1/ vsk KARJALAN PRIKAATI SYVÄRILTÄ NIETJÄRVELLE JUVAN RESERVINALIUPSEERIT 50 V

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2012 52. vsk KARJALAN PRIKAATI SYVÄRILTÄ NIETJÄRVELLE JUVAN RESERVINALIUPSEERIT 50 V"

Transkriptio

1 c 1/ vsk d KARJALAN PRIKAATI SYVÄRILTÄ NIETJÄRVELLE JUVAN RESERVINALIUPSEERIT 50 V

2 2 SAVON VASAMA

3 52. vuosikerta, malliskuu 2012 JULKAISIJA Suur-Savon Reserviupseeripiiri ry Suur-Savon Reserviläispiiri ry Porrassalmenkatu MIKKELI Toiminnanjohtaja Mauri Parantala puh. (050) JAKELU Jäsenetuna piirien kerhojen ja yhdistysten jäsenille sekä sidosryhmille. Painosmäärä 2500 kpl. TOIMITUS Porrasalmenkatu MIKKELI sähköposti: suursavonreservilaispiiri PÄÄTOIMITTAJA Pentti Nuutilainen TOIMITTAJAT Mauri Parantala Raimo Mikkonen TAITTO Marko Hokkanen / Teroprint PAINOPAIKKA Teroprint Oy, Mikkeli Seuraava Vasama ilmestyy lokakuussa 2012 ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 3 x 210 mm 270 1/2 sivua 3 x 105 mm 160 1/4 sivua 2 x 75 mm 95 1/8 sivua (rivi-ilmoitus) 1 x 40 mm 50 Värilisä 10 Yhden palstan leveys 50 mm Kahden palstan leveys 100 mm Kolmen palstan leveys 150 mm Sivun korkeus 210 mm KANNEN KUVA: Puolustusvoimat Cajanderin hallituksen puolustusmenojen säästöt 1930-luvulla estivät puolustuksemme lujittamista. Suojeluskuntalaiset, lotat sekä järjestäytyneet reserviupseerit ja -aliupseerit tyytyivät lojaalisti säästöpäätöksiin, mutta lisäsivät huomattavasti omaa aktiviteettiaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen saralla. Talvisodan torjuntavoittoon sillä oli suuri vaikutus. Suomi tarvitsee tämän päivän reserviläisiltä ja koko maanpuolustusväeltä samanlaista asennetta hallituksen mustana keskiviikkona 8.2. päättämiin puolustusvoimauudistusta koskeviin linjauksiin, joita voidaan luonnehtia puolustuksemme alasajoksi. Sekä reservin että vakinaisen henkilöstön rajut leikkaukset irtisanomisineen, monien varuskuntien, aluetoimistojen ja sotilassoittokuntien lakkautukset uhkaavat vaarantaa maanpuolustushengen säilymistä ja alkuperäisiä tavoitteita maavoimien kehittämisestä. Uudistuksen valmistelussa nykyinen hallitus ei halunnut noudattaa vuosikymmenten arvokasta perinnettä puolustuksemme suurten ratkaisujen tekemisestä yhdessä kaikkien suurten eduskuntapuolueiden kanssa yleisen kansalaismielipiteen pohjalta. Maanpuolustustahto tulee heikkenemään ainakin varuskuntansa menettävillä alueilla. Laajemminkin usko mahdollisuuksiin puolustaa koko valtakunnan aluetta saattaa horjua, jos pienemmät kokoonpanot paremmin varustettuinakaan eivät herätä kansalaisissa riittävää luottamusta. MTS:n tuoreessa kartoituksessahan 80 prosenttia vastaajista kannatti nykyisten vahvuuksien säilyttämistä. Puolustusvoimissa palvelevat ja sen reserviin kuuluvat samoin kuin maanpuolustusväki ylipäätään on tässäkin asiassa lojaali maan hallitusta kohtaan. Kun alasajoa koskevat viralliset päätökset on aikanaan asianmukaisesti tehty, meidän tulee mukautua valtiojohdon linjaan ja kaikin voimin tukea puolustusvoimien työtä muutoksen toteuttamisessa, vaikka pitäisimme hallituksen rahakehyksiä ja muita sen uudistukselle asettamia reunaehtoja lyhytnäköisenä kvartaalitalouden ajatteluna. Jos maamme turvallisuustilanne tulevaisuudessa edellyttää valmiuden nostamista, uudistuksessa nyt sijoituksensa menettävät samoin kuin kaikki muutkin reserviin kuuluvat voidaan kutsua puolustusvoimien riveihin. Tämän vuoksi koko koulutetulle reserville täytyy olla varastoituna henkilökohtaiset aseet ja muu varustus. Lievempien uhkakuvien toteutuessa sijoittamattomalle reserville avautuu tärkeitä tehtäviä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista tarkoittavan järjestelmän puitteissa. Reserviläisjärjestöjen tulee vastata uudistuksen tuomiin haasteisiin kaikin käytettävissä olevin keinoin olipa kysymyksessä maanpuolustustahdon säilyttämisestä tai reserviläisten osaamisen säilyttämisestä ja fyysisestä kunnosta. Reservin koulutusvajeen pienentämiseksi Reserviupseeriliitto on asettanut järjestötasoilleen konkreettiset tavoitteet jokaisen reserviupseerin saamiseksi osallistumaan tänä vuonna ainakin yhteen kertausharjoitukseen, MPK:n kurssiin tai kerhojen toimintapäivään. Odotamme tietenkin paikallisjoukkokonseptilta paljon. Haluamme jatkaa työtä Suomen puolustuksen hyväksi myös uudistuksen vuoksi vaikeutuvassa ympäristössä. Menestystä kaikille Suur-Savon reserviläisille ja kaikille yhteistyökumppaneillemme. Pentti Nuutilainen Suur-Savon Reserviupseeripiirin puheenjohtaja RESERVILÄISET SUURTEN HAASTEIDEN EDESSÄ SAVON VASAMA

4 Hallituksen ratkaisu puolustusvoimauudistuksesta esitettiin Uudistuksen taustalla on puolustusvoimien koon ja toiminnan saattaminen tasapainoon jaettavan rahoituksen kanssa. Samalla kehitetään puolustusvoimien kustannustehokkuutta. Muutoksella katetaan vuoteen 2015 saakka puolustusvoimien budjettileikkaukset ja sen jälkeen toiminnan tason palauttaminen. Maastovuorokausia varusmiehille sekä kertausharjoitusvuorokausia reserviläisille saadaan lisää esimerkiksi luopumalla tyhjäkäynnillä olevien tilojen ylläpito- ja vuokrakustannuksista varusmiesikäluokkien pienentyessä. Uudistuksessa maamme puolustus perustuu edelleen kehitettyyn alueelliseen puolustusperiaatteeseen sekä yleiseen asevelvollisuuteen. Koko palveluskelpoinen osa miespuolisesta ikäluokasta sekä naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuneista koulutetaan myös jatkossa. Uudistuksen myötä säilyy kyky laadukkaaseen reserviläisja varusmieskoulutukseen. Etelä-Savon aluetoimistossa on myös uudistus edessä. Vuodesta 2015 lukien aluetoimisto tulee kuulumaan Karjalan prikaatin organisaatioon. Tässä lehdessä onkin osuvasti prikaatikenraali Timo Kivisen kirjoitus Karjalan prikaatista itäisen Suomen valmiusyhtymänä. On hienoa todeta, että uudistuksessa on arvostettu ja otettu huomioon aluetoimiston mittavat työt asevelvollisuusasioiden hoitamisessa, operatiivisissa asioissa sekä maanpuolustustyön tukemisessa. Yhteydenpitomme eteläsavolaiseen reserviin ja alueen kansalaisiin tulee säilymään. Vuosittain olemme olleet mukana vajaassa 150 maanpuolustustapahtumassa. Toimin- Uudistus edessä nan volyymi ja maanpuolustustyön tukeminen jatkuu siis myös tulevaisuudessa. Yksityiskohdat aluetoimiston vuoden 2015 tehtävissä ja resursseissa selviävät tämän vuoden loppupuoliskolla. Tällä hetkellä jatkosuunnittelu toteutetaan Pääesikunnan johdolla. Kesällä on odotettavissa hallinnollisia päätöksiä puolustusvoimauudistukseen. Uudistus tuo reserviläisille mahdollisuuksia. Tuleva joukkorakenne mahdollistaa reserviläiselle monipuolisen sotilasuran ja haasteellisia tehtäviä. Esimerkiksi paikallispuolustuksen vahventamiseksi muodostetaan paikallisjoukkoja. Paikallisjoukoissa on laajat mahdollisuudet kokeneen reservin monipuoliseen käyttöön. Reserviläisen yksilölliset edellytykset otetaan huomioon muun muassa kouluttajatehtävissä, johtotehtävissä sekä erityisosaamista vaativissa toiminnoissa. Kouluttajatehtävistä kirjoitinkin jo esimerkin edellisessä Savon Vasamassa. Keskeinen uudistus on myös joukkojen tapa taistella. Uudistettua taistelutapaa on kehitetty maavoimissa ja se on luotu Suomen olosuhteisiin, eikä se ole ulkomailta kopioitu malli. Taistelutavassa pyritään pienemmällä joukkomäärällä suurempaan suhteelliseen tehokkuuteen. Jäykähköstä alueiden pitämiseen perustavasta taktiikasta siirrytään kohti joustavampaa toimintamallia, jossa vastustajalle pyritään tuottamaan mahdollisimman suuret tappiot oma toimintakyky säilyttäen. Johtajille annetaan toiminnan päämäärä, tehtävä ja resurssit. Tämän jälkeen kukin johtaja päättää, miten toiminta toteutetaan. Taistelutapa edellyttää kaikilla tasoilla oma-aloitteisuutta, innovatiivisuutta ja tehtävätaktiikan noudattamista. Uudistettu taistelutapa perustuu laajaan tutkimukseen sekä testaukseen kokeiluharjoituksissa. Tänä vuonna jatketaan kokeiluharjoituksia sekä siirrytään henkilökunnan koulutukseen. Edellä mainituilla uudistuksilla varmistetaan, että koko maata voidaan puolustaa. Reserviläiset otetaan mukaan paikallisjoukkojen toiminnan suunnitteluun. Etelä-Savon aluetoimisto järjestääkin jo ensi syksynä alueen reserviläisille tietoiskuja uudesta paikallisjoukkokonseptista sekä uudistetusta taistelutavasta. Tarkempia aikatauluja käsitellään aluetoimiston ja paikallisten reserviläisyhdistysten edustajien tapaamisessa. Ennen organisaatiomuutosta aluetoimisto toimii ja hoitaa tehtävänsä täysimääräisesti Itä-Suomen sotilasläänin esikunnan johdossa. Keskeisiä tapahtumia tälle vuodelle tulevat olemaan Itä- Suomen sotilasläänin alueellinen puolustusvoimain lippujuhlapäivän paraati 4.6. Pieksämäellä, Vartioparaati 3.8. Mikkelissä sekä viranomaistapahtuma lokakuussa Joensuussa. Lippujuhlapäivä Pieksämäellä sisältää paraatikatselmuksen, ohimarssin ja kalustonäyttelyn päivällä, nuorisokonsertin iltapäivällä sekä maanpuolustusjuhlan illalla. Päivään toivotaan mukaan mahdollisimman monia toimijoita eri veteraani-, reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöistä sekä maakuntakomppaniasta. Vartioparaatin ovat jo luvanneet hoitaa Mikkelin alueen reserviläisjärjestöt. Viranomaistapahtumaan meillä on mahdollisuus osallistua maakuntakomppanian joukkueella vapaaehtoisharjoituksena. Toiminta harjoituksessa on lähes vastaavanlainen kuin Kuopiossa vuonna 2010 oli. Vuonna 2013 viranomaistapahtuma tullaan järjestämään Etelä-Savossa. Sen suunnittelu käynnistetään nyt maaliskuussa Etelä- Savon aluetoimiston, poliisilaitoksen ja pelastuslaitoksen yhteistyöpalaverissa. Turvallista kevättä ja hyvää kesää Savon Vasaman lukijoille. Everstiluutnantti Arto Hokkanen Etelä-Savon Aluetoimiston päällikkö 4 SAVON VASAMA

5 Toimistosta tähystettyä Alkanut vuosi on ollut hyvin mielenkiintoinen, tähystämistä on ollut yllin kyllin. Alkuvuotta sävyttivät presidentin vaalit ja niihin liittyvä keskustelu ja samaan aikaan odotettiin tietoa puolustusvoimauudistuksen sisällöstä. Jo alun alkaen oli selvää, että puolustusvoimauudistus kouraisee syvältä. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen, totesi jo aikoja sitten, että kyse ei ole rakennemuutoksesta vaan suurimmasta muutoksesta, mikä puolustusvoimia on sodan jälkeen kohdannut. Karut luvut kertovat, että kuusi joukko-osastoa lakkautetaan, sodan ajan joukkojen määrä supistuu hengellä, rauhan ajan työntekijöitä vähennetään1200 henkilöllä, joista osa joudutaan irtisanomaan. Tässä vain muutamia keskeisiä puolustusvoimauudistuksen sisältöjä. On totta, että varuskunnilla ei maata puolusteta; ne ovat asevelvollisten varusmiesten koulutuspaikkoja. On tehotonta ylläpitää tyhjää kapasiteettia varusmiesikäluokkien pienentyessä. Toisaalta niiden merkitys puolustusvoimien näkyvyyden kannalta ja vaikutus maanpuolustustahtoon on eittämätön. Perustettavien uusien aluetoimistojen rooli tuleekin olemaan tässä mielessä erittäin tärkeä. Ainakin nykyiset aluetoimistot ovat onnistuneet tässä tehtävässä erinomaisen hyvin. Reserviläisten kannalta uudistus tuo myös haasteita. Tulevat paikallisjoukot tuovat reservin päällystölle uusia haasteellisia, jopa joukkoyksikkötason komentajan tasoisia tehtäviä. Ei voi myöskään väheksyä reserviläistyön merkitystä tulevaisuudessa maanpuolustustahdon levittäjänä ja ylläpitäjänä. Tässä olisi jokaisella yhdistyksellä ja kerholla tekemisen paikka: järjestää joko yksin tai yhteistoiminnassa muiden toimijoiden kanssa yksi maanpuolustushenkinen yleisötapahtuma joka vuosi. Seurasin mielenkiinnolla vaalikeskusteluja erityisesti kun kyse oli turvallisuuspolitiikasta ja maanpuolustuksesta; kuuluvathan nämä oleellisesti Tasavallan Presidentin tehtäviin. Keskustelu ei tuonut mukanaan mitään uusia avauksia. Päinvastoin. Keskustelu muistutti hämmästyttävästi 70- ja 80 lukujen hyvin yksimielistä yya-henkistä liturgiaa, jonka keskeisinä argumentteina olivat puolueettomuus ja yleinen asevelvollisuus. Kukaan ehdokkaista ei uskaltanut vihjaistakaan olevansa NATO-myönteinen. Suomalaisista valtaosa vastustaa NATOon liittymistä, se tiedetään monien mittausten perusteella. Kysyä vain sopii, että miksi? Mitkä mielikuvat vaikuttavat yleisen mielipiteen muodostumiseen NATOsta puhuttaessa? Kummitteleeko mielikuva edelleen siitä kylmän sodan aikaisesta liittoumasta, jonka toiminta oli suunnattu toista sotilasliittoa vastaan? Nyt vaalien jälkeen olisikin hyvä avata keskustelu siitä mitä tuo mainittu sotilasliitto on ja mitä se ei ole. Varmaa on ainakin, että se ei ole este yleiselle asevelvollisuudelle. Suomi tekee NATOn kanssa rauhankumppanuusyhteistyötä ja on osallistunut useisiin sotilasliiton johtamiin rauhanturvaamisoperaatioihin. Kun nyt puolustusvoimia ja sen resursseja leikataan kovalla kädellä, olisiko syytä alkaa miettiä myös uusia näkökulmia liittoutumisen suhteen. Venäjän uusii aseistustaan lähes 580 miljardilla eurolla. Vaikka kyse onkin Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen rapautuneitten asevoimien saattamisesta nykyaikaiselle tasolle, ei asiaa voi Suomessa jättää vaille huomiota semminkään kun merkittävä osa hankittavasta modernisoidusta kalustosta sijoitetaan Suomen rajan läheisyyteen. Vaikka viimeisessä Reserviläinen-lehdessä tutkija Tobias Ezold enempää perustelematta väittää että, Suomi saisi tiukan paikan tullen apua NATOlta ja EU:lta niin uskon, että NATO-optio ei ole mikään tae sille, että apua olisi saatavissa silloin kun sitä tarvittaisiin. Onkohan koko optio enemmänkin kotikutoinen, omien poliitikkojemme keksintö? Sitten hieman arkipäiväisempiin asioihin. Syyskuussa ammutaan jälleen ISSL:n ampumakilpailu. Toivottavasti mahdollisimman moni yhdistys osallistuu kilpailuun nyt kun vakuutusasiakin on järjestyksessä. Ilmoitusten saaminen lehteemme on yhä hankalampaa. Toivon, että jäsenistö suosii ilmoittajiamme ja käyttävät tarjouksia hyväkseen. Tässähän on kyse molemminpuolisesta edusta ja näin edesautatte ilmoitusten saamista jatkossakin. Valitettavasti 90% yhdistyksistä ei osallistu ilmoitushankintaan millään tavalla. Jatkossa se saattaa aiheuttaa painetta piirilehtimaksun korottamiseen. Vaikka kirjoitukseni alkupuolella kommentoin puolustusvoimauudistusta, en malta olla vielä palaamatta siihen: myös soittokuntia karsitaan kovalla kädellä. Maavoimiin jää neljä soittokuntaa sekä meri- ja ilmavoimille omansa. Ihmetystä herättää maavoimien soittokunnan sijoittuminen Lappeenrantaan eikä Mikkeliin, jossa on Maavoimien esikunta. Muiden puolustushaarojen soittokunnat ovat esikuntiensa sijoituspaikkakunnilla. Lakkautettava Savon Sotilassoittokunta oli Itä-Suomen soittokunnista suurin ja Lappeenrantaan sijoittuvaan Maavoimien soittokuntaan joudutaan perustamaan lisää virkoja. Olisi mukava kuulla sotilasmusiikkitoimialan perusteet tälle ratkaisulle. Toivon Savon Vasaman lukijoille aurinkoista kevättä. Mauri Parantala Toiminnanjohtaja SAVON VASAMA

6 Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen asema vankkenee Heti ensimmäiseksi on esitettävä kiitokset. Viime syksynä toimeenpantiin pilottiharjoitus. Torjuntakomppanian kertausharjoitus toteutettiin niin että aktiiviset MPK-laiset valmentautuivat vuoden mittaan vaativiin koulutustehtäviin ja kouluttivat kertausharjoitusjoukon. Harjoituksessa oli vain turvallisuuden ja hallinnoinnin kannalta välttämätön määrä kantahenkilökuntaa, ja varsinaisen koulutustehtävän toteuttivat aktiiviset reserviläiset. Harjoitus on saanut positiivista palautetta valtakunnan tasolta alkaen ja toimintatapamalli on todettu erinomaiseksi. Kiitos aktiivisille MPK-laisille erinomaisesta sitoutumisesta ja erinomaisesta koulutustyöstä. Puolustusvoimat uudistuu ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitys korostuu. Puolustusmäärärahojen niukkuuden aikana ei ole vaikea arvata, että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen merkitys reservin osaamistason ylläpitäjänä tulee vankkenemaan. Volyymit ovat nousseet ja jos ei kuu taivaalta päähän putoa niin tulevaisuudessa vapaaehtoinen maanpuolustus muodostuu yhä tärkeämmäksi maanpuolustuksen peruspilariksi. Tämä koskee niin sotilaallisen maanpuolustuksen sarkaa kuin koko yhteiskunnan varautumista poikkeusoloihin sekä poikkeaviin tilanteisiin. Maanpuolustuskoulutusyhdistys kouluttaa monimuotoista varautumista ja turvallisuutta. Viranomaiset kamppailevat resurssien riittävyyden kanssa, mutta MPK:n paras resurssi on lähes ehtymätön. Se on vapaaehtoiset ja sitoutuneet kouluttajat. Taloudellisesti niukkoina aikoina rahasta on puutetta, mutta kaikkein tärkein maanpuolustuksen kulmakivi ei ole rahasta kiinni. Se on henki ja tahto, sitä ei euroilla voi korvata, mutta sillä voi korvata euroja. Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön sotilaallinen koulutustarjonta pohjautuu Etelä-Savon aluetoimiston kanssa sovittuihin koulutusperiaatteisiin. Kertausharjoituksien määrä vähenee ja MPK:n koulutustarjonnalla voidaan edesauttaa reservin osaamistason ylläpitoa. Jo tälle vuodelle on suunniteltu yksi nimenomaan reserviupseereille suunnattu harjoitus. Se on syksyllä pidettävä kartta- ja käskynantoharjoitus. Muille henkilöstöryhmille tai erikoisryhmille voidaan toimeenpanna vastaavia kohdennettavia harjoituksia. Nyt kaivataan esityksiä ja ideoita. Ideoita kaivataan myös muuta koulutusta koskien. Samoin on uusien kouluttajien ja kurssinjohtajien laita. MPK:n vahvuus on maanpuolustusväessä ja siinä osaamispotentiaalissa mitä aktiivisilla maanpuolustajilla on. Viime aikoina Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön ansiokkaaseen kouluttajakaartiin ei ole juurikaan uusia henkilöitä ilmaantunut ja koulutustuotos on ollut hyvin pitkälle samojen henkilöiden harteilla. Kiitos jaksamisesta. MPK:n toiminnassa nuoria ja naisia on ollut huomattavasti vähemmän kuin miehiä. Maanpuolustus on kaikkien yhteinen asia ja kaikkia tarvitaan yhteisen harrastuksen pariin. Tässä asiassa heitänkin pallon maanpuolustusaktiivisille miehille. Kun jokainen jo aikamiehen ikään ehtinyt miesmaanpuolustaja rekrytoi toimintaan mukaan yhden nuoren ja/tai naisen, toimintaan tulee mukaan paljon uutta väkeä. Tutkimusten mukaan uuden harrastuksen tai muun toiminnan aloittaminen tapahtuu parhaiten silloin kun kuulee tutulta hänen kokemuksistaan. Olkoon siis maanpuolustusväen mottona tälle vuodelle lyhyesti ja ytimekkäästi kerro kaverille. Etelä-Savon aluetoimisto järjesti äskettäin vapaaehtoisen maanpuolustuksen yhteistoimintakokouksen, jossa käsiteltiin muiden asioiden ohella maanpuolustusjärjestöjen välistä koordinointia ja yhteistoimintaa. Kokouksessa päätettiin, että Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikkö kutsuu Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen vapaaehtoisen maanpuolustuksen yhteistyöjärjestön roolissa koolle kokouksen, jossa on tarkoitus luoda paremmat menettelytavat järjestökentän tapahtumien ja muun toiminnan koordinoinnissa. On käynyt usein niin, että tapahtumia on ajoittunut päällekkäisesti. Tämä on johtunut syystä että Etelä-Savossa ei ole tällä hetkellä hyvin toimivaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestökentän yhteistyöelementtiä. Oman tunnon kysymys onkin, että tiedämmekö mitä muut järjestöt tekevät. Ainakin allekirjoittaneelle tulee hiukan nolo olo. Vapaaehtoisessa maanpuolustuksessa on tärkeää, että maanpuolustusväki on niin sanotusti pakassa mukana muidenkin kuin oman järjestön puitteissa. Järjestökentän hyvä yhteistoiminta on yhteinen vahvuus, ja yhteistoiminnan tiivistämisessä kaikki voittavat. Kutsuja on siis tulossa. Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön koulutustarjonta löytyy yksityiskohtaisesti www-sivuilta, eikä tässä yhteydessä voi kirjoittaa kaikkea kaikista tapahtumista. Ohessa on kuitenkin muutama hyvä vinkki kevätkaudelle. Talvikettu on hyvä kurssi talvisten maastotaitojen opettelemiseksi ja harjoittelemiseksi Mikkelin ympäristössä. Mikäpä sen mukavampaa kuin viettää pari päivää hyvien kavereiden kanssa kevään ollessa parhaimmillaan. Kotitapaturmat ja ensiapu 1.4. on naisten Mikkelissä pitämä kurssi, johon erityisesti naisten kan- 6 SAVON VASAMA

7 nattaa osallistua. Yleensä me kaikki ajattelemme, että eihän minulle mitään koskaan satu, mutta entäpä jos jollekin muulle jotakin sattuu Rynnäkkö-harjoitus Karkialammella pitää sisällään kuusi erillistä sotilaallisia valmiuksia palvelevaa kurssia. Lisäksi harjoitukseen liittyy sotilaskotisisarien harjoitus, jossa harjoitellaan poikkeusolojen sotilaskotitoimintaa. Harjoitus on uuden toimintatapamallin mukainen harjoitus, jossa useita kursseja keskitetään samaan ajankohtaan periaatteella jokaiselle reserviläiselle jotakin. Juvalaisten maanpuolustajien organisoima perinteinen Uimasalon jotos on erinomainen tilaisuus testata porukassa henkilökohtaisia sotilaallisia taitoja sekä oppia uusia. Samalla saa liikuntaa ja virkistävän mielen. Pieni, mutta ei niinkään vakava kilpailumieli on hyvänä mausteena. Asevelvollisille pieni vinkki: Kertausharjoituksia on vähän, mutta sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen osallistuminen on oiva keino saada osakseen hyväksi laskettavia kertausharjoitusvuorokausia. Koulutus- ja tukiyksikkö esittää vuorokaudet aluetoimistolle sen perusteella miten hyvin koulutustapahtuma palvelee sotilaallisia valmiuksia. Aluetoimiston päällikkö tekee päätöksen hyväksi laskettavista vuorokausista, mutta se on ainakin varma, että esityslistoille ei pääse jos ei tapahtumaan osallistu. Hyvää ja turvallista kevään jatkoa kaikille, kannattaa käydä katsomassa ja rekisteröitymässä. Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiiri, piiripäällikkö Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikkö, päällikkö Ari Kuikka TEHOKAS työrauhanturvaaja. Onko se lintu? Lentokone? Marski Data tarjoaa entistä tehokkaampia ja turvallisempia työympäristöjä. Ei, vaan Marski Superkyvykkäät Datan työrauhanturvaajat! työrauhanturvaajamme suunnittelevat, Työrauhanturvaajat toimittavat, tarjoavat huoltavat asiakaslähtöisen ja ylläpitävät palvelunsa toimistoja tietojärjestelmäratkaisuja avulla tehokkaita ratkaisuja joka juuri toimistoon. Sinun tarpeisiisi. Palveluhaluinen Tule ja koulutettu ja tutustu henkilökunta tulevaisuuden pitää huolen ratkaisuihin! työrauhastasi, ja Sinä voit keskittyä olennaiseen. Vuorikatu 7, MIKKELI Puh. (015) Kirkkokatu 7, SAVONLINNA Puh. (015) Avoinna ma-pe klo , la suljettu SAVON VASAMA

8 VAPAAEHTOINEN MAANPUOLUSTUS JA TRSS Vaikka maanpuolustusvuosi 2012 on jo hyvässä vauhdissa, on hyvä luoda katsaus menneeseen vuoteen. Etelä-Savon aluetoimiston ja Etelä-Savon vapaaehtoisen maanpuolustuksen kannalta vuosi 2011 oli hyvä. Koulutus-, maanpuolustus- ja juhlatapahtumat ympäri maakunnan onnistuivat ja tapahtumat keräsivät runsaasti maanpuolustusväkeä. Eri tilaisuuksia enempää erittelemättä alueupseeri kiittää kaikkia tilaisuuksien ja tapahtumien valmisteluissa ja toteutuksessa mukana olleita sekä yleisöä, jota tapahtumissa on ollut kiitettävästi. Koulutustapahtumien osallistujat ovat olleet tyytyväisiä koulutukseen ja antaneet kehittävää palautetta tapahtumista. Kiitos kuuluu myös Itä-Suomen Huoltorykmentin Mikkelin varastolle, joka on hienosti toteuttanut monen tapahtuman materiaaliset tukitarpeet. Etelä-Savossa, kuten monessa muussakin maakunnassa, vapaaehtoista maanpuolustusta ja sen koulutusta kehittää yhteistoimintaryhmä. Etelä-Savossa vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen yhteistoimintaryhmään kuuluvat Etelä-Savon aluetoimisto, MPK:n Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikkö (KOTU), Etelä-Savon Poliisilaitos, Etelä-Savon Pelastuslaitos, Suur-Savon Veteraanijärjestöt, Mikkelin Sotilaskotiyhdistys, Naisten Valmiusliiton Etelä-Savon Alueneuvottelukunta, Suur-Savon Reserviupseeripiiri, Suur-Savon Reserviläispiiri, Suur-Savon Sinibaretit ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Mikkelin paikallistoimikunta. Yhteistoimintaryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa - keväällä ja syksyllä. Yhteistoimintaryhmän yhtenä tarkastelun kohteena on maakunnan vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan ja viranomaistoiminnan yhdistämismahdollisuudet huomioiden toiminta rauhan ajan häiriötilanteet. Kokouksissa yhteistoimintaryhmän osallistujat antavat palautteen menneestä kaudesta. He kertovat toimialansa tulevan kauden tärkeimmät tapahtumat sekä keskustelevat yhteistoiminnan järjestämisestä eri toimijoiden kesken. Keskustelu on tärkeä keino keskittää voimat maanpuolustuskentässä - näin esimerkiksi voidaan välttää samanaikaisten vapaaehtoisten maanpuolustustapahtumien järjestäminen maakunnassa. Toimintaa voi kuvata sanoilla yhden luukun periaate. Piiritason toimijat tuovat paikallisyhdistystensä suunnitellun toiminnan Etelä-Savon aluetoimiston tietoon. Aluetoimisto kokoaa paikallisyhdistysten puolustusvoimiin kohdistuvat tukitarpeet ja välittää tukipyynnöt edelleen. Yhteistoimintaryhmän kokoonnuttua keväällä Etelä-Savon aluetoimisto kutsuu Suur-Savon piirin reserviläisjärjestöjen paikallisyhdistykset kokoukseen. Kokouksessa keskustellaan mm. ajankohtaiset asiat, mennyt vuosi sekä tulevan vuoden tapahtumat. Jokainen paikallisyhdistys kertoo oman palautteensa ja tarkentaa tarvittaessa piirijärjestöjen puolustusvoimille esittämän tuen määrän ja laadun. Puolustusvoimilta pyydetty tuki käsitellään toiminnan ja resurssien suunnittelun ja seurannan aikataulussa (TRSS). Puolustusvoimien tulevan vuoden suunnittelu käynnistyy Pääesikunnan antamilla perusteilla tammihelmikuussa. Perusteissa käsketään mm. käytössä olevat resurssit. Hallintoyksiköt (aluetoimistot ml.) suunnittelevat tulevan vuoden toiminnan annetuin perustein huhtikuun puoleen väliin mennessä. Tästä aikataulusta johtuen paikallisyhdistysten tulevaa vuotta koskevien tukipyyntöjen on oltava aluetoimiston tiedossa huhtikuun alkuun mennessä. Nämä tukipyynnöt koskevat myös Savon sotilassoittokuntaa ja sen esiintymisiä seuraavana vuonna. Aluetoimistojen esitykset kootaan ja maavoimien suunnitelmaluonnos julkaistaan kesäkuussa. Luonnos antaa pohjan jatkaa ja tarkentaa suunnittelua, joka tarkennetaan elokuun loppuun mennessä. Elokuun alku on siten ehdoton takaraja järjestöille esittää aluetoimistolle tukipyyntöihin tarkennuksia koskien seuraavaa vuotta. Tiedot kootaan ja Maavoimien esikunta julkaisee maavoimien toimintasuunnitelman lokakuussa. Maavoimien toimintasuunnitelma on asiakirja, jonka mukaan aluetoimisto toteuttaa seuraavan vuoden koulutuksen ja maanpuolustustapahtumien toteuttamisen. Vaikka vuoden kuluvan vuoden tärkeimmät maanpuolustustapahtumat ovat vielä pääsääntöisesti edessäpäin, niin edellä kuvatun perusteella on hetki istahtaa ja miettiä jo vuotta Ovatko suuret suuntalinjat jo selvillä ja olenko tehnyt tässä vaiheessa vaadittavat valmistelut onnistuneen tapahtuman eteen? Mukavaa kevättä ja lämmintä kesää kaikille Savon Vasaman lukijoille. Osastoupseeri Yliluutnantti Heikki Tonteri Etelä-Savon Aluetoimisto 8 SAVON VASAMA

