ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVA Raportti Palvelurakenneanalyysi
|
|
- Sofia Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVA 2016 Palvelurakenneanalyysi Raportti
2 1. LÄHTÖKOHDAT Äänekoski sijaitsee Keski-Suomessa, valtakunnallisesti merkittävimmän liikenneväylän, valtatien 4 läheisyydessä, maakunnan keskuksen Jyväskylän pohjoispuolella. Jyväskylässä ja sen lähialueilla asuu lähes puolet maakunnan väestöstä. Jyväskylän väkiluku kasvaa ennusteiden mukaan hieman alle yksi prosenttia vuodessa, mutta Jyväskylän kehyskunnissa kasvu on nopeampaa. Äänekoski on osa kehittyvää kasvualuetta, joka ulottuu Jämsästä Jyväskylän kautta Äänekoskelle. Kasvualue on maakunnan väestön painopistealue, ja lisäksi tärkeä yritys- ja teollisuustoiminnan alue. Äänekoski on jo tällä hetkellä merkittävä työpaikkojen alue, sillä kunnan työpaikkaomavaraisuusaste on yli 100 %, ja alueen pendelöintitase on noin +500 henkilöä. Äänekosken, Suolahden ja Sumiaisten yhdistyttyä ollaan tilanteessa, jossa kaupungissa on kaksi kaupunkitason keskusta (Äänekoski ja Suolahti), yksi kuntakeskus (Sumiainen) ja yksi vanhan kirkonkylän keskus (Konginkangas). Lisäksi alueella on vahvoja kyliä, joissa on runsaasti väestöä, kohtuullisen hyvin toimivat palvelut sekä merkittäviä kulttuuri-, maisemaja ympäristöarvoja. Nämä tekijät luovat kylistä keskustaajamien ohella houkuttelevia asuinympäristöjä. Nykyisen kehityksen ja arvostusten perusteella Jyväskylän ja kaupungin lähialueiden asukkaiden voidaan olettaa olevan kiinnostuneita muuttamaan pois kaupunkikeskustoista väljemmille ja rauhallisemmille alueille, joissa peruspalvelut ovat kunnossa ja joista on hyvät liikenneyhteydet ympäristöön ja Jyväskylään. Äänekoski tarjoaa tällaisen vaihtoehdon. Äänekosken palvelutarjonnan kohdistamiseksi ja eri alueiden palvelujen turvaamiseksi on selvitetty tarvittavaa palveluverkkoa ja sen alueellista sijoittumista osana Äänekosken alueiden käytön strategiaa ja rakenneyleiskaavaprojektia. Tuloksena on palveluanalyysi, jossa kuvataan kaupungin tuleva palveluverkko sekä etsitään kehittämiskohteita ja uusia tapoja tuottaa palveluja. Palvelurakenneanalyysin ovat toteuttaneet AIRIX Ympäristö Oy:stä projektipäällikkö, FM Kimmo Vähäjylkkä ja suunnittelija, FM Johanna Lehto. 1.1 Menetelmät Palvelurakenteen ennakoinnin ja suunnittelun pohjana on käytetty Tilastokeskuksen väestöennusteita, talvella 2007 toteutetun pendelöintikyselyn tuloksia, kaupungin virkamiesjohdon linjauksia palvelujen järjestämisestä sekä rakenneyleiskaavan väestötavoitteita. Palvelurakenneanalyysi on toteutettu asiantuntija-arvioina perustuen saatuihin lähdetietoihin. Analyysin tuloksissa on kuitenkin tavoitteellisuutta, joka vaatii toteutuakseen rakenneyleiskaavan tavoitteiden toteutumista. 2. VÄESTÖ JA SEN ALUEELLINEN KEHITYS Palvelujen jakaantuminen on tärkeää kaupungin eri alueiden tasapuolisen kehittymisen kannalta. Palvelujen määrä ja tarjonta ovat kuitenkin vahvasti sidoksissa kaupungin väestökeskittymien eli taajamien ja kylien sekä niitä ympäröivien alueiden väestörakenteeseen ja ennakoituun kehitykseen. Tässä työssä on väestötarkastelun pohjaksi otettu sekä olevat väestöennusteet (Tilastokeskus) että rakenneyleiskaavan tavoite, uuden asukkaan lisäys vuoteen 2016 mennessä. 2.1 Väestön alueellinen sijoittuminen Väestömäärän kehittyminen eri alueilla on sidoksissa moneen tekijään. Yksi näistä on asuntojen ja tonttien saatavuus ja houkuttelevuus. Eri alueiden asunto- ja tonttikysyntä riippuu suoraan ihmisten asenteista, mielikuvista ja asumiseen liittyvistä toiveista. Tarjontaan
3 puolestaan vaikuttavat sijainti, alueen maanomistusolot, kaupungin tonttipolitiikka ja maan rakennettavuus (mm. kunnallistekniikan kannalta). Väestön määrän ja asumisen toteutumiseen vaikuttavat lisäksi mm. yleinen taloudellinen kehitys ja korkotaso. Äänekoskelle pendelöiville tehdyn kyselyn mukaan vetovoimaisimpia asuinalueita Äänekoskella ovat Äänekosken kaupunkikeskus, Hirvaskangas-Koivisto ja Sumiainen. Asuminen haja-asutusalueella kiinnostaa yleisesti ja kyläalueista erityisesti Hietama. Sen sijaan Suolahti ja Konginkangas eivät ole erityisen kiinnostavia asuinalueita. Alueella työssäkäyvien ihanneasuinpaikka on väljä, rauhallinen ja luonnonläheinen tontti vesistön äärellä, kaupunkimaisten palvelujen läheisyydessä. Alue, johon vastaaja m ieluiten m uuttaisi Äänekoskella Ä änekosken taajama Hirvaskangas- Sumiainen Muu haja-asutusalue Hietama Honkola Mämmenkylä Suolahden taajama Konginkangas vastauksia, kpl, n=127 Äänekosken nykyinen väestömäärä sekä muutokset viimeisen viiden vuoden aikana ovat kaupungin eri alueilla hyvin erisuuntaisia. Väestönkasvu on ollut voimakkainta kaupungin eteläosissa ja valtatien 4 läheisyydessä. Kaupunkikeskustat ovat menettäneet väestöään ympäröivien, keskustan läheisten alueiden kasvattaessa asukasmääräänsä. Kyläalueilla väestö on kasvanut Honkolassa, Hietamassa, Koivistossa sekä Laajaranta-Liimattala - alueella. Väestö on vähentynyt voimakkaimmin entisen Suolahden kaupungin keskustan alueella. Myös pohjoinen Äänekoski ja Konginkankaan taajama ovat menettäneet väestöään, kuitenkin Suolahtea vähemmän. Tämän raportin liitteessä I on kuvattu alueellista väestökehitystä 15 vuoden jaksolla. Kehitys on ollut seuraavaa: Äänekosken keskustaajama kasvoi 1990-luvulla, mutta kasvu suuntautui luvulla taajaman liepeille ja kunnan eteläosan kyläalueille Suolahden taajama on menettänyt väestöään koko tarkastelujakson ajan, mutta väestön väheneminen on hidastunut Suolahden taajaman ulkopuolisilla (reuna-alueilla) on tapahtunut 2000-luvulla pientä kasvua Sumiaisissa väestön väheneminen on ollut pientä, ja 2000-luvulla on päästy lähes 0-tilanteeseen Väestönkasvu on painottunut Äänekosken eteläisimpiin osiin yhä selvemmin
4 2.2 Väestöennusteet Väestön alueellisella sijoittumisella ja ikärakenteen muutoksilla on keskeinen vaikutus palvelujen kysyntään. Lasten määrän kasvu tai pysyminen nykytasolla merkitsee päiväkoti- ja koulupalvelujen säilymistä. Vastaavasti vanhusten määrän nousu merkitsee kasvavaa terveys- ja muiden vanhustenhuollon palvelujen tarvetta. Tämän raportin lopussa on pohdittu vaihtoehtoisia tapoja tuottaa julkisia palveluja. Kaupallisia palveluja haetaan yhä enemmän palvelukeskittymistä kuten kauppakeskuksista ja super-marketeista. Lähipalvelujen toimintaedellytyksiin vaikuttaa ratkaisevasti niiden monipuolisuus ja asiakaskunnan laajuus. Hajaasutusalueella toimiva kaupallinen palvelu voi olla esimerkiksi sijoittunut matkailuyritykseen ja sen asiakaskuntaan kuuluu vakituisten asukkaiden lisäksi mökkiläisiä ja matkailijoita. Väestön ikärakenne ja sen myötä palvelujen kysyntä riippuu pitkälti siitä, mikä esitetyistä ikärakenne-ennusteista toteutuu. Kaikissa alla olevissa ennusteissa on oletuksena asukkaan väestön lisäys nykyiseen. Mikäli Tilastokeskuksen ennusteen mukainen väestön ikärakenteen muutos toteutuu, tulee vanhusten määrä kasvamaan nykyisestä huomattavasti. Samanaikaisesti työikäisten osuus väestöstä vähentyy. Kaupungin tavoitteen mukaisessa ennusteessa sekä vanhusten ohella myös lasten suhteellinen osuus kasvaa kun kuntaan muuttaa uusia lapsiperheitä. Työikäisten suhteellinen osuus vähenee.
5 Äänekosken väestörakenne eri ennusteiden valossa Äänekosken väestö Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisen ikärakenteen toteutuessa Nykyisen mukainen ikärakennejakauma Tavoiteltava ikärakennejakauma Seuraavaan taulukkoon on arvioitu väestön jakaantuminen Äänekoskella asukkaan väestönlisäyksen toteutuessa vuoteen 2016 mennessä. Väestönlisäys ei jakaannu tasaisesti alueelle, vaan valitussa rakennemallissa oletetaan, että väestön määrä lisääntyy Äänekosken ja Suolahden taajamissa ja taajamien läheisillä alueilla. Keskusta-alueet tiivistyvät ja niihin muuttaa mm. vanhuksia, jotka tarvitsevat lähipalveluja. Keskustojen läheisyyteen kaavoitetaan pientalovaltaisia alueita, joihin muuttaa pääasiassa lapsiperheitä. Hirvaskangas rakentuu merkittäväksi liikennepalvelu- ja työpaikka-alueeksi, ja kasvattaa myös läheisen Koiviston kylän väestöä. Kaupungin eteläosien haja-asutusalueen kylistä myös Honkola, Hietama ja Mämme houkuttelevat lapsiperheitä. Sumiainen voi kehittyä idyllisen ja luonnonläheisen asuinympäristönsä takia houkuttelevaksi asuinalueeksi, jossa on tarjolla persoonallisia asuinmahdollisuuksia. Konginkankaan väestön määrä säilyy ennallaan tai laskee hieman. Alue (aluejako ) Uusi Äänekoski yhteensä Entinen Sumiainen yht Paadentaipale Raikkous Sumiainen Muu 14 0 Entinen Suolahti yht Keskusta-alue Reuna-alueet Muu 29 0 Entinen Äänekoski yht Keskustan asemakaava-alue Konginkangas Asemakaavan lievealue Haja-asutusalue Muu 95 0
6 3 PALVELUJEN LUOKITUS Rakenneyleiskaavassa alueen keskustaajamat ja kylät on jaettu palveluluokkiin, joissa osoitetaan keskusten palvelutarjonta ja niiden alueellinen vaikuttavuus. Palvelujen luokitus on ohjeellinen ja tapauskohtaisesti tulee pohtia, millä tavalla palvelu alueella tarjotaan (kiinteänä palveluna, kuljetettavana palveluna, etäpalveluna) vai ohjataanko palvelua tarvitsevat suurempaan keskukseen. Äänekosken Rakenneyleiskaavassa 2016 on käytetty seuraavaa keskusten ja niiden sisältämien palvelujen luokittelutapaa: Kaupunkikeskuspari sisältävät kattavasti Äänekosken hallinnollisia ja kaupallisia palveluja sekä joitakin valtion ja maakuntahallinnon palveluja. Kaupunkikeskustojen kaupallinen palveluvarustus on monipuolinen, sisältäen useita erikoistavaraliikkeitä ja pienehköjä kauppakeskuksia. Kaupunkikeskustat ovat rakenteeltaan tiiviitä kokonaisuuksia, joissa välimatkat ovat lyhyitä. Ydinalueella voi sijaita kävelykeskusta. Palvelujen lomassa on kerrostalopainotteista kaupunkiasumista. Pysäköintitilat on sijoitettu ydinalueen ulkopuolelle ja rakenne on muutenkin kevyttä liikennettä suosivaa. Erilaisia kohtaamistiloja ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vaatimia tiloja on runsaasti. Kaupunkikeskustoissa on myös viihdepalveluja ja nuorten suosimia palveluja. Kirkonkylän keskuksissa on muutamia kunnallisia ja muita julkisen hallinnon peruspalveluja. Kirkonkylien keskuksiin on keskitetty lähialueiden kylien terveydenhuolto-, sosiaali- ja koulupalvelut. Keskuksissa on myös päivittäistavarakauppa ja joitakin erikoisliikkeitä sekä ainakin osa-aikaisesti toimivia matkailupalveluja, jotka soveltuvat hyvin idylliseen kirkonkylämiljööseen. Keskusten yleisilme säilytetään perinteisen kirkonkylämäisenä, jossa yhden raitin varrelle ovat sijoittuneet merkittävimmät palvelut. Kirkonkylien läpi kulkee pääväylä ja kevyen liikenteen yhteydet. Kirkonkylistä on järjestetty hyvin toimivat joukkoliikenneyhteydet kaupunkikeskustoihin. Palvelukylien keskuksissa on kyläkoulu, joka on samalla kylän toiminnallinen keskus. Kylissä voi olla myös lähipalveluja, kuten terveydenhuollon palvelupiste ja jokin kaupallinen palvelu, esimerkiksi kioski. Osa palveluista kuljetetaan alueelle, esimerkiksi kirjastopalvelut. Palvelukylien keskukset ovat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisia kohteita, joten niihin kehittyy virkistys- ja vapaa-ajanpalveluja sekä paikallisille asukkaille että matkailijoille. Kylien ilmeeseen ja viihtyisyyteen kiinnitetään erityishuomiota. Palvelukyliltä on järjestetty joukkoliikenteen palveluja, esimerkiksi terveydenhuollon asiakkaille palvelulinja, joka kulkee tietyin väliajoin kaupungin keskustaan. Vanhat kyläkeskukset ovat asumisen alueita, jotka tukeutuvat palvelukyliin ja näin vahvistavat niiden asemaa. Vanhoissa kyläkeskuksissa voi sijaita yksittäisiä palveluja, kuten koulu tai kaupallinen palvelu. Osa palveluista tuodaan kyliin kuljetuspalveluina. Kyläkeskuksiin voi
7 syntyä matkailupalveluja, mutta ne ovat pääasiallisesti tärkeimpiä asumisen ja alkutuotannon alueita. Palvelurakennetta täydentävät matkailukohteet. Kohteet ovat olevia tai kehittyviä matkailualueita, jotka perustuvat luontokohteeseen, kulttuuriympäristöön, virkistysmahdollisuuksiin tai alueen historiaan. Matkailukohteissa toimii yleensä jokin kaupallinen palvelu joko ympärivuotisesti tai kausittain. Matkailukohteet parantavat kohteen lähellä asuvien pysyvien tai loma-asukkaiden palvelutarjontaa. Valtakunnallisen pääliikenneväylän varteen syntyviä kaupallisten palvelujen alueita, jotka palvelevat etupäässä ohikulkevaa liikennettä. Palvelut ovat pääosin matkailupalveluja, esimerkiksi tieinfoa, levähdysalueita ja polttoainejakelua. Liikennepalvelualueille tavoitellaan kuitenkin myös erikoisliikkeitä, pienimuotoista päivittäistavarakauppaa ja mahdollisesti muita yrityksiä. Liikennepalvelujen alueet lisäävät alueen peruspalvelujen tarjontaa, ja palvelevat asukkaita kaikkina vuorokaudenaikoina. 4 PALVELUJEN ALUEELLINEN RAKENNE Äänekoski ja Suolahti ovat alueen kaupunkikeskustojen alueita. Keskustaajamat ovat molemmat kaupunkikeskustoja, jotka palvelujen tuotannossa erikoistuvat. Äänekoskelle on hallinnon, asumisen ja erikoiskaupan keskus, jossa sijaitsevat mm: keskiasteen oppimiskeskus uuden Äänekosken keskushallinto suurimmat päivittäistavaraliikkeet ja/tai tavaratalot Äänekoskella on toimiva peruskouluverkosto, lukio ja ammattikoulu sekä oppimiskeskus (Poke). Äänekosken keskustan tulee olla kaupungin keskus ja kohtaamispaikka, jossa on kattavat ja monipuoliset kaupunkikeskustan palvelut (erikoiskauppa, viihdepalvelut). Äänekosken keskusta lievealueineen on tulevaisuudessa väestömäärältään kaupungin suurin keskittymä, joten kaupunkirakenteeseen tulee saada myös virkistys- ja vapaaajantoimintoja (esimerkiksi uimahalli, korkeatasoinen hotelli). Äänekosken keskustan yksi vahvuus on vesistön läheisyys, jota tulee korostaa rakentamisessa. Keskustan viihtyisyyttä sekä kevyenliikenteen väyliä ja joukkoliikenteen edellytyksiä tulee kehittää ja virkistysreitit rakentaa niin, että kaikilta asuinalueilta on helppo pääsy virkistysalueille ja rannoille. Suolahti on vahva teollisuuskaupunki, jossa sijaitsevat mm: kulttuurikeskus satamapalvelujen keskus Suolahden palvelut kohdennetaan taajaman väestölle, sillä Suolahti on Äänekosken keskustan jälkeen kaupungin toiseksi suurin asutuskeskittymä. Suolahdella sijaitsee Suolahtisali, joka on konserttien ja tapahtumien pitopaikka, kulttuurikeskus. Suolahdella on myös Sisä-Suomen sairaala, jonka palveluja kehitetään kattamaan koko kuntaa ja osittain myös naapurikuntia. Sairaalasta voidaan hoitaa myös kaupungin sosiaaliset palvelut. Uuden Ää-
8 nekosken satama- ja veneilypalvelut keskitetään Suolahden satamaan, josta kehittyy yksi alueen matkailukeskuksista. Sumiainen ja Konginkangas ovat alueen vanhoja kirkonkyliä, joihin keskitetään hajaasutusalueen asukkaita palvelevia toimintoja. Näissä vanhoissa kirkonkylissä tulee tarjota ainakin seuraavat palvelut: perusopetus päivähoito vanhusten palvelu terveyspalvelu (esim. neuvola) kauppapalvelu lähiliikuntapaikka joukko- ja asiointiliikenne (Äänekoskelle ja Suolahdelle) Kirkonkylissä tulee olla toimiva kunnallistekninen huolto, jotta alueelle muuttaminen olisi helppo ja houkutteleva vaihtoehto. Molemmissa kirkonkylissä on tällä hetkellä koulupalvelut, joiden yhteyteen on luontevaa tuoda terveys-, sosiaali- ja vanhustenhuollon palveluja. Vanhat kirkonkylät liitetään kaupunkikeskustoihin julkisilla kulkuneuvoilla ja palveluliikenteellä sekä virkistysreitistöin. Sumiainen on maisemaltaan ja kulttuuriympäristöltään erityinen, kiinnostava asumisympäristö, joka tarjoaa vanhaan kirkonkylään sovitettuja moderneja asuinmahdollisuuksia. Sumiaista kehitetään idyllisenä maalaiskirkonkylänä, jossa on merkittäviä maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Sumiaisiin voidaan olevan rakenteen pohjalle kehittää matkailupalveluja, jotka liittyvät veneilyyn, retkeilyreitistöihin, matkailureitteihin ja kulttuurihistoriaan. Konginkangas palvelee kaupungin pohjoisosien haja-asutusalueita, mm. Kalaniemen ja Räihän kyliä oman väestönsä lisäksi. Konginkankaalla lisätään yritystoimintaa, joka edellyttää hyvää sijaintia ja tehokkaita logistisia yhteyksiä. Konginkankaalta tarjotaan myös terveydenhuollon ja vanhusten palveluja. Uuden Äänekosken palvelukyliä ovat Hirvaskangas-Koivisto, Honkola ja Hietama. Näillä alueilla ylläpidetään tärkeimpiä peruspalveluja, joita ovat julkisista palveluista peruskoulu, vanhuspalvelu, terveyspalvelu, päivähuolto ja kunnallistekniikka (jätehuolto, vesihuolto). Palveluista osa voidaan tuottaa kuljetuspalveluina tai sähköisesti. Koulun ja/tai päiväkodin yhteydessä on lähiliikuntapaikkoja. Joukkoliikenne palvelukylien ja kaupunkikeskustojen välillä toimii myös kouluaikojen ulkopuolella ja liikenneväylät ovat hyvässä kunnossa. Palvelukylissä toimii jokin kaupallinen palvelu (esim. kioski tai liikennepalvelumyymälä). Hirvaskangas-Koivisto kehittyy pitkälti Hirvaskankaan liikennepalvelujen alueen turvin. Alueelle pyritään saamaan runsaasti yksityisen sektorin kaupallisia palveluita. Hirvaskangas on dynaaminen ja kasvava, ja sen lähituntumaan rakentuu uutta asutusta hyvien liikenneyhteyksien ja työpaikkojen ansiosta. Julkisten palveluiden toteuttaminen tulee tehdä yhteistyössä naapurikunnan Uuraisten kanssa. Hirvaskangas ja läheinen Koiviston kylä tulevat tarjoamaan erityyppisiä asumisen alueita sekä julkisista palveluista ainakin koulun, päivähoidon ja esiopetuksen palveluja. Honkola on kulttuurimaisemallisesti merkittävä perinteinen kylämiljöö hyvien liikenneyhteyksien varrella. Honkolan kehitys perustuu miellyttävään asumisympäristöön, joka houkuttelee uusia muuttajia. Honkolassa on kyläkoulu ja sinne on mahdollista rakentua virkistysja matkailupalveluja. Hietaman kylä on myös liikenteellisesti hyvällä paikalla, saavutettavissa sekä autoteitse että rautateitse. Hietama on kulttuurimaisemallisesti miellyttävä asumisen alue, jonka väestön-
9 lisäys tukeutuu kyläkouluun. Kylään on mahdollista kehittyä pieniä kaupallisia palveluita nykyisten ja uusien matkailupalvelujen lisäksi. Vanhat kyläkeskukset sijaitsevat haja-asutusalueella. Niissä on palveluita vain erityistapauksissa. Mämmen kylällä on koulu, joka pyritään säilyttämään. Kylät voivat säilyttää palvelujaan loma-asukkaiden palvelukysynnän tuella jo pienillä väestönlisäyksillä. 5 PALVELUJEN TUOTANTOTAPA Kunnalla on lain mukaan velvollisuus järjestää tietyt peruspalvelut asukkailleen. Palvelujen toteutustapa voi kuitenkin vaihdella. Kunta voi järjestää palvelut itse, tai ostaa ne yksityisiltä palvelun tuottajilta. Kuntien käyttämien ostopalvelujen määrä on kasvamassa mm. työvoimapulan ja lainmuutosten kautta. Ostopalvelut voivat parhaassa tapauksessa olla kustannuksia säästäviä ja joustavia toteutukseltaan. Äänekoskella ostopalveluin toteutettavia palveluja voisivat olla mm. kuljetettuina hoidetut terveyden- ja vanhustenhuollon palvelut kyliin, osa teknisistä ja muista kunnan tukipalveluista sekä lasten iltapäivä- ja harrastetoiminta. Kunta ei myöskään perinteisesti tuota matkailu- ja muita kaupallisia palveluja, vaikka voikin erilaisin tukitoimin edesauttaa niiden syntymistä. Palveluista osa voidaan hoitaa yhteisjärjestelyin tai kuljetuspalveluna. Lähipalveluina eli henkilökohtaiseen kontaktiin perustuvana palveluna on kuitenkin tuotettava koulupalvelut ja päivähoito, myös palvelukylissä. Henkilökohtaista kontaktia vaativat pääosin myös terveyspalvelut, mutta niitä voidaan tukea esimerkiksi etälääkärijärjestelyillä. Kyliin voidaan tuoda kuljetuspalveluna vanhustenpalveluja, erityisesti harvemmin käytettäviä erityispalveluja. Vanhusten palveluissa tulee kuitenkin muistaa henkilökohtaisen kontaktin merkitys. Hajaasutusalueilta keskuksiin järjestettyjä kuljetuspalveluja tarvitaan mm. erikoissairaanhoidossa. Muualta kaupungista tuleekin järjestää joukkoliikennepalveluja Äänekosken ja Suolahden keskuksiin kattavamman palvelutarjonnan äärelle säännöllisesti. Asuinympäristöjen lähellä tulee olla kunnan ylläpitämiä liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia. Palvelu- ja muihin kyliin voidaan kehittää myös yhteispalveluita, jotka ovat yhdestä palvelupisteestä tarjottavia monipuolisia kaupallisia ja julkisia palveluita. Esimerkiksi koulun yhteydessä voi toimia terveydenhoitajan vastaanotto, joka tarjoaa vanhuspalveluja kylälle. Ostopalveluna voidaan toteuttaa esimerkiksi kioskin yhteydessä vanhusten ateriahuoltoa. Myös kuljetuspalvelut voidaan järjestää yhteispalveluina, jolloin esimerkiksi kirjastoauton mukana voi kiertää hammashoitaja jne. Erilaiset sähköiset palvelut tulevat yleistymään, vaikka tällä hetkellä käytettyjä sovelluksia on vielä aika vähän. Tällä hetkellä verkossa käytettyjä palveluita ovat esimerkiksi erilaiset lupa-asiat, kirjastopalvelut, etälääkäripalvelut ja kunnan tiedotus sekä osa päätöksenteosta. Julkisen sektorin sähköisten palvelujen käyttö tulee lisääntymään voimakkaasti sähköisen allekirjoituksen yleistyttyä. Sähköisten palvelujen käyttöönoton kynnystä voidaan madaltaa käytön opastuksella ja koulutuksella. Henkilökohtaisen kontaktin merkitys ei ole kuitenkaan vähentynyt, vaan palveluja käytetään rinnakkain sekä lähi- että etäpalveluina. Äänekoskella verkkojen kautta tarjottavina palveluina voidaan hoitaa esimerkiksi osa koulutuspalveluista (etäopetus), erilaisten lupa-asioiden hoitaminen, osa kirjastopalveluista ja jopa osa päätöksenteosta (etäkokoukset). Kyliin voidaan tarjota verkkojen kautta myös erilaisia turvapalveluja ja tilauspalveluja. Yhä suurempi osa työstä tullaan tekemään kotona ainakin osa-aikaisesti. Tämä edellyttää tehokkaita tietoliikenneverkkoja, tulevaisuudessa koko kunnan kattavia langattomia verkkoja. Viihtyisät kyläympäristöt tarjoavat sijoittumismahdollisuuksia mm. erilaisille callcentertyyppisille toimijoille. Näiden sijaintipaikalla ei periaatteessa ole merkitystä, koska palvelu hoidetaan sähköisesti tai puhelimitse. Tällaiset keskittymät tulisi kuitenkin sijoittaa lähelle vahvoja asumisen alueita, eli lähelle työvoimaa, jotta työmatkaliikenne ei kasvaisi.
10 LIITE I Väestö yhteensä Väestön muutos Alue (aluejako ) Sumiainen Paadentaipale Raikkous Sumiainen Muu Suolahti Keskusta-alue Reuna-alueet Muu Äänekoski Keskustan asemakaava-alue Konginkangas Keskustan asemakaavan lievealue Haja-asutusalue Muu
ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS. Rakenneyleiskaava 2016
ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS Rakenneyleiskaava 2016 VALITTU RAKENNEMALLI Uuden Äänekosken tuleva aluerakenne rakenneyleiskaava 2016 on muodostettu vaihtoehtoisten rakennemallien ja niiden vertailun
LisätiedotTARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT
TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten
LisätiedotÄÄNEKOSKI MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMAOHJELMA. 3.11.2008 hyväksytyn Rakenneyleiskaavan 2016 strategian päivitys RAPORTTILUONNOS 11.11.
ÄÄNEKOSKI MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMAOHJELMA 3.11.2008 hyväksytyn Rakenneyleiskaavan 2016 strategian päivitys RAPORTTILUONNOS 11.11.2013 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO JA LÄHTÖKOHDAT...
LisätiedotMänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011
Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne
LisätiedotIISALMEN YLEISKAAVA strateginen
IISALMEN YLEISKAAVA strateginen 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Kaupunkistrategiasta väestötavoite
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille
LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotRakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen
Laukaan kunta 3.11.2015 Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 18.5.2015 126 asettaa
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN
PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on
LisätiedotRAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN
Järvi-Pohjanmaan alueiden käytön suunnitelma 30.12.2011 RAKENNEMALLIN SISÄLTÖ TEEMOITTAIN Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ
KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLIYHDISTELMÄ YHTEENVETO MOTIIVISEMINAAREISTA 16.8.2013 Keski-Suomen rakennemalliyhdistelmästä Keski-Suomessa laaditaan strategiaa, jossa yhdistyvät maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman
LisätiedotNurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia
Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet
LisätiedotJyväskylän seudun rakennemalli 20X0. Käyttäjän käsikirja 3.11.2010
Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Käyttäjän käsikirja 3.11.2010 Mikä ihmeen rakennemalli? RAKENNEMALLI On osa kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamista On prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja
LisätiedotKeskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen
Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen
LisätiedotLUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS
LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotMerkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.
Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista
LisätiedotAsemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto
Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena
LisätiedotLUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS
LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja
LisätiedotALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ
ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi
LisätiedotSeutukierros. Kuhmoinen
Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotPikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus
Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä
LisätiedotKehittyvä Ääneseutu 2020
Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen
LisätiedotAluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen
Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Antti Turunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön
LisätiedotKeski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN
FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Äänekoski 8.5.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (33) SISÄLTÖ 1 ÄÄNEKOSKEN
LisätiedotPERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ
PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä
LisätiedotPalveluverkkotyö Jyväskylässä
Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen
LisätiedotYlitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT
Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista
LisätiedotLempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen
Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen 12.6.2018 Asutus nykyisin ja eri alueiden tehokkuus asutuksen jakautuminen (%) asutus nykyisin* rivi- ja kerrostalot
LisätiedotParasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1
Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on
LisätiedotLaukaan kunnan Rakennemalli
Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko
LisätiedotMITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015
MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotMAANKÄYTTÖSUUNNITELMA
PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
LisätiedotPorvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut
Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden
LisätiedotKuntien haasteita vuoteen 2015
Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
LisätiedotLAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen
LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot
LisätiedotKankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto
Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.
LisätiedotMAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2011-2024 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2011 2024 1 (4) JOHDANTO Strategia kattaa kuluvan valtuustokauden lopun ja kolme seuraavaa valtuustokautta. Tavoitteena
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotNurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset
Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotFCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit
FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit 18.3.29 1 RAKENNEMALLIT 1.1 YLEISTÄ Rakennemalleilla tutkitaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, yhdistelmien toimintaa
LisätiedotVyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa
Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ
LisätiedotJyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030
Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne
LisätiedotJOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.
JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan
LisätiedotKuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013
Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,
LisätiedotPalveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa
Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla
LisätiedotArvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus
Jämsän tarina 2035 Arvomme ovat Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus 2 Visio 2035 Jämsä Himoittu osaamisen, yrittämisen ja matkailun kaupunki 3 Toiminta-ajatus Jämpsän aktiiviset äijät ja ämmät
LisätiedotKanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010
Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä
LisätiedotSumiaisten kirkonkylän kulttuuriympäristön kehittäminen
Sumiaisten kirkonkylän kulttuuriympäristön kehittäminen SISÄLTÖ 1 TAVOITTEET JA TAUSTA 2 1.1 TARKASTELUALUEEN RAJAUS 3 1.2 KAAVATILANNE 4 2 SUMIAISTEN KIRKONKYLÄN KULTTUURIYMPÄRISTÖ 8 2.1 MUINAISJÄÄNNÖKSET
LisätiedotKauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue
Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa
LisätiedotÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVA 2016 ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA. Strategiaraportti 22.05.2007
ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVA 2016 ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA Strategiaraportti 22.05.2007 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 5 1 LÄHTÖKOHDAT... 6 2 SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 7 3 PROSESSIN ETENEMINEN... 7 4 SIDOSRYHMÄT...
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotAluerakenne ja keskusverkko
Aluerakenne ja keskusverkko Maakuntakaavan (2011) ja 1. vaihemakuntakaavan (2015) toteutumisen seuranta Kuvissa on esitetty harvan ja tiheän taajaman (2016) sijoittuminen maakuntakaavayhdistelmän taajamatoimintojen
LisätiedotPieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013
Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni
LisätiedotSatakunnan alueprofiili 2025
Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin
LisätiedotKaupunginhallitus 357 04.11.2013 Kaupunginhallitus 69 03.03.2014. Maankäyttö- ja elinvoimaohjelma 2014-2017 800/100202/2013
Kaupunginhallitus 357 04.11.2013 Kaupunginhallitus 69 03.03.2014 Maankäyttö- ja elinvoimaohjelma 2014-2017 800/100202/2013 KH 357 Osana Äänekosken kaupungin strategiatyön päivittämistä on samanaikaisesti
LisätiedotVITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma
VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle
LisätiedotPyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia
Pyhäjoella virtaa 2030 Pyhäjoen kuntastrategia Toimintaympäristömme VAHVUUDET 1. Hanhikivi 1-investoinnit alueelle ja liikenneyhteyksiin 2. Kunnan talous on vakaa 3. Hyvät ja toimivat peruspalvelut 4.
LisätiedotKeskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa
1 Jämsän kaupunki/kuvapankki Jämsän kaupunki/kuvapankki Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys 2 Kaupunkimainen, vetovoimainen, elävä keskusta Jämsän vetovoimatekijöitä tulee korostaa
LisätiedotÄÄNEKOSKI MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMAOHJELMA. Rakenneyleiskaavan 2016 strategian päivitys
Kaupunginhallitus 3.3.2014 oheismater. 69 (1/31) Kaupunginvaltuusto 10.3.2014 liite nro 8 (1/31) ÄÄNEKOSKI MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMAOHJELMA Rakenneyleiskaavan 2016 strategian päivitys 3.3.2014 ÄÄNEKOSKEN
LisätiedotJOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET
Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne
LisätiedotÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVA 2016. Alueiden käytön strategia KAAVASELOSTUS JA STRATEGIARAPORTTI 17.10.2008 KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMINEN: 3.11.
ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVA 2016 Alueiden käytön strategia KAAVASELOSTUS JA STRATEGIARAPORTTI 17.10.2008 KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMINEN: 3.11.2008 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...
LisätiedotMAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA
MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö
LisätiedotVihtijärven osakuntaliitosesityksen vaikutusarvio
Vihtijärven osakuntaliitosesityksen vaikutusarvio 1. Kuntalaisvaikutukset vaikutukset Vihtijärveläisten ja nykyisten nurmijärveläisten kannalta parantaako vai heikentääkö liitos palveluiden saatavuutta?
LisätiedotTiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)
Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä Selvityksessä on arvioitu yhdyskuntarakenteen vaikutusta liikenneturvallisuuteen Espoon kaupungissa sekä kahdeksassa muussa kaupungissa Suomessa. Työn tavoitteena on löytää
LisätiedotTulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti
Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen
LisätiedotLIITE 1. KONGINKANKAAN VÄESTÖTIETOJEN OSA-ALUEET numerosarja viittaa taulukon väestötietoihin Nykyinen leikkipaikka
LIITE 1 KONGINKANKAAN VÄESTÖTIETOJEN OSAALUEET numerosarja viittaa taulukon väestötietoihin Nykyinen leikkipaikka LIITE 1 Tilastoalue 014 vuotiaat 06vuotiaat 714vuotiaat Kokoväestö 014 v. %:a väestöstä
Lisätiedottavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo
KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne
LisätiedotAlueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio
Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää
LisätiedotPaikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset. Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit
Paikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit Paikkatietokysely 5.7. 13.8.2018 Loviisan kaupunki suoritti 5.7. 13.8.2018
LisätiedotSalon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari
Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima
LisätiedotHajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu
Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon
LisätiedotKiskontien aluetoimikunta 29.9.2011
Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunnan lausunto selvitykseen Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista Salon kaupunki on käsitellyt asiaa Palveluverkkoselvitys
LisätiedotStrateginen toimenpideohjelma
Strateginen toimenpideohjelma 2014-2018 Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistys ry Yhdistyksen tarkoituksena on vahvistaa Hämeenlinnan kaupunkikeskustan kaupallista vetovoimaa, lisätä elämää ja asiakaskäyntejä
LisätiedotY4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET
Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)
LisätiedotLIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.
LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn
LisätiedotPalveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen
Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon
LisätiedotVALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy
VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu
LisätiedotKiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely
Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely 17.1. 28.2.2017 16.5.2017 Kiiminkijokivarren kyläselvitysalueet Oulun ja kyläselvitysalueiden väestö: Oulu 01/2017, kylät 3/2017 Oulu 198 281 Alakylä 1944
LisätiedotKysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen
Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä
LisätiedotPalvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon
Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Kuntamarkkinat 11.9.2013 CASE 1: Ohjaavatko väestön muuttuvat palvelutarpeet myös uusien palveluverkkojen ja -tapojen muodostumista? Erityisasiantuntija
LisätiedotNäkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin
WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotIISALMEN YLEISKAAVA 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI. IISALMEN KAUPUNKI PL 10, Iisalmi Puh. (017)
IISALMEN YLEISKAAVA 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Lähtötietona kaupunkistrategiasta
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset
Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Kunnat ikääntyneiden asumisen ja elinympäristöjen kehittämisessä seminaari 27.9.217 Ikääntyneiden asuinpaikat nyt
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotAlueiden kilpailukyky 2011
Valtakunnalliset sekä taustamuuttujakohtaiset tulokset 1 Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat/vaikuttavat yrityksenne sijaintiin ja toimintaedellytyksiin alueella? Kaikki vastaajat, n=1280 Yritykselle
LisätiedotKainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika
Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä
LisätiedotHÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE
HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016
LisätiedotOulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030
Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla
Lisätiedot