toimenpiteisiin. Edellytyksenä tälle on mittarien ja laskentamenetelmien kehittäminen. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta Ks. kuva. 1(1) 9

11 Huom. TEM Energiatehokkuustoimikunta on täsmentänyt/ttanut toimenpidekorttia. Toimenpiteen nimi: Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (Energy Performance uildings irective EP) toimeenpano Tavoitteena on varmistaa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallinen toimeenpano. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2002/91/EY) tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä rakennusten energiatehokkuutta parantamalla. EU:ssa rakennusten osuus energiankulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä on noin 40 prosenttia. Eniten kuluttavat valaistus, lämmitys, lämmin vesi ja jäähdytys. Rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi vaikuttaa sekä uudis- että korjausrakentamiseen. irektiivi sisältää kolme eri pääaluetta: energiatodistuksen käyttöönotto, energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset ja lämmityskattiloiden ja ilmastointilaitteiden määräaikaistarkastukset. - Energiatodistuksen käyttöönotto Energiatodistuksessa rakennuksen energialuokka esitetään asteikolla -G. Vähiten energiaa kuluttaa - luokan kiinteistö, eniten G-luokan kiinteistö. Energiatodistus vaaditaan kaikilta uudisrakennuksilta. Todistus tulee laatia rakennuslupaa haettaessa, ja sen antaa kiinteistön pääsuunnittelija. Vuoden 2009 alusta alkaen energiatodistus on vaadittu olemassa olevilta kiinteistöiltä niitä tai niiden tiloja myytäessä tai vuokrattaessa. Pientaloille ja enintään kuuden asunnon taloyhtiöille tarkoitettu pienten asuinrakennusten energiatodistus on vapaaehtoinen, mutta suositeltava. Laki rakennusten energiatodistuksista (487/2007) ja ja asetus rakennusten energiatodistuksista (765/2007). - Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset Viedään käytäntöön pääosin rakennusmääräysten avulla. Ympäristöministeriö on antanut uudet rakennusmääräykset, jotka astuvat voimaan Niiden myötä rakennusten energiatehokkuus paranee noin 30 %. Suunnitteilla on antaa vuoden 2010 lopulla uudet rakennusmääräykset, joiden kautta energiatehokkuus paranee edelleen noin 20 %. - Lämmityskattiloiden ja ilmastointilaitteiden määräaikaistarkastukset Lämmityskattilatarkastukset toteutetaan Suomessa vapaaehtoisena neuvontamenettelynä ja ne ovat osa vuoteen 2016 voimassa olevaa työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön ja öljyalan toimijoiden solmimaa energiatehokkuussopimusta. Ilmastointijärjestelmien määräaikaistarkastukset koskevat nimelliseltä jäähdytysteholtaan vähintään 12 kilowatin kylmälaitteita, joiden teho perustuu kompressorin käyttöön. Nämä on tarkastettava vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Laki rakennusten ilmastointijärjestelmien kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastuksista (489/2007). Energiatehokkuusdirektiivi luo kehyksen rakennusten energiatehokkuuden parantamiselle ja määrittelemiselle unionin jäsenmaissa. irektiiviä sovelletaan kansallisella tasolla ottamalla huomioon maan ilmasto-olosuhteet, paikalliset olosuhteet, sisäilmastolle asetetut vaatimukset ja kustannustehokkuus. Euroopan komissio antoi ehdotuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusimiseksi. irektiiviehdotuksen käsittely alkoi Euroopan unionin neuvoston energiatyöryhmässä helmikuussa Ehdotus laajentaisi direktiivin soveltamisalaa, lujittaisi olemassa olevia säännöksiä lisäehdoilla ja toisi tamia uusia aiheita direktiiviin. Ympäristöministeriö valmisteli Suomen kannan direktiiviehdotukseen, jonka käsittely on käynnissä Eduskunnassa. R2 Uudisrakennukset ja olemassa olevat rakennukset. 1(2) 10

