Sisältö julkaisuvapaa klo Puhetta sellaisenaan ei saa julkaista, mutta lainaukset on sallittu. Herra kenraali!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö julkaisuvapaa klo 14.00. Puhetta sellaisenaan ei saa julkaista, mutta lainaukset on sallittu. Herra kenraali!"

Transkriptio

1 1 Juhlapuhe MPKK:n 20-vuotisjuhlassa (päiväjuhla) Evesti evp Esko Vaahtolammi Sisältö julkaisuvapaa klo Puhetta sellaisenaan ei saa julkaista, mutta lainaukset on sallittu. Herra kenraali! Arvoisa juhlayleisö! Kiitän Maanpuolustuskorkeakoulua saamastani kunniasta pitää juhlapuhe 20-vuotisjuhlassa. Korkeakoulua perustettaessa 20 vuotta sitten vastuullani oli juhlan jälkeisen cocktailtilaisuuden järjestelyt tuolla ruokasalin puolella. Tätä juhlaurani nousujohteisuutta en ryhdy arvioimaan, koska tällöin joutuisin arvottamaan tietyllä tavalla akateemista ja käytännön osaamista. Tätä pohdintaa Maanpuolustuskorkeakoulun historiassa on muutoinkin esiintynyt ihan riittävästi. Käytän samalla tätä tilaisuutta hyväkseni ja kiitän teitä kaikkia salissa istuvia, jotka olette tukeneet minua Maanpuolustuskorkeakoulun historian kirjoitustyössä. Me juhlimme tänään vuonna 1993 Kadettikoulun, Taistelukoulun ja Sotakorkeakoulun yhdistämisellä muodostetun Maanpuolustuskorkeakoulun 20 vuotista taivalta. Upseerikoulutuksen yhdistämistä oli tosin pohdittu jo paljon aikaisemmin. Vuonna 1932 silloinen Sotakorkeakoulun johtaja ja sotakoulujen tarkastaja eversti Per Zilliacus esitti Munkkinimessä sijainneen Kadettikoulun, Viipurissa sijainneen Taistelukoulun ja Kruununhaassa olleen Sotakorkeakoulun alistamista saman johdon alle ja koulujen siirtämistä sellaiseen paikkaan, että harjoitusosaston sijoittaminen samalla paikalle on mahdollista. Siten nyt 2010-luvulla upseerikoulutuksen järjestely on saavuttamassa yli 80 vuotta sitten asetetun keskittämispäämäärän. Helsingin sanomat uutisoi vuonna 1993 Maanpuolustuskorkeakoulun perustamistilaisuuden otsikolla Maanpuolustuskorkeakoulu aloitti sotilaiden koulutuksen. Korkeakouluneuvosto ei hyväksyisi opinahjoa tiedekorkeakouluksi. Korkeakouluneuvosto oli tuolloin opetusministeriön asiantuntijaelin yliopistoasioissa. Räväkällä otsikolla haluttiin varmaankin herättää lukijoiden kiinnostus, mutta se osoitti myös, että tavoitteena ollut yliopistollisuus ei ollut itsestäänselvyys. Eräänä mielenkiintoisena yksityiskohtana löysin arkiston kätköistä Maanpuolustuskorkeakoulun ja Helsingin Poliisilaitoksen keväällä 1993 solmiman hevosten laiduntamissopimuksen. Päätin historian kirjoitustyön edistyessä pitää sopimuksen mielessäni, josko se olisi mahdollinen viite uudesta operatiivis-taktisesta innovaatiosta, jonka kehittämiseen ja kouluttamiseen yhdistetty upseerikoulutus loi hyvät edellytykset. Tarkastelen esityksessäni ajallisista rajoitteista johtuen lyhyesti Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimuksen ja opetuksen eräitä kehityspiirteitä. Tutkimus mainittiin Maanpuolustuskorkeakoulun tehtävänä asetustasolla ensimmäisen kerran vasta vuonna Samalla asetusmuutoksella luotiin perusteet sotatieteiden tohtorin tutkinnolle. Seuraavan kerran vuoden 2006 asetusmuutoksessa todettiin selkeästi opetuksen ja tutkimuksen yhteys. Nykyisen muotonsa tehtävä sai Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa laissa vuonna Nyt tutkimus mainitaan ensimmäisenä tehtävänä. Tutkimus sai siten säädöstasolla sille yliopistollisessa korkeakoulussa kuuluvan aseman.

2 2 Sotakorkeakoulussa käynnistettiin 1980-luvun lopulla valmistelut tohtorikoulutuksen järjestämiseksi yhteistoiminnassa Helsingin yliopiston ja Kauppakorkeakoulun kanssa. Tutkinto pohjautui tuolloin yleisesikuntaupseerin tutkintoon ja edellytti päätoimista opiskelua upseerin virassa. Tässä jatkokoulutusohjelmassa suoritettiin Maanpuolustuskorkeakoulun virassa ensimmäinen tohtorin tutkinto vuonna Maanpuolustuskorkeakouluun nimettiin ensimmäiset kaksi professoria elokuun alussa Tämä loi edellytykset Maanpuolustuskorkeakoulun omalle tieteelliselle jatkokoulutukselle. Sotatieteiden tohtorin opiskeluoikeudet myönnettiin kesäkuussa 1999 kolmelle upseerille. Ensimmäinen sotatieteiden tohtori väitteli vuonna Vuosittain keskimäärin kahdesta neljään opiskelijaa on aloittanut opintonsa sotatieteiden tohtoriohjelmassa. Tähän mennessä valmistuneita sotatieteiden tohtoreita on 18 henkilöä. Valtiotieteiden maisteri Ulla Anttila väitteli ensimmäisenä naisena sotatieteiden tohtoriksi elokuussa Hän on myös ensimmäinen sotatieteiden tohtoriksi väitellyt siviili, jolla ei ole taustalla sotilaskoulutusta. Ensimmäinen ulkomaalainen sotatieteiden tohtori valmistui samoin vuonna Kaikilla ainelaitoksilla on tällä hetkellä omat sotatieteiden tohtorikoulutusohjelmansa. Sotatieteiden tohtorikoulutuksessa oman hankaluutensa muodosti alkuvaiheessa se, että professorin virka oli siviilitehtävä. Tämä ongelman poistamiseksi Pääesikunta oli jo vuonna 1998 tehnyt asetusmuutosesityksen, joka loisi upseerille edellytykset hoitaa professorin tehtävää sotilasvirassaan. Esitys ei kuitenkaan tuolloin johtanut toivottuihin säädösmuutoksiin. Vasta vuoden 2009 säädösmuutosten jälkeen perustettiin vuonna 2011 neljä sotilasprofessorin virkaa joista kolme täytettiin keväällä ja neljäs syksyllä Sotilasprofessorien virkoja täytettäessä painotetaan akateemisen pätevöitymisen lisäksi korkeaa sotilaskoulutusta. Upseerien koulutusjärjestelmässä koulutusideologiana oli aina 1990-luvulle saakka lyhyiden, vain seuraavaan tehtävään tähtäävien kurssien järjestäminen. Näin upseeri oli muutaman vuoden välein saamassa jatkokoulutusta seuraavaan tehtävään. Upseerin ammatin arvostuksen lisäämiseksi peruskoulutuksen pituutta kasvatettiin ja opetukseen lisättiin yliopistollisia sekä aikaisempien lyhyiden jatkokurssien oppisisältöjä. Jatkokoulutuksessa pyrittiin kursseja yhdistämällä lyhentämään kokonaisopiskeluun tarvittavaa aikaa. Suomalaisen upseerikoulutuksen tehokkuus on johtunut kyvystä sopeuttaa sen tavoitteet ja menetelmät olosuhteiden sekä ajan vaatimusten mukaisiksi. Maanpuolustuskorkeakoulun opetuksen vahvuuksia ovat olleet teorian ja käytännön yhdistyminen ja opetuksen palautejärjestelmän pitkä perinne. Maanpuolustuskorkeakoulun aloittaessa toimintansa, oli kadettien koulutuksessa käytössä 1991 aloitettu nelivuotinen perustutkinto. Upseerin perustutkinto oli tuolloin sotilasopetuslaitoksia koskevan asetuksen perusteella ylempi korkeakoulututkinto. Upseerin perustutkinnon päämääränä oli rauhan ja sodan ajan joukkoyksikön päällystön tehtäviin kykenevä upseeri. Kaikille puolustushaaroille yhteiset opinnot suoritettiin Kadettikoulussa. Tutkijakoulutuksen tasoa oli nostettu, että saavutettaisiin tiedekorkeakoulun ylemmän perustutkinnon tutkintovaatimusten tasoiset tutkijavalmiudet. Ensimmäinen nainen valmistui tässä koulutusohjelmassa upseeriksi vuonna Seuraava laajempi muutos vuonna 2001 sai alkusysäyksensä opistokoulutuksen poistumisesta ja sen aiheuttamista paineista muuttaa opistoupseerien koulutusta. Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan kesäkuussa 2000 allekirjoittamassa aiepöytäkirjassa todettiin, että

3 3 koulutusjärjestelmän uudistamisen perusteina olivat yleisen koulutustason nousu ja opistotason koulutuksen päättyminen, sotilaseläkeratkaisusta johtuva päällystön keski-iän nousu ja sijoituskelpoisen evp-henkilöstön määrän väheneminen sekä valmiusyhtymien edellyttämän ammattitaitoisen nuoren johtajareservin luominen. Yhtenä merkittävänä perusteena olivat myös kustannussäästöt rationalisoimalla hajanainen päällystökoulutus. Maanpuolustuskorkeakoulusta annetulla asetuksen vahvistettiin kesäkuussa 2001 uudet tutkintonimikkeet sotatieteiden kandidaatti ja maisteri. Upseerikoulutusohjelma oli tuolloin kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin upseerin perusopinnot, toisessa vaiheessa sotatieteiden kandidaatin tutkinto, joka oli upseerin alempi korkeakoulututkinto, ja kolmannessa vaiheessa sotatieteiden maisterin tutkinto, joka oli upseerin ylempi korkeakoulututkinto. Opintojen kokonaiskesto oli noin neljä vuotta. Opinnot antoivat laajan sotilasammatilliset erikoistiedot ja taidot sekä akateemisen yleissivistyksen. Maavoimien ja merivoimien opinnot aloitettiin Maasotakoulussa Lappeenrannassa. Vuonna 2006 toteutetun Bolognan prosessin mukaisen koulutusuudistuksen yleisenä tavoitteena oli lisätä eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä. Suomessa opetusministeriö päätti ottaa kyseisen kaksiportaisen tutkintorakenteen käyttöön elokuusta 2005 alkaen. Puolustusvoimissa uudistus päätettiin toteuttaa vuotta myöhemmin ja samalla palautettiin kaikille yhteinen opintojen alkaminen Santahaminaan. Opintojen laskennallista pituutta määritettäessä voitiin korkeakoulun virastotyöajasta johtuen kokonaiskoulutusaikaa lisäämättä erottaa sotatieteellisiin tutkintoihin kuuluvat yliopistollisten tutkintovaatimusten mukaiset opinnot sekä tutkinnon rinnalla suoritettavat sotilasammatilliset opinnot. Järjestelyllä mahdollistettiin myös sotatieteellisten perustutkintojen avaaminen siviiliopiskelijoille. Näin luotiin nykyään käytössä oleva koulutusjärjestelmä. Pääosalle myönnetään opinto-oikeus suoraan sotatieteiden maisterin tutkintoon. Pääsykokeeseen on muun muassa liitetty aineistokoe. Sotatieteiden kandidaatin tutkinto suoritetaan kolmessa vuodessa. Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen välissä on edellisestä upseerikoulutusjärjestelmästä ja muista korkeakouluista poiketen neljän vuoden työelämäjakso. Työelämäjakson jälkeen suoritetaan vakinaisen viran edellytyksenä oleva sotatieteiden maisterin tutkinto kahdessa vuodessa. Lentäjien koulutuksessa järjestelyt poikkeavat yleisestä linjasta. Vuoden 2006 uudistuksessa tarkistettiin myös sotatieteiden maisterin tutkintoon johtavien opintojen sisältöä ja tavoitteita. Ensimmäinen siirtymävaiheen sotatieteiden maisterin tutkintoon johtava koulutus aloitettiin Upseerin jatkotutkintoon sisältyvien esiupseerikurssin ja yleisesikuntaupseerikurssin yleiset tavoitteet ovat säilyneet pääpiirtein koko korkeakoulun toiminnan ajan ennallaan. Muutokset ovatkin kohdistuneet lähinnä järjestelyihin. Esiupseerikurssi ja yleisesikuntaupseerikurssi yhdistettiin. Vuodesta 1994 alkaen esiupseerikurssista tuli yleisesikuntaupseerikoulutukseen karsiva kurssi ja uusimuotoinen yleisesikuntaupseerikurssi käynnistyi muutoksesta johtuen vuodesta 1997 alkaen joka vuosi. Vuoteen 2006 mennessä muodostunut jatkotutkinnon järjestelymalli oli periaatteiltaan kohtuullisen hyvin toimiva. Esiupseerikurssin opintotulosten perusteella tapahtunutta yleisesikuntaupseerikoulutukseen valinnan ja kurssien eriyttämisen ajankohtia oli vaihdeltu pari kertaa. Vuodesta 2002 alkaen otettiin käyttöön lisävalintamenettely oikeusturvan takaamiseksi ja riittävän suuren ja monipuolisen yleisesikuntaupseerikurssikohtaisen opiskelijajoukon aikaansaamiseksi. Vuonna 2005 tapahtuneessa uudistuksessa otettiin esiupseerikurssilla käyttöön etäopetus osana monimuoto-opetusta. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että syyskaudella pääosa

4 4 opiskelusta tapahtui etäopiskeluna omissa joukko-osastoissa. Maanpuolustuskorkeakoulun sadan upseerin esiupseerikurssi päättyi viime vuoden kesäkuussa ja heidän joukossaan olivat ensimmäiset kaksi esiupseerikurssin suorittanutta naista. Yleisesikuntaupseerikurssille opintooikeuden sai 43 upseeria. Heidän joukossaan oli ensimmäinen Suomessa yleisesikuntaupseerikurssille hyväksytty nainen. Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta vuonna 2008 mahdollisti muuhun kuin upseerin virkaan johtaviin opintoihin pyrkivän opiskelijan ottamisen sotatieteellisiin opintoihin. Sotatieteiden maisterin tutkinto, joka ei johda upseerin virkaan, avattiin siviilitaustaisille opiskelijoille vuonna Maanpuolustuskorkeakoulusta annettu asetuksen muutos vuonna 2001 oli jo avannut sotatieteiden tohtorin tutkinnon myös muussa korkeakoulussa suoritetun ylemmän korkeakoulututkinnon pohjalta suoritettavaksi. Ajoittaisista, lähinnä taloudellisten syiden, aiheuttamista henkilöstövähennyksistä huolimatta korkeakoulun henkilöstön määrä on pääpiirtein pysynyt halutulla tasolla. Korkeakoulu on ajoittain vääntänyt kättä Pääesikunnan kanssa henkilöstön laadusta ja upseerien pysyvyydestä opettajatehtävissä. Eittämättä jatkuvuudella on omat hyvät puolensa. Esimerkkinä otettakoon vaikkapa tänään rehtorin tehtävästä luopuva kenraalimajuri Vesa Tynkkynen. Hänellä on takanaan pitkä kokemus Maanpuolustuskorkeakoulusta ja sen edeltäjistä. Korkeakoululla suunniteltiin eurooppalaisen korkeakoulu-uudistuksen aiheuttamia toimenpiteitä. Eräänä aamuna vuonna 2003 ensimmäisellä luomiskaudellaan työskennellyt professori Vesa Tynkkynen toi nähtäväkseni edellisenä yönä piirtämänsä hahmotelman tulevaisuuden upseerikoulutuksen järjestelyiksi. Menemättä tuon psykosomaattisen piirroksen yksityiskohtiin, voin todeta, että kyseinen hahmotelma on yleispiirteiltään toteutunut. Osaltaan tähän on varmasti vaikuttanut Vesa Tynkkysen tavanomaista pidempi ja monipuolisempi työura Maanpuolustuskorkeakoulussa. Jään jännityksellä odottamaan hänen tänään alkavan toisen luomiskautensa tuloksia. Perinneasiat ovat aina tunteita herättävä muutoskohde. Korkeakoulun lippu on hyvä esimerkki perinteiden monitahoisuudesta. Perinnetyöryhmä vuonna 1992 tekemä esitys Maanpuolustuskorkeakoulun perinteiksi korosti 200-vuotista upseerikoulutusperinnettä ja nosti osan Kadettikoulun perinteistä uuden korkeakoulun perinteiden perustaksi. Työryhmä totesi Kadettikoulun lipun soveliaimmaksi Maanpuolustuskorkeakoulun lipuksi. Lipun arvoa lisäsi siihen kiinnitetty vapaudenristi. Näin oli myös menetelty Kadettikoulun tilalla toimineessa Maasotakoulussa vuosina Sotatieteen laitos hyväksyi suunnitelman. Muutos olisi myös noudattanut joukkojen yhdistämisen heraldisia periaatteita. Niiden mukaan arvokkaimmasta lipusta tulee tehdä uuden muodostettavan joukko-osaston lippu. Tasavallan presidentti hyväksyi esittelyn marraskuussa Saman päivän iltapäivällä Vapaudenristiritarikunnan kansleri ilmoitti, että ritarikunta ei anna lupaa kadettilipun käyttöön Maanpuolustuskorkeakoulun lippuna, koska siihen kiinnitetty vapaudenristi on myönnetty Kadettikoululle. Puolustusvoimien komentaja päätti peruuttaa kyseisen esittelyn. Pystymättä tarkistamaan asiaa ritarikunnan silloiselta kanslerilta, muihin haastatteluihin perustuva oletukseni on, että asian valmisteluissa ei ilmeisesti ymmärretty informoida ritarikuntaa riittävästi etukäteen ja näin syntyi tämä ilmeiseen väärinkäsitykseen perustunut lippuepisodi. Korkeakoululle suunniteltiin pikaisesti nyt täällä edessä oleva uusi lippu, jonka Tasavallan presidentti vihki käyttöön huhtikuussa Arvoisa juhlayleisö!

5 5 Alussa siteeraamani Helsingin Sanomien otsikko olisi varmasti huomisessa uutisessa erisisältöinen. Korkeakouluneuvoston työn jatkaja Korkeakoulujen arviointineuvosto auditoi Maanpuolustuskorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän lokakuussa Kokonaisarviona auditointiryhmä totesi Maanpuolustuskorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän täyttävän Korkeakoulujen arviointineuvoston asettamat kriteerit ja esitti auditoinnin läpäisyä. Arviointineuvosto hyväksyi esityksen. Laatujärjestelmään sisältyvä viivästetty palaute on viimeisten vuosien tuloksien mukaan osoittanut eri kurssitasoilta valmistuneiden upseereiden osaamisen vastaavan työyhteisön asettamia vaatimuksia. Maanpuolustuskorkeakoulu hyväksyttiin korkeakoulujen tutkintojärjestelmäasetuksen muutoksessa vuonna 2005 yliopistojen joukkoon. Upseerikoulutuksen keskittämisen mahdollistavan rakennustyö käynnistyy tänä vuonna. Sotatieteellisen tutkimuksen tukemiseen keskittyvä Sotatieteiden tutkimussäätiö on pari vuotta sitten aloittanut toimintansa. Alussa mainitsemani hevosetkin myytiin heti korkeakoulun toisena toimintavuotena ja hevostalliin laadittiin piirustukset tietokonepohjaisen operaatiotaidon ja taktiikan opinnoissa käytettävän simulaatiokeskuksen rakentamiseksi. Tavoitteena olleet peruspilarit ovat näin 20 vuoden aikana vihdoin muotoutuneet, luoden edellytykset kehittää Maanpuolustuskorkeakoulua Puolustusvoimia ja Rajavartiolaitosta sekä muuta yhteiskuntaa palvelevaksi sotatieteelliseksi yliopistoksi. Onnittelen omasta puolestani Maanpuolustuskorkeakoulua merkkipäivän johdosta ja toivotan menestystä tuleville vuosille!

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,

Lisätiedot

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN PERINNEHUONEEN NÄYTTELY

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN PERINNEHUONEEN NÄYTTELY MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN PERINNEHUONEEN NÄYTTELY Alla on lyhyt selostus vitriinien keskeisimmistä esineistä ja kuvista. Perinnehuone avattiin vuonna 2002 ja sitä uudistettiin vuonna 2014, jolloin huoneen

Lisätiedot

YLEINEN OSA 99./82. kadettikurssi

YLEINEN OSA 99./82. kadettikurssi Maanpuolustuskorkeakoulu Maanpuolustuskorkeakoulu Opinto-opas Opinto-opas 2012 2012 2012 YLEINEN YLEINEN OSA YLEINEN OSA OSA 99./82. kadettikurssi SM3-kurssi SMOHJ12-kurssi EUK 65 YEK 56 ST 99./82. 99./82.

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu. Opinto-opas 2010. Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot. 97./80. kadettikurssi SM1-kurssi

Maanpuolustuskorkeakoulu. Opinto-opas 2010. Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot. 97./80. kadettikurssi SM1-kurssi Maanpuolustuskorkeakoulu Opinto-opas 2010 Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot 97./80. kadettikurssi SM1-kurssi Julkaisija Maanpuolustuskorkeakoulu Vastaavat toimittajat Anne Helenius ja Titta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011 299/2011 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Korkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä

Korkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä Korkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä alalla Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto, kaupallis-tekninen tiedekunta Kauppatieteellisen alan valtakunnallinen tapaaminen Turun kauppakorkeakoulu,

Lisätiedot

7.3.2005. Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Puolesta. Tapio Markkanen Pääsihteeri.

7.3.2005. Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Puolesta. Tapio Markkanen Pääsihteeri. 7.3.2005 Yliopistojen rehtorien neuvoston työryhmä on rehtori Perttu Vartiaisen puheenjohdolla pohtinut yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkarakennetta. Työryhmän raportti valmistui tammikuussa 2004, ja

Lisätiedot

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Laki. N:o 1121. Maanpuolustuskorkeakoulusta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku. Tehtävät. Yleiset säännökset

Laki. N:o 1121. Maanpuolustuskorkeakoulusta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku. Tehtävät. Yleiset säännökset Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: N:o 1121 Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 1 luku Yleiset säännökset 1 Asema Maanpuolustuskorkeakoulu on puolustusvoimiin

Lisätiedot

Rouva ministeri, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat

Rouva ministeri, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat 1 Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, lippueamiraali Veijo Taipalus Lukuvuoden avajaiset 5.9.2013 Rouva ministeri, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat Toivotan teidät kaikki lämpimästi

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu. YLEINEN OSA 100./83. kadettikurssi SM4-kurssi SMOHJ13-kurssi SMSIV13 EUK 66

Maanpuolustuskorkeakoulu. YLEINEN OSA 100./83. kadettikurssi SM4-kurssi SMOHJ13-kurssi SMSIV13 EUK 66 Maanpuolustuskorkeakoulu 2012 Opinto-opas 2013 YLEINEN OSA 100./83. kadettikurssi SM4-kurssi SMOHJ13-kurssi SMSIV13 EUK 66 1 MAANPUOLUSTUS- KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2013 Sotatieteelliset perus- ja jatkotutkinnot

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 884. Laki. Viron kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 884. Laki. Viron kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1997 N:o 884 893 SISÄLLYS N:o Sivu 884 Laki Viron kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä... 3267

Lisätiedot

tältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

tältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu. HE 161/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tilintamastuslain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tilintarkastuslakia muutettavaksi niin, että ammattikorkeakoulututkinto

Lisätiedot

SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN STRATEGIA

SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN STRATEGIA ! 1 SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN STRATEGIA Alkusanat uudelle strategialle Suomen Sotatieteellinen Seura ry:n (SSTS) perustaminen alkoi vuonna 1927 Suomen sotakorkeakoulun kolmen ensimmäisen vuosikurssin

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Raisa Kääriä lehtori Turun ammattikorkeakoulu Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Historiaa 80- ja 90-luvuilla Paraisilla Valtion

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 19.3.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) PÄÄHAUN (SK/SM) VALINTAPISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN Valintapisteet määräytyvät esivalinnan alkupisteiden sekä valinta- ja soveltuvuuskoepisteiden perusteella. Valintapisteiden

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) PÄÄHAUN VALINTAPISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN määräytyvät alkupisteiden ja pääsykoepisteiden perusteella. Valintapisteiden enimmäismäärä on 165. 1 ALKUPISTEET Alkupisteet muodostuvat

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

Opinto-opas 2015. yleinen osa. 102./85. kadettikurssi SM6-kurssi SMOHJ15 SMVIR15 YEK58 ST. Maanpuolustuskorkeakoulu

Opinto-opas 2015. yleinen osa. 102./85. kadettikurssi SM6-kurssi SMOHJ15 SMVIR15 YEK58 ST. Maanpuolustuskorkeakoulu Maanpuolustuskorkeakoulu Opinto-opas 2015 yleinen osa 102./85. kadettikurssi SM6-kurssi SMOHJ15 SMVIR15 YEK58 ST Julkaisija Maanpuolustuskorkeakoulu ISBN 978-951-25-2654-3 (Nid) ISBN 978-951-25-2655-0

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Opinto-opas 2011 Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot

Opinto-opas 2011 Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot Maanpuolustuskorkeakoulu Opinto-opas 2011 Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot 98./81. kadettikurssi SM2-kurssi SMOHJ11-kurssi Julkaisija Maanpuolustuskorkeakoulu Vastaavat toimittajat Titta

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina 1995 2013 suoritettu yhteensä 153 486 ammatillista

Lisätiedot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Teatterikorkeakoulu vahvistaa uudet sivutoimista tuntiopetusta, opintojen ohjausta, opinnäytteiden

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Puolustusvoimien päällystön täytettävään sotilasvirkaan nimitetyn koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) 2 Oikaisuvaatimus koskien Stadin aikuisopiston hoitotyön opettajan virkasuhteen täyttämistä HEL 2015-012221 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulun. arviointi

Maanpuolustuskorkeakoulun. arviointi 1 I. Laine, A. Kilpinen, L. Lajunen, J. Pennanen, M. Stenius, P. Uronen & T. Kekäle Maanpuolustuskorkeakoulun arviointi KORKEAKOULUJEN ARVIONTINEUVOSTON JULKAISUJA 2:2001 2 ISBN 951-37-3398-X ISSN 1457-3121

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Katrina Nordström, professori (BK laitos) Kemian tekniikan koulutusohjelman johtaja 2014-2016 (tutkintosääntö 2005) Huone C304b katrina.nordstrom@aalto.fi

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu. Opinto-opas 2009 2010 Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot

Maanpuolustuskorkeakoulu. Opinto-opas 2009 2010 Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot Maanpuolustuskorkeakoulu Opinto-opas 2009 2010 Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot Julkaisija Maanpuolustuskorkeakoulu Vastaava toimittaja Titta Rautasalo Toimittaja Opintoasiainosasto Painopaikka

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Koulutus 2010 Opintojen kulku 2008 Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Tilastokeskuksen mukaan yliopistotutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 44 prosenttia, kun viime

Lisätiedot

WebOodin HOPSin (OodiHOPS) käyttöohje ARTSin 1.8.2014 alk. tutkintovaatimusten mukaan opiskelevalle kandiopiskelijalle

WebOodin HOPSin (OodiHOPS) käyttöohje ARTSin 1.8.2014 alk. tutkintovaatimusten mukaan opiskelevalle kandiopiskelijalle 1 (5) WebOodin HOPSin (OodiHOPS) käyttöohje ARTSin 1.8.2014 alk. tutkintovaatimusten mukaan opiskelevalle kandiopiskelijalle Henkilökohtainen opintosuunnitelma eli HOPS on opintojen ja oppimisen suunnittelun

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 5.9.2013 SM017:00/2013

SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 5.9.2013 SM017:00/2013 SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 5.9.2013 SM017:00/2013 Pertti Normia Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI RAJAVARTIOLAITOKSESTA AN- NETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN (651/2005)

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä

Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä Kysymys: Kuka saa järjestää kokeita anniskelupassin saamiseksi? Vastaus: Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1371/2002

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä

Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Infotilaisuus koulutusuudistuksen siirtymäajan päättymisestä 8.10.2014 Kati Toikkanen, opintopäällikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 2 Koulutusuudistuksen siirtymäaika Tampereen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kasvatustieteiden tiedekunnan maisteritason erillinen opiskelijavalinta kauppatieteiden kandidaateille kevät 2014 Kasvatustieteiden maisterin tutkinto Valintaperusteet 1. Yleistä Joustava opintopolun kasvatuspsykologian

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 76/2006 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 26/2008 18.4.2008 Asia Korvausvaatimus Virasto yliopisto Korvausvaatimus Yliopisto on määrättävä maksamaan A:lle 24 kuukauden palkkaa

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 203 Yliopistokoulutus 202 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 400 tutkintoa vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 202 yhteensä 29 400 tutkintoa.

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

KOULUTTAUTUMISVAIHTOEHDOT

KOULUTTAUTUMISVAIHTOEHDOT KOULUTTAUTUMISVAIHTOEHDOT Pentti JÄRVELÄ TkT, Professori TTY Muovi- ja elastomeeritekniikka TTY Lahden yksikkö 1 TAVOITE Hankkia osaamista joltakin alueelta. Osaamista, joka on vaihdettavissa rahaksi työnantajan

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-15.11.2007 TULEVAISUUDEN KORKEAKOULU OPISKELIJANÄKÖKULMASTA Tämä puheenvuoro pohjautuu opiskelijanäkökulmasta kuvattuun

Lisätiedot

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim.

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim. O U L U N Y L I O P I S T O L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a F L - t u t k i n n o n s u o r i t t a m i n e n 1. Opinto-oikeus Jatko-opinto-oikeuden saaminen. Tieteellisen, taiteellisen

Lisätiedot

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY)

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi TTY:n opintotarjonta 24.9.2014 Kaisa Niskanen TTY Opiskelijapalvelut Perustettu vuonna 1965 Toiminut säätiömuotoisena vuoden

Lisätiedot

SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO OPAS 2016 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO

SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO OPAS 2016 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO SIBELIUS- AKATEMIA TAIDE- YLIOPISTO VALINTA- OPAS 2016 OPISKELU OIKEU DEN VAIHTO Haluatko vaihtaa pääainetta? TAI Onko sinulla vähintään alempi korkeakoulututkinto toisesta korkeakoulusta ja haluat vaihtaa

Lisätiedot

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan rajavartiolaitoksesta annetun

Lisätiedot

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013.

Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tutkintoja ja opintoja koskevat pysyväismääräykset Hyväksytty terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston kokouksessa 30.1.2013. Tämä sääntö sisältää tiedekunnassa suoritettaviin tutkintoihin ja opintoihin

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto

Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007. Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Liikunnanopettajakoulutuksen sisällön muutoksen historiallinen tarkastelu vuosina 1963-2007 Jukka Lahti Jyväskylän yliopisto Taustaa Lähihistorian tutkimus yliopistollisesta koulutuksesta on vähäistä Koulutus

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun opetus-

Lisätiedot

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli ANONYMISOITU PÄÄTÖS 12.11.2013 Dnro OKV/136/1/2013 1/6 ASIA Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli KANTELU Kantelija on 23.1.2013 oikeuskanslerille osoittamassaan kirjoituksessa arvostellut

Lisätiedot

Pirjo Jonsson-Fuchs (UEF), Mari Kähkönen (UEF), Riikka Kaasinen (Karelia)

Pirjo Jonsson-Fuchs (UEF), Mari Kähkönen (UEF), Riikka Kaasinen (Karelia) Pirjo Jonsson-Fuchs (UEF), Mari Kähkönen (UEF), Riikka Kaasinen (Karelia) Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan samassa korkeakouluje nyhteishaussa, yhdellä sähköisellä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1998 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998 N:o 137 144. Asetus. N:o 137. puolustusvoimista annetun asetuksen muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1998 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998 N:o 137 144. Asetus. N:o 137. puolustusvoimista annetun asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 1998 N:o 137 144 SISÄLLYS N:o Sivu 137 Asetus puolustusvoimista annetun asetuksen muuttamisesta... 321 138 Asetus Israelin kanssa

Lisätiedot

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Opetusneuvos Armi Mikkola Opetusministeriö/ yliopistoyksikkö VOKKE-projektin seminaari Helsinki, 7.9.2004 1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Tutkintojen uudistustyö käynnistyi kasvatusalalla

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Haku HELBUS ohjelmiin

Haku HELBUS ohjelmiin Haku HELBUS ohjelmiin Henkilötiedot Valokuva Nimi: Postiosoite: Puhelinnumero: Sähköposti: Syntymäaika: Aiempi koulutus: Liimaa kuvasi tähän. Vastaa seuraaviin esseekysymyksiin suomeksi tai englanniksi

Lisätiedot

HAKEMUS: KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS. 1. Henkilötiedot. Sukunimi:

HAKEMUS: KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS. 1. Henkilötiedot. Sukunimi: 1 HAKEMUS: Turun kristillinen opisto / opiskelijavalinnat Lustokatu 7 20380 TURKU KOULUNKÄYNNIN JA AAMU JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN OHJAUKSEN AMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS (Opisto täyttää: hakemus vastaanotettu:

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet

Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet Aalto-yliopiston Insinööritieteiden koulutusalan vuoden 2016 jatko-opiskelijavalintojen perusteet VALINTA JATKOKOULUTUKSEEN 1. Yleinen hakukelpoisuus Yleinen hakukelpoisuus määritellään yliopistolaissa

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut. Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamisen II vaihe ja hakijamaksut Ilmari Hyvönen 29.4.2014 Opiskelijavalintauudistus: hallitusohjelma, KESU, I vaihe Hallitusohjelman mukaan korkeakouluopintoihin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot