Katsaus kansainvälisiin selvityksiin energiatehokkuustoimien arvioinnissa

Transkriptio

1 Katsaus kansainvälisiin selvityksiin energiatehokkuustoimien arvioinnissa Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä , Finlandia-talo, Helsinki Virve Rouhiainen

2 Energiatehokkuustoimet monimutkainen kokonaisuus mitä arvioidaan? Ruuhkamaksut Valaistuskampanja Markkinahinnat Verotus Kaupunkisuunnittelu Rakennusmääräykset Markkina/tariffi uudistus Mitä lasketaan? Ekosuunnittelu asetus Miten lasketaan? Taloudellinen tukipaketti Valaistussuunnittelijoiden koulutus Yksittäisten toimenpiteiden vaikutusten tunnistaminen kokonaisuudesta on vaativaa toimenpiteet tehdään muuttuvassa yhteiskunnassa. Laskennassa on monia lähestymistapoja asiantuntija-arvioista tekniikkojen laboratoriomittauksiin, miten varmistaa eri lähestymistapojen tulosten vertailukelpoisuus Paljonko arviointiin käytetään resursseja? Kaiken arvioinnin taustalla on määritelmiä ja rajauksia, koska resursseja on rajallisesti. Siksi kritiikkiin on aina perusteita, mielekästä kritiikki on vasta suhteessa johtopäätöksiin.

3 Bottom up tekniikkalähtöinen tarkastelu Usein energiatehokkuutta lähestytään tekniikan näkökulmasta. Kun uusi jääkaappi vie kylmäsäilytyslitraa kohden vähemmän energiaa, se on energiatehokkaampi. Laskennallisesti on arvioitavissa, kuinka paljon uuden tekniikan käyttöön otto tehostaa energiankäyttöä. Tarkastelutavan vakiintuneisuutta kuvaa hyvin se, että uuden direktiiviehdotuksen liitteessä V on määritelty säästövaikutus eri energiatehokkuustason laitteille. Jääkaappipakastimet Pakastimet *Luokka A+ Oletettu säästö (kwh/vuosi) **Luokka A+ Oletettu säästö (kwh/vuosi) Luokka A++ Oletettu säästö (kwh/vuosi) Luokka A+++ Oletettu säästö (kwh/vuosi)

4 Case Pyykinpesukone Uuteen energiamerkintään sisältyy myös arvio laitteen vuosikulutuksesta. Se lasketaan pyykinpesukoneelle käyttäen 220 vuosittaista käyttökertaa. Suomessa pesukertoja on keskimäärin noin 170. Energiamerkinnässä pyykinpesusta 70 % on kirjopesua, kun käytännössä eniten käytetään hienopesua. Energiamerkinnän vuosikulutus ei siis vastaa pyykinpesukoneen energiankäyttöä tavanomaisissa suomalaisissa käyttöolosuhteissa. Meillä pyykinpesukoneen vuosikulutus on n. 125 kwh. Standardinmukainen laskenta antaisi kulutukseksi n. 180 kwh. Ohessa on direktiiviehdotuksen mukaiset arvioidut säästöt siirtymisestä parempiin laitteisiin. c. KOTITALOUKSIEN PYYKINPESUKONEET *30 päivään marraskuuta 2013 Luokka A+ Oletettu säästö (kwh/vuosi) 26 Luokka A++ Oletettu säästö (kwh/vuosi) 46 Luokka A+++ Oletettu säästö (kwh/vuosi) 63

5 Ex Ante vs Ex Post Monitoring and Evaluation ECEEE Summer Study 2011

6 Kenttätutkimuksia Euroopasta Rakennusmääräykset: 1. Kjaerbye, Larsen & Togeby: Do changes in regulatory requirements for energy efficiency in single family houses result in the expected energy savings 2. Rogan & Gallachoir: Ex post evaluation of residential energy efficiency policy measure using empirical data Lämpöpumput: 3. Christensen, Gram-Hanssen, Petersen, Larsen, Gudbjerg, Rasmussen & Munter: Air-to-air heat pumps: A wolf in sheep s clothing? ECEEE Summer Study Bradford, Carmichael & Bean: The Energy Saving Trust heat pump field trial, ECEEE Summer Study 2011

7 Rakennusmääräykset 1. Kjaerbye, Larsen & Togeby Rekisteritietoja yhdistelemällä rakennettu tanskalaisen pientalon aineisto, jossa talo- ja talouskohtaista tietoa mm. lämmityskaasun kulutuksesta usealta vuodelta sekä talon ominaisuuksista ja tehdyistä korjauksista sekä ulkolämpötilasta. Tulos: Rakentamismääräykset ovat pienentäneet energiankulutusta, mutta vähemmän kuin alun perin arvioitiin. Esimerkiksi vuoden 1998 rakennusmääräysten tiukennuksen vaikutukseksi arvioitiin 25 % lasku, kun toteutunut lasku on 7 % eli noin 1/3 arviosta toteutui. 2. Rogan & Gallachoir: Kaikista Irlannin kaasunkäyttäjistä vuosilta rajaamalla rakennettu aineisto, jossa tarkasteltiin vuoden 1997 rakennusmääräysten ja 2002 rakennusmääräysten mukaan rakennettuja taloja. Käytössä tiedot mm. pinta-alasta, energialuokasta, ulkolämpötilasta ja kaasun vuosikäytöstä. Tulos: Vuoden 2002 rakennusmääräysten tiukentamisen arvioitiin tuovan 20 % laskun aikaisempaan verrattuna. Toteutunut lasku on noin 10 % eli noin ½ arviosta toteutui.

8 Ilmalämpöpumput Tanskassa Tutkimuksen tulos Ilmalämpöpumpun tuoma säästö kaikissa talouksissa n kwh. Suurin säästö n kwh talouksissa, jossa korvattiin suora sähkö ilmalämpöpumpulla. Ilmalämpöpumpun käyttäminen suoran sähkön rinnalla toi noin 2500 kwh:n säästön. Tutkimuksen toteutus Kysely 481 taloutta, sähkönkäyttötiedot ennen ja jälkeen185 taloutta, tekninen käynti ja haastattelu 12 taloutta

9 Ilmalämpöpumpun hankinnan syyt Tanskassa Syy Lukumäärä Lämmityskustannusten säästö % Energian säästö % Asumismukavuuden parantaminen % Osallistuminen saastumisen vähentämiseen % % Lämmitysjärjestelmän uusimistarve 14 3 % Aiempi omistaja asentanut % Muut 27 7 %

10 Muutokset lämmitystavoissa ilmalämpöpumpun hankinnan jälkeen Lämmitysjakson pituus Lkm % Ei muutosta ,9 % Lämpö on päällä lyhyemmän jakson kuin aiemmin % Lämpö on päällä pidemmän jakson kuin aiemmin % Ei koske talouttamme 37 9,1 % Huonelämpötila Lkm % Sama lämpötila kuin aiemmin ,1 % Lämpötila on korkeampi kuin aiemmin ,4 % Lämpötila on matalampi kuin aiemmin 19 4,7 % Ei koske talouttamme 40 9,9 %

11 Tanskalaiset ilmalämpöpumpuista Ilmalämpöpumpun hankinnan yhteydessä toteutunut säästö on pienempi kuin teknisen potentiaalin pohjalta on odotettavissa, koska muutokset käyttäytymisessä pienentävät säästövaikutusta. Osa kotitalouksista nosti huonelämpötilaa Osa hanki lämpöpumpun tiloihin, joita ei ollut aiemmin lämmitetty Tanskalaisista 164 taloudesta, joilla oli takka, 39 % pienensi puunkäyttöä ilmalämpöpumpun hankinnan jälkeen. Asunnoissa oli käyttäytymismuutoksista huolimatta havaittavissa selvä säästövaikutus. Vapaa-ajan asunnoissa muutokset käyttäytymisessä söivät koko säästövaikutuksen.

12 Periaatekuva määritelmistä UK:ssa mittaustutkimus maa- ja ilmalämpöpumpuista Mitattiin sekä pumpun ottama sähkö että tuottama lämpö ja sekä erilaisia lämpötiloja (putket, huoneet, jne.) Osoittautui, että järjestelmien tehokkuudessa oli huomattavan suurta vaihtelua

13 Mittaustuloksia lämpöpumpuista Englannista

14 Englantilaiset lämpöpumpuista Lämpöpumppujen tehokkuudessa oli suuria eroja. Osa toimi odotusten mukaisesti, osa heikosti. Seuraavat tekijät selittivät eroja: Kuormitustaso (load factor) Lämmitystapa: patterit / lattialämmitys Lämpimän veden odotettua alhaisempi hyötysuhde Lisäksi osa asukkaista koki järjestelmän käytön liian vaikeaksi, mikä saattaa näkyä järjestelmän epäoptimaalisena käyttönä.

15 There are people in the house!

16 Tuntimittauksen mahdollisuudet Koeasetelma Irlannista

17 Irlannin tulokset Käyttöaikatariffi (yö, päivä, huippu) ja parempi hinnoittelua ja kulutusta koskeva tieto vähensivät kokonaiskulutusta 2,5 % ja huipun (klo 17-19) aikaista kulutusta 8,8 %. Erillinen näyttö oli muita keinoja tehokkaampi tapa siirtää huippua, tässä ryhmässä huipun aikainen käyttö pieneni 11,3 %. Mitä suurempi talouden kulutuksen lähtötaso sitä suuremmat säästöt. Aikatariffeista mikään ei ollut muita tehokkaampi.

18 Tulokset taulukkoina

19 Tulokset taulukkoina

20 Mitä mieltä näytöstä?

21 Palaute ja tuntimittauskokeilu UK:ssä

22 Mitä kokeiltiin? Erilaisina yhdistelminä seuraavia keinoja: Energiatehokkuus neuvoja Vertailutietoja aikaisemmasta kulutuksesta Vertailutietoja vastaavanlaisen talouden kulutuksesta Sitouttamista tavoitteisiin Älykkäitä kaasu ja sähkömittareita Älymittareihin liittyviä reaaliaikaisia näyttöjä Lämmityksen ja lämpimän veden kytkeminen reaaliaikaiseen näyttöön Taloudellisia keinoja (esim. aikatariffi) kulutuksen vähentämiseksi ja/tai kuorman siirtämiseksi Muita digitaalisen median keinoja tiedottamisessa (netti, TV)

23 Kuinka kävi? Osoittautui, että ainoastaan kaksi tapaa toimi ilman tuntimittausta. Toinen näistä oli kotitaloudelle toimitettu käyttöraportti, joka sisälsi vastaavan tyyppisen kuluttajan vertailutiedon. Ja toinen oli mittariin liitettävä näyttö. Osoittautui myös, että parhaat tulokset saatiin yhdistämällä eri keinoja ja että neuvonnan tavalla oli myös merkitystä. Yhdessä asetelmassa kotitalouksille kerrottiin, että mittarinvaihto oli rutiinitoimenpide. Tässä ryhmässä mittari ei tuonut säästöä.

24 Kenttätutkimusten sanoma Tekniset säästöpotentiaalit eivät toteudu sellaisenaan. Kuluttajien valmiuksissa käyttää uutta tekniikkaa on eroja ja tällä on vaikutusta siihen, miten tekniset potentiaalit toteutuvat Parhaiten kuluttajille jäi mieleen euromääräinen informaatio Parhaat tulokset tuntimittauksen käyttöönotossa saatiin yhdistämällä eri keinoja

25 Kiitos! Virve Rouhiainen asiantuntija, ympäristö ja energiansäästö Adato Energia Oy