Teologian osaston Opinto-opas

Transkriptio

1 Teologian osaston Opinto-opas Teologian osasto Läntisen teologian koulutusohjelma Ortodoksisen teologian koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto 2010

2 Yhteystiedot Itä-Suomen yliopisto Joensuun kampus Yliopistokatu 2 PL 111, Joensuu (vaihde) Kuopion kampus Yliopistonranta 1 PL 1627, Kuopio (vaihde) Savonlinnan kampus Kuninkaankartanonkatu 5 PL 86, Savonlinna (vaihde) Tiedekunta Internet Oppaan toimittaja(t) Painopaikka Filosofinen tiedekunta Emma Metso Joensuun yliopistopaino

3 Sisältö Osastonjohtajan tervehdys 5 Oppaassa käytetty sanasto 6 1. Lukuvuosi ja ilmoittautuminen Itä-Suomen yliopiston lukuvuosi Ilmoittautuminen ja WebOodi 8 2. Filosofisen tiedekunnan esittely Teologian osasto Yhteystiedot Opintoneuvonta Opintopalvelut Tiedekunnan ja osaston neuvonta ja ohjaus HOPS ja sen laatiminen Opinto-oikeudet Suoritettavat tutkinnot Tutkinnot koulutusohjelmittain ja suuntautumisvaihtoehdoittain Tutkintojen pääaineet Tutkintojen suorittamisajat, opiskeluajan rajoittaminen ja opinto-oikeus tutkinnon suorittamisen jälkeen Suuntautumisvaihtoehdon tai koulutusohjelman vaihto Sivuaineopetus Teologian osaston tarjoama sivuaineopetus JOO-opinnot Opintoja koskevia ohjeita Opetusjärjestelyt Opetukseen ilmoittautuminen Tenttikäytännöt ja yleisiin kuulusteluihin ilmoittautuminen Teologian osaston yleiset kuulustelut lv Toimiminen tenttitilanteissa Tulosten julkistaminen Erityisjärjestelyt tenteissä ja muissa opetustilanteissa Opintosuoritusten ja -kokonaisuuksien rekisteröinti ja arvostelu Opintosuoritusten ja -kokonaisuuksien rekisteröinti Opintosuoritusten, -kokonaisuuksien ja tutkielmien arvostelu Opintojen hyväksilukeminen teologian osastossa Soveltavat opinnot Opiskelu ulkomailla Tutkielmat Kandidaatin tutkielmaa koskevat määräykset Pro gradu -tutkielmaa koskevat määräykset 33

4 6.7.3 Kypsyysnäytteitä koskevat määräykset Tutkinnon hakeminen ja publiikki Opiskelijapalaute 35 7.Tutkintovaatimukset: Opintokokonaisuudet ja opintojaksot Läntisen teologian tutkintovaatimukset suuntautumisvaihtoehdoittain Yleinen teologia sivuaineena Ortodoksisen teologian tutkintovaatimukset suuntautumisvaihtoehdoittain Ortodoksinen teologia sivuaineena Ohjeet ja määräykset 53 Liitteet 59 Salit 59 Tutkintosääntö 60 Tutkintoasetus 69 Kartat 78

5 Osastonjohtajan tervehdys Hyvä teologian opiskelija! Kun ensimmäiset suomalaiset opiskelijat lähtivät maailman yliopistoihin 1300-luvulla, Suomi liittyi Eurooppaan, osaksi sen ajan latinapohjaista kulttuuria. Juuri yliopistojen ja niiden myötä syntyneen koululaitoksen myötä meistä tuli laajassa mielessä antiikin kreikkalais-roomalaisen perinteen perillisiä, kristittyjä ja humanisteja. Kaikki arvoja, joihin yhä uudestaan viitataan, kun yhdentyvä Eurooppa hakee tänä päivänä juuriaan. Kristinusko on keskeinen osa eurooppalaista kulttuuria ja uskonto laajemmin yleismaailmallinen ilmiö, jolla on merkittävä kulttuurinen ja poliittinen rooli globaalissa maailmassa. Myös suomalainen yhteiskunta tarvitsee teologiaa. Ennen muuta siksi, että teologinen tutkimus ja koulutus tuottavat laaja-alaista uskonnon asiantuntijuutta, jota tarvitaan erilaisissa työtehtävissä, kirkoissa, koululaitoksessa ja tutkimustyössä. Teologinen sivistys auttaa ymmärtämään kristinuskoa ja uskontoa ei vain eurooppalaisena tai yleismaailmallisena ilmiönä vaan myös osana suomalaista hengenelämää, kulttuuria ja elämäntapaa. Sitä tarvitaan myös yhä enenevässä määrin yhteiskunnallisten, taloudellisten ja kulttuuristen muutosten edellyttämässä arvokeskustelussa, johon teologit ovat osallistuneet aktiivisesti viime vuosina. Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan teologian osasto (aiemmin Joensuun yliopiston teologinen tiedekunta ) on nuori ja dynaaminen yksikkö, joka on vajaassa kymmenessä vuodessa kasvanut maamme toiseksi suurimmaksi teologien koulutuspaikaksi. Opettajakuntaan on valikoitunut teologian eri alojen parhaita tutkijoita ja opettajia. Joensuun teologian erityisenä rikkautena on idän ja lännen teologisen perinteen kohtaaminen ja vuorovaikutus. Teologian osastossamme on kaksi koulutusohjelmaa, läntisen teologian ja ortodoksisen teologian koulutusohjelma, jotka kouluttavat työntekijöitä ennen muuta luterilaisen ja ortodoksisen kirkon sekä koululaitoksen palvelukseen. Joensuussa valmistuu myös ortodoksisia kirkkomuusikkoja. Täällä teologisen koulutuksen saaneet toimivat myös uskonnollisten yhteisöjen palveluksessa ja erilaisissa kansainvälisissä ja kulttuurienvälisissä tehtävissä. Opiskelijana saat innostavan ja nykyaikaisen ympäristön, jossa on hyvä oppia ja tutkia teologiaa kaikissa sen muodoissa. Osastomme elinvoimaisuus perustuu kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettuun korkeatasoiseen tutkimukseen ja opetukseen. Tämä ei ole jäänyt huomaamatta myöskään rehtoriltamme Perttu Vartiaiselta: Teologiyhteisö on tuonut oman lisänsä joensuulaisen tiedeyhteisön elämään. Se on näkynyt esimerkiksi vilkkaana symposiumtoimintana ja kansainvälisinä yhteyksinä. Samalla se on rikastuttanut ns. yliopiston kolmatta tehtävää. Joensuu on tärkeä paikka suomalaisen ja myös laajemmin yli maamme rajojen ulottuvan teologisen keskustelun kentällä, mistä voimme olla koko yliopistossa ylpeitä. Te teologian opiskelijat olette tärkeä osa tätä yhteisöä ja sen uusiutumista. Uudet, ajantasaiset ja huolella laaditut opintovaatimukset takaavat, että opinnot etenevät selkeästi ja jouhevasti. Osastona panostamme paljon opintojen sujumiseen ja opetuksen laatuun. Opiskelijana voit myös itse aktiivisesti vaikuttaa opetuksen suunnitteluun yhteisten palautepäivien ja ainejärjestöjen Fides Ostiensiksen ja Pistiksen kautta. Toivotan Sinut lämpimästi tervetulleeksi Itä-Suomen yliopistoon Joensuun kampukselle ja teologian osaston opiskelijoiden iloiseen ja dynaamiseen joukkoon! Matti Kotiranta Teologian osaston johtaja Opinto-opas

6 Oppaassa käytetty sanasto Tutkintorakenne: Tiedekunnissa vahvistetaan kunkin tutkinnon tarkempi rakenne huomioiden tutkintoasetuksen määräykset. Opetussuunnitelma: Opetussuunnitelmat ovat opiskelijoille ja opettajille tarkoitettuja ohjeistoja siitä, mitä ja miten opiskellaan. Ne kuvaavat yksityiskohtaisesti opetuksen ja opiskelun tavoitteita, opetettavia ja opiskeltavia asioita, toteutus- ja suoritustapoja sekä opintosuoritusten arviointia. Tiedekunta vahvistaa oppiaineittensa opetussuunnitelmat, jotka julkaistaan opinto-oppaina sähköisessä muodossa WebOodissa. Opetusohjelma: Vuosittain tiedekunnassa vahvistettava kokonaisuus, josta ilmenee kyseisenä lukuvuotena kussakin koulutusohjelmassa/oppiaineessa järjestettävät opinnot. Ohjelmat julkaistaan WebOodissa. Oppiaine: Opinnot järjestyvät kolmeen eri vaiheeseen: perus-, aine- ja syventäviin opintoihin. Teologian alalla perusopinnoissa opiskellaan kaikkia teologisia oppiaineita. Aineopinnoissa perehdytään laajemmin yhteen teologiseen oppiaineeseen, josta muodostuu teologian kandidaatin tutkinnon pääaine. Syventävät opinnot suoritetaan yhdestä teologisesta oppiaineesta, josta muodostuu teologian maisterin tutkinnon pääaine. Opintokokonaisuus: Koostuu useammasta opintojaksosta, jotka käsittelevät samaa aihepiiriä ja muodostavat tietyn kokonaisuuden, kuten esimerkiksi jonkin tieteenalan perusopinnot. Opintojakso: Opintojen suorittamisen perusyksikkö, joka tarkoittaa yhtä asiakokonaisuutta käsittelevää kurssia. Opintojakso voidaan jakaa edelleen opintojakson osasuorituksiin, jotka yhdessä muodostavat opintojakson. Opintopiste: Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste (op). Tutkintojen, opintokokonaisuuksien ja opintojaksojen laajuudet määritellään opintopisteinä. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden aikana opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60:tä opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työpanosta. Työmäärään sisältyy luentojen, harjoitusten ja muun opetuksen lisäksi myös opiskelijan itsenäinen työskentely. Teologian osastossa käytetään yhden opintopisteen työmäärän suhteen seuraavia suuntaa antavia suosituksia: 1 op = noin 16 tuntia luentoja (sekä kertaukset, tehtävät) tai s. suomenkielistä kirjallisuutta tai s. vieraskielistä kirjallisuutta 6 Teologian osasto

7 1. Lukuvuosi ja ilmoittautuminen 1.1 Itä-Suomen yliopiston lukuvuosi Lukuvuosi alkaa 1. päivänä elokuuta ja päättyy 31. päivänä heinäkuuta. Filosofisessa tiedekunnassa opetus jakaantuu neljään periodiin, jotka ovat Syyslukukausi, 1. periodi Syyslukukausi, 2. periodi Kevätlukukausi, 3. periodi Kevätlukukausi, 4. periodi Kurssit voivat ajoittua usean periodin ajalle. Joululoma on ja pääsiäisloma Uusien opiskelijoiden orientaatio järjestetään Yliopiston avajaiset järjestetään Joensuun kampuksella klo 14.15, Savonlinnan kampuksella klo ja Kuopion kampuksella klo Avajaisten aikana ei anneta opetusta tai tuutorointia kyseisellä. paikkakunnalla. Avajaiset ovat kaikille avoimia tilaisuuksia. Yliopiston liikuntapäivät pidetään ja klo alkaen. Opetusta ei järjestetä klo 12 jälkeen. Teologian osaston omat opetuksettomat ajankohdat Osaston suunnittelupäivä (henkilökunnalle) Läntisen teologian koulutusohjelma: Ainejärjestö Fideksen vuosijuhlapäivä Ortodoksisen teologian koulutusohjelma, aamupäivä Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä Kunniallisen ja eläväksi tekevän Ristin ylentäminen Jumalanäidin Neitsyt Marian suojelusjuhla Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliin tuominen Herran temppeliin tuominen Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestys Ortodoksisen teologian koulutusohjelma Ainejärjestö Pistiksen vuosijuhlapäivä Opinto-opas

8 1.2 Ilmoittautuminen ja WebOodi Jokaisen opiskelijaksi hyväksytyn tulee ilmoittautua joko läsnä- tai poissaolevaksi. Aktiivinen opiskelu on kuitenkin mahdollista vain läsnäoleviksi ilmoittautuneille. Myös ulkomailla opiskelevien on ilmoittauduttava läsnäoleviksi ja maksettava ylioppilaskunnan jäsenmaksu. Ilmoittautuminen tehdään WebOodissa. Jos ilmoittautuminen jää tekemättä, opiskelijan on haettava uudelleen kirjoille yliopistoon. Ilmoittautumisvelvollisuus koskee kaikkia opiskelijoita. Lisätietoja löytyy opintopalveluiden sivuilta 8 Teologian osasto

9 2. Filosofisen tiedekunnan esittely Filosofinen tiedekunta on yksi Itä-Suomen yliopiston neljästä tiedekunnasta. Yliopiston muita tiedekuntia ovat luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Filosofinen tiedekunta muodostuu neljästä osastosta, jotka ovat humanistinen osasto, kasvatustieteiden ja psykologian osasto, soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto sekä teologian osasto. Filosofiseen tiedekuntaan kuuluvat myös Joensuun ja Savonlinnan harjoittelukoulut. Tiedekunta toimii kahdella kampuksella, Joensuussa ja Savonlinnassa. Tiedekunnan johdossa toimivat Itä-Suomen yliopiston hallintojohtosäännössä määritellyllä tavalla valitut tiedekuntaneuvosto ja dekaani. Filosofisen tiedekunnan dekaani on professori Markku Filppula ja varadekaani professori Hannu Savolainen. Tiedekuntaneuvostossa ovat edustettuina professorit, muu henkilöstö sekä opiskelijat. Hallinto- ja tukipalveluita varten tiedekunnassa on hallintopalvelukeskus, jonka esimiehenä toimii dekaanin alainen johtava hallintopäällikkö. 2.1 Teologian osasto Teologian osaston tehtävänä on tuottaa huipputasoista teologista tutkimustietoa. Osasto kouluttaa teologian erityisosaajia kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen, koululaitoksen, yhteiskunnan eri toimijoiden sekä tiedeyhteisön palvelukseen. Teologian osastolla on lisäksi kansallinen erityistehtävä vastata ortodoksisen teologian koulutuksesta ja tutkimuksesta. Teologikoulutus alkoi Joensuun yliopistossa vuonna 1988, kun Kuopion ortodoksinen pappisseminaari lakkautettiin ja humanistisen tiedekunnan yhteyteen perustettiin ortodoksisen teologian laitos. Yleisen teologian professuuri perustettiin 1994 ja läntisen teologian koulutusohjelma Ortodoksisen teologian laitos laajeni ortodoksisen teologian ja läntisen teologian laitokseksi Agora-rakennuksen teologisiipi otettiin käyttöön syksyllä Vuonna 2002 teologinen tiedekunta itsenäistyi omaksi yksikökseen, joka muodostuu läntisestä ja ortodoksisesta teologiasta. Joensuu on siitä lähtien tarjonnut täysipainoisen vaihtoehdon maamme muille teologisille tiedekunnille. Teologisesta tiedekunnasta muodostui 2010 teologian osasto Itä-Suomen yliopiston filosofiseen tiedekuntaan. Osaston henkilöstöön kuuluu 9 professoria, 8 lehtoria, 1 yliopistonlehtori, 1 päätoiminen tuntiopettaja, 3 tutkijaa, 1 suunnittelija sekä 4 hallintopalvelukeskukseen kuuluvaa henkilöä. Osastossa toimivat läntisen teologian ja ortodoksisen teologian koulutusohjelmat. Perustutkintoopiskelijoita on noin 500 ja jatkotutkinto-opiskelijoita runsaat 60. Osastosta valmistuu vuosittain 70 teologian kandidaatin, 50 teologian maisterin ja 3 teologian tohtorin tutkintoa. Osaston laajin yhteinen tutkimusala on idän ja lännen teologisen vuorovaikutuksen selvittäminen. Muita vahvoja tutkimusaloja ovat pastoraaliteologinen ja -psykologinen tutkimus, patristinen ja retorinen eksegeesi, alueellinen ja lähialueiden kirkkohistoria, reformaation teologian tutkimuksen paradigmat, patristiikka, idän kirkkojen (historian) tutkimus, bysanttilais-venäläinen kirkkomusiikki sekä oman uskonnon oppiminen ja opettaminen. Opinto-opas

10 2.2 Yhteystiedot Teologian osasto sijaitsee Agora-rakennuksessa. Hallintopalvelukeskus sijaitsee osittain myös Educa-rakennuksessa. Käyntiosoite: Agora, Yliopistokatu 4, JOENSUU Postiosoite: Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus/ Teologian osasto, PL 111, JOENSUU Fax: (013) Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)uef.fi Puhelin: (013) /vaihde Osastonjohtaja: professori Matti Kotiranta, puh (huone 311) Varaosastonjohtaja: professori Hannu Mustakallio, puh (huone 207) Filosofisen tiedekunnan yhteisen hallintopalvelukeskuksen tehtävänä on huolehtia tiedekuntaneuvoston, dekaanin ja osastonjohtajan päätös- ja toimivaltaan kuuluvien asioiden valmistelusta, päätösten täytäntöönpanosta ja tiedottamisesta sekä yleisesti avustaa tiedekunnan hallintoasioiden hoidossa. Hallintopalvelukeskuksen toiminnasta vastaa johtava hallintopäällikkö. Hallintopalvelukeskuksen yhteystiedot: Johtava hallintopäällikkö Kari Korhonen, puh (huone 209, Educa) Hallintopäällikkö (opintoasiat) Mari Ikonen, puh (huone 224a, Educa) Amanuenssi (läntinen teologia) Emma Metso (läntinen teologia), puh (huone 104, Agora, vastaanotto ma ja ke klo 13-15) Amanuenssi (ortodoksinen teologia) Eeva Raunistola-Juutinen (ortodoksinen teologia), puh (huone 105, Agora, vastaanotto ma ja ke klo 13-15) Amanuenssi (jatkokoulutusasiat) Kaisu Kortelainen puh (huone 225b, Educa) Osastosihteeri Tuula Nissinen, puh (huone 103, Agora) Toimistosihteeri Kalevi Koslonen, puh (huone 106, Agora) 10 Teologian osasto

11 LÄNTISEN TEOLOGIAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman vastuuhenkilö professori Hannu Mustakallio Huone (Agora) Vastaanotto Puhelin Eksegetiikka professori Lauri Thurén, TT 218 ke klo Klassiset kielet ja eksegetiikka lehtori Anssi Voitila, TT, dos. 222 ke klo Kirkkohistoria professori Hannu Mustakallio, TT lehtori Ilkka Huhta, TT, dos. Systemaattinen teologia professori (ma.) Antti Raunio, TT, dos. lehtori Esko Ryökäs, TT, YTL, dos. Käytännöllinen teologia professori Paavo Kettunen, TT lehtori Jouko Kiiski, TT, dos. Uskonnonpedagogiikka professori Antti Räsänen, TT, KM, dos. yliopistonlehtori Vesa Hirvonen, TT A, Educa ke klo ke klo ke klo ke klo ke klo ke klo ke klo ke klo Soveltavat opinnot yliopistonlehtori Heikki Salomaa, TT 223a ke klo ORTODOKSISEN TEOLOGIAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman vastuuhenkilö professori Matti Kotiranta Huone (Agora) Vastaanotto Puhelin Eksegetiikka professori Lauri Thurèn, TT 218 ke klo Klassiset kielet ja eksegetiikka lehtori Anssi Voitila, TT, dos. 222 ke klo Kirkkohistoria professori Matti Kotiranta, TT lehtori Teuvo Laitila, FT, dos. Systemaattinen teologia ja patristiikka professori Serafim Seppälä, FT lehtori Pekka Metso, TL Käytännöllinen teologia professori Petri Piiroinen, DTh lehtori Jarmo Hakkarainen, ThM Kirkkomusiikki professori Hilkka Seppälä, FT tuntiopettaja Petri Nykänen, TM ke klo ke klo ke klo ke klo ke klo ke klo ke klo 9-10 ke klo Opinto-opas

12 Ortodoksinen seminaari: Ortodoksisen koulutusohjelman liturgisten harjoitusten ohjaus Osoite Torikatu 41, JOENSUU Puhelin Kanslia-aika ke klo Verkkosivut Palvelukset arkisin ma-pe (aamupalvelus klo , ke liturgia samaan aikaan) ja ehtoopalvelus ma-to klo Pyhän Johannes Teologin kirkossa (Torikatu 41). Ortodoksisen seminaarin opettajat Anneli Pietarinen, TM, puh. (013) anneli.pietarinen(at)ort.fi Rauno Pietarinen, MDiv, puh. (013) rauno.pietarinen(at)ort.fi 12 Teologian osasto

13 3. Opintoneuvonta Opinnoista annetaan yleistä tietoa tässä oppaassa ja Itä-Suomen yliopiston opiskelijan oppaassa. Opiskeltavia aineita koskevat tiedot löytyvät WebOodin oppaista. Kieli- ja viestintäopintoja koskevia tietoja saa kielikeskuksen toimistosta ja verkkosivuilta. 3.1 Opintopalvelut Itä-Suomen yliopiston opintopalvelujen toimisto palvelee opiskelijoita Joensuun, Kuopion ja Savonlinnan kampuksilla seuraavissa asioissa: yleinen opintoneuvonta, yliopistoon ilmoittautuminen, opinto-oikeudet, opiskelijatodistukset, opintosuoritusotteet, opinto-oppaat, opiskelijarekisterin ylläpito, ohjeet ja tiedotus opiskelijoille. Opintopalvelujen muita palveluja ovat hakijapalvelut, opintotuki, ura- ja ohjauspalvelut sekä kansainväliset opiskelijapalvelut. Opintopalvelut on avoinna maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo 10-15, keskiviikkoisin klo (Savonlinnan opintopalvelujen palveluaika on ma-pe 10-14). Puhelimitse ja sähköpostitse opintopalvelut palvelee virka-aikana klo Joensuun kampus Käyntiosoite: Yliopistokatu 2, Aurora-rakennus, sisäänkäynti A, 1.krs. Postiosoite: Itä-Suomen yliopisto, Opintopalvelut, Joensuun kampus, PL 111, Joensuu Puh. (013) , (013) , (013) Faksi Sähköposti: opiskelu(at)uef.fi 3.2 Tiedekunnan ja osaston neuvonta ja ohjaus Yliopisto-opiskelija on lähtökohtaisesti itsenäisesti vastuussa opiskelustaan ja hänen tulee huolehtia siitä, että opetussuunnitelman edellyttämät opinnot tulevat suoritetuiksi. Oppiainekohtaisten ongelmien ratkaisemisessa opiskelijat voivat kysyä neuvoa oppiaineiden opetushenkilökunnalta, amanuensseilta ja toimistohenkilökunnalta. Opetushenkilökunta on tavattavissa opetuksen yhteydessä sekä vastaanottoaikoina. Opettajat pitävät viikoittaisia vastaanottoaikoja opetusperiodien aikana. Amanuenssit antavat ohjausta yleisissä opintoasioissa ja opintojen suunnittelussa. Amanuenssit ovat tavattavissa vastaanottoaikoina. Teologian osaston osastosihteeri neuvoo yleisissä hallinnollisissa ja opinto-oikeuksiin liittyvissä kysymyksissä. Opintoasioista vastaava hallintopäällikkö neuvoo hallinnollisissa kysymyksissä. Tärkeät ja ajankohtaiset tiedot ilmoitetaan filosofisen tiedekunnan ja teologian osaston ilmoitustauluilla ja verkkosivuilla Yksittäisiä oppiaineita koskevat ajankohtaiset tiedot ilmoitetaan intrassa sekä sähköpostilistojen ja WebOodin kautta. Opinto-opas

14 3.3 HOPS ja sen laatiminen Opiskelu yliopistossa on vapaata ja itsenäistä. Siksi opiskelijalla itsellään on ensisijainen vastuu opintojensa edistymisestä. HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma auttaa hallitsemaan opiskelua ja sen etenemistä. HOPSin avulla opiskelija suunnittelee alusta asti opintojensa edistymistä niin yksittäisen lukuvuoden tasolla kuin tavoitteenaan olevia kandidaatin ja maisterin tutkintoja silmällä pitäen. HOPS pitää sisällään suunnitelman koko tutkinnon suorittamisesta. Teologian osaston uudet opiskelijat käyttävät HOPSin laadinnassa OodiHOPSia eli WebOodin HOPS-pohjaa ( Eri suuntautumisvaihtoehtojen tutkintorakenteet on syötetty WebOodiin HOPSin laatimista varten. HOPSin laatiminen on ensimmäisen vuoden opiskelijoille pakollinen osa opintoja. HOPS toimitetaan oman koulutusohjelman amanuenssille hyväksyttäväksi. HOPSin avulla opiskelija määrittelee tavoitteensa, suoritettavat opinnot ja suoritustavat sekä opintojen ajallisen keston. Opintosuunnitelmaa on hyvä päivittää aina kun suunnitelmat muuttuvat esimerkiksi ainevalintojen vaihtumisen tai ulkomailla opiskelun takia. Henkilökohtainen opintosuunnitelma pohjautuu voimassa olevaan opetussuunnitelmaan sekä siihen tutkintorakenteeseen, joka on vahvistettu opiskelijan aloittaessa opintonsa. 14 Teologian osasto

15 4. Opinto-oikeudet 4.1 Suoritettavat tutkinnot Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta yliopistojen tutkinnot ovat kaksiportaisia: opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon ja jatkavat vasta sen jälkeen ylempään korkeakoulututkintoon. Alempaa korkea koulu tutkintoa kutsutaan kandidaatin tutkinnoksi ja ylempää korkeakoulututkintoa maisterin tutkinnoksi. Pääsääntöisesti opiskelijat saavat kuitenkin opinto-oikeuden samanaikaisesti sekä kandidaatin että maisterin tutkintoihin. Alempi korkeakoulututkinto eli kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan vähintään 180 opintopistettä. Sen tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta. Ylempi korkea koulu tutkinto eli maisterin tutkinto on vähintään 120 opintopisteen laajuinen, mikä vastaa kahden vuoden opiskelua alemman korkeakoulututkinnon jälkeen. Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteenlaskettu tavoiteaika on teologian alalla viisi lukuvuotta.. Kandidaatin tutkintoon liitettyjä opintoja ei voi käyttää maisterin tutkintoon. Syventäviä opintoja ei voi liittää kandidaatin tutkintoon. Estettä tutkinnon minimilaajuuden ylittämiseen ei ole; kandidaatin tutkinto suositellaan kuitenkin suoritettavaksi minimilaajuudessaan. Opiskelijan on pääsääntöisesti suoritettava ensin alempi korkeakoulututkinto ennen siirtymistään suorittamaan ylempää korkeakoulututkintoa. Pääsäännöstä voidaan joustaa, jos se on opintojen sujuvan etenemisen kannalta perusteltua. Tällöinkin opiskelijalla on oltava suoritettuna alempi korkeakoulututkinto ennen ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvan opinnäytetyön aloittamista. Teologian alan alempi korkeakoulututkinto on nimeltään teologian kandidaatin tutkinto (TK) ja ylempi korkeakoulututkinto teolo gian mais terin tutkinto (TM). Teologian alalla jatkotutkintoja ovat teologian lisensiaatin (TL) tutkinto ja teologian tohtorin (TT) tai filosofian tohtorin (FT) tutkinto. Jatkotutkintojen opetussuunnitelma on laadittu erilliseksi oppaaksi, jota on saatavilla hallintopalvelukeskuksesta tai osoitteesta fi/filtdk/jatko-opiskelu. 4.2 Tutkinnot koulutusohjelmittain ja suuntautumisvaihtoehdoittain Teologian osastossa koulutus järjestetään koulutusohjelmittain. Kussakin suuntautumisvaihtoehdossa on omat tutkintorakenteensa. Tutkinnot koostuvat yleis- ja nykykielten opinnoista, klassisista kielistä sekä teologisista perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. Eri suuntautumisvaihtoehdoissa opiskellaan myös soveltavia opintoja, opettajan pedagogisia opintoja sekä säveltaiteellisia opintoja. Opinto-opas

16 Läntisen teologian koulutusohjelma jakaantuu kolmeen eri suuntautumis vaihtoehtoon: A. Kirkon ja uskonnollisten yhteisöjen suuntautumisvaihtoehto antaa kelpoisuuden teologin tehtävissä toimimiseen, kuten luterilaisen kirkon papin ja lehtorin virkaan. B. Opetusalan suuntautumisvaihtoehdossa suoritettavat opettajan pedagogiset opinnot antavat pedagogisen kelpoisuuden toimia opettajana kaikilla perusopetuksen luokka-asteilla, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja aikuiskoulutuksessa. Pedagogisten opintojen lisäksi opettajalla tulee olla ylempi korkeakoulututkinto ja riittävä määrä opintoja opetettavassa aineessa. Teologian osastossa aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto antaa pätevyyden toimia kahden aineen evankelisluterilaisen uskonnon ja toisen tutkintoon vapaasti valittavan aineen opettajana. C. Kulttuurin ja yhteiskunnan suuntautumisvaihtoehto antaa opiskelijalle mahdollisuuden opiskella teologisten aineiden lisäksi laajasti myös muita yliopistollisia aineita. Vapaasti valittavien opintojen ja ei-teologisen sivuaineen valinnalla opiskelija voi painottaa tutkintoaan itseään kiinnostavaan suuntaan. Ortodoksisen teologian koulutusohjelma jakaantuu neljään eri suun tautumis vaihtoehtoon: A. Teologin suuntautumisvaihtoehto antaa kelpoisuuden toimia teologin tai ortodoksisen kirkon papin tehtävissä sekä muissa ortodoksisen teologian asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Opintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija pääasiallisesti ortodoksisen kirkon teologiaan, historiaan ja nykytilanteeseen. B. Opetusalan suuntautumisvaihtoehdossa suoritettavat opettajan pedagogiset opinnot antavat pedagogisen kelpoisuuden toimia opettajana kaikilla perusopetuksen luokka-asteilla, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja aikuiskoulutuksessa. Pedagogisten opintojen lisäksi opettajalla tulee olla ylempi korkeakoulututkinto ja riittävä määrä opintoja opetettavassa aineessa. Teologian osastossa aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto antaa pätevyyden toimia kahden aineen ortodoksisen uskonnon ja toisen tutkintoon vapaasti valittavan aineen opettajana. C. Kulttuurin ja yhteiskunnan suuntautumisvaihtoehto perehdyttää ortodoksisen kirkon oppiin, elämään ja historiaan ja antaa valmiudet toimia ortodoksisen teologian asiantuntijatehtävissä esimerkiksi tiedotusvälineissä tai kulttuurielämässä. Opintoihin voi sisällyttää opiskelijan kiinnostuksen mukaan muita kuin teologisia aineita. Opinnot eivät anna kelpoisuutta papin, kanttorin eikä opetusalan tehtäviin. D. Kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehto antaa kelpoisuuden ortodoksisen kirkon kanttorin tehtäviin sekä valmistaa muihin ortodoksisen kirkkomusiikin asiantuntemusta vaativiin tehtäviin. 4.3 Tutkintojen pääaineet Teologian kandidaatin tutkinnon pääaine valitaan toisen opiskeluvuoden keväällä proseminaari-ilmoittautumisen yhteydessä. Teologian maisterin tutkinnon pääaine valitaan kolmantena opiskeluvuotena proseminaarin suorittamisen jälkeen. Maisterin tutkinnon pääaine voi olla eri kuin kandidaatin tutkinnossa. Kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdossa pääaineena on aina kirkkomusiikki. 16 Teologian osasto

17 Mahdollisia pääaineita ovat: Eksegetiikka Opintojen tavoitteena on oppia ymmärtämään Uutta ja Vanhaa testamenttia. Perehtymällä Raamatun ajan maailmaan ja ajatteluun on tekstien sanomaa helpompi lähestyä. Varhaiskristillistä aineistoa tutkittaessa tarkastellaan tekstien syntytilannetta myös juutalaisesta ja hellenistisestä näkökulmasta. Yhdessä alkukielten opiskelun kanssa eksegetiikan perusopinnot luovat perustaa myös Raamatun tekstien soveltamiseen nykyaikaan. Niiden pohjalta voi seurata ajankohtaista eksegeettistä keskustelua ja ottaa siihen osaa. Tutkimusmenetelminä eksegetiikassa käytetään erityisesti historiantutkimuksen, kielitieteen ja kirjallisuuden metodeja. Painoalueina ovat patristinen eksegeesi ja varhaiskristillinen retoriikka. Kirkkohistoria Opintojen tavoitteena on hahmottaa historian käännekohtia kirkkojen sekä kristillisen ajattelun ja elämän näkökulmasta. Opiskelija tiedostaa teologisessa ajattelussa, kulttuurissa ja politiikassa vaikuttaneiden eri arvolähtökohtien vaikutukset kirkon itsetiedostukseen ja sen organisaation kehitykseen. Yleisessä kirkkohistoriassa keskitytään kristinuskon vaikutuksiin kaikkialla maailmassa. Suomen ja Skandinavian kirkkohistoriassa näkökulma on suppeampi. Ortodoksisessa teologiassa kirkkohistorian tutkimuskohteena ovat ortodoksiset kirkot, aatteet, ilmiöt ja henkilöt. Systemaattinen teologia (ja patristiikka, ortodoksinen teologia) Tarkastelee erityisesti kristillisen uskon sisältöä sekä sitä reflektoivaa teologista ajattelua ja sen kehittymistä. Se jakaantuu eri oppialoihin: dogmatiikkaan, ekumeniikkaan, teologiseen etiikkaan ja uskonnonfilosofiaan sekä patristiikkaan. Käytännöllinen teologia Tarkastelee kristillisen uskon ilmenemistä yksilön, uskonnollisten yhteisöjen ja yhteiskunnan elämässä sekä niiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Käytännöllinen teologia jakaantuu useaan eri oppialaan, muun muassa liturgiikkaan, homiletiikkaan, sielunhoitoon, diakoniaan, kirkko-oikeuteen ja -sosiologiaan sekä uskonnonpedagogiikkaan. Ortodoksisessa teologiassa käytännöllisen teologian tutkimus painottuu ortodoksisen kirkon käytäntöjen, sielunhoidon, liturgiikan, pastoraaliteologian ja opetuksen alalle. Uskonnonpedagogiikka (läntinen teologia) On käytännöllisen teologian alueeseen kuuluva itsenäinen oppiaine. Uskonnonpedagogiikassa tutkitaan yksilön uskonnollista oppimista ja yhteisöjen, mm. median ja vertaisryhmien vaikutusta siihen sekä kodin, koulun ja kirkkojen uskontokasvatusta. Uskontotiede Uskontotiede käyttää eri tutkimusteoreettisia ja -metodologisia välineitä tarkastellessaan uskontoja, kulttuurialueita ja uskontojen välistä vuorovaikutusta. Kirkkomusiikki (ortodoksinen teologia) Kirkkomusiikki perehdyttää itäisen perinteen ortodoksiseen kirkkomusiikkiin historiallisesta, melodisesta ja teoreettisteologisesta näkökulmasta sekä kirkkomuusikon kannalta tarpeellisiin teologian alueisiin ja samalla antaa musiikilliset valmiudet ortodoksisen kanttorin tehtäviin. Opinto-opas

18 4.4 Tutkintojen suorittamisajat, opiskeluajan rajoittaminen ja opinto-oikeus tutkinnon suorittamisen jälkeen Tavoiteajat Opintoaikojen rajaaminen koskee niitä alempaan (kandidaatti) ja ylempään (maisteri) korkeakoulututkintoon johtavia opiskeluoikeuksia, jotka on myönnetty alkamaan tai sen jälkeen. Opiskeluoikeutta koskevat pääperiaatteet ovat yliopistolaissa 558/2009. Lainsäädäntöä täydentävät Itä-Suomen yliopiston menettelyohjeet. Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen yhteenlaskettu tavoiteaika on teologian alalla viisi lukuvuotta. Alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen tavoiteaika on teologian alalla kolme lukuvuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen tavoiteaika on teologian alalla kaksi lukuvuotta. Opiskeluoikeuden kesto Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot kaksi vuotta niiden yhteenlaskettua tavoiteaikaa pitemmässä ajassa (5+2 vuotta). Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto vuoden tavoiteaikaa pitemmässä ajassa (3 + 1 vuotta). Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla on oikeus suorittaa tutkinto kaksi vuotta tavoiteaikaa pitemmässä ajassa (2 + 2 vuotta). Alkamisajankohta Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suorittamisen siitä ajankohdasta, jolloin hän vastaanottaa opiskelupaikan yliopistossa. Tutkinnon suorittamiseen laskettava aika Poissaolot, joita ei lasketa tutkinnon suorittamisaikaan Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai asevelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa muuta enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Poissaolot, jotka lasketaan tutkinnon suorittamisaikaan Työvoimahallinnon tarpeita palveleva, vähintään vuodeksi tehtävä opintojen (työvoimapoliittinen) keskeyttäminen rinnastetaan yliopistolain 36 :ssä tarkoitettuun poissaolevaksi ilmoittautumiseen. Vaihto-opiskelun ajaksi opiskelija ilmoittautuu läsnäolevaksi, koska hän suorittaa opiskelijavaihtonsa aikana Itä-Suomen yliopiston tutkintoon kuuluvia opintoja. Jos opiskelija laiminlyö ilmoittautumisen kokonaan, hänen tutkinnonsuorittamisaikansa kuluu tänäkin aikana. Jos opiskelijan läsnäolotieto opiskelijarekisterissä vaihtuu kesken lukukauden, lukukauden läsnäolotieto määräytyy kyseisen lukukauden viimeisen päivän statuksen mukaan. 18 Teologian osasto

19 Poissaoloperusteiden ilmoittaminen ja päätöksenteko Opiskelija voi ilmoittautua enintään neljäksi lukukaudeksi poissaolevaksi ilman erityistä syytä eikä tämä poissaolo kuluta tutkinnon suorittamisaikaa. Tämän lisäksi on poissaoloa (äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa, asevelvollisuuden suorittaminen tai vapaaehtoinen asepalvelus), joka pidentää opintoaikaa riippumatta siitä, onko opiskelija ilmoittautunut läsnä tai poissa olevaksi. Tämä ns. lakiin perustuva poissaolo on määritelty yliopistolaissa (2009/ ). Lakiin perustuvan syyn vuoksi pidennystä annetaan poissaolon pituuden mukaan, riippumatta siitä, kuinka monen lukukauden kanssa päällekkäin poissaoloaika osuu. Pidennystä annetaan yksi lukukausi jokaista viiden (5) kuukauden poissaoloa kohti. Jos poissaolo kestää alle 5 kuukautta, annetaan pidennystä yksi lukukausi. Jos poissaolo kestää 5 10 kuukautta, pidennystä annetaan kaksi lukukautta; jos poissaolo kestää kuukautta, pidennystä annetaan kolme lukukautta jne. Opiskelijan tulee ilmoittaa lakiin perustuvan poissaolon syy ja lähettää tarvittavat todistukset viimeistään silloin, kun opintoaika on kulumassa umpeen ja opiskelijan kokonaisopiskeluaikaa tarkastellaan. Ilmoitus toimitetaan liitteineen oman kampuksen opintopalveluihin, jossa tehdään ratkaisu jäljellä olevasta opiskeluajasta. Uuden opiskelijan tulee opetusjärjestelyjen vuoksi ilmoittaa yliopistolle poissaolostaan ensimmäisenä lukuvuotena. Lakiin perustuvan poissaolon syy täytyy ilmoittaa ja liittää siitä todistus opiskelupaikan vastaanottamisilmoitukseen. Mikäli opintoaika loppuu eikä opiskelijalla ole lakiin perustuvaa poissaolon syytä, lisäaikaa on haettava filosofisen tiedekunnan dekaanilta. Opiskeluajan kesto näkyy opiskelijalle WebOodissa kohdissa Omat perustiedot sekä OodiHOPS. Tutkinnon suorittamisajoista ja lisäajan hakemiseen liittyvistä menettelytavoista löytyy lisätietoja osoitteesta Opinto-oikeus tutkinnon suorittamisen jälkeen Valmistuttuaan tutkinto-opiskelija voi suorittaa opintoja sen lukukauden loppuun asti, jonka aikana hän on valmistunut (tutkintosääntö, 15 ). Kandidaatin ja maisterin tutkintoa suorittamaan otetun opiskelijan opinto-oikeus päättyy sen lukukauden lopussa, jona hän on suorittanut maisterin tutkinnon. Tutkinnon jälkeisiä opintoja voidaan suorittaa täydennyskoulutuksena ja avoimen yliopiston opintoina. 4.5 Suuntautumisvaihtoehdon tai koulutusohjelman vaihto Itä-Suomen yliopiston varsinaisella opiskelijalla on oikeus suorittaa vain ne tutkinnot, joita suorittamaan hänet on opiskelijavalinnassa valittu. Tutkinto voidaan myöntää vain pääaineesta (teologian osastossa läntisen tai ortodoksisen teologian koulutusohjelman tietystä suuntautumisvaihtoehdosta). Läntisen teologian tai ortodoksisen teologian koulutusohjelmien sisällä suuntautumisvaihtoehdon vaihdokset käsitel lään kerran vuodessa erillisvalintojen yhteydessä. Tarkat perusteet ovat nähtävillä erillisvalintaoppaassa. Opinto-opas

20 Koulutusohjelman vaihtaminen läntisen teologian ja ortodoksisen teologian välillä on mahdollista TK-tutkinnon aikana vain niin, että opiskelija hakee uudestaan toivomaansa koulutusohjelmaan pää- tai erillisvalinnassa. TK-tutkinnon suorittamisen jälkeen koulutusohjelman vaihtoa on mahdollista hakea siirto-opiskelijoiden kiintiössä. Opinto-oikeuden muutoshakemukset teologian kandidaatista suoraan teologian maisterin tutkintoon (aikaisemman korkeakoulututkinnon perusteella) käsitel lään kerran vuodessa erillisvalintojen yhteydessä. Tarkat perusteet ovat nähtävillä erillisvalintaoppaassa. 20 Teologian osasto

21 5. Sivuaineopetus 5.1 Teologian osaston tarjoama sivuaineopetus Suuri osa Itä-Suomen yliopistossa opetettavista aineista on vapaasti valittavissa sivuaineeksi, mutta jotkin oppiaineet ovat joutuneet rajoittamaan opiskelijoiden määrää. Tarkempia tietoja saa valintaoppaista ja asianomaisesta tiedekunnasta. Teologian osastossa voivat muiden Itä-Suomen yliopiston yksiköiden tutkinto-opiskelijat suorittaa yleisen teologian (läntinen teologia) tai ortodoksisen teologian sivuaineopintoja. Läntisen teologian koulutusohjelmaan vuosittain otettavien sivuaineopiskelijoiden määrä on rajoitettu, mutta erillistä valintakoetta ei ole. Sivuaineopiskelijat suorittavat yleisen teologian perus- ja aineopinnot (yhteensä 60 op). Hakemukset käsitellään vuosittain erillisvalinnan yhteydessä, lisätietoja erillisvalintaoppaasta. Ortodoksisen teologian koulutusohjelmaan otettavien sivuaineopiskelijoiden määrää ei ole rajoitettu. Sivuaineen opiskelun aloittamisesta tehdään ilmoitus filosofisen tiedekunnan hallintopalvelukeskukseen. Ortodoksisen teologian sivuaineopiskelijat suorittavat ortodoksisen teologian perus- ja aineopinnot (yhteensä 60 op). 5.2 JOO-opinnot JOO-sopimuksen perusteella opiskelija, jolla on tutkinnon suorittamisoikeus jossakin suomalaisessa yliopistossa, voi hakea määräaikaista oikeutta suorittaa tutkintoonsa sisällytettäviä opintoja toisessa suomalaisessa yliopistossa. Hakuaika Itä-Suomen yliopiston puoltokäsittelyä varten päättyy vuosittain ja Opiskelijan tulee itse ottaa selvää kohdeyliopiston hakuajoista, jotka voivat vaihdella. Joustavan opinto-oikeuden hakeminen tapahtuu valtakunnallisen JOOPAS-verkkopalvelun kautta ( Periaatteena on, ettei JOO opinto-oikeutta myönnetä, jos haettua ainetta opetetaan kotiyliopistossa. Hakemuksen puoltokäsittelyssä arvioidaan haettavien JOO-opintojen tarkoituksenmukaisuutta tutkinnon kokonaisuuteen opiskelijan työllistymisen näkökulmasta. Opiskelija voi hakea JOO-opintoja enintään noin yhden perusopintokokonaisuuden eli 25 opintopisteen verran. Valtakunnallinen JOO-sopimus joustavasta opinto-oikeudesta astui voimaan Lisätietoja JOO-opinnoista sekä JOO-opinto-oikeuden myöntämisen kriteereistä saa yliopiston verkkosivuilta ( JOOPAS-verkkopalvelusta sekä hallintopalvelukeskuksesta. Opinto-opas

22 6. Opintoja koskevia ohjeita 6.1 Opetusjärjestelyt Opetuksessa ja opinnoissa käytetään luentoja, omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen, kirjatenttejä, harjoituksia, esseitä, oppimis päiväkirjoja ja seminaarityöskentelyä sekä verkko-opetusta. Mahdolliset korvaavat suoritustavat hyväksyy opintojakson vastuuhenkilö opetussuunnitelman mukaisesti. Kukin opintojakso suoritetaan yhdellä kertaa, jollei opetussuunnitelmassa ole toisin todettu. Opintojaksojen suoritusjärjestyksestä ja tavoista on annettu ohjeita opintojaksokuvauksissa sekä WebOodin oppaissa. Aine- ja syventäviin opintoihin kuuluvaa seminaarityöskentelyä ei voi korvata millään vaihtoehtoisella tavalla. Opetussuunnitelman tiedot järjestettävästä opetuksesta ovat ohjeellisia eikä kaikkea opetusta voida tarjota joka lukuvuosi. Lukuvuosittain järjestettävä opetus kuvataan WebOodin oppaissa. Joillekin opintojaksoille osallistuminen edellyttää pakollisten aiempien opintojen suorittamista. Vaaditut aiemmat opinnot ilmoitetaan WebOodin oppaitten opintojaksokuvauksissa. Näistä tiedoista on syytä varmistua ennen kuulusteluun tai opetukseen ilmoittautumista. Kun opintokokonaisuuden kaikki kurssit on suoritettu, opintokokonaisuudesta haetaan kokonaisuusmerkintää eli opintokokonaisuuden sulkemista. Opintokokonaisuus on hyvä sulkea mahdollisimman pian viimeisen kokonaisuuteen kuuluvan kurssin suorittamisen jälkeen. Teologian osastossa perus- ja aineopintojen luento-opetus tapahtuu periodeittain seuraavan oppiaineiden vuorottelujärjestyksen mukaan. Jokaiselle opettajalle on varattu yksi periodi tutkimuspainotteista aikaa. OPPIAINE PERIODI 1 PERIODI 2 PERIODI 3 PERIODI 4 Eksegetiikka Peruskurssit 1 Peruskurssit 2 Aineopinnot Tutkimus Käytännöllinen Peruskurssit 2 Peruskurssit 1 Tutkimus Aineopinnot teologia Kirkkohistoria Aineopinnot Tutkimus Peruskurssit 1 Peruskurssit 2 Systemaattinen teologia (ja patristiikka) Tutkimus Aineopinnot Peruskurssit 2 Peruskurssit Opetukseen ilmoittautuminen Opiskelijat ilmoittautuvat WebOodissa opintojaksoille, joista järjestetään opetusta tai tentti. Ilmoittautumisajat ovat luettavissa WebOodista kunkin opintojakson aikataulujen yhteydestä, mistä myös löytyy tietoa mahdollisesta poikkeavasta menettelytavasta. 22 Teologian osasto

23 6.2 Tenttikäytännöt ja yleisiin kuulusteluihin ilmoittautuminen Opintojaksoja voi tenttiä vastuuopettajan järjestämissä luentokuulusteluissa tai osaston yleisissä kuulusteluissa. Kuulusteluun saavat osallistua vain läsnäolevaksi yliopiston opiskelijaluetteloon merkityt opiskelijat. Yleisiin kuulusteluihin ilmoittaudutaan WebOodissa viimeistään 10 päivää ennen tenttiä. Perjantaina järjestettävään kuulusteluun on ilmoittauduttava viimeistään tenttiä edeltävän viikon tiistaina klo Myöhästyneiden ja puutteellisin tiedoin tehtyjen ilmoittautumisten hyväksymisestä päättää kuulustelija (Tutkintosääntö 21 ). Ilmoittautumisen peruminen Opiskelija voi perua tenttiin ilmoittautumisen WebOodissa ennen ilmoittautumisajan päättymistä Teologian osaston yleiset kuulustelut lv Kuulustelutilaisuudet alkavat tasan klo ja niiden kesto on neljä tuntia valvojan ilmoittamasta ajankohdasta lukien. Yleiset kuulustelut jakaantuvat oppiaineittain kahteen aineryhmään: I aineryhmä: Eksegetiikka, kirkkohistoria, kirkkomusiikki, klassiset kielet, muut teologian osaston järjestämät yleis- ja kieliopinnot sekä teologiset erityiskurssit M100 (Metria) TK100 (Tulliportin koulu) C1 (Carelia) TK100 (Tulliportin koulu) TK100 (Tulliportin koulu) TK100 (Tulliportin koulu) TK100 (Tulliportin koulu) II aineryhmä: Käytännöllinen teologia, uskonnonpedagogiikka, systemaattinen teologia, systemaattinen teologia ja patristiikka sekä uskontotiede C1 (Carelia) C1 (Carelia) M100 (Metria) C1 (Carelia) C1 (Carelia) C1 (Carelia) C1 (Carelia) Lisäksi kaikkia aineita voi tenttiä seuraavina päivinä: TK100 (Tulliportin koulu) M100 (Metria) TK100 (Tulliportin koulu) M100 (Metria) Yleiset kuulustelut järjestetään perjantaisin klo 13:00-17:00. Opinto-opas

24 6.2.2 Toimiminen tenttitilanteissa Yleisiin kuulusteluihin osallistuvien opiskelijoiden tulee aina todistaa henkilöllisyytensä. Kuulustelutilaisuuksiin saa tuoda vain kuulustelussa tarvittavat välineet. Laukut, takit yms. on jätettävä joko salin ulkopuolelle tai sen seinustoille, ja mukaan omalle paikalle saa ottaa vain kirjoitusvälineet ja henkilöllisyystodistuksen. Kuulustelutilaisuudesta saa poistua aikaisintaan 30 minuuttia kuulustelun alkamisesta, minkä jälkeen kuulusteluun ei oteta enää myöhästyneitä. Kuulustelussa jaetut kysymykset on aina palautettava vastausten mukana kuulustelijalle Tulosten julkistaminen Kuulustelujen tulosten julkistamisesta on säädetty tutkintosäännössä. Kuulustelun tulos julkistetaan viimeistään kolmen viikon kuluessa kuulustelusta WebOodissa ja asianomaisen oppiaineen ilmoitustaululla. Tästä määräajasta voi dekaani erityisestä syystä myöntää poikkeuksen. Tulos on kuitenkin julkaistava viimeistään kuukauden kuluessa kuulustelupäivästä lukien. Määräaikoihin ei lueta aikoja, jolloin opetusta ei anneta. Samalla kun ilmoitustaululla ilmoitetaan hyväksyttyjen opiskelijanumerot ja arvostelu tai opiskelijan nimi ja arvostelu, ilmoitetaan hylättyjen lukumäärä sekä milloin ja missä opiskelijalla on tilaisuus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta häneen ja tutustua kirjalliseen opintosuoritukseensa. Opiskelija saa tiedon hylätystä suorituksestaan myös WebOodista. Pro gradu -tutkielman tai vastaavan opintosuorituksen tarkastajan on toimitettava lausuntonsa tiedekunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun hänet on tehtävään määrätty. Opiskelijalle on toimitettava tiedoksi tarkastajien lausunnot ennen pro gradu -tutkielman arvostelua. Opiskelijalle lähetetään arvostelusta kirjallinen päätös. Oikaisupyyntö ja muutoksenhaku Opintosuorituksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua tutkintosäännön 27 :ssa kuvatun mukaisesti. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Suoritusvilppi Opiskelijan, joka syyllistyy vilppiin kuulustelussa, voi valvoja välittömästi poistaa kuulustelutilaisuudesta. Opintosuoritus hylätään myös, kun vilppi havaitaan vasta tenttitilaisuuden jälkeen. Myös muu opintosuoritus voidaan hylätä, mikäli opiskelija on sitä suorittaessaan syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen (Tutkintosääntö, 31 ). Suoritusvilpiksi katsotaan myös plagiointi. Opiskelijaa, joka on yliopiston piirissä syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen, voidaan kurinpidollisesti rangaista varoituksella tai erottamalla määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi (Yliopistolaki 558/2009, 45 ). Opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvasta rikkomuksesta opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus (Yliopistolaki 558/2009, 45 ). 24 Teologian osasto

25 6.2.4 Erityisjärjestelyt tenteissä ja muissa opetustilanteissa Vammaisia opiskelijoita ja erilaisia oppijoita koskevien erityisjärjestelyjen tavoitteena on vähentää vammasta, pitkäaikaissairaudesta tai oppimisen vaikeudesta aiheutuvaa haittaa ja siten edistää yhdenvertaisuuden toteutumista vammaisten henkilöiden ja erilaisten oppijoiden koulutukseen pääsemiseksi ja siinä selviämiseksi (Yhdenvertaisuuslaki 21/2004, 5 ). Erityisjärjestelyjen sisältö ja toteutus määrittyy opiskelijan tarpeiden ja tilanteiden luonteen mukaan. Erityisjärjestelyt voivat koskea esimerkiksi tentti- tai muita opetustilanteita. Järjestelyt voivat liittyä esim. seuraaviin seikkoihin: koe- ja opetustilanteiden järjestelyt, apuvälineet, materiaalit, palvelut (esimerkiksi mahdollisuus käyttää tulkkia tai henkilökohtaista avustajaa). Hakijalla on velvollisuus ilmoittaa muutoksista olosuhteissa, jotka ovat perusteena erityisjärjestelyille. Erityisjärjestelyihin liittyvää neuvontaa saa amanuenssi Emma Metsolta, puh , emma.metso@uef.fi. Erityisjärjestelyjä koskeva kirjallinen hakemus, johon on liitetty lääkärintodistus tai muun asiantuntijan /asiantuntijoiden antama selvitys erityisjärjestelyjen tarpeesta, tulee toimittaa hallintopalvelukeskukseen. Tiedekunta tekee päätöksen myönnettävistä erityisjärjestelyistä sekä huolehtii järjestelyiden toteutuksesta. Opiskelijan on itse huolehdittava ja informoitava asianomaista yksikköä erityisjärjestelytarpeidensa ajankohdasta, esimerkiksi tenttiaikatauluista. 6.3 Opintosuoritusten ja kokonaisuuksien rekisteröinti ja arvostelu Opintosuoritusten ja -kokonaisuuksien rekisteröinti Opiskelijoiden opintosuoritukset tallennetaan opintosuoritusrekisteriin. Opintosuoritukset ovat opintojaksoja tai niiden osia taikka opintojaksoista koostuvia opintokokonaisuuksia. Ne on ilmoitettu opinto-oppaassa koodinumerolla. Kukin opettaja toimittaa kuulusteluistaan tai muista opintosuorituksista tiedon ilmoitustaululle ja hallintopalvelukeskukseen, jossa suoritukset tallennetaan rekisteriin. Opintojaksojen ilman koodia olevia osasuorituksia ei tallenneta, vaan kukin opettaja pitää niistä kirjaa. Opintosuoritusten tulokset säilytetään tiedekunnassa 10 vuoden ajan ja opintosuoritusrekisterissä pysyvästi. Opiskelijan on syytä aika ajoin tarkistaa, että suoritusrekisterissä hänen opintosuorituksensa ovat oikein tallennettuina. Mikäli opintosuoritusrekisterissä on virheellinen tieto tai jotain puuttuu, oikaisua tulee pyytää kirjallisesti opettajalta tai opintoasioita hoitavilta toimistosihteereiltä. Kun opintokokonaisuuden kaikki opintojaksot on suoritettu, opintokokonaisuudesta haetaan kokonaisuusmerkintää eli opintokokonaisuuden sulkemista. Opintokokonaisuus on suositeltavaa sulkea mahdollisimman pian viimeisen kokonaisuuteen kuuluvan opintojakson suorittamisen jälkeen. Ohjeet löytyvät tiedekunnan intrasta. Opinto-opas

26 Opintosuoritusten, -kokonaisuuksien ja tutkielmien arvostelu Opintosuoritusten arvostelu Opintosuoritukset arvostellaan asteikoilla hyväksytty/hylätty tai 0 5. Opintokokonaisuuksien arvostelu Opintokokonaisuuksien (perus- ja aineopinnot) suoritukset arvostellaan opintojaksojen opintopistemäärillä painotetun keskiarvon perusteella seuraavasti: keskiarvo / arvosana /5 välttävä /5 tyydyttävä /5 hyvä /5 kiitettävä /5 erinomainen Painotetun keskiarvon laskeminen Numeerisesti arvostellun opintojakson arvosana kerrotaan opintopistemäärällä. Kerrotut arvosanat lasketaan yhteen ja summa jaetaan näiden opintojaksojen kokonaisopintopistemäärällä. Hyväksytty-arvosanalla arvosteltuja opintojaksoja ei oteta huomioon loppuarvosanaa laskettaessa. Jos opintokokonaisuus on suoritettu ja merkitty opintorekisteriin ennen , arvosanat on muutettu asteikolle 0 5 (TT=2, HT=3 ja ET=5). Ennen opintorekisteriin merkityn opintokokonaisuuden arvosanaa ei lasketa uudelleen. Syventävien opintojen arvosteleminen Lasketaan numeerisesti arvosteltujen opintojaksojen (pois lukien tutkielma) painotettu keskiarvo Otetaan pro gradu tutkielman arvolause ja muutetaan se numeeriseksi seuraavalla tavalla: L 5,000 ECL 4,286 MCL 3,571 CL 2,857 NSL 2,143 LUB 1,429 A 0,714 Lasketaan näiden keskiarvo Arvostellaan syventävät opinnot seuraavalla tavalla: keskiarvo / arvosana Jos opiskelijan syventävien opintojen kokonaisuus on merkitty opintorekisteriin vanhan tutkintoasetuksen vaatimusten mukaisena ennen , maisterin tutkinnon pääaineen arvosana määräytyy syventävien opintojen painotetun keskiarvon perusteella (lukuun ottamatta pro gradu -tutkielmaa, joka arvostellaan erikseen). 26 Teologian osasto