Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa III (rusokki, kiertotatar, ukontatar, vesitatar, katkeratar)

Transkriptio

1 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus 11 Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa III (rusokki, kiertotatar, ukontatar, vesitatar, katkeratar) Tummarusokki (Bidens tripartita) Rusokkien kasvupaikkoja ovat kosteikot, joista ne kulkeutuvat helposti ihmisten ja eläinten mukana läheisille pelloille. Sirkkalehtiasteella olevan tumman rusokin tunnistaa lehtien alapinnan sinivioletista väristä. Rusokit ovat erittäin herkkiä Safarille ja niiden torjuntaan riittää 20 g Safaria hehtaaria kohti kahteen kertaan ruiskutettuna. Jos Safariohjelmia käytetään 2. ja 3. ruiskutuksessa, rusokki saadaan torjuttua muiden rikkakasvien ohella. Kuva 23. Sirkkalehtiasteella oleva rusokki. Kuva 24. Ensimmäiset kasvulehdet ovat kehittymässä rusokkiin. Kuvat: LE/SjT Jos Safaria ei käytetä, rusokit joudutaan torjumaan Matrigonilla (0,3-0,5 l/ha). Pohjavesi-alueilla Safari tai Safari-ohjelmat ovat ainoa rusokin torjuntavaihtoehto. Kiertotatar (Polygonum/Fallopia convolvulus) Kiertotatar kuuluu vaikeasti torjuttaviin rikkakasveihin. Sirkkalehtiasteella sen erottaa ukontattaresta ensimmäisen kasvulehden muodostamasta piikistä sirkkalehtien välissä.

2 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus 12 Sirkkalehtiasteella kiertotatar vaatii suhteellisen hyvän maavaikutuksen metamitronivalmisteilta etofumesaatin ja fenmedifaamin lisäksi. Kuivissa oloissa kiertotatar voi suurelta osin jäädä henkiin, jos ruiskutuksen jälkeen ei saada sadetta eikä fenmedifaamista, etofumesaatista ja öljystä ole käytetty riittävän suuria määriä. Kiertotatar on ns. etofumesaatti-kasvi, joka vaatii suhteellisen suuren etofumesaatti - ja öljymäärän tankkiseokseen. Kun kiertotattaren ensimmäinen (sydämen muotoinen) kasvulehti on avautunut, Safarin lisäys tankkiseokseen parantaa tehoa huomattavasti. Safari-ruiskutuksen (20 g/ha + öljy 0,5 l/ha) voi tehdä myös erikseen, jos käytetty tankkiseos ei näytä tehoavan siihen. Safari-käsittely on toistettava joko tankkiseoksena tai erikseen, jotta kiertotatar ei lähde kasvamaan edelleen. Kuva 25. Sirkkalehtiasteella oleva kiertotatar. Kuva 26. Ensimmäinen kasvulehti avautumassa kiertotattareen. Kuvat: LE/SjT Ukontatar (Polygonum lapathifolium) Safari-rikka Ukontatar on 1-vuotinen siemenrikkakasvi, jonka tunnistaa parhaiten nukkaisesta 1. kasvu-lehdestä. Sirkkalehtiasteella se muistuttaa erittäin paljon kiertotatarta. Ukontatar on erittäin herkkä Safarille (20-25 g/ha). Se saadaan torjuttua myös samoilla metamitroni-ohjelmilla kuin piha- ja kierotatar. Ukontatar muistuttaa vesitatarta, mutta vesitatar kestää kaikki juurikkaan rikkakasvihävitteet.

3 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus 13 Kuva 27. Sirkkalehtiasteella oleva ukontatar. (HUOM! Ei ensimmäisen kasvulehden piikkiä ) Kuva 28. Ensimmäisellä kasvulehtiasteella oleva ukontatar. (HUOM! Kasvulehtien harmahtava nukka). Kuvat: LE/SjT Ukontattaresta on kaksi värimuunnosta puna- ja vaaleakukkainen. Nämä muodot on esitetty kuvassa 31. Paras tuntomerkki erotettaessa ukontatar vesitattaresta löytyy juuresta ja lehtitupesta. Ukontattarella on enemmän tai vähemmän suora pääjuuri, josta juurihaarat lähtevät tasaisesti kummallekin puolelle (kuva 29). Lehtituppi, joka löytyy varren nivelestä, on lyhyehkö, väljä ja avoin (kuva 30). Juuren ja lehtitupen muotojen perusteella ukontatar on helppo erottaa vesitatarista. Kuva 29: Ukontattaren pääjuuri (vasemman puoleinen kuva). Kuva 30: Ukontattaren nivel sekä lyhyt ja väljä korvaketuppi lehtiruodin tyvellä (oikeanpuoleinen kuva). Kuvat: LE/SjT

4 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus 14 Kuva 31. Puna- ja vaaleakukkainen ukontatar elokuussa. Kuva: LE/SjT Vesitatar (Polygonum amphibium) Vesitatar on monivuotinen rikkakasvi, joka lisääntyy maavarren palasista. Maavarsi talvehtii ja kestää hyvin routaa. Vesitatar on nimensä mukaan kosteikkoja suosiva rikka, joka kestää erittäin hyvin monia rikkakasvien torjunta-aineita. Sitä kasvaa ojanpientareilla, joista se ojien puhdistusmaiden mukana leviää usein pelloille. Vesitattarella on soikeat lehdet ja pallomainen kukinto. Vesitatar on helppo erottaa ukontattaresta juuresta, joka vesitattarella on varsinaisesti maavarsi. Maavarresta lähtevät varsinaiset juuret. Vesitattaren erottaa ukontattaresta myös maanpäällisistä osista; sen lehtien tyvellä on pitkä ja suljettu korvaketuppi. Pahasti vesitattaren saastuttamat pellot vaativat pitkää välivuotta juurikkaan viljelyssä. Se kärsii varjostuksesta, joten hyvin nopeakasvuiset ja maata hyvin peittävät välikasvit ovat suositeltavia.

5 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus 15 Kuvat 32 ja 33. Vesitattarella on pitkänomaiset soikeat lehdet, jotka kasvukauden alussa voivat jonkin verran muistuttaa ukontattaren lehtiä. Korvakkeiden muodostama tuppi on suljettu ja pitkä. Kuvat: LE/SjT Katkeratatar (Polygonum hydropiper) Katkeratatar on 1-vuotinen rikkakasvi samoin kuin ukontatar, mutta huomattavasti ukontatarta harvinaisempi. Sirkkalehtiasteella se muistuttaa ukontatarta, mutta ensimmäinen kasvulehti on kalju. Rakenteeltaan katkeratatar on hennompi ja tyypillistä sille on lehtien kirpeä maku, mikä näkyy kasvin latinalaisessa nimessä. Katkeratatar saadaan torjuttua samoilla ohjelmilla kuin ukon- tai kiertotatar. Se tuhoutuu lähes kaikilla metamitroni-etofumesaatti-fenmedifaami-ohjelmilla. Myös Safarille katkeratatar näyttää olevan herkkä.

6 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus 16 Kuva 34. Täysikasvuinen katkeratatar muistuttaa ukontattaria lehdiltään, mutta sillä on hento nuokkuva kukinto (kuva vasemmalla). Täysikasvuisen yksilön lehdistä löytyy pieniä tummia pisteitä. Kuva 35. Korvakkeiden muodostama tuppi lehtiruodin tyvellä on lyhyt (kuva ylhäällä). Kuvat: LE/SjT