MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MIKKELIN SEUDUN PERHEPALVELUIDEN TOIMINTAKÄSIKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MIKKELIN SEUDUN PERHEPALVELUIDEN TOIMINTAKÄSIKIRJA"

Transkriptio

1 MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MIKKELIN SEUDUN PERHEPALVELUIDEN TOIMINTAKÄSIKIRJA

2 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 4 2. PERHEPALVELUIDEN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA TARKOITUS YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 5 3. PERHEPALVELUT YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA JA ORGANISAATIOT Perhepalveluiden organisaatio Kangasniemen palvelutuotantoyksikössä Perhepalveluiden organisaatio Mikkelin palvelutuotantoyksikössä Perhepalveluiden organisaatio Mäntyharjun palvelutuotantoyksikössä Perhepalveluiden organisaatio Pertunmaan palvelutuotantoyksikössä 9 4. PERHEPALVELUIDEN PALVELUIDEN SAAMISEN PERUSTEET 9 5. PERHEPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT, PALKKIOT, KULUKORVAUKSET JA TALOUDELLINEN TUKI ENNALTAEHKÄISEVÄT PERHEPALVELUT Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteli Ennaltaehkäisevä perhetyö Ryhmätoiminnot LASTENSUOJELU Lastensuojelupalveluiden tuottaminen yhteistoiminta-alueella Lastensuojelun lähtökohdat Asiakkaaksi tulo ja lastensuojelutarpeen selvityksen palvelukuvaus Avohuollon tukitoimien palvelukuvaus Sijaishuollon palvelukuvaus Jälkihuollon palvelukuvaus Lastensuojelun perhetyö Nuorten vastaanottoyksikkö Havurinne Lastensuojelun erityisyksikkö LASTEN KEHITYKSEN TUKIYKSIKKÖ Yhteydenotto ja asiakkaaksi tulo Tutkiva työskentely Lapsen kognitiivinen yksilötutkimus Lapsen sosioemotionaaliset yksilötutkimukset Vuorovaikutustutkimukset Perhetutkimukset Toimintaterapia-arvio Puheterapia-arvio Hoidollinen työskentely Vanhemmuusohjaus ja neuvonta Perheterapia Vanhemmuusterapia Lapsen terapeuttiset tukikäynnit Lapsen yksilöterapia Vuorovaikutushoito Toimintaterapia Puheterapia Ryhmätoiminta 32

3 3 9. NUORTEN KEHITYKSEN TUKIYKSIKKÖ Yhteydenotto ja asiakkaaksi tulo Tutkiva työskentely Arviointijakso Nuorten sosioemotionaaliset yksilötutkimukset Perhetutkimus Hoidollinen työskentely Nuorten terapeuttiset tukikäynnit Nuoren yksilöterapia Vanhemmuuden tukikäynnit Ryhmätoiminnot Päihdetyö Koulutus-, tiedotus ja valistustoiminta Päihdeohjaus Päihteettömyyttä tukevat käynnit Vanhemmuuden tuki ja ohjaus Ryhmätoiminta ADOPTIONEUVONTA PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT Isyyden selvittäminen Lapsen huolto ja tapaamisoikeus Elatusapu VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN SOSIAALIPÄIVYSTYS TOIMINTAKÄSIKIRJAN LAATIMINEN JA PÄIVITTÄMINEN 39 Liite 1. Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

4 4 1 JOHDANTO Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue aloitti toimintansa Palveluiden järjestämisestä vastaa Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta ja palveluiden tuotannosta neljä palvelutuotantoyksikköä. Mikkelin palvelutuotantoyksikkö tuottaa palvelut ensisijaisesti Hirvensalmen, Mikkelin ja Puumalan kuntien asukkaille. Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö tuottaa palvelut ensisijaisesti Kangasniemen kunnan, Mäntyharjun palvelutuotantoyksikkö ensisijaisesti Mäntyharjun kunnan asukkaille ja Pertunmaan palvelutuotantoyksikkö ensisijaisesti Pertunmaan kunnan asukkaille. Pertunmaan osalta on sovittu, että lastensuojelun ja perheoikeudelliset palvelut tuotetaan Mikkelin palvelutuotantoyksiköstä käsin. Pertunmaalla perhepalveluissa lähipalveluna työskentelee vastaava ohjaaja ja ohjaaja. Lisäksi Hirvensalmen perheoikeudelliset palvelut tuotetaan keskitetysti Mikkelin perheoikeudellisten palveluiden toimipisteestä. Hirvensalmen ja Ristiinan palvelupisteissä työskentelee sosiaalityöntekijä ja ohjaaja / perhetyöntekijä. Suomenniemellä ei ole palvelupistettä, vaan palvelut tuotetaan Ristiinan palvelupisteestä käsin. Mikkelin palvelutuotantoyksiköstä tuotetaan keskitettyjä palveluita Mikkelin palvelutuotantoyksikön kuntien asukkaille. Perhepalvelut kaikilta osin ovat lakisääteisiä palveluita, joita tulee olla tarjolla kuntalaisten tarpeita vastaavasti. Valinnanvapaudesta on perhepalveluiden osalta päätetty, että asiointi tapahtuu oman kotikunnan lähipalvelupisteessä. Henkilö voi hakea ja palauttaa toimeentulotukihakemuksen mihin tahansa lähi-/yhteispalvelupisteeseen. Asia käsitellään oleskelukunnan lähipalvelupisteessä. Tavoitteena on saada sähköinen toimeentulotukihakemus käyttöön koko yhteistoiminta-alueelle. Yhteistoiminta-alueen tarkoituksena on turvata lakisääteiset ja laadukkaat perhepalvelut kustannusvaikuttavasti ja tehokkaasti. Tavoitteena on yhtenäistää palveluiden saamisen perusteet ja toimintakäytännöt sekä yhtenäistää perhepalveluiden asiakasmaksut, palkkiot, kulukorvaukset ja taloudellinen tuki. Seudullinen perhepalveluiden työryhmä on koordinoinut ja tehnyt kyseistä työtä. Lisäksi lastensuojelun ja perheoikeudellisten palveluiden alatyöryhmät ovat kokoontuneet työstämään näihin palveluihin liittyvää kokonaisuutta ja prosesseja. Perhepalveluiden käsikirjan on koonnut Mikkelin seudun perhepalveluiden työryhmä yhteistyössä perhepalveluiden työntekijöiden kanssa. Toimintakäsikirjaa päivitetään vuosittain ja aina tarvittaessa toiminnan muuttuessa. Perhepalveluiden työryhmän työskentelyyn osallistui aluksi tiiviisti myös terveysneuvonnan edustus eri palvelutuotantoyksiköistä. Yhteistoiminta-alueella päädyttiin terveysneuvonnan osuus käsittelemään terveyspalveluiden kokonaisuudessa ja tältä osin perhepalveluiden työryhmän jäseniä tarkistettiin tällöin uudelleen. Perhepalveluiden työryhmän jäsenet tällä hetkellä ovat: Johanna Will-Orava, perhepalveluiden johtaja, Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Tanja Bradly-Ikonen, johtava sosiaalityöntekijä, Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö Birgitta Pyykönen, johtava sosiaalityöntekijä, Mäntyharjun palvelutuotantoyksikkö Birgitta Mäkinen, vastaava ohjaaja, Pertunmaan palvelutuotantoyksikkö Susan Baer, sosiaalityöntekijä, Hirvensalmen kunta Riitta Manninen, kehittämispäällikkö, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Taija Liukkonen, lastenvalvoja, Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä, Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Marjo Kauranen, vastaava psykologi, Mikkelin palvelutuotantoyksikkö

5 5 2. PERHEPALVELUIDEN LÄHTÖKOHDAT, TAVOITTEET JA TARKOITUS YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA Yhteistoiminta-alueen perhepalveluiden lähtökohdat, tavoitteet ja tarkoitus on jo aiemmin määritelty Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on strateginen kunnan strategioihin pohjautuva toimintaa linjaava sekä konkreettiset toimet sisältävä toimintaohjelma. Kunnan päättäjien ja johdon tehtävä on ohjata ja johtaa sekä yhteistyössä kehittää lasten hyvinvointityötä pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Suunnitelman tavoitteena on antaa kuntapäättäjille, palveluiden toteuttajille ja kuntalaisille kokonaiskäsitys lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytilasta, palveluiden toimivuudesta ja kehittämistarpeista sekä tarvittavista toimenpiteistä aikatauluineen. Suunnitelmaan on kirjattu hallintokuntien yhteiset tavoitteet sekä toimenpiteet aikatauluineen ja vastuutahoineen. Suunnitelman sisältöä ohjaa uuden lastensuojelulain keskeiset tavoitteet sekä kunnan/seudun lasten ja nuorten sekä perheiden palvelutarpeet. Suunnitelma on lasten ja perheiden näkökulmasta tapahtuvaa tarkastelua ja toiminnan kehittämistä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman lähtökohtana on ennaltaehkäisyn ja varhaisen tukemisen periaate. Tavoitteena lasten ja nuorten palveluissa on toimia mahdollisimman varhain, avoimesti ja hyvässä yhteistyössä. Varhaisella vastuunotolla tuetaan muiden toimintaa. Tavoitteena on siis tukea osallisuutta, ottaa vastuu mahdollisimman varhain, ottaa huolet puheeksi, tukea lapsi, nuoria ja perheitä varhain yhdistämällä tukea ja ohjausta. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden yhteisen suunnittelun tavoitteena on, että lapset, nuoret ja perheet saavat suunnitelmallista, oikea-aikaista ja asiantuntevaa palvelua, jonka avulla heidän hyvinvointinsa lisääntyy. Kehittämisen painopistealueet Mikkelin seudun kunnissa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi ovat seuraavat: PAINOPISTE 1: Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki Peruspalveluihin, varhaiseen tukeen ja erityispalveluihin varataan riittävät resurssit. Erityispalveluilla tuetaan peruspalveluja. Matalan kynnyksen apu ja varhainen tuki toteutuu lasten ja nuorten kehitysympäristöissä. Lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien yhteistyötä tehostetaan palveluiden toimivuuden varmistamiseksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta vahvistetaan. PAINOPISTE 2: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja elämänhallinnan tukeminen Kaikissa toiminnoissa ja päätöksenteossa edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Vanhempia tuetaan kasvatustehtävässään sekä lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan elämänhallinnassa. Lastensuojelussa painopisteen siirtäminen varhaiseen tukeen ja avohuoltoon on tarkoituksenmukaista. Varhainen tuki ei ole vain yhden ammatin erityisosaamista, vaan se koskettaa monia lapsiperheiden kanssa työtä tekeviä. Varhaisen tuen tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvointi. Varhaisen tuen toiminnassa näkyy ehkäisevä, kaikille suunnattujen palveluiden näkökulma sekä kohdennettu lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin puuttuva näkökulma. Ohessa olevassa kaaviossa kuvataan lasten ja nuorten palveluiden kehittämisen painopiste Mikkelin seudun kunnissa.

6 6 Liite 1. Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille PERHEPALVELUT YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA JA ORGANISAATIOT Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen perhepalveluita ovat Mikkelin, Pertunmaan, Mäntyharjun ja Kangasniemen palvelutuotantoyksiköissä: - ennaltaehkäisevät perhepalvelut - ennaltaehkäisevät perhetyö ja lastensuojelun perhetyö - lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu - lastensuojelu (lastensuojelutarpeen selvitys, avo-, sijais- ja jälkihuolto) - virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys - perheoikeudelliset palvelut Mikkelin, Hirvensalmen, Puumalan ja Pertunmaan kuntien asukkaiden perheoikeudelliset palvelut tuotetaan keskitetysti Mikkelin palvelutuotantoyksiköstä käsin. Mikkelin palvelutuotantoyksikössä perhepalveluita Mikkelin, Hirvensalmen ja Puumalan kuntalaisille ovat lisäksi: - lasten ja nuorten kehityksen tukiyksiköiden palvelut - nuorten vastaanottokoti Havurinteen palvelut

7 7 - nuorten tuki- ja jälkihuoltoyksikön palvelut - Nuorten palvelukeskus Olkkari Lasten ja nuorten kehityksen tukiyksikön palvelut sisältävät perheneuvolan, neuvolapsykologin, puheterapian ja toimintaterapian palvelut sekä nuorten osalta perheneuvolan ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut. Kangasniemen, Pertunmaan ja Mäntyharjun kunnissa palvelut tuotetaan osittain itse joko psykososiaalisten tai terveyspalveluiden kokonaisuudessa ja osa palveluista, kuten esimerkiksi perheneuvolapalvelut ostetaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Psykologin ja puheterapian palveluita tuotetaan Mäntyharjun ja Kangasnimen kunnissa lapsille, nuorilla ja perheille. Kotiin annettavat palvelut. Lapsiperheiden kotipalvelua kunnan omana toimintana tarjotaan Mäntyharjun, Kangasniemen, Pertunmaan ja Mikkelin palvelutuotantoyksiköissä. Lisäksi Kangasniemellä ja Mikkelissä tuotetaan lapsiperheiden tilapäistä kotipalvelua palvelusetelin avulla. Muut kunnat ovat pystyneet tarjoamaan ko. palvelua kunnan omana toimintana. Kotiin annettavia palveluja ovat myös ennaltaehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö sekä lastensuojelun ohjaajatyöskentely. Kotikäynnit ovat osa kaikkien perhepalveluissa työskentelevien työtä. Lisäksi lasten kehityksen tukiyksikössä tarjotaan kotiin palvelua sähköisen asioinnin kautta. Lähipalvelut ja keskitetyt palvelut. Neljässä palvelutuotantoyksikössä lähipalveluna on lastensuojelu; sosiaalityöntekijöiden ja ohjaajien työskentely. Perheoikeudelliset palvelut ovat Kangasniemellä ja Mäntyharjulla lähipalveluna. Keskitetysti perheoikeudelliset palvelut tuotetaan Mikkelin toimipisteestä käsin Mikkelin, Puumalan, Hirvensalmen ja Pertunmaan kuntalaisille. Nuorten vastaanottoyksikkö Havurinteen, lasten ja nuorten kehityksen tukiyksiköiden sekä nuorten tuki- ja jälkihuoltoyksikön palvelut tuotetaan keskitetysti Mikkelissä kaikille Mikkelin palvelutuotantoyksikköön kuuluville kunnille. Seutupalvelut. Seutupalveluita ovat seudullinen virka-ajan ulkopuolinen päivystys sekä Etelä-Savon lastensuojelun erityisyksikkö. Seudullinen virka-ajan ulkopuolinen sosiaalipäivystys tuotetaan Mikkelin, Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan, Puumalan, Juvan, Rantasalmen ja Pieksämäen kunnille. Mikkeli perhepalvelut koordinoivat seudullista virka-ajan ulkopuolista sosiaalipäivystystä. Lapset ja Perheet Kaste hankkeen kutsumana vuoden 2011 aikana työskenteli sijaishuollon määräaikainen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan työn tuloksena mallinnettiin lastensuojelun erityisyksikkö, joka aloitti toimintansa Mikkelin palvelutuotantoyksikön perhepalveluiden hallinnoimana. Etelä-Savon lastensuojelun erityisyksikkö palvelee Mikkelin, Hirvensalmen, Puumalan, Kangasniemen, Juvan, Rantasalmen ja Pieksämäen kuntia. Yksikön palveluina tulee olemaan muu muassa tuki- ja sijaisperheiden rekrytointi, valmennus ja tuki. Samoin lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän toimintaa koordinoidaan yksiköstä käsin. Liikkuvat palvelut. Perhepalveluissa työntekijät jalkautuvat myös lasten, nuorten ja perheiden kasvu- ja kehitysympäristöihin. Kuntien nettisivuilta ja on nähtävissä palveluiden yhteystiedot.

8 8 3.1 Perhepalveluiden organisaatio Kangasniemen palvelutuotantoyksikössä 3.2 Perhepalveluiden organisaatio Mikkelin palvelutuotantoyksikössä

9 9 3.3 Perhepalveluiden organisaatio Mäntyharjun palvelutuotantoyksikössä 3.4 Perhepalveluiden organisaatio Pertunmaan palvelutuotantoyksikössä 4. PERHEPALVELUIDEN PALVELUIDEN SAAMISEN PERUSTEET Perhepalveluissa on käytössä yhtenäiset palveluiden saamisen kriteerit. LASTENSUOJELUPALVELUT 1. Lastensuojelutarpeen selvitys Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Lastensuojelulaki (2007 / 41) 25, 25 a, 25 c 26, 27 Palveluiden saamisen perusteet Lastensuojelu asia tulee vireille hakemuksesta tai kun sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on vastaanottanut lastensuojeluilmoituksen, pyynnön lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tai on muutoin saanut tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta.

10 10 Sosiaalityöntekijä tai muu lastensuojelun työntekijä arvioi välittömästi lapsen mahdollisen kiireellisen lastensuojelun tarpeen. Sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai vastaavan yhteydenoton vastaanottamisesta ratkaistava, onko asian vireille tulonjohdosta ryhdyttävä lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen tai että asia selvästi luonteelta sellainen, ettei se johda toimenpiteisiin. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun on lastensuojeluasian vireille tulon johdosta ryhdytty kiireellisiin lastensuojeluntoimenpiteisiin tai päätetään tehdä lastensuojelutarpeen selvitys. Sosiaalityöntekijä tekee selvityksen kyseessä olevan tapauksen olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa. Selvitys on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Sen on valmistuttava viimeistään 3 kk:n kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä päättää lastensuojeluasiakkuuden jatkumisesta tai päättymisestä. 2. Avohuollon tukitoimet Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Lastensuojelulaki ( ) 34, 30, 35, 36, 37 Lastensuojelulain mukaan lastensuojelun avohuollon tukitoimiin tulee ryhtyä, jos - jos kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa lapsen terveyttä tai kehitystä - jos lapsi käytöksellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään Sosiaalityöntekijä laatii lastensuojelun asiakkaan olevalle lapselle asiakassuunnitelman. Asiakassuunnitelmaan kirjataan olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve sekä tarvittavat palvelut. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi yhdessä perheen kanssa tarvittavat tukitoimet. 3. Kiireellinen sijoitus Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Lastensuojelulaki (2007 / 417) 38, / Huostaanotto ja sijaishuolto Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Lastensuojelulaki (2007 / 47) 40, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 47, 49 Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa, sosiaalityöntekijä voi sijoittaa lapsen kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshuoltoon tai järjestää muulla tavalla hänen tarvitsemansa hoito ja huolto. Lastensuojelulain mukaan huostaan oton valmistelu on aloitettava, kun: - puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai

11 11 - lapsi itse vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään - avohuollon tukitoimet eivät ole sopivia, mahdollisia järjestää tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. - huostaanotto ja sijaishuolto on lapsen edun mukaista Huostaan otetulle lapselle laaditaan asiakassuunnitelma. Vanhemmille on tarvittaessa laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelmaan kirjataan olosuhteet ja asiat, joihin sijaishuollolla pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve sekä tarvittavat palvelut. 5. Jälkihuolto Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Lastensuojelulaki (2007 / 41) 75, 76 Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on arvioitava huostassa pidon jatkamisen / lopettamisen edellytykset asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. Huostassa pito päättyy viimeistään lapsen täyttäessä 18 vuotta. Lastensuojelulain mukaan oikeus jälkihuoltoon syntyy, kun: - lapsi on ollut huostassa ja sijoitettuna kodin ulkopuolelle tai - lapsi on ollut yksin sijoitettuna avohuollon tukitoimena yhtäjaksoisesti vähintään 6 kk. Kunta voi harkintansa perusteella myöntää jälkihuolto oikeuden lastensuojelun asiakkaana olleelle nuorelle. Jälkihuollossa olevalle lapselle / nuorelle laaditaan jälkihuollon asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelmaan kirjataan olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve sekä tarvittavat palvelut. Jälkihuolto-oikeus päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. LAPSIPERHEIDEN TILAPÄINEN KOTIPALVELU Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Sosiaalihuoltolain 20 Palveluiden saamisen perusteet Lapsiperhe tarvitsee tilapäisesti kodinhoito, lastenhoito ja kasvatusapua kriisitilanteen tai sairauden vuoksi. Raskauteen tai synnytykseen liittyvä avuntarve

12 12 Aikuisen tai lapsen sairastuminen tai loukkaantuminen Väsymys ja uupumus perheessä Perheen erityistilanne, esim. avioero, muutto, kuolema PERHETYÖ 1. Ennaltaehkäisevä perhetyö Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: 2. Lastensuojelun perhetyö Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Lastensuojelulaki (2007 / 417) 36 Palveluiden saamisen perusteet Huoli vanhemmuudesta Yllättävä tilanne perheessä - Lastensuojelun asiakkuus / avohuollon tukitoimi - huoli lapsen kasvusta, kehityksestä ja hyvinvoinnista sekä vanhemmuudesta. PERHEOIKEUDELLISET PALVELUT 1. Isyyden selvittäminen: Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Isyyslaki 700 / Huolto- ja tapaamissopimus Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/ Käräjäoikeuden olosuhdeselvitys Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983, Elatusapu Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Laki lapsen elatuksesta 704 / 1975 Palveluiden saamisen perusteet Pääsääntöisesti lapsi syntynyt avioliiton ulkopuolella. Pääsääntöisesti perhe itse hakeutuu palveluiden piiriin. Käräjäoikeuden pyyntö. Pääsääntöisesti perhe itse hakeutuu palveluiden piiriin. ADOPTIONEUVONTA Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: laki lapseksiottamisesta (153/1985) ja siitä annettu asetus (508/1997) sekä kansainväliset sopimukset. Palveluiden saamisen peruste Adoptioneuvontaa saavat kaikki ne, jotka toivovat adoptiolasta Suomesta tai ulkomailta. Prosessi on käynnistettävä neuvontaan osallistumisella. Neuvontaa saavat myös raskaana olevat naiset, jotka suunnittelevat lapsensa luovuttamista adoptoitavaksi. Kansainvälistä adoptiopalvelua saavat ne, jotka haluavat adoptoida lapsen ulkomailta. 25 vuotta täyttäneille joko avioliitossa oleville tai yksinäisille henkilöille

13 13 Kunnallinen adoptioneuvonta on asiakkaalle maksutonta VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN SOSIAALIPÄIVYSTYS Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu: perustuu: Suomen perustuslaki 731/ , Sosiaalihuoltolaki 710 / , 15 ja 41 Sosiaalihuoltoasetus 607 / Lastensuojelulaki 11 Palveluiden saamisen perusteet Akuutti sosiaalinen hätätilanne virka-ajan ulkopuolella (pe klo 16 ma 08 ja arkisin 16-08) Seuraavat palvelut tuotetaan Mikkelin palvelutuotantoyksikössä ja ne ovat Mikkelin palvelutuotantoyksikön kuntien asukkaiden käytettävissä. NUORTEN VASTAANOTTOYKSIKKÖ HAVURINNE Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Lastensuojelulaki (2007 / 417) 37, 40 Palveluiden saamisen perusteet Suunniteltu sijoitus avohuollon tukitoimena; muut avohuollon tukitoimet arvioidaan riittämättömiksi tai mahdottomiksi. Perheen ja lapsen kokonaistilanne vaatii selvittelyjakson, jonka aikana lapsi on sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Kiireellinen tai avohuollon sijoitus akuutissa tilanteessa virka-aikana tai virka-ajan ulkopuolella. NUORTEN TUKI- JA JÄLKIHUOLTOYKSIKKÖ Palveluiden saamisen perusteet Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Lastensuojelulaki (2007 / 417)36, 75, 76 Asiakkaalla oikeus jälkihuoltoon Tukipalveluiden osalta lastensuojelun avohuollon asiakkuus. LASTEN KEHITYKSEN TUKIYKSIKKÖ Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Sosiaalihuoltolain Kasvatus- ja perheneuvonta sekä neuvolapsykologin palvelut Palveluiden saamisen perusteet Lasten kehityksen tukiyksikkö palvelee Mikkelin palvelutuotantoyksikön alueella asuvien 0-12 vuotiaiden lasten perheitä. Kasvatus- ja perheneuvonta on tarkoitettu kaikille lapsiperheille Se sisältää asiantuntija-avun antamisen kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävän sosiaalisen, psykologisen ja lääketieteellisen tutkimuksen ja hoidon.

14 14 2. Puheterapian palvelut Puheterapian tiiviys ja kesto sovitaan tapauskohtaisesti lapsen ja perheen tilanne huomioiden. Se voi olla harvajaksoista seurantaa, jaksottaista tai pitkäkestoista terapiaa. Ohjaavia tahoja ovat pääasiassa päivähoito sekä neuvola ja kouluterveydenhuolto, joista lapset voivat tulla lähetteellä. Vanhemmat voivat ottaa itse suoraan yhteyttä Lasten kehityksen tukiyksikköön eikä lähetettä välttämättä tarvita. 3. Toimintaterapian palvelut Toimintaterapeutille asiakkaat ohjautuvat joko lähetteellä tai päivähoidosta kirjallisella palautteella. Toimintaterapia sisältää arvion, ohjauksen ja mahdollisen terapian. Toimintaterapia on pääsääntöisesti ohjauksellista ja konsultoivaa, toimintaterapiakuntoutusta tehdään jaksoittain. NUORTEN KEHITYKSEN TUKIYKSIKKÖ Normi, johon asiakkaan oikeus saada ko. palvelu perustuu: Sosiaalihuoltolaki 19 Palveluiden saamisen perusteet Nuorten kehityksen tukiyksikkö palvelee Mikkelin palvelutuotantoyksikön alueella asuvia vuotiaita nuoria ja heidän perheitään. Tuki- ja jälkihuollon asiakkaille ikärajana on 21 vuotta. Palvelu on tarkoitettu nuorille, joilla on tunneelämän tai käyttäytymisen ongelmia, vaikeuksia koulun käynnissä tai ihmissuhteissa tai huolta päihteiden käytöstä. Se sisältää nuoren myönteistä kehitystä edistävän ohjauksen, tutkimuksen ja hoidon. Ohjaavia tahoja ovat pääasiassa koulujen oppilashuolto, kouluterveydenhuolto, opiskelijaterveydenhuolto ja sosiaalitoimi. Nuoret voivat ohjautua myös Olkkarin päivystyksen kautta tai ottaa itse suoraan yhteyttä Nuorten kehityksen tukiyksikköön. 5. PERHEPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT, PALKKIOT, KULUKORVAUKSET JA TALOUDELLINEN TUKI Suurin osa perhepalveluista on perheille maksuttomia lakisääteisiä palveluita. Asiakasmaksuja peritään ainoastaan perhesuunnitteluneuvolassa. Samoin asiakasmaksuja voidaan periä lastensuojelualain mukaisen perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelun korvaukseksi. Yhteistoiminta-alueella on yhtenäistetty sijaisja tukiperheiden palkkiot ja kulukorvaukset. Samoin yhtenäiset perhehoidon toimintaohjeet on laadittu.

15 15 PERHEPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT Lastensuojelulain mukainen perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelun maksu Vanhemmilta voidaan periä maksukyvyn mukainen maksu, joka saa määrältään olla enintään lapsen elatuksesta annetun lain 1 3 : n perusteella määräytyvän elatusavun suuruinen. Lisäksi voidaan periä kohtuullinen maksu lapsen/nuoren tuloista, korvauksista ja saamisista. Maksu voi olla enintään 1337,20 kuukaudessa. Kunta voi periä lapselle tulevat elatusavut perhehoidon ajalta. Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu 8,70 euroa / kertakäynti PERHEPALVELUIDEN PALKKIOT, KULUKORVAUKSET JA TALOUDELLINEN TUKI Perhehoidon palkkiot /kk Perhehoidon kulukorvaukset /kk 669 /kk Mahdolliset korotetut palkkiot 30 %: 869 kun KELA:n vammaistukipäätös tai vaativahoitoinen lapsi/nuori 50 %: 1003 kun KELA:n vammaistukipäätös tai toinen sijaisvanhempi jää hoitamaan seuraavia lapsia/nuoria kotiin ensimmäisestä lapsesta/nuoresta 100 % korotus 100 %: 1337 kun KELA:n vammaistukipäätös, vaativahoitoinen lapsi/nuori tai toinen sijaisvanhempi jää hoitamaan ensimmäistä lasta/nuorta kotiin erityismaksuluokka 1748 kun sijaisvanhemmilla on vähintään opistoasteen tutkinto ja lapsen/nuoren hoito on päätoiminen tehtävä Mahdolliset alennetut palkkiot: 487 /kk kun alle 18 v lapsi asuu vain viikonloput sijaisperheessä tai lapsi on yli 2kk sairaalahoidossa 400 / kk kun nuori asuu vain viikonloput sijaisperheessä tai nuori on yli 2kk sairaalahoidossa Kriisiperhepalkkio: 1000 /kk tai 33,30/vrk tai 1337 / kk kun lapsi tai nuori on erityisen vaativahoitoinen mahdolliset matkakulut 0,24 /km v v Mahdolliset alennetut kulukorvaukset: 200 tai matalampi esim. kun nuori käy vain viikonloppuisin ja lomilla sijaisperheessä tai kun lapsi/nuori on pidempään sairaalahoidossa tai

16 16 viettää paljon aikaa biologisten vanhempien luona Kulukorvaus sisältää mm. tavanomaiset perusterveydenhuollon maksut 21 /kk saakka ja harrastekulujen korvaamisen 27 /kk saakka. Erikseen korvataan mm. lapsen/nuoren opiskelusta aiheutuvat suuret kustannukset ja lomavietosta aiheutuneet tositteelliset kulut ( ). Tukiperhetoiminnan palkkiot ja kulukorvaukset /vrk Perhesuunnitteluneuvola: ehkäisyvälineet Palkkio: 30 /vrk Mahdollisesti korotetut palkkiot (samat perusteet kuin perhehoidon palkkioiden kohdalla) 30 %: %: %:60 Kulukorvaukset: 19 Yksi tukiperheviikonloppu (3 vrk): 147 /hoidettava lapsi matkakorvaus 0,24 / km Kuparikierukka 55 (sairaala-apteekkihinta) Hormonikierukka 107 (sairaala-apteekkihinta) Ehkäisykapseli 129 (sairaala-apteekkihinta) Ehkäisyvälineet alle 16 -vuotiaille ovat ilmaisia. 6. ENNALTAEHKÄISEVÄT PERHEPALVELUT Mikkelin seudun yhteistoiminta-alueella ennaltaehkäiseviä palveluita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tuotetaan peruspalveluissa, kuten päivähoidossa, terveysneuvonnassa, koulussa ja perusterveydenhuollossa. Ne tukevat ensisijaisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Riittävät ja hyvin toimivat peruspalvelut vähentävät korjaavien erityispalveluiden tarvetta. Kunnallisia peruspalveluita tukevat kolmannen sektorin tuottamat palvelut, kuten esimerkiksi eri järjestöjen tuottamat palvelut, joita tarjoavat esimerkiksi urheiluseurat, Mannerheimin lastensuojeluliitto, musiikkiopisto, partio, seurakunta. Ennaltaehkäiseviä perhepalveluita ovat esimerkiksi erilaiset ryhmätoiminnat, ennaltaehkäisevä perhetyö ja tukihenkilötoiminta, kylämummo- ja kylävaaritoiminta sekä lastenhoitotoiminta yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Lisäksi seudullisessa sosiaali- ja terveystoimessa tuotetaan omana toimintana ennaltaehkäiseviä palveluita, kuten esimerkiksi lapsiperheiden tilapäistä kotipalvelua ja erilaisia ryhmätoimintoja. Mäntyharjussa, Mikkelissä, Hirvensalmella ja Kangasnimellä on tarjolla lapsiperheiden tilapäistä kotipalvelua omana toimintana. Kangasniemellä ja Mikkelissä tarjotaan lapsiperheiden tilapäistä kotipalvelua myös palvelusetelin avulla. Perhepalveluissa on aloitettu kouluttautuminen laajasti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mallintamaan toimiva lapsi ja perhe työmenetelmä koulutukseen. Osallistujia on ollut esimerkiksi lastensuojelusta, perhetyöstä, terveysneuvonnasta, päivähoidosta ja lasten ja nuorten kehityksen tukiyksiköistä sekä sivistystoimen koulukuraattorit, A-klinikan työntekijä sekä erikoissairaanhoidosta lasten ja nuorisopsykiatrian työntekijöitä. Lisäksi kaksi työntekijää käy kouluttajakoulutusta. Samoin osa koulutuksen käyneistä on käynyt lapset puheeksi osion kouluttajakoulutuksen. Tavoitteena on levittää lapset puheeksi menetelmää laajasti eri lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivien työntekijöiden käyttöön. Lisäksi koulutuksen käyneistä on muodostettu kliinikkopankki (tutkinnon suorittaneet saavat kliinikko pätevyyden), jota kouluttajakoulutukseen osallistuneet tulevat hallinnoimaan. Koulutuksen käyneitä menetelmän osaajia

17 17 on mahdollisuus pyytää yli organisaatiorajojen työskentelemään oman asiakasperheen kanssa tai toisaalta lapset puheeksi menetelmä on tarkoitus laajentaa peruspalveluiden arjen työhön. Toimiva lapsi & perhe -työmenetelmät on kehitetty lapsen kehityksen tukemisen ja häiriöiden ehkäisemisen työkaluiksi silloin, kun perheen jommallakummalla vanhemmalla on psykiatrisia oireita. Hankkeen aikana menetelmien sovellusalue on laajentunut perheisiin, joissa on ylipäätään vanhemmuuteen vaikuttavia paineita, kuten vanhemman päihdeongelma tai fyysinen sairaus. Menetelmiä käytetään myös lastensuojelussa. Toimia lapsi ja perhe työmenetelmä koulutus koostuu kolmesta osa-alueesta: Lapset puheeksi, perheinterventio ja neuvonpito. Kangasniemellä järjestetään Perhe Ykkönen toimintaa. Toiminnan tavoitteena on vanhemmuuden tukeminen, tiedon jakaminen, yhdessä ja yhteistyössä tekeminen. Toiminnan muodoksi on muotoutunut mm. luennot eri kohderyhmille. Perhe Ykkösen toimesta on myös järjestetty erilaisia tapahtumia. Syksyllä 2010 käynnistyi vanhempien vertaistukiryhmät. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana kunnan eri hallintokuntia sekä järjestöistä esim. PeLa ja MLL. Toiminnasta vastaa Perhe Ykkösen ohjausryhmä. Mikkelin seudun palvelutuotantoyksikön kunnissa on alueellisia varhaisen puuttumisen ja tuen / perhekeskustoiminnan moniammatillisia työryhmiä. Samoin oppilashuoltotyön ohjauksessa ja kehittämisessä on moniammatillisia ohjausryhmiä ja koulukohtaisia oppilashuoltotyöryhmiä. 6.1 Lapsiperheiden tilapäinen kotipalvelu Lapsiperheperheille tarkoitettu tilapäinen kotipalvelu sekä omana toimintana että palvelusetelin kautta on sosiaalihuoltolain (20 ) mukaista toimintaa ja sen tarkoituksena on vahvistaa perheiden hyvinvointia ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Palvelu on tarkoitettu lapsiperheille, joilla on tarvetta tilapäiseen lastenhoitoapuun ja / tai välttämättömään kodinhoitoapuun, eikä se ole sidottu lastensuojeluun. Käytännössä apu on esimerkiksi lastenhoitoa, ruoanlaittoa, pyykinpesua, imurointia tai kodin ylläpitosiistimiseen liittyvää apua. Mikkelin, Mäntyharjun ja Kangasniemen kunnissa tuotetaan palvelua omana kunnallisena toimintana. Kangasniemellä ja Mikkelissä on myös palveluseteli käytössä lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun järjestämiseksi. 6.2 Lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palveluseteli Palvelusetelillä tarjotaan tilapäistä kotipalvelua lapsiperheille. Palvelusetelin on tarkoitus monipuolistaa ja lisätä lapsiperheiden hyvinvointia ja ennaltaehkäistä lapsiperheiden ongelmia. Kangasniemellä perhe voi hakea lapsiperheiden kotipalvelua kotihoidosta ja Mikkelissä perhepalveluiden perhetyöstä joko puhelimitse tai kirjallisena. Yksiköiden palveluohjaajat arvioivat palvelutarpeen ja palvelusetelin sopivuuden myöntämiskriteereiden perusteella. Perheelle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, johon kirjataan, mihin tarkoitukseen ja kuinka paljon kotipalvelu myönnetään. Palvelusetelin voidaan myöntää, kun lapsiperhe tarvitsee tilapäisesti kodinhoidollista, lapsenhoidollista ja kasvatuksellista apua kriisitilanteen tai sairauden vuoksi. Palvelun myöntämisen taustalla voi olla esimerkiksi raskauteen tai synnytykseen liittyvä avuntarve, väsymys ja uupumus perheessä, aikuisen tai lapsen sairastuminen tai loukkaantuminen sekä perheen erityistilanne, esim. avioero, muutto, kuolema Palveluohjaaja tekee kokonaistilannearvion tarvittaessa moniammatillisesti perheen tilanteesta ja käytettävissä olevista tukiverkostoista. Jos arvioinnin pohjalta perhe täyttää kriteerin/-t,

18 18 perheelle myönnetään palveluseteli, mikäli perhe sen hyväksyy. Palvelulla ei voida korvata vanhemman lakisääteistä oikeutta tilapäiseen hoitovapaaseen. Palveluseteli myönnetään yhdestä tunnista alkaen ja korkeintaan 1 kuukauden ajan. Kotipalvelu on tilapäistä ja määrärahasidonnainen, jonka vuoksi päätös tehdään määräajaksi. Palvelusetelin arvo: 20 eur/tunti. Mikäli palveluntuottajan palvelun tuntihinta on palvelusetelin arvoa kalliimpi, maksaa asiakas erotuksen omavastuuosuutena suoraan palveluntuottajalle. Lisäseteleitä voidaan myöntää omavastuuosuuden kohtuullistamiseksi harkitusti perheen maksukyvyn mukaan. 6.3 Ennaltaehkäisevä perhetyö Ennaltaehkäisevällä perhetyöllä tarkoitetaan lapsiperheille järjestettävää kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä tukemista. Perhettä autetaan kokonaisuutena, mutta myös perheenjäsenten yksilöllisiin tarpeisiin vastataan. Perhetyö on vapaaehtoisuuteen perustuvaa eikä vaadi lähetettä tai asiakkuutta lastensuojelussa. Tavoitteena on perheiden elämänhallinnan ja omien voimavarojen käyttöönoton tukeminen sekä arjessa selviytymisen vahvistaminen. Perhetyö voi liittyä vanhemmuuden tukemiseen, lasten hoidon ja kasvatuksen ohjaamiseen, kodin arjen ja arkirutiinien hallintaan, perheen toimintakyvyn vahvistamiseen uusissa tilanteissa, perheen vuorovaikutustaitojen tukemiseen ja sosiaalisten verkostojen laajentamiseen tai syrjäytymisen ehkäisyyn. Ennaltaehkäisevää perhetyötä voidaan tarjota myös ryhmämuotoisena toimintana. Mikkelin seudun yhteistoiminta-alueen kunnissa perhetyöntekijät toteuttavat perhetyötä sekä ennaltaehkäisevästi lapsiperheissä että lastensuojelun perheissä. 6.4 Ryhmätoiminnot Mikkelin, Kangasniemen ja Mäntyharjun palvelutuotantoyksikössä tuotetaan erilaisia moniammatillisesti tuotettuja ryhmätoimintoja. Toteutuksessa mukana mm. perhetyö, lapsiperheiden sosiaalityö, lastensuojelu, päivähoito, terveysneuvonta, seurakunta, järjestöt. Hyvä käytäntö on myös ryhmätoimintojen siirrettävyys tarpeen mukaan eri puolille kaupunkia. Ryhmiä on räätälöity tarpeen mukaan. Osa ryhmistä on toiminut avoimena ryhmänä ja osa suljettuna ryhmänä. Useimpiin ryhmiin perhe ohjautuu itse ja intensiivisempää tukea tarvitsevien ryhmiä kootaan yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden, neuvolan ja päivähoidon kanssa. Nämä vanhemmat ovat olleet usein sosiaalisia tilanteita karttavia ja ryhmä tarjoaa mahdollisuuden tutustua muihin alueen lapsiperheisiin suljetussa pienryhmässä. Suljettujen ryhmien jälkeen vanhempia tuetaan lastensa kanssa mm. avoimiin perhekerhoihin. Kynnyksen on havaittu olevan tavallista matalampi, tuttujen työntekijöiden vetäessä toimintaa. Ryhmät kokoontuvat viikoittain tai joku ryhmä kaksi kertaa viikossa. Ryhmät on perheelle maksuttomia. Ryhmien kokoontumiskertoja on 8-12 ja ryhmien koko vaihtelee ryhmän ja mm. perheen lapsimäärän mukaan. Ohessa esimerkkejä säännöllisesti ja tarvelähtöisesti kokoontuvista ryhmistä: Voimala ryhmät on tarkoitettu äideille ja lapsille. Ryhmän tarkoituksena on voimaannuttaa äitejä vanhemmuudessa mm. keskustellen. Samanaikaisesti lapsille järjestetään omaa toimintaa. Lapsi omaisena ryhmät on tarkoitettu perheille joissa vanhemmalla/vanhemmilla on mielenterveydellisiä ongelmia. Samanaikaisesti ja samoissa tiloissa kokoontuu lasten ja vanhempien vertaisryhmät. Ryhmiin liittyy myös viikonloppuleiri. Kaksi kotia sydämessä vertaisryhmät on tarkoitettu kouluikäisille lapsille, joiden vanhemmat ovat eronneet. Ryhmät toteutetaan yhteistyössä Mikkelin kaupungin perhetyön sekä seurakunnan kanssa. Tässä vertaisryhmässä lapsella/nuorella on merkittävä mahdollisuus jakaa omia kokemuksia

19 19 ja tunteita vanhempien erosta ammattilaisten johdolla. Ryhmässä rakennetaan turvallista siltaa kahden kodin välille. Tavoitteena on vahvistaa ja tukea lapsen/nuoren selviytymiskeinoja vanhempien eroon liittyen. Nuppu ryhmät on tarkoitettu alle 20-vuotiaille äideille ja lapsille. Tässä ryhmässä kasvetaan vertaistuen voimalla kohti vanhemmuutta. Potku ryhmä on tarkoitettu perheille jotka hakevat/ovat saaneet päivähoitopaikan avohuollon tukitoimenpiteenä. Ryhmä kokoontuu intensiivisesti kaksitoista kertaa ja perheen tuen tarpeet tulee kartoitettua. Vertaisryhmät vanhemmille; esim. lastensuojeluperheet, neuvola, päivähoito, koulu Vahvuutta vanhemmuuteen ryhmät; Vahvuutta vanhemmuuteen perheryhmän ohjaajakoulutus on Mannerheimin lastensuojeluliiton järjestämä koulutus. Perheryhmäohjaaja toimii ensimmäisen lapsen saaneiden vanhempien ja vauvojen perheryhmien ohjaajana. Perheryhmätoiminnalla vahvistetaan vanhemman kykyä ymmärtää vauvan tarpeita ja tunteita sekä vastata niihin. Tätä kykyä kutsutaan reflektiiviseksi kyvyksi. Riittävä reflektiivinen kyky mahdollistaa monipuoliset ja myönteiset mielikuvat sekä lapsesta että itsestä vanhempana. Reflektiivinen kyky vaikuttaa keskeisesti ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja on edellytys myös sille, että vanhempi voi toimia sensitiivisesti ja rauhallisesti suhteessa lapseen. Koulutukseen kuuluva perheryhmä on tarkoitettu ensimmäisen lapsen saaneille, pienten vauvojen vanhemmille. Koulutuksen jälkeen työntekijät voivat soveltaa reflektiivisen kyvyn vahvistamiseen perustuvaa työotetta ja ajattelutapaa kaikessa pikkulapsiperheiden kanssa tehtävässä työssä sekä leikki- tai kouluikäisten lasten vanhempainryhmissä. 7. LASTENSUOJELU 7.1 Lastensuojelupalveluiden tuottaminen yhteistoiminta-alueella Mikkelin palvelutuotantoyksikkö tuottaa lastensuojelupalvelut Hirvensalmen, Mikkelin ja Puumalan asukkaille. Mikkelin palvelutuotantoyksikössä toimivat lähipalvelupisteet Mikkelissä, Ristiinassa ja Hirvensalmella. Suomenniemen lastensuojelupalvelut tuotetaan Ristiinan toimipisteestä käsin. Pertunmaa on oma palvelutuotantoyksikkönsä, mutta Pertunmaan kunnan kanssa on Mikkelin palvelutuotantoyksikkö sopinut, että Pertunmaan lastensuojelupalvelut tuotetaan Mikkelin palvelutuotantoyksikössä. Pertunmaalla on palvelupiste, jossa työskentelee vastaava ohjaaja ja ohjaaja. Kangasniemen ja Mäntyharjun kunnat tuottavat itse lastensuojelupalvelut lähipalvelupisteissään. 7.2 Lastensuojelun lähtökohdat Lastensuojelua on ehkäisevä lastensuojelu ja lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Ehkäisevän lastensuojelun tarkoituksena on edistää ja turvata lapsen kasvua ja kehitystä sekä hyvinvointia ja tukea vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua järjestetään kunnan eri viranomaisten, erityisesti peruspalveluiden piirissä. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto ja siihen liittyvä sijaishuolto sekä jälkihuolto. Ehkäisevän lastensuojelun piirissä ovat kaikki yhteistoiminta-alueella asuvat lapset perheineen. Lastensuojelutyössä toiminnan lähtökohtana on pienimmän puuttumisen periaate. Jokaiselle asiakkuudessa olevalle lapselle on laadittava asiakassuunnitelma.

20 Asiakkaaksi tulo ja lastensuojelutarpeen selvityksen palvelukuvaus Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojeluasia tulee vireille, kun lastensuojelun sosiaalityöntekijä on vastaanottanut lasta koskevan lastensuojeluilmoituksen tai muuten saanut tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta. Asianosaiset (lapsi itse ja huoltajat) voivat myös pyytää itse lastensuojelutarpeen selvittämistä. Lastensuojelussa tehdään välitön palvelutarpeen arviointi, kun lastensuojeluilmoitus, pyyntö lastensuojelutarpeen selvittämisestä tai tiedonsaanti otetaan vastaan. Sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai vastaavan yhteydenoton vastaanottamisesta ratkaistava, onko asian vireille tulon johdosta ryhdyttävä lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen tai että onko asia selvästi luonteeltaan sellainen, ettei se johda toimenpiteisiin. Sosiaalityöntekijän on tehtävä kirjallinen ratkaisu lastensuojelutarpeen selvityksen aloittamisesta. Selvitys tehdään pääsääntöisesti työparityöskentelynä. Lastensuojelutarpeen selvitys tehdään tarkoituksenmukaisessa laajuudessa. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun on lastensuojeluasian vireille tulon johdosta ryhdytty kiireellisiin lastensuojeluntoimenpiteisiin tai päätetään tehdä lastensuojelutarpeen selvitys. Lastensuojelutarpeen selvitys alkaa yhteydenotolla huoltajiin ja pääsääntöisesti otetaan yhteyttä jo alkuvaiheessa ilmoituksen tekijään. Lastensuojelun työntekijä kutsuu huoltajat ja lapsen sekä mahdollisesti ilmoituksen tekijän, jos kyseessä viranomainen alkutapaamiseen. Ensimmäisessä tapaamisessa käydään läpi lastensuojelutarpeen selvityksen prosessi ja aikataulu sekä sovitaan työskentelyn etenemisestä. Selvityksen tarkoituksena on selvittää lapsen kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat seikat, kuten lapsen ystäväpiiri, lapsen koulunkäynti, lapsen päivittäisen hoidon järjestäminen ja muut välittömästi lapsen hoitoon ja huolenpitoon sekä kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat seikat. Selvitettäväksi tulevat myös lapsen vanhempien kasvatuskykyyn vaikuttavat seikat, kuten vanhempien sairaudet ja mahdolliset henkilökohtaiset ongelmat, kuten päihde- tai mielenterveysongelma sekä taloudelliset edellytykset vastata lapsensa hoidosta ja huolenpidosta. Selvityksessä arvioidaan huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kykyä ja mahdollisuuksia huolehtia lapsen turvallisuudesta, perustarpeista sekä kehitystason mukaisesta hoidosta, huolenpidosta ja kasvatuksesta. Selvityksessä tarkastellaan lapsen ja hänen lähipiirinsä arkielämän olosuhteita, niissä esiintyviä riskejä ja kartoitetaan niitä tukitoimenpiteitä, jotka ovat mahdollisia kulloinkin kyseessä olevassa tilanteessa. Lastensuojelutarpeen selvityksessä arvioidaan myös sitä, millä tavoin vanhempien tai lapsen hoidosta ja huolenpidosta vastaavien henkilöiden mahdollisuuksia vastata ensisijaisesti lapsen hoidosta ja huolenpidosta voidaan tukea ja edistää vanhemmalle kuuluvien kasvatusvelvollisuuksien toteutumista. Lastensuojelutarpeen selvitys on prosessi, joka perustuu suunnitelmallisuuteen ja jonka aikana lapsi on lastensuojelun asiakkaana. Olennaista lastensuojelutarpeen selvitysprosessissa on perheen kanssa tehtävä suunnitelma ja sitouttaminen. Prosessin aikana työntekijät tapaavat lasta ja vanhempia yhdessä ja erikseen sekä mahdollisesti muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä. Teemoina ovat muun muassa koti ja tärkeät ihmiset, lapsen/nuoren arki ja tarpeet sekä vanhemmuus. Tavoitteena on erityisesti nostaa esille lapsen ja nuoren kokemuksia omasta elämästään. Prosessin aikana pyritään hahmottamaan lapsen elämän vahvuuksia ja mahdollisia muutostarpeita perheessä. Tapaamisissa keskustelujen apuvälineinä käytetään erilaisia lomakkeita, kortteja, pelejä yms.. Lapsen tilanteesta pyydetään mahdollisesti lausuntoja esimerkiksi päivähoidosta, koulusta, terveydenhuollosta ja perheneuvolasta. Lastensuojelutarpeen selvitys tehdään, vaikka lapsi taikka hänen vanhempansa vastustaisivat sen tekemistä.

21 21 Työskentely dokumentoidaan ja se päättyy perheen kanssa pidettävään yhteenvetotapaamiseen, jossa lastensuojelun työntekijä kertoo perheelle, jatkuuko lapsen lastensuojeluasiakkuus vai päättyykö se. Lastensuojelutarpeen selvityksestä tehdään kirjallinen yhteenveto, joka annetaan perheelle. Mikäli työskentely päättyy lastensuojelutarpeen selvittämisen jälkeen, myös lapsen asiakkuus lastensuojelussa päättyy silloin. Lastensuojelun asiakkuuden jatkuessa avohuollossa laaditaan lapselle avohuollon asiakassuunnitelma. Asiakassuunnitelma on laadittava, vaikka lapsi tai lapsen vanhemmat vastustavat sen laatimista. Lastensuojelun asiakkuuden päättymisestä tai jatkumisesta tekee lastensuojelun sosiaalityöntekijä ratkaisun. 7.4 Avohuollon tukitoimien palvelukuvaus Avohuollon asiakkuus alkaa, mikäli lastensuojeluasiakkuus jatkuu lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen. Jokaisella asiakkuudessa olevalla lapsella on oltava nimetty vastuusosiaalityöntekijä. Lisäksi lastensuojelussa työskentelee mm. ohjaajia ja perhetyöntekijöitä. Jokaiselle lastensuojelun avohuollon asiakkuudessa olevalle lapselle laaditaan asiakassuunnitelma, johon kirjataan olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja perheen tuen tarve sekä tarvittavat palvelut. Perheelle ja lapselle asiakassuunnitelmaneuvottelussa sovituista ja myönnetyistä palveluista tehdään erilliset päätökset. Asiakassuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa, mutta tarvittaessa hyvinkin useasti. Avohuollon tehtävänä on lapsen kasvuolojen kehittäminen ja vanhemmuuden ja vanhempien kasvatuskyvyn tukeminen. Avohuollon asiakkuus voi olla lyhyt- tai pitkäkestoista. Yhteistoiminta-alueella käytössä olevia avohuollon tukitoimia ovat muun muassa: tuki perheen ongelmatilanteen selvittämiseen sosiaalityöntekijän antama tuki perheelle taloudellinen tuki perhetyö tukihenkilö- ja tukiperhe lapsen kuntoutumista tukevat hoito- ja terapiapalvelut vertaisryhmätoiminta perhekuntoutus loma- ja virkistystoiminta mahdolliset muut lasta ja perhettä tukevat palvelut ja tukitoimet. Lastensuojelun avohuollon työskentely on muutostyötä, jossa työskennellään kohti yhteisesti sovittuja tavoitteita. Arviointi tapahtuu aina asiakassuunnitelmaneuvottelun yhteydessä, jolloin päätetään joko asiakkuuden jatkumisesta tai päättymisestä. Tietyissä tilanteissa avohuollon tukitoimet eivät ole riittäviä, mahdollisia tai tarkoituksenmukaisia ja mikäli tuolloin huostaanoton kriteerit täyttyvät, ryhdytään huostaanoton valmisteluun ja asiakkuus siirtyy sijaishuoltoon. Lastensuojelun avohuollon työskentely on aina moniammatillista yhteistyötä. Lastensuojelun avohuollon asiakkuuden päättymisestä tekee lapsen vastuusosiaalityöntekijä päätöksen. On mahdollista, että lapsen lastensuojeluasiakkuus alkaa myöhemmin uudestaan, mikäli lapsen tilanteesta tulee uusi lastensuojeluilmoitus, pyyntö lastensuojelutarpeen selvityksestä tai tiedonsaanti lastensuojeluun. Avohuollon ohjaajatyöskentely. Ohjaajatyöskentely on yksi lastensuojelun avohuollon tukimuoto. Ohjaajatyöskentely voi alkaa alkuarvioinnin jälkeen tai myöhemmin avohuollon asiakkuuden aikana. Ohjaajat osallistuvat asiakkaan asiakassuunnitelmapalaveriin, jossa sovitaan työn aloittamisesta, sen tavoitteista ja mahdollisesti sisällöistä. Joko sosiaalityöntekijä tai ohjaaja kirjaa asiakkaan

22 22 asiakassuunnitelman. Ohjaajan työskentely ja tapaamiset kirjataan lastensuojelun asiakaskertomukseen. Sosiaalityöntekijä tekee ohjaajatyöskentelystä päätöksen. Lastensuojelun avohuollon ohjaajien työn sisältö vaihtelee kunkin asiakkaan ja asiakasperheen tarpeiden ja sosiaalityöntekijän arvion mukaan. Ohjaajan työskentely voi olla viikoittaisia tapaamisia joko asiakkaan, joidenkin perheenjäsenten tai koko perheen kanssa. Tapaamisia voidaan sopia olevan myös tiheämmin tai harvemmin. Ohjaaja osallistuu asiakkaan verkostopalavereihin, tekee yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa yhteistyössä asiakkaan ja huoltajien kanssa. Asiakastapaamiset voivat toteutua perheen kotona, toimistolla, erilaisissa toiminnallisissa ympäristöissä jne. Tapaamisten sisältönä voi olla keskustelua arjen tilanteista, vanhemmuudesta ja lapsen tai nuoren pulmista, yhdessä tekemistä tai erilaisia menetelmiä. Menetelminä käytetään keskustelun tukena erilaisia välineitä kuten kortit, rooli- ja verkostokartat sekä sukupuu. Lisäksi ohjaajan koulutuksen mukaan käytetään perheinterventiota, Lapset puheeksi keskustelua ja neuropsykiatrista valmennusta. Avohuollon ohjaajat toimivat tarvittaessa sosiaalityöntekijän työparina palavereissa ja kotikäynneillä yksittäisissä asiakastilanteissa, joissa ei välttämättä ole muuta ohjaajatyöskentelyä. 7.5 Sijaishuollon palvelukuvaus Kiireellinen sijoitus. Jos lapsi on välittömässä vaarassa tai muutoin kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa, sosiaalityöntekijä voi sijoittaa lapsen kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshoitoon tai järjestää muulla tavalla hänen tarvitsemansa hoito ja huolto. Sosiaalityöntekijä arvioi lapsen tilanteen. Edellytyksenä lapsen kiireelliselle sijoitukselle on, että kodin olosuhteet välittömästi vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä tai että lapsi itse omalla käytöksellään vakavasti vaarantaa kehitystään ja terveyttää tai muutoin on kiireellisen sijoituksen ja sijaishuollon tarpeessa. Kyse on yleensä akuuttitilanteesta. Ennen kiireellisen sijoituksen päätöksen tekemistä sosiaalityöntekijä pyrkii selvittämään huoltajien sekä lapsen mielipiteen asiassa. Kiireellisestä sijoituksesta tehdään aina kirjallinen päätös, joka on voimassa enintään 30 vuorokautta. Sosiaalityöntekijä sijoittaa lapsen joko perhehoitoon tai laitoshoitoon tai järjestää muulla tavalla lapsen hoidon ja huollon esimerkiksi sukulaisen luokse sijoittamalla. Kiireellisen sijoituksen aikana tehdään tai tarkistetaan lapselle aiemmin tehty asiakassuunnitelma. Kiireellisen sijoituksen lopettamisesta tehdään aina erillinen päätös. Kiireellisen sijoituksen aikana arvioidaan lapsen ja perheen kokonaistilannetta. Sosiaalityöntekijän tekemän arvioinnin jälkeen vaihtoehdot jatkolle ovat seuraavat: 1) Kiireellinen sijoitus on lopetettava välittömästi, kun sosiaalityöntekijä arvioi, että peruste kiireelliselle sijoittamiselle on lakannut. Eli esimerkiksi silloin, kun lapsi voidaan palauttaa kotiinsa tai lapsen kodin ulkopuolinen sijoitus voidaan järjestää avohuollon tukitoimenpiteenä. 2) Kiireellinen sijoitus ei raukea tai lakkaa, mikäli 30 päivän kuluessa kiireellisen sijoituksen alkamisesta on tehty huostaanottoa koskeva hakemus hallinto-oikeudelle 3) Mikäli 30 päivää ei ole riittävä aikaa lapsen huostaanoton tarpeen selvittämiseen, voi lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tehdä päätöksen lapsen kiireellisen sijoituksen jatkamisesta enintään 30 päivällä 4) Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä valmistelee työparin kanssa lapsen huostaanoton kiireellisen sijoituksen aikana ja päätös huostaanotosta tehdään asianosaisten suostumuksella Huostaanotto. Sosiaalityöntekijän tehdessä arviota lapsen tilanteesta, hän arvioi seuraavia asioita: 1) uhkaavatko puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT ASIAKASMAKSUT OULUNKAARELLA

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT ASIAKASMAKSUT OULUNKAARELLA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT ASIAKASMAKSUT OULUNKAARELLA Lapsiperheiden kotipalvelu (sosiaalihuoltolaki 19 ) Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisella lapsiperheiden kotipalvelulla tarkoitetaan

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Tarja Tirkkonen 12.10.2015

Tarja Tirkkonen 12.10.2015 Tarja Tirkkonen 12.10.2015 Perheiden erityispalvelut Hanne Kalmari perheiden erityispalvelujen päällikkö Perheneuvola Leena Lehikoinen perheneuvolan päällikkö Perheoikeudelliset asiat Katja Niemelä perheoikeudellisten

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan:

Sosiaalipalvelut. Muutosehdotukset: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Kirkkonummen kunta Perusturva Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille: Voimassaolevien delegointipäätösten mukaan: Muutosehdotukset: Sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Hämeenkyrön puheenvuoro:

Hämeenkyrön puheenvuoro: 8.2.2017 Hämeenkyrön puheenvuoro: varhaiskasvatusyksikön päällikkö Marjo Vulli johtava erityisopettaja Terhikki Hulkko-Haavisto erityisluokanopettaja Pauliina Hakonen sosiaalityöntekijä Katja Sipiläinen

Lisätiedot

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1 Kyh 20.1.209 6 Kyh liite 3 Kyh 21.9.2010 94 Kyh liite 1 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ANTAMISESTA JA JÄRJESTÄMISESTÄ PÄÄT- TÄMINEN JA RATKAISUVALTA YKSILÖASIOISSA Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus Sosiaali- ja terveydenhuolto - työpaja II Aika: torstai 27.8.2015 klo 10.00 15.00 Paikka: Tieteiden talo (Kirkkokatu 6), Sali 405 Asialista 10.00 10.15 Luokitustyön

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta ja Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta ja Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 5.3.2014 ja 11.3.2014 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LAPSEN ASEMA JA OSALLISUUS LASTENSUOJELUSSA Lapsen mielipiteen selvittäminen, kuuleminen

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh 07.01.2016 Sivu 1 / 1 5681/2015 01.02.01 7 Perhehoidon palkkioiden korottaminen 1.3.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh. 050 428 9405 Nina Sormo, puh. 050 598 6982 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lapsiperheiden kotipalvelu Espoossa - toteutus uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lapsiperheiden kotipalvelu Espoossa - toteutus uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti 18.11.2015 Sivu 1 / 1 4876/2015 05.05.00 105 Lapsiperheiden kotipalvelu Espoossa - toteutus uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti Valmistelijat / lisätiedot: Raija Vanhatalo, puh. 046 877 2774 Elina Palojärvi,

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Ohje 1 / 7. Toimintaohje. Sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveyslautakunta Voimassa 1.1.

Ohje 1 / 7. Toimintaohje. Sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveyslautakunta Voimassa 1.1. Ohje 1 / 7 Toimintaohje Sosiaali- ja terveyslautakunta 22.11.2016 144. Voimassa 1.1.2017 lukien Sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelut Tehtävä Päätösvalta Viranhaltija, päättää voimassaolevan lainsäädännön

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Perhekeskus palvelumallina seminaari Palvelujen järjestämisen haasteista Pohjois Suomessa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Perhekeskus palvelumallina seminaari Palvelujen järjestämisen haasteista Pohjois Suomessa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Palvelujen järjestämisen haasteista Pohjois Suomessa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Uuden lastensuojelulain tuomat velvoitteet kunnille Valmistelu

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS JA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTANTO Antti Parpo Sote-muutosjohtaja Turun kaupunki

VALINNANVAPAUS JA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTANTO Antti Parpo Sote-muutosjohtaja Turun kaupunki VALINNANVAPAUS JA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTANTO Antti Parpo Sote-muutosjohtaja Turun kaupunki Suomen hallitus julkaisi lakiluonnokset valinnanvapaudesta 21.12.2016 http://alueuudistus.fi/lakiluonnokset-12-2016

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ )

Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu 2013 (päivitetty_ ) Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu (päivitetty_28052014) Lastensuojelu ilmoitusten lukumäärä Kuusikko-kunnissa 2009-16 000 Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä

Lisätiedot

Vaikuttavuuden arviointia lastensuojelun toimintakykymittarilla Kuntamarkkinat Projektitutkija Elina Aaltio

Vaikuttavuuden arviointia lastensuojelun toimintakykymittarilla Kuntamarkkinat Projektitutkija Elina Aaltio Vaikuttavuuden arviointia lastensuojelun toimintakykymittarilla Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Projektitutkija Elina Aaltio Vaikuttavuus vaikuttavuus = tavoitellut positiiviset vaikutukset asiakkaassa Kuntaliiton

Lisätiedot

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1

Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon ll asumispalveluilta 12.8.2013 Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaaminen, yleiset periaatteet Kunnan on järjestettävä

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT 22.6.2016 Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja YHDESSÄ TOIMIEN, YHDESSÄ TEHDEN Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Oppilas- ja opiskelijahuollon koordinaattoripäivä 15.4.2010 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelulain uudistuneet pykälät

Lisätiedot