LAPUA KESKUSTAAJAMAN ASUIN- JA TYÖPAIKKA-ALUE OSAYLEISKAAVA 2030 LAPUAN KAUPUNKI SELOSTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPUA KESKUSTAAJAMAN ASUIN- JA TYÖPAIKKA-ALUE OSAYLEISKAAVA 2030 LAPUAN KAUPUNKI SELOSTUS"

Transkriptio

1 LAPUA KESKUSTAAJAMAN ASUIN- JA TYÖPAIKKA-ALUE OSAYLEISKAAVA 2030 SELOSTUS LAPUAN KAUPUNKI Mäkelininkatu 17 A, Oulu Puh Fax Vireilletulosta on ilmoitettu Hyväksytty kaupunginhallituksessa xx.xx.2013 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa xx.xx.2013 xx

2 tyhjä sivu

3 Sisältö 1 TAVOITTEET Tavoitteet ja mitoitus Alueidenkäytön strategiassa ja valtuustoseminaarissa asetetut tavoitteet Osallisten eli alueen asukkaiden tavoitteet Tavoitteiden julkinen käsittely MAANKÄYTÖN LÄHTÖKOHDAT JA VAIHTOEHDOT Suunnittelun lähtökohdat - alueen erityisominaisuuksien huomiointi Asuminen Elinkeinot Liikenne ja tekninen huolto Virkistys ja viihtyminen Laatimisvaiheen kuuleminen YLEISKAAVA Yleiskaavan kuvaus Kokonaisrakenne ja mitoitus Asuminen Elinkeinot Liikenne ja tekninen huolto Virkistys ja hyvinvointi Erityisominaisuudet Valtakunnalliset ja seudulliset intressit Tavoitteet YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Ympäristövaikutukset Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset luonnonympäristöön: maaperään, veteen, ilmaan, kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja maisemaan (VAT) Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Toteuttamistoimenpiteet SEURANTA Seurantamenetelmät Asemakaavoituksen tilanne 2011 ja seuranta SUUNNITTELUN VAIHEET

4 LIITTEET: YLEISKAAVAKARTTA 1: TEEMAKARTAT 1:10 000: ELINKEINOT, ASUMINEN, LIIKENNE JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA, VIRKISTYS, ERITYIS- OMINAISUUDET LAPUAN ALUEIDENKÄYTÖN STRATEGIA. AIRIX Ympäristö Oy, 2009 PERUSSELVITYKSET: MAISEMASELVITYS JA KAUPUNKIKUVA, AIRIX Ympäristö Oy, 2009 MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI, Mikroliitti Oy, 2009 ja täydennys 2010 LUONTOSELVITYKSET, Ramboll, 2011 KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS, Lapuan kaupunki, 2011 TULVARISKIEN HALLINNAN YLEISSUUNNITELMA, Ramboll, 2011 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN HULEVESIEN TULVARISKIT, Ramboll, 2010 OSAYLEISKAAVOJEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET, AIRIX Ympäristö Oy, 2011 ja täydennys 2013 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVOJEN LIIKENNESELVITYS, AIRIX Ympäristö Oy, 2012 KESKUSTAN RAKENTAMISEN JA PYSÄKÖINNIN YLEISSUUNNITELMA, Ramboll Oy,

5 JOHDANTO Yleiskaavoituksen tarve on tullut esille Lapuan alueidenkäytön strategiaa laadittaessa, sillä yleiskaava on kehityksen ja rakentamisen mahdollistava, oikeusvaikutteinen suunnitelma. Suurimmalla osalla suunnittelualueesta on voimassa Lapuan keskustan osayleiskaava. Vaikka kaava on suhteellisen uusi, tarvitaan kaupungin voimakasta kehitystä ohjaamaan uudet osayleiskaavat. Lapuan keskustaan ollaan nyt laatimassa oikeusvaikutteista osayleiskaavaa kolmelle osa-alueelle, joista tämä on keskimmäinen rajautuen keskellä ydinkeskustan asuin- ja liikealueen osayleiskaavaan ja kaakossa Jouttikallion teollisuus- ja logistiikka-alueen osayleiskaavaan. Yleiskaava on tärkeä kunnan kehitystä ohjaava maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Oikeusvaikutteinen yleiskaava ohjaa kunnan päätöksentekoa kaikissa ympäristöön ja rakentamiseen liittyvissä asioissa. Kaavatyö on aloitettu alkukesällä 2009, jolloin laadittiin työohjelma ja suunnittelusopimus. Kaavatyö tehdään aktiivisessa yhteistyössä tilaajan, konsultin, viranomaisten ja muiden osallisten kesken. Työn alussa laadittiin ympäristöselvitykset suunnittelun ja arvioinnin pohjaksi. Alkuvaiheessa kartoitettiin myös osallisten tavoitteita, jotka tosin määriteltiin pääosin jo alueidenkäytön strategian 2025 suunnitteluvaiheessa. Luonnosvaiheeseen painottui toimintojen mitoitus ja kasvualueiden tarkempi sijoittaminen sekä yleispiirteinen vaikutusten arviointi. Osallisten mielipiteet luonnoksesta muodostuivat osaksi vaikutusten arviointia. Luonnoksista saadun palautteen pohjalta päätettiin jatkotoimista, jonka jälkeen konsultti täydensi ja muokkasi suunnitelman kaavaehdotukseksi. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto tekee yleiskaavojen hyväksymispäätökset keväällä Oulussa Riitta Yrjänheikki arkkitehti SAFA, YKS-177 Iikka Ranta arkkitehti SAFA, YKS-298 3

6 KESKUSTAAJAMAN ASUIN- JA TYÖPAIKKA- ALUEEN OSAYLEISKAA-ALUEEN RAJAUS, noin 3860 ha ALAJOKI SIMPSIÖ JOUTTIKALLIO vuonna 2003 vahvistunut Lapuan keskustan osayleiskaava. RUHA Suurella osalla suunnittelualueesta on voimassa vuonna 2003 vahvistunut Lapuan keskustan osayleiskaava. 4

7 1 TAVOITTEET Suurella osalla suunnittelualueesta on voimassa vuonna 2003 vahvistunut Lapuan keskustan osayleiskaava. Vaikka kaava on suhteellisen uusi, tarvitaan kaupungin voimakasta kehitystä ohjaamaan uudet osayleiskaavat. Yleiskaavoituksen pohjaksi laadittiin Lapuan alueidenkäytön strategia, joka hyväksyttiin Lapuan kaupunginvaltuustossa Strategiavaiheessa tavoitteeksi on asetettu Lapuan keskustan voimakas tiivistäminen asuin-, työpaikka- ja palvelurakentamisen kautta sekä asutuksen tiivistäminen Ritavuoren alueella ja Nurmonjokilaaksossa Seinäjoen suunnalla. Lapuan kaupunginhallituksen hyväksymässä Lapuan kaupungin maapoliittisessa ohjelmassa 2011 todetaan: Valtuuston päättämän strategian mukaisesti Seinäjoen suunta kokonaisuudessaan kuuluu aktiivisen maanhankintapolitiikan piiriin. Kaikki alueella oleva rakentamiseen kelpaava maa tulisi lähtökohtaisesti hankkia kaupungin omistukseen. Kaupungin maapoliittinen ohjelma perustuu Lapuan kaupunginvaltuuston laatimiin strategioihin, tulevaisuuden visioihin sekä kaupungin kasvutavoitteisiin ja väestöennusteisiin. Keskustaajaman asumis- ja työpaikkavyöhykkeen osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa monipuoliset asuinmahdollisuudet eri elämän tilanteissa oleville kuntalaisille. Tarjoamalla ydinkeskustan ulkopuoliselta alueelta väljempää omakotiasumista pyritään Lapualle houkuttelemaan tulomuuttajiksi erityisesti lapsiperheitä. Viihtyisien asuinympäristöjen lisäksi tulomuuttajille tarjotaan Lapualla työllistymismahdollisuuksia ja monipuoliset kaupunkitasoiset palvelut. Osayleiskaavat tulevat olemaan pohjana alueen asemakaavamuutoksille sekä muille suunnitelmille. Keskeisenä tavoitteena on toteuttaa kaavoituksen avulla alueidenkäytön strategiassa asetettuja tavoitteita ja suunnittelun periaatteita. 1.1 Tavoitteet ja mitoitus Alueidenkäytön strategiassa ja valtuustoseminaarissa asetetut tavoitteet Asuminen Valitun rakennemallin pohjana on kaupungin väestötavoite asukasta, jossa kasvua nykyiseen on lähes Väestö kasvaa pääasiassa keskustassa sekä vt 19 suuntaisesti pohjoiseen sekä etelään. Malli muuttaa nykykehitystä, koska siinä tukeudutaan tiivistyvään asutukseen työpaikkojen lähellä sekä joukkoliikenteeseen. Asutus täydentyy erityisesti Ritavuoren ja Koskisuvannon alueilla. Merkittävimmin asutus laajenee Nurmonjokilaaksossa Seinäjoen suunnalla. Lisäksi vähäisempää uutta asutusta syntyy Lapuanjoenlaaksossa Haapakosken suunnalla ja jonkin verran myös Simpsiön suunnalla (Isoluoman alueella) pidetyn valtuustoseminaarin näkemyksen mukaan kaupungin asuinvyöhykkeen tärkeimpiä uusia asuinalueita ovat Alanurmo, Sippolanmäki, Ritavuoren alue sekä Honkimäki. Elinkeinot Työpaikka- ja teollisuusalueet laajenevat merkittävästi Honkimetsän alueella. Uutena kauppakeskittymä- ja teollisuusalueena rakentuu NovaParkin pohjoispuolella olevan Koivulanmetsän alue valtatie 19 itäpuolella. Raskas teollisuus sijoittuu pääosin Joutti- 5

8 kallion ja Kiviniemen alueille. Koska maatalous kehittyy merkittävänä elinkeinona, myös maisemat säilyvät ja maaseudun matkailuelinkeinot voivat kasvaa. Maataloudessa panostetaan myös mm. energiakasvien viljelyyn. Valtuustoseminaarin mielestä kehitettäviä teollisuusalueita ovat NovaParkin takana Koivulanmetsä ( logistiikka, raskas teollisuus) ja Kiviniemi (energiateollisuus). Palvelut Palvelujen alueet laajenevat väestön ja kysynnän kasvun myötä Kauppakadulta Asemantaustan ja Alangon alueille sekä edelleen kohti suunniteltua NovaParkia. Keskustan ja NovaParkin välille muodostuu kaupallinen akseli. Liikennepalveluja sekä teollisuus- ja logistiikkatoimintoja voi syntyä Muurimäen risteysalueelle sekä valtateiden 19 ja 16 risteysalueelle. Liikenne Rakenteen tiivistyminen keskustan ulkopuolella ja sijoittuminen olevien linjaautoreittien varteen parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja luo vaihtoehtoja päivittäisen kulkumuodon (juna, linja auto, kävely, pyöräily, henkilöauto) valintaan. Asutuksen sijoittaminen keskustan ulkopuolelle vaatii toimivien ja turvallisen kevyen liikenteen yhteyksien rakentamista keskustaan ja kyläkouluille. Autoliikenteessä merkittävä muutostarve on kaksiajoratainen yhteys Seinäjoelle (vt19), eritasoliittymät sekä uudet rautatien alikäytävät ja Nurmonjoen ylitykset. Valtuustoseminaarin mielestä tärkeimmät liikenteen kehittämiskohteet ovat 4- kaistainen yhteys välille Lapua Seinäjoki, VT 19 sisääntulotiet (Alanurmon kohta, Paukun kohta) sekä kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen. Liikenteen pullonkauloja ovat valtatiet, joet (rajaava elementti mm. Ritavuoren suunnasta) ja keskustan rautatien silta. Virkistys Virkistysalueista merkittäviä ovat Simpsiö, Ritavuori ja Huhdanneva. Nämä yhdistetään viher- ja virkistysyhteyksillä toisiinsa. Jokivarsien virkistyskäyttö lisääntyy nykyisestä huomattavasti, sillä jokien varsille rakennetaan kevyen liikenteen maisemareittejä ja virkistyskohteita. Myös maisema-alueet otetaan osaksi virkistysalueverkkoa uusien virkistysreittien myötä. Virkistysalueet ja -reitit suunnitellaan niin, että ne palvelevat sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita. Valtuustoseminaarin mielestä paikallisidentiteetin kannalta tärkeitä tekijöitä ovat luonnonrauhan ja maiseman kohteet sielunmaisema. 6

9 1.1.2 Osallisten eli alueen asukkaiden tavoitteet Asukkaiden tavoitteiden kartoittamiseksi järjestettiin syksyllä 2009 internet-kysely ja yleisötilaisuus. Lisäksi internetin kyselylomake jaettiin kaupungin kaikkiin talouksiin, myös nykyisten kaava-alueiden ulkopuolelle, sillä koskeehan vireillä olevan keskustan kaavamuutos kaupungin kaikkia asukkaita. Vastaajia pyydettiin kertomaan mm. tietoja ympäristöön liittyvistä arvostuksista ja kehittämistarpeista sekä myös mahdollisista kehittämishankkeista. Kyselyyn vastasi 408 asukasta, joista 43 netin kautta. Yleisötilaisuudessa oli kymmenkunta osallistujaa. Esitettyjä mielipiteitä / tavoitteita: - asutusrakenne jatkuu etelään kohti Seinäjokea keskittyen Nurmojoen varteen - Moottoritie ja kaksoisraide tärkeitä hankkeita - Kaaranmännikkö on erityisen arvokas, alueelle suojelustatus - Lapuanjoen rannat romahdusherkkiä - NovaPark näivettää keskustan, esitettiin muutettavaksi pienteollisuusalueeksi Asukaskyselyn tuloksista tehtiin erillinen yhteenvetoraportti, josta nousivat esiin seuraavat asiat: Ympäristön laatu, hyvät ominaisuudet: harrastusmahdollisuudet, hoidetut viheralueet, palvelut ja erityisesti terveydenhoito, joki ja jokimaisema, rauhallisuus turvallisuus siisteys, Simpsiö, sopivan pieni taajama, hyvä sijainti ja liikenneyhteydet, luonto, maaseutumaisuus. Vieraille esiteltäviä edustavia paikkoja ovat: Paukun alue, Tuomiokirkko, Simpsiö, jokilaaksot ja rannat, matkailupuutarha, Lintukoto ja jokilaivaristeily. Huonoja asioita, ympäristöllisiä epäkohtia joille on kehittämistarvetta: - joukkoliikenteen ja pyöräteiden puutteet - vähän erikoisliikkeitä, kauppojen hajautuminen > palvelujen keskittäminen - liikenteen sekavuus > liikenneverkon ja pysäköinnin jäsennöinti - työpaikkojen väheneminen > elinkeinojen edistäminen - sisäänlämpiävyys, kateus, valittaminen 7

10 - Alanurmontien alkupää - Jokirantojen siistimistarve - vanhat asumattomat rakennukset, huonokuntoiset vanhat liikerakennukset, autogrilli - hoitamattomat piha-alueet Asuinympäristössä arvostettiin erityisesti: - turvallisuutta ja rauhallisuutta, maaseutumaisuutta - asuminen pientalossa - luonnonläheisyys ja ympäristön viihtyisyys - asutuksen tiivistämistä suositeltiin ydinkeskustaan ja sen läheisyyteen - omakotiasuminen tavoiteltavinta, suuret tontit m2. Sosiaalisia ja kulttuurisia tavoitteita ovat: - kirjasto ja terveyspalvelut säilytettävä - päiväkotiryhmiä lisää, koulujen kunnostusta, kouluryhmät pienemmiksi - vanhuspalveluihin lisää resursseja, pienkoteja lisää kotiasumisen tukemista - kaupan erikoisliikkeitä, keskustan elävöittäminen - elokuvateatterin kehittäminen, kesäteatterin elvyttäminen 1.2 Tavoitteiden julkinen käsittely Kaavan sisältöä on käsitelty ohjausryhmässä (yleiskaavatoimikunta), joka on joka vaiheessa ottanut kantaa suunnitteluratkaisuihin ja muuttanut mm. strategiavaiheen tavoitteita suuremman kasvun suuntaan. Yleisötilaisuuksia on järjestetty kaavan valmistelu- eli luonnosvaiheessa syksyllä 2009 ja keväällä 2010 ja kesällä 2011, kun aineisto asetettiin laatimisvaiheen kuulemista varten nähtäville (kaavaluonnos). Kaavaehdotusvaiheessa alkuvuodesta 2013 pidetään yleisötilaisuus, missä esitellään laadittu kaavaehdotus. Tavoitteena on mm. osoittaa jokirannoille yhtenäiset viheralueet 8

11 2 MAANKÄYTÖN LÄHTÖKOHDAT JA VAIHTOEH- DOT 2.1 Suunnittelun lähtökohdat - alueen erityisominaisuuksien huomiointi Jokilaaksot ovat valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa, missä rakentamisessa on huomioitu rakennuksen sijoittuminen maisemaan siten, että se liittyy oleviin rakennusryhmiin. Peltomaiseman avaruus ja laajat näkymät on pääosin säilytetty. Maatalouden tuotantoalueita ei ole pirstottu rakentamisella siten, että elinkeinon harjoittaminen vaikeutuisi. Keskustassa on melko runsaasti arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja yksittäisiä rakennuskohteita. Näiden huomioiminen tarkemmassa suunnittelussa turvataan erilaisilla yleiskaavan suojelu- ja rakentamismääräyksillä. Arvokkaat luontokohteet ja muinaisjäännökset on osoitettu kaavamerkinnöin ja näille alueille ei suunnitella uutta rakentamista. Liikenteen melualueille voidaan sijoittaa työpaikkoja ja kaupan palveluja. Yleisiä tavoitteita rakentamisen toteuttamiselle Rakentamisen sovittaminen olevaan ympäristöön: Jotta uusi rakennus sopeutuisi ympäristöönsä, tulee suunnittelussa ottaa huomioon alueen muiden rakennusten ja erityisesti vanhan rakennuskannan rakentamistyyli, materiaalit ja väritys. Uusiin rakennuksiin voidaan soveltaa yksityiskohtia alueen vanhasta rakennusperinteestä. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole kopioida vanhaa rakentamistapaa, vaan rakennus on aina oman aikansa tuote ja sen tulee myös näkyä lopputuloksessa. Vanhat pihapiirit tulisi säilyttää. Aikojen kuluessa poistuneiden rakennusten paikalle on luontevaa rakentaa uudet. Nykyaikainen maatalous vaatii entistä suurempia yksiköitä ja kalustoa varten täytyy olla entistä suuremmat hallit. Vaikeaa onkin liittää moderni maatalous ja perinteinen rakentamistapa yhteen. Isot hallit ja muut uudet tuotantorakennukset tulisi sijoittaa olevan pihapiirin ulkopuolelle uudeksi pihaksi. Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet tulee kuitenkin huomioida ja sijoittaa uusi piha siten, että olevat peltokuviot säilyvät. Rakennettaessa uutta vanhaan kulttuuriympäristöön tulisi mittasuhteiden perustua ympäröivään maisemaan ja rakennuskantaan, jolloin rakennus sopii ympäristöönsä ja kokonaisuudesta tulee sopusointuinen ja rauhallinen. Kauniiden mittasuhteittensa ja huolella valitun rakennuspaikkansa ansiosta vanhat talot sopivat yleensä kauniisti maisemaan ja siksi niistä kannattaa myös nykyrakentajan ottaa oppia. Täydennä ja korjaa aikojen kuluessa syntyneitä rakennusryhmäkokonaisuuksia. Vanhat asuinrakennukset ovat yleensä huolellisesti valitulla paikalla ja tarjoavat siten hyviä esimerkkejä uuden talon sijoittamiselle. Älä rakenna uusvanhaa, vaan sovita uusi olevaan. Rakennuspaikka metsän reunassa: Ehyet ja maaston muotoja noudattavat reunavyöhykkeet, jotka rajaavat avointa aluetta metsän reunassa ovat kauniin ja sopusuhtaisen maiseman ehdoton edellytys. Erityisesti Simpsiön suunnalle rakennettaessa tulee pellon ja metsän raja säilyttää. Ra- 9

12 kennuspaikan olevaa puustoa tulisi säilyttää mahdollisimman paljon. Rakennusten sijoittelulla ei saisi tarpeettomasti rikkoa puuston muodostamaa suojaa. Järkevämpää on sovittaa talo maastoon kuin maasto taloon. Rakennus/rakennukset sijoitetaan metsän sisälle siten, että reunapuusto säilyy yhtenäisenä Asuminen Strategiset tavoitteet ja mitoitus Suunnittelun tavoitteet ja asuinrakentamisen mitoitus määriteltiin kaavoitusta edeltävässä srategiavaiheessa. Asutuksen uusiksi kasvualueiksi valittiin Alanurmon koulun ympäristö, Kaaranmännikkö, Huhtakumpu, Honkimäki, Ritavuori ja Isoluoma Karhumäentien varressa. Asumista koskevina tärkeimpinä strategisina valintoina nousivat yleiskaavatoimikunnassa esille nykyistä aktiivisempi ja tehokkaampi maapolitiikka, keskustan yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja monipuolisten asumismahdollisuuksien tarjoaminen. Ritavuoren aluetta kehitetään asuinalueena, jossa virkistysmahdollisuudet ovat lähellä. Alanurmon ja Kaaranmännikön alueet Nurmonjokivarressa ovat tulevaisuuden kasvavia asuinalueita. Lapualla turvataan kasvu tarjoamalla riittävästi erilaisia rakennuspaikkoja. Tonttitarjontaa lisätään erityisesti keskustassa, sen lähialueilla ja muuten houkuttelevilla asuinalueilla (kuten jokivarsissa). Asumisviihtyisyyteen ja lähivirkistysyhteyksiin panostetaan erityisesti uusilla asuinalueilla. 10

13 Keskustaa tiivistetään ja eheytetään merkittävästi. Pääosa uudesta asumisesta suunnataan ydinkeskustaan ja sen välittömään läheisyyteen. Kaavoituksessa huomioidaan eri elämänvaiheet, joten rakentamisen mahdollisuuksia tulee olla sekä omakotitaloille että kerrostalo- ja rivitaloasunnoille. Toteutuksessa on huomioitava mm. kerrostaloissa sekä vanhusten että nuorten tarpeet. Omakotiasumisen kohderyhmänä huomioidaan erityisesti lapsiperheet. Seinäjoen suuntaa kehitetään asumisvyöhykkeenä. Uusi asuminen ohjataan joukkoliikennekäytävän läheisyyteen Nurmonjokivarteen. Ensisijaisen kehittämiskohteen eli keskustan jälkeen kehitetään pohjoisen Ritavuoren sekä Seinäjoen suuntaa muiden suunnitelmien kautta (koulun sijaintipäätös, tienparannussuunnitelmat). Asumisviihtyisyyttä parannetaan nykyisillä ja tulevilla asuinalueilla. Asuinalueet suunnitellaan niin, että niiltä on sujuva yhteys lähivirkistysalueille ja vesistöjen (jokien varret) ääreen. Ydinkeskustaa kehitetään puistomaisena, lapualaisten yhteisenä olohuoneena Asumisen vaihtoehdot Eri alueiden rakentamisen mitoitusmahdollisuudet ja edullisuusvertailu. Strategian mukaan asuin- ja työpaikkavyöhykkeen kasvavia pientaloalueita ovat pohjoisessa Ritavuori (300 as) ja lännessä Kukkukangas (150 as). Keskustan itäpuolella Honkimäelle tulisi 150 asukkaan pientaloalue ja samoin eteläpuolelle Huhtakumpuun 150 asukkaan pientaloalue. Hieman etäämmälle jokivarsille sijoittuisi Isoluoman (150 as), Alanurmon (200 as) ja Kaaranmännikän (300 as) sekä Sippolanmäen kyläasutusalueet, joissa on tarjolla isompia puutarha- ja harrastustontteja. Uusia asuinalueita on yhteensä noin 1400 asukkaalle. Lapualla oli asukasta vuoden 2011 lopussa ja näistä asui keskustaalueella ja 4988 sivukylillä. Asuntojen määrä on vuodelta Tällä keskustan asuinja työpaikka-alueella oli vuonna 2007 asutusta seuraavasti: Ritakallio 460 asukasta Ritamäki 1154 Liuhtari 1455 Härsilä 359 Saarenkangas 779 Alapää 248 Honkimäki 309 yhteensä

14 Lapuan keskustan ja haja-asutusalueen väestömuutokset vuosina Keskustan väkiluku yhteensä Haja-asutusalueen väkiluku yhteensä Seuraavan taulukon mukaan, toteutuneen kehityksen valossa, Lapualle on vuosittain rakennettu keskimäärin 92 asuntoa, joista omakotitaloja 40, rivitaloasuntoja 38 ja kerrostaloasuntoja 13 kpl. (tilasto alla) Jos kehitys jatkuisi samansuuntaisena, vuosina tarvitaan omakotiasuntoa rivitaloasuntoa kerrostaloasuntoa. Vuoden aikana valmistuneet asunnot Asuntoja yhteensä, kpl Asuinhuoneistoala yhteensä, m² Valmistuneet asunnot huoneluvun mukaan 1-2 huoneen asuntoja, kpl huoneen asuntoja, kpl huoneen asuntoja, kpl Valmistuneet asunnot talotyypin mukaan Omakotiasuntoja, kpl Rivitaloasuntoja, kpl Kerrostaloasuntoja, kpl Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan Omakotiasuntoja, kpl Asunto-osakeyhtiöasuntoja, kpl Vuokrataloasuntoja, kpl Toteutunut rakentaminen vuosina

15 Laajennusalueita lähdettiin tutkimaan strategian osoittamilta alueilta ja alustavissa luonnoksissa tutkittiin rakentamisen mitoitusvaihtoehtoja, joista ensimmäisessä saatiin 1240 asukasta 310 tontille ja toisessa 1120 asukasta 270 tontille. Tavoitteena oleva väkimäärä mahtuu molemmissa malleissa esitetyille alueille, vaikka osa tarkastelluista alueista jätettäisiin kokonaan rakentamatta mm. maaperän, maiseman tai olevien toimintojen takia. Hieman rakennetta tiivistämällä tai omakotitalon asukasluvun nostaminen 4:stä 5:een johtaa tavoiteluvun ylitykseen. Kasvualueet ja luvut jakaantuivat seuraavasti: osa-alue strat.asukastavoite VE-1 VE-2 (tontit / asukkaat) Ritavuori I-II / / 320 Kukkukangas rp palstaa 40 / 200 Honkimäki / 120 Huhtakumpu / 200 Isoluoma / / 140 Alanurmo / / 100 Kaaranmännikkö / / 40 Sippolanmäki 0 40 / yhteensä / / Luonnoksen jatkosuunnittelussa mitoitusta tarkasteltiin tarkemmin suhteessa paikan olosuhteisiin ja lähtötietoihin. Ritavuorella on osoitettu asumisen aluevarausten lisäksi myös tuleva yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta. Strategian mukaisesti Ritavuoresta on tarkoitus muodostua kolmas päävirkistysalue, kun kallioainesten ottoalueet maisemoidaan louhinnan päättymisen jälkeen. Suunnittelun edetessä rakentamisalueita on lisätty Ala-Nurmon jokilaaksoon täydentämään olevaa asutusta. Myös Härsilän ja Välilän alueelle osoitettiin asutusta, kun Kukkukankaan alue todettiin huonosti toteutettavaksi. Huhdanmäen alueella oli luontoarvoja ja toisaalta tehdas, jonka suojavyöhyke asettaa rajoituksia rakentamiselle, joten myöskin tästä rakentamisalueista luovuttiin. Em. syistä rakentamisen painopiste alkoi siirtymään Ala-Nurmon suuntaan, mitä tuki alueelle rakentumassa oleva uusi koulu. Tältä pohjalta kehitetty ehdotus on esitetty kappaleessa 3. Yleiskaavan kuvaus Alueiden vertailu ja arviointi Kaikki uudet alueet täydentävät olevaa asutusrakennetta ja ovat siksi taloudellisia toteuttaa ja ne eheyttävät taajama- tai kyläkuvaa. Kaikki alueet ovat alle 5 km etäisyydellä keskustasta, joten niiden tavoitettavuus myös kevyen liikenteen keinoin on hyvä. Kunnallistekniikan kannalta Ritavuoren alueet ovat kalleimpia toteuttaa, sillä alueella on runsaasti kalliota. Nurmonjokilaakson alueilla maaperä on pehmeää ja edellyttää mahdollisesti paalutusta, mikä on kuitenkin kustannuksiltaan kohtuullinen. Maaperältään edullisimpia ja kosteuden hallinnan kannalta turvallisimpia alueita rakentamiselle ovat 13

16 hiekka- ja moreenikumpareet Huhdanmäki-Isoluoma, Kukkukangas, Honkimäki, Huhtakumpu ja Sippolanmäki. Kunnallistekniikan rakentamisen kannalta edullisimpia ovat olevien asuinalueiden vieressä tai keskellä olevat tiivistämisalueet. Vesijohtoverkosto kattaa koko alueen. Ala- Nurmossa on runkoviemäri, joten jätevesihuollon rakentaminen tulee edullisemmaksi kuin joen itäpuolella. Tästä syystä jokivarren uusi asutus on keskitetty joen länsipuolelle. Huhdanmäki-Isoluoma sijaitsee lähellä jätevedenpuhdistamoa, mutta verkon kustannus on kuitenkin täälläkin suuri kiinteistöä kohti, johtuen harvasta asutusrakenteesta. Katuverkon osalta kaikille alueille on rakennettava lyhyehköt asuntokadut, joten eroja eri alueiden toteutuskustannuksissa ei ole. Oleva yhdystieverkko on pidettävä kunnossa, riippumatta siitä tuleeko niiden varteen uutta asutusta. Kevytliikenteen verkon rakentamiseen uusi asutus lisää kuitenkin painetta. Maisemallisen vetovoiman suhteen alueiden välillä ei ole suuria eroja, sillä kaikilla on omat vahvuutensa: keskeinen sijainti, hyvä maaperä, näkymät rinteestä peltoaukiolle tai joelle, joen ja lampien läheisyys tai maalaismaisema. 14

17 2.1.2 Elinkeinot Strategiset tavoitteet Lapua on merkittävä metalli- ja teknologiateollisuuden ja hyvinvointialan keskittymä. Työpaikkoja on eniten yhteiskunnallisissa opetus- ja terveyspalveluissa. Päivittäistavarakaupan palvelutarjonta on runsas mutta erikoistavaroiden vaatimaton. Työpaikkaomavaraisuus on hyvä. Kehitettäviä aloja ja niiden hankkeita ovat kokonaisvaltaisesti energia-alaa kehittävä Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto Thermopolis, Simpsiön matkailupalvelut ja NovaParkin kauppapalvelut. Uusia yrityksiä perustetaan vuosittain 50-90, mutta vastaavasti niitä myös lopetetaan vuosittain, joten pidemmän aikavälin nettokasvu on ollut noin yritystä/vuosi viimeisen 10 vuoden aikana. Merkinnät: punainen kaupallisten palvelujen alue, violetti teollisuuden ja tilaa vievän kaupan alue ja harmaa teollisuusalue 15

18 Alueidenkäytön strategiassa määriteltiin seuraavat jalostuselinkeinojen kehittämistavoitteet: Elinkeinoelämän kehittäminen keskittyy valtatien 19 varressa sijaitseville teollisuus- ja yritysalueille, joita ovat Honkimetsä ja uutena alueena Koivulanmetsä kaavaillun NovaParkin pohjoispuolella. Keskustan elinvoimaisuutta on vahvistettava tarjoamalla sieltä paikkoja liikerakentamiselle ja muulle yritystoiminnalle Lapualle tavoitellaan kaiken alan yritystoimintaa, mutta tärkein kehittämiskohde on energia-alan yrityskeskittymä. Lapualla varaudutaan riittävään yritys- ja teollisuustonttien tarjontaan. > yleiskaavat ja asemakaavat. Elinkeinojen kehittämisalueita ovat strategian mukaan Koivulanmetsä ja Kiviniemi. Kaupan ja palvelujen kehittämisaluetta ovat keskusta, Alanko ja NovaParkin alue. Lapuan vahvoja toimialoja kehitetään ja uusia investointeja houkutellaan. Energia-alan työpaikoille varataan sijoittumisalueita valtatien 19 varrelta ja keskustan läheisyydestä. Jokivarsia kehitetään Lapuan matkailualueina. Tonttitarjontaa lisätään kaavoittamalla teollisuus- ja yritystontteja valtatien 19 varrella: o Muurimäen aluetta kehitetään logistiikka- ja tienvarsipalvelujen alueena o Honkimetsän aluetta kehitetään merkittävänä teollisuusalueena o Koivulanmetsä on uusi mahdollinen, hyvien yhteyksien varrelle sijoittuva teollisuusalue o Teollisuus- ja työpaikkatoimintojen laajennusalueena kehitetään Jouttikallion ja Kiviniemen aluetta. Matkailun edellytyksiä tuetaan sekä osayleiskaavoituksen että muiden toimien avulla seuraavasti: o NovaParkin aluetta kehitetään ostosmatkailualueena Elinkeinoalueiden vaihtoehdot ja vertailu Lapualla oli työpaikkoja vuonna 2007 yhteensä 4569 kpl, joista keskusta-alueella kpl eli hieman yli puolet. Tilastoalueet eivät jakaudu kaava-aluerajauksen mukaan, joten alkutuotannon työpaikkojen määrä on hieman pienempi kuin taulukossa. Vuonna 2007 keskustan asuin- ja työpaikka-alueen työpaikat jakautuvat kaupunginosittain seuraavasti: 16

19 osa-alue alku tuotanto teollisuus +tekninen huolto kauppa majoitus liikenne rahoitus julkiset palvelut rakentaminen yhteensä Alajoki 6 6 Liuhtari Keisala 5 5 Alanurmo Kiviniemi yhteensä Merkittävin työpaikka-alue on Liuhtari, minne sijoittuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kiviniemessä on entinen perunatehdas, nykyinen Chemigate Oy, joka valmistaa modifioituja tärkkelyspohjaisia side- ja liima-aineita tekniseen käyttöön paperi- ja kartonkiteollisuudelle. Alkutuotannon eli maa- ja metsätaloudentyöpaikkoja alueella on suhteellisen vähän, verrattuna Lapuan muihin alueisiin. Suunnittelualueella on 21 toimivaa maatilaa, jotka on osoitettu kaavakartalla. Tilojen määrä on vähentynyt 1960-luvulta lähtien, joten uusille maatilakeskuksille ei ole tarvetta. Myöskään uusia maatalouden suuryksiköitä alueelle ei ole tulossa, johtuen tiiviistä asutuksesta. Maatalouden kehittämispanostukset suunnataan jokilaaksojen muihin kyliin. Lapuan keskustaan on rakennettu tai laajennettu 36 teollisuustilaa vuosina eli keskimäärin 3 kpl vuodessa! Noin puolet rakennusluvista on koskenut olevien yritysten laajentamista. Jos kasvu jatkuu ennallaan, vuoteen 2015 mennessä tarvitaan uusia tontteja teollisuusyrityksille noin 23 kpl. Olevissa asemakaavoissa on vapaita teollisuustontteja Kiviniemessä ja Honkimetsässä vain muutama. Teollisuustoiminta ohjataan keskitetysti Jouttikallion teollisuusalueelle. Palvelut ovat elinkeinosektorin suurin toimiala ja sen odotetaan edelleen kasvavan. Julkisten palvelujen määrään ei kuitenkaan odoteta kasvua. Ainoat palvelujen uudet aluevaraukset ovat osoitettu päiväkodeille. Tilaa vievälle kaupalle on aluevarauksia Kelikossa, Alangossa ja Honkimetsän pohjoisosalla ns. Novaparkin alueella. Uusia kaupan laajenemisalueita ei tällä suunnittelujaksolla tarvittaisi, koska alueista on laskelmien mukaan jo nyt ylitarjontaa. Kuitenkin Koivulanmetsän alue muutettiin nyt kaupan reservialueeksi, vaikka alkuperäinen tavoite oli teollisuusalue. 17

20 Alueidenkäytön strategiassa määriteltiin seuraavat palvelujen kehittämistavoitteet: Nykyiset julkisten palvelujen verkot ylläpidetään ja palveluja kehitetään kasvualueilla. Tasapainoinen väestönkasvu turvaa parhaiten palvelujen säilymisen. Lapuan luontainen kasvu suuntautuu keskustaan, jonka palvelutarjontaa pyritään lisäämään kaavoittamalla sinne uutta asutusta. Koulu-, terveydenhuolto- ja sosiaalisektorin palveluja lisätään väestönkasvun myötä keskustassa ja sen liepeillä. Maankäyttö Nurmonjokivarressa tukeutuu Alanurmon kouluun. Yksityisen palvelutarjonnan kasvun kannalta olennaista on sijainniltaan houkuttelevien sijoittumispaikkojen löytyminen. Lapuan palveluvarustuksen kannalta tärkeää on kaupallisen akselin: ydinkeskusta Asemantausta Alangon alue Novaparkin alue toteutuminen. Palveluja, asumista ja työpaikkoja tulee toteuttaa toistensa lomaan mahdollisuuksien mukaan. Lapuan kaupallista vetovoimaa lisätään. Lapuan sijainti Seinäjoelta pohjoiseen suuntautuvien pääliikenneväylien (Vt 19 ja Pohjanmaan rata) varressa tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittää kaupallisia palveluja sekä oman alueen asukkaiden että ohikulkijoiden tarpeisiin. Kaupallisten palvelujen lisääminen keskustassa pitää sen elinvoimaisen ja houkuttelevana. Peruspalvelut turvataan kaavoituksen ja rakentamisen keinoin: o Lapuan keskustassa ja sen lähialueilla uusi rakentaminen ohjataan pääosin olevan palveluverkon yhteyteen. Tarvittaessa keskustaan rakennetaan uusia julkisia palveluita o Alanurmon maankäyttöä kehitetään uuden koulun sijaintiin tukeutuen o Toisen asteen koulutusta lisätään väestönkasvun myötä Yksityiselle palvelutarjonnalle tarjotaan kehittymismahdollisuuksia: o Kauppaketjuille ja muille investoijille tarjotaan hyviä, logistisesti houkuttelevia alueita o Alangon sekä NovaParkin välille muodostetaan toiminnallinen kaupallinen akseli o NovaParkin toteutumista edistetään kehittämällä sen lähialueen maankäytön toiminnallista sisältöä 18

21 TYÖPAIKKA-ALUEIDEN JA LIIKETILA-ALUEIDEN MITOITUS Laajennusalueen nimi ja maankäyttö NOVAPARK: suuryksikkö ja tilaa vievä kauppa laajennusalue pinta-ala m 2 asemakaava Rakennusoikeus kerrosalana k-m 2 e = 0, Rakennusoikeutta jäljellä k-m 2 suunniteltu Tontteja kpl a 4000 m 2 KOIVULANMETSÄ C-3/res tilaa vievä kauppa TP-alueen laajennusvaraus KELIKKO TP-1 työpaikka-alueet 5,8 ha ALANKO/KELIKKO C-2 KM liiketilaa tilaa vievälle erikoistavarakaupalle ASEMANTAUSTA/radan varsi (e=0.6) KL TP työpaikka-alue radanvarsi KESKUSTA Hyödyntämätön rakennusoikeus Laskennallinen liiketilojen lisätarve: päivittäistavarakauppa k-m 2 erikoistavarakauppa k-m 2 11,8 ha 3,8 ha 0,5 ha 0,9 ha liiket tsto Y , josta Novapark Kelikko Koivulanmetsä noin 1700 k-m 2, 1200 k-m 2 yhdessä kiinteistössä Yritystonttien TP tarve noin 23 kpl Paljon tilaa vaativa erikoistavara on ympäristöministeriön määritelmän mukaan: - Moottoriajoneuvojen sekä niiden varaosien kauppa - Vene- ja veneilytarvikkeiden kauppa, Matkailuvaunujen kauppa - Huonekalukauppa, Sisustustarvikekauppa - Rauta- ja rakennustarvikekauppa, Maatalouskauppa, Puutarha-alan kauppa - Kodintekniikkakauppa ( määritelmä mahdollisesti muuttuu tulevassa, ympäristöministeriön uudessa ohjeessa) 19

22 2.1.3 Liikenne ja tekninen huolto Starategiset tavoitteet Lapuan maankäytön strategian mukaan liikenneverkon tärkeimpiä toimenpiteitä ovat valtatien 19 rakentaminen nelikaistaiseksi Lapuan ja Seinäjoen välillä. Joukkoliikenteen kehittäminen mahdollistetaan tehostamalla maankäyttöä joukkoliikenneväylien varrella. Rakentaminen keskustassa ja sen lähialueilla on yhdyskuntarakennetta tiivistävää niin, että se mahdollistaa myös kevyen liikenteen tehokkaan käytön asioinnissa. Lapuan keskustan ja sen lähialueiden välille tulee rakentaa houkuttelevat ja toimivat kevyen liikenteen yhteydet. Kaksoisraiteen rakentaminen mahdollistaa merkittävän raideliikenteen kehittymisen. Lapuan liikenteellinen saavutettavuus ja hyvät liikenneyhteydet turvataan. Lapuan menestymisen edellytys ovat turvalliset, sujuvat ja tehokkaat liikenneyhteydet. Liikennöintimuotojen suhteen tulee säilyttää valinnanvapaus asuinpaikasta ja liikkumistarpeesta riippuen. Maantieyhteyksiä kehitetään; sekä valtatie 19 että alempiasteinen tieverkko. Ratayhteyttä kehitetään nykyistä nopeammaksi ja turvallisemmaksi. 20

23 Liikennettä kehitetään ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Valinnanvapaudesta huolimatta liikennöintitarvetta pyritään minimoimaan ja suuntaamaan ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Tämä tapahtuu ohjaamalla maankäyttöä niin, että joukkoliikenteestä ja kevyestä liikenteestä tulee houkutteleva, kilpailukykyinen ja kannattava vaihtoehto liikkumiseen. Joukko- ja kevytliikenteen toimintaedellytyksiä kehitetään o Linja-autoliikenteen toimintaedellytyksiä parannetaan sijoittamalla uutta asutusta ja työpaikka-alueita kävelyetäisyydelle nykyisistä joukkoliikennekäytävistä Lapuan keskustassa ja sen lähialueilla sekä Lapuan ja Seinäjoen välillä (Alanurmontie, valtatie 19) o Vähintään nykyisen tasoiset junayhteydet turvataan sijoittamalla uutta asutusta ja työpaikka-alueita Lapuan keskustaan kävelymatkan etäisyydelle asemasta o Matkakeskuksen ja asemanseudun ympäristöä kehitetään niin, että junien käyttö muuttuu houkuttelevammaksi ja helpommaksi (mm. liityntäpysäköinti). o Kävelykeskustasta (enintään 1 km matkakeskuksesta) suunnitellaan tiivis, puistomainen ja kävelemään houkutteleva, jossa palvelut ja joukkoliikenneyhteydet ovat sujuvasti saatavilla o Pyöräilykeskustaan (enintään 3 km matkakeskuksesta) suunnitellaan toimivat, turvalliset ja viihtyisät kevyenliikenteen väylät, jotka houkuttelevat pyöräilyyn päivittäisessä työmatka- ja asiointimatkaliikkumisessa sekä liityntämatkoilla joukkoliikenteeseen o Jokien varsille toteutetaan kevytliikennettä edistäviä maisemaväyliä Päärataa kehitetään o Lapuan asemalla pysähtyvien junien määrän kasvattamisen edellyttämät radan parantamistoimenpiteet tulee toteuttaa: kaksoisraide rakennetaan ensimmäisessä vaiheessa Lapuan ja Seinäjoen välille ja tulevaisuudessa koko Seinäjoki-Oulu välille o Junien nopeuksien noston edellyttämät tasoristeysten poistot tehdään o Matkakeskus toteutetaan ja alueelle rakennetaan hyvät pysäköintimahdollisuudet autoille, pyörille ja liityntäliikenteenä toimivalla bussi- ja taksiliikenteelle Lapuan ja Seinäjoen välistä valtatieyhteyttä kehitetään o Valtatie 19 levennetään Lapuan ja Seinäjoen välillä nelikaistaiseksi, sujuvaksi ja turvalliseksi eritasoliittymin varustetuksi moottoritieksi o Eritasoliittymistä rakennetaan Lapuan imagoa ilmentävät sisääntuloportit, joiden yhteydessä on erikoiskaupan, matkailun ja liikenteen palveluja Liikenneverkostoa kehitetään pääosin nykyisillä paikoillaan. Uusia yhteystarpeita osoitetaan kevytliikenteelle ja ulkoilureiteille. Uusia katulinjauksia tulee uusille asuinalueille, erityisesti Ritavuoren alueella ja Kiviristin alueella. Merkittäviä liikenneverkoston kehityshankkeita on erityisesti taajaman eteläpuolella Nurmonjokilaaksossa. (Uusi sisääntulotie Kaaranmänniköstä, Alanurmon silta, kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen, Alanurmontien oikaisu). 21

24 Liikenneverkon vaihtoehdot ja vertailu Alueiden liikenneverkko on pitkälti jo rakentunut ja vaihtoehtoja ei ole laadittu. Osa olevista teistä on nyt määritelty kevytliikennepainotteisiksi teiksi, mikä lisää kevytliikenteen turvallisuutta. Nämä tiet ovat ns. maisemateitä eli vanhoja tielinjauksia asuinalueiden läpi. Aiempaan yleiskaavaan verrattuna joitakin kokoojatievarauksia on poistettu mm. Alangon alueelta. Kaavakartalla on esitetty vain yleiset tiet ja kokoojatietasoiset kadut, ei tonttikatuja. Liikenneverkon kehittämisen painopisteet ovat: valtatien 19 rakentaminen nelikaistaiseksi moottoriliikennetieksi keskustan kohdalla, eritasoliittymät uudet sisääntulotiet valtatieltä 19 Kaaranmännikköön ja Siirilään kokoojatien oikaisu Ilkan alueella oikotie Kuortaneentieltä Honkimetsään uusi kehätie Honkimetsä-Koivulanmetsä-Ritavuori-(Ritamäki) uusi asuntoalueen katuverkko Ritamäelle ja Honkimäellä uusi tonttikatuverkko Välilän, Härsilän ja Ala-Nurmon pienillä asuinalueilla metsäraitit Nurmonjokilaakson selännemetsän uusille kyläalueille kevytliikenteen verkoston täydentäminen Alanurmontien ja Kuortaneentien varressa jatkuva kl-reitti Ritavuorelta keskustan kautta Simpsiölle vanhojen raittien kehittäminen kevytliikennepainotteisiksi hidaskaduiksi 22

25 2.1.4 Virkistys ja viihtyminen Strategiset tavoitteet Lapuan maankäytön strategian mukaan Lapuan ydinkeskustasta kehitetään vehreä, viihtyisä, elävä ja houkutteleva kaupunkikeskusta, mikä vahvistaa merkittävästi Lapuan imagoa. Tärkeimmät virkistysalueet Simpsiö, Ritavuori ja Huhdanneva yhdistetään toisiinsa ja Lapuan keskustaan virkistysreittiyhteyksien. Luonnontilaisten soiden, kuten Löyhinkinevan ja Nurmonnevan virkistyskäyttöä lisätään. Jokivarsia, erityisesti Lapuan Alajokea ja jokivarsia keskustassa kehitetään virkistyksen maisemaväylinä. Hirvijärveä kehitetään Lapuan erävirkistysalueena yhdessä Seinäjoen kanssa. Virkistys- ja retkeilyreittejä kehitetään. Lapualle tehdään reitistösuunnitelma, joka kattaa sekä kaavoitetut että kaavoittamattomat alueet koko kaupungista. Reitistösuunnitelma huomioidaan muun maankäytön, kuten matkailun ja metsien talouskäytön suunnittelussa etenkin keskustan ulkopuolella. 23

26 Lapualaista identiteettiä ja Lapuan ominaispiirteitä korostetaan kaikessa kehittämisessä. Lapuan identiteetin tunnusmerkit: lakeus, jokivarret, kirkko ja muut keskustan historialliset kohteet sekä Simpsiö nostetaan suunnittelun arvopohjaksi. Osayleiskaavoissa viher- ja virkistysalueet huomioidaan seuraavasti: o osoitetaan lähivirkistysalueet sekä toimivat yhteydet niille o Ydinkeskustan kehittämisessä huomioidaan tärkeät virkistyskohteet sekä uusien asuinalueiden tulevat lähivirkistysalueet, jotka yhdistetään toisiinsa verkostoksi. Muussa maankäytön kehittämisessä virkistysyhteydet huomioidaan seuraavasti: o Jokivarsia, niiden virkistys- ja maisema-arvoja kehitetään (mm. yhteys Lapuan keskustasta Alajoen suuntaan maisema-alueen kautta, sieltä Hellanmaahan ja takaisin keskustaan) o Nurmonjoen itäpuolen vanha tie Kaaranmänniköstä keskustaan muutetaan kevytliikennepainotteiseksi yhteydeksi o Ydinkeskustan lisäksi Simpsiö, Ritavuori, Huhdanneva ja muut lähivirkistysalueet yhdistetään toisiinsa hyvin opastetuilla lähivirkistysreiteillä o Lapuan imagoa ja ympäristön viihtyisyyttä nostetaan keskustaa, sisääntuloväyliä ja radanvartta kehittämällä ja kunnostamalla Virkistysalueiden verkosto pyritään luomaan jatkuvaksi siten, että keskustasta pääsee viihtyisiä reittejä pitkin Simpsiölle, Ritamäelle ja Huhdannevalle. Rantojen puistovyöhykkeitä jatketaan pitkin jokivarsia Viherverkko Taajaman viherverkko tukeutuu kolmeen ydinalueeseen: Simpsiö - Huhdanneva - Ritavuori. Näiden välisiä verkostoja on pyritty vahvistamaan ja turvaamaan leveämmät vihervyöhykkeet alueelta toiselle. Ongelmana on kuitenkin jo rakentunut tiivis rakenne, jonka läpikulku on järjestettävä monin paikoin katuverkkoa pitkin. Rannat ja vanha tiestö ovat osa tätä verkostoa. Nykyinen viherverkko on melko tasarakeinen ja siitä puuttuu jatkuvuus, hierarkia ja vaihtelevuus. Vielä rakentamattomat pellot tuovat maisemaan väljyyttä, mutta jos ne rakenne- Viherverkon kehittämisen pääkohteita ovat: taan, maisema umpeutuu ja menettää maalaismaisen väljyytensä, joka on alueen päävetovoimatekijä. o jokivarsiin jatkuva ekologinen käytävä ja ulkoilureitistö, uusi kevytliikenteen silta Alanurmon koulun lähettyville o näkymien säilyttäminen kulkuteiltä jokilaaksoon ja joelle o Simpsiön reitistöjen yhdistäminen keskustaan Saarenkankaan ja Ilkan kautta o vihervyöhyke Saarenkankaalta Välilän ja Alapään / Kiviristin kautta Ritamäelle o yhteys Huhdannevalta Alanurmon kautta Simpsiölle o Huhdannevan kehittäminen eläinurheilun alueena: koirapuisto ja agility-rata, ravirata harjoitusteineen sekä ratsutallit maneeseineen ja ratsastusreitteineen, yhteinen palvelupiste ja tapahtumatori o Ritavuoren monttualueiden maisemointi virkistysalueeksi, uimapaikkojen kehittäminen kallioaltaisiin, yhtenäisten kallioalueiden säästäminen, vihervyöhykkeiden ja ekologisten käytävien kuten purolaaksojen säästäminen osana puistoalueita 24

27 2.2 Laatimisvaiheen kuuleminen Kaavaluonnosta esiteltiin yleisölle vanhassa Paukussa , minkä jälkeen kaavaluonnos asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta jätettiin 21 mielipidettä. Saadut kannanotot olivat pääasiassa yksityisiltä henkilöiltä saatuja palautteita, jotka koskivat etupäässä omassa omistuksessa olevia alueita. Merkittävimpiä periaatteellisia kannanottoja tuli Honkimäeltä koskien asumisen laajentumista peltoalueelle, sekä Härsilästä koskien viljelyspeltojen muuttamista asumisalueeksi. Viranomaisten kannanottoja kuultiin pidetyssä palauteneuvottelussa. Saadun palautteen pohjalta jatkettiin kaavaluonnoksen työstämistä kaavaehdotukseksi. (Kaavaluonnoksesta saatu viranomaispalaute ja laaditut vastineet liitteessä 1) välisen ajan nähtävillä ollut kaavaluonnos 25

28 3 YLEISKAAVA 3.1 Yleiskaavan kuvaus Kokonaisrakenne ja mitoitus Rakentamisen mitoitus on lähtenyt Lapuan strategia 2025 raportin mitoitusluvuista. Suunnitteluprosessin edetessä ohjausryhmä asetti kuitenkin suurempia kasvutavoitteita sekä keskustan että tämän alueen osalle, koska kaupungin sisäinen muutto lisää painetta keskustaan ja sen ympäristöön. Uusia asemakaavoitettavaksi tarkoitettuja AP-alueita on yhteensä n.310 hehtaaria, Alueesta on oletettu puolet korttelialueeksi ja muut osat puistoiksi ja teiksi, joten 1500 m2 tonttikoolla alueelle tulisi 1000 rakennuspaikkaa. AP-alueet on kuitenkin rajattu kartalle siten, että suurempi osa niistä voi olla korttelialuetta, joten todellinen tonttipaikkojen määrä voi lähennellä 1500:aa. AP-alueille hehtaarille tulisi asuntoja alueen sijainnista riippuen 3-5 as/ha. Tonttivaranto riittää siis kaavan tavoitevuotta selvästi pidemmälle ajalle varsinkin kun huomioidaan että keskustaankin tulee tavoitetta enemmän asuntoja ja rakennuspaikkoja. Hajarakentamista isommille tonteille halutaan ohjata AT-alueiksi merkityille osille kylää. Tällä halutaan taata tarjonnan monipuolisuus, mistä osalliset ja kaupunki toivoivat. Minimissään tontteja löytyy alueelta 60 kpl, keskiarvo voi olla noin 100 rakennuspaikkaa eli liki kahden vuoden rakennustarve. Näiden alueiden toteutuminen on kuitenkin epävarmaa, koska yksityiset omistavat maapohjan. Uutta kaupan C reservialuetta on osoitettu Koivulanmetsän alueelle n.30 ha eli rakennusoikeutena lähes sama määrä kuin NovParkin ympäristössä, noin k-m2. Työpaikkojen reservialuetta on osoitettu Koivulanmetsän alueelle 25 ha ja lisäksi TP-alueelle on osoitettu laajenemissuunta koilliseen. Muilta osin työpaikka-alueet säilyvät ennallaan. Uusia palvelualueita PL on osoitettu 3 kpl päiväkodeille Asuminen AP PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE Uudet AP-alueet on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi pientaloalueiksi ja siellä varaudutaan keskitetyn kunnallistekniikan rakentamiseen. Aluevaraukset sisältävät alueen sisäisen tiestön ja lähivirkistysalueet, jotka suunnitellaan asemakaavalla. Uuden asutuksen painopisteitä ovat pohjoisessa Ritavuori, lännessä Härsilä-Kukkukangas alue, etelässä Nurmonjokilaakso ja idässä Honkimäki-Lankilan alue. Ritavuoren länsipuolella asumisen laajenemisaluetta on noin 35 ha, joka voidaan toteuttaa esim. kolmessa vaiheessa. Itäpuolella on laajenemisalueita noin 60 ha joka voidaan asemakaavoittaa 3-4:ssä vaiheessa. Kukin kaavoitusvaihe voisi käsittää noin 10 ha, mikä vastannee noin vuoden tonttikysyntää. Ritamäen mitoituslukuina on käytetty 4-5 asuntoa/hehtaari, jolloin alueelle mahtuisi n. 430 asuntoa. 26

29 Honkimäki sijoittuu etelärinteeseen Lankilankosken rantapellon yläpuolelle. Asemakaavoitettavaa aluetta on noin 30 ha eli 3:n vuoden rakennuspaikkatarve. Honkimäen mitoituslukuna on käytetty 4 asuntoa/hehtaari, jolloin alueelle mahtuisi n. 100 asuntoa. Sippolanmäelle on osoitettu n. 40 uutta rakennuspaikkaa. 27

30 AP-alueiden mitoituslukuina on käytetty alueen sijainnista riippuen AP-aluetehokkuuslukuja e=0,06-e=0.1, mikä tarkoittaa käytännössä 3-5 asuntoa/hehtaari. Härsilän ja Isoluoman alueiden pinta-ala on noin 54 ha. Mitoituslukuna on käytetty 4 asuntoa/hehtaari, jolloin alueelle mahtuisi n. 216 asuntoa. Lisäksi Vaasantien pohjoispuolelle Alajoelle on osoitettu n. 15 uutta rakennuspaikkaa. Nurmonjokilaakson asemakaavoitettavat alueet sijoittuvat Ala-Nurmoon, Siirilän eteläosiin ja Kaaranmännikköön. Alanurmon puolella uuden koulun läheisyydessä on aluevarauksia uusille AP-alueille yhteensä n. 45 ha. Osa alueista on asemakaavoitettu vuoden 2012 aikana. Joen itäpuolella on n.8.5 ha asemakaavoitettavaa aluetta. Kaaranmännikön ympäristössä on AP-aluevarauksia yhteensä n.26.5 ha. Lisäksi Keisalassa on AP-aluevarauksia n. 23 ha. Mitoituslukuna on käytetty pääasiassa 4 asuntoa/ha, Keisalan ja Alanurmon välisellä alueelle sekä Kaaranmännikössä 3 as./ha. Em. mitoitusperiaatteiden mukaan alueelle mahtuisi n. 425 rakennuspaikkaa. Yhteensä asemakaavoitettavaksi tarkoitettuja alueita on noin 310 hehtaaria, mikä riittää karkeasti arvioiden noin 20 vuoden kysyntään (1200 tonttia eli noin 60 tonttia/vuosi). Osoitetut alueet ovat pääosin yksityisten omistuksessa. Kaupungin tavoitteena on ostaa/lunastaa asemakaavoitettavat alueet itselleen ennen suunnittelun käynnistymistä. AT KYLÄALUE Alueelle voidaan sijoittaa sellaisia pienimuotoisia työ- ja liiketiloja, jotka eivät aiheuta merkittäviä ympäristöhäiriöitä. Alue varataan kylämäiselle, väljälle pientaloasutukselle. Suositeltava rakennuspaikkakoko on 5000 m 2. Alueelle voidaan sijoittaa sellaisia pienimuotoisia työ- ja liiketiloja, jotka eivät aiheuta merkittäviä ympäristöhäiriöitä. Kylämäiselle väljälle asutukselle on osoitettu laaksoselänteen metsän puoleiset reunat Nurmonjokilaaksossa ja Kaaranmännikön eteläosa. Uusi asutus täydentää olevaa nauhamaista rakennetta tai asettuu sen taakse metsään. Kortesoja-Kelloja alueella on noin 35.5 ha kyläaluetta ja Kaaranmännikössä 9.4 ha eli yhteensä noin 45 ha kyläaluetta, jonne hajarakentaminen tulisi mieluimmin ohjata. Alueilta löytyy noin rakennuspaikkaa, kun puolet pinta-alasta jää vielä metsäksi ja pelloksi sekä teiksi. Aluetehokkuuslukuna on käytetty e= , jolloin hehtaarille on osoitettu 1-2 rakennuspaikkaa. Yleiskaavaprosessin aikana laadittiin mm. Niemipellon alueelle jokirantaan Alanurmon uuden rakenteilla olevan koulun läheisyyteen asemakaava. Yleiskaavaehdotuksessa alue on osoitettu AP-merkinnällä pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi sekä TY-merkinnällä teollisuusalueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Nurmonjoen molemmilla rannoilla on lähivirkistysaluetta (VL). Alanurmontien ja Siiriläntien välille on merkitty kaksi vaihtoehtoista joen ylittävän kevyen liikenteen yhteystarvemerkintää. Yleiskaavassa alueen AP-aluetehokkuudeksi on ajateltu aluetehokkuuslukua e=0.08, mikä vastaa 4asuntoa/ha. 28

31 Yllä Niemipellon alueelle laaditun asemakaavan havainnekuva ja ote yleiskaavaehdotuksesta, missä Niemipellon alue on korostettu punaisella. Asemakaavoitettavan alueen pinta-ala on n.5.4 ha, mistä yleiskaavaan osoitettua uutta AP-aluetta on n.2ha. Yleiskaavan mitoituslukuna alueella on käytetty 4 rakennuspaikkaa/ hehtaari, jolloin alueelle muodostuisi tavoiteluvun mukaan 8 uutta rakennuspaikkaa. Asemakaavalla alueelle osoitettiin kolmen olevan asuinrakennuspaikan ja yhden olevan teollisuustontin lisäksi 13 uutta rakennuspaikkaa. Uusien asemakaavatonttien koko on keskimäärin 1500m2. ja olevien n3000m2. Uusien rakennuspaikkojen osalta alueen rakenne ylittää hieman yleiskaavan mitoitustavoitteita. Olevien rakennuspaikkojen osalta rakenne on vielä väljempää. 29

32 Ote teemakartasta ASUMINEN. 30

33 3.1.3 Elinkeinot C-3 KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE Honkimetsän risteysalueelle on kehittymässä keskustan lisäksi toinen kaupallisten palvelujen keskittymä kaupan suuryksikköhankkeen ansiosta. Alueelle on ollut vireillä ns. Nova- Park-hanke, jolle tehtiin asemakaava ja maakuntakaavan muutos vuonna Alueelle on tulossa erikoistavarakaupan lisäksi päivittäistavaroita myyvä vähittäiskaupan suuryksikkö. C reservialue on osoitettu Honkimetsän kauppakeskuksen pohjoispuolelle, valtateiden risteysalueelle, uusi noin 30 ha alue, joka on tarkoitettu ensisijaisesti tilaa vievän kaupan toiminnoille kuten huonekalukauppa, autokauppa, maatalouskauppa ja rautakauppa. Alueelle mahtuu lähes sama määrä rakentamista kuin jo asemakaavoitetulle NovaParkin alueelle eli noin k-m2. Aluetta ei tulisi ottaa pienyritysten käyttöön ennen kuin nykyiset alueet on rakennettu. P PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE Palvelujen alueena on osoitettu olevien ja uusien päiväkotien alueet sekä Latosaaren ja Ritamäen tanssipaikat. PL LÄHIPALVELUJEN ALUE Uudet päiväkotien paikat on varattu kasvaville asuinalueille Ritavuoreen, Koskikylään ja Kaaranmännikköön. PY JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE Merkinnällä on osoitettu Liuhtarin julkisten palvelujen alue, jossa on terveyskeskus ja sairaala-alue sekä muita terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluja, Liuhtarin kotiseutumuseo ja seurakunnan puutarha Simpsiön hautausmaan kupeessa sekä koulualueet. Suunnittelualueella on 4 kpl asuntoalueiden ala-asteen kouluja: Liuhtari, Ritamäki, Pouttu ja uusi Ala- Nurmon koulu. Ne sijoittuvat noin 2-4 km etäisyydelle kaupungin keskustasta. Liuhtarin ja Ritamäen koulutoiminnat siirtyvät uudelle, Alangon alueelle suunnitellulle koululle. Lisäksi merkinnällä on osoitettu seurakunnan leirikeskus Kaaranmännikössä. TP TYÖPAIKKA-ALUE Alueilla on monipuolisia työpaikka-alueita, joissa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaikkoja, ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta ja siihen liittyvää myymälätilaa ja varastointia. Tällaisia alueita ovat Honkimetsän valtatien varren tontit ja Härsilän pienyritysalue joissa on mm. kasvihuoneviljelyä ja pienverstaita. 31

34 T TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE Merkinnällä on osoitettu teollisuus- ja varastokäytössä olevat tai varattavat alueet. Honkimetsän asemakaavoitettu teollisuusalue on osoitettu tällä merkinnällä. TT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSILTAAN MERKITTÄVIEN TEOLLISUUSTOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä on osoitettu sellaiset teollisuusalueet, joita ei voida toimintojen aiheuttamien ympäristöhaittojen vuoksi sijoittaa ympäristövaikutuksille herkkien toimintojen tai alueiden läheisyyteen, kuten asuminen, julkiset palvelut ja virkistäytyminen. Oleva alue sijaitsee Honkimetsän alueella ja siinä toimii saha. TY TEOLLISUUSALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN LAADULLE ERI- TYISIÄ VAATIMUKSIA. Alue varataan sellaiselle teollisuustoiminnalle, josta ei aiheudu ympäristöön kohtuutonta melua, ilman pilaantumista tai muuta haittaa. Alueiden lähellä on ympäristövaikutuksille herkkiä toimintoja kuten asumista ja virkistysaluetta. Ritakallion puolella alueella on toimivia pienyrityksiä moottoritien ja kokoojatien välissä, osin melualueella. Honkimetsän osin asemakaavoitettu alue sijoittuu pientaloalueen laajennusalueen viereen, mistä syystä teollisuustoimintojen tulee olla ympäristöhaittoja aiheuttamattomia. Alanurmon alueella on kaksi pientä yritystä asuinpihapiirin yhteydessä. T/kem TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE, JOLLA ON/ JOLLE SAA SIJOITTAA MERKITTÄ- VÄN, VAARALLISIA KEMIKAALEJA VALMISTVAN TAI VARASTOIVAN LAITOK- SEN. Merkinnällä on osoitettu sellaiset laitokset, joita koskee EU-direktiivi vaarallisten aineiden aiheuttamien suuronnettomuusriskien torjunnasta (ns. Seveso II-direktiivi). Kaavamääräyksellä määritellään tarkemmin toiminnan luonne ja asetetaan reunaehtoja toimintojen ympäristövaikutuksille. Alueella sijaitsee Chemigate Oy. Sille on osoitettu laajennusaluetta eteläpuolen metsäalueelle noin 11 ha. Asemakaavoitusvaiheessa ratkaistaan suoja-alueiden laajuus erityisasiantuntijalta tilattavalla riskien arviointiselvityksellä. AM MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE Merkinnällä on osoitettu maatilojen pihapiirit. Eläintuotantoyksiköille on osoitettu suojavyöhyke, minkä laajuus on määritelty eläinyksikkömäärien mukaan. Tiedot tilojen eläinmääristä on saatu Lapuan kaupungilta. Tavoitteena on turvata maatalouden jatkuvuus ja estää haja-asutuksen leviäminen elinkeinoalueille. Ohjeellinen suojavyöhyke osoittaa alueen, jolle ei tulisi sijoittaa maatilaan kuulumatonta rakentamista. Vaikkei toiminta aiheutakaan esim. hajuhaittoja, maatila edellyttää aina runsasta liikennöintiä traktorilla, varsinkin kesäaikaan, mikä voi häiritä liian lähelle sijoittuvaa asutusta. 32

35 Yhteensä suunnittelualueella on 21 toimivaa maatilaa. Uusia maatiloja ei ole osoitettu. Tilat ovat pääosin viljatiloja, hevostiloja ja yksi kanala. ELY-keskuksen kannanoton pohjalta kotieläintalouden yksikkö on osoitettu ME-merkinnällä silloin, kun ympäristöluvan myöntävä viranomainen on Aluehallintovirasto. Muutoin maatilayksiköt on osoitettu AM-merkinnällä. ME-merkinnällä osoitettuja maatilayksiköitä ei ole tällä yleiskaava-alueella. Alapään alueella on 10 maatilaa, joista yksi kotieläinyksikkö sijaitsee (sikala) MA-alueella. Tiloista 5:llä on sellaista toimintaa, joka edellyttää suoja-aluetta. Ritavuoren pohjoiskulmalla on yksi maatila ja Honkimäen reunoilla 7 maatilaa, joista viidelle on osoitettu ohjeellinen suojavyöhyke. Yksi maatila on Lankilankosken itäpuolella Sippolanmäellä ja yksi Huhdannevan itälaidalla valtatien varressa. Nurmonjokilaaksossa on yksi maatila Alanurmon puolella ja yksi radan varressa Kaaranmännikön kohdalla. Näille viljatiloille ei ole osoitettu suoja-aluetta. MT MAATALOUSALUE Merkinnällä on osoitettu maatalouteen hyvin soveltuvia, maaperältään, ilmastoltaan ja maatilojen tilarakenteen kannalta parhaita alueita. Maatalousalueiksi on merkitty olevat peltoalueet Alajoella Vaasantien ja keskustan välissä, Koivulanuoman laaksoviljelykset ja pienemmät peltosaarekkeet pääteiden varsilla ja metsäsaarekkeiden keskellä. Tavoitteena on ominaisuuksiltaan parhaiden viljelyalueiden pitäminen nykyisessä käytössään. Pellot sijoittuvat myös maisemarakenteen kannalta luonteville paikoille, jäsentävät havaittavaa maisemaa, luovat laajoja näkymiä ympäristöön ja korostavat laaksoja ympäröiviä korkeampia selänteitä. MA MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTOALUE Alue on maiseman kannalta merkittävä, avoin maatalousalue. Alue varataan maatalouskäyttöön ja sille voidaan rakentaa maatalouskäyttöön tarkoitettuja rakennuksia ja rakennelmia maisemaan sopivasti. Muuta kuin maatalouteen liittyvää rakentamista koskee suunnittelutarveharkinta. Merkinnällä osoitetaan alueet, joiden säilyminen avoimina ja viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi on luokiteltu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden pellot: Alajokilaakso Vaasantieltä pohjoiseen, Nurmonjokilaakson pellot ja Lapuanjokilaakson pellot Lankilankoskelta ylävirtaan päin. Näillä peltoaukeilla on tärkeä merkitys Lapuan maisemalle, perinteiselle imagolle voimakkaana maatalouspitäjänä ja nykypäivänä vetovoimalle asuinalueena. Suunnittelualueella on suhteellisen vähän metsiä, jolloin maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden merkitys osana virkistysympäristöä korostuu. Peltoaukioiden virkistyskäyttö on mahdollista vanhoja rantateitä pitkin, mistä avautuu näkymiä sekä jokiluontoon että pelloille, joista osa on linnustollisesti arvokkaita ja siten mm. lintuharrastajille mieluisia ulkoilualueita. 33

36 M MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Merkinnällä on osoitettu viljelylakeuksia ja asutusta ympäröivät metsäalueet. Metsien vähäisyyden takia niille kohdistuu myös virkistyskäyttöpainetta. Metsät rajautuvat Simpsiön ulkoilualueeseen ja Ritamäen pohjoispuoli on osoitettu strategiassa taajaman kolmanneksi virkistysalueeksi. Ote teemakartasta ELINKEINOT. Alueelle sijoittuu alkutuotantoa eli maatiloja peltoineen, teollisuutta ja kaupan palveluvarauksia ja kunnallisia palveluja. 34

37 3.1.4 Liikenne ja tekninen huolto Lapua sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla valtateiden 16 ja 19 kainalossa. Lisäksi rautatie kulkee keskustaajaman läpi ja useimmat junat pysähtyvät Lapualla. Radan parantamissuunnittelu on parhaillaan käynnissä ja rakentaminen alkaa vuonna Liikenneverkko on esitetty kokoojatietasolle saakka, tonttiteitä ei ole piirretty yleiskaavaan. Kevytliikenteen verkosto on esitetty, koska siihen liittyy kehittämistarpeita, jotka eivät näy yksittäisissä asemakaavan muutoksissa. Yleiskaavassa liikennejärjestelmää kehitetään kokonaisuutena. Olennaista on kuitenkin painottaa kevyen- ja joukkoliikenteen asemaa ja sen parantamista. Tärkein Kevyen liikenteen kehitettävä pääakseli Ritavuorelta Simpsiölle kulkee keskustan läpi ja se on osoitettu paksummalla viivalla. Liikenneverkon tärkeimpiä toimenpiteitä ovat valtatien 19 rakentaminen nelikaistaiseksi Lapuan ja Seinäjoen välillä. Osalle Seinäjoentietä on laadittu suunnitelma, jonka mukaan valtatielle tulee ohituskaistat molemmin puolin välille Jouttikallion risteyksestä noin 3 km matkalle Seinäjoen suuntaan. Lisäksi on laadittu suunnitelmat lisärampista Kuortaneentielle sekä eritasoliittymä Koveron risteykseen. Keskustaan on laadittu useita liikennesuunnitelmia, joista parhaillaan toteutetaan yhdystietä Koskikylästä joen yli Liuhtarintielle. Aiemmin suunniteltu linjaus on myös Ilkan alueen kokoojatie, jolloin nykyinen Alanurmontien osuus jää kevytliikennepainotteiseksi maisematieksi. Vanhan yleiskaavan mukainen kokoojatievaraus on esitetty myös Kuortaneentieltä Honkimetsään. Uusien aluevarausten myötä uutta liikenneverkkoa tarvitaan erityisesti Ritavuorelle, mikä on asutuksen kasvun pääsuunta, sekä Honkimäen-Lankilan alueelle. Liikerakentaminen tarvitsee uutta tieverkkoa NovaParkin itäpuolelle ja siitä Alajärventien yli kiertotien Koivulanmetsän uudelle kauppa-alueelle sekä edelleen Kauhavantien alitse Ritamäelle/Ritavuorelle. Liikenneverkkoa on kuvattu tarkemmin erillisessä KESKUSTAN OSAYLEISKAAVOJEN LIIKEN- NESELVITYS-raportissa ( Airix Ympäristö, 2012). LR-2 RAUTATIELIIKENTEEN ALUE, MERKITTÄVÄSTI PARANNETTAVA OSUUS Rautatieosuudella ja sen ympäristössä tulee varautua kaksoisraiteen toteuttamiseen. radan läheisyyteen rakennettaessa tulee suojautua melulta ja tärinältä riittävillä rakenteellisilla ratkaisuilla. Raide on osoitettu nykyiselle paikalleen. Radan parannustyön suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Aluevarauksella varaudutaan kaksoisraiteen rakentamiseen. vt/kt VALTATIE / KANTATIE Merkinnällä on osoitettu nykyiset päätiet. Alueen pääväylä on vt 19 (Uusikaarlepyy- Jalasjärvi). Pohjoisreunalla on valtatie 16 eli Alajärventie Alajärveltä Vaasaan. Kuortaneentie on kantatie 66, joka muodostaa oikotien Seinäjoentieltä Vaasantielle. Pääteiden varsille on osoitettu suojaviheralueet, jotka kattavat osittain niiden melualueet. yt/kk YHDYSTIE / KOKOOJAKATU Yhdystiet ja kokoojatiet ovat yhdysväyliä eri kaupunginosien tai alueiden välillä. 35

38 MOOTTORI- TAI MOOTTORILIIKENNETIE Tavoitteena on valtatien rakentaminen nelikaistaiseksi moottoriliikennetieksi keskustan kohdalla. Merkinnällä on osoitettu Seinäjoentie eli Vt- 19 Alajärventien eli Vt- 16 risteykseen saakka. Pääteiden kohdille rakennetaan rampit ja risteäville kokoojateille eritasoristeykset. UUDET TIET Uusia kokoojatieyhteyksiä on osoitettu lähinnä uusille asuinalueille mm. Saarenkankaalta Keisalaan, oikotie Kuortaneentieltä Honkimetsään ja Ritamäen asuinalueen uudet kokoojatiet. (katso teemakartta liikenne) UUSI ERITASOLIITTYMÄ Suunnittelualueelle on osoitettu yksi uusi kiertoliittymä Alajärventielle Honkimetsän kauppa-alueelle johtavalle tielle ja pohjoispuolelle Koivulanmetsän kaupan ja työpaikkojen reservialueelle. TIELIIKENTEEN YHTEYSTARVE Tieliikenteen yhteystarpeita on esitetty Seinäjoentieltä Muurinmäestä ja Jouttikalliolta Nurmonjokilaaksoon ja siitä edelleen kohti Simpsiötä, Alanurmon metsäselänteen reunalle yhdistämään uusia haja-asutusalueta AT, uusille elinkeinoelämän ja asumisen alueille Honkimäen ja Tampparinkosken väliselle alueelle sekä vt:n 16 pohjoispuolelle Koivulanmetsään. Lisäksi on osoitettu yhteystarve Koivulanlaakson yli Koivulanmäen suuntaan, joka voi olla seuraavan yleiskaavan asutuksen laajenemissuunta. MAISEMATIE / KYLÄRAITTI / PYÖRÄILYTIE Vanhoiksi, raittimaisiksi tielinjauksiksi on osoitettu Alajoentie Vaasantieltä pohjoiseen, Kiviniemen metsäinen kylätie eli Isoluomantie, Saarenkankaalla hautausmaalle johtava Kappelintie ja Saarenkankaantie, Ritakallion vanhan asutuksen keskellä oleva raittimainen Ränkimäentie-Rajalantie, Vanhatie Ritamäeltä pohjoiseen kohti Kauhavaa ja Siiriläntie Huhdannevalta Kaaranmännikköön. Tavoitteena on vanhojen raittien kehittäminen kevytliikennepainotteisiksi hidaskaduiksi. KEVYEN LIIKENTEEN REITTI Merkinnällä on osoitettu olemassa olevat, rakennetut kevytliikenteen reitit, jotka sijoittuvat pääasiassa kokoojakatujen varsille. 36

39 KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYSTARVE Merkinnällä on osoitettu uudet, tarpeelliset kevytliikenteen yhteystarpeet. Reittejä on osoitettu Alanurmontien varteen Kaaranmännikköön asti sekä uusien yhdystietarpeiden varteen Alanurmontieltä Jouttikalliolle ja Muurimäkeen. Yhteystarve on osoitettu myös Vasumäentien varteen. Lisäksi kaksihaarainen, vaihtoehtoinen yhteystarve on osoitettu Lapuanjoen yli Siirilästä Alanurmon uudelle koululle, asuinalueiden läpi. Härsilän alueen keskelle on osoitettu yhteystarve Hautausmaan suunnalta vanhalle riippusillalle. Strategiavaiheessa oli tavoitteena luoda reittiyhteys Simpsiöltä suoraan Ritamäelle. Reittiä ei kuitenkaan voitu luontevasti järjestää välille Härsilä-Alapää-Ritamäki, missä rakenteellisen esteen muodostavat laakson halkaiseva Vaasantie ja sitä molemmin puolin rajaavat laajat peltoalueet. Alikäytävän rakentaminen ulkoilureittiä varten alavaan tulvalaaksoon ei ole, vähäinen käyttötarve huomioiden, taloudellisesti järkevää. Tästä syystä alueiden välinen kulku on järkevintä ohjata ydinkeskustan kautta, missä on jo olevat kevytliikenteen verkostot alikäytävineen. Tämä reitti on esitetty isolla palloviivalla. E-1 KOMPOSTOINTI- JA LUMENKAATOPAIKKA-ALUE Merkinnällä on osoitettu Huhdannevalle sijoittuvat lumenkaatopaikka-alue ja kompostointialue ET YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE Merkinnällä on osoitettu Kiviniemeen sijoittuvat kaupungin jäteveden puhdistamoalueet ja sähköasema. EJ JÄTTEENKÄSITTELYALUE Merkinnällä on osoitettu Honkimetsän teollisuusalueen keskellä oleva jätekeskus, jätteiden lajittelu- ja kierrätysalue sekä Kiviniemeen kaavailtu biokaasulaitos. Tavoitteena on rakentaa keskitetty biokaasulaitos käsittelemään alueen karjatalouden lietteitä ja mahdollisesti peltobiomassoja, yhdyskuntajätevesilietettä sekä teollisuuden sivutuotteita ja biojätteitä. Laitoksella käsiteltävä orgaaninen aines jalostetaan lannoitetuotteiksi ja biokaasuksi. Biokaasun sisältämä energia on hyödynnettävissä paikallisesti lämpönä ja sähkönä, ja jatkossa myös liikennepolttoaineena. Laitoksen käsittelykapasiteetiksi on suunniteltu tonnia lietemäistä jätettä vuodessa. EO/VR MAA-AINESTEN OTTOALUE, JOKA MAA-AINESTEN OTTAMISEN PÄÄTYTTYÄ VARATAAN RETKEILY- JA ULKOILUALUEEKSI Merkinnällä on osoitettu Ritamäen pohjoispuolella oleva kalliokiviaineksen ottoalue, joka on määritetty myös maakuntakaavassa. Vieressä olevan asuntoalueen takia otolle ei ole esitetty laajenemisaluetta. EN ENERGIAHUOLLON ALUE Merkinnällä on osoitettu seudullisen ja paikallisen sähköverkon suurjännitelinjat ja Siirilä- Koskikylän sähköaseman suurmuuntamoalue. 37

40 OHJEELLINEN MAANLÄJITYSALUE, JOKA MUOTOILLAAN LOPUKSI VIRKISTYS- KÄYTTÖÖN ARVOKAS HARJUALUE TAI MUU GEOLOGINEN MUODOSTELMA Simpsiönvuoren lieve Ote teemakartasta LIIKENNE. Olevat tiet on merkitty harmaalla ja mustalla ja uudet tiet ja tieyhteystarpeet punaisella. 38

41 3.1.5 Virkistys ja hyvinvointi VL LÄHIVIRKISTYSALUE Alue varataan päivittäiseen ulkoiluun, virkistykseen, leikkiin ja luonnon kokemiseen. Alueella on sallittua alueen luonteeseen sopiva, virkistystoimintoja palveleva vähäinen rakentaminen. Jokirannat ja asuntoalueiden lähimetsät on osoitettu lähivirkistysalueeksi. Alueita hoidetaan pitämällä metsät siistinä ja helppokulkuisina. Erityisesti jokirannoille rakennetaan kevytrakenteisia sorapolkuja. VU VU-1 URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE Alue varataan urheilukeskuksille ja erityisliikuntapaikoille. Alueella on sallittua urheilu- ja virkistystoimintoja palveleva rakentaminen. URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE Alue osoitetaan hevosten pitämistä sekä niihin ja muihin lemmikkieläimiin liittyvää harjoitus- ja harrastustoimintaa varten ja sille saa rakentaa tätä käyttötarkoitusta palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Uusi eläinurheilualue on osoitettu Koskikylän raviradan ympäristöön Huhdannevalle, minne on tulossa koirapuisto opetusratoineen. Paikalla olevaa hevosurheilualuetta varaudutaan myös kehittämään. Alueella on nyt kaksi tallia, mutta alueelle mahtuu huomattavasti lisää talleja. Osa alueesta voidaan raivata laidunalueeksi. Alueen reunoille voidaan rakentaa ratsastusrata ja ratsastajat sekä ravurit voivat hyödyntää myös viereistä VR-aluetta harjoitusalueena, joka palvelisi ensisijaisesti tämän alueen harrastajia. VR RETKEILY- JA ULKOILUALUE Alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on virkistys- ja luontoarvojen säilyttämisen vuoksi erityisesti kiinnitettävä huomiota metsien käsittelyn periaatteisiin sekä polku- ja reittiverkoston ja sen palvelujen sijoittamiseen. Retkeily- ja ulkoilualueiksi on osoitettu strategiassa valitut kolme aluetta: Simpsiön Saarenkangas tekolampineen, Koskikylän neva-alue raviradan ympäristössä ja Ritavuoren kallioalueet asuinalueen pohjoispuolella. Alueet on tarkoitettu pidempään ulkoiluun ja retkeilyyn, esim. lapsiperheiden viikonloppuretkiin. MU MY MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISTÄ ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA Alue varataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen ja ulkoiluun. Muuta kuin maa- ja metsätalouteen liittyvää rakentamista koskee suunnittelutarveharkinta. Alue täydentää seudun virkistys- ja vapaa-ajanviettoverkostoa, mistä johtuen alueen metsiä on käsiteltävä sen erityisluonteen edellyttämällä tavalla (metsälaki 6 ). MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖ- ARVOJA Alue varataan maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueella on maisematai muita ympäristöarvoja, jotka tulee ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa. Alueen käytössä ja kehittämisessä tulee turvata maisema- tai muiden 39

42 ympäristöarvojen säilyminen. Muuta kuin maa- ja metsätalouteen liittyvää rakentamista koskee suunnittelutarveharkinta. Kiviniemen alueella esiintyy suojeltavia lajeja ja Ritamäen pohjoispuolella sijaitsevan Ruukinnevan peltojen näyttävä rinnealue on osa sen etelä- ja pohjoispuolisten lajien ekologista käytävää. EH HAUTAUSMAA-ALUE Alueella sijaitsee Simpsiön hautausmaa kappeleineen. Alue on kokonaisuudessaan maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Hautausmaalle on osoitettu laajenemisalue ns. uuden puolen luoteispuolelle. EV SUOJAVIHERALUE Valtatien varren ja rautatien melualue on osoitettu suojaviheralueeksi, koska melualueella ei ole virkistysarvoa. Koivulanmetsän ja Vt 16 välissä sijaitseva vanha asuinalue sijoittuu kokonaan melualueelle ja sen alueelle ei ole osoitettu uudisrakentamista. W VESIALUE Suunnittelualuetta halkoo Lapuanjoki ja Nurmonjoki, jotka yhdistyvät keskustassa. Vesistöt ovat matalia ja tulvaherkkiä ja niiden virkistyskäyttö on vähäistä. Koskien ympäristöt ovat tärkeitä virkistys- ja kalastusalueita. Jokien maisemallinen merkitys on suuri ja puistomaiset rantatiet lisäävät alueen viihtyisyyttä. Jokea seuraavat vanhat kylätiet onkin osoitettu kevytliikennepainotteisiksi maisemateiksi. Kukkukankaan harjumuodostumassa on soranoton seurauksena syntyneitä pohjavesilampia 4 kpl, joista kolmessa on uimarannat. Myös Ritavuorella on kalliolouhinnan seurauksena syntynyt lampi, jota voidaan kehittää virkistyskäyttöön kun louhinta loppuu. Laskuojan varteen on esitetty kaivettavaksi pieniä, ohjeellisia tekolampia lähimaisemaa monipuolistamaan. ULKOILUREITTI Merkintää on käytetty pääosin Simpsiön ja Ritavuoren olemassa olevilla ulkoilureiteillä ULKOILUREITTITARVE Merkinnällä on osoitettu uusia ulkoilureittien yhteystarpeita mm. Ritavuoren laajenevien, uusien asuinalueiden yhteyteen sekä ulkoilualueena kehitettävälle Huhdannevalle. VIHERYHTEYSTARVE Merkintää on käytetty pääosin rantapelloilla asuntoalueiden ja lähivirkistysalueiden välillä osoittamassa sekä eläinten ekologisia käytäviä että ihmisen liikkumistarvetta. 40

43 Ote teemakartasta VIRKISTYS. Yläkulmassa näkyy Simpsiön laidan viheraluetta ja keskellä uusi Huhdannevan eläinharrastajille suunnattu ulkoilualue. Jokirantaan on osoitettureittejä ja yhteystarpeita. Punaisella osoitettu kevytliikenteen verkosto on tärkeä osa virkistysverkostoa. Sininen viiva osoittaa kevytliikennepainotteisen maisematien - vanhan kylänraitin miljöineen, jolla myös on virkistysarvoa. 41

44 3.1.6 Erityisominaisuudet ma-1 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS MAISEMAKOKONAISUUS Lapuan- Kauhavan Alajoki Alueen rajaus on otettu valtakunnallisesta tietokannasta ja sitä on tarkennettu pohjakartan mukaan rajautumaan pellonreunaan ja valtatiehen. Alue on osoitettu kaavassa maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi. Valtakunnallisten maisema-alueiden päivitystyö on parhaillaan käynnissä. ma-2 MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS MAISEMAKOKONAISUUS Nurmonjokilaakso, Lapuanjokilaakso Lankilankoskelta Mäkelänkoskelle, Lapuan- ja Nurmonjokilaakso keskustan alueella Alueen rajaukset on otettu valtakunnallisesta tietokannasta ja niitä on tarkennettu pohjakartan ja olevan rakennustilanteen mukaan. Alueet on osoitettu kaavassa maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi. Myös maakunnallisten maisema-alueiden päivitystyö on parhaillaan käynnisssä. MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS KULTTUURIHISTORIALLINEN YMPÄRISTÖ 6. Simpsiön hautausmaa 7. Talvitien taloryhmä 12. Poutun-Härsilän riippusilta 14. Honkimäki 15. K&H Annala Oy Rakennukset, rakennelmat ja ympäristö tulee säilyttää. Rakennusten ulkoasua ei saa muuttaa siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti arvokas tai miljöön kannalta merkittävä luonne muuttuu. mahdollinen täydennysrakentaminen on sopeutettava hyvin alueen luonteeseen ja vanhaan rakennuskantaan. sm 33 MUINAISMUISTOLAIN RAUHOITTAMA KIINTEÄ MUINAISJÄÄNNÖS Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon lausuntoa varten. Suunnittelualueella on 5 inventoinnin mukaista muinaisjäänöskohdetta: 10. Sippolanmäki (kivikautinen asuinpaikka) 33. Viertola (kivikautinen asuinpaikka) 44. Kassunkytö W (historiallinen tervahauta) 45. Huhta (historiallinen tervahauta) 51. Rinta-kelloja (kivikautinen asuinpaikka) Kohteet on esitelty tarkemmin erillisessä selvityksessä (Lapua, keskustaajaman ympäristön osayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2009,Mikroliitti Oy). 42

45 TULVAUHAN ALAINEN ALUE Yleiskaavamääräys 2: Rakennuspaikka ei saa olla tulvauhanalainen (MRL 116 ). Alaville alueille rakennettaessa tulee huomioida tulva- ja kosteusvahinkojen vaara. Kosteudelle alttiit rakennusosat on sijoitettava vähintään 0,5 m ylemmäksi kuin kerran 100 vuodessa laskettu korkein tulvakorkeus (HW 1/100), elleivät kaavan hyväksymisen jälkeen valmistuvat selvitykset muuta osoita, taikka rakennusluvan myöntävä viranomainen ei olosuhteista johtuen vaadi rakennusta sijoitettavaksi korkeammalle. Mikäli em. rakentamiskorkeus on joskus ylitetty (jääpatotulva), on tämä korkeampi korkeus otettava määrääväksi korkeudeksi alimpia rakentamiskorkeuksia määritettäessä. Niillä alueilla, joilla HW 1/100 laskentaa ei ole tehty, alimmat rakentamiskorkeudet määritetään tapauskohtaisesti suurimpien havaittujen tulvakorkeuksien perusteella. Tulva-alueet on merkitty rasterilla kaavakartalle ja teemakartalle erityisominaisuudet. Lapua on yksi niistä 23 kunnasta, jotka on lueteltu valtakunnallisessa selvityksessä, missä on kartoitettu tulva-alttiit taajamat. Lapuan keskustaajaman tulvariskien hallinnan yleissuunnitelma on valmistunut Samassa yhteydessä on valmistunut erillinen selvitys hulevesien tulvariskeistä keskustaajaman alueella. Lapuan keskustan alapuoliselle Alajoen alueelle on rakennettu tulvasuojapenkereet, jotka on mitoitettu suojaamaan peltoalueita 1/20 vuodessa tapahtuvilta tulvilta. Tulvapenkereet on varustettu tulvaluukuilla, joita hyödynnetään taajaman tulvasuojelussa silloin, kun tulvakorkeus saavuttaa suuremmilla tulvilla tason 28,4 m(n60). Tällöin tulvavesi leviää laajoille tulvapengerrysten peltoalueille, jolloin pystytään estämään laajemmat tulvavahingot taajama-alueella. Tulvariskien hallinnan yleissuunnitelman mukaan selvitysalueella on 166 rakennusta, jotka sijoittuvat tulvavaara-alueelle kerran 100 vuodessa toistuvassa tulvassa. Niistä suurin osa on asuinrakennuksia ja maatalousrakennuksia (sikala ja broilerkasvattamo). Muita riskikohteita ovat pilaantuneiden maiden takia Paukun alue, huoltoaseman alue Simpsiöntien varressa sekä jäteveden puhdistamo. Tulvavaara-alueelle tai sen liepeelle sijoittuu 10 jäteveden pumppaamoa (Naarni, Pouttu, Tuomaala, Pitkäkuja, Saarenpää, Ullankatu, Koppi, Leirintäalue, Kesätie, Veikkola). Tulvariskien hallinnan yleissuunnitelmassa on esitetty erilaisia keinoja, joilla pystytään pienentämään suurtulvasta aiheutuvia vahinkoja. Niitä ovat mm. tulvapenkereiden rakentaminen, vesistöjen säännöstelymuutokset, Alajoen tulvapenkereiden tulvaluukkujen tehostettu käyttö, tulvavesien pidätys valuma-alueella ja tilapäiset tulvasuojarakenteet. Tulva-alueille ei pääsääntöisesti osoiteta uutta rakentamista. Vaasantien pohjoispuolelle Lapuanjoen varteen, tulvauhanalaiselle alueelle, on osoitettu uusi pientaloalue kaupungin omistamalle maalle. Alueen rakentamisessa tulee huomioida alimmat rakentamiskorkeudet ja torjua ennalta mahdolliset tulvavahingot rakenteellisin keinoin. Länsi-Suomen ELYltä saatiin lausunto , jossa on laskettu alimpia sallittuja rakennuskorkeuksia. Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän antamien suositusten perusteella uudet rakennukset tulisi sijoittaa keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuvan ylimmän tulvaveden korkeuden yläpuolelle. Yhteiskunnan toimintojen kannalta tärkeät rakennukset ja ympäristölle vaaraa aiheuttavat rakenteet tai toiminnot tulisi kuitenkin sijoittaa tätäkin ylemmäs. 43

46 Ote taulukosta 1: Keskimäärin kerran 100 vuodessa sattuvat tulvakorkeudet ja alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet (näytetty kaavakartalla) Lapuanjoella ydinkeskustan yleiskaava-alueella. Paalu HW 100 N60 30,60 ALIN SUOSITELTAVA RAKENTAMISKORKEUS N60 Alin suositeltava rakentamiskorkeus N60 LAPUANJOKI POH- JOISOSA Poutun pato 29,15 29, Valtatie 16 29,15 29,95 silta ,20 30, Vähämäen 29,25 30,05 riippusilta LAPUANJOKI ITÄOSA ,70 30, ,85 30, ,35 31, ,80 32, ,55 33, ,60 33, ,00 33, ,35 34, ,45 34, ,85 34, Koveron silta 35,05 35, ,50 36, ,55 36, ,70 36, ,80 36, ,80 36,60 NURMONJOKI ,80 30, ,85 30, ,90 30,70 30,80 29,95 30,75 pv TÄRKEÄ TAI VEDENHANKINTAAN SOVELTUVA POHJAVESIALUE Pohjavesialueella ei saa säilyttää irrallaan tai varastoida nestemäisiä polttoaineita eikä muita pohjavesiä likaavia aineita. Pohjavesialueelle sijoitettavat viemärit on eristettävä vettä läpäisemättömällä materiaalilla siten, että pohjaveden likaantuminen estetään. Autojen pesuvesien ja muiden jätevesien imeyttäminen maahan on kielletty. Merkinnällä on osoitettu Saarenkankaan pohjavesialue, joka ulottuu pohjoisessa Vaasantiehen ulottuvalle pelto- ja metsäalueelle Härsilään ja Kukkukankaalle, kattaa Saarenkankaan asunto- ja virkistysalueen ja ulottuu etelässä Keisalan eteläosiin. Alueelle sijoittuu asu- 44

47 tusta ja vanha hautausmaa kappeleineen. Kaikki asutus on vesihuollon piirissä, joten siitä ei aiheudu vaaraa pohjavedelle. Pohjavedenottamo vesitorneineen sijoittuu kaava-alueen tuntumaan Saarenkankaalle. ge GEOLOGISESTI ARVOKAS HARJUMUODOSTUMA Merkinnällä on osoitettu Simpsiön harjumuodostuma, jonka itäreuna ulottuu Saarenkankaalle ja Alanurmoon, kaava-alueen länsireunalle. Alueet on osoitettu ulkoilu- ja virkistysalueiksi VR ja MU. OHJEELLINEN MAATILAN SUOJAVYÖHYKE Eläintuotantoyksiköille on osoitettu suojavyöhyke, minkä laajuus on määritelty eläinyksikkömäärien mukaan. Tavoitteena on turvata maatalouden jatkuvuus ja estää haja-asutuksen leviäminen elinkeinoalueille. Ohjeellinen suojavyöhyke osoittaa alueen, jolle ei tulisi sijoittaa maatilaan kuulumatonta rakentamista. Tiedot tilojen eläinmääristä on saatu kaupungilta. Maatilojen suojavyöhykkeet on laskettu niiden eläinmäärien mukaan. Suojavyöhykkeiden määrittelyssä on käytetty apuna julkaisua Maatalousmerkinnät ja määräykset kaavoituksessa, 2001, ja Ympäristöministeriön julkaisua, Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010). Ympäristölupavelvolliset tilat edellyttävät 200 m ja suuryksiköt m suojavyöhykettä. Kaikki eläintilat on merkitty AM-merkinnällä. Suunnittelualueella ei ole Aluehallintoviraston ympäristöluvan vaativia suuryksiköitä. Maatalouden merkintöjen rajat: Yli 210 eläinyksikköä > lupaviranomainen on kunta ja yli 510 eläinyksikköä > lupaviranomainen Aluehallintovirasto. Poikkeuksia: Lihasikaloiden osalta suuryksikön ympäristöluparaja on 1000 eläinyksikköä. Kanojen osalta suuryksikön ympäristöluparaja on 2400 eläinyksikköä. Broilerin osalta suuryksikön ympäristöluparaja 900 eläinyksikköä. me MELUALUE Yleiskaavamääräys 1: Rakennettaessa valta- ja kantatien sekä rautatien varrelle on huolehdittava siitä, että rakennukset ja rakennelmat suojaavat asuntojen ja työpaikkojen ulko-oleskelutiloja melulta. Rakennusten piha-alueen melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 55 dblaeg. Asuinrakennusten piha-alueella melutaso ei saa ylittää yöohjearvoa 45 dblaeg. Sisällä vastaavasta ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dblaeg eikä asuinrakennuksissa yöohjearvoa 35 dblaeg. e-2 OHJEELLINEN LÄJITYSALUE Rakennuksilta ja tietyömailta tuleva ylijäämämaan läjitysalue, joka tulee muotoilla lopputilanteessa virkistyskäyttöön sopivaksi. 45

48 sl-1 LUONNONSUOJELULAIN NOJALLA SUOJELTU ALUEEN OSA Alueen osa, jolla sijaitsee LSL 49 :n perusteella suojeltuja liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, joiden hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Alueen puusto tulee säilyttää ja hoitaa siten, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. sl-1 LUONNONSUOJELULAIN NOJALLA SUOJELTU ALUEEN OSA Alueen osa, jolla sijaitsee LSL 49 :n perusteella suojeltuja lepakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, joiden hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE Alue on metsälain 10 :n mukainen arvokas elinympäristö tai muu eläimistöltään tai kasvillisuudeltaan luonnonarvoja sisältävä alue. Alueella ei tule harjoittaa sellaisia toimia, joilla vaarannetaan kohteen luonnonarvojen säilyminen. Alueelle kohdistuville toimenpiteille edellytetään MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa. Luontoselvityksessä kartoitetut arvokkaat alueet ja kohteet on merkitty kaavakartoille ja huomioitu suunnittelussa. Suojeltavat lajit, liito-orava ja lepakot viihtyvät myös ihmisasutuksen liepeillä jos niille säilyy sopivia elinpiirejä ja ekologisia siirtymävyöhykkeitä laajemmille metsäalueille. Lankilankoski 46

49 Ote teemakartasta ERITYISOMINAISUUDET Valtakunnalliset ja seudulliset intressit Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ilmenevät maakuntakaavassa. Jokilaaksot ovat maaseudun kehittämisen kohdealuetta ja kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta. Nurmonjokilaaksossa korostuu enemmän asutuksen laajenemistarpeet kuin peltoaukeiden säilyttäminen viljelykäytössä ja kulttuurimaiseman kehittämisedellytysten tukeminen. Toimivia maatiloja on kuitenkin vain yksi, joten merkittäviä konflikteja ei syntyne viljelyn ja uuden asutuksen kesken. Maatalouden loppuminen uhkaa kulttuurimaiseman säilymistä. Jokilaaksot ovat myös matkailun vetovoima-alueita, missä tulisi tukea matkailu- ja virkistysalueiden verkostojen muodostumista. Yleiskaavassa tämä näkyy parhaiten vanhojen rantateiden osoittamisena pyöräilypainotteisiksi maisemateiksi, minkä varrelle tärkeimmät kulttuurinähtävyydetkin sijoittuvat. Merkittävästi parannettavaksi tieosuudeksi on merkitty Seinäjoentie Kuortaneentien risteykseen asti. Yleiskaavassa osuutta on jatkettu vt-16 risteykseen eli ns. NovaParkiin asti. Vähittäiskaupan suuryksikön alueen viereen on tulossa toinen vastaavan kokoinen kaupan alue, mutta sinne ei tulisi päivittäistavarakauppaa vaan tilaa vievää erikoistavarakauppaa. 47

50 Taajamatoimintojen alueella tiivistetään olevaa yhdyskuntarakennetta laajentamalla asemakaavoitusta ympäröiville pelloille. Rakentaminen etenee pienissä ryppäissä ja alueet toteutuvat nopeasti, jolloin taajamakuvasta syntyy yhtenäinen ja eheä. Yleiskaavassa alueelle on merkitty vain jo oleva kalliokiviainesten ottopaikka, joka maaainesten ottamisen päätyttyä varataan retkeily- ja ulkoilualueeksi. Kaupungin strategisena tavoitteena on kehittää alueesta taajaman kolmas päävirkistysalue ja asuminenkin hieman laajenee pohjoista kohti. Kallioiden laajempi hävittäminen maa-ainesten otolla ei tue näitä tavoitteita Tavoitteet Osallisten tavoitteiden huomioiminen on kuvattu kappaleessa 4.3, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset. Kaupungin tavoitteet ovat muotoutuneet ohjausryhmän kokouksissa ja viime vuosina tapahtuneen nopean kehityksen myötä niitä on myös hieman nostettu strategiavaiheen kasvutavoitteista. Keskustan asukasluku kasvaa nopeammin kuin koko kaupungin väkimäärä, koska kyliltä iäkäs väestö ja nuoret muuttavat keskustaan. Tästä johtuen kerrostaloasuntojen tarve arvioidaan suuremmaksi kuin viime vuosikymmenen keskimääräinen vuosittainen rakentamismäärä. 48

51 4 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Arviointi pohjautuu käytettävissä oleviin lähtötietoihin, perusselvityksiin, suunnittelutavoitteisiin ja aluetta koskeviin muihin erillisselvityksiin sekä suunnitelmiin, joita ovat mm. yleiskaavan pohjaksi laadittu Lapuan alueidenkäytön strategia ja maakuntakaava. Arvioitavien asioiden merkittävyyttä ei laiteta arvojärjestykseen. 4.1 Ympäristövaikutukset Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Lapuan aluerakenne on toimiva ja melko tiivis. Uudet toiminnot on osoitettu olevien väliin ja viereen mikä eheyttää yhdyskuntarakennetta. Kulttuuri- ja luonnonperintö on huomioitu selvitysten mukaisesti ja pääosin myös merkitty kaavakartalla. Virkistysalueet ovat eriytyneet Simpsiölle ja keskustaan ja nyt uusina kehittämisalueina esitetään Huhdannevaa ja Ritavuorta. Jokivarret on varattu yleiseen käyttöön ja rannoille jätetään rakentamisesta vapaat vyöhykkeet vaihtelevan levyisinä. Lähes kaikki uusi rakentaminen voi liittyä olevaan kunnallistekniikkaan ja tiestöön, mikä säästää ympäristöä. Liikenteen osalta on parannettu kevytliikenteen yhteyksiä mm. väylien erittelyllä ja uusilla yhteyksillä. Joukkoliikenteen mahdollisuuksia parannetaan asutuksen uusien painopisteiden sijoittelulla siten, että ne tukevat kannattavan, paikallisen joukkoliikenteen toteuttamista mm. Nurmonjokilaaksossa Vaikutukset luonnonympäristöön: maaperään, veteen, ilmaan, kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen Suunnittelun lähtökohtana ovat tehdyt luonto- ja ympäristöselvitykset. Suunnittelualue on voimakkaasti ihmisen muokkaamaa ja luonnontilaiset alueet harvinaisia. Oleva viherverkko on sirpaleinen, joten ekologisia käytäviä keskustasta reuna-alueille ei juurikaan ole jokilaaksoja lukuunottamatta. Uusilla alueilla pyritään luomaan vihervyöhykkeitä, joita pitkin eläimet pääsevät kulkemaan. Ritavuorella asutus ja luonnossa liikkujat voivat häiritä paikalla esiintyviä eläimiä ja kasvillisuutta. Alueelle tulee rakentaa polkuverkostoja, joita käyttämällä alueen eläimistö ja purolaakson kasvillisuus säilyttävät elintilansa. Jokilaaksojen polkuverkostolla liikkujat voivat häiritä kapealla rantapuusto-vyöhykkeellä pesiviä lintuja, joten reitit tulisi sijoittaa selkeästi pellon puolelle. Koskien rannat on osoitettu rakentamattomilta osin viheralueiksi mikä tarjoaa saukolle, sammakoille ja linnuille sekä hyönteisille elinpiiriä. Muut arvokkaat alueet sijoittuvat etäälle asutuksesta. Kaupunki on suhteellisen tiiviisti rakennettu ja ympäristö hyvin hoidettu. Pientalovaltaisten asunto-alueiden ympäristöt ovat puistomaisia ja viihtyisiä muodostaen kaupungin keuhkot. Nekin tarjoavat elintilaa linnuille, hyönteisille ja piennisäkkäille kuten siilille, oraville ja jäniksille. Kaikki rakentaminen sidotaan kunnallistekniikkaan, joten asutuksesta ei ole vaaraa ympäristölle. Ra-kentamisvaiheessa paikan olosuhteet kuitenkin muuttuvat täydellisesti kun puustoa kaadetaan ja maata kaivetaan ja tasoitetaan. Erityisen suuret muutokset syntyvät Ritavuorella, missä rakennetaan osin kalliolle, mikä edellyttää räjäytyksiä. Asuntoalueen keskellä olisi tärkeää säilyttää osia alkuperäisestä luonnosta, mikä tulisi huomioida asemakaavoitusvaiheessa. 49

52 4.1.3 Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja maisemaan (VAT) Taajaman keskustassakin on vielä avoimia peltoja, mikä luo maisematilaan miellyttävää vaihtelua. Ritamäellä, Ritavuoren uusilla asuinalueilla asutus sijoittuu metsään ja Alajoen laakson valtakunnallisesti arvokas peltoalue säilyy yhtenäisenä. Härsilässä ja Välilässä ei ole arvokasta peltomaisemaa ja alue soveltuu hyvin täydennysrakennettavaksi, kunhan riittävät viheryhteystarpeet huomioidaan asemakaavoituksessa. Honkimäellä asutus sijoittuu hienoon peltorinteeseen joka on maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Uusi asutus tulee rajata niin, että maisema-arvot ja näkymät joelle säilyvät mahdollisimman laajoina. Nurmonjokilaakson maakunnallisesti arvokkaassa kulttuurimaisemassa rakentaminen on sijoittunut perinteisesti selänteen reunoille sekä yksittäisinä taloina tai taloryppäinä rantaraitin varteen. Nyt kylärakenne ja maisemakuva on muuttumassa kun vanhaa kyläasutusta tiivistetään täydennysrakentamisella. Nurmonjokilaaksossa asutusta on pyritty osoittamaan olemassa olevan asutuksen yhteyteen siten, että olevaa asutusta tiivistämällä voidaan säilyttää yhtenäisiä ja avoimia peltoaukeita. Näin maisemalle ominainen avaruus ja näkymät säilyvät ja elinkeinotoiminta pysyy elinkelpoisena lohkokokojen säilyessä tarpeeksi suurina. Kapeita peltosuikaleita asuinalueiden välissä ei ole helppo hoitaa maatalousmaana ja vaarana on että pelto rupeaa pusikoitumaan. Rannan puolen tiivis rakentaminen sulkee jonkin verran jokinäkymiä yleiseltä tieltä. Maatalouden jatkuvuuden turvaaminen on edellytys Lapuanjoen ja Nurmonjokilaaksojen viljelysmaisemien säilymiselle. Maalaismaisema on alueen tärkein vetovoimatekijä myös uuden asutuksen kannalta. Nurmonjokilaakso on haluttua asuinaluetta kauniissa maalaismaisemassa. Kuitenkin pitää muistaa suunnittelun kultainen sääntö: "älä rakenna kauniin paikan päälle vaan sen viereen". Näin kaunis maisema ei tuhoudu rakentamisen alle vaan sitä voidaan ihailla vierestä. Pellot vanhoine pihapiireineen ja vanha rantatie, siltä kulkijalle avautuvine näkymineen, kuuluu kauniiseen maisemaan, ei vain joki. 50

53 4.2 Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Kaikki uudet alueet täydentävät olevaa asutusrakennetta ja ovat siksi taloudellisia toteuttaa. Kaikki alueet ovat alle 5 km etäisyydellä keskustasta, joten niiden tavoitettavuus myös kevyen liikenteen keinoin on hyvä. Kunnallistekniikan kannalta Ritavuoren alueet ovat kalleimpia toteuttaa, sillä alueella on runsaasti kalliota. Nurmonjokilaakson alueilla maaperä on paikoin pehmeää ja edellyttää paalutusta, mikä on kuitenkin kustannuksiltaan kohtuullinen. Maaperältään edullisimpia ja kosteuden hallinnan kannalta turvallisimpia alueita rakentamiselle ovat hiekka- ja moreenikumpareet Kukkukangas, Honkimäki ja Sippolanmäki. Kunnallistekniikan rakentamisen kannalta edullisimpia ovat olevien asuinalueiden vieressä tai keskellä olevat tiivistämisalueet. Vesijohtoverkosto kattaa koko alueen. Nurmonjoen molemmilla puolilla kulkee myös runkoviemäri. Katuverkon osalta kaikille alueille on rakennettava lyhyehköt asuntokadut, joten suuria eroja eri alueiden toteutuskustannuksissa ei ole. Oleva yhdystieverkko on pidettävä kunnossa, riippumatta siitä tuleeko niiden varteen uutta asutusta. Kevytliikenteen verkon rakentamiseen uusi asutus lisää kuitenkin painetta. Kunnallistekniikan rakentaminen kallioiselle alueelle on kallista. 4.3 Sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset Kaavaehdotus noudattaa pääosin strategiassa asetettuja tavoitteita rakentamisen sijoittelun osalta. Asuntorakentamisen aluevaraukset kuitenkin ylittävät arvioidun kasvutarpeen. Suunnitellulle 18 vuoden yleiskaavajaksolle aluevarauksia on väljästikin arvioiden noin 1000 rakennuspaikalle eli noin 3500 asukkaalle, kun strategian tavoite keskeisille kasvualueille oli 1400 asukasta. Kaupungin väkimäärä on viime vuosina kasvanut noin 100 hengellä vuodessa, mutta keskustaajaman väkimäärä on vastaavana aikana kasvanut vuosittain 150 hengel- 51

54 lä. Jos sama tahti jatkuu suunnittelujakson 18 vuotena, keskustaajaman väkimäärä kasvaa yhteensä 2700 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Yleiskaavan yleismitoitus on täten tasoluokaltaan oikean suuruinen. Jos toteutus etenee hajautuneesti, se voi tehdä alueista pitkäksi aikaa keskeneräisiä, jolloin ympäristö koetaan sekavana ja epäviihtyisänä. Asukaskyselyssä arvostettiin alueen luontoa, rauhallisuutta, turvallisuutta ja maaseutumaisuutta. Runsas pientalotonttitarjonta maalaismaisemassa, pienissä asutusryppäissä, onkin osallisten tavoitteiden mukaista. Myös isoja m2 tontteja tarjotaan Kaaranmänniköstä tai kyläalueilta AT. Hoidetut viheralueet, joki ja jokimaisema olivat tärkeitä osallisille ja niitä on vaalittu erityisesti Alajoen suunnalla ja Lapuanjokivarressa. Nurmonjokivarressa maisema-alue supistuu lähes puoleen joen länsipuolella. Asutuksen tiivistämistä toivottiin ydinkeskustaan ja sen liepeelle. Alanurmossa asutusta on keskitetty uuden koulun ympäristöön ja uudet, asemakaavoitetut asuinalueet on koettu vetovoimaisiksi. Pieniltä asuinalueilta on pääsy jokirannan viheralueille ja ulkoilureitistöihin, missä asukkaiden sosiaalinen kanssakäynti on luontevaa. Liikkumismahdollisuuksia ja ulkoilua on edistetty luomalla selkeämpi ja jatkuvampi viheralueverkosto osa-alueiden välille. Kevytliikenteen kehittämistä on erityisesti korostettu osoittamalla vanhat rantatiet kevytliikennepainotteisiksi hidaskaduiksi ja uusi kl-verkosto Nurmonjokilaaksoon sekä joen yli Jouttikalliolle ja Huhdannevalle. Hidaskatu-verkosto voi toimia myös paikallisen joukkoliikenteen väylänä. Seudullinen joukkoliikenne tulee hoitaa valtateillä. Nykyiset palvelualuevaraukset säilyvät ja uusia varauksia on tehty kahdelle päiväkodille ja Alanurmon uudelle koululle, mikä pitää ryhmäkoot pieninä. Palvelut ovat hyvin saavutettavissa myös kevytliikenteen reiteiltä koska etäisyydet asutukseen ovat pieniä. Kauppa- ja työpaikka-alueita on varattu reilusti yli arvioidun kasvutarpeen. Kaupan palvelut kuitenkin hajaantuvat kahtaalle, keskustaan ja Honkimetsään, aiemmin tehtyjen valintojen johdosta. Kaupan palvelut kuitenkin lisääntyvät, jos seudullista kauppaa sijoittuu valtatien varteen. Keskustaan sijoittuvat palvelut ovat helpommin tavoitettavissa jokilaaksoista. Honkimetsä taas on Ritamäki-Ritakallion ja Honkimäen asukkaita lähellä. Honkimetsän palvelut ovat kuitenkin sen tyyppisiä, että niitä haetaan autolla, mitä alueen sijainti risteysalueella tukee, jolloin ne eivät ole helposti autottomien tavoitettavissa. Tulva-alueille ei pääsääntöisesti osoiteta uutta rakentamista. Vaasantien pohjoispuolelle Lapuanjoen varteen, tulvauhanalaiselle alueelle, on kuitenkin osoitettu uusi pientaloalue kaupungin omistamalle maalle. Alueen rakentamisessa tulee huomioida alimmat rakentamiskorkeudet ja siten torjua ennalta mahdolliset tulvan aiheuttamat taloudelliset vahingot rakenteellisin keinoin. Mahdollisia terveyshaittoja tulvasta aiheutuu mm. hukkumisvaarasta, juomaveden ja ravinnon pilaantumisvaarasta, tartuntatautien leviämisvaarasta ja vioittuneiden sähkölaitteiden sähköiskuvaarasta. Riskiryhmässä ovat erityisesti lapset, vanhukset, sairaat ja vammaiset. Tulvaveden virtausnopeuden ei arvioida lisäävän hukkumis- ja tapaturmariskiä. Katkokset liikenneverkossa voivat vaikeuttaa evakuointia. 52

55 5 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 5.1 Toteuttamistoimenpiteet Alueidenkäytön strategian valmistumisen jälkeen on syytä miettiä käytännön keinoja, joilla strategiassa esitettyjen asioiden toteuttamisessa voidaan edetä. Tämä vaatii yksityiskohtaisia kehittämiseen liittyviä erillissuunnitelmia, joita on tarpeen käynnistää Lapuan alueidenkäytön strategian valmistumisen jälkeen. Strategian toteuttamiseen on esitetty seuraavia, alustavia keinoja. Asuminen Rakennuspaikat asemakaavoituksen vaiheistaminen ja käynnistäminen -> riittävä tonttivaranto maapoliittisen ohjelman teko ja hyväksyminen asuntopoliittinen ohjelma Kylien kehittäminen Alanurmon koulun sijaintipäätös -> asutuksen ohjaaminen koulun palveluihin tukeutuen Tienparannussuunnitelmat (mm. Nurmonjokivarsi) -> kaupunki aloitteellinen ja vauhdittaja Kyläsuunnitelmien tekeminen -> suunnitelmien kohteena olevien kylien määrittely ja aikataulutus töille Markkinointi markkinointisuunnitelma, jossa pääpaino asumisessa Elinkeinot Tonttitarjonnan riittävyys osayleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen vaiheistaminen ja käynnistäminen Elinkeinopoliittinen ohjelma säännöllinen päivitys ja hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa Uusien toimijoiden houkuttelu markkinointisuunnitelma -> erityispanostus energia-alan yrityksiin Matkailun kehittäminen matkailun Master Plan -hankkeet Palvelut Julkiset palvelut osayleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen käynnistäminen ja vaiheistaminen kyläsuunnitelmat strategioiden laatiminen ja päivittäminen (esim. vanhuspoliittinen strategia) Alanurmon koulun sijaintipäätöksen tekeminen toisen asteen koulutuksen lisääminen kunnassa -> vaatii ylemmäntason päätöksentekoa, johon kaupungin tulee pyrkiä vaikuttamaan 53

56 Yksityiset palvelut osayleiskaavoituksen ja asemakaavoituksen vahvistaminen ja käynnistäminen -> luodaan sijoittumismahdollisuuksia toimijoille markkinointisuunnitelma Liikenne Joukkoliikenne Joukkoliikenteen linjastosuunnittelu joukkoliikennepalvelut uusilla asuinalueilla koululaiskuljetukset runkoreitit Lapua-Seinäjoki sekä yhteydet Lapualta pohjoiseen ja itään Kevyt liikenne Pyöräilykeskustan kevyenliikenteen verkon yksityiskohtainen suunnittelu Uusien asuinalueiden kevyenliikenteen väylien suunnittelu Tie- ja katuverkko Keskustan katuverkon kehittämistarpeiden selvittäminen Pääkatuverkon tärkeimpien liittymien toimivuuden tarkistaminen Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuussuunnitelman päivittäminen Liikenneturvallisuuden kytkeminen maankäytön suunnitteluun Erityishuomio kevyenliikenteen väylissä Raideliikenne Seinäjoki Oulu (SOul) ratakäytävän asemien ja asema-alueiden kehittämisstrategian toteuttamissuunnitelman laatiminen Seinäjoen seudun lähijunaliikenneselvityksen laatiminen Lapuan kaupunki toimii aloitteellisena hankkeen käynnistämisessä Viihtyvyys ja hyvinvointi Asumisviihtyvyys asemakaavoituksen käynnistäminen lähivirkistysreittien ja -alueiden suunnittelu Reitistöt koko kaupungin kattava reitistösuunnitelma jokivarsien maisemallinen kehittäminen suunnitelman pohjalta reitistöjen rakentaminen ja opastuksen suunnittelu joen ylitysmahdollisuuksien lisääminen levähdysalueiden ja pysähdyspaikkojen lisääminen reitistösuunnitelman huomiointi osayleis- ja asemakaavoituksessa Identiteetti ja ominaispiirteet maisemalliset toimenpiteet, mm. jokivarsien kunnostushankkeet osallistavien suunnittelukäytäntöjen kehittäminen ja käyttö osana osayleis- ja asemakaavahankkeita 54

57 6 SEURANTA 6.1 Seurantamenetelmät Seurantaa tulee tehdä säännöllisesti. Alussa esitettyjen tavoitteiden toteutumista voidaan seurata esimerkiksi vuosittain (mm. tilastotieto). Lapuan alueidenkäytön strategiaa laadittaessa määritettiin seurantaa varten mittarit, joiden avulla kehitystä tarkkaillaan. Seuraavassa on esitetty tärkeimpiä indikaattoreita strategian mukaisesti teemoittain: Indikaattori Asuminen väestömäärän kehitys koko kaupungissa sekä osaalueittain muuttotase ja muuttajien ikäjakauma asukkaiden ikärakenne ja sen muutokset osayleis- ja asemakaavojen valmistuminen ja toteutuminen asukkaiden tyytyväisyys asuinympäristöihinsä Elinkeinot työllisyys ja työttömyys sekä avoimet työpaikat ja kohtaanto uudet työpaikat, lopettaneet yritykset koulutettujen määrä ja työllistyminen investoinnit alueelle matkailun kehitys Palvelut palvelujen saavutettavuus, etäisyys palveluihin palvelujen käyttöaste ja kannattavuus asiakkaiden tyytyväisyys Liikenne henkilöautojen ja henkilöautoliikenteen määrä joukkoliikenteen käyttöaste ja kannattavuus junaliikenteen käyttö käyttäjien tyytyväisyys Virkistys ja hyvinvointi etäisyys virkistyspalveluihin (kaupungin oma seuranta) reitistöjen määrä ja käyttöaste Lapuan imago (kyselyt) sairastavuus, turvattomuuden kokeminen, väkivalta ja tapaturmat Seurantatietojen lähde Tilastotiedot Tilastotiedot Tilastotiedot Kaupungin tiedonkeruu Kyselyt, haastattelut Tilastotiedot Tilastotiedot Tilastotiedot, oppilaitokset Kaupungin tiedonkeruu Elinkeinotoimen tiedonkeruu Elinkeinotoimen tiedonkeruu Kaupungin tiedonkeruu Kaupungin tiedonkeruu Kyselyt, asiakaspalaute Tilastotiedot Toimijoiden tiedonkeruu Toimijoiden tiedonkeruu Kyselyt, asiakaspalaute Kaupungin tiedonkeruu Käyttäjien tiedonkeruu, kyselyt Tilastotiedot ja kyselyt Tilastotiedot ja kyselyt 55

58 Kestävä kehitys luonnonympäristöjen määrä ja laatu elinkeinojen ympäristövaikutukset asumisen ekologisuus, esim. energian kulutus, jätetuotos Viranomaisten tiedonkeruu Viranomaisten tiedonkeruu Kaupungin ja toimijoiden tiedonkeruu Seurannan toteuttamiselle tulee määrittää vastuutaho, joka huolehtii tarpeellisen tiedon keräämisestä ja analysoinnista sekä siitä, että tulokset huomioidaan kaupungin toiminnassa. Tietoja tulisi kerätä eri tahoilta esim. asukkaiden, matkailijoiden, investoijien tai viranomaisten näkökulmasta. Lapuan kaupunki on päävastuussa seurannasta. Seurannassa voidaan käyttää erilaisia menetelmiä, esimerkiksi panos-tuotosanalyysiä. Tämän avulla voidaan selvittää mm. kehittämisen ja investointien vaatimia panostuksia ja niistä aiheutuneita hyötyjä. 6.2 Asemakaavoituksen tilanne 2011 ja seuranta Lapualle on laadittu ensimmäinen asemakaava jo 1930-luvulla. Vuosien myötä asemakaavoitus on laajentunut keskustan ympäristöön niin, että nyt asemakaavoitettua aluetta on keskustassa noin 934 hehtaaria, Jouttikallion teollisuusalueella 115 ha ja Kiviniemen teollisuusalueen 58 ha. Jokivarren asuinalueiden pienet asemakaavat, 8 kpl, ovat pinta-alaltaan 2-8 ha. Keskustan asemakaavan sisällä on 9 pienempää aluetta, joilla ei ole asemakaavaa. Alueiden pinta-ala vaihtelee 1,4 42 hehtaariin. Asemakaavoitus etenee sitä mukaa, kun kaupunki saa hankittua maata yleiskaavassa osoitetuilta asumisen ja muiden toimintojen laajenemisalueilta. Viime vuosina asutusalueita on asemakaavoitettu mm. Ilkan alueelle, Alanurmoon ja Ritamäkeen. Keskustaan on tehty asemakaavamuutoksia kerrostalorakentamista varten. Asemakaavoitus tulee ajoittaa niin, että vuosittainen rakentamispaine voidaan ohjata yhdelle tai kahdelle alueelle, jolloin ne toteutuvat tyyliltään yhtenäisenä. Asutusrakenne tiivistyy vähitellen, kun maanhankinta ja kaavoitus ajoitetaan järkevästi. Olevien asemakaavojen muutostarvetta on eniten ydinkeskustassa. Pientaloalueiden asemakaavoissa ei ole muutostarpeita. 56

59 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 2008 suunnittelu käynnistyi Lapuan alueidenkäytön strategian suunnittelulla syksyllä 2008: yleiskaavatoimikunnan kokous Lapualla valtuustoseminaari Hämeenlinnassa / kehityskuvat Yleiskaavatoimikunnan 1. kokous valtuustoseminaari Lapualla / lähtökohdat, 5 työryhmää; asuminen, palvelut, liikkuminen, työssäkäynti, virkistys Yleiskaavatoimikunnan 2. kokous valtuustoseminaari Lapualla / Maapoliittinen seminaari 06/2009. Lapuan alueidenkäytön strategia-raportin joka on päivätty , hyväksyminen Lapuan kaupunginvaltuustossa Yleiskaavojen työohjelmat ja tarjoutuminen : Keskustan liike- ja asumisalueen osayleiskaava, Keskustaajaman asumis- ja työpaikkavyöhykkeen osayleiskaava Kaupunginhallituksen päätös kaavoituksen käynnistämisestä Yleiskaavoituksen aloituskokous Oulussa Maisema- ja kaupunkikuvaselvitysten laadinta kesällä 2009, maastokäynnit kesä- ja elokuussa. viranomaisneuvottelu Lapualla Yleiskaavan selvitystöiden ohjelmointi (luontoselvitys, kulttuuriympäristöselvitys, muinaisjäännösinventointi), palaveri Lapualla

60 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ja nähtävilläpito ehdotuksen nähtävillepanoon asti. Asukaskyselyn valmistelu syys-lokakuussa 2009 Yleiskaavatoimikunnan 1. kaavakokous / oas, selvitykset, asukaskysely Työpalaveri Oulussa / reuna-alueen ja keskustan rakentamisen periaatteita ja tarkempia tavoitteita Maisema- ja kaupunkikuvaselvitysraportti valmistui Yleisötilaisuus / osallisten tavoitteet (yleisötilaisuus) Asukaskyselyn jako Lapuan kaikkiin talouksiin (noin 6300 kpl) joulukuun alussa, lisäksi web-kysely internetissä. Muinaisjäännösinventointi valmistui , Mikroliitti Oy Keskustan kulttuuriympäristöselvitys valmistui (arvotus kesken) Asukaskyselyn yhteenveto ja raportti valmistui Yleiskaavatoimikunnan 2. kaavakokous / kyselyn tulokset, alustavat yleiskaavaluonnokset Yleiskaavatoimikunnan 3. kaavakokous ja illalla yleisötilaisuus / seminaari esiteltiin työn aikataulu, asukaskyselyn tulokset ja keskustan rakennemallivaihtoehdot, uusi tarkempi kysely. Yleiskaavatoimikunnan 4. kaavakokous / luonnokset ja niiden vertailu ja arviointi Asumis- ja työpaikkavyöhykkeen kulttuuriympäristöselvityksen laadinta kaupungin omana työnä kesällä 2010, Eija-Liisa Kangas Luontoselvityksen laadinta molemmille osayleiskaava-alueille kesällä 2010, Ramboll Oy Yleiskaavatoimikunnan 5. kaavakokous / tarkemmat yleiskaavaluonnokset ja mitoitus työpalaveri Oulussa Moision kanssa Jouttikallion alustava työohjelma ja kustannusarvio + tarjoutuminen. Osa-alueen 2. kaavaluonnoksen tarkistaminen. inventoitujen rakennuskohteiden arvotus, neuvottelu yleiskaavatoimikunnan 6. kaavakokous , asuin- ja työpaikkavyöhykkeen luonnos ja Jouttikallion oyk:n OAS. viranomaisneuvottelu : Jouttikallion oyk-työn käynnistäminen, oas ja tehdyt selvitykset työpalaveri Lapualla työpalaveri Lapualla yleiskaavatoimikunnan 7. kaavakokous , Ilkan alueen kaavarunko, illalla Lapuan yrittäjien ja kaupunkisuunnittelutoimikunnan tapaaminen. Osayleiskaavojenesittely yrittäjille. työpalaveri Oulussa / Moisio ja Ranta, yksityiskohtien tarkistuksia yleiskaavatoimikunnan 8. kaavakokous , keskustan liike- ja asuinalueen sekä keskustaajaman asuin- ja työpaikkaalueen osayleiskaavojen esittelytilaisuus (yleisötilaisuus) Lapuan keskustaajaman yleiskaavoitushankkeen 1. osa-alueen (kaupunkikeskustan alue) ja 2. osa-alueen (kaupunkikeskustan ympäristöalue) osayleiskaavojen luonnosvaiheen työneuvottelu, viranomaiset, yleiskaavatoimikunta, luonnosvaiheen palautteen käsittely 58

61 yleiskaavatoimikunnan 9. kaavakokous , luonnosvaiheen palautteen käsittely 2012 työpalaveri Lapualla , liikenneselvitys. keskusta-alueen rakentamisen ohjaus työpalaveri Oulussa , liikenneselvitys työpalaveri Oulussa , liikenneselvitys yleiskaavatoimikunnan 10. kaavakokous / Keskusta-alueen täydennysrakentaminen ja pysäköinti, Alangon uusi koulualue viranomaisneuvottelu Lapualla työpalaveri Oulussa, kaupunkikuvaselvitys, yleiskaavatoimikunnan 11. kaavakokous työpalaveri Oulussa, keskusta-alueen rakentamisen ja pysäköinnin yleissuunnitelma, yleiskaavaehdotusten viimeistely, työpalaveri Oulussa keskusta-alueen rakentamisen ja pysäköinnin yleissuunnitelma, yleiskaavaehdotusten viimeistely, Työneuvottelu ELY-keskuksessa Vaasassa, Yleiskaavaehdotusten ja Keskusta-alueen rakentamisen ja pysäköinnin yleissuunnitelman esittely yleiskaavatoimikunnan 12. kaavakokous , ehdotuksen viimeistely nähtäville panoa varten yleiskaavaehdotus julkisesti nähtävillä välisen ajan. 59

62 1 LIITE Osayleiskaavaluonnoksesta osallisilta saatu palaute ja laaditut vastineet. Palaute ja vastineet käsiteltiin yleiskaavatoimikunnan kokouksessa Viranomaisten kommentit viranomaisneuvottelussa Matti Rantala, ELY/ympäristö ja luonnonvarat Kaavoitusprosessi on erittäin toimiva. Etenemistapa jossa määritellään lähtökohdat ja tavoitteet, luodaan alueidenkäytön strategia, tehdään selvitykset ja näiden pohjalta osayleiskaavaluonnokset on esimerkillinen. Selvitysten tulokset näkyvät luonnoksessa. Keskustan tiivistäminen on tavoitteiden mukaista ja kannatettavaa. Kevyen liikenteen yhteystarpeita on todella mietitty. Työpaikat ja asuminen sekoittuvat sopivasti eri alueilla keskenään, tämän suuntainen ajattelu on kestävän kehityksen mukaista. Pohdittavia kysymyksiä: - Onko kaupan suhde asutukseen nähden toimiva? - Radan varressa on VL-merkintää melualueilla, pitäisikö merkintää vielä pohtia? - Suureläinyksikköjen osalta vain todella suuret ympäristöluvan vaativat tilat tulisi merkitä ME-merkinnällä. - Onko väestönkehitys arvio realistinen ja onko mitoitus oikea? - Olisiko keskustan alueella aiheellista ohjeistaa eri osa-alueiden tehokkuuslukuja ja kerroskorkeuksia kaavamääräyksin? - Keskustaajaman asuin- ja työpaikka-alueen kaavamääräyksissä tulvakorkeuden ja rakentamiskorkeuden käsitteitä voisi selventää. - sl-1 merkintöjen eroavaisuutta voisi korostaa. - sk-2 osalta tulisi pohtia ympäristön ja kohteen välistä suhdetta. Keskustelu: Panu Lahdensuo vastasi mitoitusta koskevaan kysymykseen kertomalla, että vaikka Lapua kasvaa tälläkin hetkellä yli sadan ihmisen vuosivauhtia, niin keskustan osalta tahti on sisäisen muuttoliikkeen takia kaksin- tai kolminkertainen. Ahti Latvala kertoi, ettei tonttitarpeeseen olla tällä vauhdilla pystytty vastaamaan. Iikka Ranta kertoi, että kaupallisten palvelujen osalta Simpsiöntien kautta kulkeva akseli Ideaparkin ja keskustan välillä on ollut suunnittelun yhtenä lähtökohtana, aluevarauksia kaupalle on reiluhkosti, jotta toteuttamiseen jää runsaasti vaihtoehtoja. Matti Rantalan mukaan Ideaparkin alueen voisi olla yleiskaavassa sekä maakuntakaavassa C- aluetta. Markku Turja kertoi, kuinka Ylivieskassa on käytetty kolmea eriasteista C-merkintää. Jorma Ollila, Etelä-Pohjanmaan Liitto Kertoi kuinka nykyisessä maakuntakaavassa Ideapark on kohdemerkinnällä, joka on sallivampi. Uuteen maakuntakaavaan tarvitaan tarkempia lukuja mitoituksen osalta, ajankohta asian pohtimiseen on hyvä. Ollilan mukaan maakuntakaavassa voidaan ottaa huomioon idea yhtenäisestä Ideaparkista Alangon kautta keskustaan ulottuvasta C- alueesta. Tämän kaltaisella merkinnällä säilytetään laaja-alaiset mahdollisuudet kehittymiseen monella suunnalla. Kävelykeskusta vaikuttaa varsin toimivalta, kilometrin kävelyetäisyys keskustan palveluiden ja lähimpien asuinalueiden välillä on toimiva. Myös sujuvista pyöräilyreitistöistä kannattaa 60

63 pitää kiinni ja kehittää edelleen. Kaksoisraide ja nelikaistainen yhteys Seinäjoen suuntaan ovat todella tärkeitä, joten pitäkää ne vahvasti kartalla. Lapuan kaltaiset pikkukaupungit hyvine palveluineen ovat tulevaisuudessa vetovoimaisia suurempien kaupunkien ja maaseutukaupunkien vaihtoehtona. Linnustoon liittyvää FINIBA-aluetta Lapualla ei ole vielä vahvistettu maakuntakaavassa. Seppo Hakala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, liikenne- ja infrastruktuuri Hakala välitti ympäristö- ja luonnonvarat yksikön terveiset: palaute positiivista eikä merkittäviä huomioita löytynyt. Palaute välitettiin Lapuan kaupungille kirjallisena ja välitetään muistion liitteenä. Markku Järvelä, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, liikenne- ja infrastruktuuri Laadintaprosessi on hyvä ja lopputulokset selkeitä. Kevyenliikenteen rooli selkeä ja suunnitelmat hyviä.pohdittavia kysymyksiä ovat: - Miten asuntolaajennukset on huomioitu suhteessa palvelu- ja liikenneverkkoon? - Onko liikenteen osalta selvitetty kapasiteettia ja tulevia ongelmakohtia? - Valtatie 19 menee Jouttikallion eteläpuolella Vehkakorven alueella liito-orava alueen läpi, miten tämä vaikuttaa nelikaistaisuus-hankkeeseen? - Miten Alanurmon laajentuneiden asuinalueiden lisääntyvä liikennöinti hoidetaan? - Valtatie 16 pohjoispuolelle laajentuvat alueet edellyttävät eritasoliittymää VT 16:lta. Keskustelu: Ville Yli-Teevahainen kertoi, että jos liito-oraville jää tarpeeksi elämisaluetta valtatien leventymisen jälkeenkin, niin asia ei ole ongelma. Jarmo Hietala kertoi, että yleissuunnitelma tiehankkeesta on hyväksytty, tiesuunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty. Tapio Moisio kertoi Alanurmon alueen tukeutuvan olemassa olevaan tieverkostoon. Eeva Kopposela kysyi miten liikenteelliset vaikutukset on huomioitu suunnitelmaa tehtäessä? Tapio Moisio kertoi, että varsinainen liikenneselvitys on vielä tekemättä, se tehdään nyt kun luonnoksesta saadaan mitoitus. Ideaparkin alueella liikennevirtoja on luonnollisesti selvitetty laajemmin. Eeva Kopposela kysyi onko hulevesi suunnitelmia tehty Lapualla? Onko suunnitelmissa huomioitu jo tulevatkin alueet? Jarmo Hietala kertoi, että hulevesi suunnitelma on valmistunut tänä vuonna, uusia alueita ei ole suunnitelmissa vielä huomioitu. Ahti Latvala kertoi, että hulevesien osalta Lapualta löytyi ainoastaan kaksi riskialuetta, jotka tosin elokuun rankkasateissa osoittautuivat lievemmiksi kuin oletettiin. Tapio Moisio kertoi, että Ideaparkin osalta jo kaavoitusvaiheessa hulevedet on huomioitu. Eeva Kopposela esitti että Tampparin alueella heti joen pohjoispuolella on VL-alue melualueella, merkintää tulisi vielä pohtia. Panu Lahdensuo kertoi alueella olevan rakennetun perinnepuiston, joten alueen luonne tavallisesta VL-alueesta poikkeava. Katja Haukilehto, E-P ELY-keskus, vesistöyksikkö Lapuan keskustan alueelta on tehty virtausmallinnos kerran 100-vuodessa toistuvan tulvan osalta. Onko tarkoitus pyytää lausuntoa asemakaavoitusvaiheessa rakentamiskorkeuksista? Tekeillä on rakentamiskorkeussuunnitelma koko Lapuanjoen varrelle. Tapio Moisio: Käytäntönä on ollut kysyä lausunto aina asemakaavoituksen yhteydessä. Sirkka-Liisa Sihvonen, Etelå-Pohjanmaan museo 61

64 Kulttuuriympäristön inventointi on laaja ja hyvä. Honkimäen tulevaisuutta mietittävä vielä tässä vaiheessa. Tapio Moisio kertoi liikennevirastolta ja museovirastolta tulleen kirjalliset kommentit koskien osayleiskaavaluonnoksia. Kommentit muistion liitteenä. Viranomaisneuvottelu , keskustelu ja viranomaisten kommentit 62

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

LAPUA KESKUSTAN LIIKE- JA ASUINALUE OSAYLEISKAAVA 2030 LAPUAN KAUPUNKI SELOSTUS

LAPUA KESKUSTAN LIIKE- JA ASUINALUE OSAYLEISKAAVA 2030 LAPUAN KAUPUNKI SELOSTUS LAPUA KESKUSTAN LIIKE- JA ASUINALUE OSAYLEISKAAVA 2030 SELOSTUS Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu Puh.010 2414 600 Fax 010 2414 601 etunimi.sukunimi@airix.fi LAPUAN KAUPUNKI Vireilletulosta on ilmoitettu

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

LAPUA LAPUAN KAUPUNKI

LAPUA LAPUAN KAUPUNKI LAPUA 1. KESKUSTAN LIIKE- JA ASUMISALUEEN OSAYLEISKAAVA 2. KESKUSTAAJAMAN ASUMIS- JA TYÖPAIKKAVYÖHYKKEEN OSAYLEISKAAVA MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 27.10.2009 Maankäyttö- ja

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

LAPUA ALUEIDENKÄYTÖN STRATEGIA 2025 STRATEGIARAPORTTI 14.8.2009 LAPUAN KAUPUNKI

LAPUA ALUEIDENKÄYTÖN STRATEGIA 2025 STRATEGIARAPORTTI 14.8.2009 LAPUAN KAUPUNKI LAPUA ALUEIDENKÄYTÖN STRATEGIA 2025 STRATEGIARAPORTTI 14.8.2009 LAPUAN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 Suunnitteluorganisaatio...3 Suunnitteluprosessi...3 VALITTU RAKENNEMALLI JA STRATEGIA...4 Asuminen...5

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS BG Liikekiinteistöt Oy, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 51. kaupunginosan korttelin 5003 tonttia 5 koskeva asemakaavan muutos HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 HÄMEENKYRÖN KUNTA KORTTELIEN 65, 66 JA 68 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireilletulo: 30.3.2009 versio: 15.8.2011 HÄMEENKYRÖN KUNTA 2 Suunnittelualueen

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

Hämeenkyrön strateginen yleiskaava

Hämeenkyrön strateginen yleiskaava Hämeenkyrön strateginen yleiskaava Lähtökohdat ja tavoitteet: valmisteluvaiheen raportti 10.1.2014 10.1.2014 Page 1 Koko kunnan kattava oikeusvaikutteinen suunnitelmakartta (n. 1:100000, A3) Millaista

Lisätiedot

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

9 KAAVASELOSTUS Harju-Härkälä 2:n asemakaava

9 KAAVASELOSTUS Harju-Härkälä 2:n asemakaava Someron kaupunki 9 4.7 Maanomistus Kaavoitettava alue on pohjois- ja länsiosaltaan kaupungin omistuksessa sekä itä- ja eteläosiltaan yksityisessä omistuksessa. Kuvassa kaupungin omistamat maat turkoosilla

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS VATIALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LENKKITIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.10.2013 ASEMAKAAVAN NUMERO 727 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KYLÄ VATIALA KORTTELIT 1350

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 308/10.02.02/2014 KHALL 198 Limingan kunta on lähettänyt

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12

ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12 651/Ak ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.9.2015, 22.4.2014 Suunnittelualue:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Juankosken kaupunki 1/6 JUANKOSKEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS Tikanniemen ranta-alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Juankosken asemakaava-aluetta Tikanniemessä.

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014

Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 Janakkalan kunta Turenki 12.9.2014 1 Moisio 1 D:no 287/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan itäpuolella ja se rajoittuu

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA ELINKEINOT JA PALVELUT ASUMINEN JA LOMA-ASUMINEN LIIKENNE JA TEKNINEN HUOLTO VIRKISTYSALUEET JA REITIT ARVOKKAAT YMPÄRISTÖT ELINKEINOT JA PALVELUT ALKUTUOTANTO Maatalous >

Lisätiedot

KORTTELI 27 UTAJÄRVI

KORTTELI 27 UTAJÄRVI KORTTELI 27 UTAJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 23.5.2013 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 UTAJÄRVEN KUNTA Laitilantie 5 PL 18 91600 UTAJÄRVI Vireilletulosta

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014

YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU KAAVOITUSYKSIKKÖ. ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014 1 YMPÄRISTÖTOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU ASEMAKAAVA Itä-Skanssi OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.6.2014 KAAVOITUSYKSIKKÖ Diaarinumero 2310-2014 Asemakaavatunnus 9/2014 Asemakaava laaditaan Skanssin

Lisätiedot

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015

KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 KALAJOEN KAUPUNKI, KALAJOEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Luonnosvaiheen kuuleminen 15.1. 13.2.2015 ASUKASKYSELY OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA Vastaajan nimi: Osoite: Puhelinnumero / sähköpostiosoite: Olen kaava-alueen

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; KORTTELIT 153, 154 JA 255 ASEMAKAAVASELOSTUS EHDOTUS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 16.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULVILAN KAUPUNKI Hormiston asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 / 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hormiston asemakaavan muutos Ulvilan kaupunki, Hormiston kaupunginosa, kortteli

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kellon keskustan asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan laadinnan yhteydessä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI 9.4.2008, TARK. 27.6.2008, TARK 17.5.2013 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 EURAJOEN KUNTA Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26026 Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010

Lisätiedot

LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Laitilan kaupungin Tuunan alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Mikä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on? Suunnittelualue Osallistumis ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaavoitustyön alkuvaiheessa laadittava suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavasta osallistumis

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS PARKANON KAUPUNKI PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 12.1.2009 Kaavoitus- Arkkitehtipalvelu Mattila Oy 1 PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

SIIKAJOKI Jokivarsi Osayleiskaava

SIIKAJOKI Jokivarsi Osayleiskaava SIIKAJOKI Jokivarsi Osayleiskaava MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10/2011 Suunnittelualue Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa

Lisätiedot

Liite / Ymp.ltk 27.8.2013 / VANHA KAUPPALA, KORTTELI 14 SALEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8.

Liite / Ymp.ltk 27.8.2013 / VANHA KAUPPALA, KORTTELI 14 SALEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8. Liite / Ymp.ltk 27.8.2013 / VANHA KAUPPALA, KORTTELI 14 SALEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8.2013 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2013 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 5

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 5 ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, osakortteli

Lisätiedot

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija

Lisätiedot

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4.

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4. 6:6 : :0 : 6:6 : : : : : :0 : : 6: : : 6: 6: :0 : 6:0 : : : : :6 : : : 6: : : : 6: : 6: :6 : : m....... 6 6 rp rp60 rp 6 60 6 6 6 0 6 6 p 0 0 0 6 0 0 6 6 0 6 6 6 0 60 6 0 6 0 6 6 6 6 0 6 66 0 6 p p p p6

Lisätiedot

TEKNIIKKAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos ja laajennus NURMO. Suunnittelualueen sijainti

TEKNIIKKAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos ja laajennus NURMO. Suunnittelualueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NURMO TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n kaupunginosassa kortteleissa 7077 ja maantie ja kaavoittamattomilla

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 1 NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aloite Asemakaava laaditaan yksityisen anomuksesta. Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku)

Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku) ALUSTAVA SELOSTUS A-2641 / D/3409/10.02.03.00.04/2015 1(8) SELOSTUSTIIVISTELMÄ RATKAISUN PÄÄPERIAATTEISTA Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku) TAVOITTEET Asemakaavamuutos

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1/5 NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 184, 185 JA 307 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee kortteleita 184,

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: 26024. Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark.

EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: 26024. Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark. EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Selostus Työ: 26024 Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark. Sweco Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.scewo.fi Toimistot:

Lisätiedot