La mie lähen läpi kyläisen. Tutkimusraportti Inkerin liiton kuoroista Pietarissa

Transkriptio

1 La mie lähen läpi kyläisen Tutkimusraportti Inkerin liiton kuoroista Pietarissa Emmi Kuittinen ja Ella Isotalo Etnomusikologian kenttätyökurssi Pietariin Joensuun yliopisto

2 SISÄLLYS 1 Johdanto 2 2 Inkeri Inkerinmaa ja sen kansat Inkeriläinen runonlaulu 3 3 Inkerin liiton kuorot Kuoronjohtaja Olga Konkova ja Inkerin liiton entinen puheenjohtaja Eero Pellinen Iso kuoro Korpi-yhtye Tulevaisuus 5 4 Loppusanat 6 Lähteet 6 2

3 1 Johdanto Meillä oli ilo ja kunnia tutustua Inkerin liiton kuoroihin Pietarissa etnomusikologian kenttätyökurssilla Kurssin tarkoituksena oli havainnoida Pietarin musiikkielämää, ja tehdä jostain aiheesta pienimuotoinen tutkimus. Kun kuulimme, että meillä on mahdollisuus vierailla Inkerin liiton kuoron harjoituksissa, innostuimme asiasta heti. Olemme ammattikorkeakoulun kansanmusiikkiopiskelijoita, ja aihe tuntui tukevan hyvin myös päätoimisia opintojamme. Oletimme kuulevamme vain yhtä kuoroa, mutta pääsimmekin tutustumaan kahteen täysin erilaiseen kokoonpanoon: pieneen lauluryhmään ja isoon kuoroon. Tämä tutkimus käsittelee molempia ryhmiä. Haastattelimme ensin Eero Pellistä, joka on molemmissa kuoroissa mukana. Hän osasi onneksemme suomea, joten saimme tehdä haastattelun omalla äidinkielellämme. Valitettavasti tekniikka ei kuitenkaan ollut puolellamme, eikä haastattelu sitten tallentunutkaan mini-disc-soittimelle. Meillä on siis haastattelusta vain omat muistiinpanomme. Toinen haastateltavamme oli kuoronjohtaja Olga Konkova. Hän osaa vain pari sanaa suomea, joten apunamme oli matkamme tulkki Inga Grigorjeva. Olgan haastattelu tehtiin , ja siitä on olemassa nauha. Nauhoitimme harjoituksissa kuulemamme kappaleet, mutta tähän tutkimukseen emme ehtineet analysoimaan niitä sen tarkemmin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on luoda katsaus Inkerin liiton kuorotoimintaan. Aluksi kerromme myös hiukan Inkeristä ja sen vanhasta lauluperinteestä. Lähteenä meillä oli omien haastattelujemme ja havainnoinnin lisäksi Anneli Asplundin toimittama teos Kansanlauluja Inkerinmaalta ja Inkerin liitosta saamamme esite. 2 Inkeri 2.1 Inkerinmaa ja sen kansat Inkerinmaalla asuu erilaisia heimoja. Vanhinta suomensukuista väestöä ovat vatjalaiset ja inkeroiset. He ovat uskonnoltaan ortodokseja. Myöhemmin Inkerinmaalle saapui Suomesta savakoita ja äyrämöisiä ja Narvusin seudun suomalaisia. He olivat pääosin luterilaisia. Jokaisella ryhmällä oli omat murteet ja vaatetuksensa. Myös laulut erosivat toisistaan. (Asplund 1992: 165). Tässä työssä kaikkia myöhemmin Inkeriin muuttaneita ryhmiä kutsutaan nimellä inkerinsuomalaiset. Inkerin liitto on perustettu vuonna Sen tarkoitus on valvoa inkerinsuomalaisten etuja Venäjällä. Se myös ylläpitää ja elvyttää inkeriläistä kulttuuria (esite). 3

4 2.2 Inkeriläinen runonlaulu Tyypillistä inkeriläiselle runonlaululle, jota Korven ohjelmistoon kuuluu, on parvessa laulaminen. Inkerin naiset ja tytöt ovat siis laulaneet vuorolauluna ja moniäänisesti. Vuorolaulussa esilaulaja lauloi ensin ja jäljessälaulajat hänen jälkeensä. Jäljessälaulajat lauloivat kaksi- ja kolmiäänisesti vain sopivissa kohdin, eivät siis koko laulun ajan. Tämä vaati laulajilta hyvää sävelkorvaa. Sanat ja jokin tietty sävelmä eivät kuuluneet automaattisesti yhteen, vaan niitä sekoiteltiin tilanteen mukaan. Laulajat myös katkoivat säkeitään ja liittivät omia tavuja sanoihin. Vaikka laulajilla oli vapautensa, heillä oli usein selkeä mielikuva siitä, mikä oli oikein laulettu ja mikä väärin. Aivan miten tahansa perinteitä ei voinut muokata. (Asplund 1992: ). 3 Inkerin liiton kuorot 3.1 Kuoronjohtaja Olga Konkova ja Inkerin liiton entinen puheenjohtaja Eero Pellinen Inkerin liiton kuorojen johtaja Olga Konkova on juuriltaan sekä inkerinsuomalainen että inkeroinen. Hänen inkeroismummonsa opetti hänelle inkeroislauluja. Mummon mukaan oli tärkeää, että perinne siirtyy, ja siksi hän suorastaan vaati Olgaa opettelemaan lauluja. Mummo myös neuvoi laulutekniikkaa, jossa pitää kiristää kurkkua ja suunnata ääni ylös. Äänen piti olla hyvin voimakas usein lauluja oli laulettu kylän laidalle ja niiden piti kuulua seuraavaan kylään asti. (Olga Konkovan haastattelu). Toinen haastateltavamme Eero Pellinen kertoi joutuneensa kuoroon pakon edestä, koska oli sen perustamisaikoihin Inkerin liiton puheenjohtaja. Eeron vanhemmat olivat inkeriläisiä, jotka Stalin karkotti Keski-Aasiaan. Siellä myös Eero syntyi. Vanhemmat puhuivat Eerolle suomea, ja Eero myös kuuli inkeriläistä laulua. Äiti oli kuulemma oikein hyväkin laulaja. Eero itse alkoi laulaa vasta aikuisiällä. Kun kysyimme, onko Eero asunut koskaan Inkerinmaalla, hän vastasi hieman hämmentyneenä, että hänhän asuu parhaillaan Inkerin pääkaupungissa Pietarissa. (Eero Pellisen haastattelu). 3.2 Iso kuoro Iso kuoro sai alkunsa Olgan ja Inkerin liiton silloisen puheenjohtajan Eero Pellisen juhliessa juhannusta yhdessä. Seitsemän vuotta sitten ryyppäsivät sen Inkerin liiton puheenjohtajan Eero Pellisen kanssa ennen juhannusta. Kun olivat pikkusen humalassa ja rupesivat laulamaan, siis kahdestaan. Sitten ne jotain lauloivat kahdestaan ihan hirveästi. Se oli jopa julkisesti, se oli juhannusaattona Inkeriliiton juhlissa, joka on perinteinen juhla. He lauloivat kahdestaan mikrofoniin, mutteivät kuulleet omaa ääntään. Eero ihan meni kuuroksi, ihan pelosta. No kansa henkisesti tuki, yleisö. Ja nää ajattelivat että jos oltiin niin rohkeita niin miksei voisi jatkaa, siis kuorona. Joo ja ajatuksena oli tehdä kansankuoro eikä moniääninen akateeminen. Otetaan kuoroon ihan kaikki, kellä ei oo korvaakaan. Ihan vaan kokoontuvat ja viettävät aikaa laulaen, ei akateemista otetta. (Inga Grigorjevan tulkkaus Olga Konkovan puheesta ) 4

5 Laulajat isoon kuoroon löytyivät Inkerin liitosta sekä lehti-ilmoituksen perusteella, jossa mainostettiin kuoroa niille, jotka eivät osaa laulaa mutta haluaisivat osata. Nuoria on mukaan löytynyt myös onnekkaiden sattumien myötä, esimerkiksi joukko suomen kielen kurssilaisia oli kuullut samoissa tiloissa harjoitellutta kuoroa ja innostuneet mukaan laulamaan. Isoon kuoroon otetaan mukaan kaikki halukkaat kansalaisuudesta riippumatta. (Olga Konkovan haastattelu). Kuoro kokoontuu harjoittelemaan kerran viikossa ja heidän ohjelmistonsa koostuu inkerinsuomalaisista 1900-luvun kansanlauluista, joita moni vielä muistaa (Olga Konkovan haastattelu). Harjoitukset ovat yhteislaulu-tyyppisiä tapaamisia. Kuoron tarkoitus on lauluperinteen elvyttämisen lisäksi toimia iloisena kansankuorona, jossa jokainen leppoisassa ilmapiirissä saa laulaa omaksi ilokseen, sekä antaa eväitä kotimusisointiin. Kuorossa ei ole stemmoja, ja sovituksetkin ovat yksinkertaisia. Säestävä haitari elävöittää ja antaa potkua yhteislauluun. Laulut Olga opettaa kuorolaisille korvakuulolta, mikä mahdollistaa myös nuotinlukutaidottomien mukanaolon (Olga Konkovan haastattelu). Iso kuoro esiintyy silloin tällöin inkeriläisten juhlissa, ja heidän esiintymisiinsä olennaisena osana kuuluvat perinteiset puvut ja koreografiat (Eero Pellisen haastattelu). Olga kertoi esiintymisten olevan kansanläheisiä eli rima ei ole kovin korkealla, ja tarkoitus on tuoda kansan keskuuteen vanhoja traditioita sekä iloista yhteismusisointia (Olga Konkovan haastattelu). 3.3 Korpi-yhtye Korpi on pienempi ryhmä jonka jäsenet Olga on valinnut isosta kuorosta. Olgan mukaan kuorolaisella täytyy olla ääntä ja korvaa, ja hänen pitää olla juuriltaan ehdottomasti inkeriläinen, vatjalainen, äyrämöinen tai karjalainen. Korpi-yhtye on huomattavasti ammattimaisempi kuin iso kuoro, äänenkäyttöön ja sovituksiin stemmoineen on kiinnitetty paljon huomiota. (Olga Konkovan haastattelu). Korpi-yhtyeen ohjelmisto koostuu 1800-luvun inkeriläisistä jo unohtuneista kappaleista, siksi ohjelmiston kokoaminen on vaikeaa. Suuren osan repertuaarista Olga on oppinut mummoltaan, joka on oppinut laulut omalta mummoltaan. Kaikkia sanoja hän ei muista, joten hän on turvautunut Suomen kansan vanhoihin runoihin sekä Armas Launiksen muistiinpanoihin. Korpi-yhtyeen toiminnalla on tavoitteita, toisin kuin isolla kuorolla. (Olga Konkovan haastattelu). Korpilla on tavoitteena popularisoida ehdottomasti, levittää ja koko ajan uusia repertuaari, mutta sillä isolla kuorolla ei oikeastaan tavoitteita, se vaan musisoi ja musisointi itseään varten myöskin kotioloissa. (Inga Grigorjevan tulkkaus Olgan Konkovan haastattelusta ) 5

6 Olga on siirtänyt mummonsa äänenkäyttöoppeja yhtyeelle, ja sen laulutapa onkin kehittynyt hyvin autenttisen ja villin kuuloiseksi. Kaikki eivät kuitenkaan pysty omaksumaan vaativaa äänenkäyttötapaa, ja moni on pilannut äänensä hakiessaan tekniikkaa väärin. (Olga Konkovan haastattelu). Kun kuulimme Korpi-yhtyettä, meihin teki vaikutuksen äänen volyymi ja voima. Laulajia oli paikalla noin kymmenen, mutta kuulosti siltä, kuin heitä olisi ollut ainakin tuplaten. Äänenväri oli myös omalaatuinen. Musiikki oli niin voimakasta, että se tuntui suorastaan vyöryvän ylitsemme. Sovitukset ovat perinteisiä ja laulut opetellaan korvakuulolta. Useissa lauluissa on esilaulaja ja kuoro liittyy mukaan sovituissa paikoissa. Lauluissa on kaksi tai kolme stemmaa, jotka ovat tarkkaan ennalta opeteltuja. Improvisaatio on laulajille vaikeaa, koska suomenkielikin vaatii tarkkaavaisuutta. Stemmat ovat kuitenkin uskollisia vanhoille arkistonauhoille. Joissain kappaleissa on myös haitarisäestys mukana. Nuoteista ne laulavat, koska onhan tallennukset. Siinä on yleensä kaksi viiva kolme ääntä ja kuorossakin lauletaan niinku tarkat stemmat, koska harvat osaavat improvisoida vaan yks ihminen, koska on vielä kielikin vaikeuksia, että rentoutua täysin. (Inga Grigorjevan tulkkaus Olgan Konkovan haastattelusta ) Yhtye esiintyy paljon Venäjällä sekä ulkomailla, ja se on myös levyttänyt sekä 1800-luvun että 1900-luvun inkeriläisiä lauluja. Se esiintyy esimerkiksi erilaisilla festivaaleilla sekä inkeriläisten juhlissa. Heidänkin konserttejaan koristavat perinteiset asut sekä koreografiat. (Eero Pellisen haastattelu). Yhteisönä kuoro on myös tärkeä jäsenilleen. Tiiviin ryhmähengen saattoi aistia kuoroharjoituksissa, joita olimme seuraamassa. Eero kertoikin ryhmän usein viettävän yhdessä jäseniensä syntymäpäiviä ja muita juhlia. (Eero Pellisen haastattelu). Tiivis yhteishenki kuuluu myös heidän lauluissaan, kuoro kuulostaa enemmän yhdeltä instrumentilta kuin erillisiltä laulajilta. 3.4 Tulevaisuus Olga Konkovan haaveissa on perustaa vielä yksi lauluyhtye. Kun kaksi nykyistä kokoonpanoa vain jatkavat perinnettä, tämä kolmas ryhmä kehittäisi perinnettä omaan suuntaansa. Tämä ryhmä on tosiaan vielä haave. Ensin pitäisi saada elpymään vanha perinne, ennen kuin voi kehittää uutta, pohtii Olga. No on ajatuksissa niin tota valita Korpista viisi henkilöä jotka voisivat sitten kehitellä ja vähän niin kuin sovittaa eteenpäin, mutta ei oo vielä perustettu tätä ryhmää, koska tämä päätavoite ei oo vielä saavutettu, se elpyminen, elvyttäminen siis. (Inga Grigorjevan tulkkaus Olga Konkovan haastattelusta ) 6

7 Jo olemassa olevat kokoonpanot jatkavat edelleen keikkailuaan. Esitimme Korpi-yhtyeelle toiveen, että he tulisivat Joensuuhun esiintymään. Korpi on tehnyt myös omakustannelevyn, joka meille lahjoitettiin. 4 Loppusanat Tutkimuksen tekeminen oli hauskaa. Korpi-yhtyeen harjoitus oli suuri elämys meille molemmille. Meidät otettiin vastaan todella lämpimästi. Ennen kaikkea vaikutuksen teki Korven laulu. Laulajat tuntuivat olevan vilpittömästi mukana, ja kaiken lisäksi kuulostivat hyvältä. Isoa kuoroa kuulimme vain noin puolen tunnin ajan, kun taas Korpea kuulimme kokonaisen tunnin. Iso kuoro ei ollut musiikkielämys, vaan tuntui olevan enemmän laulajien harrastus- ja ajanviettoryhmä. Ison kuoron harjoituksessa laulettiin läpi rekilauluja, eikä niitä sen kummemmin harjoitettu. Mielestämme molemmat kuorot ovat ehdottomasti tärkeitä. On hienoa, että on sekä tavoitteellista että täysin harrastelijamaista musisointia. Tässä tutkimuksessa ei valitettavasti ollut mahdollisuutta kuorojen ohjelmiston tarkempaan analysoimiseen. Kappaleita olisi kuitenkin mielenkiintoista tulevaisuudessa nuotintaa. Löysimme ainakin yhden kappaleen, jota haluamme itse soittaa. Aineistollemme on siis oikeasti tulossa käyttöä. Lähteet ASPLUND, ANNELI (toim.) 1992: Kansalauluja Inkerinmaalta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 557. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Pieksämäki. Inkerin liitto -esite. Painettu vuonna Painosmäärä 1000 kappaletta. Muistiinpanot Eero Pellisen haastattelusta Mini-disc-tallenne Olga Konkovan haastattelusta Tulkannut Inga Grigorjeva. Havainnointi Korpi-yhtyeen harjoituksissa ja ison kuoron harjoituksissa