Sivistysvaliokunta

Transkriptio

1 Sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuriministeri Neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen HE 229/2016 Hallitusohjelman mukaisesti opintotukea tulee uudistaa ja samalla toteuttaa hallitusohjelman mukaiset opintotukimenojen leikkaukset. Hallituksen opintotukiuudistus perustuu pääosin selvityshenkilö professori Roope Uusitalon ehdotukseen korkeakouluopiskelijalle myönnettävästä nykyistä lainapainotteisemmasta tuesta nykyistä lyhyemmälle ajalle. Uusitalon perusteli ehdotustaan siten, että ei ole näyttöä siitä, että lainapainotteisempi järjestelmä heikentäisi koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoa erilaisista perheistä tulevien opiskelijoiden välillä. Hänen mukaansa nykyinen opintorahapainotteinen järjestelmä ei ole tilastojen mukaan pienentänyt erityisesti opiskelijoiden vanhempien taustaan liittyvien koulutuseroja. Korkeasti koulutettujen lapset ovat edelleen yliedustettuja yliopistoissa. Koulutuksen aikaisen toimeentulon rahoitus lainan muodossa on perusteltua hänen mukaansa myös siksi, että korkeakoulutus takaa paremman työllisyyden ja tulotason. Lyhyemmän opintotukiajan on tarkoitus kustannussäästön lisäksi antaa signaalin, että esimerkiksi viisivuotisen tutkinnon tarkoituksenmukainen suoritusaika on viisi vuotta ja yhteiskunta on valmis tukemaan tutkinnon suorittamista tutkinnon normaalin suoritusajan verran. Uudistuksen sisältö linjattiin tarkemmin kevään kehysriihessä sekä budjettiriihessä. Hallitus toimeenpanee nyt päätöksensä hallituksen esityksellä laeiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d :n muuttamisesta. Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä ja lait on tarkoitettu tulemaan pääosin voimaan 1 päivänä elokuuta Esityksen mukaan korkeakouluopiskelijoiden opintorahan tasot ehdotetaan yhtenäistettäväksi toisen asteen opintorahan tasojen kanssa siten, että opintoraha on enintään 250,28 euroa kuukaudessa. Opiskelijoiden yhdenvertaisuuden parantamiseksi luovutaan vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta opintorahaan itsenäisesti asuvien 18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta. Tämä muutos parantaa merkittävästi toisen asteen opiskelijoiden taloudellisia edellytyksiä opiskella. Korotuksen arvioidaan olevan keskimäärin 34 euroa kuukaudessa nyt tuen piirissä olevilla. Opiskelijan omat tulorajat sidotaan ansiotasoindeksiin ja niitä tarkistetaan kahden vuoden määräajoin vain, jos tulorajat nousevat. Opiskelijan omien tulojen perusteella takaisinperittäväksi määrätyn opintorahan ja asumislisän määrän korotus lasketaan 7,5 prosenttiin. Takaisinperittävän opintotuen korotusta laskettaisiin, mikä helpottaa takaisinperinnän kohteeksi joutuneen opiskelijan taloutta. Opintolainan valtiontakauksen määrää ehdotetaan korotettavaksi 400 eurosta 650 euroon kuukaudessa Suomessa opiskelevalla ja 700 eurosta 800 euroon kuukaudessa ulkomailla opiskelevalla opiskelijalla. Muussa kuin korkeakoulussa opiskelevien alle 18-vuotiaiden takauksen määrää korotettaisiin 260 eurosta 300 euroon. Opintotuki olisi kotimaassa opiskeltaessa yhteensä enintään 900 euroa kuukaudessa ja ulkomailla opiskeltaessa euroa kuukaudessa. Jos opiskelija hyödyntäisi lainatakauksen täysimääräisesti, olisi hänellä aiempaa enemmän varoja käytössään elinkustannusten kattamiseen. Yhteensä opintoraha ja opintolainan valtiontakaus nousisi esityksen mukaan esimerkiksi tai sen jälkeen opintonsa aloittaneella itsenäisesti asuvalla korkeakouluopiskelijalla 22 prosenttia. Toisella asteella vastaavasti nousu olisi 38 prosenttia. Lainan käyttökelpoisuutta ehdotetaan parannettavaksi siten, että maksuhäiriömerkintä ei enää estäisi valtiontakauksen myöntämistä. Lisäksi toisen asteen opiskelija voisi nostaa lukukauden lainan yhdessä erässä, kuten korkeakouluopiskelijakin jo nykyisin voi nostaa. Valtion takaamaan opintolainaan liittyvät turvaelementit kuten opintolainan koron pääomitus opiskeluaikana, pienituloiselle opintovelallisella maksettava korkoavustus, takaussaatavan maksuvapautus vähentävät lainan käyttöön liittyvää riskiä edistäen osaltaan opiskelijoiden taloudellista selviytymistä ja opiskeluedellytyksiä. Korkeakoulututkinnon määräajassa suorittaneille 1

2 myönnettävä opintolainahyvitys kannustaa jatkossakin lainan käyttöön ja ripeään valmistumiseen. Sen ehdot säilyisivät nykytasolla, kuten myös opintolainavähennyksen ehdot. Opintolainavähennykseen ei olisi kuitenkaan enää oikeutta opintolainansaajalla, joka ottaa opiskelupaikan vastaan ensimmäisen vähennykseen oikeuttavan korkeakoulututkinnon suorittamiseksi tai ilmoittautuu kyseisissä opinnoissa ensimmäisen kerran läsnä olevaksi opiskelijaksi 1 päivänä elokuuta 2019 tai sen jälkeen. Kyseessä ovat jo ennen opintolainavähennyksen käyttöönottoa korkeakoulussa tutkinnon suorittaneet, joilla on ennen suoritetun korkeakoulututkinnon jälkeen tukikuukausi jäljellä. Opintolainavähennyksen tarkoituksena on ollut jouduttaa ensimmäisen korkeakoulututkinnon suorittaneiden siirtymistä työmarkkinoille työurien pidentämiseksi. Oikeus vähennyksen poistuisi niiltä opintolainansaajilta, joilla on jo pitkä työura takanaan. Jos opintolainan saaja ei kykene maksamaan lainaansa pankille, valtio maksaa sen pankille takaajana. Takausvastuulaina kuitenkin peritään lainansaajalta takaisin. Pienituloisen ei kuitenkaan tarvitsisi maksaa takaussaatavasta korkoa. Takaussaatavan ja sille kertyneiden korkojen maksamisesta voi saada maksuvapautuksen, jos lainansaaja on pysyvästi työkyvytön tai lainansaajan määräaikainen työkyvyttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta. Esityksen mukaan maksuvapautusten ehtona olevat tulorajat vastaisivat nykyisiä korkoavustuksen tulorajoja. Takaussaatavasta perittävä korko on tällä hetkellä opintotukiasetuksen 26 :n mukaan seitsemän prosenttia eli vastaa korkolain (633/1982) 12 :n mukaista korkoa. Yleinen korkotaso voitaisiin ottaa huomioon alentamalla korkoa esimerkiksi enintään neljään prosenttiin. (säädetään opintotukiasetuksessa). Opiskelijoiden asumisen tukemisen perusteet muuttuvat, koska asumislisän piirissä olevat opiskelijat siirtyvät pääsääntöisesti yleisen asumistuen piiriin. Ulkomailla vuokralla asuvat opiskelijat sekä Suomessa kansanopistossa tai liikunnan koulutuskeskuksessa taikka Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa maksullisella linjalla opiskelevat, oppilaitoksen asuntolassa asuvat opiskelijat jäisivät asumislisän piiriin. Opiskelijoiden asumista ryhdyttäisiin esityksen mukaan tukemaan samanlaisin perustein kuin muiden pienituloisten kansalaisten. Asumistuki kohdentuisi eri tavalla kuin nykyinen asumislisä, jonka vuoksi asumistuen saajia arvioidaan olevan noin 22 prosenttia vähemmän kuin nyt on asumislisän saajia. Asumistukeen siirto olisi kuitenkin suurimmalle osalle opiskelijoista myönteinen, sillä asumistukea voi saada ympäri vuoden ja asumistuessa otetaan huomioon paremmin todellisten asumiskustannusten taso kuin nykyisin asumislisässä. Muutos parantaisi erityisesti yksin asuvien pienituloisten ja korkeita asumismenoja maksavien opiskelijoiden asumistuen tasoa. Asumisen tukea menettäisivät muutoksen yhteydessä erityisesti yhteisössä tai työssäkäyvän puolison kanssa yhteisellä vuokrasopimuksella vuokratussa asunnossa asuvat opiskelijat. Tuen menetys johtuisi yleensä siitä sitä, että ruokakunnan kaikkien jäsenten tulot vaikuttavat asumistukeen. Myös lasta huoltavien asumistuki pienenee, koska opintoraha otettaisiin tulona huomioon asumistuessa. Asumistuki olisi asumislisää monimutkaisempi järjestelmä. Opiskelijat joutuisivat erikseen seuraamaan opintotuen ja asumistuen tulorajoja sekä hallitsemaan muitakin ruokakuntakohtaisesti määräytyvän etuuden myöntämisperusteita. Nykyisen järjestelmän etuna on yksinkertaisuus ja yksilökohtaisuus. Liitteenä on esimerkkilaskelmia siitä kuinka erilaisten opiskelijakotitalouksien kuukausittainen toimeentulo voi muuttua erilailla tulo- ja vuokratasoille. Korkeakouluopintoihin tarkoitettua tukiaikaa ehdotetaan lyhennettäväksi. Kaikkiin korkeakouluopintoihin tarkoitettu tukiaika lyhenee kymmenellä kuukaudella 64 kuukaudesta 54 tukikuukauteen. Tämän lisäksi tutkintokohtainen tukiaika lyhenee kahdella kuukaudella. Yhteensä 360 opintopisteen laajuisen alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tukiaika on kuitenkin 57 tukikuukautta. Käytännössä enimmäistukiaika riittäisi tulevaisuudessa noin kuuden lukuvuoden korkeakouluopintoihin. Aikuisopiskelijalla on lisäksi käytössään muita etuuksia, joiden turvin on mahdollista opiskella työuran lomassa lisää. Esityksessä arvioidaan, että uuden rajauksen myötä tutkinnon suorittamisen jälkeen tuen saajien määrä vähenee vuoteen 2019 mennessä Yhden korkeakoulututkinnon suorittamista varten tukeen oikeuttava aika määräytyisi kyseiselle tutkinnolle säädetyn laajuuden perusteella siten, että tukeen oikeuttava aika on enintään yhdeksän tukikuukautta tutkinnon laajuuden mukaista lukuvuotta kohti lisättynä kolmella tukikuukaudella. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi 48 tukikuukautta 300 opintopisteen laajuista alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa varten. Kyseisen laajuisen alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen opiskelija saisi 6 tukikuukautta muihin korkeakouluopintoihin enimmäisajan lyhetessä 54 tukikuukauteen. Esityksessä on arvioitu, että tukiaika lyhenee 70 prosentilla valmistuvista. Tutkintokohtaisen tukiajan lyhenemisen myötä tarve 2

3 harkinnanvaraisen tukiajan pidentämiseen kasvaa ja pidennyksen saavien määrän arvioidaan kasvavan muutamalla sadalla opiskelijalla. Esityksessä ehdotetut muutokset vähentävät opintoraha ja asumislisä määrärahatarvetta vuonna 2017 yhteensä arviolta 46,4 miljoonaa euroa ja vuodesta 2018 lukien noin 100 miljoonaa euroa. Pitemmällä aikavälillä uudistus vähentää valtion opintotukimenojen noin 112 miljoonaa euroa. Säästövaikutus opintotukimenoihin on noin 10 miljoonaa euroa pienempi kuin kehyspäätöksessä (122 milj. ), koska asumislisään varattu määräraha siirretään STM:n pääluokkaan opiskelijoiden siirtyessä pääsääntöisesti yleisen asumistuen piiriin Opintorahojen leikkauksen osuus on noin 100 milj. euroa ja tukiaikojen lyhenemisten osuus n. 21 milj. euroa. Ehdotus luopua vanhempien tulojen huomioonottamisesta myönnettäessä opintorahaa täysi-ikäisille vuotiaille itsenäisesti asuville toisen asteen opiskelijoille (+5 milj. ) sekä harkinnanvaraisen tukiajan myönnön kasvu lisäävät hieman opintorahamenoja (+2,4 milj. ). Myös takaisinperittävän opintotuen korotuksen laskeminen lisää menoja (+1,2 milj. ). Opiskelijoiden siirtäminen asumistuen piiriin vähentää asumislisän määrärahatarvetta vuonna 2017 arviolta 114,5 miljoonaa euroa ja vuodesta 2018 lähtien 250 miljoonaa euroa. Opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin toteutetaan siten, että se on julkisen talouden näkökulmasta kustannusneutraali. Esityksestä aiheutuvat lisämenot katettaan sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan sisältä. Asumistukilain muuttamista koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle samanaikaisesti. Lausunnon hallituksen esityksestä laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 d :n muuttamisesta antoi oikeusministeriö, sosiaalija terveysministeriö, valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Kansaneläkelaitokselle, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry, Suomen Lukiolaisten Liitto ry, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry, Suomen Ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry,, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:lle, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:lle, Finanssialan Keskusliitto sekä Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Julkisten ja hyvinvointialojen opiskelijat ry, Oulun yliopisto, Osuuspankkiryhmä, Taideyliopiston ylioppilaskunta, Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Turun ylioppilaskunta ja Akava ry. Useassa lausunnossa tuotiin esiin se, että opintotukilainsäädäntöä on uudistettu useasti viimeisten vuosien aikana, minkä vuoksi siitä on tullut hankalasti hahmotettava. Lisäksi aiemmin tehtyjen muutosten vaikutuksia ei ole vielä pystytty arvioimaan. Lausunnoissa kritisoitiin opintotukeen esitettyjä leikkauksia voimakkaasti. Useassa lausunnossa todettiin toimenpiteiden olevan ristiriidassa opintojen nopeuttamistavoitteen kannalta. Eniten lausunnoissa kritisoitiin opintotukeen oikeuttavan ajan lyhentämisestä ja opintorahan määrän pienentämistä koskevia esityksiä. Lainapainotteisuuden kasvua kritisoivat erityisesti opiskelijajärjestöt. Opintotuen toimeenpanosta vastaavan Kansaneläkelaitoksen mukaan esitys sisältää useita opintotuen toimeenpanoa helpottavia ja etuutta selkeyttäviä muutoksia. Useissa lausunnoissa kannatettiin ehdotuksia luopua vanhempien tulojen huomioonottamisesta myönnettäessä opintotukea vuotiaiden itsenäisesti asuville toisen asteen opiskelijoille, takaisinperittävän opintotuen korotuksen alentamista 7,5 prosenttiin, tulorajojen indeksisidonnaisuutta sekä takausvastuuperintää koskevien säännösten muutosehdotuksia. Useat opiskelijajärjestöt eivät kannattaneet esitystä, jonka mukaan lainatakauksen myönnön yhteydessä luovuttaisiin luopua maksuhäiriömerkinnän tutkinnasta. Usean opiskelijajärjestön sekä Arenen ja Unifin lausunnossa kannatettiin opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin. Opiskelijajärjestöistä SAMOK ja OSKU suhtautuvat kriittisesti opiskelijoiden siirtämiseen yleiseen asumistukeen. Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa järjestettiin kuulemistilaisuus erityisesti asumistukeen siirron lakiehdotuksista. Suurin osa kuultavista kannatti opiskelijoiden siirtämistä yleiseen asumistukeen. Myönteisenä muutoksena pidettiin sitä, että asumistuki on asumislisää kattavampi ja tasoltaan parempi kuin asumislisä. Huolestuttavana pidettiin asumisen tuen ulkopuolelle joutuvaa suurta opiskelijamäärää sekä lasta huoltavien asumisen tuen pienentymistä. 3

4 Yksin asuva korkeakouluopiskelija (aloittanut 1. korkeakouluopintonsa tai sen jälkeen), asuu Helsingissä (vuokra 500 /kk), tekee kesätöitä kesä-elokuussa (palkka 2400 /kk), hakee yleistä asumistukea alkaen

5 Yksin asuva korkeakouluopiskelija (aloittanut 1. korkeakouluopintonsa ennen ), asuu Helsingissä (vuokra 500 /kk), tekee kesätöitä kesä-elokuussa (palkka 2400 /kk), hakee yleistä asumistukea alkaen

6 Yksin asuva toisen asteen opiskelija, asuu Helsingissä (vuokra 500 /kk), tekee kesätöitä kesä-elokuussa (palkka 2400 /kk), hakee yleistä asumistukea alkaen

7 Yksin asuva korkeakouluopiskelija (aloittanut 1. korkeakouluopintonsa tai sen jälkeen), asuu Helsingissä (vuokra 500 /kk), tekee säännöllisesti töitä opintojen ohella (palkka 900 /kk), hakee yleistä asumistukea alkaen

8 Yksin asuva korkeakouluopiskelija (aloittanut 1. korkeakouluopintonsa ennen ), asuu Helsingissä (vuokra 500 /kk), tekee säännöllisesti töitä opintojen ohella (palkka 900 /kk), hakee yleistä asumistukea alkaen

9 Yksin asuva toisen asteen opiskelija, asuu Helsingissä (vuokra 500 /kk), tekee säännöllisesti töitä opintojen ohella (palkka 900 /kk), hakee yleistä asumistukea alkaen

10 Yksin asuva korkeakouluopiskelija (aloittanut 1. korkeakouluopintonsa tai sen jälkeen), asuu Helsingissä (vuokra 500 /kk), tekee säännöllisesti töitä opintojen ohella (palkka 900 /kk), hakee yleistä asumistukea alkaen

11 Yksin asuva korkeakouluopiskelija (aloittanut 1. korkeakouluopintonsa ennen ), asuu Helsingissä (vuokra 500 /kk), tekee säännöllisesti töitä opintojen ohella (palkka 900 /kk), hakee yleistä asumistukea alkaen

12 Yksin asuva toisen asteen opiskelija, asuu Helsingissä (vuokra 500 /kk), tekee säännöllisesti töitä opintojen ohella (palkka 900 /kk), hakee yleistä asumistukea alkaen

13 Opiskelija, joka asuu työssäkäyvän puolisonsa kanssa, opiskelee korkeakoulussa (aloittanut 1. korkeakouluopintonsa tai sen jälkeen), asuu Tampereella (vuokra 600 /kk), saa omaan osuuteensa vuokrasta (300 /kk) asumislisää, palkka opiskelijalla 900 /kk ja työssäkäyvällä puolisolla 2200 /kk

14 Opiskelijapariskunta, kumpikin opiskelee korkeakoulussa (1. korkeakouluopinnot aloitettu tai sen jälkeen), asuu Tampereella (vuokra 600 /kk), kumpikin saa omaan osuuteensa vuokrasta (300 /kk) asumislisää, kumpikin tekee säännöllisesti töitä opintojen ohessa (palkka 900 /kk/hlö)

15 Yhden lapsen lapsiperhe, molemmat vanhemmat korkeakouluopiskelijoita, 1. korkeakouluopinnot aloitettu tai sen jälkeen, asuvat Tampereella (vuokra 600 /kk), käyvät töissä opintojen ohessa (palkka 900 /kk/hlö), hakevat yleistä asumistukea alkaen

16 Yhden lapsen lapsiperhe, toinen vanhemmista opiskelee ja toinen käy töissä, opiskeleva vanhempi aloittanut 1. korkeakouluopintonsa tai sen jälkeen, työssäkäyvän vanhemman palkka 2800 /kk, asuvat Oulussa (vuokra 800 /kk), saavat yleistä asumistukea (vuositarkistus )

17 Yhden lapsen yksinhuoltaja, joka opiskelee korkeakoulussa, aloittanut 1. korkeakouluopintonsa tai sen jälkeen, asuu Turussa (vuokra 700 /kk), palkka 900 /kk, hakee yleisen asumistuen tarkistusta alkaen (vuositarkistus)

18 Yhden lapsen yksinhuoltaja, joka opiskelee korkeakoulussa, aloittanut 1. korkeakouluopintonsa tai sen jälkeen, asuu lapsensa kanssa Turussa (vuokra 700 /kk), palkka 2100 /kk, hakee yleisen asumistuen tarkistusta alkaen (vuositarkistus)

19 Kolmen hengen opiskelijaruokakunta, kaikki opiskelevat korkeakoulussa (aloittaneet 1. korkeakouluopintonsa tai sen jälkeen), asuvat Turussa (vuokra 1200 /kk, yhteinen vuokrasopimus), kahdella opiskelijalla on kesätöitä mutta kolmannella ei, hakevat yleistä asumistukea alkaen

20 Kolmen hengen opiskelijaruokakunta, kaikki opiskelevat korkeakoulussa (aloittaneet 1. korkeakouluopintonsa tai sen jälkeen), asuvat Turussa (vuokra 1200 /kk, yhteinen vuokrasopimus), kahdella opiskelijalla on kesätöitä mutta kolmannella ei, hakevat yleistä asumistukea alkaen Yleisessä asumistuessa huomioon otettavat tulot Opiskelijat ovat kesätöissä seuraavasti: Opiskelija A: Työsuhde , palkka /kk Opiskelija B: Työsuhde , palkka /kk Opiskelija C: Ei kesätöitä Yleisessä asumistuessa huomioon otettavat tulot (tulona keskiarvotulo): A: (1 kk x kk x ,5 kk x 1500 ) / 12 kk = 625 /kk B: (0,5 kk x kk x kk x 1600 ) / 12 kk = 521 /kk C: (1 kk x kk x kk x 0 ) / 12 kk = 188 /kk Palkkatuloista on tehty ansiotulovähennys. Ruokakunnan tulona otetaan huomioon yhteensä /kk