MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MIKKELIN SEUDUN PERHEPALVELUIDEN TOIMINTAKÄSIKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MIKKELIN SEUDUN PERHEPALVELUIDEN TOIMINTAKÄSIKIRJA"

Transkriptio

1 MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MIKKELIN SEUDUN PERHEPALVELUIDEN TOIMINTAKÄSIKIRJA

2 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 4 2. PERHEPALVELUIDEN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA TARKOITUS YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 5 3. PERHEPALVELUT YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA JA ORGANISAATIOT Perhepalveluiden organisaatio Kangasniemen palvelutuotantoyksikössä Perhepalveluiden organisaatio Mikkelin palvelutuotantoyksikössä Perhepalveluiden organisaatio Mäntyharjun palvelutuotantoyksikössä Perhepalveluiden organisaatio Pertunmaan palvelutuotantoyksikössä 9 4. PERHEPALVELUIDEN PALVELUIDEN SAAMISEN PERUSTEET 9 5. PERHEPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT, PALKKIOT, KULUKORVAUKSET JA TALOUDELLINEN TUKI ENNALTAEHKÄISEVÄT PERHEPALVELUT Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteli Ennaltaehkäisevä perhetyö Ryhmätoiminnot LASTENSUOJELU Lastensuojelupalveluiden tuottaminen yhteistoiminta-alueella Lastensuojelun lähtökohdat Asiakkaaksi tulo ja lastensuojelutarpeen selvityksen palvelukuvaus Avohuollon tukitoimien palvelukuvaus Sijaishuollon palvelukuvaus Jälkihuollon palvelukuvaus Lastensuojelun perhetyö Nuorten vastaanottoyksikkö Havurinne Lastensuojelun erityisyksikkö LASTEN KEHITYKSEN TUKIYKSIKKÖ Yhteydenotto ja asiakkaaksi tulo Tutkiva työskentely Lapsen kognitiivinen yksilötutkimus Lapsen sosioemotionaaliset yksilötutkimukset Vuorovaikutustutkimukset Perhetutkimukset Toimintaterapia-arvio Puheterapia-arvio Hoidollinen työskentely Vanhemmuusohjaus ja neuvonta Perheterapia Vanhemmuusterapia Lapsen terapeuttiset tukikäynnit Lapsen yksilöterapia Vuorovaikutushoito Toimintaterapia Puheterapia Ryhmätoiminta 32

3 3 9. NUORTEN KEHITYKSEN TUKIYKSIKKÖ Yhteydenotto ja asiakkaaksi tulo Tutkiva työskentely Arviointijakso Nuorten sosioemotionaaliset yksilötutkimukset Perhetutkimus Hoidollinen työskentely Nuorten terapeuttiset tukikäynnit Nuoren yksilöterapia Vanhemmuuden tukikäynnit Ryhmätoiminnot Päihdetyö Koulutus-, tiedotus ja valistustoiminta Päihdeohjaus Päihteettömyyttä tukevat käynnit Vanhemmuuden tuki ja ohjaus Ryhmätoiminta ADOPTIONEUVONTA PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT Isyyden selvittäminen Lapsen huolto ja tapaamisoikeus Elatusapu VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN SOSIAALIPÄIVYSTYS TOIMINTAKÄSIKIRJAN LAATIMINEN JA PÄIVITTÄMINEN 39 Liite 1. Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

4 4 1 JOHDANTO Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa Palveluiden järjestämisestä vastaa Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta ja palveluiden tuotannosta neljä palvelutuotantoyksikköä. Mikkelin palvelutuotantoyksikkö tuottaa palvelut ensisijaisesti Hirvensalmen, Mikkelin ja Puumalan kuntien asukkaille. Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö tuottaa palvelut ensisijaisesti Kangasniemen kunnan, Mäntyharjun palvelutuotantoyksikkö ensisijaisesti Mäntyharjun kunnan asukkaille ja Pertunmaan palvelutuotantoyksikkö ensisijaisesti Pertunmaan kunnan asukkaille. Pertunmaan osalta on sovittu, että lastensuojelun ja perheoikeudelliset palvelut tuotetaan Mikkelin palvelutuotantoyksiköstä käsin. Pertunmaalla perhepalveluissa lähipalveluna työskentelee vastaava ohjaaja ja ohjaaja. Lisäksi Hirvensalmen perheoikeudelliset palvelut tuotetaan keskitetysti Mikkelin perheoikeudellisten palveluiden toimipisteestä. Hirvensalmen ja Ristiinan palvelupisteissä työskentelee sosiaalityöntekijä ja ohjaaja / perhetyöntekijä. Suomenniemellä ei ole palvelupistettä, vaan palvelut tuotetaan Ristiinan palvelupisteestä käsin. Mikkelin palvelutuotantoyksiköstä tuotetaan keskitettyjä palveluita Mikkelin palvelutuotantoyksikön kuntien asukkaille. Perhepalvelut kaikilta osin ovat lakisääteisiä palveluita, joita tulee olla tarjolla kuntalaisten tarpeita vastaavasti. Valinnanvapaudesta on perhepalveluiden osalta päätetty, että asiointi tapahtuu oman kotikunnan lähipalvelupisteessä. Henkilö voi hakea ja palauttaa toimeentulotukihakemuksen mihin tahansa lähi-/yhteispalvelupisteeseen. Asia käsitellään oleskelukunnan lähipalvelupisteessä. Tavoitteena on saada sähköinen toimeentulotukihakemus käyttöön koko yhteistoiminta-alueelle. Yhteistoiminta-alueen tarkoituksena on turvata lakisääteiset ja laadukkaat perhepalvelut kustannusvaikuttavasti ja tehokkaasti. Tavoitteena on yhtenäistää palveluiden saamisen perusteet ja toimintakäytännöt sekä yhtenäistää perhepalveluiden asiakasmaksut, palkkiot, kulukorvaukset ja taloudellinen tuki. Seudullinen perhepalveluiden työryhmä on koordinoinut ja tehnyt kyseistä työtä. Lisäksi lastensuojelun ja perheoikeudellisten palveluiden alatyöryhmät ovat kokoontuneet työstämään näihin palveluihin liittyvää kokonaisuutta ja prosesseja. Perhepalveluiden käsikirjan on koonnut Mikkelin seudun perhepalveluiden työryhmä yhteistyössä perhepalveluiden työntekijöiden kanssa. Toimintakäsikirjaa päivitetään vuosittain ja aina tarvittaessa toiminnan muuttuessa. Perhepalveluiden työryhmän työskentelyyn osallistui aluksi tiiviisti myös terveysneuvonnan edustus eri palvelutuotantoyksiköistä. Yhteistoiminta-alueella päädyttiin terveysneuvonnan osuus käsittelemään terveyspalveluiden kokonaisuudessa ja tältä osin perhepalveluiden työryhmän jäseniä tarkistettiin tällöin uudelleen. Perhepalveluiden työryhmän jäsenet tällä hetkellä ovat: Johanna Will-Orava, perhepalveluiden johtaja, Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Tanja Bradly-Ikonen, johtava sosiaalityöntekijä, Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö Birgitta Pyykönen, johtava sosiaalityöntekijä, Mäntyharjun palvelutuotantoyksikkö Birgitta Mäkinen, vastaava ohjaaja, Pertunmaan palvelutuotantoyksikkö Susan Baer, sosiaalityöntekijä, Hirvensalmen kunta Riitta Manninen, kehittämispäällikkö, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Taija Liukkonen, lastenvalvoja, Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä, Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Marjo Kauranen, vastaava psykologi, Mikkelin palvelutuotantoyksikkö

5 5 2. PERHEPALVELUIDEN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA TARKOITUS YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA Yhteistoiminta-alueen perhepalveluiden lähtökohdat, tavoitteet ja tarkoitus on jo aiemmin määritelty Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on strateginen kunnan strategioihin pohjautuva toimintaa linjaava sekä konkreettiset toimet sisältävä toimintaohjelma. Kunnan päättäjien ja johdon tehtävä on ohjata ja johtaa sekä yhteistyössä kehittää lasten hyvinvointityötä pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Suunnitelman tavoitteena on antaa kuntapäättäjille, palveluiden toteuttajille ja kuntalaisille kokonaiskäsitys lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytilasta, palveluiden toimivuudesta ja kehittämistarpeista sekä tarvittavista toimenpiteistä aikatauluineen. Suunnitelmaan on kirjattu hallintokuntien yhteiset tavoitteet sekä toimenpiteet aikatauluineen ja vastuutahoineen. Suunnitelman sisältöä ohjaa uuden lastensuojelulain keskeiset tavoitteet sekä kunnan/seudun lasten ja nuorten sekä perheiden palvelutarpeet. Suunnitelma on lasten ja perheiden näkökulmasta tapahtuvaa tarkastelua ja toiminnan kehittämistä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman lähtökohtana on ennaltaehkäisyn ja varhaisen tukemisen periaate. Tavoitteena lasten ja nuorten palveluissa on toimia mahdollisimman varhain, avoimesti ja hyvässä yhteistyössä. Varhaisella vastuunotolla tuetaan muiden toimintaa. Tavoitteena on siis tukea osallisuutta, ottaa vastuu mahdollisimman varhain, ottaa huolet puheeksi, tukea lapsi, nuoria ja perheitä varhain yhdistämällä tukea ja ohjausta. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden yhteisen suunnittelun tavoitteena on, että lapset, nuoret ja perheet saavat suunnitelmallista, oikea-aikaista ja asiantuntevaa palvelua, jonka avulla heidän hyvinvointinsa lisääntyy. Kehittämisen painopistealueet Mikkelin seudun kunnissa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi ovat seuraavat: PAINOPISTE 1: Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki Peruspalveluihin, varhaiseen tukeen ja erityispalveluihin varataan riittävät resurssit. Erityispalveluilla tuetaan peruspalveluja. Matalan kynnyksen apu ja varhainen tuki toteutuu lasten ja nuorten kehitysympäristöissä. Lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien yhteistyötä tehostetaan palveluiden toimivuuden varmistamiseksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta vahvistetaan. PAINOPISTE 2: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja elämänhallinnan tukeminen Kaikissa toiminnoissa ja päätöksenteossa edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Vanhempia tuetaan kasvatustehtävässään sekä lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan elämänhallinnassa. Lastensuojelussa painopisteen siirtäminen varhaiseen tukeen ja avohuoltoon on tarkoituksenmukaista. Varhainen tuki ei ole vain yhden ammatin erityisosaamista, vaan se koskettaa monia lapsiperheiden kanssa työtä tekeviä. Varhaisen tuen tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvointi. Varhaisen tuen toiminnassa näkyy ehkäisevä, kaikille suunnattujen palveluiden näkökulma sekä kohdennettu lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin puuttuva näkökulma. Ohessa olevassa kaaviossa kuvataan lasten ja nuorten palveluiden kehittämisen painopiste Mikkelin seudun kunnissa.

6 6 Liite 1. Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille PERHEPALVELUT YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA JA ORGANISAATIOT Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen perhepalveluita ovat Mikkelin, Pertunmaan, Mäntyharjun ja Kangasniemen palvelutuotantoyksiköissä: - ennaltaehkäisevät perhepalvelut - ennaltaehkäisevät perhetyö ja lastensuojelun perhetyö - lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu - lastensuojelu (lastensuojelutarpeen selvitys, avo-, sijais- ja jälkihuolto) - virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys - perheoikeudelliset palvelut Mikkelin, Hirvensalmen, Puumalan ja Pertunmaan kuntien asukkaiden perheoikeudelliset palvelut tuotetaan keskitetysti Mikkelin palvelutuotantoyksiköstä käsin. Mikkelin palvelutuotantoyksikössä perhepalveluita Mikkelin, Hirvensalmen ja Puumalan kuntalaisille ovat lisäksi: - lasten ja nuorten kehityksen tukiyksiköiden palvelut - nuorten vastaanottokoti Havurinteen palvelut

7 7 - nuorten tuki- ja jälkihuoltoyksikön palvelut - Nuorten palvelukeskus Olkkari Lasten ja nuorten kehityksen tukiyksikön palvelut sisältävät perheneuvolan, neuvolapsykologin, puheterapian ja toimintaterapian palvelut sekä nuorten osalta perheneuvolan ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut. Kangasniemen, Pertunmaan ja Mäntyharjun kunnissa palvelut tuotetaan osittain itse joko psykososiaalisten tai terveyspalveluiden kokonaisuudessa ja osa palveluista, kuten esimerkiksi perheneuvolapalvelut ostetaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Psykologin ja puheterapian palveluita tuotetaan Mäntyharjun ja Kangasnimen kunnissa lapsille, nuorilla ja perheille. Kotiin annettavat palvelut. Lapsiperheiden kotipalvelua kunnan omana toimintana tarjotaan Mäntyharjun, Kangasniemen, Pertunmaan ja Mikkelin palvelutuotantoyksiköissä. Lisäksi Kangasniemellä ja Mikkelissä tuotetaan lapsiperheiden tilapäistä kotipalvelua palvelusetelin avulla. Muut kunnat ovat pystyneet tarjoamaan ko. palvelua kunnan omana toimintana. Kotiin annettavia palveluja ovat myös ennaltaehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö sekä lastensuojelun ohjaajatyöskentely. Kotikäynnit ovat osa kaikkien perhepalveluissa työskentelevien työtä. Lisäksi lasten kehityksen tukiyksikössä tarjotaan kotiin palvelua sähköisen asioinnin kautta. Lähipalvelut ja keskitetyt palvelut. Neljässä palvelutuotantoyksikössä lähipalveluna on lastensuojelu; sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien työskentely. Perheoikeudelliset palvelut ovat Kangasniemellä ja Mäntyharjulla lähipalveluna. Keskitetysti perheoikeudelliset palvelut tuotetaan Mikkelin toimipisteestä käsin Mikkelin, Puumalan, Hirvensalmen ja Pertunmaan kuntalaisille. Nuorten vastaanottoyksikkö Havurinteen, lasten ja nuorten kehityksen tukiyksiköiden sekä nuorten tuki- ja jälkihuoltoyksikön palvelut tuotetaan keskitetysti Mikkelissä kaikille Mikkelin palvelutuotantoyksikköön kuuluville kunnille. Seutupalvelut. Seutupalveluita ovat seudullinen virka-ajan ulkopuolinen päivystys sekä Etelä-Savon lastensuojelun erityisyksikkö. Seudullinen virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys tuotetaan Mikkelin, Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan, Puumalan, Juvan, Rantasalmen ja Pieksämäen kunnille. Mikkeli perhepalvelut koordinoivat seudullista virka-ajan ulkopuolista sosiaalipäivystystä. Lapset ja Perheet Kaste hankkeen kutsumana vuoden 2011 aikana työskenteli sijaishuollon määräaikainen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan työn tuloksena mallinnettiin lastensuojelun erityisyksikkö, joka aloitti toimintansa Mikkelin palvelutuotantoyksikön perhepalveluiden hallinnoimana. Etelä-Savon lastensuojelun erityisyksikkö palvelee Mikkelin, Hirvensalmen, Puumalan, Kangasniemen, Juvan, Rantasalmen ja Pieksämäen kuntia. Yksikön palveluina tulee olemaan muu muassa tuki- ja sijaisperheiden rekrytointi, valmennus ja tuki. Samoin lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän toimintaa koordinoidaan yksiköstä käsin. Liikkuvat palvelut. Perhepalveluissa työntekijät jalkautuvat myös lasten, nuorten ja perheiden kasvu- ja kehitysympäristöihin. Kuntien nettisivuilta ja on nähtävissä palveluiden yhteystiedot.

8 8 3.1 Perhepalveluiden organisaatio Kangasniemen palvelutuotantoyksikössä 3.2 Perhepalveluiden organisaatio Mikkelin palvelutuotantoyksikössä

9 9 3.3 Perhepalveluiden organisaatio Mäntyharjun palvelutuotantoyksikössä 3.4 Perhepalveluiden organisaatio Pertunmaan palvelutuotantoyksikössä 4. PERHEPALVELUIDEN PALVELUIDEN SAAMISEN PERUSTEET Perhepalveluissa on käytössä yhtenäiset palveluiden saamisen kriteerit. LASTENSUOJELUPALVELUT 1. Lastensuojelutarpeen selvitys Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Lastensuojelulaki (2007 / 41) 25, 25 a, 25 c 26, 27 Palveluiden saamisen perusteet Lastensuojelu asia tulee vireille hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on vastaanottanut lastensuojeluilmoituksen, pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai on muutoin saanut tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta.

10 10 Sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä arvioi välittömästi lapsen mahdollisen kiireellisen lastensuojelun tarpeen. Sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai vastaavan yhteydenoton vastaanottamisesta ratkaistava, onko asian vireille tulonjohdosta ryhdyttävä lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen tai että asia selvästi luonteelta sellainen, ettei se johda toimenpiteisiin. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun on lastensuojeluasian vireille tulon johdosta ryhdytty kiireellisiin lastensuojeluntoimenpiteisiin tai päätetään tehdä lastensuojelutarpeen selvitys. Sosiaalityöntekijä tekee selvityksen kyseessä olevan tapauksen olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa. Selvitys on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Sen on valmistuttava viimeistään 3 kk:n kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä päättää lastensuojeluasiakkuuden jatkumisesta tai päättymisestä. 2. Avohuollon tukitoimet Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Lastensuojelulaki ( ) 34, 30, 35, 36, 37 Lastensuojelulain mukaan lastensuojelun avohuollon tukitoimiin tulee ryhtyä, jos - jos kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä - jos lapsi käytöksellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään Sosiaalityöntekijä laatii lastensuojelun asiakkaan olevalle lapselle asiakassuunnitelman. Asiakassuunnitelmaan kirjataan olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve sekä tarvittavat palvelut. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi yhdessä perheen kanssa tarvittavat tukitoimet. 3. Kiireellinen sijoitus Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Lastensuojelulaki (2007 / 417) 38, / Huostaanotto ja sijaishuolto Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Lastensuojelulaki (2007 / 47) 40, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 47, 49 Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa, sosiaalityöntekijä voi sijoittaa lapsen kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshuoltoon tai järjestää muulla tavalla hänen tarvitsemansa hoito ja huolto. Lastensuojelulain mukaan huostaan oton valmistelu on aloitettava, kun: - puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai

11 11 - lapsi itse vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään - avohuollon tukitoimet eivät ole sopivia, mahdollisia järjestää tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. - huostaanotto ja sijaishuolto on lapsen edun mukaista Huostaan otetulle lapselle laaditaan asiakassuunnitelma. Vanhemmille on tarvittaessa laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelmaan kirjataan olosuhteet ja asiat, joihin sijaishuollolla pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve sekä tarvittavat palvelut. 5. Jälkihuolto Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Lastensuojelulaki (2007 / 41) 75, 76 Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on arvioitava huostassa pidon jatkamisen / lopettamisen edellytykset asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. Huostassa pito päättyy viimeistään lapsen täyttäessä 18 vuotta. Lastensuojelulain mukaan oikeus jälkihuoltoon syntyy, kun: - lapsi on ollut huostassa ja sijoitettuna kodin ulkopuolelle tai - lapsi on ollut yksin sijoitettuna avohuollon tukitoimena yhtäjaksoisesti vähintään 6 kk. Kunta voi harkintansa perusteella myöntää jälkihuolto oikeuden lastensuojelun asiakkaana olleelle nuorelle. Jälkihuollossa olevalle lapselle / nuorelle laaditaan jälkihuollon asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelmaan kirjataan olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve sekä tarvittavat palvelut. Jälkihuolto-oikeus päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. LAPSIPERHEIDEN TILAPÄINEN KOTIPALVELU Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Sosiaalihuoltolain 20 Palveluiden saamisen perusteet Lapsiperhe tarvitsee tilapäisesti kodinhoito, lastenhoito ja kasvatusapua kriisitilanteen tai sairauden vuoksi. Raskauteen tai synnytykseen liittyvä avuntarve

12 12 Aikuisen tai lapsen sairastuminen tai loukkaantuminen Väsymys ja uupumus perheessä Perheen erityistilanne, esim. avioero, muutto, kuolema PERHETYÖ 1. Ennaltaehkäisevä perhetyö Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: 2. Lastensuojelun perhetyö Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Lastensuojelulaki (2007 / 417) 36 Palveluiden saamisen perusteet Huoli vanhemmuudesta Yllättävä tilanne perheessä - Lastensuojelun asiakkuus / avohuollon tukitoimi - huoli lapsen kasvusta, kehityksestä ja hyvinvoinnista sekä vanhemmuudesta. PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT 1. Isyyden selvittäminen: Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Isyyslaki 700 / Huolto- ja tapaamissopimus Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/ Käräjäoikeuden olosuhdeselvitys Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983, Elatusapu Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Laki lapsen elatuksesta 704 / 1975 Palveluiden saamisen perusteet Pääsääntöisesti lapsi syntynyt avioliiton ulkopuolella. Pääsääntöisesti perhe itse hakeutuu palveluiden piiriin. Käräjäoikeuden pyyntö. Pääsääntöisesti perhe itse hakeutuu palveluiden piiriin. ADOPTIONEUVONTA Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: laki lapseksiottamisesta (153/1985) ja siitä annettu asetus (508/1997) sekä kansainväliset sopimukset. Palveluiden saamisen peruste Adoptioneuvontaa saavat kaikki ne, jotka toivovat adoptiolasta Suomesta tai ulkomailta. Prosessi on käynnistettävä neuvontaan osallistumisella. Neuvontaa saavat myös raskaana olevat naiset, jotka suunnittelevat lapsensa luovuttamista adoptoitavaksi. Kansainvälistä adoptiopalvelua saavat ne, jotka haluavat adoptoida lapsen ulkomailta. 25 vuotta täyttäneille joko avioliitossa oleville tai yksinäisille henkilöille

13 13 Kunnallinen adoptioneuvonta on asiakkaalle maksutonta VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN SOSIAALIPÄIVYSTYS Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu: perustuu: Suomen perustuslaki 731/ , Sosiaalihuoltolaki 710 / , 15 ja 41 Sosiaalihuoltoasetus 607 / Lastensuojelulaki 11 Palveluiden saamisen perusteet Akuutti sosiaalinen hätätilanne virka-ajan ulkopuolella (pe klo 16 ma 08 ja arkisin 16-08) Seuraavat palvelut tuotetaan Mikkelin palvelutuotantoyksikössä ja ne ovat Mikkelin palvelutuotantoyksikön kuntien asukkaiden käytettävissä. NUORTEN VASTAANOTTOYKSIKKÖ HAVURINNE Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Lastensuojelulaki (2007 / 417) 37, 40 Palveluiden saamisen perusteet Suunniteltu sijoitus avohuollon tukitoimena; muut avohuollon tukitoimet arvioidaan riittämättömiksi tai mahdottomiksi. Perheen ja lapsen kokonaistilanne vaatii selvittelyjakson, jonka aikana lapsi on sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Kiireellinen tai avohuollon sijoitus akuutissa tilanteessa virka-aikana tai virka-ajan ulkopuolella. NUORTEN TUKI- JA JÄLKIHUOLTOYKSIKKÖ Palveluiden saamisen perusteet Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Lastensuojelulaki (2007 / 417)36, 75, 76 Asiakkaalla oikeus jälkihuoltoon Tukipalveluiden osalta lastensuojelun avohuollon asiakkuus. LASTEN KEHITYKSEN TUKIYKSIKKÖ Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Sosiaalihuoltolain Kasvatus- ja perheneuvonta sekä neuvolapsykologin palvelut Palveluiden saamisen perusteet Lasten kehityksen tukiyksikkö palvelee Mikkelin palvelutuotantoyksikön alueella asuvien 0-12 vuotiaiden lasten perheitä. Kasvatus- ja perheneuvonta on tarkoitettu kaikille lapsiperheille Se sisältää asiantuntija-avun antamisen kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävän sosiaalisen, psykologisen ja lääketieteellisen tutkimuksen ja hoidon.

14 14 2. Puheterapian palvelut Puheterapian tiiviys ja kesto sovitaan tapauskohtaisesti lapsen ja perheen tilanne huomioiden. Se voi olla harvajaksoista seurantaa, jaksottaista tai pitkäkestoista terapiaa. Ohjaavia tahoja ovat pääasiassa päivähoito sekä neuvola ja kouluterveydenhuolto, joista lapset voivat tulla lähetteellä. Vanhemmat voivat ottaa itse suoraan yhteyttä Lasten kehityksen tukiyksikköön eikä lähetettä välttämättä tarvita. 3. Toimintaterapian palvelut Toimintaterapeutille asiakkaat ohjautuvat joko lähetteellä tai päivähoidosta kirjallisella palautteella. Toimintaterapia sisältää arvion, ohjauksen ja mahdollisen terapian. Toimintaterapia on pääsääntöisesti ohjauksellista ja konsultoivaa, toimintaterapiakuntoutusta tehdään jaksoittain. NUORTEN KEHITYKSEN TUKIYKSIKKÖ Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Sosiaalihuoltolaki 19 Palveluiden saamisen perusteet Nuorten kehityksen tukiyksikkö palvelee Mikkelin palvelutuotantoyksikön alueella asuvia vuotiaita nuoria ja heidän perheitään. Tuki- ja jälkihuollon asiakkaille ikärajana on 21 vuotta. Palvelu on tarkoitettu nuorille, joilla on tunneelämän tai käyttäytymisen ongelmia, vaikeuksia koulun käynnissä tai ihmissuhteissa tai huolta päihteiden käytöstä. Se sisältää nuoren myönteistä kehitystä edistävän ohjauksen, tutkimuksen ja hoidon. Ohjaavia tahoja ovat pääasiassa koulujen oppilashuolto, kouluterveydenhuolto, opiskelijaterveydenhuolto ja sosiaalitoimi. Nuoret voivat ohjautua myös Olkkarin päivystyksen kautta tai ottaa itse suoraan yhteyttä Nuorten kehityksen tukiyksikköön. 5. PERHEPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT, PALKKIOT, KULUKORVAUKSET JA TALOUDELLINEN TUKI Suurin osa perhepalveluista on perheille maksuttomia lakisääteisiä palveluita. Asiakasmaksuja peritään ainoastaan perhesuunnitteluneuvolassa. Samoin asiakasmaksuja voidaan periä lastensuojelualain mukaisen perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelun korvaukseksi. Yhteistoiminta-alueella on yhtenäistetty sijaisja tukiperheiden palkkiot ja kulukorvaukset. Samoin yhtenäiset perhehoidon toimintaohjeet on laadittu.

15 15 PERHEPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT Lastensuojelulain mukainen perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelun maksu Vanhemmilta voidaan periä maksukyvyn mukainen maksu, joka saa määrältään olla enintään lapsen elatuksesta annetun lain 1 3 : n perusteella määräytyvän elatusavun suuruinen. Lisäksi voidaan periä kohtuullinen maksu lapsen/nuoren tuloista, korvauksista ja saamisista. Maksu voi olla enintään 1337,20 kuukaudessa. Kunta voi periä lapselle tulevat elatusavut perhehoidon ajalta. Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu 8,70 euroa / kertakäynti PERHEPALVELUIDEN PALKKIOT, KULUKORVAUKSET JA TALOUDELLINEN TUKI Perhehoidon palkkiot /kk Perhehoidon kulukorvaukset /kk 669 /kk Mahdolliset korotetut palkkiot 30 %: 869 kun KELA:n vammaistukipäätös tai vaativahoitoinen lapsi/nuori 50 %: 1003 kun KELA:n vammaistukipäätös tai toinen sijaisvanhempi jää hoitamaan seuraavia lapsia/nuoria kotiin ensimmäisestä lapsesta/nuoresta 100 % korotus 100 %: 1337 kun KELA:n vammaistukipäätös, vaativahoitoinen lapsi/nuori tai toinen sijaisvanhempi jää hoitamaan ensimmäistä lasta/nuorta kotiin erityismaksuluokka 1748 kun sijaisvanhemmilla on vähintään opistoasteen tutkinto ja lapsen/nuoren hoito on päätoiminen tehtävä Mahdolliset alennetut palkkiot: 487 /kk kun alle 18 v lapsi asuu vain viikonloput sijaisperheessä tai lapsi on yli 2kk sairaalahoidossa 400 / kk kun nuori asuu vain viikonloput sijaisperheessä tai nuori on yli 2kk sairaalahoidossa Kriisiperhepalkkio: 1000 /kk tai 33,30/vrk tai 1337 / kk kun lapsi tai nuori on erityisen vaativahoitoinen mahdolliset matkakulut 0,24 /km v v Mahdolliset alennetut kulukorvaukset: 200 tai matalampi esim. kun nuori käy vain viikonloppuisin ja lomilla sijaisperheessä tai kun lapsi/nuori on pidempään sairaalahoidossa tai

16 16 viettää paljon aikaa biologisten vanhempien luona Kulukorvaus sisältää mm. tavanomaiset perusterveydenhuollon maksut 21 /kk saakka ja harrastekulujen korvaamisen 27 /kk saakka. Erikseen korvataan mm. lapsen/nuoren opiskelusta aiheutuvat suuret kustannukset ja lomavietosta aiheutuneet tositteelliset kulut ( ). Tukiperhetoiminnan palkkiot ja kulukorvaukset /vrk Perhesuunnitteluneuvola: ehkäisyvälineet Palkkio: 30 /vrk Mahdollisesti korotetut palkkiot (samat perusteet kuin perhehoidon palkkioiden kohdalla) 30 %: %: %:60 Kulukorvaukset: 19 Yksi tukiperheviikonloppu (3 vrk): 147 /hoidettava lapsi matkakorvaus 0,24 / km Kuparikierukka 55 (sairaala-apteekkihinta) Hormonikierukka 107 (sairaala-apteekkihinta) Ehkäisykapseli 129 (sairaala-apteekkihinta) Ehkäisyvälineet alle 16 -vuotiaille ovat ilmaisia. 6. ENNALTAEHKÄISEVÄT PERHEPALVELUT Mikkelin seudun yhteistoiminta-alueella ennaltaehkäiseviä palveluita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tuotetaan peruspalveluissa, kuten päivähoidossa, terveysneuvonnassa, koulussa ja perusterveydenhuollossa. Ne tukevat ensisijaisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Riittävät ja hyvin toimivat peruspalvelut vähentävät korjaavien erityispalveluiden tarvetta. Kunnallisia peruspalveluita tukevat kolmannen sektorin tuottamat palvelut, kuten esimerkiksi eri järjestöjen tuottamat palvelut, joita tarjoavat esimerkiksi urheiluseurat, Mannerheimin lastensuojeluliitto, musiikkiopisto, partio, seurakunta. Ennaltaehkäiseviä perhepalveluita ovat esimerkiksi erilaiset ryhmätoiminnat, ennaltaehkäisevä perhetyö ja tukihenkilötoiminta, kylämummo- ja kylävaaritoiminta sekä lastenhoitotoiminta yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Lisäksi seudullisessa sosiaali- ja terveystoimessa tuotetaan omana toimintana ennaltaehkäiseviä palveluita, kuten esimerkiksi lapsiperheiden tilapäistä kotipalvelua ja erilaisia ryhmätoimintoja. Mäntyharjussa, Mikkelissä, Hirvensalmella ja Kangasnimellä on tarjolla lapsiperheiden tilapäistä kotipalvelua omana toimintana. Kangasniemellä ja Mikkelissä tarjotaan lapsiperheiden tilapäistä kotipalvelua myös palvelusetelin avulla. Perhepalveluissa on aloitettu kouluttautuminen laajasti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mallintamaan toimiva lapsi ja perhe työmenetelmä koulutukseen. Osallistujia on ollut esimerkiksi lastensuojelusta, perhetyöstä, terveysneuvonnasta, päivähoidosta ja lasten ja nuorten kehityksen tukiyksiköistä sekä sivistystoimen koulukuraattorit, A-klinikan työntekijä sekä erikoissairaanhoidosta lasten ja nuorisopsykiatrian työntekijöitä. Lisäksi kaksi työntekijää käy kouluttajakoulutusta. Samoin osa koulutuksen käyneistä on käynyt lapset puheeksi osion kouluttajakoulutuksen. Tavoitteena on levittää lapset puheeksi menetelmää laajasti eri lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien työntekijöiden käyttöön. Lisäksi koulutuksen käyneistä on muodostettu kliinikkopankki (tutkinnon suorittaneet saavat kliinikko pätevyyden), jota kouluttajakoulutukseen osallistuneet tulevat hallinnoimaan. Koulutuksen käyneitä menetelmän osaajia

17 17 on mahdollisuus pyytää yli organisaatiorajojen työskentelemään oman asiakasperheen kanssa tai toisaalta lapset puheeksi menetelmä on tarkoitus laajentaa peruspalveluiden arjen työhön. Toimiva lapsi & perhe -työmenetelmät on kehitetty lapsen kehityksen tukemisen ja häiriöiden ehkäisemisen työkaluiksi silloin, kun perheen jommallakummalla vanhemmalla on psykiatrisia oireita. Hankkeen aikana menetelmien sovellusalue on laajentunut perheisiin, joissa on ylipäätään vanhemmuuteen vaikuttavia paineita, kuten vanhemman päihdeongelma tai fyysinen sairaus. Menetelmiä käytetään myös lastensuojelussa. Toimia lapsi ja perhe työmenetelmä koulutus koostuu kolmesta osa-alueesta: Lapset puheeksi, perheinterventio ja neuvonpito. Kangasniemellä järjestetään Perhe Ykkönen toimintaa. Toiminnan tavoitteena on vanhemmuuden tukeminen, tiedon jakaminen, yhdessä ja yhteistyössä tekeminen. Toiminnan muodoksi on muotoutunut mm. luennot eri kohderyhmille. Perhe Ykkösen toimesta on myös järjestetty erilaisia tapahtumia. Syksyllä 2010 käynnistyi vanhempien vertaistukiryhmät. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana kunnan eri hallintokuntia sekä järjestöistä esim. PeLa ja MLL. Toiminnasta vastaa Perhe Ykkösen ohjausryhmä. Mikkelin seudun palvelutuotantoyksikön kunnissa on alueellisia varhaisen puuttumisen ja tuen / perhekeskustoiminnan moniammatillisia työryhmiä. Samoin oppilashuoltotyön ohjauksessa ja kehittämisessä on moniammatillisia ohjausryhmiä ja koulukohtaisia oppilashuoltotyöryhmiä. 6.1 Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu Lapsiperheperheille tarkoitettu tilapäinen kotipalvelu sekä omana toimintana että palvelusetelin kautta on sosiaalihuoltolain (20 ) mukaista toimintaa ja sen tarkoituksena on vahvistaa perheiden hyvinvointia ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Palvelu on tarkoitettu lapsiperheille, joilla on tarvetta tilapäiseen lastenhoitoapuun ja / tai välttämättömään kodinhoitoapuun, eikä se ole sidottu lastensuojeluun. Käytännössä apu on esimerkiksi lastenhoitoa, ruoanlaittoa, pyykinpesua, imurointia tai kodin ylläpitosiistimiseen liittyvää apua. Mikkelin, Mäntyharjun ja Kangasniemen kunnissa tuotetaan palvelua omana kunnallisena toimintana. Kangasniemellä ja Mikkelissä on myös palveluseteli käytössä lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun järjestämiseksi. 6.2 Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteli Palvelusetelillä tarjotaan tilapäistä kotipalvelua lapsiperheille. Palvelusetelin on tarkoitus monipuolistaa ja lisätä lapsiperheiden hyvinvointia ja ennaltaehkäistä lapsiperheiden ongelmia. Kangasniemellä perhe voi hakea lapsiperheiden kotipalvelua kotihoidosta ja Mikkelissä perhepalveluiden perhetyöstä joko puhelimitse tai kirjallisena. Yksiköiden palveluohjaajat arvioivat palvelutarpeen ja palvelusetelin sopivuuden myöntämiskriteereiden perusteella. Perheelle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, johon kirjataan, mihin tarkoitukseen ja kuinka paljon kotipalvelu myönnetään. Palvelusetelin voidaan myöntää, kun lapsiperhe tarvitsee tilapäisesti kodinhoidollista, lapsenhoidollista ja kasvatuksellista apua kriisitilanteen tai sairauden vuoksi. Palvelun myöntämisen taustalla voi olla esimerkiksi raskauteen tai synnytykseen liittyvä avuntarve, väsymys ja uupumus perheessä, aikuisen tai lapsen sairastuminen tai loukkaantuminen sekä perheen erityistilanne, esim. avioero, muutto, kuolema Palveluohjaaja tekee kokonaistilannearvion tarvittaessa moniammatillisesti perheen tilanteesta ja käytettävissä olevista tukiverkostoista. Jos arvioinnin pohjalta perhe täyttää kriteerin/-t,

18 18 perheelle myönnetään palveluseteli, mikäli perhe sen hyväksyy. Palvelulla ei voida korvata vanhemman lakisääteistä oikeutta tilapäiseen hoitovapaaseen. Palveluseteli myönnetään yhdestä tunnista alkaen ja korkeintaan 1 kuukauden ajan. Kotipalvelu on tilapäistä ja määrärahasidonnainen, jonka vuoksi päätös tehdään määräajaksi. Palvelusetelin arvo: 20 eur/tunti. Mikäli palveluntuottajan palvelun tuntihinta on palvelusetelin arvoa kalliimpi, maksaa asiakas erotuksen omavastuuosuutena suoraan palveluntuottajalle. Lisäseteleitä voidaan myöntää omavastuuosuuden kohtuullistamiseksi harkitusti perheen maksukyvyn mukaan. 6.3 Ennaltaehkäisevä perhetyö Ennaltaehkäisevällä perhetyöllä tarkoitetaan lapsiperheille järjestettävää kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä tukemista. Perhettä autetaan kokonaisuutena, mutta myös perheenjäsenten yksilöllisiin tarpeisiin vastataan. Perhetyö on vapaaehtoisuuteen perustuvaa eikä vaadi lähetettä tai asiakkuutta lastensuojelussa. Tavoitteena on perheiden elämänhallinnan ja omien voimavarojen käyttöönoton tukeminen sekä arjessa selviytymisen vahvistaminen. Perhetyö voi liittyä vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa, perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen tai syrjäytymisen ehkäisyyn. Ennaltaehkäisevää perhetyötä voidaan tarjota myös ryhmämuotoisena toimintana. Mikkelin seudun yhteistoiminta-alueen kunnissa perhetyöntekijät toteuttavat perhetyötä sekä ennaltaehkäisevästi lapsiperheissä että lastensuojelun perheissä. 6.4 Ryhmätoiminnot Mikkelin, Kangasniemen ja Mäntyharjun palvelutuotantoyksikössä tuotetaan erilaisia moniammatillisesti tuotettuja ryhmätoimintoja. Toteutuksessa mukana mm. perhetyö, lapsiperheiden sosiaalityö, lastensuojelu, päivähoito, terveysneuvonta, seurakunta, järjestöt. Hyvä käytäntö on myös ryhmätoimintojen siirrettävyys tarpeen mukaan eri puolille kaupunkia. Ryhmiä on räätälöity tarpeen mukaan. Osa ryhmistä on toiminut avoimena ryhmänä ja osa suljettuna ryhmänä. Useimpiin ryhmiin perhe ohjautuu itse ja intensiivisempää tukea tarvitsevien ryhmiä kootaan yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden, neuvolan ja päivähoidon kanssa. Nämä vanhemmat ovat olleet usein sosiaalisia tilanteita karttavia ja ryhmä tarjoaa mahdollisuuden tutustua muihin alueen lapsiperheisiin suljetussa pienryhmässä. Suljettujen ryhmien jälkeen vanhempia tuetaan lastensa kanssa mm. avoimiin perhekerhoihin. Kynnyksen on havaittu olevan tavallista matalampi, tuttujen työntekijöiden vetäessä toimintaa. Ryhmät kokoontuvat viikoittain tai joku ryhmä kaksi kertaa viikossa. Ryhmät on perheelle maksuttomia. Ryhmien kokoontumiskertoja on 8-12 ja ryhmien koko vaihtelee ryhmän ja mm. perheen lapsimäärän mukaan. Ohessa esimerkkejä säännöllisesti ja tarvelähtöisesti kokoontuvista ryhmistä: Voimala ryhmät on tarkoitettu äideille ja lapsille. Ryhmän tarkoituksena on voimaannuttaa äitejä vanhemmuudessa mm. keskustellen. Samanaikaisesti lapsille järjestetään omaa toimintaa. Lapsi omaisena ryhmät on tarkoitettu perheille joissa vanhemmalla/vanhemmilla on mielenterveydellisiä ongelmia. Samanaikaisesti ja samoissa tiloissa kokoontuu lasten ja vanhempien vertaisryhmät. Ryhmiin liittyy myös viikonloppuleiri. Kaksi kotia sydämessä vertaisryhmät on tarkoitettu kouluikäisille lapsille, joiden vanhemmat ovat eronneet. Ryhmät toteutetaan yhteistyössä Mikkelin kaupungin perhetyön sekä seurakunnan kanssa. Tässä vertaisryhmässä lapsella/nuorella on merkittävä mahdollisuus jakaa omia kokemuksia

19 19 ja tunteita vanhempien erosta ammattilaisten johdolla. Ryhmässä rakennetaan turvallista siltaa kahden kodin välille. Tavoitteena on vahvistaa ja tukea lapsen/nuoren selviytymiskeinoja vanhempien eroon liittyen. Nuppu ryhmät on tarkoitettu alle 20-vuotiaille äideille ja lapsille. Tässä ryhmässä kasvetaan vertaistuen voimalla kohti vanhemmuutta. Potku ryhmä on tarkoitettu perheille jotka hakevat/ovat saaneet päivähoitopaikan avohuollon tukitoimenpiteenä. Ryhmä kokoontuu intensiivisesti kaksitoista kertaa ja perheen tuen tarpeet tulee kartoitettua. Vertaisryhmät vanhemmille; esim. lastensuojeluperheet, neuvola, päivähoito, koulu Vahvuutta vanhemmuuteen ryhmät; Vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmän ohjaajakoulutus on Mannerheimin lastensuojeluliiton järjestämä koulutus. Perheryhmäohjaaja toimii ensimmäisen lapsen saaneiden vanhempien ja vauvojen perheryhmien ohjaajana. Perheryhmätoiminnalla vahvistetaan vanhemman kykyä ymmärtää vauvan tarpeita ja tunteita sekä vastata niihin. Tätä kykyä kutsutaan reflektiiviseksi kyvyksi. Riittävä reflektiivinen kyky mahdollistaa monipuoliset ja myönteiset mielikuvat sekä lapsesta että itsestä vanhempana. Reflektiivinen kyky vaikuttaa keskeisesti ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja on edellytys myös sille, että vanhempi voi toimia sensitiivisesti ja rauhallisesti suhteessa lapseen. Koulutukseen kuuluva perheryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsen saaneille, pienten vauvojen vanhemmille. Koulutuksen jälkeen työntekijät voivat soveltaa reflektiivisen kyvyn vahvistamiseen perustuvaa työotetta ja ajattelutapaa kaikessa pikkulapsiperheiden kanssa tehtävässä työssä sekä leikki- tai kouluikäisten lasten vanhempainryhmissä. 7. LASTENSUOJELU 7.1 Lastensuojelupalveluiden tuottaminen yhteistoiminta-alueella Mikkelin palvelutuotantoyksikkö tuottaa lastensuojelupalvelut Hirvensalmen, Mikkelin ja Puumalan asukkaille. Mikkelin palvelutuotantoyksikössä toimivat lähipalvelupisteet Mikkelissä, Ristiinassa ja Hirvensalmella. Suomenniemen lastensuojelupalvelut tuotetaan Ristiinan toimipisteestä käsin. Pertunmaa on oma palvelutuotantoyksikkönsä, mutta Pertunmaan kunnan kanssa on Mikkelin palvelutuotantoyksikkö sopinut, että Pertunmaan lastensuojelupalvelut tuotetaan Mikkelin palvelutuotantoyksikössä. Pertunmaalla on palvelupiste, jossa työskentelee vastaava ohjaaja ja ohjaaja. Kangasniemen ja Mäntyharjun kunnat tuottavat itse lastensuojelupalvelut lähipalvelupisteissään. 7.2 Lastensuojelun lähtökohdat Lastensuojelua on ehkäisevä lastensuojelu ja lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Ehkäisevän lastensuojelun tarkoituksena on edistää ja turvata lapsen kasvua ja kehitystä sekä hyvinvointia ja tukea vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua järjestetään kunnan eri viranomaisten, erityisesti peruspalveluiden piirissä. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto ja siihen liittyvä sijaishuolto sekä jälkihuolto. Ehkäisevän lastensuojelun piirissä ovat kaikki yhteistoiminta-alueella asuvat lapset perheineen. Lastensuojelutyössä toiminnan lähtökohtana on pienimmän puuttumisen periaate. Jokaiselle asiakkuudessa olevalle lapselle on laadittava asiakassuunnitelma.

20 Asiakkaaksi tulo ja lastensuojelutarpeen selvityksen palvelukuvaus Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojeluasia tulee vireille, kun lastensuojelun sosiaalityöntekijä on vastaanottanut lasta koskevan lastensuojeluilmoituksen tai muuten saanut tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Asianosaiset (lapsi itse ja huoltajat) voivat myös pyytää itse lastensuojelutarpeen selvittämistä. Lastensuojelussa tehdään välitön palvelutarpeen arviointi, kun lastensuojeluilmoitus, pyyntö lastensuojelutarpeen selvittämisestä tai tiedonsaanti otetaan vastaan. Sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai vastaavan yhteydenoton vastaanottamisesta ratkaistava, onko asian vireille tulon johdosta ryhdyttävä lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen tai että onko asia selvästi luonteeltaan sellainen, ettei se johda toimenpiteisiin. Sosiaalityöntekijän on tehtävä kirjallinen ratkaisu lastensuojelutarpeen selvityksen aloittamisesta. Selvitys tehdään pääsääntöisesti työparityöskentelynä. Lastensuojelutarpeen selvitys tehdään tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun on lastensuojeluasian vireille tulon johdosta ryhdytty kiireellisiin lastensuojeluntoimenpiteisiin tai päätetään tehdä lastensuojelutarpeen selvitys. Lastensuojelutarpeen selvitys alkaa yhteydenotolla huoltajiin ja pääsääntöisesti otetaan yhteyttä jo alkuvaiheessa ilmoituksen tekijään. Lastensuojelun työntekijä kutsuu huoltajat ja lapsen sekä mahdollisesti ilmoituksen tekijän, jos kyseessä viranomainen alkutapaamiseen. Ensimmäisessä tapaamisessa käydään läpi lastensuojelutarpeen selvityksen prosessi ja aikataulu sekä sovitaan työskentelyn etenemisestä. Selvityksen tarkoituksena on selvittää lapsen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat seikat, kuten lapsen ystäväpiiri, lapsen koulunkäynti, lapsen päivittäisen hoidon järjestäminen ja muut välittömästi lapsen hoitoon ja huolenpitoon sekä kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat seikat. Selvitettäväksi tulevat myös lapsen vanhempien kasvatuskykyyn vaikuttavat seikat, kuten vanhempien sairaudet ja mahdolliset henkilökohtaiset ongelmat, kuten päihde- tai mielenterveysongelma sekä taloudelliset edellytykset vastata lapsensa hoidosta ja huolenpidosta. Selvityksessä arvioidaan huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kykyä ja mahdollisuuksia huolehtia lapsen turvallisuudesta, perustarpeista sekä kehitystason mukaisesta hoidosta, huolenpidosta ja kasvatuksesta. Selvityksessä tarkastellaan lapsen ja hänen lähipiirinsä arkielämän olosuhteita, niissä esiintyviä riskejä ja kartoitetaan niitä tukitoimenpiteitä, jotka ovat mahdollisia kulloinkin kyseessä olevassa tilanteessa. Lastensuojelutarpeen selvityksessä arvioidaan myös sitä, millä tavoin vanhempien tai lapsen hoidosta ja huolenpidosta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia vastata ensisijaisesti lapsen hoidosta ja huolenpidosta voidaan tukea ja edistää vanhemmalle kuuluvien kasvatusvelvollisuuksien toteutumista. Lastensuojelutarpeen selvitys on prosessi, joka perustuu suunnitelmallisuuteen ja jonka aikana lapsi on lastensuojelun asiakkaana. Olennaista lastensuojelutarpeen selvitysprosessissa on perheen kanssa tehtävä suunnitelma ja sitouttaminen. Prosessin aikana työntekijät tapaavat lasta ja vanhempia yhdessä ja erikseen sekä mahdollisesti muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä. Teemoina ovat muun muassa koti ja tärkeät ihmiset, lapsen/nuoren arki ja tarpeet sekä vanhemmuus. Tavoitteena on erityisesti nostaa esille lapsen ja nuoren kokemuksia omasta elämästään. Prosessin aikana pyritään hahmottamaan lapsen elämän vahvuuksia ja mahdollisia muutostarpeita perheessä. Tapaamisissa keskustelujen apuvälineinä käytetään erilaisia lomakkeita, kortteja, pelejä yms.. Lapsen tilanteesta pyydetään mahdollisesti lausuntoja esimerkiksi päivähoidosta, koulusta, terveydenhuollosta ja perheneuvolasta. Lastensuojelutarpeen selvitys tehdään, vaikka lapsi taikka hänen vanhempansa vastustaisivat sen tekemistä.

21 21 Työskentely dokumentoidaan ja se päättyy perheen kanssa pidettävään yhteenvetotapaamiseen, jossa lastensuojelun työntekijä kertoo perheelle, jatkuuko lapsen lastensuojeluasiakkuus vai päättyykö se. Lastensuojelutarpeen selvityksestä tehdään kirjallinen yhteenveto, joka annetaan perheelle. Mikäli työskentely päättyy lastensuojelutarpeen selvittämisen jälkeen, myös lapsen asiakkuus lastensuojelussa päättyy silloin. Lastensuojelun asiakkuuden jatkuessa avohuollossa laaditaan lapselle avohuollon asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelma on laadittava, vaikka lapsi tai lapsen vanhemmat vastustavat sen laatimista. Lastensuojelun asiakkuuden päättymisestä tai jatkumisesta tekee lastensuojelun sosiaalityöntekijä ratkaisun. 7.4 Avohuollon tukitoimien palvelukuvaus Avohuollon asiakkuus alkaa, mikäli lastensuojeluasiakkuus jatkuu lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen. Jokaisella asiakkuudessa olevalla lapsella on oltava nimetty vastuusosiaalityöntekijä. Lisäksi lastensuojelussa työskentelee mm. ohjaajia ja perhetyöntekijöitä. Jokaiselle lastensuojelun avohuollon asiakkuudessa olevalle lapselle laaditaan asiakassuunnitelma, johon kirjataan olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja perheen tuen tarve sekä tarvittavat palvelut. Perheelle ja lapselle asiakassuunnitelmaneuvottelussa sovituista ja myönnetyistä palveluista tehdään erilliset päätökset. Asiakassuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa, mutta tarvittaessa hyvinkin useasti. Avohuollon tehtävänä on lapsen kasvuolojen kehittäminen ja vanhemmuuden ja vanhempien kasvatuskyvyn tukeminen. Avohuollon asiakkuus voi olla lyhyt- tai pitkäkestoista. Yhteistoiminta-alueella käytössä olevia avohuollon tukitoimia ovat muun muassa: tuki perheen ongelmatilanteen selvittämiseen sosiaalityöntekijän antama tuki perheelle taloudellinen tuki perhetyö tukihenkilö- ja tukiperhe lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja terapiapalvelut vertaisryhmätoiminta perhekuntoutus loma- ja virkistystoiminta mahdolliset muut lasta ja perhettä tukevat palvelut ja tukitoimet. Lastensuojelun avohuollon työskentely on muutostyötä, jossa työskennellään kohti yhteisesti sovittuja tavoitteita. Arviointi tapahtuu aina asiakassuunnitelmaneuvottelun yhteydessä, jolloin päätetään joko asiakkuuden jatkumisesta tai päättymisestä. Tietyissä tilanteissa avohuollon tukitoimet eivät ole riittäviä, mahdollisia tai tarkoituksenmukaisia ja mikäli tuolloin huostaanoton kriteerit täyttyvät, ryhdytään huostaanoton valmisteluun ja asiakkuus siirtyy sijaishuoltoon. Lastensuojelun avohuollon työskentely on aina moniammatillista yhteistyötä. Lastensuojelun avohuollon asiakkuuden päättymisestä tekee lapsen vastuusosiaalityöntekijä päätöksen. On mahdollista, että lapsen lastensuojeluasiakkuus alkaa myöhemmin uudestaan, mikäli lapsen tilanteesta tulee uusi lastensuojeluilmoitus, pyyntö lastensuojelutarpeen selvityksestä tai tiedonsaanti lastensuojeluun. Avohuollon ohjaajatyöskentely. Ohjaajatyöskentely on yksi lastensuojelun avohuollon tukimuoto. Ohjaajatyöskentely voi alkaa alkuarvioinnin jälkeen tai myöhemmin avohuollon asiakkuuden aikana. Ohjaajat osallistuvat asiakkaan asiakassuunnitelmapalaveriin, jossa sovitaan työn aloittamisesta, sen tavoitteista ja mahdollisesti sisällöistä. Joko sosiaalityöntekijä tai ohjaaja kirjaa asiakkaan

22 22 asiakassuunnitelman. Ohjaajan työskentely ja tapaamiset kirjataan lastensuojelun asiakaskertomukseen. Sosiaalityöntekijä tekee ohjaajatyöskentelystä päätöksen. Lastensuojelun avohuollon ohjaajien työn sisältö vaihtelee kunkin asiakkaan ja asiakasperheen tarpeiden ja sosiaalityöntekijän arvion mukaan. Ohjaajan työskentely voi olla viikoittaisia tapaamisia joko asiakkaan, joidenkin perheenjäsenten tai koko perheen kanssa. Tapaamisia voidaan sopia olevan myös tiheämmin tai harvemmin. Ohjaaja osallistuu asiakkaan verkostopalavereihin, tekee yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa yhteistyössä asiakkaan ja huoltajien kanssa. Asiakastapaamiset voivat toteutua perheen kotona, toimistolla, erilaisissa toiminnallisissa ympäristöissä jne. Tapaamisten sisältönä voi olla keskustelua arjen tilanteista, vanhemmuudesta ja lapsen tai nuoren pulmista, yhdessä tekemistä tai erilaisia menetelmiä. Menetelminä käytetään keskustelun tukena erilaisia välineitä kuten kortit, rooli- ja verkostokartat sekä sukupuu. Lisäksi ohjaajan koulutuksen mukaan käytetään perheinterventiota, Lapset puheeksi keskustelua ja neuropsykiatrista valmennusta. Avohuollon ohjaajat toimivat tarvittaessa sosiaalityöntekijän työparina palavereissa ja kotikäynneillä yksittäisissä asiakastilanteissa, joissa ei välttämättä ole muuta ohjaajatyöskentelyä. 7.5 Sijaishuollon palvelukuvaus Kiireellinen sijoitus. Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa, sosiaalityöntekijä voi sijoittaa lapsen kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshoitoon tai järjestää muulla tavalla hänen tarvitsemansa hoito ja huolto. Sosiaalityöntekijä arvioi lapsen tilanteen. Edellytyksenä lapsen kiireelliselle sijoitukselle on, että kodin olosuhteet välittömästi vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä tai että lapsi itse omalla käytöksellään vakavasti vaarantaa kehitystään ja terveyttää tai muutoin on kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa. Kyse on yleensä akuuttitilanteesta. Ennen kiireellisen sijoituksen päätöksen tekemistä sosiaalityöntekijä pyrkii selvittämään huoltajien sekä lapsen mielipiteen asiassa. Kiireellisestä sijoituksesta tehdään aina kirjallinen päätös, joka on voimassa enintään 30 vuorokautta. Sosiaalityöntekijä sijoittaa lapsen joko perhehoitoon tai laitoshoitoon tai järjestää muulla tavalla lapsen hoidon ja huollon esimerkiksi sukulaisen luokse sijoittamalla. Kiireellisen sijoituksen aikana tehdään tai tarkistetaan lapselle aiemmin tehty asiakassuunnitelma. Kiireellisen sijoituksen lopettamisesta tehdään aina erillinen päätös. Kiireellisen sijoituksen aikana arvioidaan lapsen ja perheen kokonaistilannetta. Sosiaalityöntekijän tekemän arvioinnin jälkeen vaihtoehdot jatkolle ovat seuraavat: 1) Kiireellinen sijoitus on lopetettava välittömästi, kun sosiaalityöntekijä arvioi, että peruste kiireelliselle sijoittamiselle on lakannut. Eli esimerkiksi silloin, kun lapsi voidaan palauttaa kotiinsa tai lapsen kodin ulkopuolinen sijoitus voidaan järjestää avohuollon tukitoimenpiteenä. 2) Kiireellinen sijoitus ei raukea tai lakkaa, mikäli 30 päivän kuluessa kiireellisen sijoituksen alkamisesta on tehty huostaanottoa koskeva hakemus hallinto-oikeudelle 3) Mikäli 30 päivää ei ole riittävä aikaa lapsen huostaanoton tarpeen selvittämiseen, voi lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tehdä päätöksen lapsen kiireellisen sijoituksen jatkamisesta enintään 30 päivällä 4) Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee työparin kanssa lapsen huostaanoton kiireellisen sijoituksen aikana ja päätös huostaanotosta tehdään asianosaisten suostumuksella Huostaanotto. Sosiaalityöntekijän tehdessä arviota lapsen tilanteesta, hän arvioi seuraavia asioita: 1) uhkaavatko puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä

Mikkelin seudun perhepalveluiden toimintakäsikirja. Johanna Will-Orava 3.5.2013

Mikkelin seudun perhepalveluiden toimintakäsikirja. Johanna Will-Orava 3.5.2013 Mikkelin seudun perhepalveluiden toimintakäsikirja Johanna Will-Orava 3.5.2013 Toimintakäsikirjan sisältö 1. Johdanto 2. Perhepalveluiden lähtökohdat, tavoitteet ja tarkoitus yhteistoiminta-alueella 3.

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Sosiaalityön ja perhepalveluiden toimintakäsikirja

Sosiaalityön ja perhepalveluiden toimintakäsikirja 2015 Sosiaalityön ja perhepalveluiden toimintakäsikirja 2 SISÄLTÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI... 1 SISÄLTÖ... 2 1. JOHDANTO... 5 2. SOSIAALITYÖN JA PERHEPALVELUIDEN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET

Lisätiedot

Sosiaalityön ja perhepalveluiden toimintakäsikirja

Sosiaalityön ja perhepalveluiden toimintakäsikirja 2015 Sosiaalityön ja perhepalveluiden toimintakäsikirja 2 SISÄLTÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI... 1 SISÄLTÖ... 2 1. JOHDANTO... 5 2. SOSIAALITYÖN JA PERHEPALVELUIDEN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat

3.1. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat 3. Perhepalvelut Perhepalvelujen tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän perheidensä sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Tuotantolautakunta LIITTEET 26.9.2012

Tuotantolautakunta LIITTEET 26.9.2012 Tuotantolautakunta LIITTEET 26.9.2012 Rintamaveteraaneille kotiin vietävien avopalvelujen palveluseteli Mikkelin palvelutuotantoyksikössä Valtion vuoden 2012 talousarviossa on varattu määrärahaa rintamaveteraaneille

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti

Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015. Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun tilannekatsaus 20.1.2015 Lastensuojelupäällikkö Sari Lahti Lastensuojelun ja lapsiperheiden erityispalveluiden yksikön kokonaisrakenne Lastensuojelupäällikkö Lastensuojelu palvelut Sosiaalityön

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.3.2014 lukien. Kriteerit. perushoitopalkkioon LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 3.2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2015 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2015 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit

Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 1.1.2014 lukien. Kriteerit LASTEN JA NUORTEN PERHEHOITO Perhehoitajalle suoritettava hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sekä erityismaksuluokat 2014 lukien. HOITOPALKKIO Peruste: Perhehoitajalaki 3.12006/ 948 Hoitopalkkion

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1302/2014 Laki. lastensuojelulain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1302/2014 Laki lastensuojelulain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa THL/1851/5.09.00/2012 Liite Lisätietoja: Tuula Kuoppala puh. 029 524 7234, tuula.kuoppala@thl.fi Salla Säkkinen puh. 029 524 7064, salla.sakkinen@thl.fi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Lastensuojelu 2013 Liite, sivu[1] Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

Tarja Tirkkonen 12.10.2015

Tarja Tirkkonen 12.10.2015 Tarja Tirkkonen 12.10.2015 Perheiden erityispalvelut Hanne Kalmari perheiden erityispalvelujen päällikkö Perheneuvola Leena Lehikoinen perheneuvolan päällikkö Perheoikeudelliset asiat Katja Niemelä perheoikeudellisten

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014

Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015. Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 Sosiaalilautakunta 8 22.01.2015 Lastensuojelun perhehoidon palkkiot ja korvaukset vuonna 2015 752/05.09.00/2014 SOSLA 8 Perhehoitoa toteutetaan sosiaalihuoltolain 17 :n mukaisena kunnan järjestämän sosiaalipalveluna

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009

LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 LASTENSUOJELU LÄNSI- JA KESKI- UUDELLAMAALLA 2009 Selvitykseen kerättävät tiedot Timo Turunen 18.2.2010 SISÄLTÖ TAUSTAA... 3 JOHDANTO... 4 1 LASTENSUOJELUSTA KOOTTAVAT TIEDOT... 5 1.1 Lastensuojelun asiakkaat...

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI 2008 Ja siihen 1.3.2010 voimaan tulleet muutokset

LASTENSUOJELULAKI 2008 Ja siihen 1.3.2010 voimaan tulleet muutokset LASTENSUOJELULAKI 2008 Ja siihen 1.3.2010 voimaan tulleet muutokset Erityisesti terveydenhuollon henkilöstön näkökulmasta 4.3.2010 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV 1 (8) JYVÄSKYLÄ 30.10.2008 Tiina Hyvärinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus - Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemukset ja niiden liitteet - Väliaikaiset

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta 27.3.2015 16, liite SIILINJÄRVEN KUNTA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISKRITEERIT JA ASIAKASMAKSUT 1.4.

Sosiaali- ja terveyslautakunta 27.3.2015 16, liite SIILINJÄRVEN KUNTA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISKRITEERIT JA ASIAKASMAKSUT 1.4. Sosiaali- ja terveyslautakunta 27.3.2015 16, liite SIILINJÄRVEN KUNTA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISKRITEERIT JA ASIAKASMAKSUT 1.4.2015 ALKAEN Sisältö 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18. 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta 16.02.2012 Sivu 1 / 1 127/03.00.00/2012 18 Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta Valmistelijat / lisätiedot: Kati Saastamoinen, puh. (09) 816 23422

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Mitä uusi sosiaalihuollon lainsäädäntö tuo rikostaustaisille ja heidän perheilleen?

Mitä uusi sosiaalihuollon lainsäädäntö tuo rikostaustaisille ja heidän perheilleen? Mitä uusi sosiaalihuollon lainsäädäntö tuo rikostaustaisille ja heidän perheilleen? Seminaari RSKK 4.9.2015 Kriminaaliasiamies Marjatta Kaurala Kriminaalihuollon tukisäätiö Esityksen sisältö Yleistä sosiaalihuoltolaista

Lisätiedot

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste 2 hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 7.2.2013 Aini Naumanen/Mirva Martin/Saara

Lisätiedot

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Arviointi asiakkuuden alussa - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Myyrmäen vastaanottotiimi - Aloitti toimintansa 1.1.2010 - Johtava sosiaalityöntekijä, 5 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaajaa

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Uusi lastensuojelulaki

Uusi lastensuojelulaki Uusi lastensuojelulaki Vankiperhetyön verkosto 1.10.2009 3.9.2012 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelun nykytila Lastensuojelulain toimeenpano ja seuranta Tarkennustarpeet lastensuojelulaissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016

5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 15.12.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 5 26.01.2016 5 Lapsiperheiden kotipalvelun myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 SOSTER 78 Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/22014)

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut

sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut Palvelutehtävä sosiaalihuollon peruspalvelut lapsiperheiden peruspalvelut työikäisten peruspalvelut iäkkäiden peruspalvelut Sosiaaliapalvelu kasvatus- ja perheneuvonta perhetyö siivouspalvelu ateriapalvelu

Lisätiedot