ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVA Raportti Palvelurakenneanalyysi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVA 2016. Raportti 29.05.2007. Palvelurakenneanalyysi"

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVA 2016 Palvelurakenneanalyysi Raportti

2 1. LÄHTÖKOHDAT Äänekoski sijaitsee Keski-Suomessa, valtakunnallisesti merkittävimmän liikenneväylän, valtatien 4 läheisyydessä, maakunnan keskuksen Jyväskylän pohjoispuolella. Jyväskylässä ja sen lähialueilla asuu lähes puolet maakunnan väestöstä. Jyväskylän väkiluku kasvaa ennusteiden mukaan hieman alle yksi prosenttia vuodessa, mutta Jyväskylän kehyskunnissa kasvu on nopeampaa. Äänekoski on osa kehittyvää kasvualuetta, joka ulottuu Jämsästä Jyväskylän kautta Äänekoskelle. Kasvualue on maakunnan väestön painopistealue, ja lisäksi tärkeä yritys- ja teollisuustoiminnan alue. Äänekoski on jo tällä hetkellä merkittävä työpaikkojen alue, sillä kunnan työpaikkaomavaraisuusaste on yli 100 %, ja alueen pendelöintitase on noin +500 henkilöä. Äänekosken, Suolahden ja Sumiaisten yhdistyttyä ollaan tilanteessa, jossa kaupungissa on kaksi kaupunkitason keskusta (Äänekoski ja Suolahti), yksi kuntakeskus (Sumiainen) ja yksi vanhan kirkonkylän keskus (Konginkangas). Lisäksi alueella on vahvoja kyliä, joissa on runsaasti väestöä, kohtuullisen hyvin toimivat palvelut sekä merkittäviä kulttuuri-, maisemaja ympäristöarvoja. Nämä tekijät luovat kylistä keskustaajamien ohella houkuttelevia asuinympäristöjä. Nykyisen kehityksen ja arvostusten perusteella Jyväskylän ja kaupungin lähialueiden asukkaiden voidaan olettaa olevan kiinnostuneita muuttamaan pois kaupunkikeskustoista väljemmille ja rauhallisemmille alueille, joissa peruspalvelut ovat kunnossa ja joista on hyvät liikenneyhteydet ympäristöön ja Jyväskylään. Äänekoski tarjoaa tällaisen vaihtoehdon. Äänekosken palvelutarjonnan kohdistamiseksi ja eri alueiden palvelujen turvaamiseksi on selvitetty tarvittavaa palveluverkkoa ja sen alueellista sijoittumista osana Äänekosken alueiden käytön strategiaa ja rakenneyleiskaavaprojektia. Tuloksena on palveluanalyysi, jossa kuvataan kaupungin tuleva palveluverkko sekä etsitään kehittämiskohteita ja uusia tapoja tuottaa palveluja. Palvelurakenneanalyysin ovat toteuttaneet AIRIX Ympäristö Oy:stä projektipäällikkö, FM Kimmo Vähäjylkkä ja suunnittelija, FM Johanna Lehto. 1.1 Menetelmät Palvelurakenteen ennakoinnin ja suunnittelun pohjana on käytetty Tilastokeskuksen väestöennusteita, talvella 2007 toteutetun pendelöintikyselyn tuloksia, kaupungin virkamiesjohdon linjauksia palvelujen järjestämisestä sekä rakenneyleiskaavan väestötavoitteita. Palvelurakenneanalyysi on toteutettu asiantuntija-arvioina perustuen saatuihin lähdetietoihin. Analyysin tuloksissa on kuitenkin tavoitteellisuutta, joka vaatii toteutuakseen rakenneyleiskaavan tavoitteiden toteutumista. 2. VÄESTÖ JA SEN ALUEELLINEN KEHITYS Palvelujen jakaantuminen on tärkeää kaupungin eri alueiden tasapuolisen kehittymisen kannalta. Palvelujen määrä ja tarjonta ovat kuitenkin vahvasti sidoksissa kaupungin väestökeskittymien eli taajamien ja kylien sekä niitä ympäröivien alueiden väestörakenteeseen ja ennakoituun kehitykseen. Tässä työssä on väestötarkastelun pohjaksi otettu sekä olevat väestöennusteet (Tilastokeskus) että rakenneyleiskaavan tavoite, uuden asukkaan lisäys vuoteen 2016 mennessä. 2.1 Väestön alueellinen sijoittuminen Väestömäärän kehittyminen eri alueilla on sidoksissa moneen tekijään. Yksi näistä on asuntojen ja tonttien saatavuus ja houkuttelevuus. Eri alueiden asunto- ja tonttikysyntä riippuu suoraan ihmisten asenteista, mielikuvista ja asumiseen liittyvistä toiveista. Tarjontaan

3 puolestaan vaikuttavat sijainti, alueen maanomistusolot, kaupungin tonttipolitiikka ja maan rakennettavuus (mm. kunnallistekniikan kannalta). Väestön määrän ja asumisen toteutumiseen vaikuttavat lisäksi mm. yleinen taloudellinen kehitys ja korkotaso. Äänekoskelle pendelöiville tehdyn kyselyn mukaan vetovoimaisimpia asuinalueita Äänekoskella ovat Äänekosken kaupunkikeskus, Hirvaskangas-Koivisto ja Sumiainen. Asuminen haja-asutusalueella kiinnostaa yleisesti ja kyläalueista erityisesti Hietama. Sen sijaan Suolahti ja Konginkangas eivät ole erityisen kiinnostavia asuinalueita. Alueella työssäkäyvien ihanneasuinpaikka on väljä, rauhallinen ja luonnonläheinen tontti vesistön äärellä, kaupunkimaisten palvelujen läheisyydessä. Alue, johon vastaaja m ieluiten m uuttaisi Äänekoskella Ä änekosken taajama Hirvaskangas- Sumiainen Muu haja-asutusalue Hietama Honkola Mämmenkylä Suolahden taajama Konginkangas vastauksia, kpl, n=127 Äänekosken nykyinen väestömäärä sekä muutokset viimeisen viiden vuoden aikana ovat kaupungin eri alueilla hyvin erisuuntaisia. Väestönkasvu on ollut voimakkainta kaupungin eteläosissa ja valtatien 4 läheisyydessä. Kaupunkikeskustat ovat menettäneet väestöään ympäröivien, keskustan läheisten alueiden kasvattaessa asukasmääräänsä. Kyläalueilla väestö on kasvanut Honkolassa, Hietamassa, Koivistossa sekä Laajaranta-Liimattala - alueella. Väestö on vähentynyt voimakkaimmin entisen Suolahden kaupungin keskustan alueella. Myös pohjoinen Äänekoski ja Konginkankaan taajama ovat menettäneet väestöään, kuitenkin Suolahtea vähemmän. Tämän raportin liitteessä I on kuvattu alueellista väestökehitystä 15 vuoden jaksolla. Kehitys on ollut seuraavaa: Äänekosken keskustaajama kasvoi 1990-luvulla, mutta kasvu suuntautui luvulla taajaman liepeille ja kunnan eteläosan kyläalueille Suolahden taajama on menettänyt väestöään koko tarkastelujakson ajan, mutta väestön väheneminen on hidastunut Suolahden taajaman ulkopuolisilla (reuna-alueilla) on tapahtunut 2000-luvulla pientä kasvua Sumiaisissa väestön väheneminen on ollut pientä, ja 2000-luvulla on päästy lähes 0-tilanteeseen Väestönkasvu on painottunut Äänekosken eteläisimpiin osiin yhä selvemmin

4 2.2 Väestöennusteet Väestön alueellisella sijoittumisella ja ikärakenteen muutoksilla on keskeinen vaikutus palvelujen kysyntään. Lasten määrän kasvu tai pysyminen nykytasolla merkitsee päiväkoti- ja koulupalvelujen säilymistä. Vastaavasti vanhusten määrän nousu merkitsee kasvavaa terveys- ja muiden vanhustenhuollon palvelujen tarvetta. Tämän raportin lopussa on pohdittu vaihtoehtoisia tapoja tuottaa julkisia palveluja. Kaupallisia palveluja haetaan yhä enemmän palvelukeskittymistä kuten kauppakeskuksista ja super-marketeista. Lähipalvelujen toimintaedellytyksiin vaikuttaa ratkaisevasti niiden monipuolisuus ja asiakaskunnan laajuus. Hajaasutusalueella toimiva kaupallinen palvelu voi olla esimerkiksi sijoittunut matkailuyritykseen ja sen asiakaskuntaan kuuluu vakituisten asukkaiden lisäksi mökkiläisiä ja matkailijoita. Väestön ikärakenne ja sen myötä palvelujen kysyntä riippuu pitkälti siitä, mikä esitetyistä ikärakenne-ennusteista toteutuu. Kaikissa alla olevissa ennusteissa on oletuksena asukkaan väestön lisäys nykyiseen. Mikäli Tilastokeskuksen ennusteen mukainen väestön ikärakenteen muutos toteutuu, tulee vanhusten määrä kasvamaan nykyisestä huomattavasti. Samanaikaisesti työikäisten osuus väestöstä vähentyy. Kaupungin tavoitteen mukaisessa ennusteessa sekä vanhusten ohella myös lasten suhteellinen osuus kasvaa kun kuntaan muuttaa uusia lapsiperheitä. Työikäisten suhteellinen osuus vähenee.

5 Äänekosken väestörakenne eri ennusteiden valossa Äänekosken väestö Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaisen ikärakenteen toteutuessa Nykyisen mukainen ikärakennejakauma Tavoiteltava ikärakennejakauma Seuraavaan taulukkoon on arvioitu väestön jakaantuminen Äänekoskella asukkaan väestönlisäyksen toteutuessa vuoteen 2016 mennessä. Väestönlisäys ei jakaannu tasaisesti alueelle, vaan valitussa rakennemallissa oletetaan, että väestön määrä lisääntyy Äänekosken ja Suolahden taajamissa ja taajamien läheisillä alueilla. Keskusta-alueet tiivistyvät ja niihin muuttaa mm. vanhuksia, jotka tarvitsevat lähipalveluja. Keskustojen läheisyyteen kaavoitetaan pientalovaltaisia alueita, joihin muuttaa pääasiassa lapsiperheitä. Hirvaskangas rakentuu merkittäväksi liikennepalvelu- ja työpaikka-alueeksi, ja kasvattaa myös läheisen Koiviston kylän väestöä. Kaupungin eteläosien haja-asutusalueen kylistä myös Honkola, Hietama ja Mämme houkuttelevat lapsiperheitä. Sumiainen voi kehittyä idyllisen ja luonnonläheisen asuinympäristönsä takia houkuttelevaksi asuinalueeksi, jossa on tarjolla persoonallisia asuinmahdollisuuksia. Konginkankaan väestön määrä säilyy ennallaan tai laskee hieman. Alue (aluejako ) Uusi Äänekoski yhteensä Entinen Sumiainen yht Paadentaipale Raikkous Sumiainen Muu 14 0 Entinen Suolahti yht Keskusta-alue Reuna-alueet Muu 29 0 Entinen Äänekoski yht Keskustan asemakaava-alue Konginkangas Asemakaavan lievealue Haja-asutusalue Muu 95 0

6 3 PALVELUJEN LUOKITUS Rakenneyleiskaavassa alueen keskustaajamat ja kylät on jaettu palveluluokkiin, joissa osoitetaan keskusten palvelutarjonta ja niiden alueellinen vaikuttavuus. Palvelujen luokitus on ohjeellinen ja tapauskohtaisesti tulee pohtia, millä tavalla palvelu alueella tarjotaan (kiinteänä palveluna, kuljetettavana palveluna, etäpalveluna) vai ohjataanko palvelua tarvitsevat suurempaan keskukseen. Äänekosken Rakenneyleiskaavassa 2016 on käytetty seuraavaa keskusten ja niiden sisältämien palvelujen luokittelutapaa: Kaupunkikeskuspari sisältävät kattavasti Äänekosken hallinnollisia ja kaupallisia palveluja sekä joitakin valtion ja maakuntahallinnon palveluja. Kaupunkikeskustojen kaupallinen palveluvarustus on monipuolinen, sisältäen useita erikoistavaraliikkeitä ja pienehköjä kauppakeskuksia. Kaupunkikeskustat ovat rakenteeltaan tiiviitä kokonaisuuksia, joissa välimatkat ovat lyhyitä. Ydinalueella voi sijaita kävelykeskusta. Palvelujen lomassa on kerrostalopainotteista kaupunkiasumista. Pysäköintitilat on sijoitettu ydinalueen ulkopuolelle ja rakenne on muutenkin kevyttä liikennettä suosivaa. Erilaisia kohtaamistiloja ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vaatimia tiloja on runsaasti. Kaupunkikeskustoissa on myös viihdepalveluja ja nuorten suosimia palveluja. Kirkonkylän keskuksissa on muutamia kunnallisia ja muita julkisen hallinnon peruspalveluja. Kirkonkylien keskuksiin on keskitetty lähialueiden kylien terveydenhuolto-, sosiaali- ja koulupalvelut. Keskuksissa on myös päivittäistavarakauppa ja joitakin erikoisliikkeitä sekä ainakin osa-aikaisesti toimivia matkailupalveluja, jotka soveltuvat hyvin idylliseen kirkonkylämiljööseen. Keskusten yleisilme säilytetään perinteisen kirkonkylämäisenä, jossa yhden raitin varrelle ovat sijoittuneet merkittävimmät palvelut. Kirkonkylien läpi kulkee pääväylä ja kevyen liikenteen yhteydet. Kirkonkylistä on järjestetty hyvin toimivat joukkoliikenneyhteydet kaupunkikeskustoihin. Palvelukylien keskuksissa on kyläkoulu, joka on samalla kylän toiminnallinen keskus. Kylissä voi olla myös lähipalveluja, kuten terveydenhuollon palvelupiste ja jokin kaupallinen palvelu, esimerkiksi kioski. Osa palveluista kuljetetaan alueelle, esimerkiksi kirjastopalvelut. Palvelukylien keskukset ovat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisia kohteita, joten niihin kehittyy virkistys- ja vapaa-ajanpalveluja sekä paikallisille asukkaille että matkailijoille. Kylien ilmeeseen ja viihtyisyyteen kiinnitetään erityishuomiota. Palvelukyliltä on järjestetty joukkoliikenteen palveluja, esimerkiksi terveydenhuollon asiakkaille palvelulinja, joka kulkee tietyin väliajoin kaupungin keskustaan. Vanhat kyläkeskukset ovat asumisen alueita, jotka tukeutuvat palvelukyliin ja näin vahvistavat niiden asemaa. Vanhoissa kyläkeskuksissa voi sijaita yksittäisiä palveluja, kuten koulu tai kaupallinen palvelu. Osa palveluista tuodaan kyliin kuljetuspalveluina. Kyläkeskuksiin voi

7 syntyä matkailupalveluja, mutta ne ovat pääasiallisesti tärkeimpiä asumisen ja alkutuotannon alueita. Palvelurakennetta täydentävät matkailukohteet. Kohteet ovat olevia tai kehittyviä matkailualueita, jotka perustuvat luontokohteeseen, kulttuuriympäristöön, virkistysmahdollisuuksiin tai alueen historiaan. Matkailukohteissa toimii yleensä jokin kaupallinen palvelu joko ympärivuotisesti tai kausittain. Matkailukohteet parantavat kohteen lähellä asuvien pysyvien tai loma-asukkaiden palvelutarjontaa. Valtakunnallisen pääliikenneväylän varteen syntyviä kaupallisten palvelujen alueita, jotka palvelevat etupäässä ohikulkevaa liikennettä. Palvelut ovat pääosin matkailupalveluja, esimerkiksi tieinfoa, levähdysalueita ja polttoainejakelua. Liikennepalvelualueille tavoitellaan kuitenkin myös erikoisliikkeitä, pienimuotoista päivittäistavarakauppaa ja mahdollisesti muita yrityksiä. Liikennepalvelujen alueet lisäävät alueen peruspalvelujen tarjontaa, ja palvelevat asukkaita kaikkina vuorokaudenaikoina. 4 PALVELUJEN ALUEELLINEN RAKENNE Äänekoski ja Suolahti ovat alueen kaupunkikeskustojen alueita. Keskustaajamat ovat molemmat kaupunkikeskustoja, jotka palvelujen tuotannossa erikoistuvat. Äänekoskelle on hallinnon, asumisen ja erikoiskaupan keskus, jossa sijaitsevat mm: keskiasteen oppimiskeskus uuden Äänekosken keskushallinto suurimmat päivittäistavaraliikkeet ja/tai tavaratalot Äänekoskella on toimiva peruskouluverkosto, lukio ja ammattikoulu sekä oppimiskeskus (Poke). Äänekosken keskustan tulee olla kaupungin keskus ja kohtaamispaikka, jossa on kattavat ja monipuoliset kaupunkikeskustan palvelut (erikoiskauppa, viihdepalvelut). Äänekosken keskusta lievealueineen on tulevaisuudessa väestömäärältään kaupungin suurin keskittymä, joten kaupunkirakenteeseen tulee saada myös virkistys- ja vapaaajantoimintoja (esimerkiksi uimahalli, korkeatasoinen hotelli). Äänekosken keskustan yksi vahvuus on vesistön läheisyys, jota tulee korostaa rakentamisessa. Keskustan viihtyisyyttä sekä kevyenliikenteen väyliä ja joukkoliikenteen edellytyksiä tulee kehittää ja virkistysreitit rakentaa niin, että kaikilta asuinalueilta on helppo pääsy virkistysalueille ja rannoille. Suolahti on vahva teollisuuskaupunki, jossa sijaitsevat mm: kulttuurikeskus satamapalvelujen keskus Suolahden palvelut kohdennetaan taajaman väestölle, sillä Suolahti on Äänekosken keskustan jälkeen kaupungin toiseksi suurin asutuskeskittymä. Suolahdella sijaitsee Suolahtisali, joka on konserttien ja tapahtumien pitopaikka, kulttuurikeskus. Suolahdella on myös Sisä-Suomen sairaala, jonka palveluja kehitetään kattamaan koko kuntaa ja osittain myös naapurikuntia. Sairaalasta voidaan hoitaa myös kaupungin sosiaaliset palvelut. Uuden Ää-

8 nekosken satama- ja veneilypalvelut keskitetään Suolahden satamaan, josta kehittyy yksi alueen matkailukeskuksista. Sumiainen ja Konginkangas ovat alueen vanhoja kirkonkyliä, joihin keskitetään hajaasutusalueen asukkaita palvelevia toimintoja. Näissä vanhoissa kirkonkylissä tulee tarjota ainakin seuraavat palvelut: perusopetus päivähoito vanhusten palvelu terveyspalvelu (esim. neuvola) kauppapalvelu lähiliikuntapaikka joukko- ja asiointiliikenne (Äänekoskelle ja Suolahdelle) Kirkonkylissä tulee olla toimiva kunnallistekninen huolto, jotta alueelle muuttaminen olisi helppo ja houkutteleva vaihtoehto. Molemmissa kirkonkylissä on tällä hetkellä koulupalvelut, joiden yhteyteen on luontevaa tuoda terveys-, sosiaali- ja vanhustenhuollon palveluja. Vanhat kirkonkylät liitetään kaupunkikeskustoihin julkisilla kulkuneuvoilla ja palveluliikenteellä sekä virkistysreitistöin. Sumiainen on maisemaltaan ja kulttuuriympäristöltään erityinen, kiinnostava asumisympäristö, joka tarjoaa vanhaan kirkonkylään sovitettuja moderneja asuinmahdollisuuksia. Sumiaista kehitetään idyllisenä maalaiskirkonkylänä, jossa on merkittäviä maisemallisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Sumiaisiin voidaan olevan rakenteen pohjalle kehittää matkailupalveluja, jotka liittyvät veneilyyn, retkeilyreitistöihin, matkailureitteihin ja kulttuurihistoriaan. Konginkangas palvelee kaupungin pohjoisosien haja-asutusalueita, mm. Kalaniemen ja Räihän kyliä oman väestönsä lisäksi. Konginkankaalla lisätään yritystoimintaa, joka edellyttää hyvää sijaintia ja tehokkaita logistisia yhteyksiä. Konginkankaalta tarjotaan myös terveydenhuollon ja vanhusten palveluja. Uuden Äänekosken palvelukyliä ovat Hirvaskangas-Koivisto, Honkola ja Hietama. Näillä alueilla ylläpidetään tärkeimpiä peruspalveluja, joita ovat julkisista palveluista peruskoulu, vanhuspalvelu, terveyspalvelu, päivähuolto ja kunnallistekniikka (jätehuolto, vesihuolto). Palveluista osa voidaan tuottaa kuljetuspalveluina tai sähköisesti. Koulun ja/tai päiväkodin yhteydessä on lähiliikuntapaikkoja. Joukkoliikenne palvelukylien ja kaupunkikeskustojen välillä toimii myös kouluaikojen ulkopuolella ja liikenneväylät ovat hyvässä kunnossa. Palvelukylissä toimii jokin kaupallinen palvelu (esim. kioski tai liikennepalvelumyymälä). Hirvaskangas-Koivisto kehittyy pitkälti Hirvaskankaan liikennepalvelujen alueen turvin. Alueelle pyritään saamaan runsaasti yksityisen sektorin kaupallisia palveluita. Hirvaskangas on dynaaminen ja kasvava, ja sen lähituntumaan rakentuu uutta asutusta hyvien liikenneyhteyksien ja työpaikkojen ansiosta. Julkisten palveluiden toteuttaminen tulee tehdä yhteistyössä naapurikunnan Uuraisten kanssa. Hirvaskangas ja läheinen Koiviston kylä tulevat tarjoamaan erityyppisiä asumisen alueita sekä julkisista palveluista ainakin koulun, päivähoidon ja esiopetuksen palveluja. Honkola on kulttuurimaisemallisesti merkittävä perinteinen kylämiljöö hyvien liikenneyhteyksien varrella. Honkolan kehitys perustuu miellyttävään asumisympäristöön, joka houkuttelee uusia muuttajia. Honkolassa on kyläkoulu ja sinne on mahdollista rakentua virkistysja matkailupalveluja. Hietaman kylä on myös liikenteellisesti hyvällä paikalla, saavutettavissa sekä autoteitse että rautateitse. Hietama on kulttuurimaisemallisesti miellyttävä asumisen alue, jonka väestön-

9 lisäys tukeutuu kyläkouluun. Kylään on mahdollista kehittyä pieniä kaupallisia palveluita nykyisten ja uusien matkailupalvelujen lisäksi. Vanhat kyläkeskukset sijaitsevat haja-asutusalueella. Niissä on palveluita vain erityistapauksissa. Mämmen kylällä on koulu, joka pyritään säilyttämään. Kylät voivat säilyttää palvelujaan loma-asukkaiden palvelukysynnän tuella jo pienillä väestönlisäyksillä. 5 PALVELUJEN TUOTANTOTAPA Kunnalla on lain mukaan velvollisuus järjestää tietyt peruspalvelut asukkailleen. Palvelujen toteutustapa voi kuitenkin vaihdella. Kunta voi järjestää palvelut itse, tai ostaa ne yksityisiltä palvelun tuottajilta. Kuntien käyttämien ostopalvelujen määrä on kasvamassa mm. työvoimapulan ja lainmuutosten kautta. Ostopalvelut voivat parhaassa tapauksessa olla kustannuksia säästäviä ja joustavia toteutukseltaan. Äänekoskella ostopalveluin toteutettavia palveluja voisivat olla mm. kuljetettuina hoidetut terveyden- ja vanhustenhuollon palvelut kyliin, osa teknisistä ja muista kunnan tukipalveluista sekä lasten iltapäivä- ja harrastetoiminta. Kunta ei myöskään perinteisesti tuota matkailu- ja muita kaupallisia palveluja, vaikka voikin erilaisin tukitoimin edesauttaa niiden syntymistä. Palveluista osa voidaan hoitaa yhteisjärjestelyin tai kuljetuspalveluna. Lähipalveluina eli henkilökohtaiseen kontaktiin perustuvana palveluna on kuitenkin tuotettava koulupalvelut ja päivähoito, myös palvelukylissä. Henkilökohtaista kontaktia vaativat pääosin myös terveyspalvelut, mutta niitä voidaan tukea esimerkiksi etälääkärijärjestelyillä. Kyliin voidaan tuoda kuljetuspalveluna vanhustenpalveluja, erityisesti harvemmin käytettäviä erityispalveluja. Vanhusten palveluissa tulee kuitenkin muistaa henkilökohtaisen kontaktin merkitys. Hajaasutusalueilta keskuksiin järjestettyjä kuljetuspalveluja tarvitaan mm. erikoissairaanhoidossa. Muualta kaupungista tuleekin järjestää joukkoliikennepalveluja Äänekosken ja Suolahden keskuksiin kattavamman palvelutarjonnan äärelle säännöllisesti. Asuinympäristöjen lähellä tulee olla kunnan ylläpitämiä liikunta- ja virkistysmahdollisuuksia. Palvelu- ja muihin kyliin voidaan kehittää myös yhteispalveluita, jotka ovat yhdestä palvelupisteestä tarjottavia monipuolisia kaupallisia ja julkisia palveluita. Esimerkiksi koulun yhteydessä voi toimia terveydenhoitajan vastaanotto, joka tarjoaa vanhuspalveluja kylälle. Ostopalveluna voidaan toteuttaa esimerkiksi kioskin yhteydessä vanhusten ateriahuoltoa. Myös kuljetuspalvelut voidaan järjestää yhteispalveluina, jolloin esimerkiksi kirjastoauton mukana voi kiertää hammashoitaja jne. Erilaiset sähköiset palvelut tulevat yleistymään, vaikka tällä hetkellä käytettyjä sovelluksia on vielä aika vähän. Tällä hetkellä verkossa käytettyjä palveluita ovat esimerkiksi erilaiset lupa-asiat, kirjastopalvelut, etälääkäripalvelut ja kunnan tiedotus sekä osa päätöksenteosta. Julkisen sektorin sähköisten palvelujen käyttö tulee lisääntymään voimakkaasti sähköisen allekirjoituksen yleistyttyä. Sähköisten palvelujen käyttöönoton kynnystä voidaan madaltaa käytön opastuksella ja koulutuksella. Henkilökohtaisen kontaktin merkitys ei ole kuitenkaan vähentynyt, vaan palveluja käytetään rinnakkain sekä lähi- että etäpalveluina. Äänekoskella verkkojen kautta tarjottavina palveluina voidaan hoitaa esimerkiksi osa koulutuspalveluista (etäopetus), erilaisten lupa-asioiden hoitaminen, osa kirjastopalveluista ja jopa osa päätöksenteosta (etäkokoukset). Kyliin voidaan tarjota verkkojen kautta myös erilaisia turvapalveluja ja tilauspalveluja. Yhä suurempi osa työstä tullaan tekemään kotona ainakin osa-aikaisesti. Tämä edellyttää tehokkaita tietoliikenneverkkoja, tulevaisuudessa koko kunnan kattavia langattomia verkkoja. Viihtyisät kyläympäristöt tarjoavat sijoittumismahdollisuuksia mm. erilaisille callcentertyyppisille toimijoille. Näiden sijaintipaikalla ei periaatteessa ole merkitystä, koska palvelu hoidetaan sähköisesti tai puhelimitse. Tällaiset keskittymät tulisi kuitenkin sijoittaa lähelle vahvoja asumisen alueita, eli lähelle työvoimaa, jotta työmatkaliikenne ei kasvaisi.

10 LIITE I Väestö yhteensä Väestön muutos Alue (aluejako ) Sumiainen Paadentaipale Raikkous Sumiainen Muu Suolahti Keskusta-alue Reuna-alueet Muu Äänekoski Keskustan asemakaava-alue Konginkangas Keskustan asemakaavan lievealue Haja-asutusalue Muu

ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS. Rakenneyleiskaava 2016

ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS. Rakenneyleiskaava 2016 ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS Rakenneyleiskaava 2016 VALITTU RAKENNEMALLI Uuden Äänekosken tuleva aluerakenne rakenneyleiskaava 2016 on muodostettu vaihtoehtoisten rakennemallien ja niiden vertailun

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMAOHJELMA. 3.11.2008 hyväksytyn Rakenneyleiskaavan 2016 strategian päivitys RAPORTTILUONNOS 11.11.

ÄÄNEKOSKI MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMAOHJELMA. 3.11.2008 hyväksytyn Rakenneyleiskaavan 2016 strategian päivitys RAPORTTILUONNOS 11.11. ÄÄNEKOSKI MAANKÄYTTÖ- JA ELINVOIMAOHJELMA 3.11.2008 hyväksytyn Rakenneyleiskaavan 2016 strategian päivitys RAPORTTILUONNOS 11.11.2013 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO JA LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0. Käyttäjän käsikirja 3.11.2010

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0. Käyttäjän käsikirja 3.11.2010 Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Käyttäjän käsikirja 3.11.2010 Mikä ihmeen rakennemalli? RAKENNEMALLI On osa kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamista On prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja

Lisätiedot

Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen

Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen Laukaan kunta 3.11.2015 Laukaan kunnan maankäytön rakennemalli Rakennemallin laatijan vastineet Laukaan kunnan maankäytön rakennemalliehdotukseen Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 18.5.2015 126 asettaa

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT 19.10.2012 Vaihtoehtojen muodostamisperiaatteet Rakennemallivaihtoehdot ovat kärjistettyjä kuvauksia tulevaisuuden mahdollisista

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015

MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 MITÄ RAKENNEMALLI 20X0:N JA JYSELIN JÄLKEEN? JYVÄSKYLÄN SEUDUN MAL- VERKOSTOTYÖPAJA 30.9.2015 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 3 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle 4 Lähtökohdat MAL-kehittämiselle

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Antti Turunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Äänekoski 8.5.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (33) SISÄLTÖ 1 ÄÄNEKOSKEN

Lisätiedot

Laukaan kunnan Rakennemalli

Laukaan kunnan Rakennemalli Laukaan kunnan Rakennemalli Rakennemalliehdotus 30.4.2015 Rakennemalli Rakennemallin pohjaksi on laadittiin 3 erilaista vaihtoehtoa, joista ohjausryhmä valitsi lausuntokierroksen jälkeen VE 2 Herneenpalko

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1

Parasta kylissä. Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Parasta kylissä Kehitysjohtaja Markku Heinonen L A PPEE N R A N N A N K A U P U N KI 2.6.2010 1 Joutseno osana Lappeenrantaa Kuntaliitos toteutunut onnistuneesti. Joutsenon kuten Ylämaankin palvelut on

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVA 2016 ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA. Strategiaraportti 22.05.2007

ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVA 2016 ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA. Strategiaraportti 22.05.2007 ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVA 2016 ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA Strategiaraportti 22.05.2007 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 5 1 LÄHTÖKOHDAT... 6 2 SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 7 3 PROSESSIN ETENEMINEN... 7 4 SIDOSRYHMÄT...

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit

FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit FCG Planeko Oy Kittilä kirkonkylän osayleiskaava 1 (5) Rakennemallit 18.3.29 1 RAKENNEMALLIT 1.1 YLEISTÄ Rakennemalleilla tutkitaan aluerakenteen osien keskinäistä vuorovaikutusta, yhdistelmien toimintaa

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,

Lisätiedot

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013

Pieksämäen strateginen OYK. Kehityssuuntia 11.9.2013 Pieksämäen strateginen OYK Kehityssuuntia 11.9.2013 Tausta-analyysi Miksikö haluan muuttaa Pieksämäelle? Potentiaaliset syyt Siellä on työtä Siellä on liike-/työtiloja Siellä on työvoimaa Se on lapsuuteni

Lisätiedot

Satakunnan alueprofiili 2025

Satakunnan alueprofiili 2025 Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVA 2016. Alueiden käytön strategia KAAVASELOSTUS JA STRATEGIARAPORTTI 17.10.2008 KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMINEN: 3.11.

ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVA 2016. Alueiden käytön strategia KAAVASELOSTUS JA STRATEGIARAPORTTI 17.10.2008 KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMINEN: 3.11. ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVA 2016 Alueiden käytön strategia KAAVASELOSTUS JA STRATEGIARAPORTTI 17.10.2008 KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMINEN: 3.11.2008 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO...

Lisätiedot

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa

Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys. Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa 1 Jämsän kaupunki/kuvapankki Jämsän kaupunki/kuvapankki Keskustan kehittyminen on Jämsän menestymisen avainkysymys 2 Kaupunkimainen, vetovoimainen, elävä keskusta Jämsän vetovoimatekijöitä tulee korostaa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 357 04.11.2013 Kaupunginhallitus 69 03.03.2014. Maankäyttö- ja elinvoimaohjelma 2014-2017 800/100202/2013

Kaupunginhallitus 357 04.11.2013 Kaupunginhallitus 69 03.03.2014. Maankäyttö- ja elinvoimaohjelma 2014-2017 800/100202/2013 Kaupunginhallitus 357 04.11.2013 Kaupunginhallitus 69 03.03.2014 Maankäyttö- ja elinvoimaohjelma 2014-2017 800/100202/2013 KH 357 Osana Äänekosken kaupungin strategiatyön päivittämistä on samanaikaisesti

Lisätiedot

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon

Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Palvelukonseptin suunnittelulla uudenlaiseen palveluverkkoon Kuntamarkkinat 11.9.2013 CASE 1: Ohjaavatko väestön muuttuvat palvelutarpeet myös uusien palveluverkkojen ja -tapojen muodostumista? Erityisasiantuntija

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää

Lisätiedot

Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011

Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunnan lausunto selvitykseen Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista Salon kaupunki on käsitellyt asiaa Palveluverkkoselvitys

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely

Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely 17.1. 28.2.2017 16.5.2017 Kiiminkijokivarren kyläselvitysalueet Oulun ja kyläselvitysalueiden väestö: Oulu 01/2017, kylät 3/2017 Oulu 198 281 Alakylä 1944

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Kunnallis K t unnallis en t palvelujen palv ta t rjon a t rjon a t tulevaisuudessa Kys Ky e s l e y l markkinakadulla markkinak 2013

Kunnallis K t unnallis en t palvelujen palv ta t rjon a t rjon a t tulevaisuudessa Kys Ky e s l e y l markkinakadulla markkinak 2013 Kunnallisten palvelujen tarjonta tulevaisuudessa Kysely markkinakadulla 20 Kysely tehtiin Kajaanin markkinakadulla. 6.7.20 Kyselylomakkeita oli jaossa eri puolueiden markkinapaikoilla Kysely oli osittain

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Vihtijärven osakuntaliitosesityksen vaikutusarvio

Vihtijärven osakuntaliitosesityksen vaikutusarvio Vihtijärven osakuntaliitosesityksen vaikutusarvio 1. Kuntalaisvaikutukset vaikutukset Vihtijärveläisten ja nykyisten nurmijärveläisten kannalta parantaako vai heikentääkö liitos palveluiden saatavuutta?

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVA 2016. Alueiden käytön strategia KAAVASELOSTUS JA STRATEGIARAPORTTI 5.5.2008 KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMINEN:

ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVA 2016. Alueiden käytön strategia KAAVASELOSTUS JA STRATEGIARAPORTTI 5.5.2008 KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMINEN: ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVA 2016 Alueiden käytön strategia KAAVASELOSTUS JA STRATEGIARAPORTTI 5.5.2008 KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMINEN: ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset

Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset Palveluverkkotyöryhmän keskeiset ehdotukset ja niiden vaikutukset Kaupunginhallitus 7.5.2015 1 Miksi selvitystyöhön ryhdyttiin? Kaupungin talous ei kestä nykyisellä mallilla jatkamista enää pitkään Kuntaliitosten

Lisätiedot

Läsnäoleva yleiskaava strategisen suunnittelun välineenä

Läsnäoleva yleiskaava strategisen suunnittelun välineenä Maankäytön strateginen ohjaaminen: Oikean välineen valinta MAL-verkoston seminaari 24.10.2012 Miten toimii jatkuvasti päivitettävä yleiskaava Läsnäoleva yleiskaava strategisen suunnittelun välineenä Oikeusvaikutteinen,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1.

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TALLILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 1 km päässä

Lisätiedot

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT JA NIIDEN VERTAILU. Kuva: Riitta Yrjänheikki

Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT JA NIIDEN VERTAILU. Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia MAANKÄYTÖN RAKENNEMALLIT JA NIIDEN VERTAILU Kuva: Riitta Yrjänheikki Mistä rakennemallityössä on kysymys? Maankäyttöstrategialla hahmotetaan koko kunnan alueen maankäyttöä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

Strategiapeli 18.5.2011. Yhteenveto

Strategiapeli 18.5.2011. Yhteenveto Strategiapeli 18.5.2011 Yhteenveto Pelilaudan lähtötiedot Karttapohjassa tulostettuna: pelkistetty yleiskaavojen ja maakuntakaavojen yhdistelmä rata- ja tieverkko ja pääkokoojakadut joukkoliikenteen palvelun

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot