UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS 2009

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS 2009 Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta

2 SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOKSEN HALLINTO Organisaatio Johtokunta v YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOKSEN TALOUS Liikelaitoksen taloudellinen katsaus Olennaiset muutokset liikelaitoksen toiminnassa ja taloudessa PALKAT JA HENKILÖSTÖ KÄYTTÖTALOUSMENOT INVESTOINTIMENOT SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISMENOT JA TULOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY II TOTEUTUMISVERTAILUT KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Investoinnit hankkeittain YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Sitovuustason olennaiset menojen ylitykset ja tulojen alitukset III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Tuloslaskelman liitetiedot TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Varaukset Pitkäaikainen vieras pääoma Henkilöstöä koskevat liitetiedot V LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA...34 VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ...35

3 I TOIMINTAKERTOMUS 1. LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2009 oli Uudenkaupungin jätehuollon liikelaitoksen ensimmäinen toimintavuosi oman johtokunnan kanssa. Leimaa antavana kuluneelle vuodelle on ollut ihmisten ja yritysten kasvanut tietoisuus elinympäristöstään, mikä on lisännyt ihmisten odotuksia ja vaatimuksia jätehuollolle. Myös lainsäädäntö kiristyy jatkuvasti, tavoitteena jätteiden hyötykäytön ja kierrätyksen lisääminen sekä kaatopaikoille loppusijoitettavien jätemäärien vähentäminen. Kehityssuunta on välttämätön, mutta se myös aiheuttaa pienemmille yksiköille taloudellisesti kestämättömän yhtälön ja siksi Uudenkaupungin jätehuolto on kuluneen vuoden aikana käynyt neuvotteluja eri toimijoiden kanssa sekä selvittänyt vaihtoehtoja jätehuollon hoitamiseksi tulevaisuudessa. Selvitystyö on edistynyt niin, että jätehuollon uusi toimintamalli pystytään ratkaisemaan vuoden 2010 kuluessa. Vuoden 2009 aikana käynnistettiin vanhan kaatopaikan jälkihoitotyön viimeinen osio, joka valmistuu pääosiltaan vuoden 2010 aikana. Uudella täyttöalueella tehtiin ensimmäinen osa bentoniittiseinämän korotuksesta. Korotuksia joudutaan tekemään tulevaisuudessa säännöllisin väliajoin jätetäytön kohotessa. Kierrätyskeskus aloitti vuoden 2009 kesällä uusissa toimitiloissa Kurjenpolku 3: ssa uuden toiminnanohjaajan luotsaamana. Kaivattua tiedottamista on parannettu mm. päivittämällä jätehuollon nettisivuja. Joka kesäinen ongelmajätetempaus järjestettiin jälleen onnistuneesti Laitilan, Vehmaan, Pyhärannan, Kustavin ja Taivassalon kanssa. Jätehuollon liikelaitoksen talous toteutui ennakoidusti, tulot alittuivat jätemäärien vähentymisestä johtuen, mutta toisaalta myös toimintakuluja onnistuttiin alentamaan. Ylijäämällä pystyttiin kattamaan niukasti suunnitelmien mukainen jälkihoitovaraus sekä lainan hoitokulut ja lyhennys. Jatkuva toimintakustannusten nousu ja jätemäärien vähentyminen johtivat siihen, että taksat päätettiin korottaa vuoden 2010 alusta alkaen, edellinen hinnantarkistus tehtiin vuonna Jätemäärien vähentyminen toimintakaudella johtuu lajittelun ja hyötykäytön lisääntymisestä, mutta myös talouden taantuma on siihen vaikuttanut. Jätehuollon johtokunta on osittanut kuluneen vuoden aikana kiitettävää aktiivisuutta ja rakentavalla hengellä osallistunut liikelaitoksen toimintaan. Kiitoksia johtokunnalle, henkilöstölle ja kaikille yhteistyökumppaneille hyvin sujuneesta vuodesta. Reino Pöyhönen liikelaitoksen johtaja 1

4 2. UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOKSEN HALLINTO 2.1 Organisaatio 2009 Liikelaitoksen johtokunta Liikelaitoksen johtaja Kaatopaikka Uudenkaupungin haja-asutusalueen jätehuolto Romuajoneuvot Kierrätyskeskus Kustavin haja-asutusalueen jätehuolto 2.2 Johtokunta v Jäsenet Varajäsenet puheenjohtaja Klaus Peurla Arto Hyvärinen varapuheenjohtaja Antti Vehanen Henna-Maija Maikola jäsen Janne Juslin Irja Skytén-Suominen jäsen Tarja Suves Tapani Vaurio jäsen Päivi Toivonen Pirjo Pesola 2

