KOULII-HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS #6

Transkriptio

1 KOULII-HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS #6 Päivämäärä: Paikka: Infopaviljonki, Suurpellon puistokatu 18, Espoo Kokousasiat: 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen Puheenjohtaja Esa Kankainen avasi ohjausryhmän kokouksen kello 9:10. Kokouksen asialista hyväksyttiin. 2. Läsnäolijoiden toteaminen ja ohjausryhmän jäsenyyksien vaihtuminen Ohjausryhmän kokouksessa olivat läsnä Kalevi Ekman/ Aalto yliopisto, pj. Esa Kankainen/Asuntosäätiö, Mervi Katainen (varajäsen)/ Espoon kaupunki, Per-Stefan Nyholm/ Uudenmaan liitto, Drazen Dodik (varajäsen)/ Microsoft, Ari Poikola/ Laurea, Maria Korpi (varajäsen)/ Omnia ja Pekka Räsänen/ Omnia sekä asiantuntijajäsenenä Helena Kämäräinen/ Omnia ja Veera Tammilehto, Jenna Harkonsalo ja Sari Helisniemi-Närvä Koulii-hankkeen opiskelijoiden edustajina. Microsoftin varajäsen vaihtuu, uutena aloittaa Drazen Dodik Microsoft Oy:stä. Läsnäolijat esittäytyivät. 3. Päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösvaltaisuusmielessä ohjausryhmän kahdestatoista jäsenestä paikalla oli viisi (5) varsinaista jäsentä ja kolme (3) varajäsentä eli yhteensä kahdeksan (8) jäsentä, joten kokous katsottiin päätösvaltaiseksi. 4. Työjärjestyksen hyväksyminen Työjärjestykseksi hyväksyttiin asialistan järjestys. 5. Edellisen pöytäkirjan hyväksyminen Todettiin, että edellisessä kokouksessa käsiteltiin taloustilannetta ja sen puitteissa olevia mahdollisuuksia, Opinmäkeä ja palveluita Suurpellossa. Pekka Vikkula toi esille Suurpellon arkea ja siihen liittyen hanketta, jolla pyritään minimoimaan rakennusvaiheen aikaiset hankaluudet asukkaille sekä Koulii-hankkeen toimintaa alueen hyväksi. Edelliseen pöytäkirjaan ei ollut huomautettavaa tai lisättävää ja se hyväksyttiin.

2 6. Projektin tilanneraportti a.) Helena Kämäräinen kertoi taloustilanteesta: Vuoden 2011 maksatushakemukset on jätetty rahoittajalle on maksatukseen haettu euroa. Hankkeelle on tullut hylättyjä kustannuksia johtuen virheellisistä työajan merkinnöistä. Virheen korjaamiseksi on saatu ohjausta. Kaudelta haetaan maksatukseen ,82 euroa. Suurimpana kustannuseränä ovat henkilöstökustannukset. Niiden toteuma on alle budjetoidun, koska täysin ennakoitua henkilöstömäärää ei ole mukana kehitystyössä. Palvelujen ostoja kilpailutuksen tähden seurataan ja tarkastellaan tarkemmin. Kausille ja budjetissa on jäljellä euroa. Esa Kankainen toi esille edellisen kokouksen keskustelua jäljellä olevasta toiminnasta eli tiivistetäänkö toimintaa vai jatketaanko toimintaa 2013 puolelle. Tässä yhteydessä keskusteltiin tehdystä muutosehdotuksesta. Per-Stefan Nyholm nosti esiin kysymyksen, että asiasta täytyy käydä läheistä keskustelua rahoittajan kanssa ja että muutosehdotus täytyy liittää pöytäkirjaan liitteeksi. Helena Kämäräinen totesikin, että muutosehdotusta on käsitelty tiiviisti rahoittajan kanssa ja se on hyväksytty Eura 2007-järjestelmässä. Kuntarahoitusosuus, 9,2%, kirjataan jatkuvasti hankkeen toteuttajien kustannuksiin, jolloin se kertyy kumulatiivisena koko ajan. Pekka Räsänen kertoi koko hankkeen ennusteen, euroa (vrt euroa ohjausryhmän kokouksessa). Tasaisella kustannustoteumalla 2012 summa olisi n euroa. Budjetissa jäljellä oleva määrä on n euroa, jolloin erotus on euroa. Arvioitu toteuma voi jäädä n euroa alle suunnitellun riippuen lähinnä todellisesta henkilöstön toteumasta ja palvelujen ostoista liittyen seminaareihin sekä hankkeen toiminnasta tehtävien eri raporttien ja artikkelisarjojen kustannuksiin. Näin ollen 2012 toteuma olisi n euroa. b.) Pekka Räsänen kertoi toiminnasta ja panostuksista: Koulii ohjausryhmä Toteuma 2010 Toteuma 2011 Muutosbudjetti 2012 Kokonaisbudjetti A. KUSTANNUKSET A.1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat A.2. Henkilöstökulut A.3. Palvelujen ostot A.4. Matkakustannukset A.5. Muut kustannukset Keväällä 2012 toiminnassa on paneuduttu palvelujen konseptointiin ja pedagogiseen yhteistyöhön sekä LivingLab-toimintaan Suurpellossa. Syksyn tavoitteena on saada toteutettu

3 pedagogisen yhteistyön ja toimintamallin määrittely Omnian ja Laurean kesken, mikä mahdollistaa LivingLab-kehitysalustaan/toimintamalliin pohjautuvaa koulutustoimintaa alueella. Tavoitteena on, että Suurpellon eri toimijoiden kanssa yhdessä määritellään tarpeet kehitystyölle jatkossa. Haasteena on, kuinka nopeasti sekä pedagoginen toimintamalli ja kehitysalustamalli, jotka palvelevat aluekehitystyötä, saadaan suunniteltua ja sovittua. Esa Kankainen totesi, että Suurpellossa on erilaisia toimijoita: kehittäjiä, kuten VVO tai Asuntosäätiö seuraavat 50 vuotta, rakentajia, palvelujen tuottajia, kaupunki ja asukkaat. Suurpellon kehittämiseen liittyy erilaisia tavoitteita. Yhtenä haluna on, että Koulii toimii jatkossakin, koska tuonut Suurpeltoon hyvää. Suurpellon markkinoinnin rooli on muuttumassa ja siten vaikuttaa myös Kouliin toimintaan. Lisäksi tulossa ovat Opinmäki ja kaupalliset toimijat ja palvelut. Maria Korpi korosti, että jatkoon täytyy nimetä yhteyshenkilöt. Hän ehdotti, että esim. Omnian yrittäjyysvalmentajat voivat yhdistää Suurpellossa yrittäjämäistä toimintaa osaksi koulutusta Nuori Yrittäjyys NYyrityksissä ja syksyllä aloittavassa pedagogisessa osuuskunnassa. Jatkumisen kannalta toiminta täytyy saada syksyllä käyntiin nimettyjen opettajien ja kouluttajien johdolla. Per-Stefan Nyholm korosti hankkeen talouden, raporttien, hallinnollisten tehtävien ja virallisten velvoitteiden hoitamista vuoden loppuun eli hankkeen päättymiseen mennessä sekä loppuraportin kirjoittamista 4 kk:n kuluessa hankkeen päättymisestä. Kalevi Ekman toi esiin ohjausryhmän jäsenenäkin vaikeuden päästä kiinni ja ymmärtää, että Mitä tässä oikein tehdään?. Hän kertoi ymmärryksenään, että hankkeen tavoitteena on kehittää Laurean ja Omnian toimintaa oppimistulosten, yrittäjyyden, innovaatioiden saralla tässä Suurpeltoa käyttäen ja samalla Suurpeltoa edistäen. Ekmanin epätietoisuus kulminoitui kysymykseen, että Mitä tämä sitten tarkoittaa opettajan tai opiskelijan näkökulmasta käytännön tuloksissa, opetussuunnitelmissa tai muussa tai mitä se tarkoittaa alueen asukkaille?. Projektipäällikkö kommentoi, että edelliseen vastaus on täysin henkilöstä riippuvaa. Kouliin toimintaa arvioinneessa Kultajyvät-seminaarissa asukkaiden ja asukasyhdistyksen edustaja kertoi Kouliin edistäneen yhteisöllisyyden kehittymisessä. Koulii on opiskelijoiden kanssa edesauttanut, että asukasyhdistys on perustettu ja sen alla kolme jaosta: viljely, kulttuuri ja terveellinen liikunta, yhteistyössä asukkaiden ja Espoon kaupungin kanssa on suunniteltu ja rakennettu viljelylavat ja samoin Keskuspuistoon kehittämiseen liittyen opiskelijat ovat suunnitelleet ja rakentaneet alueen logon ja luontoportit. Myös NCC:n kaupallisen johtajan mukaan Kouliin toiminnalla on lunastettu alueen brändin lupauksia. Laurean ja Omnian opiskelijoita on ollut mukana yli 300 eri toiminnoissa, 50 opettajaa on ollut mukana ja tehnyt yhteistyötä. Kussakin pilotissa pedagoginen yhteistyö on tapahtunut omista näkökulmista ja omassa laajuudessaan: varsinkin kolmessa pilotissa on paneuduttu yhteistyön kehittämiseen. Vaikka kaikissa piloteissa ei ole päästy yhteistyöhön, opiskelijat ovat olleet mukana. Pedagogista toimintamallia on valmistettu tutkimuksella ja työpajatyöskentelyissä ja nyt on aika arvioida tuloksia ja määritellä yhdessä Laurean ja Omnian johdon, esimiesten ja

4 opettajien kesken tulevaa toimintamallia. Tiivistettynä: yritetään saada parempaa oppimista ja parempia kokemuksia opiskelijoille, myös opettajille ns. aidossa ympäristössä. Tavoitteena on, että kokemukset saadaan koodattua avatuksi tiedoksi ja nostettua hankkeen tasolta organisaatioiden tasolle niiden osaamiseksi. Per-Stefan Nyholmin mukaan hän on päässyt raporttien avulla kiinni sen toimintaan ja tuloksiin. Hankkeesta tullaan kirjoittamaan virallinen loppuraportti sekä syksyn aikana tutkimuksellinen loppuraportti sekä useita artikkeleita ja kukin pilotti kuvaa oman toimintansa. Esa Kankaisen mukaan kehittäjinä ja toimijoina he ovat saaneet asukkailta positiivista palautetta.

5 Kokouksessa käsiteltiin yhteistyötä Microsoftin kanssa. Dazen Dodik toi esille, että Microsoftilla on vahva yhteistyöohjelma oppilaitosten kanssa siten, että siihen opiskelijat kuuluvat kiinteästi mukaan. Asian vireille laittaminen jäi Pekka Räsäsen vastuulle. Tehtävänä on luoda yhteys Omnian ja Laurean opettajien ja Microsoftin välille selvittämään todellista yhteistyötä ja kumppanuutta.

6 c.) Opiskelijoiden näkökulmia Kouliin toiminnasta: Veera Tammilehto liittyi mukaan kokoukseen. Sari Helisniemi-Närvä, Laurean sosiaali- ja terveysalan opiskelija kertoi yhdessä Maakirjan päiväkodin lasten ja Laurean opiskelijatiimin kanssa toteutetusta hankkeesta, joka liittyi kestävään kehitykseen ja yhteisöllisyyteen. Päiväkodin lapset tekivät opiskelijoiden

7 ohjauksessa luonnon elementeistä kaksi Suurpellon karttaa. Helisniemi-Närvä kertoi, että hanke kesti kaksi kuukautta suunnittelusta toteutukseen ja että hän oli kokenut antoisana toiminnan lasten ja päiväkodin henkilökunnan kanssa. Hänestä oli harmillista, että he eivät onnistuneet saamaan vanhempia mukaan karttahankkeeseen. Helisniemi-Närvä näki tarpeellisena, että Koulii-hankkeen ja päiväkodin yhteistoimintaan liittyisi jatkuvuutta. Hän ehdotti, että Koulii-hankkeen avulla voitaisiin rakentaa siltaa Maakirjan päiväkodin ja uuden 2013 valmistuvan päiväkodin vanhempainyhdistysten välille. Näin vanhempien näkökulmia voitaisiin ottaa huomioon päiväkodin toiminnan käynnistämisessä ja samoin päiväkodin vanhempainyhdistys voisi lähteä vaivattomammin liikkeelle. Vanhempain yhdistyksen toiminta voisi myös käynnistyä nopeammin Maakirjan päiväkodin kokemusten tuella ihan käytännön asioissa. Yleensä vanhempainyhdistyksen käynnistyminen kestää kolmisen vuotta. Koulii voi olla mukana tukena: kannustaa, mahdollistaa vanhempien tapaamisia ja yhteyden ottoa uusiin vanhempiin. Helisniemi-Närvä oli hankkeen aikana syventänyt näkemyksiään kestävästä kehityksestä ja oli rakentanut yhteistyöverkostojaan. Hän piti tärkeänä, että jatkuvuuden kannalta olisi tärkeää, että päiväkodille olisi yksi yhdyshenkilö, jonka kautta suunnittelua ja toimintaa koordinoidaan. Mervi Katainen korosti, että suunnittelussa pyritään aina ottamaan huomioon alueen asukkaiden tarpeita palveluista. Opinmäen hankesuunnitelma oli jäänyt pöydälle olleessa kokouksessa. 1-vaiheen suunnitelmassa on kansainvälinen koulu ja alueen lähikoulu, suomenkielinen peruskoulu, suomenkielinen ja englanninkielinen päivähoito, alueen liikuntahalli, kirjastopalvelut ja kahvilapalveluja. Tavoitteena on, että Opinmäen 1-vaihe olisi valmis keväällä 2015 ja käytössä syksystä alkaen. Ari Poikola kertoi, että Laurealla on pitkä perinne yhteistyöstä Espoon kaupungin kanssa ja myös sopimus tästä. Hyvää ja myönteistä yhteistyötä on ollut vahvasti sosiaali- ja terveysalalla sekä sivistystoimen kanssa. Työelämässä olleet aikuisopiskelijat voisivat tuoda hyviä ehdotuksia uusiin käytännön avauksiin. Veera Tammilehto, restonomi-opiskelija ja Jenna Harkonsalo, palvelutuotteen johtamisen opiskelija Laureasta kertoivat Koulii-hankkeessa tehdyistä opinnäytetöistään. Tammilehdon osalta lähiruokatorin valmistelu ja palvelukonseptin suunnittelu käynnistyi jo syksyllä 2011 ja toteutus kulminoitui lähiruokatorina Kukkiva Suurpelto tapahtumassa Harkonsalo aloitti tammikuussa 2012 ja hänen vastuulla puolestaan oli konseptoida oheistapahtumia suunnittelusta toteutukseen lähiruokatorille. Molemmat kokivat erittäin hyvänä, että heidän opinnäytetyönsä ei ollut pelkästään konseptointia, vaan sisälsi myös käytännön toteutuksen. Tämä antoi heille valtavasti uutta kokemusta. Asukkaiden, asiakkaiden ja palvelun tuottajien antama palaute tapahtumassa oli kannustavaa ja hyvää. Palautteen mukaan lähiruokatorille on tarvetta ja halutaan uudelleen. Tavoitteena on ollut luoda lähiruokatorin konsepti, joka voidaan toteuttaa myöhemminkin Suurpellossa tai muualla. Palvelun tuottajien mukaan suunniteltu konsepti toimii nimenomaan Suurpellossa, ei välttämättä samanlaisena kaikkialla

8 Espoossa. Asukkaiden mukaan lähiruokatori ja tapahtuma edistää asukkaiden kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä. Myös Tammilehto ja Harkonsalo korostivat onnistuneen tapahtuman jälkeen toiminnan jatkuvuutta ja tulosten hyödyntämistä. Opiskelijatiimille ja tuottajille tapahtumatiiminä jäi tapahtumasta tosi hyvä mieli. Haasteena on, kuka tähän jatkossa tarttuu. Räsänen kertoi, että tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden yhteistyölle Henry Lybäckin Laurean opiskelijoiden ja Omnian opiskelijoille NY-yrittäjyyden puitteissa. Samoin jatkuvuutta voi tukea Lybäckin opiskelijatiimin lähiruokapiirin konseptointi ja käynnistäminen. Tammilehto kertoi, että omakin opinnäytetyö ja raportti avautuivat paremmin, kun aloin suunnittelemaan toteutettavaa lähiruokatorin konseptia. Mervi Katainen kertoi tapahtumassa vierailleena kokemuksiaan tapahtumasta sekä korosti, että eri alueilla toimivat erilaiset konseptit. Samoin häntä kiinnosti opiskelijoiden lähtökohta suunnitteluun sekä se, ottivatko he suunnittelussa huomioon alueen asukkaiden profiileja. Tammilehto toi esille, että lähiruokatorin konsepti rakennettiin palvelumuotoiluperiaatteiden mukaisesti vuorovaikutuksessa ja asiakasprofiileja käyttäen. Lopputuloksena rakentui Suurpeltoon soveltuva luomutuotantoon ja pienyrittäjyyteen pohjautuva lähiruokatori-konsepti. Suunnittelussa haasteena oli asukkaiden näkökulmien mukaan saaminen. Räsänen kertoi, että Kukkivan Suurpellon suunnittelussa ja toteutuksessa oli kaikkiaan 10 eri opiskelijatiimiä, jotka toivat ohjelmaa tapahtuman teemoihin, vaikuttaminen ja vaihtaminen, viihtyminen ja viljeleminen, liittyen. Opiskelijoiden antaman arvioinnin perusteella he olivat saaneet hyviä ja opettavaisia komeuksia, esim. siinä, että kaikki ei mennytkään suunnitelmien mukaan. Kukkiva Suurpelto olisi opiskelijapalautteen mukaan voinut olla keskittyneempi rajatummalle alueelle. Toteutuksessa palvelut hajosivat liian laajalle alueelle. 7. Muut asiat Räsänen kertoi talousasioissa unohtuneen täsmennyksen ELY-keskuksen takaisinperinnästä, joka aiheutui työajanseurantojen merkitsemisvirheestä. ELY-keskus tulee tulevan maksatushakemuksen maksun yhteydessä perimään takaisin 4089,72 euroa. Ohjausryhmän jäsenet ovat kutsuttuja Koulii-hankkeen pedagogiseen seminaariin Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään klo 13:00 15:00. Paikka: Infopaviljonki, Suurpellon puistokatu 18, Espoo 9. Kokouksen päättäminen Kokouksen puheenjohtaja Esa Kankainen päätti kokouksen kello 10:55.

9 Allekirjoitukset Aika ja paikka, Espoo Esa Kankainen, kokouksen puheenjohtaja Pekka Räsänen, sihteeri Liitteet: Kouliin toiminta (Koulii_suunnitelma_2012_ pdf) Kouliin muutoshakemus (MUUTOSHAKEMUS KOULII_ pdf) Kouliin väliraportti 2011 (Koulii väliraportti 2011.pdf)