Energiapuuska Ideakilpailu yrityksille

Transkriptio

1 Energiapuuska Ideakilpailu yrityksille Jyväskylä Marjatta Aarniala, Tekes DM

2 Esityksen sisältö Taustaa Energiapuuskalle VTT:n ja Metlan raportti: VTT Tiedotteita 2564, Metsähakkeen hankinta- ja toimituslogistiikan haasteet ja kehittämistarpeet Energiapuuska ideakilpailu Miten ideoista eteenpäin niiden toteuttamiseen: miten Tekes voi olla mukana auttamassa eteenpäin Innovatiivisia toimintatapoja, palvelumalleja, teknologioita Organisointia, yritysverkostojen pelisääntöjä, johtamista ja esimiestyötä ym. työelämän kehittämistä DM

3 Energiapuuska on osa Tekesin Puuska aktivointihanketta Tekes haastaa puutuotealan yrityksiä uudistumaan, palvelemaan paremmin nykyisiä asiakkaita ja hankkimaan rohkeasti uusia asiakkaita uusilta markkinoilta. Energiapuualalla haastetaan alan toimijoita yhteistyöhön ja kehittämään ratkaisuja energiapuun kustannustehokkaaseen ja toimintavarmaan hankintaan. Hanke toteutetaan osana työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strategista ohjelmaa

4 Taustalla tarve lisätä tehokkuutta metsähakkeen tuotantoon Suomen uusiutuvan energian tavoitteissa metsähakkeen käyttö kaksinkertaistetaan noin 13,5 m2:iin (25 TWh) vuoteen 2020 mennessä Lisäys kivihiiltä käyttävissä CHP-laitoksissa 7-8 TWh Lisäys biomassaa käyttävissä lämpö- ja voimalaitoksissa 6-7 TWh Lisäys liikenteen polttoainetuotannon raaka-aineena jopa 12 TWh (jos tarvittava 7 TWh tuotettaisi metsähakkeella) Tavoitteen toteutumisen edellytys on kilpailukykyinen kustannustaso, toimitusvarmuus ja laatu Energiapuuskan määrittelyiden taustalla VTT:n ja Metlan raportti: VTT Tiedotteita 2564, Metsähakkeen hankinta- ja toimituslogistiikan haasteet ja kehittämistarpeet Hyvä yhteenveto metsähakkeen käytöstä, raaka-aineista ja korjuuketjuista Pullonkaulat ja kehittämispotentiaali Kehittämistarpeet kartoitettu asiantuntijakyselyn avulla

5 Puuperäisten polttoaineiden kokonaiskulutus vuodessa, TWh Puuperäisten polttoaine eiden kokonaiskulutus vuodess sa, TWh Kotitalouksien polttopuu Metsähake Muut kiinteät puupolttoaineet Kuori Sahanpuru Teollisuuden puutähdehake Muut teollisuuden sivu- ja jätetuotteet Metsäteollisuuden jäteliemet SVT: Tilastokeskus, Metsäntutkimuslaitos

6 Metsähakkeen ennustettu käyttö vuoteen 2020 mennessä Lähde: VTT Tiedotteita 2564 DM

7 Arvioita metsähakkeen korjuupotentiaaleista ja käyttö vuonna 2009 Kannot Nuorten metsien energiapuu Latvusmassa Järeä runkopuu Korjuupotentiaali ja käyttö ö, milj. m³ per vuosi Laitila ym SK TH Peruskenaario 2020 Maksimiskenaario 2020 Tavoite 13,5 milj. m³ vuoteen 2020 mennessä Metsähakkeen käyttö vuonna 2009 Lähteet: Salminen 2010/Mela ryhmä, Ylitalo 2010, Kärhä ym. 2009, Laitila ym. 2008

8 Selvityksen mukaan tärkeimpiä kehittämiskohteita metsähakkeen hankinnassa 2010-luvulla ovat: Tehostaa puubiomassan kasvatusta aines- ja energiapuuksi Harvennuspuuhakkeen tuotantoketjun tehostaminen ja korjuukustannusten alentaminen. Metsähakkeen toimitusvarmuuden ja kuljetustehokkuuden parantaminen pitkillä kaukokuljetusmatkoilla ja eri kuljetusmuotojen yhdistelmillä. Kantohakkeen laadun parantaminen ja kuljetuskustannusten alentaminen. Kuljettajien koulutus ja tehokkaiden työtapojen kehittäminen. Metsänomistajien koulutus ja aktivointi metsäenergiakauppaan. Metsähakkeen hankinnan liiketoiminnan kehittäminen. Metsähakkeen korjuun seurannaisvaikutusten ennaltaehkäisy korjuuta kehittämällä. Lähde: VTT Tiedotteita 2564

9 Energiapuuska-ideakilpailu Tavoitteena Kannustaa energiapuualan toimijoita kehittämään uusia kustannustehokkaita ratkaisuja toimintavarmoihin energiapuun tuotantoja toimitusketjuihin Osallistaa metsäenergian eri toimijoita monipuolisesti alan kehittämiseen ja uudistamiseen Tukea metsähakkeen käyttötavoitteen saavuttamista Suomessa vuonna 2020 Saada aikaan muutamia käytännön kokeiluja (demonstraatioita), joilla ideoita todennetaan oikeissa olosuhteissa. Toteutetaan kahdessa vaiheessa Ideakilpailu Voittajaideoiden kehittäminen demonstraatiohankehakemuksiksi Tekesille Koko tuotantoketju ja sen toimijat mukana Myös yritysten oman toimintatavan kehittämistä sekä verkostojen yhteisten pelisääntöjen laatimista (Työelämän kehittämisen TYKE rahoitus mukaan)

10 Energiapuuska-ideakilpailun teemat Uudet ratkaisut seuraaviin ketjuihin: 1. Metsäpolttoaineen toimitusvarmuuden ja kuljetusketjun kehittäminen pitkille kuljetusmatkoille 2. Harvennuspuuhakkeen tuotantoketjun tehostaminen 3. Laadukkaan kantohakkeen kustannus- ja kuljetustehokas toimitusketju Arviointikriteerit Ratkaisujen uutuusarvo Koko energiapuun hankinnan arvoketjun huomioimista ja eri toimijoiden osallistumista siihen Monipuolista yhteistyö Hanke-ehdotuksissa tulee esittää toimet ja laskelmat, joilla tavoitteena oleviin päämääriin päästään sekä tarvittavan pääoman ja työvoiman tarve

11 Energiapuuska ideakilpailun tarkemmat tavoitteet teemoittain1/3 Ketju 1: Uudet ratkaisut metsäpolttoaineen toimitusvarmuuden ja kuljetusketjun kehittämiseksi pitkille kuljetusmatkoille Metsäpolttoaineen määrä toimituspisteessä tulee vastata energiasisällöltään yli MWh vuodessa Toimintamallit, joilla kulutushuippujen aiheuttamat ongelmat voidaan ratkaista Edellytämme koko toimitusketjun metsästä asiakkaalle huomioimista Tavoitteena on myös demonstroida eri kuljetusmuodon yhdistelmiä, kuten esimerkiksi autokuljetus-terminaali-junakuljetus, autokuljetus-aluskuljetuskäyttöpaikkahaketus Toimitusvarmuuden ja kuljetustehokkuuden ohella muita merkittäviä tavoitteita ovat CO2-päästöjen pieneneminen kuljetuksessa ja käytettyjen resurssien tehokas käyttö DM

12 Energiapuuska ideakilpailun tarkemmat tavoitteet teemoittain 2/3 Ketju 2: Uudet ratkaisut harvennuspuuhakkeen tuotantoketjun tehostamiseen Tavoitteena on alentaa harvennuspuuhakkeen korjuun kustannuksia nykytasoon verrattuna 25 % eli 4 /MWh käyttöpaikalla Kehittämistoimenpiteiden tulee kohdistua etenkin hakkuuseen ja metsäkuljetukseen Kustannusten ohella muita tavoitteita ovat laadukas työjälki, kestävän metsätalouden tavoitteiden edistäminen, ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja ympärivuotinen työllisyys Ehdotuksessa on myös huomioitava pehmeiden maiden puunkorjuun asettamat vaatimukset, koska merkittävä osa harvennusmetsien korjuupotentiaalista sijaitsee ojitetuissa metsissä DM

13 Energiapuuska ideakilpailun tarkemmat tavoitteet teemoittain 3/3 Ketju 3: Uudet ratkaisut laadukkaan kantohakkeen kustannusja kuljetustehokkaaseen tuotantoketjuun Kantohakkeen laadun parantaminen ennen kaikkea epäpuhtauksien osalta Kuljetustehokkuutta on parannettava ja tavoitteena on alentaa kaukokuljetuskustannuksia nykytasoon verrattuna 30 % eli 3 /MWh DM

14 Ideakilpailun tuomaristo Martti Äijälä, johtaja, Tekes (puheenjohtaja) Aimo Aalto, Ylitarkastaja, Työ- ja elinkeinoministeriö prof. Pentti Hakkila Eeva Hellström, johtaja, Sitra Kaisa Pirkola, Ylitarkastaja, Maa- ja metsätalousministeriö Sixten Sunabacka, Strateginen johtaja, Työ- ja elinkeinoministeriö Marjatta Aarniala, johtava teknologia-asiantuntija, Tekes (sihteeri) DM

15 Palkitseminen Julkisuus Voittajaideoista kerrotaan viestintävälineille ja laaditaan tiedotteita Voittajaideat saavat kunniakirjat Mahdollisuus Tekesin rahoitukseen Tekes kannustaa voittaneiden ideoiden esittäneitä kehittämään niitä eteenpäin ja hakemaan sitä varten rahoitusta Tekesiltä Tekes on varautunut rahoittamaan kilpailussa menestyneitä rahoitusperiaatteidensa mukaan DM

16 Mitä ideakilpailun ehdotuksilta toivotaan Mihin ketjuun idea liittyy (1, 2 tai 3) Tiedot osallistuvista organisaatioista ja heidän roolinsa (Y-tunnukset ja kuvaus siitä, mitä kukin organisaatio tekee idean toteuttamisessa) Varmistus kunkin organisaation sitoutumisesta ideaan Kuvaus uudesta ratkaisusta Toimenpiteet ja laskelmat, joilla tavoitteena oleviin päämääriin arvioidaan päästävän Mikä on kehitettävän tuotantoketjun, toimintamallin tai palvelun uutuusarvo ja kilpailuetu Mitä riskejä kehitettävään ideaan liittyy Mitä uutta osaamista, teknologiaa ja työtä tarvitaan Idean arvio pohjalta myöhemmän toteutettavan demonstraatiohankkeen laajuudesta (rahoitus, kesto) Hakemuksen laajuus saa olla korkeintaan 10 sivua

17 Mitä toivotaan osallistujilta ja myöhemmiltä hankkeilta Koko tuotanto- ja toimitusketju on otettu huomioon Monipuolista yhteistyötä ja eri toimijoiden osallistumista verkostossa Organisaatiot ovat halukkaita todentamaan idean toimivuutta käytännössä Osallistujat ovat valmistautuneet hankkimaan osarahoituksen kokeiluprojektille (Tekesin rahoitus ei kata kaikkia kustannuksia) Osallistujat pystyvät viemään projektin läpi Tutkimuslaitokset voivat olla mukana yritysten alihankkijoina

18 Tekesin rahoitusperiaatteet ideoiden todentamisessa käytännössä LAINA Markkinaläheisiin kehitysprojekteihin Korko tällä hetkellä 1 % (sääntö:3 % alle peruskoron, mutta vähintään 1%) Ei vakuuksia, riskiehto (voidaan jättää osittain tai kokonaan perimättä takaisin) Pk-yritykset 50-70%; isot yritykset ja kunnat 25-50% AVUSTUS innovaatiotoimintaa käynnistäville pk-yrityksille De minimis ehtoinen t&k-avustus; tukitaso 50% Kustannusarvio korkeintaan EUR AVUSTUS työorganisaatioiden kehittämiseen De minimis ehtoinen avustus; tukitaso % myös isoille yrityksille tietyin ehdoin Kustannusarvio korkeintaan EUR

19 Aikataulut Ideakilpailu päättyy Infotilaisuuksia 5 kpl helmikuun alussa: Keskiviikko , Jyväskylä, Hotelli Rantasipi Laajavuoren auditorio, klo (ennen Keski-Suomen energiapäivä seminaaria) Torstai , Joensuu, Itä-Suomen AVI/Joensuun toimipaikka auditorio, Torikatu 36, klo Perjantai , Tampere, Technopolis, Häggman-sali, Kalevantie 2, klo 9-12 Maanantai , Helsinki, Marski, Mannerheimintie 10, klo 9-12 Perjantai , Oulu, Hotelli-ravintola Lasaretti, Kasarmintie 13, klo 9-12 Ideoiden arviointi: viikot 13 ja 14/2011 Tulosten julkistus: vko Arvioitu aloitusaika Tekesin rahoitukseen valittaville hankkeille alkusyksy DM

20 Lisätietoja UUDET TEKESIN ASIAKKAAT! VOIT KÄYTTÄÄ MYÖS TEKES.FI TUNNUSTELUPALVELUA! Tunnustelupalveluun DM