Laatupalkittu Pekka Seppälä: Sitä saa mitä tilaa s. 6. TOOLin vaalijärjestys hyväksyttiin valtuustossa s. 17. Tuottamalla oppiminen s.

Transkriptio

1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN JÄRJESTÖLEHTI Toolilainen 3/2013 Laatupalkittu Pekka Seppälä: Sitä saa mitä tilaa s. 6 TOOLin vaalijärjestys hyväksyttiin valtuustossa s. 17 Tuottamalla oppiminen s. 24

2 SISÄLLYSLUETTELO: Pääkirjoitus... 3 Ledaren... 4 Päätoimittajalta... 5 Sitä saa mitä tilaa... 6 Moderneja laboratoriopalveluja korkeakouluille, yrityksille ja elinkeinoelämälle... 8 Suunnittelukokous Hilux-sähkötyökoneprojektin toteutus osana opintoja Kollega työpöytänsä ääressä TOOLin vaalijärjestys hyväksyttiin valtuustossa Rivitalorakentamista 6000 vuotta sitten Jos ongelmia on, kertokaa niistä meille! Sähkö- ja tietotekniikan opettajien neuvottelupäivät Tuottamalla oppiminen Ilmaisutaito kohtaamisen välineenä ja itsetunnon perustana Sähköä pelloille ja metsiin Matemaattisia kaavoja ja taulukoita...29 EU-HANKE EARN, European Automation Resource Network Monumentit puhuvat Huono tarjoilu pilaa hyvän oluen...34 Jaakko Wiik - 90 vuotta Silppureita löytyy Terveydeksi Jäsenilmoituskaavake...39 Hilux-sähkötyökoneprojekti; järjestelmän ensimmäisiä koeajoja. s. Patsaat ovat melkeinpä pyhiä, niihin ei saa koskea. Uudet sukupolvet kokeilevat rajoja ja saattavat rakentaa talon tai tien kunniotetun patsaan äärelle - on ikään kuin kilpailu, kuka uskaltaa lähennellä eniten. Ehrnroothin aukion talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden ratsuväen miesten muistokivi on saamassa uudisrakennuksen vierelleen. s. 13 s Toolilainen 3/2013

3 PÄÄKIRJOITUS Ensi vuonna kahdella kympillä ostovoimaa Suomalaiset työntekijät syyllistettiin talven ja kevään aikana korkeasta palkkatasosta, ja meidän annettiin ymmärtää, että yritysten taloustilanne tulisi laittaa kuntoon sopimalla paikallisista heikennyksistä. Teollisuudessa työntekijöiden palkkakustannukset muodostavat yritysten kokonaiskustannuksista vain noin viidenneksen. Tosiasiallinen syy teollisuuden kilpailukykyongelmiin on vientituotteiden puute eivätkä palkkarahamme. Ostettavaksi kelpaavien artikkeleiden suunnittelutyö ja tuotanto ovat kohtalon kysymyksiä. Palkanalennuksilla tai ostovoiman heikentämisellä Suomen taloutta ei pitkässä juoksussa korjata. Nähtäväksi jää, mikä on solmitun työllisyys- ja kasvusopimuksen teho kansantalouden kääntämisessä tai yritysten globaalin kilpailukyvyn parantamisessa. Ratkaisevaa saavutetun kompromissituloksen kannalta oli Suomen pitkään jatkuneen huonon talous- ja työllisyystilanteen tunnustaminen ja näiden urien kääntämismahdollisuuksiin päämäärätietoinen tarttuminen. Vasta neuvottelujen viime hetkille osunut maan hallituksen ketsuppipullon purskahtelu rakennepoliittisen ohjelman muodossa kuritti vahvasti maamme tulevia korjausliikkeitä uusille urille ja kannusti keskusjärjestöjä tekemään Suomelle yritysten kilpailukykyä ja maamme talouden eheytymistä kiihdyttävän neuvottelutuloksen. Syntynyttä työllisyys- ja kasvusopimusta on pidetty osoituksena työmarkkinajärjestöjen joustokyvystä ja vastuunkantamisesta. Tällä sopimuskierroksella työntekijäosapuoli osoitti vastuullisuuttaan hyväksymällä marginaaliset työ- ja virkaehtomuutokset mahdollistavan pitkän sopimuksen. Kasvupaineiden purkaminen ja lopullinen vastuu työllisyydestä jäivät yritysten ja julkisen sektorin työnantajien toteutettavaksi. Vahvasti näyttää siltä, että yritykset yrittävät välittömästi pakoilla yhteiskuntavastuutaan työllisyys- ja kasvusopimuksen sisältävän kriisilausekkeen nojalla: alakohtaisesti suositellaan neuvoteltavaksi poikkeuksellisiin talousvaikeuksiin ajautuneen yrityksen (tai julkisen sektorin työnantajan) kaikista mahdollisista työehtosopimuskeinoista. Työantajat näin jatkavat syyllistämislinjaansa ja haluavat neuvotella alakohtaisesti etujemme heikennyksistä ja nimenomaan kaikista keinoista työntekijän palkan alentamiseksi. Vastuullisena järjestönä OAJ ei missään tapauksessa saa ryhtyä etujamme polkeviin neuvotteluihin. Työmarkkinakeskusjärjestöjen solmima sopimus on kaksivuotinen ja pitää sisällään option jatkolle. Sopimusta voidaan sanoa todella maltilliseksi, etenkin kun työntekijäosapuoli suostui kahden seuraavan vuoden ajalle alle prosenttiyksikön suuruisiin palkantarkistuksiin. Opetusalalla nähdään jopa ostovoiman heikkenevän. Myös yritysten johdon palkitsemisessa tulisi tänä aikana noudattaa erityistä maltillisuutta tai kohtuutta, aivan kuten tasavallan presidentti Niinistö aiemmin omalla esimerkillään ja puheillaan on kehottanut. Koska keskitettyyn sopimukseen sisältyy sen kestoon, sopimuskorotuksiin, sosiaalivakuutusten suuruuteen ja työelämän kehittämiseen liittyvien asioiden lisäksi keskusjärjestötason suosituksia eri sopimusaloilla keskusteltavista asioista, tulevana syksynä on luvassa melkoinen neuvotteluponnistus synnytystuskineen. Osapuolet ovat tahoillansa hioneet omat tavoitteensa, ja nyt ne kohtaavat yhtä hyvin kuin pultti ja mutteri, jotka ovat vielä vailla kierteitä. Jo nyt esimerkiksi Kuntatyönantaja ja sen piirissä olevat palkansaajajärjestöt ovat eri mieltä siitä, mitä kaikkea sopimukseen kirjattu ensimmäinen yleiskorotus 20 e/kk pitää ja ei pidä sisällään. Eri aloilla näkemysten yhteensovittamiseksi on vielä matkaa ja monta kierrosta on väännettävä. Sopuratkaisuun on aikaa jäljellä enää vain muutama viikko. Lokakuun 25. päivä on alakohtaisten neuvottelujen ajallinen takaraja. Tällöin arvioidaan keskusjärjestötasolla sopimusten kattavuuden ohella maan hallituksen ehdollisten tukitoimenpiteiden riittävyys, joista yksi on veroasteen tarkistus 1,5 prosenttiyksiköllä. Työllisyys- ja kasvusopimus toteutuessaan kattaisi n. 90 % kaikista palkansaajista, ja julkisen sektorin tulisi sisältyä siihen. Korkeintaan ja kaikkiaan vain n työntekijää koskevat sopimusalat voivat jäädä keskitetyn sopimuksen ulkopuolelle. OAJ:n hallitus osaltaan hyväksyi työllisyys- ja kasvusopimuksen. Sen pohjalta käydään muutamien seuraavien viikkojen aikana opetusalan työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut. Vaikka vielä ei ole opetusalan ammattikorkeakoulusopimuksesta uutta kerrottavaa, tämän kierroksen aikana jaettavalla palkkasummalla ei juurikaan nykysopimusten palkkatasoa paranneta. Myös sopimustekstikysymyksissä liikkumavaraa on hirmuisen vähän. Tälläkään sopimuskierroksella ei opetusalan kaksikymppisiä käytetä tasoittamaan tekniikan ja liikenteen opetushenkilöstön palkkakuoppaa. Koska tekniikan ja liikenteen alalla noudatettavien palkkojen jälkeenjääneisyys on kuitenkin tunnustettu tosiasia, on edunvalvontajärjestömme velvollisuus korjata tilanne mahdollisimman nopeasti. Sopimusrahaa on opetusalalla jaettavissa vain noin 0,7 %, voinemme OAJ:ssä taas kerran todeta kuinka palkkatasomme painuu yhä syvemmälle, ja jäseniemme niin absoluuttinen kuin suhteellinenkin ostovoima heikkenevät verrattuna koulutustamme vastaavissa tehtävissä opetusalan ulkopuolella työtään tekeviin diplomi-insinööreihin. Jos tosiasioiden tiedostaminen ja tunnustaminen eivät johda OAJ:ssä jäsenkuntamme palkkatason korjausliikkeisiin, jäsenemme alkavat pian pitää OAJ:ta heikkona ja kannattamattomana edunvalvontakumppanina. Toolilainen 3/2013 3

4 LEDAREN Nästa år köpkraft för ett par tior De finska arbetstagarna beskylldes under vintern och våren för hög lönenivå, och man lät förstå a man skulle iståndsä a företagens ekonomi genom a komma överens om lokala försvagningar för arbetstagarna. I industrin utgör arbetstagarnas lönekostnader bara ca en femtedel av företagens totalkostnader. Den verkliga orsaken ll industrins konkurrensproblem är bristen på exportvaror, inte våra lönepengar. Planeringsarbetet och produk onen av köpdugliga ar klar är ödesfrågor. Genom lönesänkningar eller försvagad köpkra reparerar man inte Finlands ekonomi på lång sikt. Det återstår a se, vilken effekt sysselsä nings- och llväxtavtalet av den har på a vända na onalekonomin eller företagens globala konkurrenskra. Avgörande för uppnåendet av kompromisslösningen var a erkänna Finlands långvariga dåliga ekonomiska och sysselsä ningssitua on, och a beslutsamt ta fasta på a vända dessa trender. Först i slutet av förhandlingarna då regeringens ketchupflaska briserade i form av e strukturpoli skt program styrdes vårt lands kommande korrigeringsrörelser in på nya spår och uppmuntrade centralorganisa onerna a komma ll e förhandlingsresultat som skulle accelerera företagens konkurrenskra och konsolidera landets ekonomi. Man har betraktat det uppkomna arbets- och llväxtavtalet som bevis på arbetsmarknadsorganisa onernas flexibilitet och ansvarsbärande. Under denna avtalsrunda visade arbetstagarparten si ansvar genom a godkänna e långvarigt avtal som medger marginella arbets- och tjänstevillkorsförändringar. A lä a på llväx- rycket liksom det slutliga ansvaret för sysselsä ningen föll på företagen och den offentliga sektorns arbetsgivare a förverkliga. Det verkar påtagligt som om företagen genast försöker smita undan si samhällsansvar med stöd av den krisparagraf som ingår i sysselsä nings- och llväxtavtalet: man rekommenderar sektorvis a förhandla om alla tänkbara arbetsvillkorsavtalsmetoder för företag (eller den offentliga sektorns arbetsgivare) som råkat i särskilda ekonomiska svårigheter. Såhär fortsä er arbetsgivarna sin beskyllningslinje och vill sektorvis förhandla om försvagande av våra förmåner och speciellt alla tänkbara metoder a sänka arbetstagarnas löner. OAJ får som ansvarig organisa on absolut inte börja med förhandlingar som betrampar våra förmåner. Avtalet undertecknat av arbetsmarknadscentralorganisa onerna är tvåårigt och innehåller en op on om förlängning. Avtalet kan sägas vara verkligt moderat, i synnerhet som arbetstagarparten godtog lönekorrigeringar på under en procent under de kommande två åren. Inom undervisningssektorn ser man t.o.m. a köpkra en minskar. Också vid belöningar inom företagsledningarna borde man under denna d hålla särskild må a, alldeles som president Niinistö - digare med eget föregångsexempel och i sina tal har uppmanat. E ersom det i det centrala avtalet ingår inte bara saker gällande gil ghets d, avtals llägg, socialförsäkringsomfa ning och utveckling av arbetslivet utan också rekommenda oner på centralorganisa onsnivå om saker som skall diskuteras inom olika avtalsområden, kommer det under hösten a uppstå en ganska omfa ande förhandlingsansträngning med stora födslovåndor. Parterna har på varsi håll slipat sina målsä ningar, och nu möts de som en bult och mu er som saknar gängor. Redan nu är t.ex. Kommunalarbetsgivarna och de löntagarorganisa oner som hör dit av olika åsikt om vad allt som ingår eller inte ingår i den första allmänna förhöjningen på 20 e/mån som skrivits in i avtalet. Det är ännu lång väg a förenhetliga åsikterna inom olika branscher och många rundor måste gås. Det är bara några veckor kvar ll a åstadkomma en samstämmig lösning. 25 oktober är bakre gräns för sektorvisa förhandlingar. Då bedömer man förutom avtalens täckning på centralorganisa onsnivå de av regeringen utlovade villkorliga stödåtgärdernas llräcklighet, av vilka en är ska egradens justering med 1,5 procentenheter. Sysselsä nings- och llväxtavtalet skulle, om det fullföljs, täcka ca 90% av alla löntagare, och den offentliga sektorn borde inkluderas i de a. De sektorer som omfa ar högst och i allt bara ca arbetstagare kan stå utanför en central uppgörelse. OAJ:s styrelse godkände för sin del sysselsä nings- och llväxtavtalet Utgående från de a förs de närmaste veckorna förhandlingarna om undervisningssektorns arbets- och tjänstekollek vavtal. Fast det ännu inte finns något ny a berä a om undervisningssektorns yrkeshögskoleavtal kommer man inte just a förbä ra lönenivån från nuvarande avtalssitua on med den lönesumma som ingår i denna förhandlingsrunda. Även i avtalstex rågor finns det mycket litet spelrum. Man använder inte heller i denna avtalsrunda dessa 20 euro ll a utjämna teknik- och kommunika onssektorns lönegrop. Men då denna sektors lönee ersläpning hos undervisningspersonalen är e erkänt faktum, är det vår intresseorganisa ons skyldighet a åtgärda situa onen snarast möjligt. Avtalsresurser inom undervisningssektorn finns endast ca 0,7% a dela ut, och då kan vi inom OAJ återigen konstatera hur vår lönenivå sjunker allt lägre, och våra medlemmars såväl absoluta som rela va köpkra avtar jämfört med våra diplomingenjörskollegers som arbetar med motsvarande uppgi er i andra än undervisningsbranschen. Om inte denna medvetenhet och de a erkännande leder ll korrigeringsåtgärder för våra OAJmedlemmar börjar dessa snart anse OAJ vara en svag och olönsam intressebevakningspartner. 4 Toolilainen 3/2013

5 PÄÄTOIMITTAJALTA Toolilainen Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan järjestölehti Aikakauslehtien liiton jäsen Mä sulle luvannut en ruusutarhaa Pitkä, kuuma kesä on takana, mansikat ja mustikat poimittu ja porkkanat syöty. Potut ovat vielä penkeissään. Marjoja on kuluneen suven aikana tarjottu niukasti niin työehtosopimusten kuin työpaikkojenkin taholla. Voisi sanoa sen lapsena luetun sadun ketun tavoin, että enemmän happamia ovat olleet. Varsinainen vuosikymmenen, -sadan ja -tuhannenkin hedelmäpommi putosi juuri aamu-uutisista tätä tekstiä kirjoittaessani. Siis Nokian puhelinpuolen myynti Microsoftille. Vaikka sitä oli jotenkin osattu odottaa, vei se hetkeksi sanattomaksi. Ei tullut ainakaan toistaiseksi varmuutta hohtavista ruusutarhoista ex-nokialaisille, vaikka kovin tunteellisesti suuria odotuksia ladattiinkin eetteristä. Suurten lupausten jälkimainingit ovat valitettavan usein kuivuneet muutaman kuukauden kuluttua päätöksistä, joissa suomalaista osaamista on myyty ulos, mitä ongelmaa edellisessä lehdessä pohdiskelin. Globaali bisnes ei tunteile, se laskee tuottoprosentteja ja valitsee aina ne toimijat ja toimipaikat, joista nopeasti nostetaan osinkoja. vähintään yhtä isojen muutosten alla. Hallitus päätti paljolti kansalaisten ahdistamana ja sen tuoman paineen alla, että mm. kuntasektorilla tullaan hankkimaan suuria säästöjä lähivuosina. Keinoksi todettiin mm. se, että henkilöstön pätevyydet ja pätevyystarpeet asetetaan uuteen puntariin. Tästä ei välttämättä ole pitkä matka siihen, että vastaavaa säästötekniikkaa esitetään sovellettavaksi myös insinöörikoulutukseen. Tämä ei ole ihan odottamaton asia, kun talot yhtiöitetään ja aletaan katsella, miten oikeat osakeyhtiöt toimivat ja miten säästöjä haetaan. Kauhulla odotan tuon päätöksen jalkauttamista. On aivan selvää, että opettajaksi haluaa ja hakeutuu karmaiseva joukko kaiken sorttista väkeä, jos esimerkiksi insinöörikoulutuksen lehtoreilta ja yliopettajilta vaadittava koulutusvaatimus alennetaan ja/ tai työkokemusvaatimus poistetaan. Myöskään riittävä suomen kielen taito ei ehkä enää ole niin ratkaiseva paikkoja täytettäessä. Oppilaitosten sisällä on myös suunnitteilla suuria muutoksia niin osasto- ja koulutusalojen romuttamisessa kuin myös uusien osaamisalojen rakentamisessa. Ei ole aivan pois suljettu arvaus, että jossakin vaiheessa insinöörikouluttajien palkkaja työehtosopimuksiin tullaan esittämään muutoksia. Valistunut arvaus tässä suhteessa on, että palkat tuskin nousevat. Voiko työnantajatahon tavoite olla koko amk-kentän palkkaus- ja työsuhdeasioiden yhdistäminen? Nyt on hyvä olla hereillä ja pitää korvat ja silmät auki hallituksen, ministeriön ja oppilaitosten suunnitelmien suuntaan. Ei liene haitaksi, jos joukkovoimaa saadaan pontta mm. korkeamman järjestäytymisasteen muodoissa. Onko teollisuuden/työnantajien suuntaan syytä olla kosketuksessa? Jossakin ruusutarhoja kuitenkin ojennettiin kansalaisille. Kotikaupunkini Oulu nimittäin lahjoitti elo-syyskuun vaihteessa peräti ruusua ihan ilmaiseksi kaupunkilaisille, siis yksi ruusu noin kuutta oululaista kohti. Kyseiset ruusut kaunistivat kävelykatualuetta elokuun viimeisen viikon ajan. Hieno liike uudelta Oululta ja taiteilija Kaisa Salmelta! Pessimistisistä ajatuksista huolimatta toivotan kaikille mukavaa syksyn jatkoa ja jaksamista muutosten odotuksessa. JULKAISIJA TOOL Rautatieläisenkatu Helsinki tool@tool.fi Sampo Pankki FI Toimisto avoinna ma to 9 15 PÄÄTOIMITTAJA Kauko Kallio Torikatu 4 B Oulu kauko.kallio@oamk.fi TOIMITUSSIHTEERI Aineisto osoitteeseen: toolilainen@gmail.com Tiina Sola-Jalli tool@tool.fi TOIMITUSKUNTA Mirka Airesvuo mirka.airesvuo@saimia.fi Jukka Kurenniemi jukka.kurenniemi@tamk.fi Sampsa Kupari sampsa.kupari@metropolia.fi Jaakko Viitala jaakko.viitala@jamk.fi TILAUSHINTA 30 /vsk (Eläkeläisjäsenet saavat lehden liiton eläkeläisjäsenmaksun hinnalla, joka on 10 /vuosi.) ILMOITUSHINNAT (valmis aineisto) 2/1 s /1 s /4 s /2 s /4 s /8 s. 250 PALSTAMILLIMETRI: 1 /palsta-mm PAINATUS Joutsen Median Painotalo Lekatie 4, Oulu Toolilainen ilmestyy 4 kertaa vuodessa. ISSN x TOOLin PUHEENJOHTAJA Pasi Repo , pasi.repo@jamk.fi JÄRJESTÖSIHTEERI Tiina Sola-Jalli , tool@tool.fi TOIMISTOSIHTEERI Anja Tahvanainen , anja.tahvanainen@tool.oao.fi TOOLILAISEN ILMESTYMIS- AIKATAULU VUONNA 2013 Aineistopäivä Ilmestyy Nro Nro Nro Nro Toimitus pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. J ETUKANSI: os on suomalainen vientiteollisuus rankkojen muutos- Hepokatin pääskyset kokoontumisajolla Yrjö Utti: ten runtelema, on koulutusala Kauko TAKAKANSI: Tuomas Kallio Toolilainen 2/2013 5

6 Kauko Kallio Laatupalkittu Pekka Seppälä: Sitä saa mitä tilaa...! Oulun kaupungin rakennusvalvonnan laatupäällikkö Pekka Seppälä, TkL, on valittu Vuoden Rakennustarkastajaksi Valitsijana oli Rakennustarkastajayhdistys RTY eli kollegaporukka aika kova luottamus. Pekka on ollut rakennusalan hommissa reilut 35 vuotta, josta merkittävän pätkän myös Oulun tekulla insinöörikouluttajana ja tutkija-yliopettajana. Hän on ollut nykyisessä toimessaan reilut 12 vuotta ja keskeisessä asemassa muokkaamassa Oulun seudun, ja suorastaan koko Suomen, rakennusvalvontaa ennakoivan laadunohjauksen suuntaan ja ollut työssään mukana hoksauttamassa jo useita tuhansia omakotirakentajia mm. ylittämään vaaditun energiatehokkuuden tason laadukkaan rakentamisen ohella. Alusta lähtien laadunohjauksessa on ollut energiatehokkuuden rinnalla kosteudenkestävyys, hyvä sisäilmasto ja ympäristövaikutukset. Ei siis mikään Pekka Puupää. Pekka on tehnyt merkittävää työtä myös Sitran kumppanina rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantamisessa toimimalla Sitran Energialähettiläänä Suomen kunnille ja rakennusalalle. Hän on ollut myös aktiivisesti mukana koko Suomen ERA17-toimintaohjelman kehittämisessä. Itse asiassa Ouluun on valmistunut hänenkin myötävaikutuksella Suomen ensimmäinen ERA- 17 tiekartta. Hänen elämänsä ohje on Ei väkisin, vaan HOKSHAUT- TAMALLA. Palkintoja ja huomionosoituksia on ropissut jo aiemminkin. Tasavallan presidentti on myöntänyt hänelle aikoinaan Valkoisen ruusun ansioristin. Hän sai myös RIL:n vuosipalkinnon 2006 kehitysryhmän jäsenenä. Pekka Seppälä on ollut mukana yli kymmenen vuotta kehittämässä ennakoivaa laadunohjausta uudispientalotuotantoon ja nyt myös korjausrakentamiseen. Suuret rakennuskohteet on otettu ennakoivan ohjauksen piiriin pari vuotta sitten. Hän on ollut myös mukana kehittämässä ja toteuttamassa ajan haasteisiin vastaavaa rakennusalan ammatillista täydennyskoulutusta. Hän on työtehtäviensä yhteydessä ja omalla ajallaan tiedottanut aktiivisesti laatutyöstä ja luennoinut laatuteemoista useita satoja kertoja eri paikkakunnilla. Sitra on nimennyt hänet vuoden 2010 alusta Energialähettilääksi. Palkitsemisen ansiot Pekan kertomana Onhan tässä tehty valistustyötä 90-luvulta alkaen. Ensimmäiset rakennusten kosteusasioihin liittyvät koulutukset toteutettiin 90-luvulla. (Ne keräsivät vaatimattoman markkinoinnin avulla etukäteen arvioidun noin henkilön sijasta lähemmäs 300.) Heti ensimmäisestä kosteudenhallintaan liittyvästä ammattilaiskoulutuksesta muodostui yleisömenestys. Noin 150 henkilön auditoriossa järjestetty koulutus piti uusia viisi kertaa ennen kuin Oulun alueen koulutustarve saatiin tyydytettyä. Silloin olin insinöörikouluttajana ja tutkija-yliopettajana Oulun tekulla. Laatukoulutus siis käynnistettiin yhteistyössä OAMKn ja Oulun rakennusvalvonnan kanssa. Vuosituhannen alussa siirryin kokonaan rakennusvalvonnan palvelukseen. Koulutuksia ja koulutettavia on riittänyt siitä alkaen kiitettävän paljon, keskimäärin reilu 2000 henkilökoulutustilaisuutta vuodessa. Yli 10 vuotta tätä laatutyötä on kehitetty ja toteutettu. Olemme järjestäneet ongelmalähtöisen oppimisen periaatteiden (PBL) mukaisesti ajankohtaisia, ammattilaisia haastavia, rakentamisen laatuun liittyviä lyhyitä että pitempiäkin koulutusjaksoja. Esimerkkinä mainittakoon ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä järjestetyt kaksi erikoistumisopintojaksoa (30 op) ja saksalaisen passiivitalon suunnittelijan henkilösertifiointikoulutus, jonka tuloksena meillä Oulussa on nyt 90% Suomen sertifioiduista passiivitalosuunnittelijoista. Nykyisessä työssäni Oulun kaupungin rakennus- 6 Toolilainen 3/2013

7 valvonnan laatupäällikkönä olen pyrkinyt aktiivisesti tiedottamaan ja kouluttamaan aan niin rakentamiseen ryhtyviä, suunnittelijoita kuin myös työmaalla toimivia urakoitsijoita ja yksittäisiä ammattilaisia koko laatuketjun tärkeydestä aina laadun määrittämisestä ja oikeasta ostamisesta aina rakennuksen oikeaan käyttöön ja yl- läpitoon. Rakentamisessa laadun lähtökohta on rakennutta-ajan valinta. Jos määrittelee ee lähtötilanteen ja tilaa mini-imilaatua, ei voi saada kuin korkeintaan minimilaatua, a, aina ei ihan sitäkään. Pitää siis osata tilata sellaista laatua, jota oikeasti haluaa. Hyvä laatu ei ole juuri rakentamishetkellä halvin ratkaisu, mutta pitemmässä juoksussa kokonaishinta on todennäköisesti edullisempi kuin huonosti tehdyn asunnon kohdalla. Lisäksi hyvässä talossa on mukavampi ja todennäköisesti terveellisempi ja vähemmän hermoja rassaavaa asustella. Laadukkaan rakentamisen tekijät ovat moninaiset Hyvän asunnon saamisen konstit ovat monet ihan kuin entisellä emännällä, joka tunnetulla tavalla kissalla pöytää pyyhki. Ratkaiseva lähtökohta on osata ostaa kunnon laatua minimin sijasta. Se on melko lailla samanlainen asia kuin rautakauppaostamisessa: ostaa joko halpamaassa kopioidun ja huonoista materiaaleista valmistetun työkalun laatuvehkeen sijasta toinen toimii ja toinenkin tosi hyvällä tuurilla. Toinen iso laatutekijä on suunnittelu ja sen kokonaishallinta. On harmi, että suunnittelua ei arvosteta tarpeeksi. Jos suunnittelu pilkotaan pieniin osiin eikä kukaan vastaa kokonaisuudesta, lopputulos jää arvailun varaan. Vanhan rakennuskannan korjausvauhti on nyt noin 0,5 %, kun tarve olisi noin 3 %. Hallituksen mahdollinen korjaustuki toivottavasti kasvattaa korjausvauhtia. Mutta miten laatu? Kolmantena tulee sitten ilman muuta itse rakentaminen. Kovin usein sekin pilkotaan pieniin urakoihin, aliurakoihin ja ali-aliurakoihin. Edullisen lopputuloksen ja ehkä myös rakentajan hyvän katteen saamiseksi. Työtä tehdään kiireessä, huolimattomasti ja joskus jopa väärässä järjestyksessä. Jokainen hoitaa oman miniminsä ja pyrkii maksimoimaan oman katteen. Silloin kukaan ei kanna vastuuta kokonaisuudesta. Neljäs laadun tekijä, eikä vähäinen sekään, on toimiva ja osaava rakentamisen valvonta. Varsinkin omakotirakentajien kohdalla harva rakennuttaja omaa niin hyvän osaamisen rakentamisen kaikilla aloilla, että hän yksin kykenee valvomaan kaikkia työvaiheita ja puuttumaan virheisiin tai huolimattomaan työhön. Kunnallinen valvonta ei millään resursseilla pysty olemaan paikalla koko aikaa. Tämän vuoksi rakennushankkeisiin pitää nimetä vastaava työnjohtaja, jonka velvollisuus on hoitaa hankekohtainen valvonta, minkä lait, asetukset, määräykset, lupaehdot ja muut säädökset edellyttävät. Tämän takia rakennuttajan on oman tulevan asumisensa laadun takia syytä hankkia osaava oma luottohenkilö, vastaava työnjohtaja, joka tekee työnsä niin, että kaikki kriittiset rakentamisen vaiheet katselmoidaan ja hyväksytään. Jos on sopinut, että lakisääteinen vastaava työnjohtaja tulee urakoitsijan puolelta, niin on ehdottoman tärkeää tässä tapauksessa valita rakennuttajaperheen puolelta oma valvoja. Aliarvostettu 75%:n kansallisvarallisuus se rapistuu vauhdilla Suomessa rakennettu omaisuus on 75% kansallisvarallisuudesta. Rakennettuun ympäristöön tehdään vuosittain 60% kaikista Suomen investoinneista. Se on paljon. Esimerkiksi Pekan kotikaupungissa, Oulussa, sijoitetaan rakentamiseen vuosittain noin 1 1,3 miljardia euroa, joka on suuruudeltaan kaupungin vuosibudjetti. Kun sitä vertaa esimerkiksi kaupungin terveysalan menoihin eli 600 miljoonaan, saa käsityksen rakentamisen ylivoimaisesta osuudesta. Tuntuu joskus melkoisen kummalliselta, että terveysalan laadusta, kustannuksista ja politiikasta yleensäkin puhutaan käytännössä joka päivä, kun rakentamisen ja rakennusten vastaavista asioista pitää vääntää malleja rautalangasta eikä se sittenkään saa ollenkaan samaa huomiota. Meillä ei vielä riittävästi ymmärretä huonon rakentamisen seurannaisvaikutuksia. Tulevaisuudessa maksetaan tämän päivän laiminlyönneistä ja osaoptimoinnista, kummastelee Pekka rakentamisen saamaa huomiota. Jos uudisrakentamisen valvonta on usein puutteellista, on korjausrakentamisen tilanne vieläkin huonommassa jamassa. Optimistisimmat tavoitteet edellyttävät vanhasta rakennuskannasta korjattavan 3 % vuodessa. Arvioiden mukaan rakennuksia korjataan noin 0,5 %. Eli toleranssia on reilusti tarpeeseen verrattuna. Lakeja ja asetuksia on nyt muutettu siten, että korjausrakentamisessa tulee parantaa energiatehokkuutta, kun se on taloudellisesti ja terveydellisesti mahdollinen. Vanhojen rakennusten erityispiirteet ja suojeluarvot tulee ensisijaisesti huomioida. Mihinkään pakkotoimiin ei olla ryhtymässä eikä korjausvelvoitteita tulla kenellekään lukemaan. Oma näkemykseni on, että rakennusvalvonnan tulisi keskittyä enemmän tiedottamiseen ja ennakolta ohjaamiseen kuin pelkästään viranomaispäätösten tulkitsemiseen raamittaa Pekka uudistuvia viranomaiskuvioita ja valvonnan roolia. Toivotan Pekalle menestystä rakentamisen valvonnan haasteissa. On mahdollista, että palaamme vielä tulevissa numeroissa palkitun miehen näkemyksiin mm. rakennusten energia-asioissa. Toolilainen 3/2013 7

8 Jaakko Viitala Moderneja laboratoriopalveluja korkeakouluille, yrityksille ja elinkeinoelämälle Maamme ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan laboratorioita on aina varusteltu modernein laittein ja usein suurin taloudellisin satsauksin. Laboratoriot on suunniteltu ennen kaikkea tukemaan opetusta, mutta viime vuosina yhä enempi myös sekä oman että elinkeino- ja työelämän TKI-toimintoihin soveltuvin laittein. Yhä laajenevana käyttösovelluksena ovat myös tulleet yrityksille räätälöidyt kurssit ja täydennyskoulutukset, jotka pohjautuvat uudenaikaisiin laboratoriolaitteistoihin. Tietenkään ei ole järkevää rakentaa useaan korkeakouluun samoja ja kalliita laitteita sisältäviä erikoislaboratorioita, joissa on usein käyttökapasiteettia, vaan opiskelijat voivat toki matkustaa tekemään laboratoriotyönsä jonnekin olemassa olevaan erikoislaboratorioon. Toolilainen-lehti esittelee eri ammattikorkeakoulujen modernein laittein varusteltuja laboratorioita. Tämän esittelykierroksen aloittaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun teknologianyksikkö. Laboratorio-opiskelu on tehokasta Laboratorio-opiskelu on monta kertaa tehokkaampaa ja mieleenpainuvampaa kuin teoriatuntiopiskelu. Se on sitä learning by doing tai tekemällä oppii -opiskelua. Hyvin monet opiskelijat hakeutuvat tai siirtyvät opiskelemaan ammattikorkeakoulujen insinöörilinjoille, koska niissä on paljon laboratoriotyöskentelyä eli on muutakin kuin vain teorian pänttäilyä. Kuvaavaa on erään keskieurooppalaisen huippuopiskelijan opiskelupaikkavalintakriteeri pari vuotta sitten seuloin kaikki eurooppalaiset korkeakoulut ja päädyin opiskelemaan teille englanninkielellä tapahtuvaan logistiikkainsinöörikoulutukseen, koska teillä on korkeatasoisimmat laboratoriot. Konenäkölaboratorio Konenäöllä saadaan tehokkuutta ja laatua tuotantoon. Konenäkö on suureksi hyödyksi teollisuuden tuotteiden laadunmittauksissa, prosessien valvonnassa ja tuotannon tehostamisessa. Ala on voimakkaassa kasvussa ja kehitysvaiheessa ja niinpä uusia konenäön sovellus-alueita ja -kohteita löytyy jatkuvasti. K onenäkölaboratoriossamme tutkitaan ja testataan konenäkötekniikan soveltuvuutta yrityksen määrittelemään kohteeseen. Näin yritys saa varmuuden tekniikan toimivuudesta ennen ostopäätöstä kertoo automaatiotekniikan yliopettaja Seppo Seuloin kaikki eurooppalaiset korkeakoulut ja valitsin teidän englanninkielisen logistiikkainsinöörikoulutuksen, koska teillä on korkeatasoisimmat laboratoriot. Rantapuska. Laboratoriossamme on automaattinen konenäön mittausasema, jolla testit ja tutkimukset voidaan suorittaa tuotantolinjan todellisella nopeudella. Tästä hyötyvät konenäkötoimittajien loppuasiakkaat parantuneena asiakaspalveluna ja luotettavuutena. Tutkimuksen tuloksena on annettuun kohteeseen sopivin optinen geometria, kamerajärjestelmä ja valonlähderatkaisu. Laajimmillaan tutkimustehtävät sisältävät myös konenäköalgoritmien suunnittelun. JAMKin järjestämät valtakunnalliset konenäköpäivät koostuvat eri teollisuudenalojen konenäkösovellusten asiantuntijaesityksistä kuten 3D-konenäöstä, suurnopeuskameratekniikasta ja valonlähteistä. Suuren suosion saavuttaneilla konenäköpäivillä on esillä myös konenäkölaitetoimittajien uutuustuotteita. Rakennusautomaatiolaboratorio R akennusautomaatiosektori on kasvanut suuresti viime vuosina. Rakennusautomaation tutkimus- ja koulutuslaboratoriossa kehitetään mm. rakennusten energiatehokkuutta ja parannetaan sisäolosuhteiden laatua. Laboratoriolaitteisto käsittää rakennusautomaatiojärjestelmien lisäksi nykyaikaista talotekniikkaa (kuten ilmanvaihto-, lämmitys- ja jäähdytyslaitteistoja), älykkäitä valaistusjärjestelmiä, sähköisiä turvatekniikoita (kuten palo- ja rikosilmoitinjärjestelmiä) sekä uusiutuvan energian laitteistoja (kuten aurinkoja maalämpö). Laboratoriossa ovat laajamittaiset tuotekehitysja testausmahdollisuudet autenttisessa laiteympäristössä. Täten esimerkiksi uusien palvelukonseptien ja niihin liit- 8 Toolilainen 3/2013

9 Konenäön automaattinen mittausasema. tyvien teknisten ratkaisujen, kuten laite- tai tietojärjestelmäintegraation testaaminen ja kehittäminen on mahdollista kertoo projektipäällikkö Teppo Flyktman. Tämän tutkimusympäristön kehittämiseen ja rahoittamiseen on osallistunut merkittävästi usea talotekniikan ja rakennusautomaatioalan yritys sekä EU. Energiatekniikan laboratorio Energiatekniikan laboratorio on energiatekniikan ja automaatiotekniikan autenttinen oppimisympäristö. Prosessilaitteisto on rakennettu käyttäen prosessiteolli- Näkymä rakennusautomaatiolaboratoriosta. Toolilainen 3/2013 9

10 suudessa käytettyjä ratkaisuja ja kenttälaitteita. Laitteistossa olevalla höyrynkehittimellä saadaan tuotettua kylläistä höyryä, joka on edelleen ja tulee olemaan monissa erilaisissa teollisuuden prosesseissa läsnä. Höyryprosessin energiatehokkuuden optimoinnissa opiskelijat saavat näkemystä nykyisten prosessien toteutustavoista sekä niiden energiatehokkuuden parantamisesta. Prosessilaitteisto on jaettu fyysisesti neljään moduuliin, joita voidaan käyttää tarpeen mukaan yhtenä kokonaisuutena tai yksittäisprosesseina. Tämä tekee ympäristöstä joustavamman ja mahdollistaa useamman opiskelijaryhmän samanaikaisen työskentelyn. Lisäksi modulaarisuus mahdollistaa laitteiston siirtämisen eri tiloihin yhdessä tai erikseen. Laboratorioympäristöä on jo käytetty monilla opintojaksoilla, joissa käytännön kokeminen ja tekeminen ovat tärkeässä roolissa. Pelkkä virtuaaliympäristöissä opiskelu ei anna sitä konkreettista käytännön osaamista, jota opiskelijat työelämään siirryttyään tarvitsevat. Laitteistoa on rakennettu yritysten kanssa yhteistyössä. Yritykset ovat olleet mukana jo laitteiston suunnitteluvaiheessa ja ovat tehneet myös merkittäviä laitelahjoituksia. Yhteistyö yritysten kanssa jatkuu mm. erilaisina yrityskohtaisesti räätälöityinä koulutuksina. Myös yhteistyö muiden koulutusorganisaatioiden kanssa on hyvällä alulla esittelee tyytyväisenä laboratoriota lehtori Veli-Matti Häkkinen. Logistiikkalaboratorio L ogistiikkalaboratoriossa suoritetaan logistiikka-alaan liittyviä tutkimuksia ja mittauksia. Kiinteässä yhteistyössä yritysten kanssa on muun muassa kehitetty trukkien lisälaitteita sekä RFID teknologian mahdollisuuksia erilaisten logististen toimintojen tehostamiseen kertoo laboratorioinsinööri Antti Vanhala. Mittauslaitepuolella yksi laboratorion keihäänkärjistä on kannettava tiedonkeruulaitteisto, jonka mittausjärjestelmällä pystytään keräämään tietoa kuljetuksen aikana tuotteisiin kohdistuvista rasituksista kuten sidontavoimista, kiihtyvyyksistä, tärinästä sekä lämpötilan ja kosteuden muutoksista. Lisäksi mittauksen ajalta voidaan nauhoittaa käytetty ajoreitti ja -nopeus sekä videokuvata sisäkuormatila. Muita logistiikkalaboratorin moderneja tutkimuslaitteita ovat mm. liikkuva kuormalavahyllystö, bulkkituotteiden kuljetinjärjestelmä, sidontavälineiden testauslaite, varastoautomaatti, RFID- laitteisto, valo-ohjattu pientavarahylly ja sähkötrukit. Rakennuslaboratorio Rakennuslaboratorio on rakentamisen laadunvarmennukseen ja rakennusmateriaalien testaukseen erikoistunut testausympäristö kertoo laboratorion tekninen vastaava Reijo Pitkänen. Laboratorio on Keskisessä Suomessa ainoa akkreditoitu laboratorio betonin ja betonituotteiden testaaja. Laboratoriossa tehdään betonille akkreditoituja puristuslujuuden, taivutuslujuuden, halkaisuvetolujuuden, tiheyden ja pai- Näkymä energiatekniikan laboratoriosta. 10 Toolilainen 3/2013

11 Opiskelijaryhmä tutkii yhtä logistiikkalaboratorion laitteistoa. neellisen veden tukkeumasyvyyden testejä. Laboratoriossa voidaan tutkia myös esimerkiksi päällystekivien ja -laattojen ulkonäköä, halkaisulujuutta, taivutuslujuutta ja sään ja kulutuksen kestävyyttä. Laboratorion suuria käyttäjäryhmiä ovat opiskelijat, betoniteollisuusyritykset ja rakennusliikkeet. Yritykset ovat käyttäneet rakennuslaboratoriota eniten betonin lujuuden testaamiseen. A kkreditoimattomia tutkimusalueita laboratoriossa ovat materiaalien tartunta - ja vetolujuus. rakennuksen ilmatiiviyden mittaus sekä kuntotutkimukset ja rakentamisen laadunvarmistus. Laboratorioon on myös kehitetty tiedonsiirtoon ja konenäköjärjestelmään perustuva mittauslaitteisto, mikä mahdollistaa testausmäärien lisäyksen. Reijo Pitkänen esittelee rakennuslaboratorion mittaustuloksia. Toolilainen 3/

12 Sampsa Kupari Suunnittelukokous 2013 Tämän vuotinen hallituksen toiminnan suunnittelukokous pidettiin Amsterdamissa Elämme monessa suhteessa muutoksen aikoja ja ajan hermolla oleminen on tärkeää, että voimme reagoida jäsenistön etujen puolustamisessa mahdollisimman tehokkaasti. Aikaa oli varattuna kokouksiin kaksi ja puoli päivää, mutta jämäkästä kokouksen vetämisestä huolimatta asioita oli niin paljon, että yliajallakaan aivan kaikkea ei saatu käsiteltyä vaan jotakin täytyi jättää pöydälle. Paljon saatiin kuitenkin pakettiin. A mmattikorkeakoulukenttä on edelleen muutostilanteessa ja budjettien supistukset vaikuttavat olennaisesti toimintaan monella paikkakunnalla. Organisaatiot muuttuvat ja eri puolella Suomea toimitaan eri tavoin työnarviointien, työaikasuunnitelmien ja muiden olennaisten työsuhdeasioiden suhteen. Jäsenistön palautteen mukaan yhtenäinen toiminta valtakunnallisesti olisi perusteltua ja toimintaa selkeyttävää. Hallitus selvittää käytäntöjä eri paikkakunnilla. Näiden pohjalta on mahdollista pyrkiä yhdenvertaiseen käytäntöön laajemminkin. Kuluvan vuoden osatilinpäätöksen suhteen todettiin, että toiminta etenee suunnitellusti. Vuoden 2014 budjettiesitys ei sisällä radikaaleja uudistuksia vaan lähinnä tarkennuksia nykyiseen. Merkittäviä kustannuksia aiheutuu Akavatalon peruskorjauksesta ja sen aikana tarvittavista väistötiloista. Toimistomme on melko iso ja onkin aihetta harkita, jos remontin jälkeen luopuisimme osasta joko myymällä tai vuokraamalla. Kumpikin vaihtoehto vaikuttaa suotuisasti liiton talouteen. Tulevaisuudessa jäsenmäärä eläkkeelle jäämisten vuoksi on laskussa, joten jäsenhankintakampanjaan kiinnitetään huomiota. Voimakas TOOL on kaikkien tekniikan opettajien etu, sillä kukaan muu ei aja etujamme. TOOLin sijoitustoiminta etenee syysvaltuuston 2012 linjausten mukaisesti ja saataneen tämän vuoden kuluessa vietyä loppuun. OAJ on esittänyt voimakasta jäsenmaksupalautteen laskua. Esitetysti toteutettuna se käytännössä merkitsisi itsenäisen TOOLin toiminnan loppua, joka ei varmastikaan ole varsinainen tarkoitus. TOOLin jäsenistö poikkeaa muista olennaisesti, joten oma yhdistys on tarpeen, jotta jäsenistön tarpeet voidaan kanavoida sen kautta käsittelyihin. OAJ varmasti arvostaa myös erilaisuutta ja kunnioittaa kaikkia jäsenryhmiään, joten tältä pohjalta haetaan TOOLin jäsenistön edut turvaavaa ratkaisua. Edunvalvonnassa pidettiin olennaisena, ettei sidottujen tuntien määrää nosteta enää nykyisestä kansainvälisestikin hyvin korkeasta ja 35 viikon rajasta on syytä pitää kiinni. Jos viikot ylittyvät, näistä tulee saada sovittava erilliskorvaus. Epämukavasta työajasta klo jälkeen vastaavasti on korvaus maksettava. Varsinkin lehtoreiden palkat ovat jääneet jälkeen yleisestä kehityksestä ja tämä tulee korjata. Myös lehtorin ja yliopettajan työtehtävät tulee määritellä selkeästi ja palkkauksen tulee olla todellisen työtehtävän mukainen. Palkankorotuksissa pidettiin prosenttikorotuksia tarkoituksenmukaisimpina. Paikallisesti jaettavissa erissä on mahdollista olla epäloogisuuksiakin, joten tasainen yleiskorotus mittausmenetelmien kehittyessä on tässä vaiheessa tasapuolisin ratkaisu. Kielten- ja viestinnän opettajien tulisi saada tekniikan ja liikenteen alalle annettavasta opetuksesta vähimmäissaatavuuskertoimella korjattu palkka. Kaikkien nykyisten kolmen voimassolevien virka- ja työehtosopimusten sovellusalaa tulisi laajentaa entisestään siten, että kaikkiin opetusta antaviin henkilöihin sovellettaisiin ammattikorkeakoulun opetusalan virka- tai työehtosopimusta. Voimakas TOOL on kaikkien tekniikan opettajien etu. TOOLin nettisivujen todettiin olevan päivitystä vailla ja ne uusitaan alkavan lukuvuoden aikana. Keskustelupalsta on valitettavasti jäänyt melkoisen vähäiselle käytölle vaikka mahdollistaisi erinomaisen foorumin jäsenistön väliselle keskustelulle. Myös Facebook-ryhmää kehitetään. Hallitus kokoontuu seuraavan kerran Pasilassa viimeistelläkseen esitykset syysvaltuustoon, jonka kokouksessa Oulussa toivottavasti nähdään taas kerran runsaasti valtuutettuja. Käsiteltävistä asioista ei varmastikaan tule pulaa. 12 Toolilainen 3/2013

13 Jari Viitala Hilux-sähkötyökoneprojektin toteutus osana opintoja Yhdysvaltalainen kirjailija Dan H. Pink on kirjoittanut useita kirjoja liittyen ihmisen motivaatioon. Hän nostaa esiin kolme tärkeää asiaa motivaatiosta: autonomy, mastery ja purpose. Eli vapaasti suomennettuna vapaus, hallinta ja tarkoitus. Tässä artikkelissa kuvataan Oulun ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön autolaboratorion Hilux-sähkötyökoneprojektin toteutus ja kuvataan samalla miten nämä aiemmin mainitut motivaation peruspilarit saatiin toteutumaan. Artikkeli on kirjoitettu osana CoRD-projektia (Collaborative Research and Development), joka osaltaan tuki Hilux:in syntymistä tarjoamalla tukea projektihallintaan sekä TKI:n yhdistämiseen osaksi opintoja. Hilux toimi samalla yhtenä CoRD-projektin 46:stä pilottiprojektista. Lisätietoa CoRD:ista löytyy hankkeen kotisivuilta fi/hankkeet/cord/ sekä insinöörikoulutuksen 100-vuotisjuhlafoorumin yhteydessä julkaistusta artikkelikirjasta. Idea Hilux-projektista Vuoden 2010 syksyllä autolaboratoriomme velhoille Arto Lehtoselle ja Janne Ilomäelle tuli idea oman sähköautoprojektin toteuttamisesta osana opintoja. Idean kantavaksi voimaksi tuli alusta asti, että projektin tuotoksen pitää olla jotain oikeasti tarpeellista eikä vain yksittäinen sähkökäyttöinen prototyyppiajoneuvo. Keskustelu oli johtanut Oulun kaupungin Hilux-lumenaurauskalustoon, siinäpä olisi loistava aihio. Seuraavaksi alkoi keskustelu, kuinka projekti saataisiin Alkuperäinen Hilux. toteutettua osana autotekniikan opiskelijoiden opintoja. Aiemmissa projekteissa, kuten kohti Bonnevillea-projektissa, toteutus on pohjautunut pitkälle opinnäytetöihin. Nyt kuitenkin haluttiin sitoa projektiryhmä paremmin työn tekemiseen ja alettiin mietintä, miten projekti saataisiin käynnistymään jo toisen vuosikurssin opiskelijoiden toimesta. Kevät 2011, projektin alkuvaiheen opinnot Projekti aloitettiin kartoittamalla 2. vuosikurssin autotekniikan opiskelijoiden kiinnostus projektin toteuttamiseen. Houkuttimena oli 3 opintopisteen vapaavalintainen projektiopinto. Tämän suorittamiseen ei varattu resursseja lukujärjestyksestä, vaan mukaan lähteneet 11 opiskelijaa toteuttivat sen muun opiskelun ohessa. Projektin ensimmäisen vaiheen tarkoituksena oli kartoittaa, kuinka Hiluxia käytetään. Opiskelijat kytkivät Hiluxiin tiedonkeräysjärjestelmän ja sen avulla saatiin selville aurauskäytössä tarvittavat teho-, nopeus sekä toiminta-aikatiedot. Samanaikaisesti opiskelijat suorittivat kolmen opintopisteen tuotekehitystoiminnan perusteet -opintojakson, johon saatiin sovitettua kaikille projektissa olleille Hilux-projektiin sopivat harjoitustyöt. Nämä toteutettiin tavallaan aliprojekteina varsinaisen projektin alla. Tehty työ koostettiin 70 sivua pitkään suunnitelmavaiheen loppuraporttiin, joka toimi erinomaisena apuna tulevaa toteutusta suunniteltaessa sekä hankittaessa projektille yhteistyökumppaneita. Syksy 2011, eteenpäin suunnitteluvaiheen jälkeen Syksyllä 2011 oli mietittävänä, kuinka varsinaista toteutusta voidaan lähteä viemään eteenpäin. Suunnitelmavaiheen perusteella pystyttiin arvioimaan mukana olleiden opiskelijoiden motivaatio sekä Toolilainen 3/

14 osaaminen. Alkuperäinen 11 hengen ryhmä kutistui viiden opiskelijan ydinryhmäksi. Jo aiemmin Hilux-projekti oli vahvasti opiskelijavetoinen ja tässä vaiheessa Lassi Varis alkoi ottaa selkeästi projektipäällikön roolia. Tekli (Oulun kaupungin tekninen ja liikuntavirasto) lupasi Hiluxauton Oamk:n käyttöön ja autoa alettiin purkaa tarkemman suunnittelun mahdollistamiseksi. Opiskelijoilla oli syksyllä 2011 käynnissä tuotekehitys-opintojakso ja suunnittelua pystyttiin jatkamaan tämän kurssin yhteydessä. Esimerkiksi Randax Oy:n toimittaman sähkömoottorin kiinnitys ja tuenta sekä akuston suunnittelu tapahtui tässä vaiheessa. Projektin rahoitus ja sponsorit Mielenkiintoiseksi Hilux-projektin toteutuksen tekee se, että Hilux ei kuulunut tässä vaiheessa minkään rahoituksen tai hankkeen alle. Projektin rahoitus oli täysin opiskelijoiden ja henkilökunnan aktiivisuuden varassa. Syksyllä 2011 vetoapua tarjosi Oamk:n Tuli-projekti, jonka avulla saatiin ammattilaisapua sähköistyssuunnitteluun. Myöhemmin keväällä 2012 projektiin saatiin rahallista apua ABB:n taajuusmuuttajan sekä edullisen PLC:n muodossa sekä Juhan Auto Oy sponsoroi rahallisesti moottorin kiinnityksen ja tuentaosien kustannuksien kattamiseksi. Projektin sponsoreiden hankinnassa hyvin laadittu suunnitelmavaiheen loppuraportti sekä Oamkin autolaboratorion hyvä maine yhteistyökumppaneiden keskuudessa nousivat ensiarvoiseen asemaan. Tiedonkeräysjärjestelmä. Kevät 2012, kohti ensilentoa Keväällä 2012 Tuli-rahoituksen myötä saatu Rooper Oy:n asiantuntijapalvelu sekä eri sponsoreiden avustuksella saadut komponentit loivat uskoa projektin onnistumiseen. Suurin kysymysmerkki eli massiivinen ja kallis akkupaketti saatiin testauskäyttöön European Batteries Oy:ltä ja peruskomponenttien osalta paketti alkoi olla kasassa. Tässä vaiheessa 3. vuosikurssilla olleet opiskelijat aloittivat Hiluxiin liittyvät insinöörityönsä eli reilusti aikaisemmin kuin normaalisti on tapana. Tämä oli kuitenkin perusteltua projektiin sitoutumisen kannalta ja opintopisteitäkin oli kertynyt riittävästi. Toukokuussa 2012 suoritettiin ensimmäinen koeajo ja tunnelma oli sen mukainen. Opiskelijaprojektipäällikkö työllistyi autolaboratorioon kesän ajaksi ja näin luotiin pohja syksyä varten. Syksy 2012, prototyypistä käyttökuntoon Kävin kesällä 2012 vierailulla Hanze University of Groningenissa ja vierailun aikana mietimme, miten kansainvälinen ulottuvuus voitaisiin liittää osaksi Hilux-projektia. Ajatuksena oli, että Hanze:n Integrated Product Development (8op.) ja Oamk:n Tuotekehityskurssi (4op.) tekisivät projektiryhminä yhteistyötä Hiluxin lämmityksen suhteen. Hilux-projektin kannalta suurin tarve oli ratkaista akkujen lämmönhallinta, mutta Hanze:n projektilla oli suurin mielenkiinto koko sähköauton lämmitysongelman ratkaisemisessa. Kansainvälisen yhteistyön tekeminen ei ole helppoa, ja erilaisten kurssitoteutusten sekä intressien takia varsinainen yhteistyö jäi pintapuoliseksi. Joka tapauksessa opiskelijoille Adobe Connect videoneuvottelut sekä omien tuotosten esittely sen kautta toivat varmasti arvokasta kokemusta. Tuotekehitysprojekti tuotti myös kaksi vaihtoehtoa akustokotelointiin sekä kaivosteollisuuden vaatimukset täyttävän suojarakenteen akuston päälle. Syksyllä 2012 alettiin varautua Hiluxydinryhmän valmistumiseen ja koetettiin saada nuorempien vuosiluokkien opiskelijoita mukaan projektiin. Syksyllä 2012 oli myös useita sivuprojekteja käynnissä. Liiketalouden yksikön opiskelija alkoi toteuttaa Hilux-markkinointimateriaalia opinnäytetyönä. Lisäksi tutkittiin mahdollisuutta skannata Hilux k realxtend 3D-virtuaaliympäristöön mahdollistaen sen esittelyn virtuaalisesti 14 Toolilainen 3/2013

15 Hilux-ydinryhmää: opiskelijoita, opettajia sekä yritysedustajia. Oamkin Cave -virtuaalitilassa. Myös auton ulkoinen olemus muuttui radikaalisti tarroituksen ansiosta. Hilux-projektin yhteistyökumppaneita: Kevät 2013, käyttökuntoon ennen kuin lumet sulaa Keväällä 2013 Hiluxiin saatiin lisää apuvoimia uusien insinööritöiden muodossa. Automaatio-osastolta saatiin opiskelija tukemaan ABB:n teollisuuslogiikan käyttöä ajoneuvokäytössä. Myös lainmukaisuutta alettiin selvittää opinnäytetyönä Suomen Laatukatsastuksen kanssa. Vesijäähdytteisen moottorin tuotekehitys pääsi täysillä käyntiin ja University of Antwerpen:ista tullut vaihto-opiskelija alkoi master-tason opinnäytetyönään tutkia projektia sähköturvallisuuden ja häiriönpoiston kannalta. Pitkät päivät tuottivat tulosta ja Hilux julkaistiin kaikille yhteistyökumppaneille suunnatussa tilaisuudessa. Jo viikko tästä eteenpäin Hilux oli tositoimissa auraamassa Oulun katuja Tekli:n työntekijöiden toimesta. Opiskelijat olivat mukana ja keräsivät näin saatua autenttista materiaalia laitteen toiminnasta. Tästä eteenpäin Keskusteltuani projektissa olleiden opiskelijoiden kanssa Hilux-projektin kulusta, alussa esittämäni autonomy, mastery ja purpose nousivat juuri niiksi tekijöiksi jotka mahdollistavat projektin toteuttamisen. Projektissa yhdistyivät oppilaitoksen puolelta riittävät resurssit ja asiantuntemus, mutta ennen kaikkea motivoituneet opiskelijat. Suurimmaksi haasteeksi projektin kannalta nousee löytää projektille sopivat jatkajat, jotka kokevat sen samalla tavalla omakseen kuin alkuperäisen projektiryhmän jäsenet. Lisäksi osallistumis-, ja osaamiskynnys ovat nousseet aika isoiksi ainakin 2. vuosikurssin opiskelijan silmin katsottuna. Kuitenkin usko projektin jatkumiseen on kova ja alustavia suunnitelma asian suhteen on jo tehty. Hilux projektin kotisivut on nähtävissä osoitteessa oamk.fi/tekniikka/hilux/ Hilux-projekti jatkuu kuitenkin muuallakin kuin varsinaisen Hilux-sähkötyökoneen ympärillä. Kokemukset sekä Hiluxista että muista yli neljästäkymmenestä CoRD-pilotista ovat tuoneet Oamkille malleja erilaisten ja vaativienkin projektien toteutukseen opetuksen osana. Tarkoituksena on luoda mahdollisimman monelle opiskelijalle putki projektiopintojen jatkumiseen opintojen läpi. Optimaalisessa tilanteessa projektiaihekin tulisi opintojen alkuvaiheessa opiskelijoilta itseltään, sitä työstettäisiin läpi opintojen ja valmistumisen jälkeen tekeminen jatkuisi aihepiirin ympärillä esimerkiksi tuoreen yrittäjän roolissa. Tämän toteutuminen vaatii paljon sekä opiskelijoilta että oppilaitokselta, mutta on tavoittelemisen arvoinen asia. Toolilainen i 3/

16 Mirka Airesvuo Kollega työpöytänsä ääressä Syntymäaika ja -paikka: Lappeenranta. Asuinpaikka ja -tapa: Satavuotiaassa omakotitalossa Lappeenrannan laitamilla, Saimaan rannalla. Perhe: Avopuoliso, 2 lasta joista toinen on jo maailmalla. Koulutus: Ins. AMK, ylempi AMK-tutkinto työn alla. Ammatti ja toimipaikka: Rakennetekniikan opettaja, Saimaan AMK. Aloitit rakennustekniikan lehtorina viime syksynä. Liityit heti TOOLiin ja jo parin kuukauden kuluttua sinut valittiin TOOL Lappeenrannan puheenjohtajaksi. Miksi suostuit moiseen? Kun on tyhmä pää niin siitä kärsii koko inssi. Vitsivitsi, oikeasti toimin edellisessä työpaikassani aktiivisesti opettajayhdistyksessä sekä Etelä-Karjalan ammatillisissa opettajissa, ja ilman muuta jatkan samaa TOOLissa, kun mahdollisuus siihen annettiin. Mitä odotuksia sinulla on TOOLilta? Toivon, että TOOL pystyy muuttuvassa toimintaympäristössä edelleen kehittämään laadukasta tekniikan AMK-opetusta ja tietysti valvomaan jäsentensä etuja. Miten itse aiot toimia toolilaisten hyväksi? Valtakunnallisiin luottamustehtäviin minulla ei ole paloa, mutta paikallisesti tahdon edistää TOO- Lin yhteistyötä muiden ammatillisten opettajien sekä OAJ:n paikallisyhdistyksen kanssa. Uskon vakaasti yhteistyöhön, yksin ei TOOL pärjää paikallisesti eikä valtakunnallisesti. Työskentelit aikaisemmin ammattiopistossa. Miten insinöörien opettaminen eroaa talonrakentajien opettamisesta? Eivät ne kovin paljoa eroa toisistaan, mutta insinööriopetus on hieman vähemmän tapakasvatusta ja hieman enemmän varsinaisen ammattiosaamisen välittämistä. Pidät kalastamisesta. Kerro joku huikea omakohtainen kalastusjuttu. Pidän on aika mieto ilmaus, oikeastaan elän siitä. Mitään huikeaa juttua on vaikea löytää; olen ympärivuotinen verkkokalastaja, ja verkkokalastus on oikeastaan aika tylsää puuhaa. Paitsi silloin, kun läksin pelastamaan verkkoja syysjäistä työntäen venettä pitkin edellisenä yönä jäätynyttä järvenpintaa - se oli jo lähellä muuttua extremeksi Kalastuksessa parasta taitaa olla se, että saa päivittäin olla järvellä ihastelemassa veden ja valon leikkejä. Kerro lempikalaruokaresepti. Kalapotti: Otetaan pari kiloa pikkiriikkisiä katiskaahvenia, poistetaan päät ja sisälmykset. Suomustus on turhaa, myös selkäevät voi jättää. Laitetaan 4 litran vetoisen saviruukun pohjalle hieman riisiä poistamaan ylimääräistä kosteutta ja ladotaan päälle kerroksittain ahvenia, sipulia sekä lampaanlihaa, päällimmäiseksi kerros kaikkein rasvaisinta lampaankylkeä. Maustetaan vain suolalla. Laitetaan uuniin 200 asteeseen ilman kantta noin tunniksi, jolloin rasva lampaankyljestä suurelta osin sulaa. Tässä vaiheessa voi potin päälle taputella Timo Sihvo on TOOL Lappeenrannan uusi puheenjohtaja. kuivahtaneita ruisleipäviipaleita tai näkkäriä mutta se ei ole välttämätöntä. Sitten haudutetaan miedossa, n. 125 asteen lämmössä kannen alla 10 tuntia, jotta ahventen ruodot ja evätkin pehmenevät. Nautitaan lämpimänä tai lämmitettynä keitettyjen perunoiden kanssa. Toimii myös ruisleivän päällisenä. Mikä oli haaveammattisi pikkupoikana? Niitä oli monta, muistan ainakin lentokonekaapparin ja lähetyssaarnaajan. Insinöörin urasta en koskaan haaveillut. Mikä kirja on yöpöydälläsi juuri nyt? Juuri nyt siellä ei ole kirjaa ollenkaan, mutta viimeksi luin Hellaakosken varhaisen romaanin Suljettujen ovien takana. Tosin olen sitä mieltä, että Hellaakoski teki viisaasti keskittyessään runoihin. Paljasta lempipaheesi! Lasi oman puutarhan herukoista tehtyä viiniä yömyssynä. Mottosi? Ei kaiken tapahtumattoman tarvitse valhettakaan olla. (John Steinbeck) Mitä haluat vielä lopuksi sanoa? Olemme etuoikeutettuja, kun saamme tehdä töitä nuorten, fiksujen ihmisten kanssa. Muistetaan nauttia siitä, niin ei kyynisyys valtaa sielua. 16 Toolilainen 3/2013

17 TOOLin vaalijärjestys hyväksyttiin valtuustossa TOOLin valtuutetut saapuivat runsain joukoin kevätkokoukseen keskustelemaan liiton edunvalvonta-asioista ja arvioimaan menneen vuoden toimintaa ja taloudenpitoa. Valtuusto hyväksyi liitolle vaalijärjestyksen, jonka mukaan tullaan käymään vuoden 2014 syysvaltuustossa hallitus- ja puheenjohtajavaalit. Valtuusto hyväksyi TOOLin vuoden 2012 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä myönsi hallitukselle tilintarkastajien esityksen mukaisesti vastuuvapauden edellisen tilikauden tileistä. Tilinpäätös oli jo kolmannen perättäisen kerran vahvasti positiivinen. Tarkka taloudenpito, pieni vuosittainen jäsenmäärän muutos ja tuottava sijoitusvarallisuus vastasivat osaltaan hyvästä taloudellisesta tuloksesta. Valtuusto päätti käyttää ylijäämän oman pääoman kartuttamiseen ja ylijäämä päätettiin siirtää TOOLin toimintarahastoon edellisten vuosien mukaisesti. TOOLin varapuheenjohtaja Sampsa Kupari esitteli valtuustolle tiivistetysti liiton sijoitustoiminnan ja tukirahaston nykytilaa. Liiton yksi tehtävä on sen tukirahaston kartuttaminen. Tukirahastolla varaudutaan mahdollisiin työtaisteluihin. Kupari kertoi, että TOOLin hallituksen taloustoimikunta on tehnyt kevään aikana syysvaltuuston 2012 linjausten mukaista sijoitussuunnitelmaa. Sijoitetut varat ovat edelleen pääosin aikanaan hankituissa kotimaisissa ja ulkomaisissa osakeja korkorahastoissa. Jatkossa odotetaan suorien osakesijoitusten tuottavan korkosijoituksia paremmin, ja tämä tulee näkymään uusissa sijoituskohteissa. Sopivan hetken tullen kotimaisten osakkeiden sijoituksissa tehdään muutoksia. Ulkomaisten osakkeiden/ rahastojen sijoitussuunnitelma tarkentuu syysvaltuustoon mennessä. Näin liiton varat pääsevät valtuuston asettamaa tavoitetta kohti. Valtuuston syyskokouksessa on tarkoitus esitellä liiton sijoitustoimintaa ja -tilannetta laajemmin. Valtuusto hyväksyi TOOLin vaaleissa noudatettavan vaalijärjestyksen TOOLin sääntömääräisten kevätkokousasioiden lisäksi hallitus oli kuluneen kevään aikana valmistellut valtuuston käsittelyyn liiton puheenjohtajiston ja hallituksen vaalimenettelyä ohjaavan vaalijärjestyksen. Puheenjohtaja esitteli valtuustolle hallituksen hyväksymän vaalijärjestyksen ja kertoi, että vaalijärjestys koskee henkilövaalien valmistelua ja toimittamista periaatteellisella ja käytännön tasolla. Vaalijärjestyksen tavoitteina on saada 1) aikaan aktiivisuutta liiton jäsenyhdistyksissä, 2) läpinäkyvyyttä ehdokasasetteluun ja 3) ehdokkaille mahdollisimman tasapuolinen ja riittävä mahdollisuus esittäytyä valtuustolle ennen varsinaista vaalin toimittamista. Puheenjohtaja Repo korosti, että vaikka vaalijärjestys ohjeistaa ehdokasasettelusta, on henkilövaaleissa aina mahdollista tehdä esityksiä valtuuston kokouksen asiakohdassa. Joten yllätysnimet voivat menestyä liiton Toolilainen 3/

18 henkilövaaleissa jatkossakin. Liiton vaalijärjestyksen mukaan valtuuston syyskokouksessa 2013 valitaan hallitukselle tulleiden ehdotusten pohjalta valtuuston vuoden 2014 henkilövaalien valmisteluun vaalivaliokunta. Vaalivaliokuntaan valitaan puheenjohtajan lisäksi enintään viisi jäsentä, jotka ovat nykyisen valtuuston jäseniä. Hallitus odottaa valtuutettujen esityksiä vaalivaliokunnan jäseniksi. Esitysten ei tarvitse sisältää ehdokkaan kirjallista suostumusta, vaan hallitus hankkii suostumukset kaikilta ehdokkuuden hyväksyviltä valtuutetuilta. Vaalijärjestyksen ohjeistusta ja sen mukaisia vaalivaliokunnan tehtäviä sekä esimerkinomaista vaaliaikataulua on havainnollistettu alla olevassa kuviossa. Kuvio 1: TOOLin vaalivaliokunnan tehtävät ja mahdollinen aikataulu vuoden 2014 henkilövaaleissa. Aikataulusta päättää syysvaltuustossa 2013 valittava vaalivaliokunta. Vaalivaliokunta valitaan noin vuodeksi ja sen tehtävä on valmistella vaalit. Se tiedottaa ja ohjeistaa ehdokasasettelusta, asiakirjoista ja määräajoista. Vaalivaliokunta kokoaa ehdokkaista listan, jonka pohjalta se laatii valtuustolle pohjaesityksen hallitukseen valittavista varsinaisista jäsenistä. Valtuustolle esitettävässä ehdokaslistassa on oltava kaikkien vaalivakunnalle esitettyjen ehdokkaiden ja niiden takana olevien yhdistysten nimet, mikäli ehdokkaita on enemmän kuin on hallituspaikkoja. Pohjaesitystä tehdessä vaalivaliokunnan on otettava huomioon hallituksen toimintakyky ja maantieteellinen kattavuus. Mahdollisuuksien mukaan myös laboratorio- ja harjoitteluinsinöörien sekä kielten ja viestinnän edustavuus on huomioitava esitystä laadittaessa. Puheenjohtajasta vaalivaliokunta ei tee esitystä valtuustolle, vaan ainoastaan kirjaa ehdokkaat sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä puheenjohtajaehdokaslistaan. Vaalivaliokunta vastaa järjestelyistä, joiden avulla puheenjohtajaehdokkaat voivat esittäytyä tasaveroisesti. Erityistä liitolle hyväksytyssä vaalijärjestyksessä on se, että jäsenyhdistykset on ohjeistettu tekemään perusteltuja esityksiä ehdokkaista. Jäsenyhdistykset voivat esittää ehdokkaansa liiton puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi, hallituksen jäseneksi tai hallituksen varajäseneksi. Tavoitteena on saada aktivoitua paikalliset jäsenyhdistykset mahdollisimman kattavasti liiton työhön mukaan ja nostaa entisestään valtakunnan tasolla tehtävän edunvalvontatyön merkitystä. Lisäksi vaalijärjestys ohjeistaa liiton hallituksen varsinaisten jäsenten ja varajäsenten vaaleissa käytettäväksi enemmistövaalitapaa, jolloin valituksi tulevat eniten ääniä saaneet, vaikkei äänimäärä olisikaan yli puolet kaikista äänistä. Tällöin valtuutettu voi äänestää niin useaa ehdokasta kuin vaalissa on valittavia. Yhdelle henkilölle voi kuitenkin antaa vain yhden äänen. TOOLin vaalijärjestys toimitetaan liiton jäsenyhdistyksille vuoden 2014 henkilövaalien valmistautumisen yhteydessä. 18 Toolilainen 3/2013

19 TOOL-OAJ sopimustilanne Liiton puheenjohtaja Repo esitteli TOOLin ja OAJ:n välistä sopimusneuvottelutilannetta käyden läpi OAJ:n tekemän selvityksen valtakunnallisten yhdistysten ja OAJ:n välisistä rahoitussuhteista sekä tehtävänjaossa ja toimintaympäristössä tapahtuneista muutoksista eli ns. kokonaisselvityksen Puheenjohtaja korosti, että Valtakunnallisten yhdistysten ja OAJ:n välistä tehtäväjakoa sekä jäsenmaksupalautteita on edellisen kerran käsitelty laajemmin OAJ:n valtuuston kesäkokouksessa 2008, jolloin valtuusto merkitsi tiedoksi selvityksen OAJ:n jäsenryhmien tukimaksujen suuruudesta. Tuolloin selvitys toteaa TOOL ry:n osalta mm., että jäsenmaksupalaute on vakiintuneen käytännön mukainen. Vakiintunutta käytäntöä on toteutettu yhteisymmärryksessä n. 25 edellistä vuotta. Valtuustossa todettiin, että TOOLilla on voimassaoleva liittymissopimus OAJ:n kanssa, jota voidaan muuttaa vain kahdenvälisten neuvottelujen tuloksena, jolloin OAJ:n valtuusto ei yksipuolisesti voi sitä muuttaa. Jäsenmaksupalautteesta valtuusto voinee tehdä uusia päätöksiä, mutta TOOLin on perusteltua jatkaa nykyisen tehtäväjakosopimuksen nojalla vakiintunutta käytäntöä. OAJ:n syysvaltuuston mahdolliset uudet päätökset jäsenmaksupalautteen yhtenäistämisestä kiristäisi järjestöjen välisiä suhteita ja johtaisi kestämättömään sekä toimimattomaan tilanteeseen. TOOLin hallitus sai vastuulleen valmistella jäsentensä edunvalvonnan uudelleenjärjestämisen, mikäli jatkoneuvottelut jäsenmaksupalautteesta ja tehtäväjaosta sitä edellyttävät. Mikäli OAJ jyrää valtuuston päätöksen tuella jäsenmaksupalautteiden yhdenmukaistamisen vuodesta 2014 alkaen, sillä tulisi olemaan rajuja vaikutuksia TOOL ry:n talouteen ja toimintaan. Merkittäviä seurannaisvaikutuksia tulisi myös TOOLin jäsenkunnan saamaan suoraan tukeen: lakkokassan kartuttamiseen, jäsenrekisterin ylläpitoon, toimiston jäsenpalvelutehtäviin, yhteydenpitoon ja aktiivien koulutuspäivien järjestämiseen. Puheenjohtaja Repo esitteli jäsenmaksupalautteeseen liittyvät OAJ:n valtuuston linjapäätökset ja TOOLin edunvalvonnan hoitamiseen liittyviä ratkaisuvaihtoehtoja. Valtuusto oli yhtä mieltä siitä, että itsenäisen TOOLin toimintakyvyn kannalta ensi syksyn sopimusneuvottelut ovat vuonna -88 tehdyn liittymissopimuksen jälkeen merkittävimmät. TOOLin valtuusto kannusti neuvottelijoita pyrkimään saamaan aikaan sopimuksen, joka parantaa huomattavasti nykyistä edunvalvontaamme ja kehittää OAJ:ta asiantuntijaorganisaationa. Puheenjohtajisto vahvistettuna valtuuston puheenjohtajalla jatkanevat syksyllä OAJ:n edustajien tapaamisia tehtäväjako- ja jäsenmaksupalauteasioissa. Hallitus osaltaan valmistelee asiaa valtuuston käsiteltäväksi. Yt-tilanne Lisäksi puheenjohtaja esitteli ajankohtaisen yt-tilannekatsauksen, kevään 2013 työaikasuunnitelmakyselyn tulokset, 2012 pidetyn jäsenhankintakampanjan tuloksia ja uuden jäsenhankintakampanjan toteutusta. Valtuustossa todettiin, että yt-neuvottelut ovat koskettaneet lähes kaikki ammattikorkeakouluja. Lisää vastaavia neuvotteluja on odotettavissa, koska vasta vuodesta 2015 odotetaan ammattikorkeakouluille taloudellisesti tiukinta vuotta. T yöaikasuunnitelmakyselystä laaditun yhteenvedon perusteella puheenjohtaja totesi, että muutokset ovat hyvin marginaalisia ja lähes joka paikassa mennään entisin resurssein ja ohjein. TAMK, Metropolia ja Saimaan ammattikorkeakoulu ovat pty:hyn järjestäytyneinä tehneet omaa työaikasuunnittelutyötään, jonka tuloksia on alettu ottaa käyttöön näissä ammattikorkeakouluissa. Kokemuksia ns. Peppi-järjestelmän vaikutuksista opettajan työn suunnitteluun saadaan tulevassa valtuustossa. Jäsenhankintakampanja Valtuustolle esiteltiin TOO- Lin jäsenhankintakampanja. Se järjestetään välisenä aikana samalla toimintamallilla kuin vuonna Alayhdistyksille on luvassa mahtavan potentiaaliset palkinnot. Vuosi sitten mm. TOOL Kotka ry sai ansiokkaasta jäsenhankinnasta 310. Jäsenhankinnassa kaikki voittavat. Jokaisen ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen alan lehtori, yliopettaja, laboratorio- ja harjoitteluinsinööri sekä opetustoiminnan asiantuntija- ja johtotehtävissä toimivan henkilön tulisi liittyä TOOLiin. Liittymiselle on henkilökohtaiset ja yhteisölliset syyt: TOOL on ainoa järjestö, joka neuvottelee ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen alan edunvalvonta-asioista ja pystyy tarjoamaan kattavat luottamusmiespalvelut. TOOL tavoittelee syksyn aikana uudella jäsenhankintakampanjallaan useita kymmeniä uusia jäseniä. Liiton tämänhetkinen jäsenmäärä on 1189, joista seuraavan vuoden tai parin aikana n. sadan henkilön on mahdollista jäädä eläkejäseneksi. Jotta liiton talous ja toiminta pysyisivät nykyisellä tasolla, olisi uusia jäseniä liityttävä pelkästään loppuvuoteen 2013 mennessä kymmeniä ja uusien jäsenien aktiivinen rekrytointi tulisi jatkua muutamien seuraavien vuosien ajan. TOOL:iin on helppo liittyä sähköisesti www-sivuston kautta tai paperisella lomakkeella. Uuden jäsenen tiedot tulee paikallisen jäsensihteerin toimittaa välittömästi ammattikorkeakoulun palkanlaskentaan. Nykyisellä valtuustolla on käsissään liiton tulevaisuus Kaksivuotiskaudelle vahvistettu liiton valtuusto kokoontuu vielä kerran. TOOLin hallituksella ja seuraavalla syysvaltuustolla on käsissään kaikki asiat koskien TOOLin tehtäviä ja taloutta. Marraskuussa tehdään liiton tulevaisuudesta sitten vuoden 88 päätösten jälkeen merkittävimmät päätökset. TOOLin kaksipäiväinen syysvaltuusto kokoontuu Oulussa juuri ennen OAJ:n valtuuston syyskokousta. Toolilainen 3/

20 Kauko Kallio Rivitalorakentamist R ivitalorakentaminen ei ole ihan niin uusi keksintö kuin usea meistä kuvittelee. Ehkäpä Suomen vanhimmassa kivikauden kylässä asuttiin rivitaloissa arviolta 6000 vuotta sitten. Talot olivat todennäköisesti yhden suurperheen käytössä ja niissä asusti omissa rivariosakkeissaan monta perhettä ja useampi sukupolvi. Asuntojen välissä oli kaivaustulosten perusteella läpikulku. Myös asunnosta toiseen pääsi kulkemaan samaisten välien kautta. Asukkaita rivareissa oli monia kymmeniä, suurimmissa ehkäpä lähemmäksi sata. Talojen pituudet saattoivat olla löydösten perusteella jopa m ja suurimmassa löydetyssä talon pohjassa on ollut seitsemän asuntoa. Lasitettua parveketta etelään ei ollut vielä tähän aikaan keksitty. Ruokahuolto ja asunnon lämmitys hoidettiin asuntojen sisällä olevilla nuo- tioilla. Keskuslämmitystä ei vielä tunnettu, kun putken valmistuskin keksittiin vasta lähes 6000 vuotta myöhemmin ja sähköä tuli vain salaman iskuista. Asumusten rakenteista tiedetään melko paljon niin omien kaivausten kuin Itämeren muiden valtioiden alueilla tehtyjen löydösten perusteella. Katot tehtiin tuohesta, heinistä ja puiden rungoista. Runkorakenteet pystytettiin puutavarasta tietenkin, kun betonin keksiminen oli vielä vaiheessa eikä Imatran terästehdasta, Rautaruukista puhumattakaan, ollut ehditty rakentamaan. 20 Toolilainen 3/2013