12 R2 Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Vastuutaho YM. Rakennusten omistajat, vuokralaiset, isännöitsijät, erillisen energiatodistuksen tekijät, ilmastointijärjestelmien tarkastuksia tekevät, lämmityskattilatarkastusten tekijät. Jatkuvaa toimintaa Energiatodistuksista löytyy tietoa www-palvelussa: rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta 2(2) 11

13 Huom. TEM Energiatehokkuustoimikunta on täsmentänyt/ttanut toimenpidekorttia. Toimenpiteen nimi: Uudistetaan yhdyskuntarakennetta ohjaavaa lainsäädäntöä ja verotusta Veropolitiikan uudistaminen nykyistä vahvemmin energiapolitiikan periaatteita tukevaksi. - nykymuotoisen työmatkavähennyksen poistaminen tai ttaminen - vähäpäästöisen liikkumisen tukeminen veropoliittisin keinoin - uudisrakentamisen kiinteistöveron ja muiden maksujen porrastaminen aiheutettujen yhdyskuntataloudellisten vaikutusten perusteella (esimerkiksi edullisuusvyöhykkeittäin, toiminnan luonne huomioiden). Toimenpiteen toteuttaminen voisi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että kunta määrittää esim. kaavoitukseen liittyen vyöhykkeet, joilla oleviin kiinteistöihin sovelletaan eri määräistä veroprosenttia. Kaavatasojen työnjako ja tehtävät täsmennetään kaupunkiseutujen suunnittelutarpeisiin (MRL, Maankäyttö- ja rakennuslaki) Veropoliittisten työkalujen täysmääräinen käyttöönotto (mm. myyntivoiton verotuksen poistaminen yhdyskuntarakenteellisesti edullisilla alueilla myytäessä alueita kunnille, kiinteistöveron porrastus kaupunkikeskuksissa ja asemanseuduilla). Pitää kuitenkin muistaa, että alueelliset verovapaussäännökset ovat ongelmallisia perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen valossa. Kaavojen sisältövaatimusten täsmentäminen yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden näkökulmasta. Elinkaariajattelun vaatimusten sisäänrakentaminen säädöksiin/ohjaukseen. Selvitetään asumisen hajarakentamisen rajoittamista kaupunkiseuduilla. R3 Kunnat, suunnittelijat, maanomistajat. Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät VM (verotus), YM, kunnat. Valmistelu käynnistyy Otettavissa käyttöön siaan liittyy erilaisia mielipiteitä ja intressejä sekä poliittisia näkökulmia. Kuntatalous vahvistuu ja energiatehokkuus lisääntyy. 1(2) 12

14 rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta R3 Jaoston huomioita vaikuttavuuden arvioinnista - pitkäkestoinen ja vaikutus yhdyskuntarakenteen ohjauksessa, vaikutus kasvaa ajan myötä - joukossa nopeasti vaikuttavia välineitä pitkäjänteisen vaikuttavuuden ohella - osa ohjauksesta voi olla määräaikaista - edistää uusien teknisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöä - kohderyhmä: valtakunnallinen merkitys - vaikuttavuuden kannalta keskeistä, että lainsäädäntöä uudistetaan kokonaisuutena - ympäristövaikutukset positiivisia Kiinteistöveron porrastamiseen liittyvä toimenpide on oletettavasti varsin kiinteistöveron alhaisen tason johdosta. Ehdotuksen toteuttamiskelpoisuutta on arvioitava myös verotuskustannusten määrään nähden, jotka voivat osoittautua mittaviksi. Ehdotukseen liittynee merkittäviä tasavertaisuuspulmia erityisesti, jos ne kohdistuvat asuinrakennuksiin ja siten johtavat henkilöiden erilaiseen verokohteluun. 2(2) 13

15 Toimenpiteen nimi: Uudistetaan kuntien rakennusjärjestyksiä energiatehokkuuden näkökulmasta Rakennusjärjestysten uusiminen (Maankäyttö ja rakennuslain puitteissa) energiatehokkuuden näkökulmasta. - energiatehokkuus - vaihtoehtoiset energiamuodot - rakentamisen mitoitus ja energiatehokkuustavoitteet R4 Kunnat, rakentajat Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Kunnat, YM Valmistelu käynnistyy 2012, otettavissa käyttöön rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta Jaoston huomioita vaikuttavuuden arvioinnista - voidaan vaikuttaa yksittäisiin luparatkaisuihin ja rakennusvalvonnan toimintaan - vähäiset kustannukset, voidaan hoitaa rakennusjärjestysten uusimisen yhteydessä 1(1) 14

16 Toimenpiteen nimi: Laaditaan seudulliset ilmasto- ja energiastrategiat sekä varmistetaan niiden toteutuksen ja seurannan yhteys maankäytön ohjaukseen Seudullisten ilmastostrategioiden laatiminen ja integrointi rakentamisen ohjaukseen ja kaavoitukseen. Ilmastoratkaisujen kytkeminen rahoituksen ohjaukseen. Maapolitiikan tehostaminen ja yhteistoimintamallien luominen ja käyttöönotto. Valtion maanomistuspolitiikan kehittäminen edistämään yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Yleiskaavoituksen merkitys ilmasto- ja energiastrategioiden toteuttamisessa. Yleiskaavoihin entistä parempi energiatehokkuustietoisuus. Yhteisten alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämisstrategioiden laatiminen ja toteuttamisen suunnittelu kaupunkiseuduilla, yhteiset rakennemallit tai yleiskaavat. Yleis- ja asemakaavojen tarkistaminen lisärakentamisen ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden edistämiseksi. Hajarakentamisen määrätietoinen ohjaus/rajoittaminen suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuden parantamiseksi. Maaseutualueiden yhdyskuntarakenteen tarkastelu energiatehokkuuden näkökulmasta, esimerkiksi uusiutuvan energian tuotanto, kuljetustarpeet, pysyvän asutuksen sijoittaminen. R5 Kunnat, seudulliset toimijat, aluehallintoviranomaiset. Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Vastuutahot: TEM, YM, kunnat, seudulliset toimijat, aluehallintoviranomaiset. Jatkuva prosessi. Valmistelu käynnistyy 2012, otettavissa käyttöön Vaikea asia, kuntien ja seutujen lähtökohdat ovat kovin erilaisia. Lisäksi toimenpiteen vaatimassa osaamisesta ja kokemuksesta on vielä puutetta. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta 1(2) 15

17 R5 Jaoston huomioita vaikuttavuuden arvioinnista - hitaasti vaiheittain etenevä vaikutus - toteuttamiselle on asetettava mitattavia tavoitteita, esimerkiksi uusiutuvan energian osuus, energiankulutus, liikennemäärien kehitys - ei vaadi erillisinvestointeja, välilliset kustannukset ja toisaalta kustannussäästöt merkittäviä 2(2) 16

18 Toimenpiteen nimi: Suunnittelussa ja toteutuksessa edellytetään vaihtoehtoisten energia- ja yhdyskuntatekniikan ratkaisujen tutkimista Uudis- ja täydennysrakentamisalueiden kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa sekä yleensä yhdyskuntatekniikan verkostojen ja laitosten uusimisessa velvoitetaan tutkimaan vaihtoehtoisia keskitetyn ja hajautetun energiahuollon ratkaisuja ja elinkaarikustannuksia lähtökohtana alue- ja kiinteistökohtainen energiahuolto: osto, myynti verkkoon, verkostojen optimointi jne. Syöttötariffit otetaan käyttöön. Lainsäädännön soveltamisen ohjeistusta täsmennetään tältä osin. Ratkaisuvaihtoehdoista tiedotetaan. R6 Kunnat, kiinteistönomistajat, energiayhtiöt, kaavoittajat, viranomaiset, t alan toimijat, yritysyhdistykset/hautomot, uusiutuvien energiatuotantojen edistämisyhdistykset Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät YM, TEM, MMM, kunnat Valmistelu käynnistyy 2011 Energiayhtiöt saattavat mahdollisesti vastustaa toimenpidettä. Lisätiedon tarve on huomattava. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta Jaoston huomioita vaikuttavuuden arvioinnista Sekä yksittäiset toimenpiteet että järjestelmän pitkän tähtäimen kehitys voivat vaikuttaa myönteisesti energiatehokkuuteen, merkittäviä investointikustannuksia, vaihtoehtoisten ratkaisumallien tutkiminen ja käyttö lisää energiatehokkuutta ja vähentää yhdyskuntataloudellisia kustannuksia, syöttötariffien käyttöönotto hyödyttää käyttäjiä, voi parantaa huoltovartta sekä edistää uutta yrittäjyyttä ja osaamisen monipuolistumista. 1(1) 17

19 Toimenpiteen nimi: Suunnittelussa ja toteutuksessa edellytetään vaihtoehtoisten energia- ja yhdyskuntatekniikan ratkaisujen tutkimista Uudis- ja täydennysrakentamisalueiden kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa sekä yleensä yhdyskuntatekniikan verkostojen ja laitosten uusimisessa velvoitetaan tutkimaan vaihtoehtoisia keskitetyn ja hajautetun energiahuollon ratkaisuja ja elinkaarikustannuksia lähtökohtana alue- ja kiinteistökohtainen energiahuolto: osto, myynti verkkoon, verkostojen optimointi jne. Syöttötariffit otetaan käyttöön. Lainsäädännön soveltamisen ohjeistusta täsmennetään tältä osin. Ratkaisuvaihtoehdoista tiedotetaan. R6 Kunnat, kiinteistönomistajat, energiayhtiöt, kaavoittajat, viranomaiset, t alan toimijat, yritysyhdistykset/hautomot, uusiutuvien energiatuotantojen edistämisyhdistykset Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät YM, TEM, MMM, kunnat Valmistelu käynnistyy 2011 Energiayhtiöt saattavat mahdollisesti vastustaa toimenpidettä. Lisätiedon tarve on huomattava. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta Jaoston huomioita vaikuttavuuden arvioinnista Sekä yksittäiset toimenpiteet että järjestelmän pitkän tähtäimen kehitys voivat vaikuttaa myönteisesti energiatehokkuuteen, merkittäviä investointikustannuksia, vaihtoehtoisten ratkaisumallien tutkiminen ja käyttö lisää energiatehokkuutta ja vähentää yhdyskuntataloudellisia kustannuksia, syöttötariffien käyttöönotto hyödyttää käyttäjiä, voi parantaa huoltovartta sekä edistää uutta yrittäjyyttä ja osaamisen monipuolistumista. 1(1) 18

20 Toimenpiteen nimi: Toimitilojen ja julkisten rakennusten tilatehokkuuden parantaminen Tavoitteena: käyttöasteen kasvattaminen (h/vrk, vrk/v), tilatehokkuuden kasvattaminen (yksikköä/m 2 ) ja monikäytön mahdollistaminen (toimintoa/tila /vrk tai /v tai /elinkaari). Keinoja: tilankäytön ja palvelun yhdistäminen, tilan tarjoaman palvelun monistaminen, asiakkaiden tuominen lähelle, hallinnollisten rajojen poistaminen, omistus-/hallinnan halun, tunnesiteen poistaminen ja hyvä suunnittelu mahdollistaa yllä olevan. R7 Palveluyrittäjät/operaattorit, käyttäjät, suunnittelijat/arkkitehdit, palvelurakennusten omistajat, tilaajat/investorit (esim. kunnat) Toteuttaja/vastuutaho/sidosryhmät Tärkeintä uudisrakentamisessa: omistajan ajattelu- ja toimintatapojen tos. Säädösohjaus: säädökset YM, rakennusluvitus kunnat (paino jälkimmäisellä). Tieto on olemassa, joten on heti levitettävissä ja sovellettavissa. Valmistelu käynnistyy Otettavissa käyttöön Julkisella sektorilla haasteena on nykyisen budjetointikäytännön jäykkyys (esim. elinkaarimallit). Lisähuomioita Nykyinen energiatodistuskäytäntö on ristiriidassa käyttöasteen noston kanssa (kwh/m 2 kasvaa) ja tällöin energiatehokkuusluokka huononee. rvio toimenpiteen vaikuttavuudesta ja toteuttamisen helppoudesta 1(1) 19

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Timo Ritonummi Energiaosasto 25.4.2013 Energiatehokkuus EU:ssa ja Suomessa Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Ohjelma

Ohjelma Ohjelma 22.-24.11.2011 klo 9.00 klo 9.15 klo 9.30 klo 10.30 klo 11.15 klo 12.00 klo 12.45 Klo 13.30 klo 13.30 Klo 14.15 Aamukahvi Tilaisuuden avaus ja johdatus päivän aiheeseen Marcus Engman, toimitusjohtaja,

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 302/2006 vp. Hallituksen esitys rakennuksen energiatehokkuutta koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 302/2006 vp. Hallituksen esitys rakennuksen energiatehokkuutta koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 302/2006 vp Hallituksen esitys rakennuksen energiatehokkuutta koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä rakennuksen energiatehokkuutta koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA

ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA ENERGIATODISTUS KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄN NÄKÖKULMASTA Tämän lain tarkoituksena on erityisesti lisäämällä mahdollisuuksia rakennusten energiatehokkuuden vertailuun edistää rakennusten energiatehokkuutta ja

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI

ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI ENERGIATODISTUS- LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA MITÄ JOKAISEN ON TIEDETTÄVÄ? Hannu Sipilä Suomen LVI-liitto SuLVI 1 Nykyinen energiatodistuskäytäntö Suomessa energiatodistuslaki voimaan vuoden

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

1 ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

1  ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 1 www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT ENERGIANSÄÄSTÖ- SOPIMUKSET

Lisätiedot

Energian käyttö tehokkaammaksi Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ja sen jatko

Energian käyttö tehokkaammaksi Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ja sen jatko Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa asiantuntijaseminaari 20.11.2009 Kuluttajatutkimuskeskus Energian käyttö tehokkaammaksi Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ja sen jatko Pentti Puhakka Työ- ja

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Energianeuvonnan taustaa ja tavoitteet Neuvonnan aikataulu ja sisältö

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle

EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta. Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen

Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta. Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen https://www.turku.fi/uutinen/2016-08-31_kiinteistoliikelaitos-vastaa-ilmastohaasteeseen-panostamalla-rakennusten

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Tulevien energiamääräysten valmisteluprosessi ja tilanne

Tulevien energiamääräysten valmisteluprosessi ja tilanne Tulevien energiamääräysten valmisteluprosessi ja tilanne Comprehensive development of nearly zero-energy municipal service buildings (COMBI), Tampere 28.1.2016 Jyrki Kauppinen EPBD direktiivin toimeenpano

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ja ilmastointijärjestelmät

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ja ilmastointijärjestelmät Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ja ilmastointijärjestelmät Yli-insinööri Maarit Haakana Ilmastointijärjestelmät kuntoon! seminaari 5.3.3013 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusittu

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto Rakennusfysiikka 2009 27.-29.10.2009 Tampere TTY

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen

Lähes nollaenergiarakentaminen Lähes nollaenergiarakentaminen Ohjausryhmän 1. kokous 15.4.2015 Lähes nollaenergiarakentaminen lainsäädäntöhankkeen organisointi 13.1.2015 Hankkeen ohjausryhmä Pj. ylijohtaja Helena Säteri 9 jäsentä Hankkeen

Lisätiedot

nzeb- määräysten valmistelu3lanne ja aikataulu

nzeb- määräysten valmistelu3lanne ja aikataulu nzeb- määräysten valmistelu3lanne ja aikataulu 25.11.2014 Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos Ympäristöministeriö EU:n 2020 ja 2030 tavoi/eet ja rakennuksia koskevat EU säädökset Rakennusten energiatehokkuusdirek3iv

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017

Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton kuntavaalikysely 2017 Keskeiset tulokset Vastaajien perustiedot Vastaajan rooli (voi valita useita) Rooli Määrä Asukasomistaja (asunto-osakeyhtiö) 1422 Asukasomistaja

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.

Ajankohtaista ympäristöministeriöstä. Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11. Ajankohtaista ympäristöministeriöstä Ympäristöneuvos Maarit Haakana Energiatodistusten laatijoiden keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus 9.11.2016 Viimeisimmät muutokset energiatodistuksiin Uimahallit,

Lisätiedot

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022 - toimeenpano Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 23.4.2015 24.4.2015 1 Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 24.4.2015 2 Tausta IPCC II,

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1,

ottaa huomioon neuvoston yhteisen kannan (14843/1/2002 C5-0082/2003) 1, P5_TA-PROV(2003)0318 Pakkaukset ja pakkausjätteet *** II Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi pakkauksista

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Kutteri-ohjelma Sopimus biokattiloiden energiatehokkuutta parantavasta neuvontamenettelystä

Kutteri-ohjelma Sopimus biokattiloiden energiatehokkuutta parantavasta neuvontamenettelystä SOPIMUS YM26/612/2014 1 (6) Kutteri-ohjelma Sopimus biokattiloiden energiatehokkuutta parantavasta neuvontamenettelystä 1 Sopimuksen osapuolet Suomen valtion puolesta ympäristöministeriö sekä bioenergia-alan

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", rahoitukseen osallistumisesta

Päätös EAKR-hankkeen Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu, rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 189 15.12.2014 Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", 300311 rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 15.12.2014 189 Hankkeen

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Ajankohtaista maankäyttöja rakennuslaissa

Ajankohtaista maankäyttöja rakennuslaissa Ajankohtaista maankäyttöja rakennuslaissa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Maija Neva, ympäristöministeriö MRL:n toimivuusarviointi on hallitusohjelman hanke Toimintaympäristön muutokset

Lisätiedot

Elinkeinoelämä Energiantuotanto

Elinkeinoelämä Energiantuotanto 1 Elinkeinoelämä Energiantuotanto Millaisia muutoksia verrattuna sopimuskauteen 2008 2016? ELINKEINOELÄMÄ ENERGIANTUOTANTO Uusi elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus ja energiatuotannon toimenpideohjelma

Lisätiedot

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki

Vihreät hankinnat ja hankintalaki. Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Vihreät hankinnat ja hankintalaki Kommenttipuheenvuoro, Vihreät hankinnat seminaari 18.01.2010 Jukka Koivusalo Hankintalakimies Espoon kaupunki Yleisiä lähtökohtia Hankintalaki perustuu pitkälti EU-lainsäädäntöön,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka Energiatehokkuusvaatimukset Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset 10.1.2014 TAMK 2014 2 RES Uusiutuvan energian käytön

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet Lähtökohtia kuluttajaneuvonnan kehittämiseen Ilmastopolitiikka Ilmastonmuutosta hillittävä kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä Kaikkia

Lisätiedot

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 14.11.2012 + ELY-keskus mukana mm. seuturakennetiimissä + ELY-keskuksen hyvä sisäinen

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia

Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia Laki rakennuksen energiatodistuksesta 27.2.2013: Usein kysyttyjä kysymyksiä & vastauksia K: Mikä on rakennuksen energiatodistus? Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9. Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. energiatodistus uusiutuvat

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. energiatodistus uusiutuvat Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ja energiatodistus uusiutuvat - Mihin meidän tulee valmistautua? Maarit Haakana / Ympäristöministeriö 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uusimisen tausta ja

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal palveluita tuottaa Timbal Palvelut

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain

Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain Ympäristöraportti 2010 TERVEYSKESKUS Ympäristöön liittyvät tavoitteet, niiden toteutuminen ja ympäristötoimet teemoittain 1. Ympäristöjohtaminen Terveyskeskuksen ympäristöasioiden hallinta ja vastuu on

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot