Sisältö julkaisuvapaa klo Puhetta sellaisenaan ei saa julkaista, mutta lainaukset on sallittu. Herra kenraali!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö julkaisuvapaa klo 14.00. Puhetta sellaisenaan ei saa julkaista, mutta lainaukset on sallittu. Herra kenraali!"

Transkriptio

1 1 Juhlapuhe MPKK:n 20-vuotisjuhlassa (päiväjuhla) Evesti evp Esko Vaahtolammi Sisältö julkaisuvapaa klo Puhetta sellaisenaan ei saa julkaista, mutta lainaukset on sallittu. Herra kenraali! Arvoisa juhlayleisö! Kiitän Maanpuolustuskorkeakoulua saamastani kunniasta pitää juhlapuhe 20-vuotisjuhlassa. Korkeakoulua perustettaessa 20 vuotta sitten vastuullani oli juhlan jälkeisen cocktailtilaisuuden järjestelyt tuolla ruokasalin puolella. Tätä juhlaurani nousujohteisuutta en ryhdy arvioimaan, koska tällöin joutuisin arvottamaan tietyllä tavalla akateemista ja käytännön osaamista. Tätä pohdintaa Maanpuolustuskorkeakoulun historiassa on muutoinkin esiintynyt ihan riittävästi. Käytän samalla tätä tilaisuutta hyväkseni ja kiitän teitä kaikkia salissa istuvia, jotka olette tukeneet minua Maanpuolustuskorkeakoulun historian kirjoitustyössä. Me juhlimme tänään vuonna 1993 Kadettikoulun, Taistelukoulun ja Sotakorkeakoulun yhdistämisellä muodostetun Maanpuolustuskorkeakoulun 20 vuotista taivalta. Upseerikoulutuksen yhdistämistä oli tosin pohdittu jo paljon aikaisemmin. Vuonna 1932 silloinen Sotakorkeakoulun johtaja ja sotakoulujen tarkastaja eversti Per Zilliacus esitti Munkkinimessä sijainneen Kadettikoulun, Viipurissa sijainneen Taistelukoulun ja Kruununhaassa olleen Sotakorkeakoulun alistamista saman johdon alle ja koulujen siirtämistä sellaiseen paikkaan, että harjoitusosaston sijoittaminen samalla paikalle on mahdollista. Siten nyt 2010-luvulla upseerikoulutuksen järjestely on saavuttamassa yli 80 vuotta sitten asetetun keskittämispäämäärän. Helsingin sanomat uutisoi vuonna 1993 Maanpuolustuskorkeakoulun perustamistilaisuuden otsikolla Maanpuolustuskorkeakoulu aloitti sotilaiden koulutuksen. Korkeakouluneuvosto ei hyväksyisi opinahjoa tiedekorkeakouluksi. Korkeakouluneuvosto oli tuolloin opetusministeriön asiantuntijaelin yliopistoasioissa. Räväkällä otsikolla haluttiin varmaankin herättää lukijoiden kiinnostus, mutta se osoitti myös, että tavoitteena ollut yliopistollisuus ei ollut itsestäänselvyys. Eräänä mielenkiintoisena yksityiskohtana löysin arkiston kätköistä Maanpuolustuskorkeakoulun ja Helsingin Poliisilaitoksen keväällä 1993 solmiman hevosten laiduntamissopimuksen. Päätin historian kirjoitustyön edistyessä pitää sopimuksen mielessäni, josko se olisi mahdollinen viite uudesta operatiivis-taktisesta innovaatiosta, jonka kehittämiseen ja kouluttamiseen yhdistetty upseerikoulutus loi hyvät edellytykset. Tarkastelen esityksessäni ajallisista rajoitteista johtuen lyhyesti Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimuksen ja opetuksen eräitä kehityspiirteitä. Tutkimus mainittiin Maanpuolustuskorkeakoulun tehtävänä asetustasolla ensimmäisen kerran vasta vuonna Samalla asetusmuutoksella luotiin perusteet sotatieteiden tohtorin tutkinnolle. Seuraavan kerran vuoden 2006 asetusmuutoksessa todettiin selkeästi opetuksen ja tutkimuksen yhteys. Nykyisen muotonsa tehtävä sai Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa laissa vuonna Nyt tutkimus mainitaan ensimmäisenä tehtävänä. Tutkimus sai siten säädöstasolla sille yliopistollisessa korkeakoulussa kuuluvan aseman.

2 2 Sotakorkeakoulussa käynnistettiin 1980-luvun lopulla valmistelut tohtorikoulutuksen järjestämiseksi yhteistoiminnassa Helsingin yliopiston ja Kauppakorkeakoulun kanssa. Tutkinto pohjautui tuolloin yleisesikuntaupseerin tutkintoon ja edellytti päätoimista opiskelua upseerin virassa. Tässä jatkokoulutusohjelmassa suoritettiin Maanpuolustuskorkeakoulun virassa ensimmäinen tohtorin tutkinto vuonna Maanpuolustuskorkeakouluun nimettiin ensimmäiset kaksi professoria elokuun alussa Tämä loi edellytykset Maanpuolustuskorkeakoulun omalle tieteelliselle jatkokoulutukselle. Sotatieteiden tohtorin opiskeluoikeudet myönnettiin kesäkuussa 1999 kolmelle upseerille. Ensimmäinen sotatieteiden tohtori väitteli vuonna Vuosittain keskimäärin kahdesta neljään opiskelijaa on aloittanut opintonsa sotatieteiden tohtoriohjelmassa. Tähän mennessä valmistuneita sotatieteiden tohtoreita on 18 henkilöä. Valtiotieteiden maisteri Ulla Anttila väitteli ensimmäisenä naisena sotatieteiden tohtoriksi elokuussa Hän on myös ensimmäinen sotatieteiden tohtoriksi väitellyt siviili, jolla ei ole taustalla sotilaskoulutusta. Ensimmäinen ulkomaalainen sotatieteiden tohtori valmistui samoin vuonna Kaikilla ainelaitoksilla on tällä hetkellä omat sotatieteiden tohtorikoulutusohjelmansa. Sotatieteiden tohtorikoulutuksessa oman hankaluutensa muodosti alkuvaiheessa se, että professorin virka oli siviilitehtävä. Tämä ongelman poistamiseksi Pääesikunta oli jo vuonna 1998 tehnyt asetusmuutosesityksen, joka loisi upseerille edellytykset hoitaa professorin tehtävää sotilasvirassaan. Esitys ei kuitenkaan tuolloin johtanut toivottuihin säädösmuutoksiin. Vasta vuoden 2009 säädösmuutosten jälkeen perustettiin vuonna 2011 neljä sotilasprofessorin virkaa joista kolme täytettiin keväällä ja neljäs syksyllä Sotilasprofessorien virkoja täytettäessä painotetaan akateemisen pätevöitymisen lisäksi korkeaa sotilaskoulutusta. Upseerien koulutusjärjestelmässä koulutusideologiana oli aina 1990-luvulle saakka lyhyiden, vain seuraavaan tehtävään tähtäävien kurssien järjestäminen. Näin upseeri oli muutaman vuoden välein saamassa jatkokoulutusta seuraavaan tehtävään. Upseerin ammatin arvostuksen lisäämiseksi peruskoulutuksen pituutta kasvatettiin ja opetukseen lisättiin yliopistollisia sekä aikaisempien lyhyiden jatkokurssien oppisisältöjä. Jatkokoulutuksessa pyrittiin kursseja yhdistämällä lyhentämään kokonaisopiskeluun tarvittavaa aikaa. Suomalaisen upseerikoulutuksen tehokkuus on johtunut kyvystä sopeuttaa sen tavoitteet ja menetelmät olosuhteiden sekä ajan vaatimusten mukaisiksi. Maanpuolustuskorkeakoulun opetuksen vahvuuksia ovat olleet teorian ja käytännön yhdistyminen ja opetuksen palautejärjestelmän pitkä perinne. Maanpuolustuskorkeakoulun aloittaessa toimintansa, oli kadettien koulutuksessa käytössä 1991 aloitettu nelivuotinen perustutkinto. Upseerin perustutkinto oli tuolloin sotilasopetuslaitoksia koskevan asetuksen perusteella ylempi korkeakoulututkinto. Upseerin perustutkinnon päämääränä oli rauhan ja sodan ajan joukkoyksikön päällystön tehtäviin kykenevä upseeri. Kaikille puolustushaaroille yhteiset opinnot suoritettiin Kadettikoulussa. Tutkijakoulutuksen tasoa oli nostettu, että saavutettaisiin tiedekorkeakoulun ylemmän perustutkinnon tutkintovaatimusten tasoiset tutkijavalmiudet. Ensimmäinen nainen valmistui tässä koulutusohjelmassa upseeriksi vuonna Seuraava laajempi muutos vuonna 2001 sai alkusysäyksensä opistokoulutuksen poistumisesta ja sen aiheuttamista paineista muuttaa opistoupseerien koulutusta. Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan kesäkuussa 2000 allekirjoittamassa aiepöytäkirjassa todettiin, että

3 3 koulutusjärjestelmän uudistamisen perusteina olivat yleisen koulutustason nousu ja opistotason koulutuksen päättyminen, sotilaseläkeratkaisusta johtuva päällystön keski-iän nousu ja sijoituskelpoisen evp-henkilöstön määrän väheneminen sekä valmiusyhtymien edellyttämän ammattitaitoisen nuoren johtajareservin luominen. Yhtenä merkittävänä perusteena olivat myös kustannussäästöt rationalisoimalla hajanainen päällystökoulutus. Maanpuolustuskorkeakoulusta annetulla asetuksen vahvistettiin kesäkuussa 2001 uudet tutkintonimikkeet sotatieteiden kandidaatti ja maisteri. Upseerikoulutusohjelma oli tuolloin kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin upseerin perusopinnot, toisessa vaiheessa sotatieteiden kandidaatin tutkinto, joka oli upseerin alempi korkeakoulututkinto, ja kolmannessa vaiheessa sotatieteiden maisterin tutkinto, joka oli upseerin ylempi korkeakoulututkinto. Opintojen kokonaiskesto oli noin neljä vuotta. Opinnot antoivat laajan sotilasammatilliset erikoistiedot ja taidot sekä akateemisen yleissivistyksen. Maavoimien ja merivoimien opinnot aloitettiin Maasotakoulussa Lappeenrannassa. Vuonna 2006 toteutetun Bolognan prosessin mukaisen koulutusuudistuksen yleisenä tavoitteena oli lisätä eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä. Suomessa opetusministeriö päätti ottaa kyseisen kaksiportaisen tutkintorakenteen käyttöön elokuusta 2005 alkaen. Puolustusvoimissa uudistus päätettiin toteuttaa vuotta myöhemmin ja samalla palautettiin kaikille yhteinen opintojen alkaminen Santahaminaan. Opintojen laskennallista pituutta määritettäessä voitiin korkeakoulun virastotyöajasta johtuen kokonaiskoulutusaikaa lisäämättä erottaa sotatieteellisiin tutkintoihin kuuluvat yliopistollisten tutkintovaatimusten mukaiset opinnot sekä tutkinnon rinnalla suoritettavat sotilasammatilliset opinnot. Järjestelyllä mahdollistettiin myös sotatieteellisten perustutkintojen avaaminen siviiliopiskelijoille. Näin luotiin nykyään käytössä oleva koulutusjärjestelmä. Pääosalle myönnetään opinto-oikeus suoraan sotatieteiden maisterin tutkintoon. Pääsykokeeseen on muun muassa liitetty aineistokoe. Sotatieteiden kandidaatin tutkinto suoritetaan kolmessa vuodessa. Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen välissä on edellisestä upseerikoulutusjärjestelmästä ja muista korkeakouluista poiketen neljän vuoden työelämäjakso. Työelämäjakson jälkeen suoritetaan vakinaisen viran edellytyksenä oleva sotatieteiden maisterin tutkinto kahdessa vuodessa. Lentäjien koulutuksessa järjestelyt poikkeavat yleisestä linjasta. Vuoden 2006 uudistuksessa tarkistettiin myös sotatieteiden maisterin tutkintoon johtavien opintojen sisältöä ja tavoitteita. Ensimmäinen siirtymävaiheen sotatieteiden maisterin tutkintoon johtava koulutus aloitettiin Upseerin jatkotutkintoon sisältyvien esiupseerikurssin ja yleisesikuntaupseerikurssin yleiset tavoitteet ovat säilyneet pääpiirtein koko korkeakoulun toiminnan ajan ennallaan. Muutokset ovatkin kohdistuneet lähinnä järjestelyihin. Esiupseerikurssi ja yleisesikuntaupseerikurssi yhdistettiin. Vuodesta 1994 alkaen esiupseerikurssista tuli yleisesikuntaupseerikoulutukseen karsiva kurssi ja uusimuotoinen yleisesikuntaupseerikurssi käynnistyi muutoksesta johtuen vuodesta 1997 alkaen joka vuosi. Vuoteen 2006 mennessä muodostunut jatkotutkinnon järjestelymalli oli periaatteiltaan kohtuullisen hyvin toimiva. Esiupseerikurssin opintotulosten perusteella tapahtunutta yleisesikuntaupseerikoulutukseen valinnan ja kurssien eriyttämisen ajankohtia oli vaihdeltu pari kertaa. Vuodesta 2002 alkaen otettiin käyttöön lisävalintamenettely oikeusturvan takaamiseksi ja riittävän suuren ja monipuolisen yleisesikuntaupseerikurssikohtaisen opiskelijajoukon aikaansaamiseksi. Vuonna 2005 tapahtuneessa uudistuksessa otettiin esiupseerikurssilla käyttöön etäopetus osana monimuoto-opetusta. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että syyskaudella pääosa

4 4 opiskelusta tapahtui etäopiskeluna omissa joukko-osastoissa. Maanpuolustuskorkeakoulun sadan upseerin esiupseerikurssi päättyi viime vuoden kesäkuussa ja heidän joukossaan olivat ensimmäiset kaksi esiupseerikurssin suorittanutta naista. Yleisesikuntaupseerikurssille opintooikeuden sai 43 upseeria. Heidän joukossaan oli ensimmäinen Suomessa yleisesikuntaupseerikurssille hyväksytty nainen. Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta vuonna 2008 mahdollisti muuhun kuin upseerin virkaan johtaviin opintoihin pyrkivän opiskelijan ottamisen sotatieteellisiin opintoihin. Sotatieteiden maisterin tutkinto, joka ei johda upseerin virkaan, avattiin siviilitaustaisille opiskelijoille vuonna Maanpuolustuskorkeakoulusta annettu asetuksen muutos vuonna 2001 oli jo avannut sotatieteiden tohtorin tutkinnon myös muussa korkeakoulussa suoritetun ylemmän korkeakoulututkinnon pohjalta suoritettavaksi. Ajoittaisista, lähinnä taloudellisten syiden, aiheuttamista henkilöstövähennyksistä huolimatta korkeakoulun henkilöstön määrä on pääpiirtein pysynyt halutulla tasolla. Korkeakoulu on ajoittain vääntänyt kättä Pääesikunnan kanssa henkilöstön laadusta ja upseerien pysyvyydestä opettajatehtävissä. Eittämättä jatkuvuudella on omat hyvät puolensa. Esimerkkinä otettakoon vaikkapa tänään rehtorin tehtävästä luopuva kenraalimajuri Vesa Tynkkynen. Hänellä on takanaan pitkä kokemus Maanpuolustuskorkeakoulusta ja sen edeltäjistä. Korkeakoululla suunniteltiin eurooppalaisen korkeakoulu-uudistuksen aiheuttamia toimenpiteitä. Eräänä aamuna vuonna 2003 ensimmäisellä luomiskaudellaan työskennellyt professori Vesa Tynkkynen toi nähtäväkseni edellisenä yönä piirtämänsä hahmotelman tulevaisuuden upseerikoulutuksen järjestelyiksi. Menemättä tuon psykosomaattisen piirroksen yksityiskohtiin, voin todeta, että kyseinen hahmotelma on yleispiirteiltään toteutunut. Osaltaan tähän on varmasti vaikuttanut Vesa Tynkkysen tavanomaista pidempi ja monipuolisempi työura Maanpuolustuskorkeakoulussa. Jään jännityksellä odottamaan hänen tänään alkavan toisen luomiskautensa tuloksia. Perinneasiat ovat aina tunteita herättävä muutoskohde. Korkeakoulun lippu on hyvä esimerkki perinteiden monitahoisuudesta. Perinnetyöryhmä vuonna 1992 tekemä esitys Maanpuolustuskorkeakoulun perinteiksi korosti 200-vuotista upseerikoulutusperinnettä ja nosti osan Kadettikoulun perinteistä uuden korkeakoulun perinteiden perustaksi. Työryhmä totesi Kadettikoulun lipun soveliaimmaksi Maanpuolustuskorkeakoulun lipuksi. Lipun arvoa lisäsi siihen kiinnitetty vapaudenristi. Näin oli myös menetelty Kadettikoulun tilalla toimineessa Maasotakoulussa vuosina Sotatieteen laitos hyväksyi suunnitelman. Muutos olisi myös noudattanut joukkojen yhdistämisen heraldisia periaatteita. Niiden mukaan arvokkaimmasta lipusta tulee tehdä uuden muodostettavan joukko-osaston lippu. Tasavallan presidentti hyväksyi esittelyn marraskuussa Saman päivän iltapäivällä Vapaudenristiritarikunnan kansleri ilmoitti, että ritarikunta ei anna lupaa kadettilipun käyttöön Maanpuolustuskorkeakoulun lippuna, koska siihen kiinnitetty vapaudenristi on myönnetty Kadettikoululle. Puolustusvoimien komentaja päätti peruuttaa kyseisen esittelyn. Pystymättä tarkistamaan asiaa ritarikunnan silloiselta kanslerilta, muihin haastatteluihin perustuva oletukseni on, että asian valmisteluissa ei ilmeisesti ymmärretty informoida ritarikuntaa riittävästi etukäteen ja näin syntyi tämä ilmeiseen väärinkäsitykseen perustunut lippuepisodi. Korkeakoululle suunniteltiin pikaisesti nyt täällä edessä oleva uusi lippu, jonka Tasavallan presidentti vihki käyttöön huhtikuussa Arvoisa juhlayleisö!

5 5 Alussa siteeraamani Helsingin Sanomien otsikko olisi varmasti huomisessa uutisessa erisisältöinen. Korkeakouluneuvoston työn jatkaja Korkeakoulujen arviointineuvosto auditoi Maanpuolustuskorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän lokakuussa Kokonaisarviona auditointiryhmä totesi Maanpuolustuskorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän täyttävän Korkeakoulujen arviointineuvoston asettamat kriteerit ja esitti auditoinnin läpäisyä. Arviointineuvosto hyväksyi esityksen. Laatujärjestelmään sisältyvä viivästetty palaute on viimeisten vuosien tuloksien mukaan osoittanut eri kurssitasoilta valmistuneiden upseereiden osaamisen vastaavan työyhteisön asettamia vaatimuksia. Maanpuolustuskorkeakoulu hyväksyttiin korkeakoulujen tutkintojärjestelmäasetuksen muutoksessa vuonna 2005 yliopistojen joukkoon. Upseerikoulutuksen keskittämisen mahdollistavan rakennustyö käynnistyy tänä vuonna. Sotatieteellisen tutkimuksen tukemiseen keskittyvä Sotatieteiden tutkimussäätiö on pari vuotta sitten aloittanut toimintansa. Alussa mainitsemani hevosetkin myytiin heti korkeakoulun toisena toimintavuotena ja hevostalliin laadittiin piirustukset tietokonepohjaisen operaatiotaidon ja taktiikan opinnoissa käytettävän simulaatiokeskuksen rakentamiseksi. Tavoitteena olleet peruspilarit ovat näin 20 vuoden aikana vihdoin muotoutuneet, luoden edellytykset kehittää Maanpuolustuskorkeakoulua Puolustusvoimia ja Rajavartiolaitosta sekä muuta yhteiskuntaa palvelevaksi sotatieteelliseksi yliopistoksi. Onnittelen omasta puolestani Maanpuolustuskorkeakoulua merkkipäivän johdosta ja toivotan menestystä tuleville vuosille!

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN PERINNEHUONEEN NÄYTTELY

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN PERINNEHUONEEN NÄYTTELY MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN PERINNEHUONEEN NÄYTTELY Alla on lyhyt selostus vitriinien keskeisimmistä esineistä ja kuvista. Perinnehuone avattiin vuonna 2002 ja sitä uudistettiin vuonna 2014, jolloin huoneen

Lisätiedot

Hallituksen esitys 73/2016 laeiksi Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain ja puolustusvoimista annetun lain 38 ja 38 a :n muuttamisesta

Hallituksen esitys 73/2016 laeiksi Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain ja puolustusvoimista annetun lain 38 ja 38 a :n muuttamisesta Hallituksen esitys 73/2016 laeiksi Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain ja puolustusvoimista annetun lain 38 ja 38 a :n muuttamisesta Perttu Wasenius Lainvalmistelu- ja oikeusyksikkö Esityksen tausta

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät

Lisätiedot

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 Esittely 24.11.2015 SPEK Mitä turvallisuustutkimuksessa tapahtuu? Prof Juha Mäkinen Tutkimustoiminnan tunnuslukuja Professoreja 12 1x Arvonimellä (tutk.johtaja)

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

YLEINEN OSA 99./82. kadettikurssi

YLEINEN OSA 99./82. kadettikurssi Maanpuolustuskorkeakoulu Maanpuolustuskorkeakoulu Opinto-opas Opinto-opas 2012 2012 2012 YLEINEN YLEINEN OSA YLEINEN OSA OSA 99./82. kadettikurssi SM3-kurssi SMOHJ12-kurssi EUK 65 YEK 56 ST 99./82. 99./82.

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu. Opinto-opas 2010. Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot. 97./80. kadettikurssi SM1-kurssi

Maanpuolustuskorkeakoulu. Opinto-opas 2010. Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot. 97./80. kadettikurssi SM1-kurssi Maanpuolustuskorkeakoulu Opinto-opas 2010 Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot 97./80. kadettikurssi SM1-kurssi Julkaisija Maanpuolustuskorkeakoulu Vastaavat toimittajat Anne Helenius ja Titta

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011 299/2011 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Laki. N:o 1121. Maanpuolustuskorkeakoulusta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku. Tehtävät. Yleiset säännökset

Laki. N:o 1121. Maanpuolustuskorkeakoulusta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku. Tehtävät. Yleiset säännökset Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: N:o 1121 Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 1 luku Yleiset säännökset 1 Asema Maanpuolustuskorkeakoulu on puolustusvoimiin

Lisätiedot

Rouva ministeri, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat

Rouva ministeri, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat 1 Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, lippueamiraali Veijo Taipalus Lukuvuoden avajaiset 5.9.2013 Rouva ministeri, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat Toivotan teidät kaikki lämpimästi

Lisätiedot

7.3.2005. Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Puolesta. Tapio Markkanen Pääsihteeri.

7.3.2005. Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Puolesta. Tapio Markkanen Pääsihteeri. 7.3.2005 Yliopistojen rehtorien neuvoston työryhmä on rehtori Perttu Vartiaisen puheenjohdolla pohtinut yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkarakennetta. Työryhmän raportti valmistui tammikuussa 2004, ja

Lisätiedot

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys

Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu. YLEINEN OSA 100./83. kadettikurssi SM4-kurssi SMOHJ13-kurssi SMSIV13 EUK 66

Maanpuolustuskorkeakoulu. YLEINEN OSA 100./83. kadettikurssi SM4-kurssi SMOHJ13-kurssi SMSIV13 EUK 66 Maanpuolustuskorkeakoulu 2012 Opinto-opas 2013 YLEINEN OSA 100./83. kadettikurssi SM4-kurssi SMOHJ13-kurssi SMSIV13 EUK 66 1 MAANPUOLUSTUS- KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2013 Sotatieteelliset perus- ja jatkotutkinnot

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

Korkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä

Korkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä Korkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä alalla Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto, kaupallis-tekninen tiedekunta Kauppatieteellisen alan valtakunnallinen tapaaminen Turun kauppakorkeakoulu,

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

HE 62/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Maanpuolustuskorkeakoulusta. Maanpuolustuskorkeakoulu

HE 62/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Maanpuolustuskorkeakoulusta. Maanpuolustuskorkeakoulu HE 62/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Maanpuolustuskorkeakoulusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Lisätiedot

LAIVASTOLINJAN TAKTIIKAN OPETUKSEN JA OPETUSSUUNNITELMIEN VASTAAVUUS ENSIMMÄISTEN TEHTÄVIEN VAATIMUKSIIN

LAIVASTOLINJAN TAKTIIKAN OPETUKSEN JA OPETUSSUUNNITELMIEN VASTAAVUUS ENSIMMÄISTEN TEHTÄVIEN VAATIMUKSIIN MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU LAIVASTOLINJAN TAKTIIKAN OPETUKSEN JA OPETUSSUUNNITELMIEN VASTAAVUUS ENSIMMÄISTEN TEHTÄVIEN VAATIMUKSIIN Pro gradu -tutkielma Kadettikersantti Tuomas Huolman Merikadettikurssi

Lisätiedot

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II

Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Jatko-opiskelu. Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat. yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus

Jatko-opiskelu. Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat. yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus Jatko-opiskelu Jatko-opiskelu Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus 18.4.2017 Rauman Lyseon lukio 2 Yliopistot suoritetaan ensin

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

tältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

tältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu. HE 161/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tilintamastuslain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tilintarkastuslakia muutettavaksi niin, että ammattikorkeakoulututkinto

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 884. Laki. Viron kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 884. Laki. Viron kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1997 N:o 884 893 SISÄLLYS N:o Sivu 884 Laki Viron kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä... 3267

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN STRATEGIA

SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN STRATEGIA ! 1 SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN STRATEGIA Alkusanat uudelle strategialle Suomen Sotatieteellinen Seura ry:n (SSTS) perustaminen alkoi vuonna 1927 Suomen sotakorkeakoulun kolmen ensimmäisen vuosikurssin

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A6 / 2010

OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A6 / 2010 OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A6 / 2010 Tiedekuntaneuvosto Kokous 25.8.2010 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTAT A 21 A 23 A 21/2010 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 22/2010 2 Ilmoitusasiat A 23/2010 3 Toiminta-

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 19.3.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Minustako opettaja? Liisa Ikkala-Toiviainen, Opettajan pedagogisten opinnot ja opiskelijavalinnat 2011 pähkinänkuoressa

Minustako opettaja? Liisa Ikkala-Toiviainen, Opettajan pedagogisten opinnot ja opiskelijavalinnat 2011 pähkinänkuoressa 1 Opettajan pedagogisten opinnot ja opiskelijavalinnat 2011 pähkinänkuoressa 2 Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Koostuvat kahdesta osasta: kasvatustieteen perusopinnoista, 25 op sekä aine- ja syventävien

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu

Maanpuolustuskorkeakoulu Maanpuolustuskorkeakoulu - Sotatieteellisen tutkimuksen ja opetuksen suunnannäyttäjä KOULUTUSKULTTUURIN JA KOULUTTAJAN ROOLIN MUUTTUMINEN SOTILASKOULUTUKSESSA Koulutuspäällikkö EVL, KT Pekka Halonen 10.12.2014

Lisätiedot

Opinto-opas 2015. yleinen osa. 102./85. kadettikurssi SM6-kurssi SMOHJ15 SMVIR15 YEK58 ST. Maanpuolustuskorkeakoulu

Opinto-opas 2015. yleinen osa. 102./85. kadettikurssi SM6-kurssi SMOHJ15 SMVIR15 YEK58 ST. Maanpuolustuskorkeakoulu Maanpuolustuskorkeakoulu Opinto-opas 2015 yleinen osa 102./85. kadettikurssi SM6-kurssi SMOHJ15 SMVIR15 YEK58 ST Julkaisija Maanpuolustuskorkeakoulu ISBN 978-951-25-2654-3 (Nid) ISBN 978-951-25-2655-0

Lisätiedot

Alkuorientaation tavoitteet

Alkuorientaation tavoitteet Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus

HAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) PÄÄHAUN (SK/SM) VALINTAPISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN Valintapisteet määräytyvät esivalinnan alkupisteiden sekä valinta- ja soveltuvuuskoepisteiden perusteella. Valintapisteiden

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Raisa Kääriä lehtori Turun ammattikorkeakoulu Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Historiaa 80- ja 90-luvuilla Paraisilla Valtion

Lisätiedot

Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys

Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys Seminaari tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä Helsinki to 8.6.2017 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Viitekehyksen

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) Opetuslautakunta NAL/2 2.2.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 1/2016 1 (5) 2 Oikaisuvaatimus koskien Stadin aikuisopiston hoitotyön opettajan virkasuhteen täyttämistä HEL 2015-012221 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Johtoryhmän puheenjohtaja Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Arviointiprojektin käynnistysseminaari Helsingin yliopisto, Psykologian

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Opinto-opas 2011 Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot

Opinto-opas 2011 Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot Maanpuolustuskorkeakoulu Opinto-opas 2011 Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot 98./81. kadettikurssi SM2-kurssi SMOHJ11-kurssi Julkaisija Maanpuolustuskorkeakoulu Vastaavat toimittajat Titta

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista 9.11.2012 Anne Mårtensson Opetushallitus VAMPO 2010-2015 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015

Lisätiedot

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset

Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1

MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) PÄÄHAUN VALINTAPISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN määräytyvät alkupisteiden ja pääsykoepisteiden perusteella. Valintapisteiden enimmäismäärä on 165. 1 ALKUPISTEET Alkupisteet muodostuvat

Lisätiedot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Teatterikorkeakoulu vahvistaa uudet sivutoimista tuntiopetusta, opintojen ohjausta, opinnäytteiden

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulun. arviointi

Maanpuolustuskorkeakoulun. arviointi 1 I. Laine, A. Kilpinen, L. Lajunen, J. Pennanen, M. Stenius, P. Uronen & T. Kekäle Maanpuolustuskorkeakoulun arviointi KORKEAKOULUJEN ARVIONTINEUVOSTON JULKAISUJA 2:2001 2 ISBN 951-37-3398-X ISSN 1457-3121

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2)

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön eteneminen Aiemmat ammatillisten tutkintojen asemointia ja tutkinto-järjestelmän kehittämistä

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus 51 08.02.2016 Kaupunginhallitus 59 22.02.2016 Kaupunginvaltuusto 21 29.02.2016 Hyvinvointipalveluiden palvelualuejohtajan viran täyttäminen 483/02.022/2015 KH 08.02.2016 51 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Puolustusvoimien päällystön täytettävään sotilasvirkaan nimitetyn koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1.-2.12.2009 Irmeli Halinen OPETUSHALLITUS Terveisiä Opetushallituksesta 2 UUDISTUNEET AMMATILLISET

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus

Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta. Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Ajankohtaista ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina 1995 2013 suoritettu yhteensä 153 486 ammatillista

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014

Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Kemian tekniikan koulutusohjelma Siirtymävaiheen info 7.3.2014 Katrina Nordström, professori (BK laitos) Kemian tekniikan koulutusohjelman johtaja 2014-2016 (tutkintosääntö 2005) Huone C304b katrina.nordstrom@aalto.fi

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 26.8.2016 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosääntö Hyväksytty Insinööritieteiden korkeakoulun akateemisessa komiteassa 27.5.2013. Koulutuksen kehittämistyöryhmän tilaisuus 3.6.2013 Marjo Immonen

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014

Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014 1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus muutosten pyörteessä SEHL ry:n opintopäivät Kuopio

Ammatillinen koulutus muutosten pyörteessä SEHL ry:n opintopäivät Kuopio Ammatillinen koulutus muutosten pyörteessä SEHL ry:n opintopäivät Kuopio 7.4.2017 Soila Nordström, opetusneuvos Opetushallitus Miksi ammatillinen koulutus uudistetaan? Työ-ja elinkeinoelämän osaamistarpeet

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Opetusneuvoston linjauksia koulutusuudistuksen toteuttamiseksi 2

Opetusneuvoston linjauksia koulutusuudistuksen toteuttamiseksi 2 Opetusneuvoston linjauksia koulutusuudistuksen toteuttamiseksi 2 Hyväksytty opetusneuvoston kokouksessa 12.9.2011. Siirtyminen tutkinto-ohjelman kandidaattiopinnoista maisteriopintoihin periaatteet ja

Lisätiedot

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Marko Kortetmäki 18.11.2011 Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Tosiasioita Maailmassa valmistuu noin miljoona insinööriä vuosittain Mikä erottaa suomen noin 8000 valmistuvaa insinööriä Kiinan ja

Lisätiedot