Yleisen vertailutiedon luokitukset ja liitteen 4 ja 5 taulukkojen käyttö

Transkriptio

1 Liite 3 Yleisen vertailutiedon luokitukset ja liitteen 4 ja 5 taulukkojen käyttö Vertailutiedon perusmäärittelyt pysyvät ennallaan Vertailutieto on laadittu samoilla perusmäärittelyillä (luokituksilla) kuin vuonna Ensimmäinen jaottelu tehdään vakituisesti asuttujen ja vapaa-ajan asuntojen välillä. Loma-asuntojen aineisto ei riitä jakauman arviointiin, joten vertailuluvuista on laadittu vain yksi yleistaulukko. Vakituisesti asutut asunnot jaetaan edelleen sähkölämmitteisiin ja muihin kuin sähkölämmitteisiin asuntoihin. Muut kuin sähkölämmitteiset asunnot jaetaan edelleen kolmeen talotyyppiin: pientaloihin, rivitaloihin ja kerrostaloihin. Luokituksessa paritalot ja omakotitalot luetaan pientaloihin. Toinen luokittava tekijä on talouden koko. Luokkia on kuusi ja viimeinen luokka on silloin 6 talouden jäsentä tai enemmän. Sähkölämmitteisten talojen vertailuluokitus perustuu talotyyppiin ja asunnon pinta-alaan. Talotyyppejä on kaksi. Pientaloihin kuuluvat omakotitalot ja paritalot. Kerros- ja rivitalot ovat oma luokkansa. Kerrostalot on otettu tähän luokkaan, koska aineiston perusteella sähkölämmitteiset kerrostaloasunnot muistuttavat rivitaloasuntoja. Havaintoaineisto on kuitenkin hyvin suppea, koska Suomessa ei juuri ole sähkölämmitteisiä kerrostaloasuntoja. Toinen sähkölämmitteisiä asuntoja luokittava tekijä on asunnon lämmitetty pinta-ala. Luokkia on yksitoista. Luokitus on alle 40 m m m m m m m m m m 2 yli 250 m 2 Rivitalojen osalta viisi ylintä luokkaa (141 m 2 :stä ylöspäin) on aineiston puutteen vuoksi jouduttu arvioimaan. Myös pientaloissa ylimpien luokkien jakaumaan sisältyy enemmän epävarmuutta kuin keskiluokkien jakaumaan. Vertailutieto kattaa Manner-Suomen. Aineistoa ei ole kerätty Ahvenmaalta eikä aineiston yleistettävyyttä ole tältä osin arvioitu. Lämpötilakorjaus ja sähkölämmitteisten asuntojen taulukkorakenne muuttuu Vertailuaineistoihin on tehty kaksi muutosta, jotka molemmat vaikuttavat sähkölämmitteisten asuntojen vertailulukujen laskentaan: 1. Lämpötilakorjaus on tehty ilmatieteenlaitoksen julkaisemaan uusimpaan ilmastolliseen vertailujaksoon eli vuosiin (aiemmin ). 2. Sähkölämmitteisten asuntojen vertailuaineistojen muodostusta on muutettu siten, että puunkäytön alueelliset erot voidaan ottaa huomioon. Vertailuaineistoja laadittaessa aineistosta havaittiin, että sähkölämmitteisissä asunnoissa puunkäytössä on niin merkittäviä alueellisia eroja, ettei sähkölämmitteisille pientaloille ja rivitaloille ole mielekästä tehdä samanlaista valtakunnantason taulukkoa kuin edellisellä kerralla tehtiin. Tämä tarkoittaa, että sähkölämmitteisten asuntojen vertailulukujen käyttö muuttuu merkittävästi aiemmasta. Valtakunnallinen vertailutaulukko korvautuu viidellä alueellisella vertailutaulukolla. Lisäksi se tarkoittaa, että aiemmin määritelty sähkölämmitteisten asuntojen kuntakohtainen lämpötilakorjaus sisältää joukon epävarmuustekijöitä. Raportoinnin jatkuvuuden turvaamiseksi kuntatason korjaukselle on määritelty uusi laskentamenettely. Kuntakohtaisen lämpötilakorjauksen käytön laajuuden ja siten olemassa olevan 1

2 kehittämistarpeen arvioimiseksi tähän ja lämpötilakorjaukseen yleensä liittyvät laskentatiedot sisältävää liitettä 5 ei julkaista suoraan, vaan se on erikseen pyydettävä Adato Energiasta. Yhteyshenkilö on Virve Rouhiainen (virve.rouhiainen@energia.fi). Kirjoita sähköpostin otsikkoon Liite 5 lämpötilakorjauksen tiedot. Liitteissä on noudatettu periaatetta, että valmiiksi laskettu tieto on kerätty liitteeseen 4 ja kuntakohtaisen vertailutiedon laskennassa tarvittava tieto pyynnöstä lähetettävään liitteeseen 5. Liitteeseen neljä on siis sisällytetty aiemmin laskennallisesti muodostettavat alueelliset vertailutiedot ja siihen on lisätty aluejaon muodostamiseen tarvittava tieto. Liite 4 sisältää jatkossa seuraavat tiedot: Välilehdellä prosenttipistetaulukot 2011 on 13 vertailutietotaulukkoa. Näistä 10 on sähkölämmitteisten asuntojen alueellisia vertailutaulukkoja. Valtakunnallista Jyväskylän normaalivuoden lämpötilaan korjattua vertailutaulukkoa sähkölämmitteisille pien- ja rivitaloille ei enää tehdä. Välilehdellä perustaulukko 2011 on käyttöraportin perusmallin (liite 1) taulukot valmiiksi kerättynä. Välilehdellä sijaintitiedot on määritelty kuntien sijainti eri alueilla. Ensimmäinen jaottelu perustuu postinumeroon. Toinen jaottelu perustuu kunnan nimeen. Tämän taulukon avulla voi päätellä mitä alueellista taulukkoa tietylle kunnalle tai postinumerolle käytetään. Liite 5 sisältää jatkossa seuraavat tiedot: Välilehdellä pientalot Jyväskylä ovat pientalojen prosenttipistetaulukot korjattuna Jyväskylän normaalivuoden lämpötilaan vertailujaksolla alueilla Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä- Suomi, Oulu ja Lappi. Välilehdellä rivitalot Jyväskylä ovat rivitaloasuntojen prosenttipistetaulukot korjattuna Jyväskylän normaalivuoden lämpötilaan vertailujaksolla alueilla Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä- Suomi, Oulu ja Lappi. Välilehdellä kuntakohtaiset tiedot on kunnan sijaintialue ja kunnan vertailupaikkakunta, vertailupaikkakunnan normaalivuoden lämmitystarveluku ja kunnan korjauskerroin Jyväskylään. Välilehdellä aluekertoimet on käyttäjän kulutuksen alueellisessa korjauksessa tarvittavat korjauskertoimet. Välilehdellä osuusmatriisit on tieto käyttäjien lämpötilakorjattavan kulutuksen osuudesta. Liitteen 4 taulukkojen käyttö Perusmalli Käyttöraportista on laadittu kaksi versiota. Ns. perusmalli (raportin liite 1) sisältää asiakkaan sähkönkäytöt ja vertailuryhmien sähkönkäytöt taulukoituna. Jokaiselle vertailuryhmälle annetaan kaksi lukua säästäväinen käyttö, joka on vertailuryhmän 25:s prosenttipiste (P25) ja keskimääräinen käyttö, joka on vertailuryhmän 50:s prosenttipiste (P50). Perusraportissa sähkölämmitteisten asuntojen taulukko annetaan käyttöpaikan alueelta käyttäen normaalivuoden lämpötilaan korjattuja lukuja. Perusraportin taulukot on laadittu liitteeseen 4 välilehdelle Perustaulukot Liitteen 4 välilehdellä sijaintitiedot annetaan postinumeroiden ja kuntien sijainti alueilla. Muissa kuin vapaa-ajan asuntojen taulukoissa sähkökäytön jakauma on annettu prosenttipisteiden avulla. Perusraportin taulukot muodostetaan siten, että säästäväinen käyttö on rivi P25 ja keskimääräinen käyttö rivi P50. Asiakaskohtainen malli Asiakkaan kulutuksen korjaaminen Asiakaskohtaisessa mallissa asiakkaan kulutukset korjataan vertailua varten normaalivuoden lämpötilaan. Tarkemmat ohjeet ovat kohdassa liitteen 5 taulukoiden käyttö. Laskennassa tarvittavat tiedot sisältävän liitteen 5 saa pyytämällä Adato Energiasta. Yhteyshenkilö on Virve Rouhiainen (virve.rouhiainen@energia.fi). Kirjoita sähköpostin otsikkoon Liite 5 lämpötilakorjauksen tiedot. Prosenttipiste Asiakaskohtaisessa palautteessa tarvittava prosenttipisteen laskemisen lähtökohta on asiakkaan käyttöpaikan vertailualueen normaalivuoden lämpötilaan korjattu vertailutaulukko. Vertailuluku haetaan 2

3 taulukosta joko pyöristäen valitsemalla lähin annettu prosenttipiste tai arvioimalla prosenttipiste lineaarisella interpoloinnilla. Esimerkki 1. Prosenttipisteen pyöristäminen Savonlinnassa sijaitsevan sähkölämmitteisen 90 m 2 rivitalon normaalivuoden lämpötilaan korjattu kulutus on kwh. Vertailuluku katsotaan esimerkissä 3 muunnetun taulukon sarakkeesta m 2. Kulutus sijoittuu väliin P35(14040 kwh) ja P40(14600 kwh). Erotukset ovat kwh kwh = 495 kwh ja kwh kwh = 65 kwh. Koska luku on lähempänä P40:tä, valitaan 40 prosenttipisteeksi. Esimerkki 2. Lineaarinen interpolointi Edellisen esimerkin rivitalolle prosenttipiste lasketaan interpoloiden seuraavasti. Määritetään ensi prosenttipisteväli, johon kulutus kuluu eli P35(14040 kwh) ja P40(14600 kwh). Lisätään alarajaan lineaarisen suoran avulla muodostettu arvio lisäyksestä eli p = 35 + ( )/( )*5 = ,42 39 Liitteen 5 taulukkojen käyttö Kuntatason vertailutaulukon muodostaminen Sähkölämmitteisten asuntojen vertailutaulukot on laskettu valmiiksi liitteeseen 4 viidelle määritellylle alueelle. Niin perusmallissa kuin asiakaskohtaisessa mallissa vertailutieto voidaan laskea valmiiksi laskettujen alueellisten taulukoiden sijaan myös käyttöpaikan sijaintikunnan mukaisesti. Uudistetussa laskennassa tämä tehdään seuraavasti: 1. Valitaan kunnan sijainnin mukainen alueellinen taulukko. Kunnan sijainti löytyy liitteen 5 välilehdeltä kuntakohtaiset tiedot. 2. Jokainen vertailutaulukon kulutus korjataan käyttäen kaavaa Kulutus = ( 1 osuusp, pa ) * Kulutus + osuusp, pa * Kulutus / k2, jossa lämpötilakorjattava kulutuksen osuus kullekin taulukon solulle annetaan liitteen 5 välilehdellä lämmityssähkön osuus. Osuus siis riippuu asunnon pinta-alasta ja prosenttipisteestä. Esimerkki 3. Kuntatason vertailutaulukon laskeminen Halutaan muodostaa kuntatason vertailutaulukko rivitaloille Savonlinnassa. Savonlinna sijaitsee alueella Itä- Suomi. Tämän näkee liitteen 5 välilehdeltä kuntakohtaiset tiedot. Laskennan lähtökohdaksi otetaan siis Itä- Suomen Jyväskylän normaalilämpötilassa annettu sähkölämmitteisten rivitalojen taulukko liitteen 5 välilehdeltä Rivitalot Jyväskylä. Lähtötietotaulukko on siis: Asunnon pinta-ala alle 40 m yli 250 P P P P P P P P P P P P P P P P

4 P P P Jokaiselle solulle määritellään korjauskaava seuraavasti: Haetaan Savonlinnalle muunnoskerroin k2 = 1,03 liitteen 5 välilehdeltä kuntakohtaiset tiedot. Tämän jälkeen haetaan rivitalojen lämmityssähkön kulutusosuuksien matriisi liitteen 5 välilehdeltä lämmityssähkön kulutusosuudet. Lämmitettävä pinta-ala Prosenttipiste alle 40 m yli 250 P5 0,34 0,35 0,40 0,43 0,45 0,46 0,47 0,47 0,49 0,50 0,50 P10 0,36 0,37 0,42 0,44 0,47 0,48 0,48 0,49 0,50 0,52 0,52 P15 0,37 0,38 0,43 0,46 0,48 0,49 0,50 0,50 0,52 0,53 0,53 P20 0,39 0,40 0,45 0,47 0,50 0,51 0,51 0,52 0,53 0,55 0,55 P25 0,40 0,41 0,46 0,49 0,51 0,52 0,53 0,53 0,55 0,56 0,56 P30 0,42 0,43 0,48 0,50 0,53 0,54 0,54 0,55 0,56 0,58 0,58 P35 0,43 0,44 0,49 0,52 0,54 0,55 0,56 0,56 0,58 0,60 0,60 P40 0,45 0,46 0,51 0,53 0,56 0,57 0,57 0,58 0,59 0,61 0,61 P45 0,46 0,47 0,52 0,55 0,57 0,58 0,59 0,59 0,61 0,63 0,63 P50 0,48 0,49 0,54 0,56 0,59 0,60 0,60 0,61 0,62 0,64 0,64 P55 0,49 0,50 0,55 0,58 0,60 0,61 0,62 0,62 0,64 0,66 0,66 P60 0,51 0,52 0,57 0,59 0,62 0,63 0,63 0,64 0,66 0,68 0,68 P65 0,52 0,53 0,58 0,61 0,63 0,64 0,65 0,65 0,67 0,69 0,69 P70 0,54 0,55 0,60 0,62 0,65 0,66 0,66 0,67 0,69 0,71 0,71 P75 0,55 0,56 0,61 0,64 0,66 0,67 0,68 0,68 0,70 0,72 0,72 P80 0,57 0,58 0,63 0,65 0,68 0,69 0,69 0,70 0,72 0,74 0,74 P85 0,58 0,59 0,64 0,67 0,69 0,70 0,71 0,71 0,73 0,76 0,76 P90 0,60 0,61 0,66 0,68 0,71 0,72 0,72 0,73 0,75 0,77 0,77 P95 0,61 0,62 0,67 0,70 0,72 0,73 0,74 0,74 0,76 0,79 0,79 Solun P50, muunnoskaavaksi saadaan Kulutus = ( 1 0,54) * ,54*13350 /1,03 = ja koko taulukko muunnettuna ja pyöristettynä 10 kilowattitunnin tarkkuuteen on Sähkölämmitteisten rivitalot, Savonlinnan normaalivuoden lämpötila vertailukausi Lämmitettävä pinta-ala Prosenttipiste alle 40 m yli 250 P P P P P P P P P P P P P P P

5 P P P P Lämpötilakorjaus asiakkaan kulutukselle asiakaskohtaisessa raportissa Asiakaskohtaisessa raportissa asiakkaan sähkönkäytöt lämpötila korjataan normaalivuoteen ja niitä verrataan vertailutaulukon lukuihin. Valmiiksi lasketut vertailutaulukot ovat alueellisia. Niihin tehtävää vertailua varten asiakkaan kulutus korjataan vastaamaan kulusta kyseisen alueen normaalivuoden lämpötilassa. Vertailu voidaan tehdä myös kuntakohtaiseen taulukkoon (muunnos määritelty edellä) ja tällöin kulutus tietysti korjataan kuntakohtaiseen normaalivuoden lämpötilaan. Lämpötilakorjaus asiakkaan kulutukselle edellyttää, että asiakkaan käyttöpaikasta on käytettävissä tarvittavat tiedot. Toisin sanoen tiedetään, että kyseessä on sähkölämmitteinen asunto, asunnon tyyppi (pientalo tai rivi-/kerrostalo) ja lämmitettävä pinta-ala. Lisäksi korjaukseen tarvitaan tieto korjattavaan jaksoon liittyvästä lämmitystarveluvusta. Vertailujakson normaalivuoden lämmitystarveluvut vertailupaikkakunnilta löytyvät liitteen 5 välilehdeltä kuntatiedot. Asiakkaan kulutuksen korjaaminen alueelliseen normaalilämpötilaan Alueellisessa lämpötilakorjauksessa käytetty aluejako vastaa vanhaa läänijakoa. Asiakkaan alue päätellään liitteen 4 välilehden sijaintitietojen perusteella joko kunnan tai postinumeron perusteella. Liitteen 5 välilehdellä kuntakohtaiset tiedot on myös kunnan sijaintialue. Lämmitystarveluvut tarvitaan Jyväskylästä. Vertailujakson normaalivuoden lämmitystarveluvut löytyvät liitteen 5 välilehdeltä kuntakohtaiset tiedot. Ilmatieteen laitoksen nettisivulta on ladattavissa vertailupaikkakuntien toteutuneet lämmöntarveluvut kuukausitasolla. Alueelliseen lämpötilakorjauksen kaava on AsKul = ( 1 osuus) * AsKul + osuus * AsKul * ltlukunvvp / ltlukutvvp / AKK, jossa AsKul on asukkaan korjattu kulutus, AsKul on asukkaan alkuperäinen kulutus, AKK on liitteen 5 välilehden aluekertoimet taulukosta löytyvä kerroin ja osuus katsotaan liitteen 5 välilehdeltä osuusmatriisit, josta osuus saadaan korjattavan kulutuksen prosenttipisteen ja pinta-alaluokan avulla. Ltluku nvvp on lämmitystarveluku Jyväskylässä normaalivuotena ja ltluku tvvp on lämmitystarveluku Jyväskylässä tarkasteluvuotena. Esimerkki 4. Asiakkaan kulutuksen korjaaminen alueelliseen normaalilämpötilaan Savonlinnan sijaitsevan sähkölämmitteisen 90 m 2 rivitaloasunnon mitattu vuosikulutus vuonna 2014 on kwh. Kyseisenä vuonna Jyväskylä lämmitystarveluku on Jyväskylän normaalivuoden lämmitystarveluku on attavan kulutuksen osuus saadaan liitteen 5 taulukosta sähkölämmittteisten rivitalojen osuusmatriisi. Itä-Suomen alueella kwh kuluttavan rivitalon prosenttipiste on noin 35, joten katsotaan kulutus osuus matriisin riviltä P35 ja sarakkeesta m 2. Osuudeksi saadaan 0,52. Itä- Suomen korjauskerroin on 0,99. atuksi kulutukseksi tulee AsKul = ( 1 0,52) * ,52*14455* 4832 / 4349 / 0,99 = kwh Asiakkaan kulutuksen korjaaminen kuntakohtaista vertailua varten Kuntakohtaisessa vertailussa lämpötilakorjaus tehdään käyttöpaikan sijaintikunnan mukaan ja lämmitystarveluvut haetaan kunnan vertailupaikkakunnalta. Tieto vertailupaikkakunnasta ja kyseisen vertailupaikkakunnan normaalivuoden lämmitystarveluku vertailukaudella löytyvät liitteen 5 kuntakohtaiset tiedot välilehdeltä. attavan jakson lämmöntarveluku on ladattavissa ilmatieteenlaitoksen nettisivulta. Kulutusosuus katsotaan liitteen 5 välilehdeltä osuusmatriisit, josta osuus saadaan korjattavan kulutuksen prosenttipisteen ja pinta-alaluokan avulla. Kuntakohtaisen lämpötilakorjauksen kaava on AsKul = ( 1 osuus) * AsKul + osuus * AsKul * ltluku / ltluku nvvp tvvp, 5

6 jossa AsKul on asukkaan korjattu kulutus, AsKul on asukkaan alkuperäinen kulutus ja osuus katsotaan liitteen 5 välilehden osuusmatriisit, josta osuus saadaan korjattavan kulutuksen prosenttipisteen ja pintaalaluokan avulla. Ltluku nvvp on lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla normaalivuotena ja ltluku tvvp on lämmitystarveluku vertailupaikkakunnalla tarkasteluvuotena. Vertailupaikkakunta ja sen normaalivuoden lämmitystarveluku löytyy liitteen 5 välilehdeltä kuntakohtaiset tiedot. Esimerkki 5. Asiakkaan kulutuksen korjaaminen kuntakohtaista vertailua varten Savonlinnan sijaitsevan sähkölämmitteisen 90 m 2 rivitaloasunnon mitattu vuosikulutus vuonna 2014 on kwh. Kyseisenä vuonna Savonlinnan vertailupaikkakunnan Joensuun lämmitystarveluku on Joensuun normaalivuoden lämmitystarveluku on attavan kulutuksen osuus saadaan liitteen 5 taulukosta 2. Itä-Suomen alueella kwh kuluttavan rivitalon prosenttipiste on noin 40, joten katsotaan kulutus osuus matriisin riviltä P40 ja sarakkeesta m 2. Osuudeksi saadaan 0,53. atuksi kulutukseksi tulee AsKul = ( 1 0,53) * ,53*14455* 4512 / 4465 = kwh 6