Yhdistys vaalii alueen puku- ja juhlaperinnettä. Vuosittain järjestetään useita juhlia ja tilaisuuksia.

Transkriptio

1 Tuulistullaa, Helsinki Inkeriläinen tanssi- ja lauluyhtye Tuulistullaa on perustettu Yhtye harjoittelee Helsingin Inkerikeskuksessa. Ryhmään kuuluu 12 jäsentä, jotka ovat taustaltaan Karjalan ja Inkerin ulkosuomalaisia. Ryhmä on esiintynyt eri juhlissa suomessa, Virossa, Inkerissä ja Ruotsissa. Ryhmän johtaja on näyttelijä Viola Pekkanen. Kansantanssiryhmä Donauschwaben Mosbach, Saksa Ryhmä on perustettu vuonna Samana vuonna järjestettiin ensimmäinen Tonavan svaabilainen Kirsikkajuhla Mosbachissa. Kymmenen vuotta myöhemmin perustettiin nuorten tanssiryhmä, mikä täytti viime vuonna 50 vuotta. Alkuajoista asti ryhmässä on toiminut myös lasten tanssiryhmä. Vuonna 1985 tehtiin ensimmäinen matka Euroopan ulkopuolelle USAan ja Kanadaan. Vuonna 1988 tehtiin toinen suuri esiintymismatka Australiaan. Siitä lähtien ryhmä on esiintynyt 25 eri maassa. Vuonna 1985 valmistui oma talo talkootyönä. Talossamme on vierailut 70 ryhmää eri puolilta maailmaa. Kerran kuukaudessa yhdistyksemme vanhat jäsenet ja ystävät kokoontuvat talolla seniori-iltapäivään. Yhdistys vaalii alueen puku- ja juhlaperinnettä. Vuosittain järjestetään useita juhlia ja tilaisuuksia. Kantele Marjatat, Tukholma, Ruotsi Tukholman Kalevalaisten "Kantele Marjatat" soittavat ja laulavat Suomalaista kansanmusiikkia ihmisten sydämiin. Kantele Marjatat ovat soittaneet jo vuodesta Soittajat ovat : Marjatta Batshon Eila Agn Outi Tuomaala Anneli Wallin Sylvi Malmioksa Ryhmä on esiintynyt erilaisissa juhlissa, Suomen suurlähetystössä, Suomi instituutissa, eri Suomiseuroissa sekä käynyt viihdyttämässä myöskin vanhuksia vanhainkodeissa sekä Teuvan elojuhlissa (Suomessa). Kasareikka, Tukholma, Ruotsi Kasareikka ontukholman Suomalaisen Seuran kansantanssiryhmä. Seura on perustettu vuonna 1894 ja nykyinen kansantanssiryhmä toiminut vuodesta Ryhmän ohjelmisto koostuu perinteisistä tansseista mutta myös uudempaa koreografiaa on mukana. Tavoitteena on vaalia suomalaista kansantanssi perinnettä Ruotsissa ja kehittää ruotsinsuomalaista kulttuuria. Ryhmä matkustaa paljon ja luo kontaktekteja muihin ulkosuomalaisiin. Ryhmä osallistuu ulkosuomalaisten juhliin, esimerkiksi Kanadan suomalaisten Suurjuhlilla se on vieraillut useamman kerran. Matkoja on tehty myös useampaan Euroopan maahan, muita kohteita on ollut Kiina ja Mongolia sekä Australia, jossa ryhmä on käynyt kaksi kertaa vuosina 1985 ja Ryhmä täyttää vuonna 2012 täydet 50 vuotta ja juhlamatkan se on päättänyt tehdä vielä kerran Australiaan.

2 Talomerkit Perinneyhtye, Pietari, Venäjä Ennen vanhaan Inkerinmaalla käytössä oli talomerkkejä, niillä merkittiin esim. puutavaraa tai karjaa. Joka suvulla oli oma talomerkkinsä, niiden siirtyessään esineestä toiseen säilyivät myös kansankulttuurin perinteitä. Vuonna 2009 Inkerin Liiton Pietarin osaston nuorten aloitteesta kansanmusiikin harrastajat ovat perustaneet Talomerkit nimisen perinneyhtyeen, jonka johtajana toimii ammattifolkloristi Irina Demidova. Jokaista voi sanoa solistiksi tässä ryhmässä, jokainen esiintyjä antaa oman sävynsä yhtyeen sointuun. Talomerkit laulavat pääosin inkerinsuomalaisia, inkeroisia ja vatjalaisia kansanlauluja. Usein yleisön erikoishuomiota kiinnittävät röntyskät, inkerinsuomalaisten ainutlaatuinen kansanmusiikkilaji, niissä esiintyjät laulavat ja tanssivat kerrallaan. Vasta syntynyt yhtye on voittanut kaksi alueellista kansanmusiikkikilpailua, se on ehtinyt esiintyä useissa mm. kansainvälisissä perinnekulttuurifestivaaleissa. Inkerinsuomalaisten ja muiden Inkerinmaan vähälukuisten suomalais-ugrilaisten kansojen kansankulttuurin tutuksi tekemistä Talomerkit pitävät päätehtävänään. Petroskoin Inkeri-kuoro, Venäjä Kuoro on perustettu huhtikuussa 1990 Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton yhteyteen. Kuoronjohtajina ovat Igor Arhipov ja Jelena Sirotkina. Igor Arhipov on tehnyt työtä kuoron kanssa sen perustamisesta asti ja sovittanut kuorolle suurimman osan lauluista. Jelena Sirotkina on johtanut kuoroa kolmena viime vuotena, ja ennen sitä hän lauloi kuorossa. Sekakuorossa laulaa nykyään 35 henkeä.kuoron ohjelmistoon kuuluu pääasiassa suomalaisia ja inkeriläisiä kansanlauluja, mutta myös hengellisiä lauluja, maailman tunnettujen säveltäjien ja nykyajan kappaleita. Vuonna 1994 kuoro sai kansankuoron nimen. Inkeri-kuoro on mukana kaikissa Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton tilaisuuksissa ja Petroskoin juhlissa. Vuosien mittaan kuoro on konsertoinut Karjalan tasavallassa: Kontupohjan ja Aunuksen luterilaisissa seurakunnissa ja tasavallan laulujuhlissa Kalevalan, Tshalnan ja Viitanan kylissä ja Kontupohjan kaupungissa. Ensimmäiset matkat tasavallan ulkopuolelle kuoro teki isien synnyinseudulle Inkerinmaalle ja eri vuosina lauloi juhannusjuhlissa Skuoritsassa, Tuutarissa, Toksovassa ja Keltossa. Ensimmäinen ulkomaanmatka oli 1992, jolloin kuoro lauloi Juuret Suomessa -festivaalissa Helsingissä. Vuonna 1997 kuorolaiset lauloivat Helsingissä Suomen itsenäisyyden 80- vuotisjuhlassa. Lauluyhteisö vieraili Ruotsin inkeriläisten kesäjuhlassa Göteborgissa 1996 ja Suomen inkeriläisten kesäjuhlissa Turussa (1998), Lahdessa (2000 ja 2009), Raumalla (2001), Tampereella (2002), Helsingissä (2004 ja 2007) ja Hyvinkäällä (2006). Laajan hengellisiä ja kansanlauluja käsittävän ohjelman kuoro esitti Kuopion (2003) ja Keravan (2004) kirkoissa ja Salossa (2008).Viron Inkerinsuomalaisten Liiton kutsumana kuoro lauloi kesäjuhlissa Elvassa (2003), Rakveressa (2005), Tartossa (2008) ja Pärnussa (2010). Sekakuoro Sävel ja naistanssiryhmä Kielo, Viro Viljandimaan Inkeriläis-suomalainen kulttuuriseura Sekakuoro Sävelen perusti 1989 säveltäjä ja musiikkimies Albert Pettinen. Nyt kuoro on toiminut jo neljännesvuosisadan. Albert Pettisen jälkeen kuoroa on johtanut mm. Lya Kersalu, Silvi Paagel ja Pille Prost vuodesta 2002 Valli Pang.

3 Kuoron ohjelmisto koostuu pääasiassa suomenkielisistä kuoroteoksista, kansanlauluista ja hengellisistä lauluista. Sävel on nykyään Viron inkeriläiskuoroista suurin, ja se on saanut esiintyä inkerinsuomalaisten omien laulujuhlien lisäksi myös Viron yleisillä laulujuhlilla. Kuoro käy joka vuosi laulamassa myös Suomessa, Ruotsissa sekä Venäjän puolella Inkerissä tai Karjalassa. Sävel osallistuu myös maakunnallisille laulupäiville. Hengellistä ohjelmistoa on esitetty Viljandin lisäksi Helsingin Kallion kirkossa sekä Tukholman Johanneksen kirkossa. Sävelen jäsenet ovat sosiaalisesti aktiivista väkeä: yhdessä vietetään syntymäpäiviä sekä äitienpäivää ja pikkujoulua. Naistanssiryhmä Kielo on perustettu niin ikään Ryhmää ohjaa tanssinopettaja ja suomen kielen opettaja Elviira Grosberg. Ryhmä on esiintynyt Viron inkerinsuomalaisten kesäjuhlilla Viron lisäksi Suomessa, Karjalassa ja Inkerissä. Ohjelmistossa on suomalaisia, inkeriläisiä ja virolaisia kansantansseja. Tedremari ja Pihlaja, Rakveren inkerinsuomalaisten seura, Viro Rakveren inkerinsuomalaisten naistanhuryhmä Tedremari ( Teerenmarja ) on perustettu Ryhmässä tanssii nykyään 14 rouvaa, joiden ikäjakauma on vuotta. Tedremarin ohjelmistossa on sekä inkeriläisiä, suomalaisia että virolaisia kansantansseja. Viime aikoina ovat mukaan tulleet myös senioritanssit. Tedremari esiintyy etupäässä Rakveren seuran omissa tapahtumissa, mutta myös Rakveren kaupungin eri kulttuuritilaisuuksissa. Tänä kesänä Tedremarilla on poikkeuksellinen kunnia esiintyä ensimmäisillä Viron naisten tanhujuhlilla Jõgevassa yhdessä 3000 Viron parhaan naistanhuajan kanssa. Tedremaria ohjaa Tiiu Alavere. Rakveren inkerinsuomalaisten lauluyhtye Pihlaja on perustettu jo Nykyään siihen kuuluu kymmenen laulajaa, kaikki jo varsin iäkkäitä. Pihlajaa kuullaan lähinnä seuran omissa tapahtumissa Kullero, Pärnun inkerinsuomalaisten seura, Viro Folkloreryhmä Kullero on aloittanut toimintansa syksyllä Aluksi siinä tanssi neljä paria, ja ensimmäinen esiintyminen oli heimopäivien yhteydessä Pärnussa. Saman vuoden elokuussa se esiintyi Juuret Suomessa -tapahtumassa Helsingissä. Vuoden 1993 kuluessa tanhuryhmään liittyi myös lapsipareja, ja siitä tuli todellinen perheyhtye. Kullero on esiintynyt vuosien mittaan paljon Pärnussa ja kotikaupungin ulkopuolella. Erityistä huomiota ansaitsevat Baltica-festivaali Tallinnassa 1995, 2001 ja 2007, esiintymiset Västeråsissa 1997, Karjala-päivillä Vaasassa 1999 ja Eskilstunassa Kullero on ainoa sekaperinneryhmä ja Viron inkeriläisen kulttuurin vaalija, joka on esiintynyt vuodesta 1992 lähtien kaikilla Viron inkerinsuomalaisten laulu- ja tanhujuhlilla. Kesällä 2007 kansainvälisellä Baltica-festivaalilla Kullero pääsi korkeimpaan kategoriaan, minkä ansiosta se sai esiintyä Pärnun konserttitalossa ja Tallinnassa festivaalin päälavalla. Kulleroa on vetänyt jo puolitoista vuosikymmentä Pärnussa ja koko Virossa tunnustettu tanssipedagogi Helje Peet (kuvassa ensimmäisessä rivissä musta huivi harteillaan) ja muusikkona hanuristi Aivo Sildoja (takarivissä keskimmäinen). Tällä hetkellä ryhmässä tanssii kahdeksan paria, mm. seuran puheenjohtaja Hillar Talvik. Kataja ja Kanerva, Inkerinsuomalaisten Tallinnan seura, Viro

4 Inkerinsuomalaisilla oli Tallinnassa liikkeen alkuaikoina suoranainen massaliike. Suurella yhdistyksellä oli myös sekakuoro, jossa lauloi parhaimmillaan 50 miestä ja naista. Kun paluumuutto alkoi todenteolla 90-luvun alussa, jäi jäljelle lopulta 17 hengen sekakuoro. Kaiku vaihtoi nimensä Kanervaksi kuusi vuotta sitten. Yhtyeessä laulaa kymmenkunta naista. Vetäjiä kuorolla on ollut 20 vuoden aikana useita. Kanervalla on Tallinnan seurassa läheinen sisar perinneyhtye Kataja, joka on aloittanut toimintansa jo Tanhuryhmän vetäjän Elena Kalbusin mukaan ryhmällä on hallussaan korvaamaton määrä inkeriläistä perinnettä, joka on saatava talteen. Elena Kalbus on johtanut Katajaa vuodesta Häntä ennen ryhmän johdossa oli Eini Loginova, jonka panos Katajan hyväksi on ollut korvaamaton. Kanerva ja Kataja esiintyvät yleensä yhdessä esiintymisiä on eri puolilla Viroa laidasta laitaan ja kiireimpinä aikoina useita kuukaudessa. Esiintymässä on käyty Tallinnan raatihuoneen itsenäisyyspäivän juhlissa, Viron aamutelevisiossa sekä tietenkin inkeriläisten omissa tapahtumissa, viime kesänä Keltossa Pietarin kupeessa sekä Pärnussa. Itä-Virumaan inkerinsuomalaisten seura (Jõhvi), Viro Itä-Virumaan tanhuryhmä Metsäkukat on perustettu syksyllä 1990, vuosi ennen legendaarista Juuret Suomessa -ulkosuomalaisjuhlaa.metsäkukat tanssii suomalaisia, virolaisia, ruotsalaisia ja jopa juutalaisia kansantansseja sekä seuratansseja, joita Inkerinmaalla eläneet esivanhemmat kylissä ja kaupungeissa tanssivat. Tanssinopettaja Vallas Lehten johdolla ryhmän onnistui päästä ainoana inkeriläisryhmänä Viron 15. yleisille tanhujuhlille vuonna Ryhmä on esiintynyt myös Ruotsissa inkerinsuomalaisten kesäjuhlilla, Suomessa mm. Valkeakosken folfestivaalilla ja Kotkan Meripäivillä, Karjalassa ja Inkerinmaalla juhannusjuhlilla sekä Puolassa Sjabrowskaja Beseda -folfestivaalilla. Ansioituneen tanssinopettaja Eike Rõõmuksen jälkeen ryhmää on johtanut vuodesta 2008 Helgi Kopliorg. Ryhmässä on tanssijoita 16 ja 60 ikävuoden väliltä ja kaikkia yhdistää rakkaus omaan kulttuuriin ja tanssiin. Aluksi tanssijat olivat kaikki naisia, mutta nyt riveihin on saatu myös miehiä. Lisäksi kesätapahtumissa mukaan tulevat Itä-Virumaan inkerinsuomalaisten seuran lastenryhmän nuoret. Metsäkukat käy esittelemässä inkeriläistä tanssiperinnettä säännöllisesti paikallisissa kulttuuritapahtumissa, maakunnallisilla laulu- ja tanhujuhlilla sekä vähemmistöjen Loomepadakulttuurifestivaalilla. Metsäkukat sai Idä-Virumaan maakunnan kulttuuripalkinnon vuonna 2002 suomalaisen kulttuurin edistämisen hyväksi tehdystä työstä. Tarton inkerinsuomalaisten seura, Viro Sekakuoro Kiuru on yksi vanhimpia inkerinsuomalaisten kuoroja Virossa. Sen perusti legendaarinen musiikkimies Albert Pettinen syksyllä 1988 samaan aikaan kun inkeriläiset perustivat Tartossa koko Neuvostoliiton ensimmäisen vapaan kansalaiyhdistyksen. Ensimmäisenä harjoituspaikkana oli Tarton maatalouskonetehtaan kerhotila, ja ensimmäinen esiintyminen oli jo kuukausi perustamisen jälkeen inkeriläisten ensimmäisissä pikkujouluissa Tartossa. Kuorossa lauloi peräti 60 laulajaa.

5 Olojen vapautuessa neuvostoaikana tukahdutetut tunteet ja kansallinen henki pääsi valloilleen. Lyyli Ronkosen sanoihin Albert Pettisen säveltämä Ikuinen kulkuri kosketti inkeriläisten syvimpiä tunteita, niin että yleisön lisäksi konsertissa itki usein myös kuoro itse. Kuluneiden 23 vuoden aikana Kiuru on laulanut kaikissa seuran tärkeimmissä juhlissa: ystävänpäivän äitienpäivän, Inkerin päivän (5.10.) ja pikkujoulujen merkeissä. Kiuru on esiintynyt myös kaikissa 21:ssä Viron inkerinsuomalaisten laulu- ja tanhujuhlassa luvun alkupuolella Kiuru kävi joka vuosi myös Inkerinmaalla juhannusjuhlilla. Suomeen päästiin esiintymän toukokuussa Kahden viikon aikana laulettiin Valkealassa, elokuussa Karttulassa, Vesannolla, Tervosssa, Tuusniemellä, Riistavedellä, Hankasalmella, Ylitorniossa ja Keminmaalla. Myöhemmin Kiuru on esiintynyt inkeriläisten kesäjuhlilla Suomessa, mm. Helsingissä, Turussa ja Hyvinkäällä. Albert Pettisen 1992 ilmestynyttä sekakuorolaulujen kokoelmaa käytetään kuoron ohjelmistossa edelleen, ja suurimman osan kuoron ohjelmistosta muodostavat Pettisen sovitukset. Erityisen mielellään Kiuru laulaa suomalaista kansanmusiikkia, mutta myös hengellisiä lauluja. Ohjelmassa on toki myös virolaista musiikkia. Albert Pettinen muutti Suomeen 1992, ja samoihin aikoihin lähtivät myös monet kuorolaiset paluumuuttajiksi. Kuoro supistui 30 laulajaan, ja nykyäänkin kuorossa käy laulunystävää. Albert Pettisen jälkeen kuoronjohtajat ovat vaihtuneet tiuhaan. Vuodesta 2008 kuoroa on johtanut Kaja Arulepp.