Sisältö julkaisuvapaa klo Puhetta sellaisenaan ei saa julkaista, mutta lainaukset on sallittu. Herra kenraali!
|
|
- Annikki Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Juhlapuhe MPKK:n 20-vuotisjuhlassa (päiväjuhla) Evesti evp Esko Vaahtolammi Sisältö julkaisuvapaa klo Puhetta sellaisenaan ei saa julkaista, mutta lainaukset on sallittu. Herra kenraali! Arvoisa juhlayleisö! Kiitän Maanpuolustuskorkeakoulua saamastani kunniasta pitää juhlapuhe 20-vuotisjuhlassa. Korkeakoulua perustettaessa 20 vuotta sitten vastuullani oli juhlan jälkeisen cocktailtilaisuuden järjestelyt tuolla ruokasalin puolella. Tätä juhlaurani nousujohteisuutta en ryhdy arvioimaan, koska tällöin joutuisin arvottamaan tietyllä tavalla akateemista ja käytännön osaamista. Tätä pohdintaa Maanpuolustuskorkeakoulun historiassa on muutoinkin esiintynyt ihan riittävästi. Käytän samalla tätä tilaisuutta hyväkseni ja kiitän teitä kaikkia salissa istuvia, jotka olette tukeneet minua Maanpuolustuskorkeakoulun historian kirjoitustyössä. Me juhlimme tänään vuonna 1993 Kadettikoulun, Taistelukoulun ja Sotakorkeakoulun yhdistämisellä muodostetun Maanpuolustuskorkeakoulun 20 vuotista taivalta. Upseerikoulutuksen yhdistämistä oli tosin pohdittu jo paljon aikaisemmin. Vuonna 1932 silloinen Sotakorkeakoulun johtaja ja sotakoulujen tarkastaja eversti Per Zilliacus esitti Munkkinimessä sijainneen Kadettikoulun, Viipurissa sijainneen Taistelukoulun ja Kruununhaassa olleen Sotakorkeakoulun alistamista saman johdon alle ja koulujen siirtämistä sellaiseen paikkaan, että harjoitusosaston sijoittaminen samalla paikalle on mahdollista. Siten nyt 2010-luvulla upseerikoulutuksen järjestely on saavuttamassa yli 80 vuotta sitten asetetun keskittämispäämäärän. Helsingin sanomat uutisoi vuonna 1993 Maanpuolustuskorkeakoulun perustamistilaisuuden otsikolla Maanpuolustuskorkeakoulu aloitti sotilaiden koulutuksen. Korkeakouluneuvosto ei hyväksyisi opinahjoa tiedekorkeakouluksi. Korkeakouluneuvosto oli tuolloin opetusministeriön asiantuntijaelin yliopistoasioissa. Räväkällä otsikolla haluttiin varmaankin herättää lukijoiden kiinnostus, mutta se osoitti myös, että tavoitteena ollut yliopistollisuus ei ollut itsestäänselvyys. Eräänä mielenkiintoisena yksityiskohtana löysin arkiston kätköistä Maanpuolustuskorkeakoulun ja Helsingin Poliisilaitoksen keväällä 1993 solmiman hevosten laiduntamissopimuksen. Päätin historian kirjoitustyön edistyessä pitää sopimuksen mielessäni, josko se olisi mahdollinen viite uudesta operatiivis-taktisesta innovaatiosta, jonka kehittämiseen ja kouluttamiseen yhdistetty upseerikoulutus loi hyvät edellytykset. Tarkastelen esityksessäni ajallisista rajoitteista johtuen lyhyesti Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimuksen ja opetuksen eräitä kehityspiirteitä. Tutkimus mainittiin Maanpuolustuskorkeakoulun tehtävänä asetustasolla ensimmäisen kerran vasta vuonna Samalla asetusmuutoksella luotiin perusteet sotatieteiden tohtorin tutkinnolle. Seuraavan kerran vuoden 2006 asetusmuutoksessa todettiin selkeästi opetuksen ja tutkimuksen yhteys. Nykyisen muotonsa tehtävä sai Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa laissa vuonna Nyt tutkimus mainitaan ensimmäisenä tehtävänä. Tutkimus sai siten säädöstasolla sille yliopistollisessa korkeakoulussa kuuluvan aseman.
2 2 Sotakorkeakoulussa käynnistettiin 1980-luvun lopulla valmistelut tohtorikoulutuksen järjestämiseksi yhteistoiminnassa Helsingin yliopiston ja Kauppakorkeakoulun kanssa. Tutkinto pohjautui tuolloin yleisesikuntaupseerin tutkintoon ja edellytti päätoimista opiskelua upseerin virassa. Tässä jatkokoulutusohjelmassa suoritettiin Maanpuolustuskorkeakoulun virassa ensimmäinen tohtorin tutkinto vuonna Maanpuolustuskorkeakouluun nimettiin ensimmäiset kaksi professoria elokuun alussa Tämä loi edellytykset Maanpuolustuskorkeakoulun omalle tieteelliselle jatkokoulutukselle. Sotatieteiden tohtorin opiskeluoikeudet myönnettiin kesäkuussa 1999 kolmelle upseerille. Ensimmäinen sotatieteiden tohtori väitteli vuonna Vuosittain keskimäärin kahdesta neljään opiskelijaa on aloittanut opintonsa sotatieteiden tohtoriohjelmassa. Tähän mennessä valmistuneita sotatieteiden tohtoreita on 18 henkilöä. Valtiotieteiden maisteri Ulla Anttila väitteli ensimmäisenä naisena sotatieteiden tohtoriksi elokuussa Hän on myös ensimmäinen sotatieteiden tohtoriksi väitellyt siviili, jolla ei ole taustalla sotilaskoulutusta. Ensimmäinen ulkomaalainen sotatieteiden tohtori valmistui samoin vuonna Kaikilla ainelaitoksilla on tällä hetkellä omat sotatieteiden tohtorikoulutusohjelmansa. Sotatieteiden tohtorikoulutuksessa oman hankaluutensa muodosti alkuvaiheessa se, että professorin virka oli siviilitehtävä. Tämä ongelman poistamiseksi Pääesikunta oli jo vuonna 1998 tehnyt asetusmuutosesityksen, joka loisi upseerille edellytykset hoitaa professorin tehtävää sotilasvirassaan. Esitys ei kuitenkaan tuolloin johtanut toivottuihin säädösmuutoksiin. Vasta vuoden 2009 säädösmuutosten jälkeen perustettiin vuonna 2011 neljä sotilasprofessorin virkaa joista kolme täytettiin keväällä ja neljäs syksyllä Sotilasprofessorien virkoja täytettäessä painotetaan akateemisen pätevöitymisen lisäksi korkeaa sotilaskoulutusta. Upseerien koulutusjärjestelmässä koulutusideologiana oli aina 1990-luvulle saakka lyhyiden, vain seuraavaan tehtävään tähtäävien kurssien järjestäminen. Näin upseeri oli muutaman vuoden välein saamassa jatkokoulutusta seuraavaan tehtävään. Upseerin ammatin arvostuksen lisäämiseksi peruskoulutuksen pituutta kasvatettiin ja opetukseen lisättiin yliopistollisia sekä aikaisempien lyhyiden jatkokurssien oppisisältöjä. Jatkokoulutuksessa pyrittiin kursseja yhdistämällä lyhentämään kokonaisopiskeluun tarvittavaa aikaa. Suomalaisen upseerikoulutuksen tehokkuus on johtunut kyvystä sopeuttaa sen tavoitteet ja menetelmät olosuhteiden sekä ajan vaatimusten mukaisiksi. Maanpuolustuskorkeakoulun opetuksen vahvuuksia ovat olleet teorian ja käytännön yhdistyminen ja opetuksen palautejärjestelmän pitkä perinne. Maanpuolustuskorkeakoulun aloittaessa toimintansa, oli kadettien koulutuksessa käytössä 1991 aloitettu nelivuotinen perustutkinto. Upseerin perustutkinto oli tuolloin sotilasopetuslaitoksia koskevan asetuksen perusteella ylempi korkeakoulututkinto. Upseerin perustutkinnon päämääränä oli rauhan ja sodan ajan joukkoyksikön päällystön tehtäviin kykenevä upseeri. Kaikille puolustushaaroille yhteiset opinnot suoritettiin Kadettikoulussa. Tutkijakoulutuksen tasoa oli nostettu, että saavutettaisiin tiedekorkeakoulun ylemmän perustutkinnon tutkintovaatimusten tasoiset tutkijavalmiudet. Ensimmäinen nainen valmistui tässä koulutusohjelmassa upseeriksi vuonna Seuraava laajempi muutos vuonna 2001 sai alkusysäyksensä opistokoulutuksen poistumisesta ja sen aiheuttamista paineista muuttaa opistoupseerien koulutusta. Puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan kesäkuussa 2000 allekirjoittamassa aiepöytäkirjassa todettiin, että
3 3 koulutusjärjestelmän uudistamisen perusteina olivat yleisen koulutustason nousu ja opistotason koulutuksen päättyminen, sotilaseläkeratkaisusta johtuva päällystön keski-iän nousu ja sijoituskelpoisen evp-henkilöstön määrän väheneminen sekä valmiusyhtymien edellyttämän ammattitaitoisen nuoren johtajareservin luominen. Yhtenä merkittävänä perusteena olivat myös kustannussäästöt rationalisoimalla hajanainen päällystökoulutus. Maanpuolustuskorkeakoulusta annetulla asetuksen vahvistettiin kesäkuussa 2001 uudet tutkintonimikkeet sotatieteiden kandidaatti ja maisteri. Upseerikoulutusohjelma oli tuolloin kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa suoritettiin upseerin perusopinnot, toisessa vaiheessa sotatieteiden kandidaatin tutkinto, joka oli upseerin alempi korkeakoulututkinto, ja kolmannessa vaiheessa sotatieteiden maisterin tutkinto, joka oli upseerin ylempi korkeakoulututkinto. Opintojen kokonaiskesto oli noin neljä vuotta. Opinnot antoivat laajan sotilasammatilliset erikoistiedot ja taidot sekä akateemisen yleissivistyksen. Maavoimien ja merivoimien opinnot aloitettiin Maasotakoulussa Lappeenrannassa. Vuonna 2006 toteutetun Bolognan prosessin mukaisen koulutusuudistuksen yleisenä tavoitteena oli lisätä eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä. Suomessa opetusministeriö päätti ottaa kyseisen kaksiportaisen tutkintorakenteen käyttöön elokuusta 2005 alkaen. Puolustusvoimissa uudistus päätettiin toteuttaa vuotta myöhemmin ja samalla palautettiin kaikille yhteinen opintojen alkaminen Santahaminaan. Opintojen laskennallista pituutta määritettäessä voitiin korkeakoulun virastotyöajasta johtuen kokonaiskoulutusaikaa lisäämättä erottaa sotatieteellisiin tutkintoihin kuuluvat yliopistollisten tutkintovaatimusten mukaiset opinnot sekä tutkinnon rinnalla suoritettavat sotilasammatilliset opinnot. Järjestelyllä mahdollistettiin myös sotatieteellisten perustutkintojen avaaminen siviiliopiskelijoille. Näin luotiin nykyään käytössä oleva koulutusjärjestelmä. Pääosalle myönnetään opinto-oikeus suoraan sotatieteiden maisterin tutkintoon. Pääsykokeeseen on muun muassa liitetty aineistokoe. Sotatieteiden kandidaatin tutkinto suoritetaan kolmessa vuodessa. Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen välissä on edellisestä upseerikoulutusjärjestelmästä ja muista korkeakouluista poiketen neljän vuoden työelämäjakso. Työelämäjakson jälkeen suoritetaan vakinaisen viran edellytyksenä oleva sotatieteiden maisterin tutkinto kahdessa vuodessa. Lentäjien koulutuksessa järjestelyt poikkeavat yleisestä linjasta. Vuoden 2006 uudistuksessa tarkistettiin myös sotatieteiden maisterin tutkintoon johtavien opintojen sisältöä ja tavoitteita. Ensimmäinen siirtymävaiheen sotatieteiden maisterin tutkintoon johtava koulutus aloitettiin Upseerin jatkotutkintoon sisältyvien esiupseerikurssin ja yleisesikuntaupseerikurssin yleiset tavoitteet ovat säilyneet pääpiirtein koko korkeakoulun toiminnan ajan ennallaan. Muutokset ovatkin kohdistuneet lähinnä järjestelyihin. Esiupseerikurssi ja yleisesikuntaupseerikurssi yhdistettiin. Vuodesta 1994 alkaen esiupseerikurssista tuli yleisesikuntaupseerikoulutukseen karsiva kurssi ja uusimuotoinen yleisesikuntaupseerikurssi käynnistyi muutoksesta johtuen vuodesta 1997 alkaen joka vuosi. Vuoteen 2006 mennessä muodostunut jatkotutkinnon järjestelymalli oli periaatteiltaan kohtuullisen hyvin toimiva. Esiupseerikurssin opintotulosten perusteella tapahtunutta yleisesikuntaupseerikoulutukseen valinnan ja kurssien eriyttämisen ajankohtia oli vaihdeltu pari kertaa. Vuodesta 2002 alkaen otettiin käyttöön lisävalintamenettely oikeusturvan takaamiseksi ja riittävän suuren ja monipuolisen yleisesikuntaupseerikurssikohtaisen opiskelijajoukon aikaansaamiseksi. Vuonna 2005 tapahtuneessa uudistuksessa otettiin esiupseerikurssilla käyttöön etäopetus osana monimuoto-opetusta. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että syyskaudella pääosa
4 4 opiskelusta tapahtui etäopiskeluna omissa joukko-osastoissa. Maanpuolustuskorkeakoulun sadan upseerin esiupseerikurssi päättyi viime vuoden kesäkuussa ja heidän joukossaan olivat ensimmäiset kaksi esiupseerikurssin suorittanutta naista. Yleisesikuntaupseerikurssille opintooikeuden sai 43 upseeria. Heidän joukossaan oli ensimmäinen Suomessa yleisesikuntaupseerikurssille hyväksytty nainen. Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta vuonna 2008 mahdollisti muuhun kuin upseerin virkaan johtaviin opintoihin pyrkivän opiskelijan ottamisen sotatieteellisiin opintoihin. Sotatieteiden maisterin tutkinto, joka ei johda upseerin virkaan, avattiin siviilitaustaisille opiskelijoille vuonna Maanpuolustuskorkeakoulusta annettu asetuksen muutos vuonna 2001 oli jo avannut sotatieteiden tohtorin tutkinnon myös muussa korkeakoulussa suoritetun ylemmän korkeakoulututkinnon pohjalta suoritettavaksi. Ajoittaisista, lähinnä taloudellisten syiden, aiheuttamista henkilöstövähennyksistä huolimatta korkeakoulun henkilöstön määrä on pääpiirtein pysynyt halutulla tasolla. Korkeakoulu on ajoittain vääntänyt kättä Pääesikunnan kanssa henkilöstön laadusta ja upseerien pysyvyydestä opettajatehtävissä. Eittämättä jatkuvuudella on omat hyvät puolensa. Esimerkkinä otettakoon vaikkapa tänään rehtorin tehtävästä luopuva kenraalimajuri Vesa Tynkkynen. Hänellä on takanaan pitkä kokemus Maanpuolustuskorkeakoulusta ja sen edeltäjistä. Korkeakoululla suunniteltiin eurooppalaisen korkeakoulu-uudistuksen aiheuttamia toimenpiteitä. Eräänä aamuna vuonna 2003 ensimmäisellä luomiskaudellaan työskennellyt professori Vesa Tynkkynen toi nähtäväkseni edellisenä yönä piirtämänsä hahmotelman tulevaisuuden upseerikoulutuksen järjestelyiksi. Menemättä tuon psykosomaattisen piirroksen yksityiskohtiin, voin todeta, että kyseinen hahmotelma on yleispiirteiltään toteutunut. Osaltaan tähän on varmasti vaikuttanut Vesa Tynkkysen tavanomaista pidempi ja monipuolisempi työura Maanpuolustuskorkeakoulussa. Jään jännityksellä odottamaan hänen tänään alkavan toisen luomiskautensa tuloksia. Perinneasiat ovat aina tunteita herättävä muutoskohde. Korkeakoulun lippu on hyvä esimerkki perinteiden monitahoisuudesta. Perinnetyöryhmä vuonna 1992 tekemä esitys Maanpuolustuskorkeakoulun perinteiksi korosti 200-vuotista upseerikoulutusperinnettä ja nosti osan Kadettikoulun perinteistä uuden korkeakoulun perinteiden perustaksi. Työryhmä totesi Kadettikoulun lipun soveliaimmaksi Maanpuolustuskorkeakoulun lipuksi. Lipun arvoa lisäsi siihen kiinnitetty vapaudenristi. Näin oli myös menetelty Kadettikoulun tilalla toimineessa Maasotakoulussa vuosina Sotatieteen laitos hyväksyi suunnitelman. Muutos olisi myös noudattanut joukkojen yhdistämisen heraldisia periaatteita. Niiden mukaan arvokkaimmasta lipusta tulee tehdä uuden muodostettavan joukko-osaston lippu. Tasavallan presidentti hyväksyi esittelyn marraskuussa Saman päivän iltapäivällä Vapaudenristiritarikunnan kansleri ilmoitti, että ritarikunta ei anna lupaa kadettilipun käyttöön Maanpuolustuskorkeakoulun lippuna, koska siihen kiinnitetty vapaudenristi on myönnetty Kadettikoululle. Puolustusvoimien komentaja päätti peruuttaa kyseisen esittelyn. Pystymättä tarkistamaan asiaa ritarikunnan silloiselta kanslerilta, muihin haastatteluihin perustuva oletukseni on, että asian valmisteluissa ei ilmeisesti ymmärretty informoida ritarikuntaa riittävästi etukäteen ja näin syntyi tämä ilmeiseen väärinkäsitykseen perustunut lippuepisodi. Korkeakoululle suunniteltiin pikaisesti nyt täällä edessä oleva uusi lippu, jonka Tasavallan presidentti vihki käyttöön huhtikuussa Arvoisa juhlayleisö!
5 5 Alussa siteeraamani Helsingin Sanomien otsikko olisi varmasti huomisessa uutisessa erisisältöinen. Korkeakouluneuvoston työn jatkaja Korkeakoulujen arviointineuvosto auditoi Maanpuolustuskorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän lokakuussa Kokonaisarviona auditointiryhmä totesi Maanpuolustuskorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän täyttävän Korkeakoulujen arviointineuvoston asettamat kriteerit ja esitti auditoinnin läpäisyä. Arviointineuvosto hyväksyi esityksen. Laatujärjestelmään sisältyvä viivästetty palaute on viimeisten vuosien tuloksien mukaan osoittanut eri kurssitasoilta valmistuneiden upseereiden osaamisen vastaavan työyhteisön asettamia vaatimuksia. Maanpuolustuskorkeakoulu hyväksyttiin korkeakoulujen tutkintojärjestelmäasetuksen muutoksessa vuonna 2005 yliopistojen joukkoon. Upseerikoulutuksen keskittämisen mahdollistavan rakennustyö käynnistyy tänä vuonna. Sotatieteellisen tutkimuksen tukemiseen keskittyvä Sotatieteiden tutkimussäätiö on pari vuotta sitten aloittanut toimintansa. Alussa mainitsemani hevosetkin myytiin heti korkeakoulun toisena toimintavuotena ja hevostalliin laadittiin piirustukset tietokonepohjaisen operaatiotaidon ja taktiikan opinnoissa käytettävän simulaatiokeskuksen rakentamiseksi. Tavoitteena olleet peruspilarit ovat näin 20 vuoden aikana vihdoin muotoutuneet, luoden edellytykset kehittää Maanpuolustuskorkeakoulua Puolustusvoimia ja Rajavartiolaitosta sekä muuta yhteiskuntaa palvelevaksi sotatieteelliseksi yliopistoksi. Onnittelen omasta puolestani Maanpuolustuskorkeakoulua merkkipäivän johdosta ja toivotan menestystä tuleville vuosille!
Valtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
Lisätiedot1991 vp - HE 220 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1991 vp - HE 220 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ja sotilasopetuslaitoksista annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotHenkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663
Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80
LisätiedotMAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Suomen ryhdikkäin yliopisto Upseerin työ on haastava ja monipuolinen Upseerit toimivat mielenkiintoisissa ja vastuullisissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus-, johto-,
LisätiedotMAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN PERINNEHUONEEN NÄYTTELY
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN PERINNEHUONEEN NÄYTTELY Alla on lyhyt selostus vitriinien keskeisimmistä esineistä ja kuvista. Perinnehuone avattiin vuonna 2002 ja sitä uudistettiin vuonna 2014, jolloin huoneen
LisätiedotHallituksen esitys 73/2016 laeiksi Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain ja puolustusvoimista annetun lain 38 ja 38 a :n muuttamisesta
Hallituksen esitys 73/2016 laeiksi Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun lain ja puolustusvoimista annetun lain 38 ja 38 a :n muuttamisesta Perttu Wasenius Lainvalmistelu- ja oikeusyksikkö Esityksen tausta
LisätiedotMaanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto
Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät
LisätiedotMPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020
MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 Esittely 24.11.2015 SPEK Mitä turvallisuustutkimuksessa tapahtuu? Prof Juha Mäkinen Tutkimustoiminnan tunnuslukuja Professoreja 12 1x Arvonimellä (tutk.johtaja)
LisätiedotHyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa
Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa Johanna Anttonen ja Satu-Tuulia Vuoksenranta Maanpuolustuskorkeakoulu 23.8.2016 1 Esityksen sisältö Maanpuolustuskorkeakoulu
LisätiedotTeologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot
LisätiedotHELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA
HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta
LisätiedotYLEINEN OSA 99./82. kadettikurssi
Maanpuolustuskorkeakoulu Maanpuolustuskorkeakoulu Opinto-opas Opinto-opas 2012 2012 2012 YLEINEN YLEINEN OSA YLEINEN OSA OSA 99./82. kadettikurssi SM3-kurssi SMOHJ12-kurssi EUK 65 YEK 56 ST 99./82. 99./82.
LisätiedotLaki. rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain muuttamisesta
Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 25 e, 25 f, 26 a ja 27, 28 :n 1 momentin
LisätiedotHE 30/ puolustusvoimista annetun lain 47 :n muuttamisesta
HE 30/2017 - puolustusvoimista annetun lain 47 :n muuttamisesta Maanpuolustus kuuluu kaikille Eversti Heikki Pohja Puolustusvaliokunta 9.5.2017 Nimi Työ Osasto Puolustusvoimien sodan ajan henkilöstö 280
LisätiedotMitä peruskoulun jälkeen?
Mitä peruskoulun jälkeen? Opinto-ohjaaja Pia Nissilä opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2018 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 20.2.-13.3.2018. Koulutukset alkavat syksyllä 2018.
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011. 299/2011 Valtioneuvoston asetus. opintotukiasetuksen muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2011 299/2011 Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 6 päivänä huhtikuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen
LisätiedotLAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA
PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ
LisätiedotMaanpuolustuskorkeakoulu. Opinto-opas 2010. Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot. 97./80. kadettikurssi SM1-kurssi
Maanpuolustuskorkeakoulu Opinto-opas 2010 Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot 97./80. kadettikurssi SM1-kurssi Julkaisija Maanpuolustuskorkeakoulu Vastaavat toimittajat Anne Helenius ja Titta
LisätiedotVUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT
TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän
LisätiedotAineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info
Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta
LisätiedotLaki. N:o 1121. Maanpuolustuskorkeakoulusta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku. Tehtävät. Yleiset säännökset
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: N:o 1121 Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 1 luku Yleiset säännökset 1 Asema Maanpuolustuskorkeakoulu on puolustusvoimiin
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
Lisätiedotydintoiminnot Sotamuseota ja Maanpuolustuskursseja lukuun ottamatta sijaitsevat Santahaminassa samalla kampuksella.
Helsingin eteläisimmässä kaupunginosassa, Santahaminan saarella, sijaitsee sotatieteiden ylintä opetusta antava Maanpuolustuskorkeakoulu. Joka päivä sadat virkamiehet ja opiskelijat matkustavat kulunvalvontapisteen
LisätiedotOpiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat
Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat 19.11.2018 Maire Kolimaa SISÄLTÖ Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta selkä lasten
LisätiedotValtioneuvoston asetus
16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen
LisätiedotYliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut. Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys
Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Tutkinnot Kaksiportainen tutkintorakenne Haku Opiskelijavalinta Opinto-oikeus Opintojen pisteitys Yliopistot ja niitä vastaavat korkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotOpetusministeriön asetus
Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun
LisätiedotAjankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa
Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina
LisätiedotRouva ministeri, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat
1 Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, lippueamiraali Veijo Taipalus Lukuvuoden avajaiset 5.9.2013 Rouva ministeri, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat Toivotan teidät kaikki lämpimästi
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun
Lisätiedotannetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta
EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen
Lisätiedotkuitenkin lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä upseerin virassa syntymävuoden mukaan vuotta:
Alimpien eroamisikien nostaminen (55->57) johtuu julkisten alojen eläkelain mukaisesta sotilaan alimman vanhuuseläkeiän nostamisesta Upseerin, määräaikaisen nuoremman upseerin, määräaikaisen reserviupseerin,
Lisätiedot7.3.2005. Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Puolesta. Tapio Markkanen Pääsihteeri.
7.3.2005 Yliopistojen rehtorien neuvoston työryhmä on rehtori Perttu Vartiaisen puheenjohdolla pohtinut yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkarakennetta. Työryhmän raportti valmistui tammikuussa 2004, ja
LisätiedotKorkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä
Korkeakoulututkintojen kehittämistarve kauppatieteellisellä alalla Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto, kaupallis-tekninen tiedekunta Kauppatieteellisen alan valtakunnallinen tapaaminen Turun kauppakorkeakoulu,
LisätiedotMaanpuolustuskorkeakoulu. YLEINEN OSA 100./83. kadettikurssi SM4-kurssi SMOHJ13-kurssi SMSIV13 EUK 66
Maanpuolustuskorkeakoulu 2012 Opinto-opas 2013 YLEINEN OSA 100./83. kadettikurssi SM4-kurssi SMOHJ13-kurssi SMSIV13 EUK 66 1 MAANPUOLUSTUS- KORKEAKOULU OPINTO-OPAS 2013 Sotatieteelliset perus- ja jatkotutkinnot
LisätiedotLAIVASTOLINJAN TAKTIIKAN OPETUKSEN JA OPETUSSUUNNITELMIEN VASTAAVUUS ENSIMMÄISTEN TEHTÄVIEN VAATIMUKSIIN
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU LAIVASTOLINJAN TAKTIIKAN OPETUKSEN JA OPETUSSUUNNITELMIEN VASTAAVUUS ENSIMMÄISTEN TEHTÄVIEN VAATIMUKSIIN Pro gradu -tutkielma Kadettikersantti Tuomas Huolman Merikadettikurssi
LisätiedotHE 62/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Maanpuolustuskorkeakoulusta. Maanpuolustuskorkeakoulu
HE 62/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Maanpuolustuskorkeakoulusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Lisätiedot1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013
1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija
LisätiedotAHOT-käytännöt. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa
AHOT-käytännöt Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 2 Sisältö Reunaehtoja Aiempien tutkintojen hyväksilukeminen Aiempien / muualla suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Muun osaamisen tunnustaminen
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 884. Laki. Viron kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1997 N:o 884 893 SISÄLLYS N:o Sivu 884 Laki Viron kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä... 3267
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotKorkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II
Korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen, vaihe II Miksi opiskelijavalintoja uudistetaan (OKM) Opiskelijavalintoja uudistamalla pyritään alentamaan korkeakouluopintojen aloittamisikää, saamaan
LisätiedotAjankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa
Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 19.3.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina
Lisätiedot2 Sotatieteiden huipulla
2 Sotatieteiden huipulla Armeijan on saatava henkeä, ei ainoastaan taktiikkaa KENRAALI K. A. TAPOLA Tutkinnot ja opetus Maanpuolustuskorkeakoulun päätehtävänä on suunnitella ja järjestää upseerin virkoihin
LisätiedotVierumäen 2016 jäsenkriteerityöpajan keskustelun pohjustus
Jäsenkriteerit 2017 Vierumäen 2016 jäsenkriteerityöpajan keskustelun pohjustus Työmarkkinoiden muutokset heijastuvat myös koulutusjärjestelmäämme ja tutkintoihimme. Korkeakoulutuksen järjestäminen, tulevaisuuden
Lisätiedotkeskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).
LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin
LisätiedotJatko-opiskelu. Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat. yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus
Jatko-opiskelu Jatko-opiskelu Kolme pääasiallista jatko-opiskelusuuntaa lukion jälkeen ovat yliopisto ammattikorkeakoulu ammatillinen koulutus 18.4.2017 Rauman Lyseon lukio 2 Yliopistot suoritetaan ensin
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen II vaihe,
Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite
Lisätiedottältä osin muihin korkeakoulututkintoihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
HE 161/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tilintamastuslain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tilintarkastuslakia muutettavaksi niin, että ammattikorkeakoulututkinto
LisätiedotHallintotieteiden perustutkintojen määräykset
Filosofinen tiedekunta / Hallintotieteet Hallintotieteiden perustutkintojen määräykset Tutkintojen järjestämistä ja suorittamista koskevat määräykset tarkentavat opetusta ja tutkintoja sääteleviä lakeja,
LisätiedotPERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä
PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori
LisätiedotMaanpuolustuskorkeakoulu
Maanpuolustuskorkeakoulu - Sotatieteellisen tutkimuksen ja opetuksen suunnannäyttäjä KOULUTUSKULTTUURIN JA KOULUTTAJAN ROOLIN MUUTTUMINEN SOTILASKOULUTUKSESSA Koulutuspäällikkö EVL, KT Pekka Halonen 10.12.2014
LisätiedotOULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A6 / 2010
OULUN YLIOPISTO YHDISTELMÄ A6 / 2010 Tiedekuntaneuvosto Kokous 25.8.2010 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTAT A 21 A 23 A 21/2010 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 22/2010 2 Ilmoitusasiat A 23/2010 3 Toiminta-
LisätiedotSUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN STRATEGIA
! 1 SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN STRATEGIA Alkusanat uudelle strategialle Suomen Sotatieteellinen Seura ry:n (SSTS) perustaminen alkoi vuonna 1927 Suomen sotakorkeakoulun kolmen ensimmäisen vuosikurssin
LisätiedotTutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén
Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan
LisätiedotTaidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen
Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden
LisätiedotKIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio
1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden
LisätiedotPuhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011
Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa
LisätiedotDUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08
DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2)
Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistyön eteneminen Aiemmat ammatillisten tutkintojen asemointia ja tutkinto-järjestelmän kehittämistä
LisätiedotSinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto!
Sinustako Master-tason osaaja? Opiskele ylempi AMK-tutkinto! 15 ylempään AMK-tutkintoon johtavaa koulutusta Insinööri (ylempi AMK) Kemiantekniikka Projektijohtaminen Tekniikka (sis. Marine Technology,
LisätiedotMinustako opettaja? Liisa Ikkala-Toiviainen, Opettajan pedagogisten opinnot ja opiskelijavalinnat 2011 pähkinänkuoressa
1 Opettajan pedagogisten opinnot ja opiskelijavalinnat 2011 pähkinänkuoressa 2 Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Koostuvat kahdesta osasta: kasvatustieteen perusopinnoista, 25 op sekä aine- ja syventävien
LisätiedotAMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta
LisätiedotAlkuorientaation tavoitteet
Informaatiotieteiden yksikkö School of Information Sciences SIS Alkuorientaatio Orientoivat opinnot 1 2014 Alkuorientaation tavoitteet tutustuttaa yliopisto-opiskeluun tutustuttaa opiskelijoita Tampereen
LisätiedotLT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne
LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen
LisätiedotKoulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja
Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus
LisätiedotHAKIJAN OPAS. AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI. Seinäjoella toteutettava koulutus
HAKIJAN OPAS AMK-INSINÖÖRISTÄ KONETEKNIIKAN (Koneteollisuuden tuotantotekniikka) DIPLOMI-INSINÖÖRIKSI Seinäjoella toteutettava koulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekniikan yksikössä järjestetään avoimet
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus peruskoulun luokanopettajan virkojen vakinaisesta täyttämisestä (työavain )
17.05.2017 Sivu 1 / 1 5435/2016 01.01.01 101 Oikaisuvaatimus peruskoulun luokanopettajan virkojen vakinaisesta täyttämisestä (työavain 3-1256-16) Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Leino, puh. 046 877 1846
LisätiedotMAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) PÄÄHAUN (SK/SM) VALINTAPISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN Valintapisteet määräytyvät esivalinnan alkupisteiden sekä valinta- ja soveltuvuuskoepisteiden perusteella. Valintapisteiden
LisätiedotOpinto-opas 2011 Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot
Maanpuolustuskorkeakoulu Opinto-opas 2011 Sotatieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnot 98./81. kadettikurssi SM2-kurssi SMOHJ11-kurssi Julkaisija Maanpuolustuskorkeakoulu Vastaavat toimittajat Titta
LisätiedotMitä lukion jälkeen?
Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotTutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja
Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen
LisätiedotTutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys
Tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys Seminaari tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä Helsinki to 8.6.2017 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Viitekehyksen
LisätiedotTutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus
Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset
LisätiedotAineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista
LisätiedotKauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti
Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Johtoryhmän puheenjohtaja Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Arviointiprojektin käynnistysseminaari Helsingin yliopisto, Psykologian
LisätiedotAmmatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.
Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)
LisätiedotTehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus
1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus
LisätiedotKehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus
Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista 9.11.2012 Anne Mårtensson Opetushallitus VAMPO 2010-2015 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015
LisätiedotLäpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes
Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa
LisätiedotOpinto-opas 2015. yleinen osa. 102./85. kadettikurssi SM6-kurssi SMOHJ15 SMVIR15 YEK58 ST. Maanpuolustuskorkeakoulu
Maanpuolustuskorkeakoulu Opinto-opas 2015 yleinen osa 102./85. kadettikurssi SM6-kurssi SMOHJ15 SMVIR15 YEK58 ST Julkaisija Maanpuolustuskorkeakoulu ISBN 978-951-25-2654-3 (Nid) ISBN 978-951-25-2655-0
LisätiedotMAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) Opintoasiainosasto Liite 1
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU 1 (7) PÄÄHAUN VALINTAPISTEIDEN MÄÄRÄYTYMINEN määräytyvät alkupisteiden ja pääsykoepisteiden perusteella. Valintapisteiden enimmäismäärä on 165. 1 ALKUPISTEET Alkupisteet muodostuvat
LisätiedotTyöelämään sijoittuminen
Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.
LisätiedotRehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot
Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Teatterikorkeakoulu vahvistaa uudet sivutoimista tuntiopetusta, opintojen ohjausta, opinnäytteiden
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 4.3.2013 Opetushalllitus Miksi Vieraskielisiä on nuorten lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa
LisätiedotPuolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe
Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu
LisätiedotHY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation
HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien
LisätiedotGraafisen suunnittelun koulutusohjelmassa (TaM) vaadittavat opinnot / Tutkintovaatimukset 2013-2014
1 (5) Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Median laitos Graafisen suunnittelun koulutusohjelma (TaM) Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa
LisätiedotMaanpuolustuskorkeakoulun. arviointi
1 I. Laine, A. Kilpinen, L. Lajunen, J. Pennanen, M. Stenius, P. Uronen & T. Kekäle Maanpuolustuskorkeakoulun arviointi KORKEAKOULUJEN ARVIONTINEUVOSTON JULKAISUJA 2:2001 2 ISBN 951-37-3398-X ISSN 1457-3121
LisätiedotViestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne Hanna Korpela
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 25.8.2016 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi
LisätiedotHallituksen esitys Eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Puolustusvoimien päällystön täytettävään sotilasvirkaan nimitetyn koulutusjärjestelmä
LisätiedotSähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät
Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä
LisätiedotToimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus
Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen
LisätiedotSISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 5.9.2013 SM017:00/2013
SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 5.9.2013 SM017:00/2013 Pertti Normia Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI RAJAVARTIOLAITOKSESTA AN- NETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN (651/2005)
LisätiedotJatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma
TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN
LisätiedotYliopistokoulutus 2015
Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari
OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin
Lisätiedot