Energia- ja ilmastoasiantuntijatoimiston perustaminen Kymenlaaksoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energia- ja ilmastoasiantuntijatoimiston perustaminen Kymenlaaksoon"

Transkriptio

1 Energia- ja ilmastoasiantuntijatoimiston perustaminen Kymenlaaksoon - selvitys toimiston toteutusmalleista Annika Aalto-Partanen

2 Rahoitus: 70 % EAKR-rahoitus, Kaakkois-Suomen ELY-keskus. 30 % Kymenlaakson kunnat, Kymenlaakson energia-, sähkö-, kaasu-, vesi- ja jäteyhtiöt. Toimitus: Annika Aalto-Partanen Taitto: Annika Aalto-Partanen Painopaikka: Kopio Niini Oy, Kotka Painos: 100 kpl Paperi: Cocoon Silk 300/135 gm 3 (100 % kierrätyskuidusta valmistettu silkkipintainen paperi) ISO ISO 9001 OHSAS ISO 9706 PCF (Process Chlorine Free)

3 Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan kolmea eri ilmasto- ja energiasiantuntijatoimistomallia (e-toimisto) sovitettuna Kymenlaakson tarpeisiin ja tavoitteisiin. Raportin on tarkoitus toimia pohjana e-toimiston perustamiselle ja antaa tarvittavat tiedot päätöksenteon pohjaksi sekä yhteistyökumppaneille että mahdollisille omistajille. Valtaosa tiedoista on saatu haastattelemalla EkoKymenlaakso-projektin yhteistyökumppaneita. Lisäksi tietoa on hankittu muista Suomen, Ruotsin ja Saksan energiatoimistoista paikan päältä. Suomen toimistoista vierailut tehtiin Helsingin Ilmastoinfoon, Turun Valoniaan, Tampereen Ekokumppaneihin, Lapuan Thermopolikseen ja Jyväskylän Benet osakeyhtiöön. Ruotsin energiatoimistot puolestaan olivat Tukholman GlashusEtt Hammarby Sjöstadissa ja Göteborgin Älvrummet. Valitsemamme Saksan kohteet sijaitsivat Freiburgin kaupungissa ja olivat Energieagentur, Innovation Academy ja Öko-Institut. Yhteistä kaikille toimistoille on alueellisen energiatehokkuuden parantamisen tavoite ja voimakas into tehdä yhteistyötä paremman tuloksen saavuttamiseksi. Energiatoimistot eivät kilpaile keskenään vaan toimivat verkostona saman päämäärän saavuttamiseksi. Kokemuksien perusteella ja kymenlaaksolaisten erityispiirteiden yhteensovittamisella tässä raportissa tarkastellaan kolmea erilaista toteutusmallia. Avainsanat: energia, ilmasto, neuvonta, energiatoimisto, Kymenlaakso

4

5 Sisällys 1. Miksi energia- ja ilmastoasiantuntijatoimisto tarvitaan Kymenlaaksoon? Kansainväliset tavoitteet Kansalliset tavoitteet Mitä päätöksillä ja strategioilla on Suomessa saatu aikaiseksi? Kymenlaakson tavoitteet 3 2. Energiatoimistoja Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa Ilmastoinfo Varsinais-Suomen Energiatoimisto, Valonia Keski-Suomen Energiatoimisto, KESTO Tampereen Energiatoimisto, Ekokumppanit Oy (Moreenia) Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto, Thermopolis Oy Satakunnan Energiatoimisto Etelä-Savon Energiatoimisto, ESET Helsingin rakennusviraston Energiatoimisto Pohjois-Pohjanmaan Energiatoimisto, Popento Kanta-Hämeen Energiatoimisto, BioPoint Tukholman informaatiokeskus, GlashusEtt Göteborgin informaatiokeskus, Älvrummet Energieagentur Freiburg Öko-Institut e.v. Freiburg Yhteenvetotaulukko Suomen energiatoimistoista Toimintamalliehdotukset energia- ja ilmastoasiantuntijatoimiston perustamiseksi Toimiston tehtävät Kolme toimiston toteutusvaihtoehtoa Vaihtoehto A: Osana kuntaorganisaatiota Vaihtoehto B: Osakeyhtiö (Oy) Vaihtoehto C: Yhdistys Yhteistyöselvitys Etelä-Karjalan kanssa Mikä on EkoKymenlaakso - nyt ja tulevaisuudessa Kymenlaakso maakuntana Enemmän eko! Energia- ja ilmastoneuvontatoimiston viestinnälliset painopisteet EkoKymenlaakso-projektin hankesynergiamahdollisuudet Johtopäätökset, jatkotoimenpiteet ja pohdinta 27 Lähteet 29

6

7 1. Miksi energia- ja ilmastoasiantuntijatoimisto tarvitaan Kymenlaaksoon? Kymenlaaksoon tarvitaan energia- ja ilmastoasiantuntijatoimisto edesauttamaan maakuntaa niissä toimenpiteissä, joita kansainväliset, kansalliset, maakunnalliset ja kuntien omat ilmastotavoitteet velvoittavat. 1.1 Kansainväliset tavoitteet Ilmaston lämpeneminen ja siihen liittyvät uhat on tiedostettu pitkään. Havainnot ja mittaukset kertovat, että ilmasto on todella muuttumassa; maapallo lämpenee, jäätiköt sulavat ja merenpinta nousee ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Jo vuodesta 1979 (kuva 1.) on kansainvälisellä tasolla käyty neuvotteluita siitä, mitä päästövähennystavoitteita on asettettava, jotta lämpötilan nousu saadaan pysähtymään [1 ja 2]. Taulukko 1. Tällä hetkellä voimassa olevat päästötavoitteet sanelee Kioton pöytäkirja joka neuvoteltiin Japanin Kiotossa Kioton pöytäkirja koskee kuutta kasvihuonekaasua. EU-maat ovat velvollisia raportoimaan kasvihuonekaasupäästönsä vuosittain EY:n komissiolle, jossa niiden kehitystä seurataan seurantajärjestelmän avulla [5]. Kuvassa 2. nähdään Kioton pöytäkirjan tavoitetaso ja Suomen kasvihuonekaasupäästöt. Laman ja taantumien vaikutukset ovat selkeästi havaittavissa kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisenä. Ennuste kuitenkin on, että ilman todellisia toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästömme kasvavat entisestään. EU:n tasolla tämä tulevaisuuden huoli otetaan vakavasti, minkä todistaa se, että kestävä kehitys on perustamissopimuksessa määrätty EU:n pitkän aikavälin yleiseksi tavoiteeksi. Euroopan unionin kestävän kehityksen strategia muodostaa puitteet pitkän tähtäimen visiolle kestävyydestä, jossa talouskasvu, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja ympäristönsuojelu kulkevat käsi kädessä. [6] YK:n ilmastosopimuksen 17. osapuolikokous Durbanissa päättyi Kokouksen tärkeimmät saavutukset olivat globaalin ja kattavan sopimuksen aikaansaamiseksi tarvittavan suunnitelman kirkastaminen, Kioton pöytäkirjan velvoitteiden jatkamisesta sopiminen ja Kioton pöytäkirjan sääntöjen uudistaminen. Lisäksi keskeiseksi kysymykseksi nousi odotetusti EU:n vaatima tiekartta kohti laillisesti sitovaa sopimusta. [7] EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan sitovina tavoitteina on, että vuoteen 2020 mennessä: kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vähintään 20 % vuoden 1990 tasosta uusiutuvien energialähteiden käyttöä lisätään 20 %:iin energian kokonaistuotannosta energiankulutusta vähennetään 20 %:lla vuoden 2020 ennustetusta tasosta parantamalla energiatehokkuutta [8] Jos jokin sopimusvaltio ei pääse tavoitteeseensa, sen on seuraavalla tavoitekaudella hyvitettävä puuttuvat vähennykset ja 30 prosentin lisävähennys. Lisäksi valtiolta kielletään osallistuminen päästökauppaan. [3] EU:n kasvihuonekaasupäästöjen osalta on Kioton pöytäkirjaan kirjattu 8 % vähentämisen sitova tavoite. Tämä tavoite on jaettu 15 EU-maan kesken siten, että Suomen maakohtainen tavoite on rajoittaa kasvihuonekaasupäästöt vuoden 1990 tasolle (paitsi F-kaasujen osalta 1995 tasolle), joka oli 71,0 milj. tonnia CO 2 -ekv. Kokonaispäästömäärä jota Suomi ei saa ylittää velvoitekauden aikana on CO 2 ekv. tonnia [4]. 1 EU on edistynyt päästöjen vähentämisessä ja uusiutuvien energialähteiden lisäämisessä, mutta energian kulutukseen liittyvästä tavoitteesta ollaan tuntuvasti jäljessä. On käynyt ilmeiseksi, että ilman lisätoimia EU kykenee toteuttamaan vähennyksestä vain puolet. Tämän vuoksi komissio ehdottaa ( ) sitovia energiatehokkuustoimenpiteitä, jotka ovat seuraavanlaisia: Kaikki EU-maat laativat energiansäästösuunnitelmia. Energiantoimittajien on kannustettava asiakkaitaan parantamaan energiatehokkuutta siten, että energian myynti vähenee 1,5 prosenttia vuodessa. Asukkaiden energianeuvontaa tulee parantaa (lämmitysjärjestelmien tehokkuus, lisäeristäminen, lämpövuodot jne ). Julkisen sektorin tulee tukea samojen tavoitteiden saavuttamista vaihtoehtoisin keinoin, kuten rahoitusohjelmien avulla tai energiantoimittajien kanssa tehtävillä vapaaehtoisilla sopimuksilla. Julkisen sektorin on alennettava energiankulutusta remontoimalla vähintään 3 % julkisista rakennuksista joka vuosi. Kaikissa julkisissa tavara- ja palveluhankinnoissa on kiinnitettävä huomiota energiatehokkuuteen. Kuluttajien on saatava helposti ja maksutta tietoa omasta energian käytöstään, jotta he voisivat paremmin

8 Kuva 1. Aikajana merkittävimmistä kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista ja niissä syntyneistä sopimuksista [1 ja 2] hallita omaa kulutustaan (älykkäät sähköverkot ja mittarit). Suurissa yrityksissä on tehtävä tarkastuksia, joissa kartoitetaan tapoja alentaa kulutusta (energia-auditoinnit ja energiahallintajärjestelmät). Pienemmille yrityksille on annettava kannustimia säästöjen toteuttamiseen. Kansallisten energia-alan sääntelijöiden on otettava energiatehokkuus huomioon erityisesti verkkomaksuja hyväksyessään. Viranomaisten on valvottava uusien voimalaitosten tehokkuutta ja edistettävä hukkalämmön talteenottoa. [9] 1.2 Kansalliset tavoitteet Kansalliset ilmastotavoitteet noudattelevat kansainvälisiä tavoitteita. Suomessa on voimassa Valtioneuvoston periaatepäätös ( ) energiatehokkuustoimenpiteistä jotka toteuttavat pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian (2008) ja valtioneuvoston tulevaisuusselonteon (2009) tavoitteita. Energiatehokkuustoiminnan perusta koostuu seuraavanlaisista kokonaisuuksista: Osaamisen ylläpito ja jatkuva kehittäminen koulutuksella, neuvonnalla ja viestinnällä on oleellinen osa kaikkea toimintaa. Konkreettiset toimenpiteet osaamisen ylläpidon edistämiseksi ovat esimerkiksi: -korjausrakentamisen neuvontaverkosto -henkilöautojen energiatehokkuusmerkinnät -energiayhtiöiden velvoite energian käytön palautteesta kuluttajille -energiatehokkuuden sisällyttäminen ammatilliseen täydennyskoulutukseen -malliratkaisujen kerääminen eri alojen energiatehokkuustoimenpiteistä Oppiva ja kehittyvä yhteiskunta, jossa arvot ja tahtotila ovat kohdallaan, ja jossa päättäväisesti edetään kohti tavoitteita. Yhdyskunnan perusrakenteet luovat kestävän pohjan tulevaisuuden hyvinvoinnille. Käyttäytymisellä ja siihen vaikuttavilla verkostoilla on suuri merkitys toiminnalle. Syntyy sosiaalinen potentiaali energiatehokkuudelle. Elinkaariajattelu ja osaoptimoinnin välttäminen tulevat luontaiseksi osaksi energiatehokkuustoimintaa, jossa kustannustehokkuudella on merkittävä painoarvo. Tiede tutkimus kehitys innovaatiot -ketjun toimivuus on avainasemassa kaivattujen uusien ratkaisujen aikaansaamisessa. -Kuluttajien energianeuvontaverkosto Tuloksiin pääsemiseksi tarvitaan määrätietoises- 2

9 Kuva 2. Kioton pöytäkirjan tavoitetaso ja Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuosina (milj. t CO 2 -ekv.), ei sisällä maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektoria. Vuoden 2010 ennakkotieto perustuu energiatilaston ennakkotietoihin [4]. ti jatkuvaa toimintaa, järjestelmällistä toimeenpanoa ja selvää vastuunjakoa. Yhteisesti hyväksyttyjä käsitteitä ja mittareita tarvitaan toimenpiteiden järjestelmällisessä seurannassa. Tuloksekkaalla polulla pysymiseen auttaa ennakointi ja heikkojen signaalien tunnistaminen. Valtioneuvoston periaatepäätöksen pääpaino on päästökaupan ulkopuolisilla aloilla (rakennukset, liikenne, kotitaloudet, palvelut). Toimenpiteillä on arvioitu säästettävän v noin 37 TWh kokonaisenergiasta (11 %), josta 5-6 TWh sähköä. Tämä vastaa noin 9 miljoonaa tonnin CO 2 -ekv päästövähenemää. [10] Mitä päätöksillä ja strategioilla on Suomessa saatu aikaiseksi? Yksi tärkeimmistä saavutetuista tuloksista ovat vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset, jotka ovat voimassa vuoteen 2016 asti ja ne kattavat elinkeinoelämän (teollisuus, energia-ala, palveluala), kiinteistöalan, kuntaalan, öljyalan, tavara- ja joukkoliikenteen sekä maatalouden. Sopimuksilla tavoitellaan energiapalveludirektiivin mukaisesti 9 % suuruista energiansäästöä vuoteen 2016 mennessä. Jokainen kunta voi määritellä tavoitteen vertailuvuoden itse. Yleensä käytetään vuotta Kymenlaaksossa Hamina, Kotka, Kouvola ja Iitti ovat allekirjoittaneet työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) sopimuksen. 3 Muita kansallisia saavutuksia ovat mm: 1. Uudet rakennusten energiatehokkuusmääräykset (2010, seuraava tiukennus on hyväksytty ja astuvat voimaan ) 2. Rakennetun ympäristön energiatehokkuustyö ERA17 valmistui 3. Energiaveromuutokset ja ajoneuvoliikenteen veromuutokset 4. Kansalaisten energianeuvonnan vahvistaminen (enegiatoimistot) 5. Tukirahaa saatu edellisiä vuosia enemmän hyville energiatehokkuushankkeille edelleen tilaa (uusia kokonaisuuksia rakennetaan) [11] 1.3 Kymenlaakson tavoitteet Kymenlaakso koostuu seuraavista seitsemästä kunnasta; Kouvola, Kotka, Hamina, Pyhtää Virolahti, Miehikkälä ja Iitti. Kaikkia seitsemää kuntaa koskettava Kymenlaakson ilmasto- ja energia strategian valmistelutyö käynnistettiin Kymenlaakson liiton vetämänä ja yhteistyössä EkoKymenlaakso-projektin kanssa huhtikuussa Strategia hyväksyttiin Kymenlaakson maakuntavaltuustossa Strategian tavoitteena on maakunnan energiatehokkuuden parantaminen, kasvihuonekaasujen vähentäminen ja uusiutuvan energian lisääminen.

10 Strategiassa on Kymenlaakson lähtötilannetta kuvattu seuraavasti: Kymenlaakso on energiaintensiivinen ja vahvasti vientiorientoitunut teollisuusmaakunta. Metsäteollisuuden kehitys vaikuttaa keskeisesti maakunnan luonnonvarojen käyttöön sekä maakunnan päästötaseisiin ja maakunnan ekotehokkuuteen. Metsäteollisuuden ansiosta puuperäisten uusiutuvien energialähteiden osuus on Kymenlaaksossa poikkeuksellisen suuri. Lähes 50 % Kymenlaakson teollisuuden ja energiantuotannon polttoaineesta oli vuonna 2010 peräisin uusiutuvista energialähteistä. Tämä johtuu ensisijaisesti mustalipeän käytöstä. Kymenlaaksossa on kattava maakaasuverkosto ja biokaasutuotanto on käynnistynyt Kouvolan jäteveden puhdistamon yhteydessä. Kymenlaakson maakuntaohjelman yhtenä tavoitteena on ilmastonmuutoksen ja ekotehokkuuden huomiointi kaikessa maakunnan kehittämisessä. Kymenlaakson Ilmasto- ja energiastrategia toteuttaa maakuntaohjelman lisäksi Kymenlaakson luonnonvarastrategiaa ja linkittyy tiiviisti Kymenlaakson liikennejärjestelmäsuunnitelman, Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategian, Kymenlaakson energiamaakuntakaavan sekä EkoKymenlaakso-projektin tavoitteisiin ja toteutukseen. Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategian ohjausvaikutukset ovat laajemmat kuin esim. maakunnan luonnonvarastrategialla, jonka toteutusta edistetään pääasiassa viranomaisyhteistyön, maakuntasuunnitelman ja -ohjelman sekä maakuntakaavan kautta. Ilmasto- ja energiastrategian tehtävät ja toimenpiteet koskevat kaikkia kymenlaaksolaisia. Ilmasto- ja energiastrategiaa toteutetaan esim. kuntakohtaisilla ohjelmilla, energiatehokkuussopimuksilla, asukkaiden omassa elämässään tekemillä valinnoilla ja ympäristökasvatuksen sekä -koulutuksen keinoin. Kymenlaakson energia- ja ilmastotavoitteita ovat: 1. Kokonaisenergiankulutus vähenee, asumiseen ja palveluihin liittyvä sähkönkulutus asukasta kohti vähenee 20 % vuoden 2010 tasosta, sähköntuotannon omavaraisuusaste kasvaa, uusiutuvan energian osuus alueen energiantuotannossa kasvaa (pl. selluteollisuuden jäteliemellä tuotettu energia), tuulivoimatuotannon osuus alueen sähköntuotannosta kasvaa merkittävästi, biopolttoaineen osuus liikennepolttoaineista kasvaa 20 %:iin ja liikenteen biopolttoaineista suurin osa on tuotettu alueen omista raaka-aineista. rakentamisen ja asumisen energiankulutus ja päästöt vähenevät. 2.Rakennusten, 4. Eheytetään 5. Vähennetään yhdyskuntarakennetta ja luodaan edellytyksiä joukkoliikenteelle. Luodaan edellytykset ajoneuvosuoritteen vähentämiselle ja energiatehokkaiden lämmitysjärjestelmien käytölle. syntyvän jätteen määrää yksi prosentti/asukas vuodessa. Lisätään materiaalina hyödynnettävien jätejakeiden osuutta yksi prosentti/asukas vuodessa. 6. Edistetään paikallisten tuotteiden ja palvelujen kehittämistä, markkinointia ja käyttöä. Hankinnoissa yhtenä kriteerinä käytetään tuotteiden ja palvelujen elinkaarta. Luomuviljelypinta-alaa, lähiruoan tuotantoa ja käyttöä sekä pelto- ja metsäenergian käyttöä lisätään. 7. Kymenlaaksolaiset 8. Ekosysteemipalveluita 9. Ilmastonmuutoksen saavat ajantasaista tietoa ympäristön kuormittamisen minimoimiseksi. ei heikennetä ja suojelualueiden verkostoa kehitetään, jotta siirtyminen biotalouteen tapahtuu kestävästi. aiheuttamien vaikutuksien ennusteita seurataan aktiivisesti ja vaikutukset huomioidaan kaikessa toiminnassa ja suunnittelussa. [12] Strategiatyön rinnalla Kymenlaakson liitossa käynnistettiin myös energiamaakuntakaavan laadinta. Kymenlaakson maakuntaohjelma Nupit Kaakkoon kohti uutta elinkeinorakennetta on maakuntavaltuuston hyväksymä ja ohjaa ajanjakson kehitystoimintaa. [13] Kotka Kotkan kaupungin ylin johto on sitoutunut tekemään mm. energiatehokkuutta lisääviä toimenpiteitä, jonka ansiosta Kotkassa on allekirjoitettu sekä Aalborgin sopimus että -sitoumus. Lisäksi Kotkan kaupunki on solminut marraskuussa 2010 TEM/YM:n päävastuulla olevan energiatehokkuussopimuksen Molempien sopimusten tavoitteisiin kuuluu energiansäästövelvoite, primäärienergiankulutuksen vähentäminen sekä uusiutuvan energiankäytön osuuden lisääminen. Kotkan kaupungilla on vahva tahtotila kehittää oman organisaation toimintaa kestävämpään suuntaan. Kotkas- 3. Liikenteestä aiheutuva kuormitus vähenee. Maakunnan liikennejärjestelmän luo sa on vuonna 2008 käynnistetty EkoKotka liikkeelle -prosessi, jonka tavoitteena on vahvistaa kestävän kehityksen edellytykset raideliikenteen tehokkaalle käytölle, edistää joukkoliikenteen käyttöä edistämistä ja ilmasto- ja energia-asioiden huomioimista ja parantaa kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Kävelyn, pyöräilyn ja julkisen liikenteen kul- prosessia koordinoidaan ja tuetaan EkoKymenlaakso kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Tällä hetkellä kutapaosuus kasvaa 1 %:n vuodessa. projektin resursseilla. 4

11 Kuva 3. Tuulivoimalat Ilona ja Ilmari (Kotkan Energia Oy). Kotka, Santalahti. (Kuva: Kotkan matkailutoimisto.) Huhtikuussa 2011 käynnistynyt Kuluttajien energianeuvonta -hanke Kotkan rakennusvalvonnassa on tarkoitus laajentaa koko Kymenlaaksoa käsittäväksi palveluksi. Lisäksi Kotkassa on käynnistetty Ekotukitoiminta vuonna 2009, jonka ansiosta kaupungin eri toimipisteissä on tällä hetkellä (12/2011) 85 ekotukihenkilöä ohjaamassa oman työorganisaation ympäristöasioita. Ekotukitoimintamalli on luotu edistämään ympäristövastuullisuutta ja sen tavoitteena on lisätä kaupungin henkilöstön ympäristötietoisuutta ja edistää ekotehokkuutta. Koulutetut ekotukihenkilöt ovat oman yksikkönsä ympäristöasioiden tuntijoita ja kehittäjiä. He opastavat ja innostavat työtovereitaan arjen ekotekoihin. Kotkassa on toteutettu ilmastoindikaattorien seurantaa vuosina 2010 ja Ilmastoindikaattoriselvitys tehtiin kunnan peruskartoituksen osana ja sillä selvitettiin kunnan ilmasto- ja energia-asioiden kehitystä ja nykytiaa. Käytetyt indikaattorit 1 käsittelivät seuraavia osa-alueita: rakennusten lämmitys ja lämmönkulutus, sähkönkulutus, liikenne, maankäytö, energiantuotanto ja materiaalitehokkuus. 1 Kaikkien indikaattorien saatavilla olevat tiedot eivät olleet laadullisesti riittäviä ja täten aiheuttivat laskennalle rajoituksia. Tällaisia olivat mm. joukko- ja kevyen liikenteen kulkutapajakauma, materiaalitehokkuus ja maankäyttö. 5 Tarkastelun pohjalta voidaan sanoa, että Kotkassa on havaittavissa rakennusten energian ominaiskulutuksen laskua, palvelutyöpaikkojen sähkönkulutuksen vähenemistä sekä yhdyskuntarakenteessa kohtuullisen hyvä koossapysyminen. Edellytykset kestävälle yhdyskunnalle ovat yhdyskuntarakenteen osalta hyvät. Toisaalta samanaikaisesti kotitalouksien sähkönkulutus kasvaa nopeasti, työmatkat pitenevät sekä uusiutuvan energian osuus on pieni erityisesti pientalojen lämmitysmuotovalinnoissa. Myös kaukolämmön osuuden pienuus on nähtävissä. [14] Kouvola Kouvolan kaupungin kaupunkistrategiassa (hyväksytty ) sanotaan seuraavasti: Vuonna 2020 Kouvola on elinvoimainen ja kestävällä tavalla uudistuva luontokaupunki, jossa on hyvä elää, asua ja tehdä työtä. Kaupungin strategian yksi kuudesta päämäärästä on ympäristöystävällinen Kouvola, jota on lähdetty määrätietoisesti tavoittelemaan. Avattuna päämäärä pitää sisällään mm. seuraavat asiat:

12 - yhteen sovittaa maankäytön, rakentamisen ja liikenteen ratkaisuja energiatehokkaasti - seuraa ympäristön tilaa ja toimii ympäristöystävällisesti sekä edistää ympäristötietoisuutta - pienentää hiilijalanjälkeään omassa toiminnassaan - tunnistaa ekologisuuden taloudelliset hyödyt - ulottaa ympäristövastuun koko konserniin [15] Kaupunkistrategian jalkautus on parhaillaan käynnissä ja se tapahtuu mm. arvokirjakeskustelujen muodossa. Kaupungin työntekijät sekä tuottavat toteutusideoita, että kommentoivat arvokirjaan strategiaa kohta kohdalta. Tämän jälkeen jokainen käy arvokirjakeskustelussa missä kommentit käydään läpi ja niistä keskustellaan. Myös kaupungin asiakkailla ja asukkailla oli mahdollisuus osallistua strategian kommentointiin lomakkeella, joka löytyi kaupungin nettisivuilta. Toimenpideideoita kaupungin työntekijöiltä kertyi kaiken kaikkiaan lähes 600 kpl. Kommentit huomioidaan mm. kaupungin ympäristöohjelmatyössä. Kouvola on tehnyt työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuussopimuksen huhtikuussa Tämä toimenpidesuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa syyskuussa Energia- ja ilmastoasiantuntijatoimiston perustaminen Kymenlaaksoon tukee kiinteästi Kouvolan kaupunkistrategian tavoitteita, elinkeinostrategian Green Spirit tavoitteita ja kaupungin ympäristöjärjestelmätyön (käynnistetty 2011) tavoitteita. Kaupungin ympäristöjärjestelmätyön pitkän aikavälin tavoitteet laaditaan vuoden 2012 aikana. Kouvolan kehitystä vuodesta 1995 vuoteen 2009 (tai tuoreimpaan saatavilla olevaan vuoteen) tarkasteltiin ilmastoindikaattoreiden seurannalla. Laskennassa käytetyt indikaattorit 2 käsittelivät seuraavia osa-alueita: rakennusten lämmitys ja lämmönkulutus, sähkönkulutus, liikenne, maankäyttö, energiantuotanto ja materiaalitehokkuus. Tuloksista voidaan kertoa mm. seuraavaa: uusiutuvan energian käyttöä on kaukolämmön sekä yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannossa lisätty Kouvolassa paljon. Sähkölämmitteisiä rakennuksia rakennetaan valtakunnallisesti vertailtuna todella vähän ja rakennusten energiatehokkuus on parantunut. Myös maankäytöstä löytyy oikean suuntaista kehitystä, kun haja-asutuksen ja harvan pientaloasutuksen osuus pienenee ja joukkoliikenteen saavutettavuus on pysynyt melko hyvänä. Samanaikaisesti kouvolalaiset liikkuvat autolla aina vain enemmän ja tekevät pidempiä työmatkoja. Päivittäistavarakaupat sijaitsevat yhä harvemmin kävelyetäisyydellä asutuksesta ja autoistuminen on voimakasta. Sähkönkulutus kotitalouksissa kasvaa vauhdilla sähkölämmityksen pienestä määrästä huolimatta. Lisäksi kasvava asumisväljyys syö rakennusten energiatehokkuudella saavute- 2 Indikaattoreissa on kuntakohtaisia puutteita. Kaikkia indikaattoreita ei ole mahdollista laskea kaikille kunnille johtuen esim. tutkimuksen kohteena olevan toiminnan puuttuminen tai vähäisyys. Tällaisia Kouvolan osalta ovat mm. joukko- ja kevyenliikenteen kulkutapaosuudet. Kuva 4. Kymen Bioenergia. Suomen ensimmäinen biokaasulaitos, joka käyttää tuorerehua raaka-aineena lämmön ja sähkön tuotantoon Kouvolan Mäkikylässä (Havainnekuva: KSS Energia Oy:n arkisto). 6

13 tun hyödyn. Kouvolan mahdollisuudet kehittyä ekologisesti kestävämmäksi liittyvät erityisesti seuraaviin tekijöihin: - rakennusten lämmitysmuotojen jakaumaan ja energiantehokkuuteen, hyvät lähtökohdat kehittyä kestävän asumisen mallikunnaksi: - sähkölämmityksen pieni osuus - suuri uusiutuvan energian osuus kaukolämmön tuotannossa - korkea maalämmön osuus uusissa pientaloissa - laskenut rakennusten lämmön ominaiskulutus - rautatieaseman parempaan hyödyntämiseen ja muuhun joukkoliikenteen kehittämiseen - uuden, entistä vähemmän energian- ja materiaali-intensiivisen teollisuuden luomiseen Eniten parannettavaa ja siten suurimmat haasteet Kouvolassa löytyvät seuraavissa asioissa: - kotitalouksien sähkönkulutuksen nopea kasvu - pitenevät työmatkat ja siten kasvava työmatkasuorite - korkea autoistumisaste - lähipalveluiden saavutettavuuden heikkeneminen [16] Hamina Haminan kaupungin visio on kirjattu kaupunkistrategiaan (hyväksytty ) seuraavasti: Hurmaava Hamina. Vuonna 2015 on energia- ja teknologiateollisuuteen panostava kansainvälinen ja perinteikäs satama-, raja- ja varuskuntakaupunki. Kaupunki ja sen palvelut uudistuvat kunnioittaen kestävää kehitystä. Yhtenä strategisena päämääränä Haminan kaupungilla on viihtyisä kaupunkiympäristö ja sen kriittisenä menestystekijänä ekologinen, kestävä kehitys. Tavoitetasona kaupungilla on kestävän kehityksen toimintaohjelman päivittäminen. Tavoitteeseen pääsemisestä vastaa kaupunginhallitus ja teknisen toimen johtaja. [17] Haminan kaupungissa on tehty kestävän kehityksen ohjelma, jota päivitetään parhaillaan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelman muodossa. Haminasssa on solmittu TEM:n energiatehokkuussopimus vuonna tus olisi käännettävissä laskuun asukkaita aktivoimalla. Uusiutuvaa energiaa Haminassa käytetään suhteellisen vähän. Kaasu on suosituin lämmitysenergianlähde, mikä päästöjen näkökulmasta on fossiilisista polttoaineista paras vaihtoehto ja huomattavasti parempi kuin sähkölämmitys. Haminan mahdollisuudet kehittyä ekologisesti kestävämmäksi liittyvät erityisesti seuraaviin tekijöihin: - hyvän yhdyskuntarakenteen entistä suunnitelmallisempi kehittäminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen. Hamina voisi olla tällä saralla todellinen mallikunta. - yhdyskuntarakenteeseen liittyen joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittämisen lähtökohdat ovat erinomaiset - kotitalouksien sähkönkulutuksen kasvun hidastuminen - kaasun ja biokaasun yhteiskäyttö - tuulienergia Eniten parannettavaa ja siten suurimmat haasteet Haminassa löytyvät seuraavissa asioissa: - uusiutuvan energian pieni osuus energiantuotannossa - rakennusten energiankulutusta kuvaavan mittarin puuttuminen - kotitalouksien ja työpaikkojen suuri sähkönkulutus [18] Pyhtää Pyhtään kuntastrategia pääotsikko on seuraavanlainen: Pyhtään kunta luo edellytykset hyvälle elämälle toimien tiiviissä vuorovaikutuksessa kuntalaisten, naapurikuntien, yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa. [19] Strategiasta on kuntalaisten saatavilla sivun mittainen kokoomataulukko, josta päätavoitteiksi nousevat mm. hyvinvointipalveluiden tuottaminen ja yli kuntarajojen toimiminen. Pyhtäällä on aloittanut uusi kunnanjohtaja, Kari Häkämies, Vuonna 2011 Pyhtään kehitystä tarkasteltiin ilmastoindi- Vuonna 2011 Haminan kehitystä tarkasteltiin ilmastoindikaattoreiden valossa. Laskennassa käytetyt indikaattorit 3 käsittelivät seuraavia osa-alueita: rakennusten lämmitys ja lämmönkulutus, sähkönkulutus, liikenne, maankäyttö, energiantuotanto ja materiaalitehokkuus. Tarkastelun pohjalta voidaan pitää Haminan vahvuutena erityisesti yhdyskuntarakennetta, joka on suhteellisen tiivis ja takaa palveluiden läheisyyden suurelle osalle asukkaista. Myös Haminassa kotitalouksien sähkönkulutus on ollut kasvussa, mutta kasvun hidastuminen antaa toivoa, että kulu- 3 Indikaattoreissa on kuntakohtaisia puutteita. Kaikkia indikaattoreita ei ole mahdollista laskea kaikille kunnille johtuen esim. tutkimuksen kohteena olevan toiminnan puuttuminen tai vähäisyys. Tällaisia Haminan osalta ovat mm. joukko- ja kevyenliikenteen kulkutapaosuudet, kaukolämmitettyjen asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus ja energiantuotannon CO 2 -ominaispäästöt. 7 Kuva 5. Pyhtään Kaunissaari (kuva: Pyhtään kunta).

14 Kuva 6. Kymenlaakson vanhin kaupunki on 1653 perustettu Hamina. Keskustan ympyräkaavan ytimessä sijaitsee keltainen raatihuone, jonka ympäristö antaa erinomaiset mahdollisuudet kevyen liikenteen hyödyntämiseen. kaattoreiden valossa. Laskennassa käytetyt indikaattorit käsittelivät seuraavia osa-alueita: rakennusten lämmitys ja lämmönkulutus, sähkönkulutus, liikenne, maankäyttö, energiantuotanto ja materiaalitehokkuus. Tuloksista voidaan päätellä mm. seuraavaa: Pyhtään työpaikkaomavaraisuus on vain 0,5 ja useampi kuin kaksi kolmesta pyhtääläisestä pendelöi, eli käy toisessa kunnassa töissä. Luonnonvarojen kulutusta Pyhtäällä kasvattaa erityisesti väljä asuminen, runsas sähkölämmitys, autoistuminen, harveneva asutus ja etäällä olevat palvelut sekä korkea kotitalouksien sähkönkulutus. Toisaalta, runsaasta pendelöinnistä huolimatta, työmatkat eivät Pyhtäällä ole erityisen pitkiä, vaikka silti Kymenlaakson pisimpiä. Ajoneuvosuorite ei myöskään ole kasvanut kovin nopeasti. Asutus on melko hyvin sijoittunut linja-autopysäkkien tuntumaan, joten joukkoliikennepalveluja parantamalla liikkumisen haittoja voidaan vähentää. Maalämpö näyttää lyöneen itsensä läpi viime vuosina. Pyhtään mahdollisuudet kehittyä ekologisesti kestävämmäksi liittyvät erityisesti seuraaviin tekijöihin: - asutuksen melko hyvään sijoittumiseen suhteessa linjaautopysäkkeihin - maalämmön suosion kasvuun - aluelämpöverkon laajentamiseen ja uusiutuvan energian käyttöön lämmöntuotannossa - palvelutyöpaikkojen kohtuullisen alhaiseen sähkönkulutukseen 8 Eniten parannettavaa ja siten suurimmat haasteet Pyhtäällä löytyvät seuraavissa asioissa: - kotitalouksien korkea sähkönkulutus - sähkölämmitteisten rakennusten suuri määrä - asumisväljyyden kasvun pysäyttäminen - lähipalveluiden parantaminen - autoistumisen seurausten hallinta - puuenergian käytön vähäisyys [20] Iitti Iitin kunnassa on solmittu TEM:n energiatehokkuusohjelma ja ohjelman tavoitteisiin pääsemiseksi Iitin kunta on tehnyt sopimuksen energiatakuuprojektista Siemens Oy: n kanssa. Tavoitteena on energiatehokkuustoimenpiteillä saavuttaa 9 % kokonaisenergiankulutuksen pieneneminen (kunnan omissa kiinteistöissä). Energiatakuuprojekteissa Siemens takaa, että kiinteistön energiankulutus pienenee sovitulla osuudella. Jos säästö ei onnistu, yhtiö maksaa asiakkaalle takaisin sovitun osan energiansäästöön tehdystä sijoituksesta. [21, 22] Iitin kunnassa on tehty jo paljon konkreettisia toimenpiteitä hyvien tuloksien saavuttamiseksi. Esimerkkinä on mm. lämmitysenergian vaihto öljystä uusiutuvaan puuhakkeeseen kyläkoulussa. Raaka-aine tulee kunnan omista metsistä. Iitin kunnassa nähdään energia- ja ympäristöneuvonta tärkeänä ja kohdepotentiaalia voisi löytyä esimerkiksi alueen pk-yrittäjistä.

15 Vuonna 2011 Iitin kehitystä tarkasteltiin ilmastoindikaattoreiden valossa. Laskennassa käytetyt indikaattorit 4 käsittelivät seuraavia osa-alueita: rakennusten lämmitys ja lämmönkulutus, sähkönkulutus, liikenne, maankäyttö, energiantuotanto ja materiaalitehokkuus. Tuloksista voidaan poimia seuraavat asiat: uusiutuvaa energiaa niin kaukolämmöntuotannossa kuin rakennusten erillislämmityksessäkin on Iitissä otettu käyttöön. Myös maankäyttöä kuvaavilla Indikaattoreilla Iitin tilanne näyttää suhteellisen hyvältä. Kuitenkin maankäytön tilasta huolimatta liikennesuoritteet ovat voimakkaassa kasvussa niin ajoneuvosuoritteella kuin työmatkasuoritteellakin arvioituina. Autoistuminen on ollut nopeaa, mikä varmasti heijastuu suoritteiden kasvuna. Iitin mahdollisuudet kehittyä ekologisesti kestävämmäksi liittyvät erityisesti seuraaviin tekijöihin: - melko hyvään yhdyskuntarakenteeseen, jossa suurin osa asutuksesta on sijoittunut Kausalan keskustan tuntumaan - rautatieaseman parempaan hyödyntämiseen - uusiutuvan energian käytön lisäämiseen kaukolämmityksessä sekä rakennusten erillislämmityksessä Eniten parannettavaa ja siten suurimmat haasteet Iitillä löytyvät seuraavissa asioissa: - kotitalouksien hyvin suuri sähkönkulutus - pitenevät työmatkat ja siten nopeasti kasvava työmatkasuorite - rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja asumisväljyyden kasvun pysäyttäminen - teollisuuden sähköintensiivisyyden kasvu [23] 4 Indikaattoreissa on kuntakohtaisia puutteita. Kaikkia indikaattoreita ei ole mahdollista laskea kaikille kunnille johtuen esim. tutkimuksen kohteena olevan toiminnan puuttuminen tai vähäisyys. Tällaisia Iitin osalta ovat mm. joukko- ja kevyenliikenteen kulkutapaosuudet. Virolahti Virolahden kunnassa ovat kuntaliitosneuvottelut Haminan kanssa vielä kesken. Virolahden kunta päätti kunnanvaltuustossa hylätä kuntaliitossopimuksen, kuitenkin siten, että kuntaliitosselvitykseen palataan kun kuntarakennelain sisältö valmistuu. Haminassa äänestettiin kuntaliitossopimuksen puolesta. Kuntaliitos vaikuttaa kiinteästi myös Miehikkälään, sillä Virolahdella ja Miehikkälällä on tällä hetkellä yhteinen palvelusopimus ns. isäntäkuntamallilla, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa, että kunnilla on yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja teknisen ja sivistystoimen palvelut. [24] Vuonna 2011 Virolahden kehitystä tarkasteltiin ilmastoindikaattoreiden valossa. Laskennassa käytetyt indikaattorit 5 käsittelivät seuraavia osa-alueita: rakennusten lämmitys ja lämmönkulutus, sähkönkulutus, liikenne, maankäyttö, energiantuotanto ja materiaalitehokkuus. Tuloksista voidaan sanoa seuraavaa: pienen kunnan mahdollisuudet nopeaankin kehityksen suunnanmuutokseen ovat hyvät. Tästä esimerkkinä toimivat mm. HINKU, eli Hiili neutraalit kunnat hankkeen kunnat, joissa on parissa vuodessa saatu aikaan mitattavia muutoksia. Pienen kunnan etuna on juuri pienuus; pienemmän organisaatiot, lyhyemmät päätöksentekoketjut, kunnanjohtaja on lähempänä kuntalaisia. Kokemus yhdessä tekemisestä, me pystymme -hengestä, on helpompi synnyttää. Virolahden mahdollisuudet kehittyä ekologisesti kestävämmäksi liittyvät erityisesti seuraaviin tekijöihin: - suuri määrä kesämökkejä antaa pohjan kehittyä kestävän kesämökkeilyn edelläkävijäksi, yhteistyö Miehikkälän kanssa on suositeltavaa - öljylämmitteisten rakennusten muuttaminen ekotehokkaammiksi eri teknologioita hyödyntäen, myös bio(/maa)kaasun mahdollisuuksia käyttäen - suhteellisen suositusta maalämmöstä saaduista kokemuksista oppiminen ja tiedon levittäminen rakentajille ja lämmitysjärjestelmän vaihtajille - bioenergian tuotannon lisääminen yhteistyössä maatilojen kanssa - kohtuulliset joukkoliikenneyhteydet, joita on potentiaalista kehittää pendelöijiä palveleviksi Eniten parannettavaa ja siten suurimmat haasteet Virolahdella löytyy seuraavissa asioissa: - sähkölämmityksen suuri osuus niin olemassa olevissa rakennuksissa kuin uusissakin - kotitalouksien ja maatalouden korkea sähkönkulutus - palveluiden saavutettavuus - palvelutyöpaikkojen sähkönkulutus, jonka tehostamisessa kunta voisi toimia esimerkkinä yksityiselle sektorille Kuva 7. Kausalan Lämpö Oy. Iitin kunnan omistama lämpölaitos, jonka energian raaka-aineena käytetään pääasiassa haketta ja turvetta (yht. noin 93 %). (kuva: Kausalan Lämpö Oy:n arkisto). 9 5 Indikaattoreissa on kuntakohtaisia puutteita. Kaikkia indikaattoreita ei ole mahdollista laskea kaikille kunnille johtuen esim. tutkimuksen kohteena olevan toiminnan puuttuminen tai vähäisyys. Tällaisia Virolahden osalta ovat mm. joukko- ja kevyenliikenteen kulkutapaosuudet, sähkönkulutus työpaikkaa kohti teollisuudessa, kaukolämmitettyjen asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus, energiantuotannon CO 2 -ominaispäästöt ja uusiutuvan energian määrä ja osuus energiantuotannon polttoaineista.

16 Kuva 8. Vuokrataloyhtiö Virojoella. Taloyhtiössä on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, jonka energianlähteenä on maakaasu (Kuva: Virolahden kunta). -aluelämpöverkon laajentaminen ja uusiutuvan energian käyttö lämmöntuotannossa. [25] Miehikkälä Miehikkälän kunnassa on tehty tietoinen ratkaisu siitä, että kuntaan ei ole tehty voimassa olevaa kuntastrategiaa. Tämä johtuu Virolahden kuntaliitosneuvotteluista, joiden tulos voi muuttaa oleellisesti myös Miehikkälän kunnan toimintaa. Yksi asia on kuitenkin kunnanvaltuustossa päätetty Miehikkälä tulee olemaan itsenäinen vuoteen 2015 asti. [26] Miehikkälän kunnan kaukolämpö tuotetaan 100 % uusiutuvalla energialla polttamalla haketta 1 MW polttolaitoksessa (Miehikkälän Biolämpö Oy). Yhtiöllä on kaukolämmön lisäksi myös kylmän (viilennykseen) erillistuotantoa ja jakelua. Laitoksen laajentaminen toisella hakekattilalla on suunnitteilla. [26] Vuonna 2011 Miehikkälän kehitystä tarkasteltiin ilmastoindikaattoreiden valossa. Laskennassa käytetyt indikaattorit 6 käsittelivät seuraavia osa-alueita: rakennusten lämmitys ja lämmönkulutus, sähkönkulutus, liikenne, maankäyttö, energiantuotanto ja materiaalitehokkuus. Tulokset osoittavat, että Miehikkälän mahdollisuudet kehittyä ekologisesti kestävämmäksi liittyvät seuraaviin erityispiirteisiin: - suuri määrä kesämökkejä antaa pohjan kehittyä kestävän kesämökkeilyn edelläkävijäksi, yhteistyö Virolahden kanssa on suositeltavaa - öljylämmitteisten rakennusten muuttaminen ekotehokkaammiksi eri teknologioita hyödyntäen - bioenergian tuotannon lisääminen yhteistyössä maatilojen kanssa - kohtuulliset joukkoliikenneyhteydet, joilla on potentiaalia kehittyä pendelöijiä palveleviksi - suhteellisen alhainen sähkönkulutus työpaikkaa kohti antaa myönteisen lähtökohdan vähentää kulutusta edelleen Eniten parannettavaa Miehikkälässä löytyy seuraavissa asioissa: - sähkölämmityksen suuri osuus niin olemassa olevissa rakennuksissa kuin uusissakin - asutuksen hajaantuminen yhä kauemmaksi palveluista - palveluiden saavutettavuuden parantaminen - uusiutuvaa energiaa käyttävän aluelämpöverkon rakentaminen. [27] 6 Indikaattoreissa on kuntakohtaisia puutteita. Kaikkia indikaattoreita ei ole mahdollista laskea kaikille kunnille johtuen esim. tutkimuksen kohteena olevan toiminnan puuttuminen tai vähäisyys. Tällaisia Miehikkälän osalta ovat mm. joukko- ja kevyenliikenteen kulkutapaosuudet, sähkönkulutus työpaikkaa kohti teollisuudessa, kaukolämmitettyjen asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus, energiantuotannon CO 2 -ominaispäästöt ja uusiutuvan energian määrä ja osuus energiantuotannon polttoaineista. 10

17 2. Energiatoimistoja Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa Suomessa on tällä hetkellä seitsemän energiatoimistoa. Näiden lisäksi tässä raportissa tarkastellaan Tukholman (Hammarby Sjöstad) ja Göteborgin informaatiokeskuksia, jotka toimivat samalla kestävän kehityksen edistämisperiaatteella kuin muutamat Suomen suurimmista toimistoista. Lisäksi Saksan Freiburg on maailmanlaajuisesti tunnettu kestävästä kaupunkisuunnittelusta ja kevyen liikenteen verkostosta, jonka takia se on tässä otettu esimerkkikohteeksi. Myös aurinkoenergian kehitystyö ja tuotanto on keskittynyt Freiburgiin. Benchmarkkauksen lisäksi tietoja muista energiatoimistoista on hyödynnetty EINO-hankkeen raportista (Energia- ja ilmastoneuvonnan organisointi Päijät-Hämeessä), joka julkaistiin toukokuussa Toimiston rahoitus koostuu yhteistyökumppanien perusosuuksista sekä projektirahoituksesta. Toiminnan käynnistämisen mahdollisti työ- ja elinkeinoministeriön ja Sitran rahoittama Kuluttajien energianeuvontahanke, josta Ilmastoinfo sai euron rahoituksen. Ilmastoinfossa työskentelee viisi työntekijää ja sen toimipaikka on Sanomatalossa Helsingissä. Ilmastoinfo tekee yhteistyötä eri toimijoiden, kuten yritysten, julkisten organisaatioiden ja järjestöjen välillä. Päätoiminnot ovat erilaisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen, kampanjat, tapahtumat ja tilaisuudet, joiden kautta asukkaiden ja asiakkaiden on helppo viedä ilmastoteot käytäntöön. Ilmastoinfo kannustaa ja tukee yritysasiakkaita oman ympäristötoimintansa kehittämisessä. Yhtenä työkaluna ympäristöjohtamiseen tarjotaan Ekokompassia, kevennettyä ympäristöjärjestelmää. Ilmastoinfoa valmisteltiin yhtiömuotoiseksi toimistoksi. Yhtiöittämisen takana seisoivat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisen kaupunginjohtajat allekirjoittamallaan aiesopimuksella. Espoon kaupunginhallitus päätti kuitenkin kokouksessaan , että osakeyhtiömuodon sijaan tulee Ilmastoinfo organisoida muulla tavalla, esimerkiksi sopimusteitse Helsingin kaupungin kanssa. Lisäksi tuli tutkia, voisiko tehtävä sopia HSY:lle. Toimintaa päätettiin jatkaa nykyisellä mallilla vuoden 2012 ajan ja samalla selvittää, millä organisaatiomuodolla toiminta voidaan vakinaistaa. [29] Taulukko 2. Ilmastoinfon vahvuuksista ja haasteista [29] Kuva 10. Suomen energiatoimistot kartalla. Punaisella on merkitty tutustumismatka viiteen kohteeseen. [28] 2.1 Ilmastoinfo/pääkaupunkiseutu 2.2 Varsinais-Suomen Energiatoimisto, Valonia Ilmastoinfon päätavoite on auttaa kaupunkilaisia pienentämään hiilijalanjälkeään. Ilmastoinfon pääyhteistyökumppanit ovat Helsinki, Espoo ja Vantaa, HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut), HSL (Helsingin seudun liikenne) ja Helsingin Energia. Vuoden 2012 alusta myös Kauniaisten kaupunki rahoittaa toimintaa. Toimintaa koordinoi Helsingin kaupungin ympäristökeskus. 12 Varsinais-Suomen Energiatoimisto on aloittanut toimintansa vuonna 1998, mutta nykyisessä muodossaan toimisto on toiminut vuodesta 2008, jolloin Varsinais- Suomen Energiatoimisto ja Varsinais-Suomen Agendatoimisto yhdistyivät. Keskuksen tehtävät pohjautuvat sekä Varsinais-Suomen ilmastostrategiaan että maakunnan kestävän kehityksen ohjelmaan. Valoniassa ohjataan ja neuvotaan kuntia energiatehokkuussopimuksissa ja toimintasuunnitelmissa ja tarjotaan koulutusta mm.

18 energiansäästöön liittyen. Lisäksi tehdään maakunnallista kehitystyötä uusiutuvien energialähteiden parissa. Valonian toiminta-ajatus pitää sisällään ainakin seuraavat asiat: kestävän kehityksen mukaisen toiminnan edistämisen, ilmastonmuutoksen hillitsemisen, palveluiden ja hankkeiden tuottamisen, ympäristötietoisuuden lisäämiseksi sekä yhteistyön ja osallistumisen edistämisen. [30] Valonian henkilöstö koostuu pääasiassa energia- ja ympäristöasiantuntijoista. Huhtikuussa 2011 Valoniassa työskenteli 18 työntekijää sekä 1 työelämään tutustuja, 1 diplomityöntekijä, 3 harjoittelijaa. Strategian suunnittelusta ja suurista linjoista vastaa johtoryhmä, jossa on edustettuina alueen kuntia, yrityksiä, korkeakouluja sekä muita organisaatioita. Toiminnalle saadaan perusrahoitusta toimintaan osallistuvilta kunnilta. Perusrahoituksen suuruus on 0,45 /asukas. Lisäksi Valoniassa on jatkuvasti käynnissä useampi hanke, joihin saadaan EU- ja kansallista rahoitusta. Loput rahoituksesta saadaan myytävistä asiantuntijapalveluista ja toimeksiannoista. Kuntien ja muiden tahojen vuosittainen osallistumismaksu kattaa noin % vuosibudjetista, loput tulot muodostuvat ostopalveluista sekä kansallisista ja EU-projektirahoituksista. Vuosibudjetti vuodelle 2011 on noin 1,3 miljoonaa euroa. [31] Taulukko 3. Valonian vahvuuksista ja haasteista [31] Toimisto on perustettu kahden yksityisen toimijan, Dan Asplundin ja Asko Ojaniemen toimesta joista jälkimmäinen toimii toimitusjohtajana. Yritys on toiminnaltaan painottunut bioenergian markkinointiin ja asiantuntijuuteen. Sen tavoitteena on lisätä bioenergian käyttöä luomalla bioenergian käytön edellytyksiä. Toteutuskeinona Benet Oy käynnistää, toteuttaa ja ohjaa projekteja biopolttoainelogistiikan ja energiantuotannon saralla. Yhtiö tarjoaa konsultointi-, koulutusja suunnittelupalveluita, jotka kattavat koko bioenergian toimitusketjun polttoaineen hankintapaikalta aina toimitettuun energiaan saakka. Benet Oy:n haasteita ovat mm. toiminnalle tyypillinen katkonaisuus ja vaihtelu, mikä aiheutuu hankekeskeisestä toiminnasta. Perusrahoitusta toiminnalle ei ole, joten käynnissä on jatkuva hankkeiden hakeminen ja toiminnan mukauttaminen aina yksittäisen hankkeen ympärille. Käytännössä hankebyrokratia vie runsaasti resursseja käytännön työltä ja energianeuvonta on hyvin pitkälti julkista palvelutyötä, jolle toivotaan myös kiinteämpää rahoitusrakennetta. Hankkeiden puitteissa oman pitkäjänteisen kehitystyön tekeminen on haasteellista. Hankevolyymin vaihtelu puolestaan aiheuttaa haasteita henkilöstöhallinnolle. Toimintamallin vahvuudet ovat joustavuus, hyvät verkostot ja laaja-alainen osaaminen. Benet Oy:ssä toivotaan, että neuvontatyön olisi tapahduttava julkisena palveluna, jolla olisi myös mahdollisimman laaja kuntien ja maakunnan tuki. Maakunnallisen toimijan ja neuvontatyön voisi sitoa myös alueen energia- ja ilmastostrategiatyöhön. Alueen keskeisten yritysten sitoutuminen olisi myös tärkeää. Myös valtiovalta voisi jatkossa ottaa enemmän vastuuta palvelun rahoittamisesta. [32, 33] Taulukko 4. Benet Oy:n vahvuuksista ja haasteista [32,33] 2.3 Keski-Suomen Energiatoimisto, KESTO Kesto perustettiin vuonna 1998 Jyväskylän teknologiakeskukseen jatkamaan Keski-Suomen liiton energiatyöryhmän työtä. Toiminta käynnistettiin kolmivuotisella ( ) IEE-ohjelman (Intelligent Energy Europe) ja maakunnan rahoituksella. Toimiston hallinnointi siirtyi Benet Oy:lle vuonna 2008, joka perustettiin vuonna 2007 jatkamaan aikaisemman Benet bioenergiaverkoston toimintaa. Verkosto perustettiin kymmenen vuotta aiemmin kokoamaan alueen bioenergiaosaajia työskentelemään yhteisissä hankkeissa. Benet Oy sijaitsee Jyväskylässä, yrityskeskittymässä, Technopolis Innova -rakennuksessa. Toimiston toimintaa meille esitteli yhtiön projektipäällikkö Lauri Penttinen Tampereen Energiatoimisto, Ekokumppanit Oy (Moreenia) Tampereen energiatoimisto on kaupungin tytäryhtiö ja kantaa nimeä Ekokumppanit Oy. Tilat sijaitsevat vanhassa vesilaitoksessa Tammerkosken patosillalla. Rakennuksen nimi on Moreenia. Ekokumppanit Oy perustettiin vuonna 2003, jolloin perustajina olivat Tampereen kaupunki liikelaitoksineen sekä Pirkanmaan Jätehuolto Oy. Tampereen Sähkölaitos Oy on ollut yhtiön kolmantena omistajana vuoden 2009 alusta. Tampereen kaupungin osuus omistuksesta on 60 %. Yritys on voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, joka tuottaa alueella tiedotus-, neuvonta-, koulutus- ja asiantuntijapalveluita.

19 Ekokumppanit Oy:n tavoitteena on edistää kestävän kehityksen mukaista elämäntapaa ja yritystoimintaa. Yrityksessä työskentelee kuusi vakituista työntekijää. Hankkeiden puitteissa mukana on myös määräaikaista henkilökuntaa ja harjoittelupaikkoja siviilipalvelusmiehille ja opiskelijoille. Palveluiden kohderyhmänä ovat kuluttajat, yritykset ja yhteisöt sekä koulut ja päiväkodit. Tampereen kaupunki on pääasiallinen kunta-asiakas, mutta Ekokumppanit tekevät myös paljon yhteistyötä muiden kuntien kanssa erilaisissa hankkeissa. Toimiston vastuualueeseen kuuluu myös Moreenia ympäristötietokeskuksen toiminta. Keskus toimii pirkanmaalaisena ympäristötiedon, -koulutuksen ja -tapahtumien keskuksena ja näyttelytilana. Keskuksessa voivat vierailla kuluttajat ja esimerkiksi koululaisryhmät ja siellä annetaan neuvontaa kestävän kehityksen mukaisissa elintavoissa. Osakeyhtiömuotoisesta toiminnasta vastaa toimitusjohtaja Mika Yli-Petäys sekä osakkaiden muodostama kahdeksan henkinen hallitus. Henkilöstön muodostaa kolme energia-asiantuntijaa. Toimintaa rahoitetaan hankelähtöisesti. Vuosiliikevaihto on noin , josta noin 2/3 muodostuu henkilöstökustannuksia. [36] Toiminnan kohderyhminä ovat kuntalaiset, yhteisöt, yritykset ja alueen kunnat. Palvelut muodostuvat neuvontapalveluista ja energiaselvityksistä. Lisäksi Thermopolis Oy toimii usean hankkeen koordinaattorina. Erityisosaamisalueina toimistolla on lämpöpumpputeknologia ja bioenergia. Kuntien energiatehokkuustyössä toimisto tekee yhteistyötä Lapuan kaupungin kanssa. Toiminnassa pyritään hyödyntämään alueen runsasta energia-alan yritysten määrää. [36,37] Taulukko 6. Thermopolis Oy:n vahvuuksista ja haasteista [38]: Yrityksille Ekokumppanit Oy tarjoaa palveluita mm. ympäristöjärjestelmien laadinnassa. Lisäksi tarjotaan yrityksille yhteistä foorumia, jossa toimintaansa voi kehittää ekologisempaan suuntaan. Toimeksiantoina yritys tuottaa palveluita, jotka pitävät sisällään pienimuotoisia selvityksiä, ohjelmien koordinointia, teemapäivien ja tilaisuuksien järjestämistä, neuvontaa sekä erilaisten verkkotyökalujen kehittämistä. [34, 35] Taulukko 5. Ekokumppanit Oy:n vahvuuksista ja haasteista [34, 35]. 2.5 Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto, Thermopolis Oy Thermopolis Oy on voittoa tavoittelematon ja riippumaton yhtiö energia-alalla. Toiminta on keskittynyt Etelä-Pohjanmaalle uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden edistämiseen. Toimisto on perustettu Lapualle keväällä 2006 EU-hankerahoituksen avulla. Hanke päättyi 2009 ja Thermopolis on jatkanut alueen energia-alan kehitysorganisaationa erilaisten hankkeiden parissa. [36] Thermopolis Oy:n osakkaita on runsaasti. Näitä ovat Lapuan kaupunki, Etelä-Pohjanmaan Pytinki Oy, Heikas Oy, Ilmajoen kunta, Puutalokymppi Oy, Skaala Oy, Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy, Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy, Veljekset Ala-Talkkari, Lakeuden Ekolämpö Oy, Oy Nord Mills Ltd, Seinäjoen Energia Oy ja Lapuan Energia Oy. [37] 2.6 Satakunnan Energiatoimisto Satakunnan Energiatoimisto sijaitsee Porissa ja toimii hallinnollisesti elinkeinoyhtiö Pritzztechin alaisuudessa. Tiedot Satakunnan Energiatoimistosta on saatu pääosin puhelinkeskusteluista projektijohtaja Esa Merivallin kanssa. Satakunnan Energiatoimisto on alan verkosto-osaaja ja projektihallinnan asiantuntijaorganisaatio. Toiminnan lähtökohtana on maakunnan energia- ja ympäristöalaan liittyvien yritysten ja yhteisöjen kilpailukyvyn vahvistaminen sekä uuden yritystoiminnan aktivointi. Energiatoimiston tavoitteina ovat tehokkaampi energiantuotanto ja energiankäyttö, uusiutuvien energialähteiden hyötykäytön edistäminen ja energialähtöisen ympäristöekologian edistäminen. Maaseudun uusiutuvat energiat Satakunnassa (MASU) - hanke on Prizztech Oy:n, ProAgria Satakunnan, Lounais- Suomen metsäkeskuksen ja MTK Satakunnan yhteinen hanke. Tämän lisäksi Prizztech Oy on käynnistänyt yhteistyössä alueen kuntien kanssa Kuluttajien energianeuvonta Porin seudulla -hankkeen. Tavoitteena on vastata ilmastonmuutoksen ja energiatehokkuusvaatimusten 14

20 haasteisiin tarjoamalla kuluttajille puolueetonta ja ajanmukaista tietoa energiatehokkaasta rakentamisesta, kestokulutustavaroiden valitsemisesta ja lämmitystavan valinnasta. Hanke on osa TEM:n ja Sitran rahoittamaa kuluttajien energianeuvontakokonaisuutta Satakunnan Energiatoimisto on tehnyt kuntakohtaisen energiatase-, kasvihuonekaasupäästö- ja energiapotentiaaliselvityksen useista Satakunnan kunnista. Energiataseen ja energiapotentiaalien selvittäminen antaa kunnille hyvät edellytykset tarkastella kunnan tai kaupungin mahdollisuuksia lisätä paikallisten ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Kasvihuonekaasupäästöselvitys taas tukee kuntien ilmastonsuojelukampanjaa, jonka tarkoituksena on antaa kaupungeille ja kunnille evästystä kasvihuoneilmiön etenemisen hidastamiseksi. Porin seutukunnalle on valmistunut vuoteen 2020 ulottuva yhteinen ilmasto-ohjelma. Ilmasto-ohjelmamallin perusteella voidaan vastaavia ilmasto-ohjelmia toteuttaa myös muissa seutukunnissa. Ohjelman toteutuksessa huomioitiin jo tehtyjä kansallisen tason energia- ja ilmastostrategioita sekä Lounais-Suomen ympäristöohjelma. ILPOS-hankkeen toteuttaman kyselyn aihepiirit olivat liikenne, jätehuolto, energian käyttö, laitteiden hankinta ja ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä. Kyselyyn kutsuttiin sähköpostitse kyselykutsuilla eri tahoja ja tämän lisäksi kyselyyn oli mahdollista osallistua myös internetin välityksellä Prizztech Oy:n ja Porin kaupungin ympäristötoimiston kotisivujen kautta. [39,40] 2.7 Etelä-Savon Energiatoimisto, ESET Etelä-Savon Energiatoimisto on aloittanut toimintansa vuonna 1997 Itä-Suomen energiatoimistohankkeena. Hankkeen päätavoitteena oli öljyn käytön vähentäminen ja bioenergian käytön lisääminen. Erillistä perusrahoitusta toimistolle ei ole osoitettu, vaan se toimii osana Mikkelin ammattikorkeakoulua hankerahoituksen turvin. Toimistossa on kaksi vakituista työntekijää, osa-aikainen sihteeri sekä projektityöntekijä muutamia kuukausia vuodessa. ESET:n toiminnan kohderyhminä ovat alueen kuluttajat, yritykset sekä kunnat. Toimisto tarjoaa neuvontapalveluita, hankeyhteistyötä ja toimii Etelä-Savon alueella yhteisenä foorumina ja yhteistyöelimenä alan toimijoille. Toimisto on tarjonnut maksutonta energianeuvontaa vuodesta 2002 lähtien ja tärkeimpinä neuvontatyön kohteina ovat nykyiset ja uudet lämmityslaitokset, joissa käytettyä öljyä on korvattu paikallisilla uusiutuvilla polttoaineilla. Laskelmia ja vertailua tehdään puutarhoihin, teollisuuskiinteistöihin ja suurempiin erilliskiinteistöihin. Toimiston tuottaman neuvonnan keskeisimmät palvelut ovat kohteeseen ja sen toimintaan tutustuminen, energiantuotannon vaihtoehtojen arviointi, laite- tai lämmöntoimittajien kartoitus sekä tarjouspyynnön laatiminen ja tarjousten tarkastelu. [41] ESET:n hankerahoitus päättyi vuoden 2011 lopussa. Jatkoaikaa on suunniteltu neljä kuukautta vuoden 2012 puolelle. Tämän jälkeinen energiatoimiston jatko on vielä ratkaisematta. [42] Taulukko 7. ESETin vahvuuksiksi ja haasteista [41]. 2.8 Helsingin rakennusviraston Energiatoimisto, HKR-rakennuttaja Helsingin Energiatoimisto (HKR-Rakennuttaja) on perustettu EU:n IEE-ohjelman kautta vuonna Toiminnan alkaessa kaupungin jo olemassa oleva energia-asiantuntemus keskitettiin Helsingin Energiayksikköön, joka toimi osastotasoisena yksikkönä kaupungin rakennusviraston organisaatiossa. EU-rahoituksen jälkeen yksikkö siirrettiin rakennusviraston talotekniseen toimistoon osaksi kaupungin omaa organisaatiota. Energiatoimiston kohderyhmä on kaupunkikonserni ja kaupungin omat palvelurakennukset, joissa valtaosa kaupungin energiankulutuksesta muodostuu. Keskeistä toimintaa onkin kaupunkikonsernin energiankäytön koordinointi. Kuntalaisiin vaikutetaan esimerkein ja valistustyön kautta mm. Energiatehokas Helsinki -nettisivuston kautta. Energiatoimiston palveluita ovat mm. energiakatselmukset, energiansäästöinvestointien toteutus, koulutus, tiedotus, kulutusraportointi, energiansäästösuunnitelmat, toimintasuunnitelmat ja mallit, ohjeet ja kulutusseuranta. Toimisto koordinoi kaupungin toimintaa, tekee tutkimus- ja kehitystoimintaa kaupungin lähtökohdista ja analysoi tuloksia sekä hankkii uusinta tietoa kaupungille päätöksenteon tueksi. Helsingin Energiatoimisto vastaa TEM:n kanssa solmitusta energiatehokkuussopimuksesta, kaupungin energiansäästöneuvottelukunnan (ESNK) käytännön toimista ja EU:n kaupunginjohtajien sopimuksen (Covenant of Mayors) toimeenpanosta. Helsingin Energiatoimiston henkilöstö koostuu kahdeksasta vakituisesta ja tarpeen mukaan käytettävistä määräaikaisista työntekijöistä. Henkilöstökulut ovat n vuodessa, ulkopuoliset ostopalvelut n vuodessa ja lisäksi tulee erilliset EU- hankkeet ja muut talonrakennushankkeisiin liittyvät menot. [43, 44] 15

21 Taulukko 8. Helsingin rakennusviraston energiatoimiston vahvuuksista ja heikkouksista [44] koulutusohjelman opiskelijat. Tulevaisuudessa toiminta voi laajentua myös yrityksien ja maatilojen energianeuvontaan. BioPointin toiminta poikkeaa tähänastisista energiatoimistoista siten että toteutus nivoutuu osaksi ammattikorkeakouluopintoja. BioPointissa ei ole niin sanottua kovaa osaamista ja toiminta keskittyy enemmän tiedotukseen. BioPointin toiminta alkoi HAMKissa Forssan yksikössä Samassa yksikössä järjestetään kestävän kehityksen nuoriso-opetusta. Forssan seudulla on myös tahtotila kestävän kehityksen teemojen eteenpäin viemiseen, yhtenä esimerkkinä tästä on Järkivihreä strategia. Energiatoimistossa vastataan esimerkiksi asumiseen sekä kulutus- ja käyttötottumuksiin liittyviin käytännönläheisiin kysymyksiin. Myös liikkuminen kuuluu osana palvelutarjontaan ja asiakkaat voivat esimerkiksi kysyä kimppakyydeistä. 2.9 Pohjois-Pohjanmaan Energiatoimisto, Popento Pohjois-Pohjanmaan Energiatoimisto -hanke käynnistyi vuonna Hallinnollisena isäntänä on Metsäntutkimuslaitoksen Muhoksen toimipaikka. Popento toimii energiatiedon ja -tapahtumien keskuksena alueella, jonka yhtenä tavoitteena on toteuttaa maakunnan energiastrategian tavoitteita. Toiminnan kohderyhmänä ovat kuluttajat, kunnat sekä yritykset. Hanke sai EAKR-pohjaisen rahoituksen Pohjois-Pohjanmaan liitolta ja omarahoitusosuuteen osallistuivat alueen kunnat ja yksityiset yritykset. Hämeen energiatoimisto BioPoint on osa valtakunnan laajuista kuluttajien energianeuvontaa, jota Motiva koordinoi sekä työ- ja elinkeinoministeriö ja Sitra rahoittavat. BioPointilla on käytössään Motivan laaja energianeuvontaa käsittävä tutkimus- ja neuvonta-aineisto. [47, 48] Taulukko 9. BioPointin vahvuuksista ja heikkouksista [47, 48]. Toimiston tehtäviä ovat mm. kuntien energiatehokkuussopimukset ja energiakatselmointi, tietokantojen kokoaminen, bioenergiavarojen kartoittaminen, energia- ja päästötaseiden laskeminen, energiahankkeiden käynnistämisen tukeminen ja koordinointi, yhteistyöverkostojen kehittäminen ja tiedottaminen (mm. Pohjois- Suomen energiafoorumin käynnistäminen), seminaarien ja tapahtumien järjestäminen sekä kuluttajien energianeuvonta ja informaatiopalvelut. [45] Energiatoimisto Popenton rahoituskausi päättyi heinäkuussa Hankkeen aikana käynnistettiin uusi hanke (tuhkan rakeistaminen), joka alkoi Metlassa [46] 2.10 Kanta-Hämeen Energiatoimisto, Bio- Point Kanta-Hämeen alueen ensimmäinen energiatoimisto aloitti toimintansa syksyn 2011 aikana HAMKin Forssan yksikössä. Toimisto tarjoaa kuluttajien energianeuvontaa. Energiatoimistossa toiminnasta vastaavat opetushenkilökunta ja neuvontatyön jalkauttajina toimivat kestävän kehityksen Tukholman informaatiokeskus, GlashusEtt Hammarby Sjöstad uusi ekoasuinalue Tukholman kupeessa. Alueen kestävän kehityksen ratkaisuja esittelee informaatiokeskus nimeltä GlashusEtt. Kaupunginosan lisäksi myös itse informaatiokeskus on rakennettu nykyajan ympäristöteknologiaa hyödyntäen, niin että katolta löytyvät mm. sääasema, viherkatto-osio, joka toimii tasausaltaana kovalla sateella, aurinkokeräimet ja vetykaasuvarasto polttokennoille. Ylemmässä kerroksessa sijaitsevat useimmat rakennuksen tekniset laitteet, polttokennot, elektrolyyseri, biokaasukattila, lämpimän veden varastosäiliö, rakennusten ilmanvaihto jne. Lisäksi yläkerrasta löytyvät kokoustilat ja ruokakomero biokaasuliedellä. Keskikerros on suunniteltu siten, että siellä sijaitsevat näyttelytilat, jossa ryhmät voivat tutustua käynnissä oleviin projektei-

22 hin ja niiden ympäristötuloksiin. Katukerros on avoinna kaikille ja siellä on näyttävä pienoismalli ekokaupunginosasta, jossa havainnollistetaan valoilla kuinka eri osa-alueet on ratkaistu (painamalla nappia, syttyy esimerkiksi jätevesiverkoston reitti pienoismallissa). Kellarissa on jätevedenpumppausasema, jätepussien alipainejärjestelmä ja sähkökeskus. GlashusEtt toimii alueen ympäristötietokeskuksena, jossa ympäristöasiantuntijat antavat neuvoja ja ohjeita alueen asukkaille ja vierailijoille. Rakennuksessa yhdistyy mielenkiintoinen arkkitehtuuri, ympäristöosaaminen ja ympäristöteknologia, jolloin se toimii luontaisena kohtauspaikkana näiden asioiden tiimoilta. Lisäksi toimisto vastaa kaupunginosan omista nettisivuista. GlashusEtt:ssa on hyvät konferenssitilat, joita käytetään koulutuksiin ja kokouksiin, ja käyttäjinä ovat ympäristö- ja kaavoitustoimi, kuntalaisyhdistykset, poliitikot ja virkamiehet. Yksi tärkeimmistä tehtävistä toimistolla on ympäristötekniikan viennin edistäminen yhteistyössä eri virastojen kanssa. Näitä ovat mm. Stockholm Business Region, ulkoasianministeriö ja kauppaneuvosto. Hammarby Sjöstadista on nopeasti tullut yksi maailman korkean profiilin esimerkki kaupunkien kestävästä kehityksestä, ja se on mainittu lehdissä maailmanlaajuisesti. Sjöstadenissa vierailee vuosittain n edustajaa ja päättäjää. Kestävän kaupunkisuunnittelun mallia ovat ottaneet merkittävät kaupungit kuten: Toronto, Lontoo ja Pariisi. [49] 2.12 Göteborgin informaatiokeskus, Älvrummet Älvrummet on paikka, jossa göteborgilaiset voivat keskustella, saada tietoa ja kehittää kaupunkiaan. Rakennus on uusi, abstrakti, rakennettu tätä tarkoitusta varten. Sen ulkopuolella on iso maailmanpyörä, joka toimii hyvänä vetonaulana myös turisteille. Sisällä informaatiokeskuksessa on massiivinen pienoismalli Göteborgin kehittämispainopistealueesta, Älvstrandista, eli jokilaaksosta. Pienoismallissa on jo olemassa olevat rakennukset harmaina ja suunnittelun alla olevat rakennukset valkoisina. Sisältä löytyy myös ryhmäkokoushuone esityksiä varten. Tilat on tarkoitettu kaupungin käyttöön ja erilaisien promo-tilaisuuksien järjestämiseen. [50] Yksi mainitsemisen arvoinen projekti jonka Energiaagentit ovat lanseeranneet on Virransäästö tarkista (http://www.stromspar-check.de/) -kampanja, jolla tavoitellaan useita kansallisia ja globaaleja hyötyjä. Ensinnäkin tarkoituksena on pienentää virrankulutusta pienituloisten kotitalouksissa ja siten vähentää perheiden kustannustaakkaa. Toiseksi kampanjalla työllistetään pitkäaikaistyöttömiä siten, että heistä koulutetaan kotikäyntikonsultteja, jotka tekevät vapaaehtoisia tarkastuksia koteihin, joissa halutaan säästää sähkönkulutuksessa. Kotikäynnit toimivat samalla sosiaalistavana kontaktipintana, jolloin pitkäaikaistyöttömien mahdollisuus palata työelämään merkittävästi helpottuu. Kolmanneksi toimenpiteillä on suuri merkitys ympäristön- ja ilmastonsuojelussa, joihin myös kansainvälisellä tasolla tähdätään. Hanke on pituudeltaan neljä vuotta, jonka aikana tehdään kotikäyntiä. Yhden kotikäynnin hinta on 58 euroa. Kotikäyntien vaikutus ja arvioitu säästö kotitalouksille muodostuu seuraavasti: sähkönsäästö 390 kwh, veden säästö 10 m 3, lämmitys 190 kwh tekevät yhteensä noin 126 euroa vuodessa. CO 2 -päästöjä säästetään tonnia. Työttömien uudelleen integroituminen työelämään on arvioitu parantuvan 32 %. Yleisiä säästöjä muodostuu kaiken kaikkiaan 54,5 miljoonaa euroa. [51] 2.14 Öko-Institut e.v. Freiburg Toimisto on yhdistysmuotoinen tutkimustoimisto, joka tarjoaa tutkimus- ja konsultointipalveluita. Toimisto on voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka tulot muodostuvat projekteista, vapaaehtoisista ja jäsenmaksuista (n jäsentä). Toimiston asiakkaina ovat kaupunki, EU, ministeriöt, teollisuus ja järjestöt. Toimisto työllistää noin 130 henkilöä Saksassa. Se osallistuu n. 300 projektiin vuosittain (esim. Saksan ilmastostrategia 2050, sähkölaitteiden TopTen, kestävän kehityksen -suunnitelma jalkapalloturnaukseen ja elektroniikkaromun kierrätys Ghanassa ja Nigeriassa). Toimiston toimialueita ovat mm. energia, ilmansuojelu, ydinvoima, kestävä kulutus, liikkuminen, resurssien hallinta, teollisuus, laki, politiikka, hallinto, päästöjen ja ympäristön pilaantumisen valvonta, kemikaalien hallinta ja teknologian arviointi, maatalous ja luonnon monimuotoisuus. [52] 2.13 Energieagentur Freiburg Energiatoimisto on perustettu Toimisto työllistää 15 henkilöä, jotka edustavat useita eri aloja. Yhtiön omistajiin kuuluu mm. Freiburgin kaupunki, FESA ja Klimaschutzpartner im Handwerk Regio Freiburg. Energiatoimiston yhteistyökumppaneina ovat energiayhtiöt, kunnat, pankit, kirkot ja teollisuus. Liiketoiminta on keskittynyt rakennusten korjausneuvontaan, energiakatselmuksiin, kampanjoihin, tapahtumiin, julkaisuihin ja kansainvälisiin messuihin. Lisäksi toimisto pitää luentoja ja järjestää ekskursioita. Liikevaihto on noin 1 miljoonaa euroa vuodessa Yhteenvetotaulukko Suomen energiatoimistoista Taulukko 10. Yhteenvetotaulukko toimistoista Suomessa (seuraavalla sivulla).

23 18

24 3. Toimintamalliehdotukset energia- ja ilmastoasiantuntijatoimiston perustamiseksi Kuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyössä perustetaan Kymenlaakson Energiatoimisto, jonka toimintaan kuuluisi asiantuntija-apu sekä tiedotus- ja neuvontapalvelut. Toimiston tehtäväkenttään kuuluisi mm. energiansäästö, energiatehokkuusasiat, uusiutuvat energianlähteet, materiaalitehokkuus ja kestävä kuluttaminen, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, kestävän liikkumisen edistäminen ja ympäristökasvatus. Energiatoimiston avulla lisätään kuntien resursseja kestävään ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvien asioiden edistämisessä ja vahvistetaan kuntien ympäristöjohtamista, lisätään alueen asukkaiden ympäristötietämystä ja edistetään systemaattisesti ekotehokkaan elämän mahdollisuuksia alueella, vahvistetaan uusiutuviin ja ympäristöystävällisiin energialähteisiin ja niiden käyttöön liittyvää tietämystä ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia Kymenlaaksossa, lisätään resursseja erilaisten hankkeiden koordinointiin ja hyödyntämiseen, hyödynnetään alueellista yhteistyötä ja kehitetään verkostoja ympäristöasioiden nopean kehittämisen mahdollistamiseksi, sekä tuetaan maakuntaohjelman mukaisien kestävän kehityksen toimien toteutusta jamaakuntaohjelman mukaista strategiatyötä. 3.1 Toimiston tehtävät Toimiston mahdolliset tehtävät voisivat olla seuraavista kategorioista: 1. Asukasneuvonta 2. Ohjelma- ja strategiatyö 3. Energiatehokkuus ja uusiutuva energia 4. Viestintä ja suhdetoiminta 5. Ympäristökasvatus ja -koulutus 1. Energianeuvontaa kuluttajille antavat Kymenlaaksossa tällä hetkellä esimerkiksi energiayhtiöt. Energiayhtiöitä velvoittaa laki energiamarkkinoilla toimivien yritysten energiatehokkuuspalveluista (1211/2009); jonka mukaan energian loppukäyttäjän tulee saada tietoa energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä. [53] Valtioneuvoston periaatepäätöksessä energiatehokkuudesta ( ) todetaan, että Suomessa tullaan toteuttamaan valtakunnallinen pysyvä kuluttajien energianeuvonnan malli [54]. Energianeuvontaa koordinoimaan nimettiin Suomessa Motiva Oy vuoden 2011 alusta lähtien. Motiva, TEM:n toimeksiannosta, koordinoi ja kehittää kuluttajien energianeuvontaa. Kaksivuotisen energianeuvonnan kehityshankkeen perusteella energianeuvonnan toivotaan keskittyvän maakuntakeskuksiin, joissa tarjotaan maksutonta asukasneuvontaa energiaasioissa. Keskeisessä roolissa on uudenlainen verkottuminen eri toimijoiden kesken (energiayhtiöt, kunnat, kansalaisjärjestöt, paikalliset järjestöt jne.) ja tämän lisäksi neuvonnan olisi hyvä linkittyä myös korjausneuvonnan kehittämiseen, liikkumisen ohjaukseen ja maatilojen energiaohjelmiin. [55] Kuva 11. Asukaneuvonta 19

25 Kuva 12. Ohjelma- ja strategiatyö 2. Toimenpiteiden oikeaksi kohdentamiseksi on tärkeää löytää mittarit, joita seurataan ja joille asetetaan tavoitteet. Kymenlaakson tuore ilmasto- ja energiastrategia tulee jalkauttaa ja sen toimenpiteistä tulee raportoida. Lisäksi kunnat tarvitseva tukea omassa ilmasto- ja energiaohjelmatyösssään. Ilmasto- ja energiaohjelmat pitävät sisällään myös muita aihealueen sopimuksia, joista kuntien tulee raportoida. Kymenlaakson energiaja ilmastoasiantuntijatoimistolla voisi näiden toimenpiteiden tukemisessa olla merkittävä rooli. 3. Ne tahot, jotka ovat solmineet työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen, ovat velvoitettuja raportoimaan ja seuraamaan energiankulutustaan. Kymenlaakson energia- ja ilmastoasiantuntijatoimisto tehtäviin kuuluisi edistää sopimusten suntyä alueella ja tukea niihin liittyvää raportointia. Uusiutuvan energian käytön edistäminen Kymenlaaksossa ja siihen liittyvien hankkeiden tukeminen olisi yksi toimiston tehtävistä. Kuva 13. Energiatehokkuus ja uusiutuva energia 20

26 Kuva 14. Viestintä ja suhdetoiminta. 4. Nykypäivänä viestinnän rooli korostuu entisestään. Suhdetoiminta, verkostoituminen ja viestintä kaikesta toiminnasta on erittäin merkittävässä asemassa, kun tarkastellaan sitä, kuinka ihmisten käyttäytyminen saadaan muuttumaan. Päällekkäistä toimintaa tulisi välttää - päinvastoin meidän tulisi Kymenlaaksossa pyrkiä hyödyntämään entistä paremmin synergiaa muista hankkeista ja organisaatioista. Tässä Kymenlaakson energia- ja ilmastoasiantuntijatoimistolla on tärkeä edelläkävijän rooli. 5. Uusi jätelaki ja siihen liittyvät muut lait vahvistettiin Lait julkaistiin kesäkuun aikana Suomen säädöskokoelmassa numeroilla /2011. Lait tulevat voimaan Uudessa jätelaissa kunnan vastuulla ei ole enää antaa jäteneuvontaa muista kuin yhdyskuntajätteistä (93 1. mom.). Laki kuitenkin velvoittaa ELYkeskuksia huolehtimaan siitä, että elinkeinotoiminnassa syntyvien jätteiden tuottajilla tulisi olla riittävästi tietoa mahdollisuuksistaan kehittää tuotantoaan tai tuotettaan siten, että jätteen määrä ja haitallisuus vähenevät. Tätä perustellaan sillä, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 3 :n 2 momentin mukaan keskusten tehtävänä on muun muassa tuottaa ja jakaa ympäristöä koskevaa tietoa sekä parantaa ympäristötietoutta [56]. Halutessaan Kaakkois-Suomen ELY-keskus voisi tämän velvoitteen täyttää tekemällä yhteistyötä Kymenlaakson energia- ja ilmastoasiantuntijatoimiston kanssa. Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia valmistuu vuoden 2012 aikana. Strategiassa on tavoitteita ja tehtäviä, joita toimisto voi tarvittaessa koordinoida ja jalkauttaa yhteistyössä alueen ympäristökasvattajien ja luontokoulujen kanssa. Kuva 15 (vasemmalla). Ympäristökasvatus ja -koulutus 21

27 3.2 Kolme toimiston toteutusvaihtoehtoa Useasta eri toimistomallivaihtoehdosta tässä raportissa tarkastellaan kolmea eri vaihtoehtoa, jotka ovat: energia- ja ilmastoasiantuntijatoimisto osana kuntaorganisaatiota, osakeyhtiömuotoinen toimisto ja yhdistysmuotoinen toimisto Vaihtoehto A: Osana kuntaorganisaatiota Tässä vaihtoehdossa ilmasto- ja energianeuvonnan asiantuntijapalvelut toteutetaan osana kunnan omaa organisaatiota. Toimintatavasta on esimerkki Oulusta, jossa energianeuvojat toimivat vahvasti rakennusvalvonnan piirissä ja kokemukset ovat toistaiseksi olleet positiivisia. Toinen esimerkki on Helsingin kaupungin oma yksikkö. Heidän palvelunsa keskittyvät kaupungin omien kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen, mutta yksikkö koordinoi myös kaupungin kestävän energiankäytön toimenpideohjelmaa, eli vastaa energiansäästön käytännön työn koordinoinnista ja toteuttamisesta koko kaupungissa (Energiansäästöneuvottelutoimikunta, 2010) [58]. Kolmas esimerkki tästä toimistomallista on Turun VALONIA, joka toimii itsenäisenä projektiorganisaationa hallinnollisesti Turun kaupungin alaisuudessa [59]. että kuntalaisille paikan keskusteluille energia- ja ilmastoasioiden äärellä. Toimintaa ohjaisi johtoryhmä, joka koostuisi alueen kuntien, yritysten ja oppilaitosten edustajista. Rahoitus toiminnalle muodostuisi kuntien perusrahoituksesta, joka olisi esimerkiksi asukasperustainen (esim. 80 snt./asukas). Loput rahoituksesta muodostuisi myytävistä sopimuspohjaisista palveluista yrityksille ja muille yhteistyökumppaneille sekä kansallisesta että kansainvälisestä hankerahasta. Vuosiliikevaihto olisi n euroa. Yksi kuntien liiketoiminnan organisointimuoto on liikelaitosmalli. Kunnan liikelaitosmallin mukainen liikelaitos on kirjanpidollisesti eriytetty yksikkö, jolle kunnan tai kuntayhtymän valtuusto on antanut kunnan muita toimintayksiköitä itsenäisemmän aseman kunnan talousarviossa. Kunnan liikelaitos on osa kunnan hallintoa ja taloutta, ei erillinen oikeushenkilö eikä itsenäinen kirjanpitovelvollinen. Taulukossa 11. vaihtoehto A:n hyödyt ja haasteet. Edellä mainittujen esimerkkien yhteinen tekijä on yksi suuri kaupunki, jonne toiminnan sijoittuminen fyysisesti on luontevaa. Haasteena Kymenlaaksossa on tämän mallin soveltaminen niin, että se palvelisi mahdollisimman hyvin kaikkia Kymenlaakson kuntia. Keskusteluissa on vahvasti tullut ilmi isoimpien kaupunkien tarve ja halu toteuttaa toiminta juuri omassa kaupungissaan. Toimiva toteutustapa voisikin olla sellainen, jossa energiatoimiston asiantuntijoita olisi kolme: yksi Kouvolassa, Kotkassa ja Haminassa. Kouvolan asiantuntijalle kuuluisi työalueeseen koko Pohjois-Kymenlaakso, Kotkan asiantuntijalle kuuluisi Pyhtää ja Haminan asiantuntija ottaisi Miehikkälän ja Virolahden omaan työalueeseensa. Kukin asiantuntija istuisi fyysisesti oman isäntäkaupunkinsa organisaatiossa kolmena päivänä viikossa ja kaksi päivää Energiatoimistolla. Näistä kahdesta Energiatoimistopäivästä toinen (esimerkiksi keskiviikko) olisi päivä, jolloin kaikki asiantuntijat olisivat paikalla. Tämä päivä toimisi ns. ajatushautomopäivänä, jolloin tiimi kävisi lävitse kuluneen viikon tapahtumat kussakin kunnassa ja suunnittelisi yhdessä kuinka seuraava viikko rakentuu. Parhaimmillaan tiimi saa aikaan innovatiivisia ratkaisuja, jotka jalkautetaan nopeasti koko Kymenlaakson käyttöön. Kolmen asiantuntijan lisäksi organisaatio tarvitsee henkilöt pyörittämään hallintoa ja viestintää. Lisäksi tilat tulisi löytyä myös mahdollisille muille asiantuntijoille, joiden sijoittuminen toimistoon olisi luontevaa (kuten ekotukikoordinaattoreille, rakennusvalvonnan energianeuvojille, luontokoulujen toiminnanjohtajille jne ). Ehdotettu malli ei suuresti poikkea EkoKymenlaakso-projektin tämän hetkisestä toimintatavasta. Parannuksena on yhteinen toimisto, joka tarjoaa sekä henkilökunnalle 22 Toiminnan organisointi silloin kun toimisto toimii osana kuntien omaa organisaatiota: Omistajat: Johtaminen: Rahoitus: Isäntäkunnan alaisuudessa Työtä ohjaa ohjausryhmä, jossa on mukana edustajat kunnista ja yrityksistä Mukana olevat kunnat maksavat vuotuisen, kunnan asukalukuun suhteutetun, osallistumismaksun. Lisäksi hankerahoitus ja ministeriön rahoitusta.

28 3.1.2 Vaihtoehto B: Osakeyhtiö (Oy) Vaihtoehdossa B muodostetaan voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Voittoa tavoittelematon osakeyhtiö tulouttaa mahdollisen positiivisen tuloksen oman toimintansa kehittämiseen. Tämän kaltainen osakeyhtiö ei jaa omistajilleen osinkoja. Tällaisia energiatoimistoja Suomessa ovat mm. Tampereen Ekokumppanit Oy, Jyväskylän Benet Oy ja Lapuan Thermopolis Oy. Satakunnan Energiatoimisto on esimerkki toimistosta joka toimii alueellisen elinkeinoyhtiön alla [60]. Taulukossa 12. vaihtoehto B:n hyödyt ja haasteet. Osakeyhtiössä toiminnasta vastaa toimitusjohtaja. Osakkaiden osuuksien mukaisesti kunnat ja yhteistyökumppanit päättäisivät hallituksen kokoonpanon ja yhtiön strategiset linjaukset yhtiökokouksessa. Osakkaan äänioikeus riippuu hänen omistamiensa osakkeiden määrästä. Toiminnan tasapuolisuuden voisi turvata ns. palvelusopimuksella, jossa määritellään tarkasti mihin kukin osapuoli sitoutuu. Sopimus voisi olla esimerkiksi kolmen vuoden mittainen kerrallaan. Toiminnan organisointi silloin, kun toimisto toimii A) tytäryhtiönä B) itsenäisenä osakeyhtiönä: Omistajat: Johtaminen: Rahoitus: A) Omistajana julkisorganisaatio (esim. elinkeinoyhtiö) B) Itsenäisen yhtiön osakkaat A) Omistaja vastaa hallinnollisesta johtamisesta ja kutsuu kokoon ohjausryhmän B) Omistajien muodostama hallitus, toimitusjohtaja Mukana olevat kunnat maksavat vuotuisen, kunnan asukalukuun suhteutetun, osallistumismaksun joka toimii toimiston perusrahoituksena. Lisäksi toimisto hakee EU:n projektirahoitusta ja saa tu loja ulkopuolisista toimeksiannoista. 23

29 3.1.3 Vaihtoehto C: Yhdistys Taulukossa 13. vaihtoehto C:n hyödyt ja haasteet. Suomeen on rantautunut uusi trendi ja tapa tuottaa uusia innovaatioita eräänlaisen ajatushautomon avulla. Tämä poikkeaa vanhastaan totutusta tavasta työskennellä ja viedä liikeideaa eteenpäin siten, että ajatushautomossa on joukko eri alan osaajia jotka pohtivat yhdessä ajatusta/ongelmaa mahdollisimman monelta kannalta. Wikipediassa ajatushautomoa kuvataan seuraavasti: Ajatushautomo, joskus myös ajatusmylly, (engl. think tank) on tutkimuslaitos tai muu organisaatio, joka kehittää ideoita ja ehdotuksia poliittisten, taloudellisten tai sotilaallisten kysymysten ratkaisemiseksi. Ajatusmyllyt koostuvat yleensä korkean tason tutkimukselle omistautuneista yksilöistä, jotka hyödyntävät tiiviistä yhteistyöstä koituvia synergiaetuja. Think tankit ovat tulleet Eurooppaan Yhdysvalloista. Maailman suurimmissa think tankeissa voi olla satoja työntekijöitä; suomalaisissa keskimäärin pari kappaletta. [61] Demos Helsinki on esimerkki yhdistysmuotoisesta ajatushautomosta. Julkisuus ja keskustelun herättäminen ovat ajatushautomotyön peruspilareita. Demos Helsingin toiminnan ytimessä on laaja-alainen ja korkeatasoinen tutkimus. Tutkimuksesta syntyy skenaarioita, toimintaehdotuksia ja kokeiluja. Demos Helsingin tutkimuksen keskeiset teemat ovat: hyvinvointi, tulevaisuuden kaupungit ja vähähiilinen yhteiskunta. Demos Helsinki toimii yhteistyössä uusiutumishaluisten yritysten, järjestöjen sekä julkisen sektorin organisaatioiden kanssa. [62] Toiminnan organisointi silloin, kun toimisto toimii yhdistysmuotoisena: 3.2 Yhteistyöselvitys Etelä-Karjalan kanssa Omistajat: Johtaminen: Rahoitus: Ei varsinaista omistajaa Yhdistyksen itsensä nimeämä hallitus ja/ tai valtuusto, puheenjohtaja Alkupääoma kartutetaan jäsenten liittymismaksuilla. Perusrahoitus koostuu vuosittaisista jäsenmaksuista. Lisäksi toimisto hakee kansallista ja kansainvälistä projektirahoitusta. Yhteistyöselvitys Etelä-Karjalan kanssa käynnistyi vuoden 2011 lopulla Etelä-Karjalan liiton kanssa. Selvitystä yhteistyömahdollisuuksista jatketaan. 24

30 4. Mikä on EkoKymenlaakso - nyt ja tulevaisuudessa EkoKymenlaakso-projekti on perustettu toteuttamaan maakunnan yhteistä tavoitetta nousta ekotehokkuuden huipulle. Pääosin EAKR-rahoitteinen projekti alkoi Projektin rahoitushakemuksen valmistelu tehtiin Kymenlaakson Liiton rahoittaman EkoKotka liikkeelle -hankkeen toimenpiteenä Projektia hallinnoi Kotkan kaupunki. Kokonaiskustannukset Eko- Kymenlaakso-projektissa ovat yhteensä 1,1 milj.euroa, josta EAKR-tuki kattaa 70 % ja loput 30 % on kuntien ja yhteistyökumppanien rahoittamaa. Projektin pituus on kolme vuotta ( ). Projektihenkilöstö: Projektipäällikkö Etelä-Kymenlaakso, DI Pia Outinen (proj.johto) Projektipäällikkö Pohjois-Kymenlaakso, FM Anna-Riikka Karhunen Projektipäällikkö, energiatoimiston perustaminen, FM Annika Aalto-Partanen Projektikoordinaattori, hallinto ja viestintä, Tradenomi Tarja Javanainen EkoKymenlaakso-projektin tavoitteet: 1. Tukea ja koordinoida Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista alueen asukkaiden ja toimijoiden ympäristötietämystä ja edistää ekotehokkaan 2.Lisätä elämän mahdollisuuksia alueella yhteistyöllä ja verkostojen avulla lisää edellytyksiä ympäristöliiketoiminnan kasvulle puhtaan teknologian, energiansäästön, 3.luoda uusiutuvan ja ympäristöystävällisemmän energian ja ekotehokkaan rakentamisen markkinoilla tavoitteiden mukaiset resurssit, korkeatasoisen osaamisen ja toiminnan jatkuvuuden perustamalla Kymenlaaksoon e- 4.Varmistaa toimiston, joka tulee toimimaan alueen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksena mukana luomassa tukevaa pohjaa alueen mahdollisuuksille nousta ekotehokkuuden 5.Olla huipulle EkoKymenlaakso-projektin yhteistyökumppaneita ovat Kymenlaakson liitto, Kotkan kaupunki, Kouvolan kaupunki, Haminan kaupunki, Iitin, Pyhtään, Virolahden ja Miehikkälän kunnat. Lisäksi Kotkan Energia Oy, Haminan Energia Oy, Gasum Oy, Kymen Vesi Oy, Kouvolan Vesi, Kymenlaakson Jäte Oy, Kymenlaakson sähkö Oy, KSS Energia Oy, Cursor Oy, Kinno Oy ja Kymenlaakson AMK. EkoKymenlaakso projektin ohjausryhmä koostuu seuraavista henkilöistä: Pekka Sihvonen, pj, Kotkan Energia Oy Ari Pietarinen, varapj, Kymenlaakson liitto Antti Puhalainen, Ely-keskus Jukka Timperi, Ely-keskus Hannu Tuittu, Kotkan kaupunki Hannu Friman, Kouvolan kaupunki Eeva Linkola, Kotkan kaupunki Heikki Kantola, Iitin kunta Tapio Glumoff, Haminan kaupunki Osmo Havuaho, Virolahden kunta Kimmo Tyni, Haminan Energia Oy Markku Tommiska, KSS Energia Oy Tapani Eskola, Kymen Vesi Oy Anne Sironen, Kymenlaakson Jäte Oy Risto Lukkarinen, Gasum Oy Arja Sinkko, Kymenlaakson AMK Suvi Holm, Ekokumppanit Oy, Tampere Jari Viinanen, Helsingin kaupunki Varajäsenet: Anne Ahtiainen, Valonia, Turku Matti Erävala, Kotkan kaupunki Markku J. Forss, Miehikkälän kunta Kati Halonen, Kouvolan kaupunki Frank Hering, Kymenlaakson liitto Marja Jallinoja Pirjo Kopra, Pyhtään kunta Timo Kyntäjä, Kouvolan kaupunki Kari Martikainen, Kymenlaakson jäte Oy Heli Ojala, Kotkan kaupunki Seppo Pätynen, Iitin kunta Timo Toikka, Haminan Energia Kirsi Seppälä, Haminan kaupunki Risto Mellas, Kotkan Energia Oy Tommy Mattila Gasum Oy Riitta Leviäkangas, Kymenlaakson AMK Maria Käki, KSS Energia Oy 25

31 4.1 Kymenlaakso maakuntana enemmän eko! Enemmän eko kuvaa yhteistä visiota rakentaa Kymenlaaksosta ekotehokkain maakunta ja erottua positiivisella tavalla muista alueista. Se kannustaa ottamaan vastuuta sekä tulevaisuuden että ympäristön säilymisestä energiaa ja luonnonvaroja säästämällä. Kymijoki on koko alueen sydän ja alueen säilyminen hyvänä elinympäristönä on kaikkien sydämen asia. Ekologisuus luo uskoa tulevaan uusien mahdollisuuksien kautta. Uusien toimialojen lisäksi lähipalveluiden merkitys kasvaa. Kestävä, onnellinen elämä syntyy pienistä arjen valinnoista, yksinkertaisista asioista, läheisistä ihmisistä, hyvinvoinnista. Kymenlaakson strateginen päämäärä on olla Suomen ekotehokkain maakunta. Siihen päästään vahvistamalla kilpailukykyä säilyttämällä ympäristö kestävän kulutuksen ja luonnonvarojen kunnioittamisen keinoin. Kymenlaakson visio vuodelle 2020 on seuraavanlainen: Kymenlaaksoon on syntynyt vahva yhteinen tahtotila kehittää alueen ekotehokkuutta. Asukkaat, kunnat, yritykset ja muut organisaatiot toimivat vastuullisesti, toteuttaen ilmasto- ja energiastrategian tehtäviä omassa toiminnassaan. Metsävaroja, tuulivoimaa ja biokaasua hyödynnetään tehokkaasti. Maakuntaan on luotu alan uusia työpaikkoja ja liiketoimintaa. Kymenlaakso tunnetaan kestävän kehityksen osaaja- ja edelläkävijämaakuntana. 4.2 EkoKymenlaakso-projektin viestinnälliset painopisteet ja kohderyhmät Neljä viestinnällistä kärkeä ovat: 1. EKOTEHOKASTA KILPAILUKYKYÄ 2. TÄRKEIMMÄT ASIAT ELÄMÄSTÄ LÖY- TYVÄT LÄHELTÄ 3. EKOLAAKSO OSAA 4. KESTÄVÄ TULEVAISUUS RAKENNE- TAAN YHDESSÄ [63] Kuva 16. Hankesynergiamahdollisuudet 26

32 5. Johtopäätökset, jatkotoimenpiteet ja pohdinta Kymenlaakso on dynaaminen ja vahva maakunta. Kymenlaakson kunnilla on omat vahvuutensa, jotka ovat nousseet esille energiatoimiston perustamiseen liittyvissä keskusteluissa. Kouvolalla on vahvuus puurakentamisen eteenpäin viemisessä ja tähän liittyvissä innovatiivisissa puuhankkeissa. Myös biokaasun tuotannossa Kouvola on Kymenlaakson kunnista edelläkävijä. Kotkan vahvuus on uusiutuvan energian klusterissa, eritoten tuuli- ja bioenergian saralla. Haminalla on vahva kemianteollisuus, Googlen palvelinkeskus ja WinWindin tehdas tuottamassa työpaikkoja tuulienergian parissa. Koska Pohjois-Kymenlaakson Kouvola on suuri kaupunki, josta asukkaalle löytyvät kaikki tarpeellinen, on mahdollista ettei kouvolalainen koskaan käy eteläisen Kymenlaakson kaupungeissa, tai päinvastoin. Yleisesti on tiedossa, että mitä enemmän tehdään yhteistyötä sitä parempiin tuloksiin päästään. Tämä ajatus on taustalla EkoKymenlaakso-projektissa ja projektin jatkon antavassa energiatoimistossakin. Tavoitteena on, että kaikki Kymenlaakson seitsemän kuntaa ovat mukana toimiston perustamisessa. Kymenlaakson ns. kaksinapaisuus asettaa suurimman haasteen energia- ja ilmastoasiantuntijatoimiston perustamiselle - ainakin silloin kun toimistosta halutaan asukkaita palveleva informaatiokeskus. Tämän takia yksi toimisto ei riitä palvelemaan koko maakunnan asukkaita, vaan toimintaa jossain muodossa tarvitaan sekä etelään että pohjoiseen. Energiatoimiston fyysinen sijainti on paljon keskusteltu aihe. Tässä raportissa ei sijaintikysymystä ratkaista, mutta tuodaan esille keskusteluissa syntyneitä sijoituspaikkaehdotuksia. Sellaisia ovat olleet mm: Kotkan Energian hyötyvoimalaitoksen kiinteistö, Kotkan kauppakeskus Pasaati, Kotkan kaupungin matkailutoimisto kaupungintalon alakerrassa, Kotkan kantasataman Ankkuri-rakennus, Kotkan Datariina, Kouvolan Hansakeskus, KSAO:n Biosampo-hankkeen yhteydessä Anjalankoskella ja Haminan keskusta. Muita keskusteluissa esiin tulleita ehdotuksia Energiatoimiston perustamiselle olivat mm. maakuntaliiton alaisuus (Kymenlaakson liitto) ja Kymenlaakson Jäte Oy:n alaisuus. Molemmissa ehdotuksissa huomattava hyöty on se, että omistajapohja kattaa jo valmiiksi lähes koko Kymenlaakson. Maakuntaliiton alla on tällä hetkellä Kymenlaakson kesäyliopisto. Maakuntaliiton status on arvostettu ja puolueeton asiantuntijaorganisaatio, joka tämän puolesta sopisi hyvin yhteen energia- ja ilmastoasiantuntijatoimiston vision kanssa. Kymenlaakson Jäte Oy tekee jo nyt paljon töitä materiaalitehokkuuden ja jätteen vähentämisen suhteen maakunnassa. Toimisto yhtiön alla olisi helppo toteuttaa ja rahoitus voisi olla esimerkiksi jäteastiaperusteinen. Tässä saattaa kuitenkin olla ongelmana toimiston leimautuminen yhden yhtiön toimijaksi, eikä täten toteuttaisi puolueettoman asiantuntijan roolia. Vuonna 2012 toimiston perustamissuunnittelua jatketaan EkoKymenlaakso-projektin tehtävänä: selvitetään toimiston tehtävät, perustajat sekä toimintamuoto. Suuntaa Energiatoimiston perustamiselle saatiin Eko- Kymenlaakso-projektin ohjausryhmän kokouksessa Ohjausryhmälle esiteltiin projektin saavutettuja tuloksia ja jatkosuunnitelmia. Energiatoimiston osalta esiteltiin perustamisen etenemistä. Tämän tiimoilta on käyty tapaamassa avainhenkilöitä, joilta on kartoitettu tarpeita ja toiveita toimiston suhteen. Toimiston perustamista on kaiken kaikkiaan esitelty vuoden 2011 aikana 336 henkilölle. Ohjausryhmän kokouksessa suoritettiin suuntaa antava äänestys toimistomuotovaihtoehdoista, jotka olivat näissä edellä mainituissa keskusteluissa nousseet esille. Äänestysvaihtoehdot olivat: A. Energiatoimisto elinkeinoyhtiöiden alaiseksi tytäryhtiöksi tai itsenäiseksi osakeyhtiöksi B. Energiatoimisto Kymenlaakson (ja E-Karjalan) liiton alaiseksi C. Energiatoimisto osaksi kaupunkien organisaatiota D. Energiatoimisto perustetaan yhdistysmuotoisena E. Energiatoimisto Kymenlaakson Jätteen yhteyteen Anjalankoskelle F. Energiatoimisto AMK:n (ja LUT:n) yhteyteen Ennen äänestystä ohjausryhmän kokouksessa käytiin lävitse seikkoja, jotka ovat muiden energiatoimistojen osalta nousseet esille, joko toiminnan haasteina tai hyötyinä (Taulukko 17.). Äänestyksessä eniten kannatusta sai vaihtoehto A (e-nergiayhtiö elinkeinoyhtiöiden alaiseksi tytäryhtiöksi tai itsenäiseksi osakeyhtiöksi). *** Jotta voisimme säilyttää maapallomme tuleville sukupolville, kuitenkin niin, että hyvinvointimme ei siitä kärsi, tulee meidän elää kestävällä tavalla. Nykyteknologialla ja toimintatapojen muutoksella se on mahdollista. Meidän tulee nostaa esiin alueemme ainutlaatuista saaristoa, luonnontilaisia puroja, harvinaisia tulvametsiä ja Kymijokea, sillä kaikesta tästä me voimme ylpeillä kansainvälisellä tasolla. Muiden muassa rapakivikalliot ovat Kymenlaakson erikoisuus, joiden vaalimisella Suomella on erityinen vastuu [64]. Luonto- ja lähiruokamatkailu on kasvamassa voimakkaasti. Jo nyt monet (mm. amerikkalaiset) matkustavat maapallon toiselle puolelle vain löytääkseen paikan, joka on luonnontilassa ja hiljainen. Kymenlaakson energia- ja ilmastoasiantuntijatoimisto palvelisi ajankohtaisen tiedon antajana ja uusien toimintatapojen lanseeraajana. Sitoutumaton toimisto nostaisi maakunnan tuoreet onnistumiset koko Suomen kartalle ja toimisi täten yhteisenä voimavarana ja äänitorvena. Kymenlaaksossa saadaan paljon hyviä kestävän kehityksen mukaisia tekoja aikaiseksi, mutta niistä voitaisiin tiedottaa näyttävämmin. 27

33 Taulukko 17. Eri toimistototeutusvaihtoehtojen vertailua. Kymenlaaksossa voidaan nostaa esiin mm. seuraavia saavutuksia: Miehikkälän keskustan kaukolämpö tuotetaan 100 % uusiutuvalla energialla, Kotkassa on toteutettu rakentajien energianeuvonta - hanke, Haminassa on suunniteltu uuden Tervasaaren asuinalueen lämmitysenergian talteenottoa merenpohjasta, ja suunnitteilla on neljän uuden 3 MW:n voimalan rakentaminen Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia on hyväksytty Tuulivoimaloiden terästornitehdas sijoittumassa Kotka- Hamina -seudulle Nämä esimerkit kuvastavat osaltaan myös sitä, kuinka elinkeinoelämä monipuolistuu ja halutessamme voimme nostaa sen Kymenlaakson mahdollisuudeksi! Kouvolassa avattiin biokaasulaitos ja suunnitellaan jo uuden rakentamista, Virolahdelle suunnitellaan biokaasulaitosta, Kotkassa ja Haminassa vaihdetaan kaupungin valaisimien polttimot energiansäästölamppuihin sitä mukaan kun entiset palavat loppuun Kymijoen ravintopalvelussa punnitaan syömättä jäänyt ruoka, ja näin pyritään minimoimaan biojätteen määrää Kotkaan on tulossa tuulivoimaloiden terästornitehdas Haminassa on tällä hetkellä 5 kpl 3 MW:n tuulivoimalaa 28

34 Lähteet [1] Kansainvälinen ilmastopolitiikka. Tiedot poimittu lähteestä: kansainvalinen_ilmastopolitiikka.html. Haettu [2] The Bali Road map s The Bali Road Map, Key Issues Under Negotiation. UNDP Environment & Energy Group. 8/2008. [3] Ilmastonmuutosta koskevan yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirja. Valtion sopimukset 13/2005. [4] Suomen kasvihuonekaasupäästöt , Tilastokeskus, Katsauksia 2011/1, Ympäristö ja luonnonvarat. s. 8 ja 10. [5] Monitoring Mechanism, päätös 280/2004. Decision No 280/2004/EC of The European Parliament and of The Council of 11 February 2004 concerning a mechanism for monitoring Community greenhouse gas emissions and for implementing the Kyoto Protocol. [6] Komission tiedonanto, Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Kestävän kehityksen valtavirtaistaminen EU:n politiikoissa: Euroopan unionin kestävän kehityksen strategian tarkastelu vuonna s. 2. [7] Durbanin ilmastokokouksen loputulos. Ympäristöministeriön tiedote [8] Kaksi kertaa 20 vuonna Ilmastonmuutostoimet mahdollisuus Euroopalle. Komission tiedonanto Euroopan Parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle [9] Proposal for a directive of the European Parliament and of the Council on energy efficiency and repealing Directives 2004/8/EC and 2006/32/EC [10] Valtioneuvoston periaatepäätös energiatehokkuustoimenpiteistä [11] Ajankohtaiskatsaus kansainväliseen ja kansalliseen ilmastopolitiikkaan, Jaakko Ojala, Ympäristöministeriö. Esitysmateriaali, [12] Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia Tehtävä Kymenlaaksolle. Kymenlaakson liitto [13] Kymenlaakson maakuntaohjelma Kymenlaakson liitto. [14] Ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumisen mittaaminen. Ilmastoindikaattoreiden seurantaraportti Kotkan kaupunki. Jallinoja, Marja [15] Kouvolan kaupunkistrategia. Kouvolan kaupunki [16] Ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumisen mittaaminen. Ilmastoindikaattorit. Tulosraportti. Kouvola. Jallinoja, Marja [17] Haminan kaupunki strategia Haminan kaupunki [18] Ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumisen mittaaminen. Ilmastoindikaattorit. Tulosraportti. Hamina. Jallinoja, Marja [19] Pyhtään kuntastrategia Pyhtään kunta. [20] Ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumisen mittaaminen. Ilmastoindikaattorit. Tulosraportti. Pyhtää. Jallinoja, Marja [21] Suullinen tiedonanto, Iitin kunnanjohtaja Pentti Toivanen [22] Siemens Oy. Energiatakuuprojektit. Tiedot poimittu lähteestä: energia_ja_ymparistoratkaisut/energiatakuuprojektit.htm. Haettu [23] Ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumisen mittaaminen. Ilmastoindikaattorit. Tulosraportti. Iitti. Jallinoja, Marja [24] Virolahden kunnanvaltuuston pöytäkirja [25] Ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumisen mittaaminen. Ilmastoindikaattorit. Tulosraportti. Virolahti. Jallinoja, Marja [26] Suullinen tiedonanto. Miehikkälän kunnanjohtaja Markku J. Forss [27] Ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumisen mittaaminen. Ilmastoindikaattorit. Tulosraportti. Miehikkälä. Jallinoja, Marja [28] Taustatietoa Energiatoimistoista. Motiva Oy. Tiedot poimittu lähteestä: Haettu [29] Ajankohtaista tietoa Ilmastoinfosta. Sähköpostiviesti. Sally Londesborough Myös Mika Hakosalo. Suullinen tiedonanto [30] Suullinen tiedonanto. Johtava energia-asiantuntija Anne Ahtiainen [31] Energia- ja ilmastoneuvonnan organisointi Päijät-Hämeessä - neljä ehdotusta toimintamalliksi Salminen, Hurskainen ja Kostia. s. 23. [32] Suullinen tiedonanto. Lauri Penttinen [33] Energia- ja ilmastoneuvonnan organisointi Päijät-Hämeessä - neljä ehdotusta toimintamalliksi Salminen, Hurskainen ja Kostia. s [34] Suullinen tiedonanto. Toiminnanjohtaja Suvi Holm, Ekokumppanit Oy [35] Energia- ja ilmastoneuvonnan organisointi Päijät-Hämeessä - neljä ehdotusta toimintamalliksi Salminen, Hurskainen ja Kostia. s [36] Suullinen tiedonanto. Thermopolis Oy, toiminnanjohtaja Hannu Mars [37] Thermopolis Oy:n osakkaat. Tiedot poimittu lähteestä: Haettu 29

35 [38] Energia- ja ilmastoneuvonnan organisointi Päijät-Hämeessä - neljä ehdotusta toimintamalliksi Salminen, Hurskainen ja Kostia. s. 18. [39] Suullinen tiedonanto. Satakunnan energiatoimiston projektijohtaja Esa Merivalli [40] Satakunnan energiatoimisto, Tiedot poimittu lähteestä: Haettu [41] nergia- ja ilmastoneuvonnan organisointi Päijät-Hämeessä - neljä ehdotusta toimintamalliksi Salminen, Hurskainen ja Kostia. s [42] Suullinen tiedonanto. Etelä-Savon energiatoimiston toimistopäällikkö Dick Blom [43] Suullinen tiedonanto. Ulla Soitinaho. HKR-rakennuttajat. Helsingin energiatoimisto [44] Energia- ja ilmastoneuvonnan organisointi Päijät-Hämeessä - neljä ehdotusta toimintamalliksi Salminen, Hurskainen ja Kostia. s. 20. [45] Energia- ja ilmastoneuvonnan organisointi Päijät-Hämeessä - neljä ehdotusta toimintamalliksi Salminen, Hurskainen ja Kostia. s. 24 [46] Suullinen tiedonanto. Matti Keränen, Metla [47] Energiatoimistossa opastetaan järkevään kulutukseen. Hämeen ammattikorkeakoulu. Tiedote julkaistu Tiedot poimittu: hamk%252efi%252fportal%252fpage%252fportal%252fhamk%252fuutiskirje%255f2010. Haettu [48] Suullinen tiedonanto. Lauri Kaivosoja. BioPoint [49] Suullinen tiedonanto ja esitysmateriaali. Erik Freudenthal, Hammarby Sjöstad, Sverige [50] Suullinen tiedonanto ja esitysmateriaali. Göteborgin kaupunki ja Göterborg Energi. Göteborg Älvrummet, Sverige [51] Energieagentur, Freiburg. Suullinen tiedonanto ja esitysmateriaali. Thomas Bauer [52] Öko-Institut, Freiburg. Suullinen tiedonanto. Romy Klupsch [53] Laki energiatehokkuuspalveluista 1211/ [54] Valtioneuvoston periaatepäätös energiatehokkuustoimenpiteistä [55] Motivan tiedote, päivitetty Haettu [56] Jätealan lainsäädännön kokonaisuudistus. Valtion ympäristöhallinto. tid=399285&lan=fi. Päivitetty [57] Energianeuvonnan järjestäminen Suomessa. Sitran selvityksiä 7/2009. s. 19. [58] Helsingin Energiatoimisto. Motiva Oy. Tiedot poimittu lähteestä: Päivitetty [59] Varsinais-Suomen Energiatoimisto. Motiva Oy. Tiedot poimittu lähteestä: Päivitetty [60] Tautatietoa Energiatoimistoista. Motiva Oy. Tiedot poimittu lähteestä: Haettu [61] Ajatushautomo. Wikipedia. Tiedot poimittu lähteestä: Haettu [62] Demos Helsinki. Tiedot poimikttu lähteestä: Haettu [63] Kymenlaakso, enemmän eko. EkoKymenlaakson viestintästrategia. Helena Raulos Arvo2 Oy ja Sari Olsio Evida Oy [64] Kymenlaakson arvokkaat luontotyypit. Suomen ympäristökeskus. Tiedot poimittu lähteestä: Haettu

36 EkoKymenlaakso-projekti Kotkan kaupunki Kustaankatu 2/PL KOTKA Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto

e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1

e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1 e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1 energiatoimisto perustettu henkilöstö toiminnan organisointi liikevaihto, kulurakenne rahoituksen lähteet palveluita kohderyhmät Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto Thermopolis

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoasiantuntijatoimiston perustaminen Kymenlaaksoon

Energia- ja ilmastoasiantuntijatoimiston perustaminen Kymenlaaksoon Energia- ja ilmastoasiantuntijatoimiston perustaminen Kymenlaaksoon - selvitys toimiston toteutusmalleista Annika Aalto-Partanen Rahoitus: 70 % EAKR-rahoitus, Kaakkois-Suomen ELY-keskus. 30 % Kymenlaakson

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä. 10.5.2012, Lahti Pia Outinen

EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä. 10.5.2012, Lahti Pia Outinen EkoKymenlaakso - ekotehokkuus lisääntyy yhteistyössä, Lahti Pia Outinen Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Energiatehokkuus ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, uusiutuvat energiat ja

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tulosten yhteenveto. 19.9.2011 Marja Jallinoja

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tulosten yhteenveto. 19.9.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tulosten yhteenveto 19.9.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Rakennusten lämmitys ja lämmönkulutus Uusien rakennusten lämmitysmuotojakauma Kaukolämmitettyjen rakennusten

Lisätiedot

EkoKymenlaakso-projektin ohjausryhmän 1. kokous 8.12.2010

EkoKymenlaakso-projektin ohjausryhmän 1. kokous 8.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin ohjausryhmän 1. kokous 8.12.2010 Ohjausryhmän kokous 8.12.2010 1 Ohjausryhmän ja projektihenkilöiden esittely (10.00) 2 Ohjausryhmän nimeämisen läpikäynti ja tehtävät (10.15) -Antti

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Kuluttajien energianeuvonta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat saavat luotettavaa tietoa

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Alueellinen neuvonta 22.5.2012

Alueellinen neuvonta 22.5.2012 Alueellinen neuvonta 22.5.2012 Alueellinen energianeuvonta Alueellinen energianeuvonta käynnistyy Sopimus tehty 10 organisaation kanssa Rovaniemen ja Kajaanin kanssa neuvottelut kesken Helsinki ja pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kymenlaakson energianeuvonta

Kymenlaakson energianeuvonta Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Tausta Pilotti Kotkassa 2011 TEM:n tuella Koko Kymenlaakson kattava Energianeuvonta

Lisätiedot

Think global act local

Think global act local Think global act local 1 Toiminta-ajatus Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan edistäminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen Palveluiden ja hankkeiden tuottaminen ympäristötietoisuuden

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015

Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015 Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa Ympäristötutkimus ja Satakunta verkostoitumistapaaminen 13.10.2015 Esa Merivalli Hanke lyhyesti Kuntien ja pk-yritysten hiilineutraalien toimintojen ja palveluiden

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Vierumäki 23.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Toimenpiteet elo-joulukuu 2010 08.12.2010

Toimenpiteet elo-joulukuu 2010 08.12.2010 Toimenpiteet elo-joulukuu 2010 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti TP1: Kuntien ymp.johtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan energian käytön edistäminen

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä Eurooppalaiset ja valtakunnalliset energiatehokkuustavoitteet, kuinka yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa vähähiilisin ja energiatehokkain ratkaisuin? Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016,

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012 Kaupunginvaltuusto 60 17.09.2012 Kaupunginhallitus 309 08.10.2012 Tekninen lautakunta 18 06.02.2013 Kaupunginhallitus 81 04.03.2013 Kaupunginvaltuusto 44 18.03.2013 Tekninen lautakunta 20 18.02.2015 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA työpaja 18.10.2011 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta-yksikkö T A M P E R E E N K A U P U N K I Rautalankamalli:

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoneuvonnan organisointi Päijät-Hämeessä neljä ehdotusta toimintamalliksi

Energia- ja ilmastoneuvonnan organisointi Päijät-Hämeessä neljä ehdotusta toimintamalliksi Janne Salminen, Lassi Hurskainen ja Silja Kostia Energia- ja ilmastoneuvonnan organisointi Päijät-Hämeessä neljä ehdotusta toimintamalliksi Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu, sarja C, Artikkelikokoelmat,

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonta 2010-2011. Kestävän yhdyskunnan ratkaisut 13.9.2010, RIL Päivi Laitila, Motiva Oy

Kuluttajien energianeuvonta 2010-2011. Kestävän yhdyskunnan ratkaisut 13.9.2010, RIL Päivi Laitila, Motiva Oy Kuluttajien energianeuvonta 2010-2011 Kestävän yhdyskunnan ratkaisut 13.9.2010, RIL Päivi Laitila, Motiva Oy Lähtökohtia kuluttajaneuvonnan kehittämiseen Ilmastopolitiikka Ilmastonmuutosta hillittävä kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Katsaus kuluttajien energianeuvontaan Liikkujan viikon ja Liikkumisen ohjauksen ohjelman verkottumistilaisuus 16.3.2011, Turku Irmeli Mikkonen,

Katsaus kuluttajien energianeuvontaan Liikkujan viikon ja Liikkumisen ohjauksen ohjelman verkottumistilaisuus 16.3.2011, Turku Irmeli Mikkonen, Katsaus kuluttajien energianeuvontaan Liikkujan viikon ja Liikkumisen ohjauksen ohjelman verkottumistilaisuus 16.3.2011, Turku Irmeli Mikkonen, Motiva Oy Lähtökohtia kuluttajien energianeuvonnalle Ilmastopolitiikka

Lisätiedot

Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.11.2012 Päivi Laitila, Motiva Oy

Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.11.2012 Päivi Laitila, Motiva Oy Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.11.2012 Päivi Laitila, Motiva Oy Kuluttajien energianeuvonta Toiminnan tavoite Energiapalveluiden toimenpideohjelma ja neuvonta Lähtökohtia koordinoidulle

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot