IRTI. vaihtoehto Eu:llE. eu-sopimusten kahleista SIVUT 4 6. ESKO SEPPÄNEN: enemmän eurooppaa, Vähemmän demokratiaa SIVUT 14 15

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IRTI. vaihtoehto Eu:llE. eu-sopimusten kahleista SIVUT 4 6. ESKO SEPPÄNEN: enemmän eurooppaa, Vähemmän demokratiaa SIVUT 14 15"

Transkriptio

1 vaihtoehto Eu:llE nro 4/2013 vaihtoehto Eu:llE tiedotuskeskus ry välittää kriittistä tietoa Eu-politiikan vaikutuksista ja tarjoaa kansalaisille hyvän toimintafoorumin. IRTI eu-sopimusten kahleista SIVUT 4 6 ESKO SEPPÄNEN: enemmän eurooppaa, Vähemmän demokratiaa SIVUT > miten se tapahtui ja mitä me sanoimme > vapaa kauppasopimus tafta-ttip on kuolin isku demokratialle >

2 2 Vaihtoehto EU:lle nro 4/2013 ajankohtaista LIITY NYT! klo EU:n yhteinen puolustus mihin Suomi sitoutuu? MIKÄ VEU? Keskustelemassa: Markku Kangaspuro, Aleksanteri Instituutti, tutkimusjohtaja Jyrki Yrttiaho, Kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Juontaa Arjo Suonperä, VEU:n puheenjohtaja Paikka: Arkadia, Intenational Bookshop, Nervanderinkatu 11, Helsinki toimisto Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry Vaihtoehto EU:lle tiedotuskeskus ry välittää kriittistä tietoa EU-politiikan vaikutuksista ja tarjoaa kansalaisille hyvän toimintafoorumin. Koska EU-ratkaisut ovat puhtaasti poliittisia, viimeisen sanan on oltava meillä itsellämme. Haluamme päätösvallan säilyvän kansalaisilla. Tavoitteemme on liittovaltiokehityksen pysäyttäminen ja Suomi irti EU:sta. Haluatko mukaan aktiiviseen toimintaan? VEU on mukana Sosiaalifoorumissa ja järjestää EU-kriittisiä tilaisuuksia eri paikkakunnilla. Näihin kaikkiin tarvitaan tekijöitä. Ilmoittaudu toimistoon puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse, niin saat tietoa tapahtumista joissa voit olla mukana. Liity jäseneksi! VEU:n jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksun yhdistyksen pankkitilille. Jäsenmaksut ovat yhdistykselle tärkeä tulonlähde ja sen maksettuasi saat kotiin kannettuna Vaihtoehto-lehden. Ilmoita maksaessasi yhteystietosi, jotta posti tulee perille oikeaan osoitteeseen. Kerro nimi, osoitteesi sekä muut mahdolliset yhteystiedot sähköpostilla tai maksun yhteydessä viestikenttään. Työntekijä Mikko Korhonen hallitus Puheenjohtaja Arjo Suonperä Varapuheenjohtaja Jyrki Yrttiaho Matti Aalto Antti Holopainen Veijo Kare Mauri Nygård Hannele Salava Riitta Suokas Varajäsenet: Lauri Alhojärvi Dimitri Laine Stig Lång Pekka Lundgren Saku Mättö Pankkiyhteys: DanskeBank FI Jäsenmaksut: Henkilöjäsen: 17 / vuosi Työtön / opiskelija: 8,50 / vuosi Perhejäsenmaksu: 34 / vuosi Lisätietoja löydät internet-sivuilta osoitteessa w w w.v e u. f i VAIHTOEHTO EU:LLE -LEHTI ISSN Päätoimittaja Arjo Suonperä Julkaisija Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry Postiosoite Mäkelänkatu 15, Helsinki Puhelin: (09) Sähköposti Pankkiyhteys Danskebank FI Taitto Ninni Kairisalo Paino Botnia Print Painosmäärä Kannen valokuva: Shutterstock. Kuvankäsittely: Ninni Kairisalo veu:n uudet nettisivut nyt auki: w w w.veu.fi

3 Vaihtoehto EU:lle nro 4/ Esko Seppänen: Enemmän Eurooppaa, vähemmän demokratiaa sivut Mauri nygård: Ei vaihtoehtoa eduskuntapuolueiden joukossa sivu 7 pääkirjoitus EU poliittinen selkänoja leikkauksille ARJO SUONPERÄ VARATUOMARI, VEU:N PUHEENJOHTAJA Eurovaalien lähestyessä Suomen EU-jäsenyyden kannattajat ovat alkaneet taas toistella väitettään, ettei Suomen jäsenyydelle ole muka vaihtoehtoja. Näin tekee mm. pääministeri Katainen, kokoomuksen puheenjohtaja. Turhaan Katainen ja hänen myötäilijänsä kainostelevat sanoa äänestäjille perimmäisiä syitä kohtalonuskolleen. Syinä eivät ole Suomen tai sen veronmaksajien etu, ei maataloustuotteiden huoltovarmuuden takaaminen eikä myöskään hiipuvan vientiteollisuutemme tarpeet, vaan ennen kaikkea EU-jäsenyyden ideologinen julistus ja perusta. Se on kirjattu EU:n perussopimukseen, joka sitouttaa EU:n jäsenvaltiot noudattamaan markkinatalouden periaatteita ja vapaata kilpailua eli vastustamaan kilpailevaa talousjärjestelmää, sosialismia. Siinä on tukeva poliittinen selkänoja, kun Suomen hyvinvointivaltiota Kataisen johdolla riisutaan ja julkisen vallan roolia kavennetaan yksityistämällä, julkisia palveluja leikkaamalla ja kuntia lakkauttamalla. Perusteluna käytetään valtion ja kuntien tulojen ehtymistä. Ne ovat vähentymässä työttömyyden ja EU:lle syydettävien verovarojen johdosta. Työttömyys taas johtuu paljolti siitä, että valtion ja kuntien toimivaltaa on rajoitettu niin, etteivät ne saa kilpailla elinkeinoelämässä tasavertaisina yksityisten kapitalistien kanssa. Työllisyyden hoito on ulkoistettu yksityisten yritysten varaan. Ne eivät kuitenkaan ole pystyneet tarvittavia uusia työpaikkoja luomaan. Näin ei julkinen valta saa verotulojakaan. Millä julkisen vallan palveluita aiotaan tulevaisuudessa pyörittää ja yhä kasvavista EU-menoista selvitä? Miten ihmeessä Suomella riittää rahaa jaettavaksi EU:lle ja sen eurokriisisektoreille sekä köyhien maahanmuuttajien ja siirtotyöläisten ylläpitoon, kun samaan aikaan suomalaisilta halutaan julkisia palveluita raa asti leikata, palkkoja ja eläkkeitä alentaa sekä palkatonta työtä teettää yhä enemmän. Eikö jo kohtuudenkin nimissä myös EU:n maksuja tulisi vastaavasti vähentää kestävyys- ja uskottavuusvajeen nimissä, tai mieluummin erota koko EU:sta, jotta yhä uusilta menoeriltä vältyttäisiin. Miksi säästöt ja leikkaukset ovat vain sisäpoliittinen hanke. Vanhat EU:lle annetut vastuut erossa tosin saattaisivat säilyä, mutta taakka ei eron jälkeen ainakaan kasvaisi. Kun sosialistista Neuvostoliittoa ei enää ole, vaan tilalla on Venäjä kapitalistisena villinä itänä, ei ole ideologistakaan tarvetta mennä mukaan EU:n sosialismin vastaiseen ristiretkeen, koska se on vanhentunutta ajattelua. Päivitetyllä EU:ssa mukana ololla tuetaan nykyään saksalaisten suurkapitalistien taistelua venäläisiä oligarkkikapitalisteja ja Putinin johtamaa kokoomuksen sisarpuoluetta vastaan, ilman että siitä on suomalaisille mitään etua, päinvastoin haittaa jo pelkästään kauppapolitiikan kannalta.< veu FACEBOOKISSA: w w w.veu.fi

4 4 Vaihtoehto eu:lle nro 4/2013 IRTI EU-sOpIMUsTEn kahleista TeksTi ARjO suonperä VARATUOMARi, VeU:N PUHeeNJOHTAJA kuvitus ninni kairisalo Euroopan Unioni ei ole valtio vaan kansainvälisellä sopimuksella Roomassa 1957 muodollisesti 6 valtion valtuutuksella perustettu yhteistoimintaorganisaatio, jonka toimivalta ja tehtävät eivät ole valtioiden tapaan yleisiä, vaan rajoittuvat perustamissopimuksessa EU:lle annettuun valtuutukseen hoitaa vain näitä tiettyjä tehtäviä. eu on jatkanut näiden perustajavaltioiden taloudellista, vuonna 1951 alkanutta yhteistyötä. EU:n tehtäviksi on perustamissopimuksella annettu ajaa vain harvoja perustajien valitsemia tavoitteita ja tehtäviä jäsenvaltioitten veronmaksajien kustannuksella ja rahoittamana. Sen vuoksi EU:lle on vaikeaa saada sälytettyä uusia tehtäviä, jotka eivät mahdu näitten perustamissopimuksessa mainittujen vahvojen EU:n perusoikeuksien raameihin, tai edes siinä todettuihin asioihin, koska silloin pitäisi muuttaa EU:n perussopimusta, joka vaatisi jäsenvaltioitten yksimielisyyttä. Myöhemmin EU:n jäseniksi on liittynyt useita muita eurooppalaisia valtioita, jäsenmäärä on nyttemmin jo 28. Kuitenkin asetelma uusien jäsenten liittymisestä huolimatta on säilynyt alkuperäisenä eli Saksan suurteollisuus on heiluttanut tahtipuikkoa ja sopimukseen pääsemiseksi sopinut Ranskan maanviljelijöitten asemien takaamisesta ja Englannin, Hollannin ja Belgian kaupankäynnin etujen huomioimisesta. Italialle on aikanaan riittänyt, että sopimus tehtiin Roomassa. neljä PerUsVaPaUtta Kun aloite EU:n perustamiseen on tullut isoilta eurooppalaisilta kapitalistien yrityksiltä, on ollut luonnollista, että ajettavat asiat ja EU:lle annetut tehtävät ovat palvelleet juuri suurpääomaa. EU on perustamissopimuksestaan lähtien pyrkinyt poistamaan suuryritysten vapaalle toiminnalle muodostuneita esteitä ja

5 Vaihtoehto eu:lle nro 4/ rajoituksia ja rajoittunut sen vuoksi toiminnassaan pääosin yhteisen kauppapolitiikan ja neljän ns. perusvapauden ajamiseen: pääomien, tavaroiden, palveluitten ja työvoiman vapaan liikkuvuuden toteuttamiseen ja takaamiseen EU:n alueella, koska niillä on voitu lähes kokonaan poistaa kansallisvaltioitten perimät tullit ja maksut sekä muut velvoitteet. EU-sopimuksissa on monin tavoin pyritty rajoittamaan kansallisen julkisen vallan asemia ja toimivaltaa. Sitä tarkoittaa puheet terveestä julkistaloudesta ja kestävästä maksutaseesta sekä kattava kieltojärjestelmä valtion tukiaisten käytölle. Lisäksi kansallisvaltioitten lainsäädäntöä on pyritty lähentämään toisiinsa. Yleisesti voi sanoa EU:n perustetun vastustamaan jäsenvaltioitten sääntelyä ja vaatimaan yritysten vapautusta yhteiskuntavastuusta sekä ammattiyhdistysten vaikutusvallasta. Myöhemmin on EU saanut ajettua läpi myös yhteisvaluutan eli euron käyttöönoton useimmissa jäsenmaissaan, joka sekin on palvellut ennen muuta suurkauppiaitten ja finanssikapitalistien etuja helpottaen ja nopeuttaen näiden manöövereitä. integraation todelliset tavoitteet Rooman perustamissopimuksessa on mainittu monia kauniilta näyttäviä tavoitteita, joita kehitettäisiin, edistettäisiin tai joihin myötävaikutettaisiin esimerkiksi kuluttajainsuoja, miesten ja naisten välinen tasa-arvo, talouden muutoksiin reagoivat työmarkkinat sekä EUalueen yhtenäistäminen. Elinolojen ja työelämän yhtenäistäminen kuitenkin tarkoittaa useimmiten sitä, että ne alennetaan heikoimpien jäsenmaitten olojen ja tilanteen tasolle. Yhteinen kauppapolitiikka ja mainitut neljä perusvapautta on sopimuksessa sanottu sitovan painavasti ja täsmällisesti, muut tavoitteet on jätetty epämääräisen sitomattomiksi. Tästä on johtunut, että EU:n lainsäädännössä ja päätöksissä on selvä kahtiajako ja etusijajärjestys. Yhteinen kauppapolitiikka ja mainitut 4 perusvapautta kansallisista yhteiskuntavastuista, lainsäädännöstä ja ammattiyhdistysten saavuttamista eduista menevät aina muitten säännösten edelle ja voittavat EU-tuomioistuimissa ja EU:n politiikassa. EU päättää ja toimii juuri näitten 4 perusvapauden ja ns. yhteisen kauppapolitiikan toteuttamiseksi. EU:LLE ANNETUT TEHTÄVÄT OVAT PALVELLEET JUURI SUUR- PÄÄOMAA Kaikki muu EU-sopimusten asiakirjoissa todettu joko unohtuu tai haudataan selvitettäviksi ja viime kädessä hylätään tai todetaan kuulvan EU:n toimivallan ulkopuolelle. eu:n demokratiavaje EU:sta on luotu hämäävä kuva ikään kuin se olisi valtio, antamalla jäsenvaltioiden kansalaisille EU:n jäsenyys ja EU-vaaleihin osallistuminen luo illuusioita demokraattisesta vaikuttamisesta. Demokratiavaje on EU:ssa ilmeinen, kun päätösvalta ei ole vaaleilla valitulla parlamentilla, vaan komissiolla ja komissaareilla ja jäsenvaltioiden päämiehillä tai ministereillä. EU:n parlamentilla on vain vähän valtaa joihinkin asioihin eivätkä pienen maan muutama europarlamentaarikko yhdessäkään muodosta niin suurta edustusta, että voisivat vaikuttaa ratkaisuihin. Lisäksi EU-vaaleihin osallistuminen on niin kallista, että se jo sinänsä estää demokraattisen vaikuttamisen. Mikä siis on Suomen puolueiden motiivi EU-vaaleissa? Yksi on monien puolueitten kuvitelma, että perusluonteestaan huolimatta EU voisi muuttua ja ryhtyä ajamaan muitakin asioita ja tehtäviä kuin perustamissopimuksessa sovittuja. Nämä puolueet, kuten sosialidemokraatit, keskusta, perussuomalaiset, kristilliset, rkp ilmeisesti lähtevät siitä, että ison Pääoman pöydistä putoisi heillekin joitain murusia. Myös vasemmistoliitto on pitkälle mennyt EU:n kannattajien leiriin, vaikka vielä Suomen EU:iin liittymisen vaiheessa vasemmistoliittolaiset äänestivät Suomen EU:iin liittymistä vastaan; silloin ymmärrettiin sen tarkoitusperien olevan työntekijöitä ja ammattiyhdistysliikettä vastaan. Toinen motiivi on tietysti raha. Puolueet saavat rahaa vaalien käymiseen ja rahaa omille kannattajaryhmilleen, kuten maatalous- ja aluetukia ja erinäisiä suoria yritystukia. EUvaalit tuovat myös lisää julkisuutta, kun oman puolueen ministerit tai EU:n apparaattiin pestatut omat virkamiehet pääsevät näkymään mediassa ja samalla tuovat oman puolueensakin näkyville. irti eu:sta tai ainakin loppu liittovaltiokehitykselle Jos EU:sta ei pääse irti, olisi ainakin parempi ottaa siltä pois toimivaltaa, jolla kaikki muu alistetaan suurpääoman eduille ja lisätä valtuuksia toimenpiteisiin, jotka esim palvelevat

6 6 Vaihtoehto eu:lle nro 4/2013 EU:n kansalaisten hyvinvointia ja oikeuksia. Tällöin olisi luontevaa vaatia karsimista näistä sanotuista neljästä EU:n perussopimuksen perusvapaudesta ja palauttaa jäsenvaltioille olennaisesti valtaa puuttua näihin vapauksiin. Jo tämä olisi omiaan heikentämään liittovaltiokehitystä. EU-sopimusten kahleista irrottautumiseksi ei ole kovin monia keinoja. Yksinkertaisin ja toiseksi helpoin toteuttaa se on, että jäsenvaltio eroaa EU:sta. Helpoin ja toimiva keino on jättää sopimusvelvoitteita noudattamatta. Isot EU-maat tekevät niin, koska ne tietävät, ettei EU:lla ole tehokkaita sanktioita eikä EU erota jäsenyydestään. Siinä tarvitaan kansallisilla päättäjillä rohkeutta ja kansalaisilta saatu tuki. Vaikuttava keino on tulkita EU-sopimusvelvoitteita kotiinpäin. Niin isot EU-maat tekevät. Se vaatii niin rohkeutta kuin taitoakin. Eräs keino on jäädä pois tai erota joistakin yksittäisistä EU-sopimuksista tai tehdä niiden osalta niiden noudattamisesta osin vapauttavia varaumia. EU-jäsenyydestä eroamisesta ei sinänsä päätetä EU:n parlamenttivaaleissa, vaan siitä päättää kukin jäsenvaltio itse lainsäädäntönsä mukaisessa järjestyksessä, paitsi jos EU itse erottaa jäsenvaltionsa. Suomessa se tarkoittaisi ensin perustuslain muuttamista eli vaikeutettua lainsäädäntöjärjestystä. eroaminen on edelleen ensimmäinen tavoite VEU:n tavoitteena on edelleen Suomen eroaminen EU:sta. Luvatut hyvät asiat eivät ole jäsenyydestä Suomen kannalta toteutuneet, sen sijaan Suomesta on tullut EU:n menoissa nettomaksaja ja eurokriisien myötä Suomi on joutunut mittavaan takausvastuuseen kriisimaitten velkavastuista ja se uhkaa menettää kriisimaille lainaamiaan pääomiaankin. Lisäksi Suomen taloudellinen itsenäisyys on pitkälti menetetty viime joulukuussa Suomessakin hyväksytyn ns. kurisopimuksen myötä, joka antaa EU:lle valtuudet puuttua Suomen talousarvioihin. Näihin liittyen Suomen olisi syytä muuttaa perustuslakiaan ja poistaa sieltä säännös, jonka mukaan Suomi on EU:n jäsen. Muilla jäsenvaltioilla ei tällaista ylimääräistä jäsenvaltioitten virkamiesten pelotteeksi säädettyä jarrumekanismia jäsenyydessään ole. miten eu-politiikan sitten Pitäisi muuttua? EU:n nykyinen kirjattu perusarvo " vapaaseen kilpailuun perustuva markkinatalous", on vanhentunut ja johtaa vain kriisistä toiseen. Se on siksi kumottava, jotta se ei kahlitsisi tulevaisuutta. Työvoiman polkumyynti siirtotyövoiman avulla tulee estää huolehtimalla, että jäsenmaissa aina noudatetaan vähintään työskentelymaan työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä ja että luotaisiin käytännössä toimiva järjestelmä, jossa siirtovoimaa lähettävästä maasta nopeasti olisi saatavissa työehtojen laillisuuden tutkimisessa tarvittavat tiedot työnantajasta, työvoiman välittäjistä ja välitetystä tai lähetetystä työvoimasta Lisäksi on luotava työvoiman polkumyynnin estämistä tarkoittavien säännösten rikkomiselle vaikuttava sanktiojärjestelmä; erityisesti työntekomaan ay-liikkeelle tulisi antaa itsenäinen kanne- ja valvontaoikeus huolehtia, että työntekomaan normeja ja työehtosopimuksia noudatetaan. EU:n jäsenmaasta ulkomaille siirrettävien työpaikkojen osalta olisi erittäin tarpeen antaa jäsenvaltioille mahdollisuus leikata siitä syntyvää ansiotonta arvonnousua erityisillä veroilla tai maksuilla, kuten esimerkiksi SAK:n suunnalla on esitetty. rooman sopimuksesta selkeämpiä tavoitteita Rooman perustamissopimuksen toteamista EU:n heikoista edistämis-, kehittämis ja myötä vaikuttamistavoitteista tulisi tehdä selkeämpiä ja EU:a velvoittavampia: Työllisyyspolitiikkaa tulisi harjoittaa erityisesti siten, että jäsenvaltiot ja EU itse voisivat perustaa työllistävää teollisuuspalvelu ja muuta liiketoimintaa. EUalueen yritysten työpaikkojen ja yritysten siirtämistä pois EU:sta tai ylipäätään siirtämistä toiseen valtioon, tulisi vaikeuttaa, mm. erityisillä siirtymisveroilla. Polku- ja lapsityövoiman käyttö tulisi estää. Sosiaalipolitiikkaa tulisi parantaa säätämällä yleinen perustoimeentulotakuu, jossa tosin maakohtaisesti huomioitaisiin olemassa olevaa kustannustasoa, ja jossa myös kulttuuri ja kulttuuriset tarpeet huomioitaisiin nykyistä paremmin. HELPOIN JA TOIMIVA KEINO ON JÄTTÄÄ SOPIMUS- VELVOITTEITA NOUDATTAMATTA Sosiaalista yhteenkuuluvuutta tulisi parantaa torjumalla tehokkaammin syrjintää ja eriarvoisuutta. Ympäristön saastumista tulisi torjua vaikuttavammin ja kattavammin. Julkisen vallan omia tutkimus- ja teknologian kehittämiskeskuksia tulisi perustaa kehittämään ja parantamaan yhteiskunnan kokonaisetua, eikä vain palvelemaan yritysmaailman etuja. Halpojen Euroopan laajuisten tiedonvälitysja tietoverkkojen luomista tulee kehittää, jotta tiedonvälitys ja tiedon saaminen muodostuisivat perusoikeuksiksi. Kaikille EU:ssa asuville on saavutettava korkea terveyden taso, erityisesti julkisen terveyden- ja sairaanhoidon ja niihin liittyvän tutkimuksen tukemisella. EU-kansalaisille on mahdollistettava korkealaatuisen koulutuksen hankkiminen tulotasosta riippumatta. EU:n alueella on aikaansaatava nopea ja toimiva kuluttajansuoja ja tuotevastuu. Energian tuotanto ja siirto on saatettava pääosin julkisen vallan käsiin. EU:n tulisi lopettaa yksityispankkien oikeudet rahan luomiseen ja lopettaa EU:n ja jäsenmaiden velanotto näiltä pankeilta ja siirtää tarvittava rahan luominen itselleen. Demokratiavajetta tulee poistaa estämällä EU-vaaleissa syrjintä ja eriarvoisuus vaalitukien ja mainonnan alueilla. Ihmisten vaikutusmahdollisuuksia tulee lisätä antamalla päätäntävaltaa enemmän kansalaisten valitsemille elimille ja lisäämällä niiden edustavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia erityisesti omaa maataan tai aluettaan koskevissa asioissa. EU:n tulisi harjoittaa kestävää politiikkaa sotaa ja siirtomaapolitiikkaa vastaan.<

7 Vaihtoehto eu:lle nro 4/ Ei vaihtoehtoa eduskuntapuolueiden joukossa TeksTi Mauri nygård itsenäisyyspuolueen (ipu) VPJ, kokkola entinen ministeri ja kansanedustaja Heimo Linna palasi Timo Soinin menettelyyn viime eduskuntavaalien jälkeen (Keskipohjanmaa ). Linna ihmettelee, miksi Soini ei lähtenyt ministeriksi. Hieman sisäpiirin tietoakin saaneena voin vakuuttaa, kuten olen tehnyt aiemminkin, että Soinilla kyllä oli kovat halut ministeriksi. Hänen vaalilauseensakin oli Soini sisäministeriksi. Kokoomuksen kanssa hallitukseen meno olisi kuitenkin edellyttänyt vaalipuheiden hylkäämistä. Siihenkin mies näytti olevan valmis kertomalla, että neuvottelukysymyksiähän nämä vain ovat. Soini oli vakuuttanut, että ei lähde hallitukseen tukemaan Portugalia eikä muitakaan vaikeuksissa olevia EU:n turismimaita. Näistä puheista perussuomalaisten poliittisesti kokemattomat takametsien miehet halusivat pitää kiinni ja voittivat kiistan, vaikka se Soinilla lujille ottikin. Tuolloin demareilla ja Jutta Urpilaisella olisi ollut mahdollisuus perustaa hallitus ilman Kokoomusta. Laskin, että 111 kansanedustajaa olisi taakse löytynyt. Urpilaisen olisi vain pitänyt hieman löysätä EU-mielisestä linjastaan, ja sitä hän ei tahtonut, tai ei voinut tehdä. Nyt porukat ovat tiukemmin Soinin takana, joten ministerin istuin häämöttää. PS:n puoluekokouksessakin osa olisi halunnut, että otetaan kielteinen kanta euroon, mutta Soini ei sallinut äänestystä. Heimo Linna on mielestäni väärässä siinä, että tehokkaimmin voisi vaikuttaa vain maan hallituksesta. Tämä ei ole totta aina eikä etenkään pienten puolueitten kohdalla. Jos Keskustan ei olisi sallittu saada vaalivoittoaan vuonna 1991, jonka jälkeen Esko Ahosta tuli pääministeri, niin Suomesta ei olisi tullut EU:n jäsentä. Jäsenyys toteutettiin vastoin Keskustan jäsenten enemmistön mielipidettä, mutta Esko Aho pääsi pääministeriksi. Perussuomalaisilla on nyt hyvin samankaltainen tilanne seuraavissa vaaleissa. Nyt on vain kysymys entisen EU- ja euro-politiikan jatkamisesta. Soini ei tässä kainostele toimia vastoin kannattajiensa enemmistön tahtoa. Näillä näkymin tulet Heimo Linna saamaan Soinin ministeriksi. Saanet ministeriksi myös Juha Sipilän. Tämähän on perinteinen käytäntö. Samaa politiikkaa vedetään vuorovedoin yhden isoimmista puolueista ollessa vuorollaan näennäisessä oppositiossa, ja mikään ei muutu. Samaa EU-puoluetta ovat. Pienet puolueet menevät hallitukseen suurempien vangeiksi. Ei siellä isoihin linjoihin vaikuteta. Vihreätkin ovat ihan oikeasti kutistuneet Kokoomuksen puisto-osastoksi. Hallituksen ulkopuolella olevia puolueita suurtenkin on sen sijaan politiikassaan pelättävä. Pienikin voi kasvaa suureksi, kuten on nähty. Mitä Keskustan Sipilän politiikkaan tulee, niin hänhän kannattaa euroa ja EU:ta ja on jo ilmaissut mm. kannattavansa eläkeiän nostoa kuten hallituksemme. Sitä ajoi jo Keskustan pääministeri Mari Kiviniemikin. Yritysjohtaja Sipilä haluaa siis lisää työvoimaa ja lisää työttömiä. Vaikka koko EU-alue on työvoimareservinämme, ja oikeastaan koko maapallo. Siis aivan järjenvastaista politiikkaa Keskustakin edelleen ajaa. Ajoihan Keskusta vallassa ollessaan myös omaa soteuudistustaan ja kuntien yhdistämisiä. Ei palauttanut valtionosuuksia kunnille eikä veroja rikkaille. Ei siis ole vaihtoehtoa nykyisten eduskuntapuolueitten joukossa.< veu:n uudet nettisivut nyt auki: w w w.veu.fi

8 8 Vaihtoehto eu:lle nro 4/2013» miksi ei? -lehden kansi vuodelta Miten ja se TApAHTUI MitÄ Me SanoiMMe TeksTi Mauri nygård VeUN HALLiTUkseN JÄseN, ipun VPJ on kulunut 25 VUotta siitä, kun kiinnostuin sanasta integraatio. Sanaan törmäsi yhä useammin, ja halusinkin sitten tietää, mitä se merkitsee palkanmaksajilleni, keskipohjalaisille ihmisille. Perustimme löysän opintopiirin. Ei alkanut löytyä todistusaineistoa taloudellisen integraation hyvyyden puolesta. Hypyltä tuntemattomaan vaikutti, ja kiire tuntui olevan. Vuoden kuluttua olin jo melkoisen skeptinen ja kirjoitin nuorisoseuran joululehteen 2000, että keisarilla ei vaikuta olevan vaatteita. Vuoden kuluttua saatoin kirjoittaa samalla otsikolla. Vieläkään en ollut löytänyt keisarille vaatteita. Opintopiiri hajosi. Osa, etenkin ammattiyhdistysväki, meni johtajiensa mukana eräänlaiseen hysteriaan. Toiset ryhtyivät vastustamaan. Suomen Pankista oli saatu ennakkotietoja tutkimuksesta, mikä ei luvannut mitään suurta taloudellista hyötyä Euroopan talousaluesopimuksesta taikka EY:n jäsenyydestä. Lupaukset sisältyivät virhemarginaalin sisälle. Sitä paitsi pian alkoi selvitä, että eihän tässä pelkästä taloudesta ole kysymys, vaan koko yhteiskunnasta. Suomen tasavallan olemassaolon lopettamisesta. Maata ajettiin kohti integraatiota, vaikka mitään virallisia päätöksiä ei oltu tehty. Jo 1989 oikeusministeri Matti Louekoski lähetti muille ministeriöille paimenkirjeen, että tästä lähtien kaiken lainsäädännön pitää olla sopusoinnussa EY-lainsäädännön kanssa. Integraation hengessä rahankulku maasta ja maahan oli vapautettu 80-luvun toisella puoliskolla. Siitä seurasi rakennustuotantovetoinen korkeasuhdanne ja inflaatiota, mutta EMU:n sisäänpääsyehtojen mukaisesti maassa ei tehty

9 devalvaatiota. Niinpä korkotaso piti nostaa ennennäkemättömän korkealle, jotta raha pysyi maassa. Kaiken järjen ja rahamiesten mukaan maassa olisi tarvittu devalvaatio, mutta hallitus sen sijaan hieman nosti valuutan arvoa entisestään keväällä Virallisia päätöksiä sisäänpääsyehtojen noudattamisesta ei siis ollut. ensimmäinen integraatiolama Korkea korkotaso ja korkea valuutan arvo pysäyttivät pyörät maassa ja lama oli valmis Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 4 / vuonna Tarjosin valtakunnan lehdille kirjoitusta otsikolla Integraatiolama. Ei kelvannut kuin lopulta lehteen, jossa vaimo oli toimittajana. Valtamedia ei hyväksynyt ajatusta integraatiolamasta. Sen sijaan syylliseksi osoiteltiin tavallista suomalaista ja duunaria. Myös idänkauppaa ja pankinjohtajia. Olimme eläneet yli varojemme, opetti uusi Esko Ahon vetämä hallitus. Aho järjestikin oikein valtakunnallisen säästökampanjan hetkellä, kun maa kärsi kysynnän puutteesta. 9 EY:n kalliilla palkkaama italialainen professori Paolo Cecchini lupasi suurta kasvuboomia Eurooppaan, kun suunnitellut neljä vapautta saadaan vuoden 1993 paikkeilla voimaan. Ei kuitenkaan tullut kasvuboomia, vaan päinvastoin kaikkiin EMU:n kriteereitä noudattaneisiin maihin saatiin taantuma tai lama. Sellainen oli Ruotsissakin, mutta Suomen media ja poliitikot olivat niin suuren lähetystehtävänsä lumoissa, että tällaiselta sattumukselta ummistettiin silmät ja oltiin hiljaa, ja oikeastaan ollaan hiljaa edelleen.

10 10 Vaihtoehto eu:lle nro 4/2013 vartioimaan edes jäsenyyshankkeen laillisuutta. Perustuslakiamme rikottiin monessa yhteydessä, vaan eihän se Suomessa haittaa, kun maassa ei ole perustuslakituomioistuinta. Jäsenyyden vastustajat perustivat valtakunnallisen Vaihtoehto EU:lle (VEU) järjestön vuonna Kun jäsenyydestä järjestettiin kuitenkin kansanäänestys, niin sitä varten vastustajat muodostivat sitten yhteistyöelimen, EI EU:lle -kampanjan. Se julkaisi vuonna 1994 lehden MIKSI EI?. miksi ei? lehti VUonna 1994 Tiedotuslehden kansikuva on paljon kertova. Siinä hallituksemme pääministeri Esko Aho kumartaa syvään Brysselin edessä, ja ministerit Haavisto ja Salolainen hymyävät maireasti. Kuvan alla kehoitetaan päättämään itsenäisesti. Hieman vajaat puolet äänestäneistä päätti itsenäisesti. Uudenmaan ulkopuolella kuitenkin enemmistö. Tulos olisi ilmeisesti ollut toinen, mikäli ministeri ei olisi valehdellut juuri ennen äänestyspäivää maanviljelijöille, että maataloussopimus on solmittu ja Suomen vaatimukset hyväksytty. Maanviljelijöille valehdeltiin myös niin sanotun 141 tuen pysyvyydestä. Tuokin vale saattoi olla tuiki tarpeellinen, jotta kansanäänestyksessä enemmistö saatiin kyllä-puolelle. Ehdottomasti oltiin myös sitä mieltä, että nyt ei päätetä markan kohtalosta. Eduskunnassa päätös tehtiin sitten määräenemmistösäännöksiä rikkoen, siis laittomasti. Eduskunta kuitenkin päätti, että mahdollisesti markasta päätetään myöhemmin erikseen, vaan eipä päätetty lainkaan. Suomella on nykyisin laiton valuutta. miksi ei? lehdessä sanottiin mm. seuraavaa: Älä usko niitä, jotka sanovat, että kysymyksessä on vain yksi sopimuspaperi monien muiden joukossa. Älä usko niitä, jotka sanovat, että on vain yksi vaihtoehto. Kysymys on siitä, annammeko valtaosan päätösvallastamme Brysselin byrokratialle vai toteutammeko perinteistä pohjoismaista kansanvaltaa. Kysymys on siitä, voimmeko jatkossa toteuttaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja tasaarvoa, vai vievätkö lisääntyvät EU-kulut meiltä siihen taloudellisen pohjan. Kysymys on siitä, haluammeko työtä kaikille vaiko rikkaat rikastumaan ja köyhät köyhtymään. Haluatko, että olemme osa eurooppalaista sotilasvaltaa, muurina itään, jonka rajoilla suurvaltojen voimat ovat vastakkain. Haluatko, että rajojen avautuessa ja liikkuvuuden lisääntyessä myös vaikkapa huumeiden ja rikollisuuden liikkuvuus lisääntyy. Jäsenmaille tulee lähiaikoina yhteinen talous- ja rahapolitiikka, yhteinen keskuspankki ja yhteinen raha. Lisäksi tavoitteena on saada aikaan yhteinen puolutuspolitiikka ja aikanaan yhteinen puolustus. EU:ssa on kaikki salaista, ellei jotain yksittäistä asiaa päätetä erikseen julkistaa. SUOMI MENETTÄÄ demokratian oikeuden päättää itse omista asioistaan kansanedustajiemme päätösvallan julkisuuteen perustuvan hallinnon tuhansia työpaikkoja etenkin julkisista palveluista tasa-arvoperiaatteet. Markkinavoimat ja vapaa kilpailu ovat opinkappaleita, joille EU rakentuu. Seurauksena on yhä selvemmin näkyvä EUperiaate: rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Taloudellinen eriarvoisuus lisääntyy. EU on päättänyt ottaa käyttöön yhteisen rahan ja harjoittaa yhteistä rahapolitiikkaa. Harvojen vientituotteiden varassa eläville maille, kuten Suomelle, tämä on hyvin kohtalokasta. Kun rahan arvo ei jousta, palkat ja työntekijät joustavat. Kun EU-jäsenyyden myötä valtiotamme kohtaan kohdistuu rajuja taloudellisia, poliittisia ja veropoliittisia paineita, loppuvat hyvinvoinnin ylläpidolta rahat. ETA tuo meille eurotalouden edut. Siksi jäsenyys Euroopan unionissa onkin ennen muuta poliittinen kysymys. Tuntuuko tutulta? Nyt ennakointi on käynyt toteen, vaikka kaksikymmentä vuotta sitten näitä tekstejä syytettiin humpuukiksi. Erityisesti tuolloin vähäteltiin markasta luopumista. Siitä ei nyt ollut kysmys kansanedustajienkaan mielestä. Jos markasta luopuminen olisi myönnetty, niin kansanäänestyksen tulos olisi ollut toinen. Suomi olisi edelleen itsenäinen valtio. Tiedotuslehteä painettiin ja jaettiin vain yksi numero, painos kappaletta. Se vastasi suuruusluokaltaan Hesarin yhden päivän levikkiä. Ja Helsingin Sanomat ja muu media tekivät vaalityötä vuosikausia! Tällä hetkellä elämme toisessa eurooppalaisessa integraatiolamassa. Se on seurausta valuutan korkeasta kurssista kuten ensimmäinenkin integraatiolama. Tosin vuonna 2008 taantuman ja laman alkusysäys tuli valtameren toiselta puolelta. Vakaaksi valehdellun valuuttamme arvo oli kuitenkin tuolloin noussut yli 90 prosenttia dollariin verrattuna, joten lama olisi joka tapauksessa tullut euromaihin. Turismimaat euron arvosta kärsivät ensimmäisinä. Sitten euron arvo on hieman devalvoitunut, mutta ei likimainkaan tarpeeksi. Suomen valtiontalous on myös velkaantunut yksityisille pankeille ulkomailla. EU:n jäsenenä valtio ei voi lainata itseltään, kuten aikaisemmin. Ei voida käyttää ns. setelirahoitusta. Valtio ei paina rahaa, vaan valtaosaltaan sen tekevät yksityispankit, joille valtiot velkaantuvat.<

11 Va i h t o e h t o e U : l l e n r o 4 / » suunnitteilla olevan TAFTA-TTIP -sopimuksen jäsenmaat. VApAA kauppasopimus TAFTA-TTIp On kuolin IskU DEMOkR ATIALLE TeksTi riikk a SÖYrinG k U VA wikimedia CoMMonS Euroopan unioni ja Yhdysvallat aloittivat heinäkuussa neuvottelut maailman suurimmasta vapaakauppasopimuksesta. Media on kertonut vapaakauppasopimuksesta lähinnä elinkeinoelämän tavoitteiden kantilta. Paljon on kuitenkin jäänyt kertomatta. euroopan Unionin ja Yhdysvaltojen heinäkuussa aloittamat neuvottelut maailman suurimmasta vapaakauppasopimuksesta ovat olleet julkisuudessa lähinnä elinkeinoelämän näkökulmaa esitellen. Lähemmällä tarkastelulla sopimuksen vaikutukset ovat kuolinisku kansallisvaltioille ja demokratialle. Sopimus tunnetaan nimillä TAFTA ja TTIP (Transatlantic Free Trade Area ja Trans- atlantic Trade and Investment Partnership). Vastaavanlainen sopimus on NAFTA, joka köyhdytti Meksikon maanviljelijät, jotka eivät kyenneet kilpailemaan monikansallisten suuryritysten kanssa. Sivutuotteena NAFTA lisäsi köyhyyttä ja rikollisuutta sekä kasvatti laitonta maahanmuuttoa Meksikosta Yhdysvaltoihin. Suomen elinkeinoelämän keskusliitto EK kertoo nettisivuillaan TAFTA-TTIP -vapaakauppasopimuksen tavoitteiksi esteiden purkamisen tavara- ja palvelukaupalta, investoinneilta sekä henkilöiden liikkuvuudelta. EK:n mukaan tämä tuo kustannussäästöjä, lisää talouskasvua, alentaa hintoja ja vahvistaa molempien maiden kansainvälistä kilpailukykyä. Toisin sanoen EK kertoo vapaakauppasopimuksen tuovan lisää työttömyyttä; yritysten vahvistunut kilpailukyky tarkoittaa

12 12 Vaihtoehto EU:lle nro 4/2013 Tapauksia vuodessa Kansainväliseen sovitteluun päätyneet valtioiden ja ulkomaisten sijoittajien väliset investointosopimuskiistat arkielämässä matalampia palkkoja ja lisää automatisaatiota, mistä seuraa palkansaajien heikentynyt ostovoima ja suurempi työttömyysprosentti eikä se taas luo talouskasvua. Yritysten aiheuttamaa köyhtymistä Meksikossa tämä EK:n suotuisana pitämä kehityskulku koettiin Pohjois-Amerikan ja Meksikon solmittua vapaakauppasopimus NAFTA:n. Yhdysvalloissa toimivan Economic Policy Instituten (EPI) mukaan alhaisen tuottavuuden ja tulotason työt lisääntyivät Meksikossa kyllä nopeasti 1990-luvun alusta. Mutta työsuhteisessa työssä olevien palkka laski vuoteen 1998 mennessä neljänneksellä ja itse itsensä työllistävien tulot putosivat 40 prosenttia. Lisäksi minimipalkka menetti viime vuosikymmenellä puolet ostovoimastaan. Teollisuustyöntekijöiden ansiot laskivat samaan aikaan 21 prosenttia, kertoi Maailman Kuvalehti vuonna 2006 NAFTA:n seurauksista. Meksikon tapahtumat antavat ajatuksille suuntaviivaa sen suhteen, mitä Suomen maataloudelle saattaa tapahtua, mikäli vapaakauppasopimus EU:n ja Yhdysvaltain välillä solmitaan. Ei pelkästään suuryritysten skaalaedun takia vaan myös, koska TAFTA-TTIP sisältää yrityksille investointisuojan (investorstate dispute settlement).» lähde Unctad ICSID Non-ICSID Investointisuoja on ryöstön laillistamista Investointisuoja on mekanismi, jolla viedään valtioiden ja kansalaisten kaikki mahdollisuudet suojautua yritysten voiton tavoittelulta tai suojata ympäristöä yritystoiminnan tuhoilta. Eräs tällainen aiempi sopimusviritelmä oli taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n masinoima MAI, Multilateral Agreement on Investment. MAI:ta puuhattiin salassa, ja se sisälsi investointisuojan, joka olisi sallinut yrityksen viedä valtion kansainväliseen kauppaoikeuteen ja purkamaan sitä kautta voitontavoittelua haittaavat kansalliset lait. Kansainvälisen kauppaoikeuden ja vapaakauppajärjestö WTO:n ohjaimissa ovat tukevasti pankki- ja yritysmaailma. Kansalaisjärjestöjen aktiivisen työn vuoksi MAI saatiin 1990-luvulla tyrmättyä, mutta nyt sen sisältöä ollaan uittamassa sisään TAFTA-TTIP:llä. Yritysten tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Tämä tehdään mm. optimoimalla verosuunnittelua eli kiertämällä verotusta kaikin mahdollisin tavoin, mikä aiheuttaa verotaakan siirtymisen palkansaajille. Investointisuoja maksimoi yritysten vallan valtioiden ja kansalaisten/kuluttajien yli. TAFTA-TTIP:n tarjoaman investointisuojan turvin yritykset voivat esimerkiksi haastaa Euroopan unionin kokonaisuutena tai EU:n jäsenvaltion erikseen kansainvälisen tribunaalin eteen yritystoiminnan haittaamisesta. Osakkeenomistajat tuomareina CEO (Corprate Europe Observatory) kuvailee kansainvälisiä tribunaaleja: ad hoc pienestä ryhmästä palkattujen eturistiriitakytköslakimiesten muodostamia kolmihenkisiä paneeleja...jotka ovat jo myöntäneet miljardeja euroja veronmaksajien rahaa korvauksena yrityksille. Tällainen on esimerkiksi Maailmanpankin (WB) alainen kansainvälisten investointiristiriitojen sovittelulaitos ICSID. Käytännössä kansainvälistä sovittelubisnestä hallitsee muutama yhdysvaltalainen ja britannialainen asianajotoimisto. Myös ratkaisuiden tekeminen on pienen piirin hommaa. Viisitoista eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista lakimiestä on päättänyt yli puolet kaikista sopimuskiistoista. Samat, toisensa tuntevat ihmiset siirtyvät sujuvasti tuomarin roolista asianajajaksi ja päinvastoin tapauksesta riippuen. Monet heistä ovat toimineet hallitusjäseninä poikkikansallisissa yrityksissä, jotka ovat haastaneet kehitysmaita kansainvälisiin sovittelumenettelyihin. Helposti satoihin tuhansiin per sovittelija nousevat palkkiot maksetaan verovaroista ja ovat pois julkisista palveluista, kuvailee kehityspoliittinen asiantuntija Henri Purje. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö UNCTAD kertoo sovitteluratkaisujen olleen 70-prosenttisesti yritysten hyväksi ja valtioiden (=veronmaksajien) tappioksi vuonna (ks. graafi) Mikä yritystoimintaa sitten haittaa? Yritystoiminnan haittaamista ovat mm. ympäristöä suojelevat lait ja työlainsäädäntö. Investointisuojasopimuksilla ohitetaan salaisen, kolmehenkisen tribunaalin päätöksillä kansallinen lainsäädäntö, parlamentit ja korkeimman oikeuden päätökset. Valitusoikeutta tribunaalin päätöksiin ei ole. CEO kertoo: Komission ehdotus sijoittajien ja valtion välisisten erimielisyyksien sovittelusta...mahdollistaisi amerikkalaisille, Eurooppaan sijoittaneille yrityksille ohittaa eurooppalaiset oikeusistuimet ja haastaa

13 Vaihtoehto EU:lle nro 4/ suoraan eurooppalaiset hallitukset kansainvälisissä tribunaaleissa aina kun ne (yritykset) huomaavat, että julkista terveydenhuoltoa, ympäristöä tai sosiaaliturvaa (social protection) koskeva lainsäädäntö häiritsevät niiden voitontavoittelua. Komission päätösten vahva taustavaikut - taja taas on ERT, European Round Table of Industrialists, Euroopan teollisuusmiesten klubi, jonka vaikutusvalta komissioon on niin suuri, että komission esitykset ovat lähes sanatarkkoja kopioita ERT:n suosituksista. ERT:lta on lähtöisin muun muassa ajatus yhteismarkkinoista (single market), transeurooppalaisesta tieverkosta (TENs), Euroopan laajentumisesta, vaatimus talouskurista, työmarkkinoiden joustavoittamisesta, julkisen sektorin alasajosta sekä palkkamaltista. Pankkien ja suuryritysten edunvalvontaryhmä ESF:aa edustava Pascal Kerneis sanoi sen suoraan: Teollisuus vastustaa kaikkia sellaisia sopimuksia, missä sijoittajien suoja heikkenee yleisen edun tavoitteiden takia, mukaan lukien työvoiman oikeudet ja ihmisoikeudet. Maailmalta on olemassa lukuisia esimerkkejä, jossa yritykset ovat investointisuojasopimusten nojalla perineet valtiolta miljardikorvauksia menetetyistä tuloista ja tulevien voittojen menetyksistä. Perustamaton kaivos voi olla avattua tuottoisampi Toronton pörssiin listautunut Gabriel Resources taas on sanonut vaativansa Romanialta neljän miljardin dollarin korvauksia, jos maan hallitus ei myönnä marraskuun alussa lupaa yhtiön 1,4 miljardin euron kultakaivoshankkeelle, joka olisi valtava ympäristökatastrofi... Investointisuojat ovat luoneet huomattavia rikastumisen mahdollisuuksia yrityksille, jotka laskelmoivat voivansa hyötyä toteutumatta jääneestä hankkeesta rahallisesti jopa enemmän kuin toteutuneesta, kertoo Suomen Akatemian tutkijatohtori Markus Kröger. Kaivoksissa on Suomessa paljon ulkomaisia investointeja. Muita haluttuja sijoituskohteita ovat vesi ja energia, koska tuotto on niissä hyvä, ja ne ovat ihmiselle välttämättömiä, sopivia rahastuskohteita siis. Ruotsalainen Vattenfall penää parhaillaan Saksalta satojen miljoonien eurojen korvauksia, koska Saksa päätti luopua ydinvoimasta. Kemikaali- ja agribisnesjätti Monsanto voi sopimuksen tultua voimaan haastaa EU:n tai sen jäsenvaltion oikeuteen geenimuunneltujen siementen viljelykiellosta samoin kuin geenimuuntelun paljastavista pakkausmerkinnöistä. Irvokkaimmillaan tilanne saattaisi Suomessa johtaa siihen, että monikansalliseksi yksityistetty entinen kunnallinen vesilaitos vaatii niiltä haja-asutusalueen asukkailta, joilla on oma kaivo, kymmenien tuhansien korvausta menetetystä tuotosta. Yhdysvalloissa on jo joissain osavaltioissa lakeja, jotka kieltävät keräämästä omalla tontilla sadevettä tynnyriin: se tulkitaan pohjavesiraaka-aineen varastamiseksi vesiyrityksiltä. Tai kenties jokamiehen oikeudet, joita ei ole laeilla suojattu perusoikeuksina, katsotaan yhtiöiden kannalta ongelmaksi ja pannaan Suomi tribunaalin päätöksellä korvaamaan elintarvikejäteille suomalaisten metsästä poimimien ilmaisten marjojen ja sienien aiheuttamia menetettyjä tuottoja? Demokratia vs. megayritykset Sadasta maailman suurimmasta talousyksiköstä vuonna 2011 yrityksiä oli 42, valtioita 58. Vuonna 2012 suhdeluku oli 51 korporaatiota, 49 valtiota. Kehitys on nopeaa. Laajemmassa tarkastelussa 147 yritystä hallitsee maailmantaloutta, viitisenkymmentä niistä pankkeja, joita toistuvasti tuetaan verovaroilla. Näiden 147 superyrityksen (alle 1% maailman yrityksistä) hallussa on noin 40% maailman koko kansainvälisen kaupan ja yritysverkon omistuksesta, ja ne käyvät kauppaa pääasiassa keskenään tai oman yritysryppäänsä sisällä. Sitä tuskin voi kutsua vapaakaupaksi. Työllistäjinä suuryritykset ovat maailman mittakaavassa vähäinen tekijä: Corporate Watch on laskenut 200 suurimman yrityksen työllistävän yhteensä vain 18,8 miljoonaa maailman miljardeista ihmisistä. 147 superyritystä puolestaan muodostaa keskenään verkottuneen joukon, joka omistaa suurelta osin toisensa. Näistä suurin vaikutusvalta on taloussivusto Forbesin Brendan Coffeyn mukaan neljällä: McGraw-Hill, CME Group, Barclays ja Russell Investments. Mihin tällaisessa tilanteessa muka tarvitaan vapaakauppasopimuksia? Joku saattaa ihmetellä, miksi nämä näkökulmat ovat saaneet niin vähän huomiota valtamediassa. Selitys on harvinaisen yksinkertainen: megaentiteetit, superyritykset kuten General Electrics (GE), pankit ja vakuutusyhtiöt omistavat suuria osuuksia maailman medioista, jotkut kokonaisia tv-kanavia kuten Microsoft. Mediakentän keskittyminen vain 5 6 globaaliksi mediaksi ja 3 4 merkittäväksi uutis toimistoksi ei ole yksittäinen ilmiö yritysmaailman keskittymisestä. Uutisoinnin laatua se ei kuitenkaan ole parantanut, mitä tahansa tehostamisintoilijat väittävätkin: talouspainotteinen sirpaletieto jyllää hämärtäen kuvaa kokonaisvaikutuksista. Demokratian kannalta kehitys on väärään suuntaan. Valta on siirtynyt valtioilta talousyksiköille, joilla ei ole kotimaata, ja jotka eivät ole vastuussa mistään kenellekään. Vertikaalinen integraatio on investointitermi, ja merkitsee sitä, että mahdollisimman paljon tai kaikki tuotantoketjun osat ovat saman tahon omistuksessa tai kontrollissa esimerkiksi osakeomistusten kautta. Vertikaalinen integraatio sopii hyvin kuvaamaan prosessia, joka Euroopassa on meneillään. Valtaa ollaan siirtämässä komission aloitteesta kaiken demokraattisen kontrollin ulottumattomiin. Taloudellisen yhteistyön tiivistämisen nimikkeen alla integroidaan Euroopan ennen itsenäisiä kansallisvaltioita vertikaalisesti saman omistajan vallan alle. Tämä omistaja ei ole kansat, demokraattinen järjestelmä tai edes Euroopan Unionin jäsenmaat. Uusi omistaja on korporaatioiden, poliittisen ja taloudellisen eliitin muodostama harvainvallan klikki. Osallistumisella ei ole aitoa merkitystä silloin, kun päätöksiä tehdään suuryritysten lobbareiden ehdotusten mukaan salaisissa kokouksissa ja kabineteissa; kun taustalta vaikuttavat todelliset vallankäyttäjät sanelevat yrityksiltä vaalikampanja-avustuksia saaneille poliitikoille, kansan edustajille, toteutettavia päätöksiä. Äänestämisen merkitys on siinä, että se toimii todellisen vallankäytön rakenteiden piilottajana. Vapaakauppasopimus ja investointisuoja antaa kuoliniskun sillekin. <

14 14 Vaihtoehto EU:lle nro 4/2013 Enemmän Eurooppaa, vähemmän demokratiaa Teksti esko seppänen Liittovaltiomies Alexander Stubbin mukaan Kataisen hallituksella on Suomen historian EU-myönteisin hallitusohjelma ja Suomella on eurooppalainen hallitus. Hallitusohjelman mukaan yhteisöllisyyteen perustuva toimintatapa on paras tapa taata unionin vakaa ja tasapuolinen toiminta sekä demokratian toteutuminen. Sana yhteisöllisyys on sitä euroslangia, jota federalistit käyttävät liittovaltiosta. Ne ovat samaa merkitseviä sanoja. EU:n oikeistolais-sosialidemokraattinen eliitti tekee unionista liittovaltiota federalismin ikoneihin kuuluvan Jean Monnetin opin mukaan. Yhteisöllisessä hengessä Euroopan kansoja ohjataan siinä kohden supervaltiota (liittovaltiota) ilman, että kansalaisille kerrotaan, mistä on kysymys. Se tehdään toinen toistaan seuraavilla askelilla, joista jokainen on puettu taloudellisen päämäärän muotoon. EU:n komissio, jolla on vähän aitoa toimivaltaa nykyisen talouskriisin torjuntaan, keskittää todellisen tekemisen sijasta eurokratian yhteisen voiman unionin liittovaltioimiseen. Ei ole ylikansallista demokratiaa Demokratia on kansanvaltaa. EU on ylikansallinen yhteisö, jossa päätösten veto-oikeus perustuu viime kädessä jäsenmaiden väkilukuun. EU:ssa ei ole kansaa, joka olisi kansanvallan perusta. Ylikansallista päätöksentekoa on se, että jäsenvaltioita sitovia lakeja päätetään EU:n itsensä toimielimissä. Enemmistöllä vastoin jäsenmaan parlamentin kantaa tehdyt päätökset ovat epädemokraattisempia kuin kansallisvaltioiden oma päätöksenteko, jossa väärät edustajat ovat kansalaisten vaihdettavissa. Euroopan keskuspankki, valtio valtiossa Euroopan keskuspankilla (EKP) on monopoli EU:n rahapolitiikkaan. Sillä on yksinvalta rahan hinnan, sen saatavuuden sekä ulkoisen arvon määräytymisen kysymyksissä. Varsinaisen rahan luomisen ja liikkeeseen laskun suorittavat yksityiset pankit. Liikkeessä olevan rahan määrä ei ole keskuspankin päätettävissä. Pankit pystyvät luomaan virtuaalista rahaa tyhjästä, ja se on yksi nykyisen systeemikriisin syistä. EKP:n ainoa tehtävä ja sen olemassaolon tarkoitus on inflaation vastainen taistelu. Yhdysvalloissa keskuspankkia (Fed) vaaditaan toimimaan myös työllisyyden edistämiseksi. EKP lainaa halpaa rahaa valtioille yksityispankkien kautta, kun taas Fed voi lainata sitä suoraan valtiolle. Emun jäsenmaat ovat maailmassa ainoita valtioita, jotka eivät itse pysty vaikuttaman maassaan käytettävän rahan arvoon. Toistakymmentä vuotta yhteisrahaa on ajanut emumaat epätasapainoon euron ulkoisen arvon suhteen. Euron arvo sopii itse asiassa vain Saksalle. Lähes kaikki muut maat kärsivät euron vahvuudesta, eikä ylivelkaantuneilla emumailla ole mitään toivoa maksaa velkojaan kovilla euroilla. Niiden pitäisi käynnistää kasvu devalvaatiolla eli muuttamalla rahan ulkoista arvoa, mutta kun niillä ei ole omaa rahaa, niiden on tehtävä jota-

15 Vaihtoehto EU:lle nro 4/ kin muuta. Se jotakin muuta on sisäinen devalvaatio. Mitä on sisäinen devalvaatio? Se on palkkojen ja eläkkeiden leikkauksia, sosiaaliturvan ja terveydenhuollon alasajoa, työttömyyttä, julkisen vallan toimintojen privatisointia ja ulkoistamista sekä maasta ja maahan muuttoa. Se on reaalitalouden alasajo- eli deflaatiopolitiikkaa, kovan euron politiikkaa. Siihen ei kuulu mitään sellaista, jolla olisi talouteen positiivisia vaikutuksia, jotka käynnistäisivät kasvun tai vahvistaisivat sitä. Se on silkkaa alasajoa ja pois ottamista. Sen peitenimiä ovat rakenteelliset uudistukset ja (teoreettisesti kestämätön) kestävyysvaje. Se on mielikuvapolitiikkaa ja kovaa kuria, kansalaisten alamaistamista. Suomalaisille myytiin Emua ilman kansanäänestystä sanomalla, että Emun ongelmiin voidaan varautua ennalta ja että kaikki ongelmat voidaan ratkaista varaamalla ennalta rahaa mahdollisten ongelmien hoitoon. Sitä varten perustettiin suurella mediahälinällä ja poliittisella sanahelinällä puskurirahastot, joiden avulla piti voitaman selvitä ulos kriisitilanteista. Kesti kymmenen vuotta ennen kuin selvisi, että mitään puskureita ei ole. Euro myytiin suomalaisille läpinäkymättömässä paketissa. Erilainen talouskehitys Eurostatin tilastoista on voitu laskea, että euron olemassaolon aikana ja ennen kriisin puhkeamista saksalaisen työn hinta oli noussut vain 26 %, mutta kreikkalaisen 50 %, irlantilaisen 52 %, italialaisen 57 %, portugalilaisen 69 % ja espanjalaisen 72 %. Siitä, että valtioiden edut ovat erilaisia, kertovat arviot eri maiden rahan arvosta Emun mahdollisen hajoamisen tai yksittäisen maan eron jälkeen. Jos Kreikka jättäisi Emun, sen arvioidaan tarvitsevan prosentin devalvaation. Jos taas Saksa luopuisi eurosta ja palaisi omaan rahaan, sen on arveltu revalvoituvan 30 pro - senttia. Saksan kannalta Kreikan ero sen maksamatta jättämine velkoineenkin lienee halvempi ratkaisu kuin Saksan teollisuuden 30 prosentin kilpailukyvyn hävikki yhdessä yössä oman markan käyttöönoton seurauksena. Tältä pohjalta voisi arvata, että Emu pysyy koossa. Riskit rahaliiton hajoamisesta ovat liian suuret kaikille osapuolille. Silti voidaan ajautua tilanteeseen, jossa Emu hajoaa. Mitä on tehtävä? Tästä kriisistä selvitään ulos tavalla taikka toisella, mutta tulevien kriisien torjuntaa varten on nyt erotettava toisistaan yhtäältä talletuspankit ja toisaalta liike- ja investointipankit. Sellaisia uudistuksia edellyttävät USA:ssa ns. Volckerin sääntö, Englannissa Vickersin komissio sekä EU:ssa komission nimeämä Liikasen asiantuntijaryhmä. Talletukset ja asuntolainat pitää turvata aitaamalle ne julkisen vallan suojiin ja irralleen konkurssitilaan itsensä keinottelevista pankeista. Keinottelupankit on voitava päästää konkurssiin ilman että EU-maat pannaan yhteisvastuuseen niiden pelastamisesta. Kun jäsenmaa pyytää EU:lta pankkitukea, on pantava toimeen omistaja- ja sijoittajavastuu ja ensin, ennen finanssiavun myöntämistä, toteutettava velkasaneeraus viivästyttämättä sitä vuosikausia niin että osa velkojista vapautuu veloista ja osa pankeista maksukyvyttömistä velallisista. Yhden maan roskia ei saa siivota muiden maiden yhteisvastuullisesti maksettaviksi. On torjuttava ne yhteisvastuukeräykset, jotka kulkevat eurobondien ja pankkiunionin nimellä. Maksakoon jokainen maa omien pankkiensa kuprut! E(u)ro vai ei? Suomi on ainoa pohjoismaa Emussa. Norjassa ja Islannissa ei haikailla EU-jäsenyyden perään, eivätkä Ruotsi ja Tanska halua Emuun. Yli kymmenen vuotta Emua on tehnyt tehtävänsä ja sitonut Suomen tiukoilla taloudellisilla vastuilla EU:hun ja Emuun. Ero on vaikeampi asia kuin liittymättä jättäminen. Joillekin voi olla yllätys, että minä en kannata Suomen eroamista EU:sta ilman, että se hajoaa osittain tai kokonaan. Kannatan sitä sellaisissa oloissa, jotka johtivat Neuvostoliiton liittovaltion hajoamiseen kansojen palauttaessa joukolla oman itsenäisyytensä. Kun ero toteutuu, on pyrittävä muodostamaan Pohjois-Euroopan talousliitto ilman Saksaa ja sen taloudellista ylivaltaa. En myöskään ehdota, että Suomi eroaisi Emusta yksin. Pidän sitä kalleimpana käsillä olevista vaihtoehdoista. Perusteet löytyvät kirjastani Emumunaus (Into, 2012). Olen vakuuttunut siitä, että joukon jättäminen kostautuu Suomen taloussuhteissa klubiin jäävien emumaiden kanssa ja että pääomat ottaisivat näkymättömät jalat alleen. Eron hinta tulisi maksuun kansan elintasossa. On puolustettava demokratiaa. On lisättävä kansanäänestyksiä. On säilytettävä yksimielinen päätöksenteko niissä asioissa, joissa se on kirjattu EU:n perustuslakiin. On uskallettava ajaa omaa etua ja torjuttava kiireellä pelottelu. On irrotettava Suomi Saksan liittovaltiosyleilystä ja EU:n ylivelkamaiden velkojen yhteisvastuusta ja sen kasvattamisesta.<

16 LIITY NYT! vaihtoehto eu:lle w w w.veu.fi Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry VEU Mäkelänkatu 15, Helsinki Puhelin: (09) Sähköposti:

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Mikä TTIP? TTIP: Transatlantic Trade and Investment Partnership

Mikä TTIP? TTIP: Transatlantic Trade and Investment Partnership Mikä TTIP? TTIP: Transatlantic Trade and Investment Partnership Mikä TTIP? TTIP: Transatlantic Trade and Investment Partnership EU:n ja USA:n välinen kauppa- ja investointikumppanuus Virallisena tavoitteena

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin.

Eriävä mielipide. Lukuun ottamatta perustuslain 1, 58, 66, 94 ja 95 pykälien muutosehdotuksia yhdyn komitean muutosehdotuksiin. Eriävä mielipide Perustuslain tarkistamiskomitea on saamansa kahden jatkoajan jälkeen tehnyt esityksensä muutoksista perusteluineen 1 päivänä maaliskuuta 2000 voimaan tulleeseen Suomen perustuslakiin.

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt

SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2016 COM(2016) 712 final 2016/0349 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) FI FI 1.

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 4.8.2016 JOIN(2016) 37 final 2016/0241 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja Malesian hallituksen

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa t European Youth Parliament Finland Euroopan nuorten parlamentti Suomessa European Youth Parliament Finland EYP Finland ry Melkonkatu 24 00210 Helsinki http://www.eypfinland.org info@eypfinland.org Sisältö

Lisätiedot

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Istuntoasiakirja 13.12.2011 B7-0729/2011 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS suullisesti vastattavien kysymysten B7-0673/2011 ja B7-0674/2011 johdosta työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0052(NLE) 7.6.2016 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ulkomailla työskentelevän hoitooikeus 25.8.2016 Suvi Lummila, Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Sisältö 1. Yleistä hoito-oikeuksista Suomessa 2. Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja hoitooikeus

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 31.3.2006 KOM(2006) 147 lopullinen 2006/0051 (ACC) 2006/0052 (ACC) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja Taiwanin, Penghun, Kinmenin ja Matsun erillisen tullialueen

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen Yhdistyksen säännöt Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on suomeksi Helsingin miekkailijat ry, ruotsiksi Helsingfors fäktare rf ja sen virallinen lyhenne on HFM. Siitä käytetään näissä säännöissä

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.9.2013 COM(2013) 678 final 2013/0325 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yksipuolisten tullietuuksien myöntämisestä Moldovalle annetun neuvoston asetuksen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

EU-Turkki pakolaissopimus

EU-Turkki pakolaissopimus EU-Turkki pakolaissopimus 18.3.2016 sopimuksen pääkohdat & arviointia Toni Alaranta/Ulkopoliittinen instituutti Sopimuksen pääkohdat: 1) Yksi yhdestä periaate: jokainen Kreikkaan saapuva pakolainen (koskee

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa EUROBAROMETER Kansalaismielipide Euroopan unionissa Standard Eurobarometer / Autumn 2010 TNS Opinion & Social Syksy 2010 Kansallinen raportti Suomi 2.2.2011 Euroopan komission Suomen-edustusto Näkemykset

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN

KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna Lepola: GUE/NGL-ryhmä on konfederaalinen Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna omasta puolestaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.10.2013 COM(2013) 688 final 2013/0329 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Australian liittovaltion, Brasilian liittotasavallan, Kanadan, Kiinan kansantasavallan

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN

KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN KAARTJÄRVEN VESIHUOLTO OY:N LIITTÄMINEN KUNNAN VESILAITOKSEEN Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 46): Kunnan vuoden 2015 talousarvion konsernitavoitteena on Kaartjärven Vesihuolto Oy:n osalta yhtiön toiminnan

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA TUTKIMUSOSIO KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, VEROJEN KOROTUKSIA KÄ LISÄÄ LAINAA Kuntien pitäisi olla riittävän suuria pärjätäkseen verotuloillaan ( %). Veroja ei saa korottaa ( %), eikä

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 16.9.2015 COM(2015) 463 final 2015/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 2 päivänä maaliskuuta 2015

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. Paavo Väyrynen 24.5.2016 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, että kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä

Lisätiedot

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus Filha ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yleishyödyllisen yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansanterveyttä

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus

Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus Esitys lehdistötilaisuuteen Ravintola Pääposti 5.5.2014 Luottamuksellinen Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti ammattiliittojen jäsenten parissa tutkimuksen Europarlamenttivaaleihin

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

PERUSSUOMALAISTEN EU-VAALIOHJELMA 2009... 2 Suomalaisena Euroopassa kansanvallan puolesta... 2 Ei EU:n liittovaltiokehitykselle...

PERUSSUOMALAISTEN EU-VAALIOHJELMA 2009... 2 Suomalaisena Euroopassa kansanvallan puolesta... 2 Ei EU:n liittovaltiokehitykselle... PERUSSUOMALAISTEN EU-VAALIOHJELMA 2009... 2 Suomalaisena Euroopassa kansanvallan puolesta... 2 Ei EU:n liittovaltiokehitykselle... 2 Demokratia on kansanvaltaa... 2 Ei EU:n itälaajentumiselle... 3 Vakaan

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännessä ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännessä ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.10.2013 COM(2013) 750 final 2013/0364 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön (WTO) yhdeksännessä ministerikokouksessa esitettävästä Euroopan unionin kannasta

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot