Valtuus antaa tarkempia säädöksiä asetuksella sisältyy useisiin opintotukilain (65/1994) pykäliin.

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Carita Meriläinen VALTIONEUVOSTON ASETUS OPINTOTUESTA 1 Johdanto Voimassa oleva opintotukiasetus (260/1994) ehdotetaan korvattavaksi uudella valtioneuvoston opintotuesta annetulla asetuksella, joka vastaa asiasisällöllisesti pääosin aikaisempaa asetusta, mutta on saatettu ajanmukaiseksi sekä teknisesti selkeämpään muotoon tulee voimaan opintotukilain (65/1994) muutos (laki opintotukilain muuttamisesta 559/2017), jolla opintotuen lakisääteiset tehtävät siirtyvät korkeakouluilta Kansaneläkelaitokselle ja opintotukilautakunnat lakkautetaan. Voimassa olevaan opintotukiasetukseen sisältyy opintotukilautakuntia koskevia säännöksiä, jotka tulee mainitun lainmuutoksen myötä kumota. Eduskunnan käsiteltävänä on ollut opintotukilain muutosesitys (HE 139/2017), joka on hyväksytty täysistunnossa esityksen mukaisena. Esityksen mukaan muutetaan opintotukilain sääntelyä, joka koskee opintotukioikeutta muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa. Muutosten taustalla on ammatillisen koulutuksen uudistuminen alkaen. Laki on tarkoitus vahvistaa mahdollisimman pian ja hyväksyttyjen opintotukilain muutosten on osin tarkoitus tulla voimaan Voimassa oleva opintotukiasetus (260/1994) on annettu vuonna 1994 samana vuonna annetun opintotukilain (65/1994) nojalla. Opintotukilakiin ja opintotukiasetukseen on niiden antamisen jälkeen tehty useita muutoksia ja opintotukiasetuksesta on muun muassa kumottu useita pykäliä. Opintotukiasetusta muutettiin viimeksi keväällä Asetusesityksen laintarkastuksen yhteydessä oikeusministeriön laintarkastusyksikkö muistutti oikeusministeriön lainkirjoittajan oppaan suosituksesta, jonka mukaan ennen vuoden 2000 perustuslain voimaantuloa annettuja asetuksia ei tulisi enää muuttaa, vaan muutosten tullessa tarpeellisiksi säädökset tulisi korvata kokonaan uusilla säädöksillä. Näin ollen voimassa oleva opintotukiasetus esitetään nyt ehdotettujen muutosten vuoksi korvattavaksi uudella valtioneuvoston opintotuesta annetulla asetuksella. Valtuus antaa tarkempia säädöksiä asetuksella sisältyy useisiin opintotukilain (65/1994) pykäliin. Opintotukilain 4 a :n 2 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää muusta kuin 4 a :n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetusta koulutuksesta, jolle voidaan myöntää opintotukioikeus. Opintotukilain 4 a :n 4 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opintotukioikeuden myöntämisen edellytyksistä, opintotukioikeuden hakemisesta, myöntämisestä ja perumisesta sekä koulutuksen järjestäjän selvitys- ja ilmoitusvelvollisuudesta. Vastaavat valtuussäännökset sisältyvät eduskunnan hyväksymään opintotukilain 4 a :n muutosesitykseen (HE 139/2017).

2 2 Opintotukilain 5 b :n 5 momentin (1402/2015) mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opintojen riittävän edistymisen arvioimisesta. Opintotukilain 7 :n 8 momentin (52/2011) mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin erilaajuisten korkeakoulututkintojen opintotuen enimmäisajasta. Opintotukilain 14 :n 4 momentin (481/2017) mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää asumislisän määrästä maissa, joissa vuokrataso on alhainen. Opintotukilain 15 d :n 4 momentin (1243/2013) mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentävien seikkojen huomioon ottamisesta. Opintotukilain 15 e :n 5 momentin (1243/2013) mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opintolainahyvitystä koskevasta haku- ja päätöksenantomenettelystä. Opintotukilain 15 g :n 5 momentin (1243/2013) mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opintolainahyvityksen maksamisesta. Opintotukilain 23 :n 1 momentin (559/2017) mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä opintotuen hakumenettelystä. Opintotukilain 24 :n (559/2017) mukaan opintotuen maksupäivästä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opintotukilain 38 :n 1 momentin (4/2017) mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää takaussaatavalle maksettavasta korosta. Opintotukilain 45 :n 2 momentin mukaan opintotukiasiain neuvottelukunnan tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään asetuksella. Opintotukilain 50 :n mukaan tarkempia säännöksiä opintotukilain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. 2 Nykytila ja ehdotetut muutokset Voimassa olevaa opintotukiasetusta (260/1994) on sen antamisen jälkeen useasti muutettu ja asetuksen useita pykäliä on kumottu. Ehdotetusta uudesta opintotuesta annettavasta asetuksesta esitetään poistettavaksi kaikki aikaisemmasta asetuksesta kumotut pykälät, jolloin asiasisällöllisesti aikaisempaa vastaavien pykälien numerointi muuttuu. Samoin ehdotetusta asetuksesta esitetään poistettavaksi lukujaottelu. Opintotukioikeutta muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa sekä korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen arvioimista koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin. Lisäksi luovuttaisiin opintotukiasiain neuvottelukunnan jäsenille maksettavista palkkioista. 1 Opintotukioikeus muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa Voimassa olevan opintotukiasetuksen 1 on kumottu asetuksella 424/2004.

3 3 Ehdotettu uuden asetuksen 1 vastaa asiasisällöltään voimassa olevan asetuksen 2 :n 2 momentin säännöksiä. Siinä säädettäisiin niistä koulutusaloista (näyttelijän työ ja Alexander-tekniikka), joihin Kansaneläkelaitos voi opintotukilain 4 a :ssä säädetyin edellytyksin koulutuksen järjestäjän hakemuksesta myöntää opintotukioikeuden. Voimassa olevan asetuksen 2 :n 1 momenttia vastaavasta opintotukioikeuden myöntämisen edellytysten sääntelystä opintotukea koskevassa asetuksessa esitetään luovuttavaksi ammatillisen koulutuksen uudistukseen liittyvien ja opintotukilakiin hallituksen esityksessä 139/2017 esitettyjen muutosten vuoksi. Opintotukilakiin esitettyjen eduskunnan hyväksymien muutosten myötä aiemmin asetuksessa säädetyistä opintotukioikeuden myöntämisen edellytyksistä säädettäisiin alkaen opintotukilain 4 a :ssä. Voimassa olevan asetuksen 2 :n 1 momentin 2 kohdan mukaisesta sääntelystä luovuttaisiin, koska säännöksessä mainituista näyttötutkinnon järjestämissopimuksista luovutaan ja tutkintotoimikuntajärjestelmä lakkautetaan, kun näyttötutkintojen tilalle tulee näyttöön perustuva ja osaamisen hankkimistavasta riippumaton tapa suorittaa tutkinto. 2 Opintotukioikeutta koskeva koulutuksen järjestäjän selvitys- ja ilmoitusvelvollisuus Ehdotettu 2 vastaa asiasisällöltään pääosin voimassa olevan asetuksen 3 :ää. Kuten edellä 1 :n osalta on esitetty, myös uuteen 2 :ään ehdotetaan tehtäväksi muutos, joka liittyy ammatillisen koulutuksen uudistukseen sekä eduskunnan hyväksymän hallituksen esityksen 139/2017 sisältämiin opintotukilain muutosesityksiin. Näillä ehdotetuilla muutoksilla ei ole itsenäisiä muutosvaikutuksia vaan asian sisältö pysyy ennallaan. Ehdotetun 2 :n 1 momentissa säädetään opintotukioikeutta koskevan hakemuksen liitteistä. Voimassa olevan opintotukiasetuksen 2 :n 1 momentin 1 kohdan mukaisesta sääntelystä luovuttaisiin, sillä ammatillisen koulutuksen uudistuksen yhteydessä nykyisistä näyttötutkinnon järjestämissopimuksista luovutaan. Jatkossa ammatillisen koulutuksen järjestäjät saavat koulutuksen järjestämislupansa puitteissa järjestää näyttöjä, myöntää tutkintoja sekä järjestää tutkintokoulutusta ja valmentavaa koulutusta sekä muuta ammatillista koulutusta ammatillisen koulutuksen asiakkaille. Tutkintotoimikuntajärjestelmä lakkautetaan ja järjestämisluvassa osoitettu oikeus tutkinnon järjestämiseen kattaa sekä osaamisen hankkimiseksi tarkoitetun tutkintokoulutuksen järjestämisen että tutkinnon myöntämisen. Uuden ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 52 :n 6 momentissa säädetään koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta tarjota mahdollisuus suorittaa tutkinto taikka tutkinnon osa ilman tutkintokoulutukseen osallistumista sekä yhteistyössä sellaisten toimijoiden kanssa, jotka tarjoavat osaamisen kehittämispalveluita liiketaloudellisin perustein. Edellä esitettyyn viitaten asiasisällöltään voimassa olevan asetuksen 3 :n 1 momentin luetteloa vastaavien kohtien numerointi muuttuisi. Opintotukioikeutta koskevan hakemuksensa liitteeksi koulutuksen järjestäjän tulisi ehdotetun 2 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan liittää opetussuunnitelma. Ehdotetun 2 kohdan mukaan hakemukseen tulisi liittää selvitys hallinnon ja toiminnan järjestämisestä. Ehdotus liittää hakemukseen hallinnon järjestämisestä annetun selvityksen lisäksi selvitys toiminnan järjestämisestä vastaisi opintotukilakiin esitettyä muutosta (HE 139/2017), jonka eduskunta on hyväksynyt. Ehdotetun opintotukilain 4 a :n 1 momentin 2 kohdassa

4 4 säädettäisiin opintotukioikeuden myöntämisen edellytykseksi, että koulutuksen järjestäjällä tulisi olla toiminnalliset, ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen järjestämiseen. Ehdotetut asetuksen 2 :n 1 momentin kohdat 3 5 vastaisivat voimassa olevan asetuksen 3 :n 1 momentin kohtia 4 6. Ehdotettu 2 :n 2 momentti vastaisi voimassa olevan asetuksen 3 :n 2 momenttia. 3 Korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen arvioiminen Voimassa olevan opintotukiasetuksen 4 :ssä säädetään korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen arvioimisesta. Mainitun opintotukiasetuksen 4 :n 1 momentin mukaan opintojen edistymisen arvioinnissa huomioidaan seurannan kohteena olevien opintojen aikana suoritetut opiskelijan suorittamaan tutkintoon kuuluvat opinnot. Opintotukilain muutosta 559/2017 koskevan hallituksen esityksen (HE 36/2017) perustelujen mukaan opintojen edistymisen seurannan kokonaisvastuun siirtyessä Kansaneläkelaitokselle mainittua säännöstä voitaisiin muuttaa siten, että arvioinnissa voitaisiin ottaa huomioon kaikki opiskelijan suorittamat opinnot. Tällöin opiskelijan tekemä opiskelutyö tulisi huomioiduksi nykyistä paremmin eikä enää tutkittaisi erikseen, mistä opinnoista on kyse ja sisältyvätkö opinnot opiskelijan suorittamaan tutkintoon. Ehdotetun muutoksen myötä edistymisen seuranta olisi siis nykyistä kaavamaisempaa. Ehdotettua opintojen edistymisen arviointia koskevaa muutosta sovellettaisiin kaikkien opiskelijoiden osalta syksyllä 2018 toteutettavaa edistymisen seurantaan. Ehdotetussa 3 :n 1 momentissa säädettäisiin, että vuosittain suoritettavassa opintojen edistymisen seurannassa korkeakouluopiskelijan opintojen edistymistä arvioidaan viimeisimmän päättyneen lukuvuoden (seurantalukuvuosi) ajalta ja koko opiskeluajalta seurantalukuvuoden päättymiseen asti. Säännöksestä, jonka mukaan arvioinnissa huomioidaan seurannan kohteena olevien opintojen aikana suoritetut opiskelijan suorittamaan tutkintoon kuuluvat opinnot, luovuttaisiin siirryttäessä kaavamaisempaan opintojen edistymisen arviointiin. Ehdotetun 2 momentin sisältö vastaisi pääosin voimassa olevan asetuksen 4 :n 2 momenttia, mutta säännöksen kirjoitustapaa selkeytettäisiin. Ehdotuksen mukaan vuosittain suoritettavassa opintojen edistymisen seurannassa opintojen katsotaan edistyneen riittävästi, jos opintosuorituksia on seurantalukuvuoden ajalta vähintään 20 opintopistettä (vähimmäissuoritusvaatimus) ja tukikuukautta kohden keskimäärin vähintään 5 opintopistettä joko seurantalukuvuoden ajalta tai koko opiskeluajalta seurantalukuvuoden päättymiseen asti. Ehdotetussa 3 momentissa säädettäisiin korkeakoulututkinnon suorittaneen opiskelijan opintojen edistymisen arvioimisesta. Ehdotuksen mukaan korkeakoulututkinnon suorittaneen opiskelijan opintojen katsottaisiin vuosittain suoritettavassa edistymisen seurannassa edistyneen riittävästi, jos opintosuorituksia on 2 momentissa säädetty määrä korkeakoulututkinnon suorittamiskuukauden jälkeiseltä ajalta seurantalukuvuoden päättymiseen asti. Säännös olisi uusi ja tarpeen, jotta edistymisen seuranta kohdentuisi tarkoituksenmukaisella tavalla.

5 5 Ehdotettu 4 momentti vastaisi pääosin voimassa olevaa 3 momenttia, mutta säännöstä tarkennettaisiin korkeakoulututkinnon suorittaneiden osalta. Säännöksen mukaan vähimmäissuoritusvaatimusta ei sovellettaisi opiskelijaan, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan korkeakoulussa ensimmäisen kerran seurantalukuvuoden kevätlukukaudella alkavasta koulutuksesta tai on suorittanut korkeakoulututkinnon seurantalukuvuoden kevätlukukauden aikana. Ehdotetun 3 :n 5 momentissa korjattaisiin pykäläviittaus, joka opintotukilain muutoksen myötä on jäänyt muuttamatta eli viitattaisiin opintotukilain 5 b :n 4 momentissa tarkoitettuun määräaikaan. Ehdotettu 6 momentti vastaisi voimassa olevan asetuksen 3 :n 5 momenttia ja ehdotettu 7 momentti vastaavasti voimassa olevan asetuksen 3 :n 6 momenttia. Ehdotetun uuden 8 momentin mukaan koko opiskeluaikaa määriteltäessä katsottaisiin opintojen alkaneen sen lukukauden alussa, jolloin opiskelija on ensimmäisen kerran ilmoittautunut läsnä olevaksi opiskelijaksi opintotukeen oikeuttavissa opinnoissa, joiden tavoitteena on korkeakoulututkinnon suorittaminen. Säännös on tarpeen, jotta ei synny tulkintaepäselvyyttä siitä, miten opintojen aloittaminen määritellään ja mitä opintoja otetaan edistymisen seurannassa huomioon. 4 Opintotukeen oikeuttava enimmäisaika yliopistojen tutkinnoissa Ehdotettu 4 vastaa voimassa olevan opintotukiasetuksen 6 :ää. Voimassa olevan opintotukiasetuksen 5 on kumottu asetuksella 508/ Opintotukeen oikeuttava enimmäisaika ammattikorkeakoulututkinnoissa Ehdotettu 5 vastaa voimassa olevan opintotukiasetuksen 7 :ää. Voimassa olevan asetuksen 7 a :ää vastaava opintotuen enimmäisajan pidentämisen hakemista koskeva sääntely siirtyisi eduskunnan hyväksymän hallituksen esityksen 139/2017 mukaisesti opintotukilain tasolla säänneltäväksi. Voimassa olevan asetuksen 8 on kumottu asetuksella 424/2004. Voimassa olevan asetuksen 2 luvun pykälät 9 11 kumottaisiin opintotukilain muutoksella 559/2017 säädetyn opintotukilautakuntien toiminnan lakkaamisen myötä. Voimassa olevan asetuksen 12 on kumottu asetuksella 424/2004. Voimassa olevan opintotukiasetuksen :ää vastaava opintotukietuuksia koskeva sääntely olisi uuden asetuksen 6 8 :ssä. 6 Asumislisän määrä eräissä maissa Ehdotetun 6 :n otsikkoa ja kirjoitustapaa ajanmukaistettaisiin, muutoin sisältö vastaa voimassa olevan asetuksen 13 :ää. Ehdotetun 6 :n 2 momentissa viitattaisiin opintotukilakiin tehdyn muutoksen myötä (4/2017 ja 481/2017) opintotukilain 14 :ään opintotukilain 14 a :n sijaan.

6 6 7 Opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentävien seikkojen selvittäminen Ehdotettu 7 vastaa voimassa olevan asetuksen 14 :ää. 8 Opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentävien seikkojen huomioon ottaminen Ehdotettu 8 vastaa voimassa olevan asetuksen 15 :ää. Voimassa olevan asetuksen :t on aiemmin kumottu (A 160/2000 ja A 865/2001). Siten voimassa olevan asetuksen :ää vastaavat säännökset olisivat ehdotetun uuden asetuksen pykälissä Opintorahan ja asumislisän maksupäivä Ehdotettu 9 vastaa voimassa olevan asetuksen 19 :ää. 10 Opintolainahyvityksen maksaminen Ehdotettu 10 vastaa voimassa olevan asetuksen 20 :ää. 11 Takaussaatavasta perittävä korko Ehdotettu 11 vastaa voimassa olevan asetuksen 26 :ää. Voimassa olevan asetuksen 20 a 25 ja 26 a :t on aiemmin kumottu (A 370/1997, 865/2001, 83/2002, 691/2002, 424/2004). Voimassa olevan asetuksen :ää vastaavat säännökset olisivat uuden asetuksen pykälissä Voimassa olevan asetuksen 30 :ssä säännellyistä neuvottelukunnan palkkioista luovuttaisiin. 12 Opintotukiasiain neuvottelukunnan tehtävät Ehdotettu 12 vastaa voimassa olevan asetuksen 27 :ää. Pykälän kohdissa 4 ja 6 muutettaisiin ministeriön nimi vastaamaan sen nykyistä muotoa opetus- ja kulttuuriministeriö. 13 Opintotukiasiain neuvottelukunnan kokoonpano Ehdotettu 13 vastaa voimassa olevan asetuksen 28 :ää. Ministeriön nimi muutettaisiin vastaamaan sen nykyistä muotoa opetus- ja kulttuuriministeriö. 14 Opintotukiasiain neuvottelukunnan päätösvaltaisuus 15 Voimaantulo Ehdotettu 14 vastaa voimassa olevan asetuksen 29 :ää. Uusi opintotuesta annettu asetus tulisi ehdotuksen mukaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Mainittuna päivänä tulevat voimaan lailla 559/2017 säädetyt opintotukilain muutokset, jotka edellyttävät myös asetuksen muuttamista. Eduskunnan hy-

7 7 3 Vaikutukset väksymät opintotukilain muutosesityksen (HE 139/2017) mukaiset asetukseen liittyvät säännökset tulisivat myös osin voimaan vuoden 2018 alusta. Uudella asetuksella kumottaisiin voimassa oleva opintotukiasetus (260/1994). Asetuksen 3 :ää sovellettaisiin 1 päivästä elokuuta 2018 vuosittain suoritettavaan korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen arviointiin. Opintojen edistymisen arvioinnissa otettaisiin huomioon opintosuoritukset ja opintotukikuukaudet 1 päivästä elokuuta Opintojen edistymisen seuranta selkeytyisi sekä opiskelijoiden että seurannan toimeenpanon näkökulmasta. Opintojen edistymisen seurantaa koskevia uusia säännöksiä sovellettaisiin syksyn 2018 edistymisen seurannasta alkaen kaikkiin korkeakouluopiskelijoihin riippumatta siitä, milloin opinnot on aloitettu. Opintojen edistymisen seurannassa opintotukikuukausia ja opintosuorituksia ei huomioitaisi edeltävältä ajalta. Mainitusta ajankohdasta alkaen opintotukilainsäädäntö muuttui siten, että kuukaudet, jolta opiskelija sai pelkästään asumislisää, tulivat myös korkeakoulutukikuukausiksi. Samasta ajankohdasta lukien muuttuivat myös korkeakouluopintojen riittävän edistymisen arviointiperusteet, kun suoritusmäärä nousi nykyiseen 5,0 opintopisteeseen. Aikaisemmin kriteeri oli 4,8 opintopistettä ja sitä edeltävällä ajalla ( saakka) korkeakoulut määrittelivät suoritusvaatimukset itse (useimmissa korkeakouluissa kriteeri oli 4,5). Ehdotuksen mukaan opiskelijaan, joka on ilmoittautunut läsnä olevaksi korkeakoulussa ensimmäisen kerran ennen tämän asetuksen voimaantuloa, sovellettaisiin tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita opintotuen tutkintokohtaista enimmäisaikaa koskevia säännöksiä. Korkeakoulututkintojen tutkintokohtaisien tukikuukausien enimmäismäärää koskevia opintotukilain ja sen nojalla säädettyjä opintotukiasetuksen säännöksiä on useasti muutettu (laki opintotukilain muuttamisesta 52/2011, 1243/2013 ja 4/2017 sekä asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta 299/2011, 360/2014 ja 281/2017). Mainittuihin muutoksiin on liittynyt siirtymäsäännös, jonka mukaan ennen muutosten voimaantuloa opintonsa aloittaneisiin sovelletaan aikaisempia säännöksiä. Tällä siirtymäsäännöksellä varmistettaisiin, että tarvittaessa sovellettaisiin aikaisemmin voimassa olleita säännöksiä kyseisiä säännöksiä koskeneiden siirtymäsäännösten mukaisesti. Ehdotetulla uudella opintotuesta annettavalla asetuksella ei ole itsenäisiä taloudellisia vaikutuksia, sillä sen sisältö vastaa pääosin voimassa olevaa opintotukiasetusta. Korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen arvioiminen siirtyy lähtien Kansaneläkelaitokselle. Edistymisen arvioimista toimeenpantaisiin aiempaa yhtenäisemmin periaattein ja kaavamaisemmin siten, että arvioinnissa otettaisiin aiempaa kattavammin huomioon opintotukeen oikeuttaneiden opintojen aikana kertyneet opintosuoritukset. Edelleenkin edistymistä arvioitaisiin seurantalukuvuodelta sekä koko korkeakouluopintojen ajalta. Edistymisen arvioinnissa otettaisiin huomioon opintosuoritukset ja tukikuukaudet 1 päivästä elokuuta 2011 lähtien. Rajaus on tarpeen, sillä ennen mainittua ajankohtaa opintojen edistymisen seurantaa toteutettiin erilaisilla periaatteilla ja otospohjaisesti. Kansaneläkelaitoksen arvion mukaan nk.

8 8 4 Valmistelu 5 Voimaantulo selvityspyyntökirjeiden määrä voisi kasvaa ehdotettujen muutosten myötä nykyisestä noin :lla. Edistymisen seurantaan ehdotettuun muutokseen liittyen Kansaneläkelaitos voisi tarvittaessa huomioida edeltävän ajan opintojen keskeyttämiset ja uusien korkeakouluopintojen aloittamiset hyväksyttävinä syinä opintojen hidastumiselle. Sama voisi koskea myös opintosuorituksia ajalta ennen Jos opiskelija vetoaisi selvityksessään edellä mainittuihin seikkoihin, Kansaneläkelaitos ottaisi seikat huomioon ja opintotuki voitaisiin myöntää tai sen maksamista voitaisiin jatkaa määräaikaisesti opintotukilain 5 b :n 4 momentin mukaisesti. Asetus on valmisteltu virkatyönä opetus- ja kulttuuriministeriössä yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen kanssa. Asetusluonnoksesta on pyydetty lausunnot oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, Kansaneläkelaitokselta, opintotuen muutoksenhakulautakunnalta, opiskelijajärjestöiltä, Suomen Yliopistot UNIFI ry:ltä sekä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:ltä, jotka oikeusministeriötä ja opintotuen muutoksenhakulautakuntaa lukuun ottamatta antoivat lausunnon. Lausunnonantajilla ei Kansaneläkelaitosta lukuun ottamatta ollut huomautettavaa asetusehdotukseen. Kansaneläkelaitos täsmensi lausunnossaan erityisesti opintojen riittävän edistymisen arvioinnin toimeenpanoa koskevia säännöksiä. Esityksessä on otettu huomioon Kansaneläkelaitoksen lausunnossaan esille tuomat seikat. Asetusehdotus on tarkastettu oikeusministeriön laintarkastusyksikössä. Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Asetuksen 3 :ää sovellettaisiin 1päivästä elokuuta 2018 alkaen vuosittain suoritettavaan korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen arviointiin. Arvioinnissa otettaisiin huomioon opintosuoritukset ja tukikuukaudet 1 päivästä elokuuta 2011 lähtien. Opiskelijaan, joka on ilmoittautunut läsnä olevaksi korkeakoulussa ensimmäisen kerran ennen tämän asetuksen voimaantuloa, sovellettaisiin tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita opintotuen tutkintokohtaista enimmäisaikaa koskevia säännöksiä.