5 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous oli vuonna 2009 syöksykierteessä. Arvioiden mukaan tuotanto supistui yli 7,5 % vuodesta 2008 eli enemmän kuin koskaan yhden vuoden aikana. Teollisuustuotanto laski yli viidenneksen ja vienti kolmanneksen. Vaikka viestit maailmantalouden kehityksestä ja maailmankaupan mahdollisesta piristymisestä vuonna 2010 ovat vielä olleet jossain määrin varovaisia, laman syvin vaihe lienee kuitenkin ohitettu. Aasiassa Kiinan talouden kasvuvauhti oli nopeaa vuonna 2009, ja uutiset Yhdysvalloista ovat olleet pääosin toiveikkaita talouden kääntymisestä parempaan suuntaan. Euroalueen kansantuote on kääntymässä hitaaseen kasvuun vuonna Koko maailmantalouden ennustetaan puolestaan kasvavan jopa 4 % vuonna Suomen vuoden 2010 taloudellista kasvua koskevat arviot vaihtelevat tällä hetkellä 0,7 %:sta 2,7 %:iin. Julkisen vallan elvytystoimet olivat monissa maissa mittavat vuonna 2009 ja niitä jatketaan edelleen. Elvytystoimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan, jolla on lisätty kulutusta ja investointeja. Korkotaso on alentunut merkittävästi, mikä periaatteessa rohkaisee myös yksityisiä yrityksiä investoimaan. Kysynnän alhainen taso piti kuitenkin investoinnit ja teollisuuden tilaukset vähäisinä. Yksityistä kulutusta pyrittiin elvyttämään verohelpotuksin. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta velkaantui ja velkaantuu edelleen merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa yhtenä keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan asteittainen kiristäminen liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Työttömyyden odotettavissa oleva kasvu teollistuneissa maissa vuonna 2010 hidastaa kotitalouksien kulutuskysynnän kasvua. Suomen työllisyys heikkeni vuonna 2009 lähes parilla prosenttiyksiköllä. Se oli 8,2 %. Työttömyys jatkaa heikkenemistään vuonna 2010, ja se ylittää 10 prosentin rajan. Palkansaajien työpanos aleni vuonna 2009 lähes yhtä paljon kuin bruttokansantuote, 6 %. Työllisyysaste laski yli 70 %:sta 67 %:iin. Vuonna 2010 työllisyysaste alenee edelleen. Vaikka työttömyys ja palkansaajien työpanos laskivat, ansiotaso nousi edelleen sopimuskorotusten takia. Työttömyys ja verotulojen kasvun pysähtyminen ovat heikentäneet kuntien taloutta, koska samanaikaisesti toimintamenot kasvoivat 4-6 prosenttia. Verotulojen kasvun pysähtyminen johtui ennen kaikkea yhteisöverojen vähenemisestä noin viidenneksellä, vaikka kuntien yhteisöverojakoosuutta nostettiin. Kuluttajahintojen nousu pysähtyi Suomessa 2009, ja hinnat olivat vuoden 2008 tasolla. Tähän vaikutti osaltaan ruoan arvonlisäveron 5 prosenttiyksikön alennus lokakuussa Myös korot olivat alhaalla. Vuonna 2010 kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan 1,2 %. Tuontihintojen ennustetaan kohoavan maltillisesti ja kotimaisten työvoimakustannusten nousun arvioidaan olevan hidasta vuonna Ansiotason nousu, kuluttajahintojen pysyminen edellisen vuoden tasolla ja matalat korot pitivät vuonna 2009 yllä kotimaista kulutuskysyntää ja vaimensivat kansantuotteen laskua, joka olisi muuten ollut toteutunuttakin isompi. Viennin romahdus aiheutti teollisuustuotannon yli viidenneksen pudotuksen, joka on näkynyt satamien liikenteen ja muiden kuljetusten vähennyksenä, jätemäärien vähenemisenä ja muuna toiminnan hiljentymisenä. Tämä on heijastunut Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten toimintaan, liikevaihtoon ja kannattavuuteen. 3

6 4. UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOKSEN TALOUS 4.1 Liikelaitoksen taloudellinen katsaus Uudenkaupungin jätehuolto liikelaitoksen liikevaihto laski euroon, euroa, noin 9 % vuoden 2008 tasosta, ja se jäi 3 %, euroa alle talousarvion. Merkittävin syy tähän oli, että vaikka käsitellyn jätteen määrä kasvoi, laskutettavan jätteen määrä väheni 850 tonnilla. Tilikauden ylijäämä oli kuitenkin euroa yli talousarvion, koska toimintakustannukset pysyivät edellisen vuoden tasolla ja käsiteltävän jätemäärän perusteella laskettava jätevero laski ja oli alle talousarvion. Kaupungin järjestämän haja-asutusalueen jätehuollon tulojen tulisi kattaa menot, mutta vuonna 2009 Uudenkaupungin haja-asutusalueen jätehuollon tulot alittivat menot eurolla. Tämän takia maksuja korotettiin vuodelle Uusikaupunki on vastannut Kustavin kunnan jätehuollosta vuodesta 2008 alkaen. Toiminnan tulot ylittivät menot eurolla vuonna Koska tulot olivat menoja isommat jo vuonna 2008, maksuja ei korotettu vuodelle Liikelaitoksen organisaatio on ohut. Sillä on kaksi vakinaista työntekijää, joista toisen toimipaikka on kaatopaikalla ja toisen kierrätyskeskuksessa. Liikelaitoksen investoinnit olivat euroa. Vuoden 2009 talousarvioon oli varattu euroa kaatopaikan laajennuksen maabentoniittiseinän korotukseen. Määrärahaa korotettiin vuoden aikana eurolla, koska kaatopaikan laajennuksen käyttöaikana seinää joudutaan korottamaan useaan otteeseen ja oli kannattavaa tehdä isompi korotus kerralla. Maisemointia on tehty suunniteltua nopeammalla aikataululla, ja vuonna 2009 siihen käytettiin euroa. Koska työ on rahoitettu omarahoitukselle, liikelaitoksen maksuvalmius tiukkeni vuoden 2009 lopussa, ja vuonna 2010 se tulee olemaan erittäin tiukka. Liikelaitoksen rahavarat pienenivät eurosta euroon. Liikelaitos lyhensi vuoden aikana kaatopaikan laajennukseen otettua lainaa eurolla. Sitä on jäljellä euroa. Jätehuolto Tot 2007 Tot 2008 Tot 2009 Liikevaihto Liikeylijäämä Liikeylijäämä, % liikevaihdosta 67,10 21,67 14,96 Liikevaihdon muutos, % 0,0 15,7-8,8 Uudenkaupungin Jätehuolto Liikevaihto ja liikeylijäämä Liikevaihto Liikeylijäämä Tot 2007 Tot 2008 TA 2009 Tot

7 Tot 2007 Tot 2008 TA 2009 Tot 2009 Jätehuolto Laskutettava jäte, tn *1) Käsitelty jäte, tn *2) *1) Veronalainen jäte *2) Sisältää myös verottoman jätteen. Laitilan jätevesien käsittely on lisännyt kuivatun lietteen määrää n tn. Käsitelty jäte , tn Käsitelty jäte, jätelajit , tn Lietteet Yhdyskuntajäte Rakennusjäte Teollisuusjäte Erityisjäte Biojäte 487 Kuivattu liete Risut, kuorta yms. 5

8 Uudenkaupungin haja-asutusalueen jätehuolto Tot Tot Toimintakulut yhteensä Muutos edelliseen vuoteen, euro Muutos edelliseen vuoteen, % 8,03 Toimintatuotto, laskutus Muutos edelliseen vuoteen, euro 847 Muutos edelliseen vuoteen, % 0,57 Netto Kustavin jätehuolto Tot Tot Toimintakulut yhteensä Muutos edelliseen vuoteen, euro Muutos edelliseen vuoteen, % 6,65 Toimintatuotto, laskutus Muutos edelliseen vuoteen, euro Muutos edelliseen vuoteen, % 3,68 Netto Olennaiset muutokset liikelaitoksen toiminnassa ja taloudessa 2009 Liikelaitoksen toiminnassa tai taloudessa ei tapahtunut suuria muutoksia vuonna Kierrätyskeskus siirtyi kesällä 2009 uusiin toimitiloihin Kurjenpolulle, ja kierrätyskeskuksen toiminnanjohtaja vaihtui. Laskutettavan jätteen määrä ja liikevaihto laskivat jonkin verran edellisestä vuodesta. Kun samanaikaisesti maisemointi on edennyt alkuperäistä suunnitelmaa nopeammin, rahavarat pienenivät eurolla. 6

9 5. PALKAT JA HENKILÖSTÖ Vakinainen henkilöstö Liikelaitoksen henkilöstömenot nousivat 5,9 prosentilla, 4000 eurolla vuodesta Koko liikevaihdosta niiden osuus on vain runsaat 4 %. Palkat ja henkilöstömenot Muutos Muutos % Maksetut palkat ja palkkiot ,7 Jaksotetut palkat ,4 Eläkekulut ,1 Muut henkilösivukulut ,8 Henkilöstömenot yhteensä , Maksetut palkat ja henkilöstömenot, Maksetut palkat ja palkkiot Henkilöstömenot yhteensä 7

10 6. KÄYTTÖTALOUSMENOT Toimintakulut laskivat 1,1 %:lla prosentilla ja toimintatuotot 8,8 %:lla edellisestä vuodesta. Toimintakate heikkeni eurolla eli noin 28 %. Toimintakuluista suurin osa, yli puolet, on palvelujen ostoa. Liikelaitoksella ei ole omaa konekapasiteettia, vaan kaatopaikka-alueen hoito ostetaan yksityiseltä toimijalta. Palveluissa ovat mukana myös Kustavin ja Uudenkaupungin haja-asutusalueen jätteiden keräyksen menot. Runsas neljännes toimintakuluista eli muut toimintakulut on lähinnä jätteistä valtiolle tilitettävää jäteveroa. Ulkoiset Muutos % Toimintakulut ,1 Toimintatuotot ,8 Toimintakate ,9 Toimintakulut, ulkoiset Muutos Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Vuokrat Muut toimintakulut Yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Vuokrat Muut toimintakulut 8

11 7. INVESTOINTIMENOT Liikelaitoksen investoinnit olivat euroa. Vuoden 2009 talousarvioon oli varattu euroa kaatopaikan laajennuksen maabentoniittiseinän korotukseen. Määrärahaa korotettiin vuoden aikana eurolla, koska kaatopaikan laajennuksen käyttöaikana seinää joudutaan korottamaan useaan otteeseen ja oli kannattavaa tehdä isompi korotus kerralla. Investointimenot

12 8. SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA Kuntien on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäinen valvonta on osa johtamista ja sillä varmistetaan, että toimitaan tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perustana oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Uudessakaupungissa on ollut useita vuosia voimassa sisäisen valvonnan ohje, jota on päivitetty syksyllä Tarkistettu ohje hyväksyttiin kaupunginhallituksessa helmikuussa Ohjeen mukaisesti tilivelvollisten on jatkuvasti tarkkailtava vastuullaan olevia toimintoja ja ryhdyttävä viivyttelemättä toimenpiteisiin aina, kun sääntöjen vastaista, epätaloudellista, tehotonta ja vaikutuksetonta toimintaa havaitaan. Samalla johdon on varmistettava, että toiminnasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja että toimintaa koskeva informaatio on luotettavaa. Kaupungin palvelukeskukset ja liikelaitokset ovat tehneet selvityksen sisäisen valvonnan toteuttamisesta vuonna Yleisesti voidaan todeta, että koska liikelaitokset ovat osa kaupungin organisaatiota ja niitä koskevat soveltuvin osin kaupungin yleiset ohjeet, niiden toiminnan ja sisäisen valvonnan arviointi ja käytössä olevat menettelytavat menevät usein limittäin kaupungin toimintojen ja käytännön kanssa. Huomioita sisäisestä valvonnasta Uudenkaupungin jätehuollon liikelaitoksen osalta Toiminnassa on noudatettu Uudenkaupungin kaupungin hyväksymää hallintosääntöä, sisäisen valvonnan ohjetta sekä talousarvion täytäntöönpanomääräyksiä ja muita annettuja ohjeita. Johtaminen ja hallinnon järjestäminen Hyvä hallintotapa ja arvot eivät riittävästi toteudu liikelaitoksen toiminnassa. Kaupungin organisaatiorakenne ei kaikilta osin ole tarkoituksenmukainen, ja tehtävien ja vastuiden jakamisessa on selkeitä puutteita, ja tämä vaikuttaa eri yksiköiden toimintaan. Erityisesti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuiden määrittelyssä on puutteita. Liikelaitosten ohjeistusta sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta pitäisi parantaa merkittävästi. Koko kaupungin henkilöstön osalta koetaan, että rekrytointi- ja perehdyttämiskäytännöissä on parannettavaa. Henkilöstötilinpäätöksen ja työtyytyväisyyskyselyn tms. tuloksia otetaan melko heikosti huomioon toiminnan kehittämisessä. Henkilöstön suoriutumista ei systemaattisesti arvioida yleisesti käytössä olevilla tavoilla eikä palkitsemisjärjestelmää koeta täysin oikeudenmukaiseksi tai sitä ei ole. Tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta Strategisten ja toiminnallisten sekä taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta ja jalkauttaminen kaipaa yleistä parantamista. Tulojen perusteiden realistisuuden ja menojen suunnittelu ja niiden seuranta on hoidettu hyvin. Toisaalta toimintaa suunniteltaessa ei mietitä riittävästi tarpeita ja kustannusvaikutuksia eri aikajänteillä. Ongelmana on myös, että tavoitteiden asettamisen yhteydessä ei ole riittävästi määritelty tarvittavia toimenpiteitä tai resursseja. Toiminnallisissa ja taloudellisissa tavoitteissa ei ole kiinnitetty huomiota tehtävien häiriöttömyyteen tai henkilöstön riittävyyteen ja ammattitaitoon. Riskienhallinta Strategisia riskejä ei tunnisteta ja arvioida säännöllisesti. Systemaattista riskikartoitusta ei ole tehty. Henkilöstöön liittyviä riskitekijöitä ovat mm. puutteellinen uusien henkilöiden tarpeen ennakoiminen, henkilökunnan ammattitaidon ylläpito ja työntekijöiden työkyvyn riittämätön ylläpito. Avainasemassa olevien henkilöiden varajärjestelmä ei myöskään toimi riittävän hyvin. Ympäristötietoisuuteen liittyy myös jonkin verran riskejä. Toiminnan ja päätöksenteon läpinäkyvyyteen ja toimivaltuuksien noudattamiseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kilpailuttamiseen liittyvissä asioissa ei ole erityisiä ongelmia. Sopimuksiin liittyvät riskitekijät on pyritty poistamaan kohtuullisesti. Omaisuuden turvaamiseen mm. kiinteistöihin liittyy aina riskejä. Liikelaitoksen merkittävimmät riskit ovat resurssit, kalusto, kaatopaikan ympäristön roskaantuminen, haja-asutusalueiden jätepisteiden hoito ja biojätteen vastaanotto sekä koko ajan kiristyvät jäte- ja ympäristömääräykset. Riskejä voidaan hallita 10

13 esimerkiksi yhteistyöllä yritysten kanssa ja uudella jätehuollon toimintamallilla. Kehittämismahdollisuuksia on jätteen lajittelussa ja kierrätyksessä, toimintojen keskittämisessä sekä lietteen ja biojätteen hyötykäytössä. Taloudellisia riskejä ovat muutokset rahoituksen saatavuudessa ja hinnassa ja kustannusrakenne ja tehokkuus sekä jätemäärän vähenemisestä johtuva tulojen pieneneminen. Liikelaitoksen tai viranhaltijan toimintaan ei tilikauden aikana ole kohdistunut oikaisuvaatimuksia tai korvausvaatimuksia. Informaatio ja kommunikaatio Kaupungin ja liikelaitoksen tiedotuskanavat ja menettelyt ja kommunikaatio kaipaavat aina parantamista ja terävöittämistä. Seurantamenettelyt Tavoitteiden saavuttamista ja toimintaa seurataan aktiivisesti ja poikkeamiin reagoidaan. Sisäistä itsearviointia ja ulkoista arviointia ei ole otettu laajasti tai riittävästi käyttöön. Kokonaisarvio sisäisen valvonnan toimivuudesta ja jatkotoimenpiteistä Kokonaisuudessaan tarvittaisiin lisää tietoa siitä, miksi sisäistä valvontaa tehdään ja paneutumista siihen, jotta sitä voitaisiin käyttää apuna toiminnan kehittämisessä. Liikelaitoksen toiminta on ollut sille asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaista. 11

14 9. TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 9.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden ylijäämän muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Liikelaitoksen talous oli ylijäämäinen, mutta näin tulee ollakin, jotta se pystyy rahoittamaan vanhan kaatopaikka-alueen maisemoinnin ja varautumaan alueen käyttöaikana nykyisen käyttöalueen jatkohoitoon. Liikeylijäämä oli noin euroa ja tilikauden ylijäämä euroa. Käyttö 1-12/2009 Käyttö 1-12/2008 Liikevaihto Valmistevaraston muutos Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston lisäys (-) tai vähennys (-) Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut -7 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaeht.varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto 30,1 59,4 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto Voitto % 13,6 19,4 12

15 9.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Vuonna 2009 investointien tulorahoitusprosentti oli 262,90 %. Liikelaitoksen lainakanta oli vuoden lopussa euroa. Liikelaitoksen taseen alijäämä oli euroa. Liikelaitoksen rahavarat pienenivät eurolla euroon. Käyttö Käyttö Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä Poistot ja arvonalennukset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 262,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 149,6 124,8 Lainanhoitokate 2,9 3,6 Kassan riittävyys, pv 150,9 356,1 Quick ratio 1,8 Current ratio 1,8 13

16 10. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineeelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 0 55 Muiden toimeksiantojen pääomat 0 55 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat julkisyhteisöiltä Lyhytaikainen Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 4,6-4,0 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 68,6 62,7 Kertynyt yli-/alijäämä, Lainakanta , Lainasaamiset , m

17 TUNNUSLUKUJEN MÄÄRITELMÄT Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta/kuntayhtymältä + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Voitto, % 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset Tuloverot) / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus-tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset Tuloverot) / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % = 100* (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat ) Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jkv-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainalyhennysten yhteismäärästä Lainanhoitokate = (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset + Korkokulut Tuloverot) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Kassavarat / Kassasta maksut tilikaudelta 15

18 Lainat (pitkä- ja lyhytaikaiset) Liikelaitos lyhensi vuoden aikana kaatopaikan laajentamiseen otettua lainaa eurolla Lainakanta Lyhennykset Lainan otto 0 0 Lainakanta Yli- / alijäämä Taseen edellisten kausien alijäämä oli ,11 euroa. Tämä saatiin lähes kokonaan katettua vuoden ,03 euron ylijäämällä. Vuoden 2009 lopussa taseessa oli kattamatonta alijäämää enää ,08 euroa. Alijäämä syntyi vuoden 2007 tilinpäätöksessä, koska silloin tehtiin iso pakollinen varaus käytöstä poistetun kaatopaikka-alueen maisemointia ja jatkohoitoa varten Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen alijäämä vuoden 2009 lopussa Ylijäämä/alijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 16

19 11. KOKONAISMENOT JA TULOT 2009 TULOT % MENOT % Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,4 Toimintakulut ,6 Verotulot 0 0,0 - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet 0 0,0 Korkokulut ,4 Korkotuotot ,5 Muut rahoituskulut 0 0,0 Muut rahoitustuotot 848 0,1 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos ,2 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 0 0,0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot 0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,0 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 0 0,0 Investointimenot ,6 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,2 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 12. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutosta ,45 Jätehuollon liikelaitoksen johtokunta esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: Poistoerot Kertyneitten poistoerojen tuloutus suunnitelman mukaan Jätehuolto 7 099,58 Poistoeron vähennys yhtensä 7 099,58 Poistoeron muutos yhteensä 7 099,58 Vuoden 2009 ylijäämä ,03 siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämätilille. 17

20 II TOTEUTUMISVERTAILUT 1. KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Toiminta-ajatus Jätehuolto vastaa Uudenkaupungin alueella syntyvien jätteiden keräilystä sekä yhteistyöalueella syntyvien yhdyskuntajätteiden vastaanotosta ja ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Sitovat tavoitteet, seuranta ja toteutuminen Tavoite suljetun kaatopaikan jälkihoito toteutetaan vaiheittain vuoteen 2012 mennessä Seuranta Raportointi hankkeen etenemisestä ja kustannuksista. Toteutuminen Kaatopaikan jälkihoidon valmiusaste on n. 85 %. Uutta Nykyinen täyttöalue suljetaan ja viimeistellään vuosina Sulkemis- ja viimeistelykustannukset ovat n. 2 Meu. Kaatopaikan jälkihoitoon on kerätty pakollista varausta euroa. Uuden alueen jälkihoitoa varten tehdään vuosittain euron pakollinen varaus. Vanhan kaatopaikan maisemointi on alkanut vuonna 2007 ja pakollista varausta käytetään vuosina vuosittain euroa. Uudenkaupungin kaupunki on hoitanut vuodesta 2008 alkaen Kustavin jätehuollon. Tunnusluvut Jätehuolto Tot 2007 Tot 2008 Tot 2009 Liikevaihto Liikeylijäämä Liikeylijäämä, % liikevaihdosta 67,10 21,67 14,96 Liikevaihdon muutos, % 0,0 15,7-8,8 18

21 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO Talouden toteutuminen 1-12/2009 TP 2008 TA 2009 Muutos 2009 TA+Muutos 2009 Käyttö 2009 Poikkeama Käytön % UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntitulot Liiketoiminnan myyntitulot ,0 Myyntitulot ,0 Muut toimintatuotot Vuokratuotot 500 Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT ,1 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot ,6 Jaksotetut palkat Palkat ja palkkiot ,4 Henkilösivukulut Eläkekulut ,7 Muut henkilösivukulut ,3 Henkilösivukulut ,9 Henkilöstökulut ,8 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot ,3 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana ,0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 Muut toimintakulut Vuokrat ,2 Muut toimintakulut ,3 Muut toimintakulut ,7 TOIMINTAKULUT ,6 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,9 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,5 Poistot ja arvonalentumiset ,5 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,8 SUORITTEET TP 2008 TA 2009 Muutos 2009 TA+Muutos 2009 Käyttö 2009 Laskutettava jäte, tn *1) Käsitelty jäte, tn *2) *1) Veronalainen jäte *2) Sisältää myös verottoman jätteen. Laitilan jätevesien käsittely on lisännyt kuivatun lietteen määrää n tn. 19

22 2. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN Tuloslaskelmaosan liikevaihto jäi 3 %, euroa alle talousarvion, koska laskutettavan jätteen määrä väheni. Tilikauden ylijäämä ylitti talousarvion noin eurolla, koska myös kulut alittuivat. Liikelaitos sai budjetoimattomia korko- ja muita rahoitustuottoja euroa. Talousarvio 2009 Tilinpäätös 2009 Poikkeama Liikevaihto Valmistevaraston muutos Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston lisäys (-) tai vähennys (-) Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Rahoitusavustus kunnalta Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eri Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 0 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaeht.varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

23 3. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 3.1 Investoinnit hankkeittain Investointimenot ylittivät talousarvion eurolla, 1,6 %:lla. Ne olivat euroa. Määräraha käytettiin kaatopaikan laajennuksen maabentoniittiseinän korottamiseen. Investoinnit hankkeittain Ulkoiset ja sisäiset TP 2008 TA 2009 Muutos 2009 TA+Muutos 2009 Toteutuminen 2009 Poikkeama Käytön % Jätehuollon investoinnit INVESTOINTIMENOT ,6 INVESTOINTITULOT INVESTOINNIT NETTO ,6 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO INVESTOINNIT INVESTOINTIMENOT ,6 INVESTOINNIT NETTO ,6 21

24 4. YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA 4.1 Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus Valtuustoon nähden liikelaitoksen osalta sitovia eriä ovat rahoitustoimen peruspääoman korko, lainamäärä sekä investointien kokonaistaso. Liikelaitoksen johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion ja taloussuunnitelman sekä käyttösuunnitelmat. Käyttösuunnitelmassa päätetään, miten määrärahat käytetään ja miten asetetut tulostavoitteet saavutetaan. Käyttötaloudessa noudatetaan koko talousarvion osalta liikelaitoksen tulosalueen nettomenositovuutta ja sitovaksi eräksi määritellään toimintakate. Investoinneissa määrärahojen sitovuustasona ovat liikelaitoksen tulosalueen nettoinvestoinnit. Investointisuunnitelman investointikohteet ovat sitovia. Hankintojen (tavarat, palvelut ja urakat) yläraja viranhaltijapäätöksissä on euroa. Liikelaitoksen johtosäännön 6 mukaan liikelaitoksen johtaja päättää hankinnoita ja urakoista Uudenkaupungin kaupungin talousarviossa määritellyn toimivallan mukaisesti. Johtokunnan päätöksen mukaisesti viranhaltijapäätökset on tehtävä yli euron hankinnoista. Uudisrakennus- ja perustamishankkeissa viranhaltijapäätöksen alaraja on euroa. 22

25 4.2 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Käyttötalouden sitovuustason ylityksiä ei ollut. Ta 2009 Tamuutokset Ta 2009 yhteensä Tot Poikkeama Toimintatulot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset muille Muut toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot muilta Muut rahoitustuotot muilta Korkomenot Muut rahoitusmenot muilta Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot Kertaluonteiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset menot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennus (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 0 Toiminta ja investoinnit, netto Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset muille Antolainasaamisten vähennykset muilta 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Vaikutus maksuvalmiuteen

26 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA 2009 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKEALAITOS Talousarvio-osa Tulosalue Määrärahat, ulkoiset + sisäiset Sitovuus N/B Arvio 2009 Lisätalousarvio 2009 Talousarvio yhteensä Käyttö 2009 Poikkeama Käyttötalousosa Uudenkaupungin jätehuolto N Rahoitustoimiosa Uudenkaupungin jätehuolto Korkotuotot B Muut rahoitustuotot B Korkokulut B Muut rahoituskulut B 0 Poistoeron muutos N Rahoitustoimiosa yhteensä Investointiosa Uudenkaupungin jätehuolto N Rahoitusosa Uudenkaupungin jätehuolto Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Pitkäaikaisten lainojen vähennys B Rahoitusosa yhteensä N=sitovuus nettomääräraha/tuloarvio, B=sitovuus bruttomääräraha/tuloarvio 4.3 Sitovuustason olennaiset menojen ylitykset ja tulojen alitukset Sitovuustason olennaisia ylityksiä ei ollut. Investointien sitovuustason määräraha ylittyi eurolla. Liikelaitoksen toteutuneet investoinnit olivat euroa. Vuoden 2009 talousarvioon oli varattu euroa kaatopaikan laajennuksen maabentoniittiseinän korotukseen. Määrärahaa korotettiin vuoden aikana eurolla, mutta lopullinen investointi ylitti määrärahan eurolla. 24

27 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1. TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA Liikevaihto , ,20 Liiketoiminnan muut tuotot 2 334, ,62 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,80 Palvelujen ostot , ,16 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,60 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,91 Muut henkilösivukulut , ,12 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,88 Liiketoiminnan muut kulut , ,20 Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,15 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 8 853, ,87 Muut rahoitustuotot 848,21 865,56 Korkokulut , ,27 Muut rahoituskulut 0,04-6,57 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä , ,74 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia , ,74 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 7 099, ,23 Vapaaehtoisten varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,97 Liikelaitoksen tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 30,1 59,4 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % Voitto, % 13,6 19,4 25

28 2. RAHOITUSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) , ,15 Poistot ja arvonalentumiset , ,88 Rahoitustuotot ja -kulut , ,41 Tulorahoituksen korjauserät , ,82 Investointien rahavirta Investointimenot ,49 0,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,80 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 0,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutok -54,78 54,78 Saamisten muutos kunnalta , ,67 Saamisten muutos muilta , ,27 Korottomien velkojen muutos kunnalta , ,47 Korottomien velkojen muutos muilta , ,30 Rahoituksen rahavirta , ,05 Rahavarojen muutos , ,25 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,27 Rahavarat , ,52 Rahavarojen muutos , ,25 LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 262,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 149,6 124,8 Lainanhoitokate 2,9 3,6 Kassan riittävyys, pv 150,9 356,1 Quick ratio 1,8 Current ratio 1,8 26

29 3. TASE TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT , ,86 Aineeelliset hyödykkeet , ,86 Rakennukset , ,55 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,31 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,04 Saamiset , ,77 Lyhytaikaiset , ,77 Myyntisaamiset , ,16 Siirtosaamiset 517, ,61 Rahat ja pankkisaamiset , ,27 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,90 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA , ,33 Peruspääoma , ,78 Edellisten tilikausien alijäämä , ,08 Tilikauden ylijäämä , ,97 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,17 Poistoero , ,17 PAKOLLISET VARAUKSET , ,18 Muut pakolliset varaukset , ,18 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 0,00 54,78 Muiden toimeksiantojen pääomat 0,00 54,78 VIERAS PÄÄOMA , ,10 Pitkäaikainen , ,00 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Lyhytaikainen , ,10 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Saadut ennakot Ostovelat , ,42 Muut velat 0, ,23 Siirtovelat , ,45 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,90 Tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 4,6-4,0 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 68,6 62,7 Kertynyt yli-/alijäämä, Lainakanta , Lainasaamiset , m

30 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvostus ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät Käyttöomaisuuden arvostus Kaupungin omaisuus arvostettiin uudelleen kuntien siirtyessä uuteen kirjanpitokäsittelyyn. Rakennusten ja rakennelmien hankintahinnat ja näihin investointeihin saadut rahoitusosuudet selvitettin ja tehtiin hankintahetkestä alkaen suunnitelman mukaiset poistot. Jäännösarvot otettiin avaavan taseen alkuarvoksi ja jäljellä oleva poistoaika otettiin poistoajaksi. Joidenkin Kalannin kunnalta siirtyneiden rakennusten hankintahintojen ja -aikojen selvittäminen lakkautetun kunnan arkistosta havaittiin liian työlääksi, ja näiden kohteiden osalta otettiin arvoksi kirjanpitoarvo ja jäljellä olevaksi poistoajaksi 10 vuotta. Kaupunginvaltuusto on muuttanut käyttöomaisuuden poistosuunnitelmaa pidentäen poistoaikoja. Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa "Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet". Vuoden 2007 alusta otettiin käyttöön uusi Pro Economica-käyttöomaisuuskirjanpito-ohjelma. Siirtovaiheessa ei ollut mahdollista konvertoida tietoja vanhasta ohjelmasta. Siirtymisen yksinkertaistamiseksi kaikille käyttöomaisuushyödykkeille laskettiin painotettu poistoaikaja hyödykkeet avattiin uuteen ohjelmaan käyttäen eri vuosien yhteenlaskettua poistamatonta hankintamenoa ja poistoajaksi annettiin painotettu poistoaika. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikauden tiedot ovat vertailukelpoisia. 28

31 2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 2.1 Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot Uudenkaupungin jätehuolto liikevaihto , ,20 liiketoiminnan muut tuotot 2 334, , , ,82 Pakollisten varausten muutos Kaatopaikan jälkihoito , ,00 Lisäykset tilikaudella , ,00 Käyttö tilikaudella , ,82 Kaatopaikan jälkihoito , ,18 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Kaupunginvaltuusto on päätöksellään muuttanut poistosuunnitelmaa alkaen. Kuluvien hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu hyödykkeen hankintamenosta arvioidun todellisen käyttöiän mukaan. Pienet hyödykehankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat: Pysyvien vastaavien hyödyke Poistoaika vuotta Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Atk-ohjelmat 3 Muut pitkävaikutteiset menot Perustamis ja järjestelymenot 3 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Asuinrakennukset 40 Hallinto- ja laitosrakennukset 40 Tehdas- ja tuotantorakennukset 25 Teollisuushallit 10 Muut rakennukset 20 Kiinteät rakenteet ja laitteet Maarakenteet 15 siitä: Kadut 20 Satama 20 Sataman kenttäalueet 20 Vesirakenteet 20 siitä: Laivaväylät ja satama-allas 25 Sataman laiturit 30 Muut kiinteät rakenteet ja laitteet 20 Jätehuollon kiinteät rakenteet ja laitteet 15 Johtoverkostot ja laitteet Vesi- ja viemäriverkostot 35 Koneistot 10 Vanhainkodin lämpöjohtoverkko 30 Kiinteistöjen kaukovalvonta 10 Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet 5 Veneet 8 Muut laitteet ja kalusteet Atk-laitteet ja -kalusteet 3 Muu irtaimisto 3 Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Taide-esineet 29

32 Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina Keskimäärin Suunnitelma mukaiset poistot Uudenkaupungin jätehuolto Poistonalaisten investointien omahankintameno yhteensä Poikkeama Poikkeama % 54,9 % 3. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Pysyvien vastaavien hyödykkeet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Keskeneräiset hankkeet Yhteensä Poistamaton hankintameno , , ,86 Lisäykset 0, , ,49 Vähennykset 0,00 0,00 0,00 Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 0,00 Suunnitelmapoistot , , ,58 Poistamaton hankintameno , ,02 0, ,77 30