OKM/16/010/ Hallituksen esitys laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta. Lausuntotiivistelmä

Transkriptio

1 OKM/16/010/ Hallituksen esitys laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta Lausuntotiivistelmä

2 1. Johdanto Juha Sipilän hallituksen strategisen ohjelman mukaan opintotukimenoja tulee vähentää osana hallituksen julkisten menojen sopeuttamisohjelmaa. Säästötavoite on vuoteen 2019 mennessä 70 miljoonaa euroa vuodessa ja pitkällä aikavälillä 150 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi opintotuen indeksisidonnaisuus poistetaan. Hallitusohjelmassa on myös linjattu, että opintorahan, asumislisän ja lainan on kokonaisuudessa oltava tasoltaan vähintään euroa. Lisäksi hallitusohjelman mukaan lainahyvitys säilyy taloudellisten reunaehtojen puitteissa, opintotukikuukausien määrää rajataan ja opintotuki voi olla yksi tai useampiportainen. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen nimitti professori Roope Uusitalon laatimaan selvityksen opintotuen uudistamisen vaihtoehdoista hallitusohjelman mukaisesti. Vuosia koskevan julkisen talouden suunnitelman yhteydessä hallitus päätti keskeisiltä osin selvityshenkilön ehdotusten pohjalta opintotuen uudistamisen kokonaisuudesta siten, että opintotukimenojen säästötavoite täsmentyi 122 miljoonaan euroon. Lausuttavana olevaan esitykseen on valmisteltu muutokset hallituksen linjausten toteuttamiseksi. Hallitus linjasi lisäksi julkisen talouden suunnitelman yhteydessä valmistelevansa syksyn 2016 budjettiriiheen mennessä esityksen sekä toisen että korkea-asteen opiskelijoiden siirtämisestä yleisen asumistuen piiriin. Esitys valmistellaan siten, että se ei lisää julkisia menoja. Mikäli esitys lisäisi asumistukimenoja, ne katettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan menokehyksen puitteissa. Ulkomailla opiskelevat säilyisivät edelleen opintotukijärjestelmän mukaisen asumislisän piirissä. Kyseinen esitys saattaa aiheuttaa muutoksia lausuttavana olevaan hallituksen esitykseen asumislisän osalta. 2. Lausunnonantajat Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä laiksi opintotukilain ja tuloverolain 127 :n muuttamisesta lähetettiin oikeusministeriöön, sosiaali- ja terveysministeriöön, valtiovarainministeriöön, työ- ja elinkeinoministeriöön, Kansaneläkelaitokselle, opintotuen muutoksenhakulautakunnalle, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry:lle, Suomen Lukiolaisten Liitto ry:lle, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry:lle, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry:lle, Suomen Ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry:lle, Suomen Yliopistot UNIFI ry:lle, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:lle, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:lle, Finanssialan Keskusliitolle sekä Helsingin yliopistolle. Lisäksi esitysluonnos on lähetetty lausuntokierroksen yhteydessä tiedoksi lainsäädännön arviointineuvostolle. Neuvosto ei ole ottanut esitystä arvioitavaksi. Lausunnon antoivat Oikeusministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Valtiovarainministeriö Kansaneläkelaitos Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry 2

3 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Suomen Yliopistot UNIFI ry Finanssialan Keskusliitto Helsingin yliopisto Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry Suomen Lukiolaisten Liitto ry Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry Suomen Ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry Suomen Yliopistot UNIFI ry Ei-lausuttavaa -sisältöisen lausunnon antoi Opintotuen muutoksenhakulautakunta Lausuntopyyntö on ollut nähtävillä opetus- ja kulttuuriministeriön kotisivuilla osoitteessa ja tämän perusteella annettiin yhdeksän lausuntoa (Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Julkisten ja hyvinvointialojen opiskelijat ry, Oulun yliopisto, Osuuspankkiryhmä, Taideyliopiston ylioppilaskunta, Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Turun ylioppilaskunta ja Akava ry) esitysluonnokseen. 3. Yhteenveto lausunnoista Useassa lausunnossa tuotiin esiin se, että opintotukilainsäädäntöä on uudistettu useasti viimeisten vuosien aikana, minkä vuoksi siitä on tullut hankalasti hahmotettava. Lisäksi aiemmin tehtyjen muutosten vaikutuksia ei ole vielä pystytty arvioimaan. Lausunnoissa kritisoitiin opintotukeen esitettyjä leikkauksia voimakkaasti. Useassa lausunnossa todettiin toimenpiteiden olevan ristiriidassa opintojen nopeuttamistavoitteen kannalta. Eniten lausunnoissa kritisoitiin opintotukeen oikeuttavan ajan lyhentämisestä ja opintorahan määrän pienentämistä koskevia esityksiä. Lainapainotteisuuden kasvua kritisoivat erityisesti opiskelijajärjestöt. Opintotuen toimeenpanosta vastaavan Kansaneläkelaitoksen mukaan esitys sisältää useita opintotuen toimeenpanoa helpottavia ja etuutta selkeyttäviä muutoksia. Useissa lausunnoissa kannatettiin ehdotuksia luopua vanhempien tulojen huomioonottamisesta myönnettäessä opintotukea vuotiaiden itsenäisesti asuville toisen asteen opiskelijoille, takaisinperittävän opintotuen korotuksen alentamista 7,5 prosenttiin, tulorajojen indeksisidonnaisuutta sekä takausvastuuperintää koskevien säännösten muutosehdotuksia. Useat opiskelijajärjestöt eivät kannattaneet esitystä, jonka mukaan lainatakauksen myönnön yhteydessä luovuttaisiin luopua maksuhäiriömerkinnän tutkinnasta. 3

4 Usean opiskelijajärjestön sekä Arenen ja Unifin lausunnossa kannatettiin opiskelijoiden siirtämistä yleisen asumistuen piiriin. Opiskelijajärjestöistä SAMOK ja OSKU suhtautuvat kriittisesti opiskelijoiden siirtämiseen yleiseen asumistukeen. Oikeusministeriö Oikeusministeriö toteaa lausunnossaan, että esityksen vaikutusarvioita tulisi täydentää tarkastelemalla sitä, voidaanko kaikilla edelleen arvioida olevan tosiasiallisesti yhtäläinen mahdollisuus opiskeluun sosio-ekonomisesta taustastaan ja asuinpaikastaan riippumatta. Vaikutusarvioinnin puutteellisuus tältä osin vaikeuttaa asian arvioimista perustuslain kannalta. Ministeriö toteaa lausunnossaan, että perustuslain 16 :n 2 momentti ei sellaisenaan turvaa opintorahan säilymistä nimenomaan nykytasolla. Sosiaalisten oikeuksien mitoituksessa lainsäätäjälle asetetun toimintavelvoitteen luonteen mukaista on, että sosiaaliturvaa suunnitellaan ja kehitetään yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen mukaisesti ja että kansantalouden ja julkisen talouden tila voidaan ottaa huomioon mitoitettaessa sellaisia etuuksia, jotka julkinen valta välittömästi rahoittaa (ks. esim. PeVL 34/1996 vp, PeVL 6/2009, PeVL 6/2015 vp). Perustuslakivaliokunta on korostanut, että toisen korkeakoulututkinnon suorittamisen ja opiskelualan vaihtamisen tulee olla mahdollista (PeVL 23/2012 vp). Esityksen perusteluissa on sen vuoksi perusteltava, miten uudistuksen jälkeen toisen korkeakoulututkinnon suorittaminen ja opiskelualan vaihtaminen on tosiasiassa mahdollista perustuslain 16 :n 2 momentissa edellytetyllä tavalla. Lisäksi ministeriö toteaa, että perustuslakivaliokunta on painokkaasti edellyttänyt, että vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta itsenäisesti asuvan täysi-ikäisen toisen asteen opiskelijan opintorahaan luovutaan (PeVL 6/2015 vp, PeVL 26/2013 vp). Oikeusministeriö pitää ehdotettua uudistusta tarpeellisena ja kannatettavana. Sosiaali- ja terveysministeriö Esitysluonnoksessa arvioidaan, että opintotuen tason parantaminen ja opiskelijan maksuhäiriön tutkimisesta luopuminen valtion takauksen yhteydessä vähentää opiskelijoiden tarvetta turvautua toimeentulotukeen. STM suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti uudistuksiin, joissa ensisijaisia etuuksien tasoa nostamalla vähennetään toimeentulotuen tarvetta. Lähtökohtana on, että opiskelijan ensisijainen taloudellinen tuki on opintotuki sisältäen myös opintolainan. Jos opiskelija ei kuitenkaan ole saanut valtion takausta opintolainaan maksuhäiriömerkinnän vuoksi tai pankki ei ole muusta syystä myöntänyt opintolainaa, opintolainaa ei voida ottaa toimeentulolaskelmassa tulona huomioon. Jos opiskelija voisi saada valtion takaaman opintolainan, mutta ei ole sitä jostakin syystä hakenut tai nostanut, laina voidaan laskea hänen tulokseen, jos menettely harkitaan tuen hakijan olosuhteet huomioon ottaen kohtuulliseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n kannanoton mukaan kaikkiin korkeakouluopintoihin käytettävissä olevan tukiajan lyhentäminen 10 kuukaudella ja tutkintokohtaisen tukiajan lyhentäminen kahdella kuukaudella yhdessä opintotuen lainaosuuden kasvun kanssa saattaa johtaa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 6 luvussa tarkoitettuun työttömyysetuudella tuettuun työnhakijan omaehtoiseen opiskelun lisääntymiseen. Lisäksi opintorahan pienentyminen saattaa 4

5 johtaa toimentulon turvaamiseen tarkoitetun työssäkäynnin kasvamiseen ja sitä kautta opintojen pitkittymiseen. Opintojen venyminen voi johtaa opintotukikuukausien loppumiseen kesken opintojen, jolloin työttömyysturvalla omaehtoisesta opiskelusta voi tulla entistä merkittävämpi väylä korkeakouluopintojen loppuun saattamiseen. TEM:n mukaan hallituksen esityksen vaikutusarvioita tulisi täydentää ottamalla huomioon TE-toimistoille mahdollisesti aiheutuva työmäärä sekä työttömyysturvamenojen mahdollinen kasvu. Valtiovarainministeriö Opintotukilakiin esitetyt muutokset vastaavat hallituksen keväällä 2016 sopimaa sisällöllisesti. Esitettyjen lakimuutosten määrärahavaikutukset vastaavat julkisen talouden suunnitelman yhteydessä arvioituja tietoja. Valtiovarainministeriöllä on valmiutta jatkossakin tarkastella opintolainan valtiontakausmäärien riittävyyteen liittyviä ehdotuksia. Koska lakimuutoksessa on tarkoitus korottaa opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärää, opintolainavähennyksen enimmäismäärästä on valtiovarainministeriön käsityksen mukaan esitysluonnoksessa mainituista syistä perusteltua säätää jatkossa esitetyn mukaisesti euromääräisillä rajoilla. Kansaneläkelaitos Kansaneläkelaitos toteaa, että opintotukilain muutosehdotukset vaikuttavat merkittävästi opintotuen toimeenpanoon. Muutokset voidaan kuitenkin toteuttaa esitetyssä voimaantuloaikataulussa. Kansaneläkelaitos pyytää huomioimaan, että esitetyt uudet tukiaikojen muutokset aiheuttavat paljon järjestelmätyötä sekä lain toimeenpanon valmistelussa että myöhemmin järjestelmän ylläpidossa. Tukiaikojen muutokset monimutkaistavat opintotuen ratkaisutyötä ja lisäävät tarvetta opiskelijoiden neuvontaan. Lakiesitykseen sisältyvät muutokset korkeakouluopintojen enimmäistukiaikoihin tarkoittaisivat kuudensia erilaisia enimmäistukiaikasääntöjä eri aikoina korkeakouluopintonsa aloittaneille. Kansaneläkelaitos esitti lisäksi lausunnossaan, että ennen voimaan tulleita tukiaikasääntöjä vähennettäisiin. Takausvastuuperintää koskevia säädösmuutosehdotuksia pidettiin perusteltuina. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry Arene pitää tärkeänä, että uudistusta tehtäessä turvataan kaikille opiskelijoille edellytykset opintojen täyspäiväisyyteen. Kaikilla opiskelijoilla on oltava tasavertaiset mahdollisuudet keskittyä opintoihin ja niiden etenemiseen. Arenen mielestä opintorahan lasku ja tukikuukausien rajaus vievät tukipolitiikkaa eriarvoistavaan suuntaan. Arene pitää hyvänä tulorajojen kehitystä, joka mahdollistaa opiskelijoiden laajemman työssäkäynnin. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry pitää myönteisenä, että toisen asteen opiskelijoiden opintotukea parannetaan luopumalla vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta itsenäisesti asuvien 18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintorahaan. 5

6 AMKE ry muistuttaa, että opetus- ja kulttuuriministeriön on huomioitava opiskelijoiden oikeus opintotukeen, kun ammatillisen koulutuksen reformia valmistellaan. Suomen Yliopistot UNIFI ry UNIFI toteaa, että opintotukilain jatkuvat muutokset tekevät opintotukijärjestelmän kokonaisuudesta vaikeasti hallittavan. Tämä asettaa erityisen korkeat vaatimukset opintotukineuvonnan laadulle. Opintotuen ratkaisu- ja neuvontatoiminta siirtyy vuoden 2018 alussa yliopistoilta Kelaan. On tärkeää huolehtia siitä, että Kelalla on edellytykset palvella opiskelijoita laadukkaasti sekä kahdella kotimaisella että englannin kielellä. Mahdollinen opintotukipalvelujen laadun heikkeneminen heijastuu opintomenestykseen ja kuormittaa myös yliopistojen ohjauspalveluja. Finanssialan Keskusliitto Nykyisen kaltainen opintolainahyvitysjärjestelmä on ollut käytössä lyhyen ajan. Finanssialan näkökulmasta järjestelmä on ainakin tähän saakka toiminut hyvin, mutta sen vaikutusten arvioiminen edellyttää vielä seurantaa. Finanssiala toivoo hyvitysjärjestelmän kehittämisessä tähdättävän pitkäjänteisyyteen, jottei mahdollisiin uudistuksiin liittyviä järjestelmä- ja käytäntömuutoksia jouduttaisi toteuttamaan tempoillen. Finanssialan Keskusliiton mukaan korkokatto johtaisi investointitarpeisiin, joiden kustannukset jäisivät pankkiasiakkaiden maksettaviksi. Heidän näkemyksen mukaan julkiselle vallalle korkotukimalli olisi suotavampi ratkaisu, koska sen kustannukset realisoituvat vasta korkotason todella noustessa. OP Osuuskunta OP osuuskunta esitti lausunnossaan, että sääntelyä täsmennetään siten, ettei pankille jatkossa aseteta velvollisuutta tarkistaa asiakkaan luottotietoja opintolainaa myönnettäessä tai sääntelyä selkeytetään ainakin siten, että pankille on selvää, mihin raja vedetään maksuhäiriöiden luku- ja euromäärien osalta. Helsingin yliopisto Opintotukisäännöksiä on viime vuosina muutettu varsin usein eikä tehtyjen muutosten vaikutuksia ole ehditty arvioida ennen uusien muutoksien säätämistä. Kaksi vuotta sitten voimaantulleiden muutosten vaikutuksia esimerkiksi opintoaikoihin tai opiskelijoiden halukkuuteen ottaa opintolainaa ei luonnollisestikaan ole vielä voitu selvittää. Jatkuvasti muuttuvista opintotuki- ja niihin liittyvistä voimaantulosäännöksistä seuraa, että eri vuosina opintonsa aloittaneita opiskelijoita koskevat erisisältöiset säännökset. Kun eri opiskelijakohorteilla on eripituinen kokonaistukiaika, mahdollisesti eri vähimmäissuoritusvaatimus ja muitakin eroavuuksia tuissa, vaativat tiedottaminen opintotuesta, opintotukea koskevista päätöksistä ja niiden vaikutuksista sekä niihin liittyvä neuvonta yliopistoilta ja erityisesti myös KELAlta runsaasti resursseja. Resurssien tarve ei rajoitu pelkästään tietojärjestelmien vaatimiin muutoksiin. HY ei kannata Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurin opiskelijoiden tukikuukausimäärän vähentämistä samalle tasolle kuin muiden yhtä laajojen tutkintojen tukikuukausimäärä on. 6

7 Oulun yliopisto Oulun yliopisto näkee uudistuksen kansantalouden kestävyysvajeen näkökulmasta välttämättömänä, mutta esittää, että tämän alemmas ei enää mentäisi korkeakoulujen opiskelijoiden toimeentuloa koskevissa leikkauksissa. Opintotukilakia koskevien muutosten osalta tilanne olisi järkevä saada vakiinnutettua. Sujuva osaamisen ylläpito olisi taattava myös tulevaisuudessa, minkä vuoksi mahdollisuus toisen alan tutkinnon suorittamiseen olisi edelleen oltava. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry SAKKI pitää päätöksestä luopua vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta opintorahaan itsenäisesti asuvien vuotiaiden osalta. Päätös siirtää opiskelijat yleisen asumistuen piiriin on opiskelijoiden kannalta hyvä päätös, joka tukee opiskelemisen edellytyksiä ja vahvistaa heikossa taloudellisessa tilanteessa olevan ihmisryhmän tilannetta. Myös takaisinperittävien tukien koron laskeminen 15 prosentista 7,5 prosenttiin on tervetullut päätös. Opintotuen muutoksiin liittyen SAKKI kuitenkin vastustaa päätöstä laskea korkeakouluopiskelijoiden opintotukea merkittävästi sekä vähentää saatavien opintotukikuukausien määrää. Rahallisen tuen merkitys on suuri toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta korkea-asteelle siirtyvien, heikommista sosioekonomisista asemista tulevien opiskelijoiden arjessa. Suomen Lukiolaisten Liitto ry SLL huomauttaa lausunnossaan, että ansiotason yleisesti kohotessa on opintotuen tarveharkinta kiristynyt ja käyttöaste laskenut. SLL:n mielestä jatkossa tulee kiinnittää erityisesti huomiota itsenäisesti asuviin alaikäisiin toisen asteen opiskelijoihin. SLL:n näkemyksen mukaan opintotuki ei turvaa toimeentuloa, jolloin mielekkäisiin toisen asteen opintoihin hakeutuminen on kiinni perheen vuokranmaksukyvystä tai opiskelijan mahdollisuudesta työskennellä opintojen ohessa. Tasaarvoisten koulutusmahdollisuuksien vahvistamiseksi itsenäisesti asuvien alaikäisten toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajoista tulee myös luopua. Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry OSKU ry pitää tervetulleena opintorahan tasojen yhtenäistämistä sekä vanhempien tulojen vaikutuksen poistamista opintorahaan täysi-ikäisiltä, itsenäisesti asuvilta toisen asteen opiskelijoilta. OSKU toivoo, että taloudellisen tilanteen salliessa opintorahaa on mahdollista korottaa. OSKU on muistuttanut päättäjiä, että yleisen asumistuen suurimmat ongelmat toisen asteen opiskelijoiden kannalta ovat ruokakunnan määritelmä, työssäkäyvien opiskelijoiden asema sekä harkinnanvaraisuus. Siirto ei vähennä opiskelijan byrokratiaa, vaan nykyisillä systeemeillä jopa lisäisi sitä, erityisesti kimppakämpissä asuvien työssäkäyvien osalta. Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry SAMOK pitää lakiesitystä ristiriitaisena suhteessa asetettuihin koulutuspoliittisiin tavoitteisiin. 7

8 SAMOK pitää suunniteltuja toimenpiteitä erittäin haitallisina, lyhytnäköisinä ja eriarvoistavina. Kokopäiväisesti opiskelevien ensisijaiseksi toimeentuloksi tarkoitetun opintorahan määrän tulee olla sellaisella tasolla, että mahdollisuus kokopäiväiseen opiskeluun on turvattu. Opintorahan laskeminen ja tukikuukausien rajaaminen eriarvoistavat entisestään opiskeluaikaista sosiaaliturvaa muihin vastaaviin tukimuotoihin nähden, kun jo nyt opintotukeen liittyy muista sosiaalietuuksista poikkeava lainalla katettu osuus, jota on tarkoitus kasvattaa. Toimenpide on selkeästi ristiriitainen pitkän linjan koulutuspoliittisiin tavoitteisiin, joiden mukaan tutkinnon suorittamiseen käytettävää aikaa tulee lyhentää ja kokopäiväistä opiskelua on lisättävä. SAMOK pitää ensiarvoisen tärkeänä, että opintolainahyvitys säilytetään vähintään nykytasolla. Suomen Ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry SYL:n mielestä jo nykyisellään suurin opintoja hidastava tekijä on opiskelijoiden heikko toimeentulo. SYL:n näkemyksen mukaan poukkoileva opintotukipolitiikka on heikentänyt tuen käyttöastetta ja vaikuttanut negatiivisesti sekä nykyisten että tulevien opiskelijoiden kykyyn suunnitella opintoja ja taloutta. Samaan aikaan aikaisempien opintotukiuudistuksien vaikutusten arviointia ei ole jatkuvien muutoksien vuoksi tehdä. SYL toteaa, että 2010-luvulla harjoitettu opintotukipolitiikka ei ole noudattanut hyvän hallinnon periaatteita eikä ole edistänyt kestävää korkeakoulupolitiikkaa. SYL toteaa, että opintolainahyvityksen heikentäminen lakiehdotuksessa esitetyllä tavalla tullee vaikuttamaan opintolainan käyttöön vähentävästi. Lisäksi SYL pitää maksuhäiriömerkinnän tutkimisesta luopumista kohtuuttomana ja hyvän luotonantotavan vastaisena. SYL katsoi opintolainan määrän kasvaessa merkittävästi opiskelijan taloudessa ensiarvoisen tärkeäksi, että opintolainan suojaelementtejä lisätään. Lisäksi SYL vaatii, että hallitus ryhtyy toimiin perheellisten opiskelijoiden aseman parantamiseksi. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY näkee, että 122 miljoonan euron säästöt opintotuesta ovat kohtuuttoman suuret. Opintotukea, opiskelijan sosiaaliturvaa, on uudistettu tiuhaan pääosin kiristyksillä ja se on jo nykyisellään hankalasti hahmotettava eikä muutosten vaikutuksia ei ole pystytty arvioimaan. AYY on erityisen huolissaan siitä, miten tukikuukausien määrän väheneminen vaikuttaa eri aloihin, koska 48 tukikuukauden tutkintokohtainen tukiaika ei juuri anna joustoa eikä huomio, että käytännössä osa tutkinnoista on raskaampia. AYY huomauttaa, että opintorahan pienennys yhdessä opiskelijoiden lainanottohaluttomuuden kanssa tulee lisäämään opiskelun aikaista työssäkäyntiä. Toimenpiteet opintotukisäästöjen toteuttamiseksi ovat ristiriidassa tuen koulutuspoliittisten tavoitteiden eli kokopäiväisen opiskelun ja tutkinnonsuorittamisen nopeuttamisen kanssa. AYY pitää johdonmukaisena, että opintolainahyvitys säilyy samalla tasolla kuin se on ollut tähän asti. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ei kannata opintorahan määrän alentamista tai opintotuen ehtojen kiristämistä. HYY on erityisesti huolissaan opintolainapainotteisuuden vaikutuksista vähävaraisiin tai matalammasta sosioekonomisesta taustasta tulevien nuorten kouluttautumisesta. Erityisesti epävarmoille aloille kouluttautuvat nuoret pelkäävät ottaa lainaa, samoin kuin matalammasta sosioekonomisesta taustasta tulevat. Ylioppilaskunta on huolissaan myös opintotuen ehtojen jatkuvasta kiristämisestä, joka vaikuttaa erityisesti esimerkiksi perheellisiin ja 8

9 osaopiskelukykyisiin opiskelijoihin. Ylioppilaskunta näkee tarkoituksenmukaisena luonnoksen esityksen siitä, että Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien opiskelijoiden opintoaika asetettaisiin tulevaisuudessa vastaamaan muiden saman laajuisten (300 op) tutkintojen opintoaikaa. HYYn mukaan hyvitystä tulisi kasvattaa suhteessa opintolainan valtiontakauksen määrän kasvuun. Opintolainaan tulisi asettaa takaisinmaksukatto, jolloin lainaa perittäisiin takaisin vasta opintovelallisen saavutettua tietty vuosittainen tai kuukausittainen tulotaso. Yleinen asumistuki huomioisi paremmin todelliset asumiskustannukset ja toteuttaa paremmin tarveharkintaa, antaa opiskelijalle paremmat edellytykset opiskella täysipäiväisesti. Julkisten ja hyvinvointialojen opiskelijat ry Julkisten ja hyvinvointialojen opiskelijat ry vastustaa hallituksen ehdottamia leikkauksia opintotukijärjestelmään. Hallitusohjelmasta puuttuvat kuitenkin täysin rakenteelliset uudistukset esimerkiksi alempien korkeakoulututkintojen laajemman työelämäkelpoisuuden mahdollistamiseksi. Ammattikorkeakoulujen ja tiedeyliopistojen yhdistämisen sekä näin syntyvien yksiköiden erikoistumisen tutkimus- ja tutkintoyliopistoiksi näemme harkitsemisen arvoiseksi. Opintoaikojen lyhentyessä myös opintotukimenot alenisivat tällöin merkittävästi. Taideyliopiston ylioppilaskunta TaiYo:n mielestä esitetyt leikkaukset ovat opiskelijoiden toimeentulon kannalta kohtuuttomia, ja ne tulee perua. Opiskelijat ovat jo nykyisin erittäin pienituloinen väestöryhmä, ja nyt heidän toimeentulostaan ollaan leikkaamassa kerralla 26 % lisää. Esitys myös rajaisi opintotukikuukausien määrää, mikä veisi loputkin nykyiseen opintotukeen sisältyvästä vähäisestä joustosta ja osuisi kipeimmin kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin opiskelijoihin. Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamy pitää esitystä epäonnistuneena ja opiskelukykyä heikentävänä kokonaisuutena. Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan raju leikkaaminen on vastuutonta ja perustoimeentulon kattaminen entistä lainapainotteisemmin kohtuutonta. Eri alojen työllistymisnäkymät, useiden alueiden korkea työttömyysaste, opiskelijan perhetausta, terveydentila ja työhistoria sekä muut lainat ovat vain esimerkkejä niistä eroista, jotka vaikuttavat velanottohalukkuuteen. Tamy pitää lainantakauksen myöntämisen ehtoja lieventämistä maksuhäiriöiden osalta kyseenalaisena. Turun yliopiston ylioppilaskunta Turun yliopiston ylioppilaskunta pitää esitettyjä muutoksia opintotukilakiin huolestuttavina. Opiskelijat ovat valmiiksi Suomen vähävaraisin ryhmä. Opintotukilain uudistamiselle on asetettu tavoitteeksi mittavien säästöjen lisäksi turvata opiskelijoiden mahdollisuus keskittyä päätoimiseen opiskeluun ja kannustaa ripeään valmistumiseen. Opintotukijärjestelmälle asetetut säästöpaineet tiukkoine aikatauluineen asettavat kuitenkin täysin kohtuuttomat raamit kehittämistyölle. TYY 9

10 suhtautuu kriittisesti esitykseen opintolainan valtiontakauksen myöntämiseen maksuhäiriöisille opiskelijoille. Akava ry Akava pitää tärkeänä, että opintotuki mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun. Hallituksen esittämä opintotuen lainatakauksen nosto antaa mahdollisuuden korkeakouluopintojen suorittamiseen opiskelijan sosio-ekonomiseen taustaan katsomatta. Akava pitää välttämättömänä, että opintolainaan on sisällytetty takaisinmaksuun liittyvä turvaelementti työttömyyden tai matalapalkkaisuuden varalle. Opintotuen on huomioitava eri elämäntilanteet. Työnteon tulee olla mahdollista opintojen ohella sitä haluaville. Tulorajoja pitää nostaa ja niiden pitää toimia portaattomasti. Opintotuen hyödynnettävyys yhteiskunnan ja yksilön kannalta edellyttää kokonaisuudessaan toimivaa, työelämän tarpeita vastaavaa, koulutusjärjestelmää. 10