9 SUUR-SAVON RESERVILÄISET Alkanut vuosi näyttää tuovan tullessaan muutoksia ja vähennyksiä varuskuntia koskettaen. Myös soittokuntien määrä vähenee. Olemme saaneet seurata eri tiedotusvälineiden uutisointia. Muutoksista ja niiden tarpeista on kirjoitettu ja keskusteltu hyvinkin vilkkaasti. On ymmärrettävää, että suurin huoli on siellä mihin muutokset kohdistuvat, sillä kyseessä ovat mittavat muutokset ja niihin sopeutuminen vie aikansa. Maanpuolustuksen kannalta toimivan ja riittävän kaluston turvaaminen on tärkeä kysymys, mutta vähintään yhtä tärkeää on myös vankkumattoman maanpuolustustahdon ylläpitäminen. Muutokset tuovat reserviläisille ajatuksia ja kysymyksiä. Yhtenä huolenaiheena on kertausharjoitusten määrät sekä kenttäkelpoisen reservin sijoittuminen mahdollisiin uusiin tehtäviin. Vapaaehtoisten harjoitusten merkitys tulee korostumaan, koska se osaltaan mahdollistaa tiettyjen taitojen ylläpitämisen. Tietenkään sillä ei korvata menetettyjä laajempia kertausharjoituksia, joihin osallistuvat suuremmat joukot. Viime vuosi oli piirimme alueella toiminnallisesti vilkas. Yhdistykset viettivät omia juhliaan ja alueella järjestettiin erilaisia toiminnallisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Myös veteraanien tukeminen on ollut sitä toimintaa, jota ollaan valmiita tekemään myös jatkossa. Puolustusvoimien tuki ja näkyvyys on tuonut osaltaan lisäarvoa tapahtumille. Koulutustarjonta ja sen suunnittelu yhteistyössä MPK:n kanssa tarjoaa monia haasteellisiakin tapahtumia. Mikäs sen mukavampaa kuin testata omaa kenttäkelpoisuuttaan hieman kovemmissakin harjoituksissa. Alkanut vuosi tulee olemaan toiminnallisesti edellisvuotta vilkkaampi. Monissa yhdistyksissä on merkkivuosia ja toimintaa suunniteltu pitkälle tulevaisuuteen hyvä niin. Jo tässä vaiheessa vuotta haluan ennakkotietona ilmoittaa, että Mikkelissä järjestetään marraskuun puolivälissä Reserviläisliiton syyskokous. Tämä tapahtuma on meille Suur-Savon piiriläisille mieluisa haaste. Haluamme osaltamme tehdä onnistuneen kokousviikonlopun. Tapahtuman järjestäminen alueellamme on myös oivallinen tilaisuus tuoda esille reserviläisten toimintaa hieman laajemminkin, sillä onhan Mikkelissä pitkät perinteet maanpuolustuksen saralla. Kokousviikonlopun aikana on oivallinen tilaisuus osallistua eri tapahtumiin ja samalla tehdä Mikkeliä tunnetuksi. Toivotamme lämpimästi tervetulleeksi kaikki viikonlopun tapahtumiin osallistuvat. Hyvät yhteistyökumppanimme ovat tukeneet meitä tapahtumien järjestelyissä, tuki on varmistanut tapahtumien onnistumisen. Kiitän kaikkia toiminnassa mukana olleita ja toimintaa tukeneita. Reipasta alkavaa kevättä ja kesää kaikille Savon Vasaman lukijoille! Suur-Savon Reserviläispiirin puheenjohtaja Raimo Mikkonen SAVON VASAMA

10 KARJALAN PRIKAATI - ITÄISEN SUOMEN VALMIUSYHTYMÄ Timo Kivinen Karjalan prikaati on Itä- Suomen Sotilasläänin komentajan alainen valmiusyhtymä. Muiden maavoimien joukko-osastojen tapaan prikaatin tärkein tehtävä on asevelvollisten kouluttaminen. Muita tehtäviä ovat operatiivisen valmiuden ylläpito, muiden viranomaisten tukeminen ja henkilöstön luovuttaminen kriisinhallintaoperaatioihin. 2 Panssarijääkärikomppania 3 Panssarijääkärikomppania Karjalan prikaati 1 Kenttätykistöpatteri 2 Kenttätykistöpatteri 3 Kenttätykistöpatteri Tykistöaliupseerikoulu 1 Ilmatorjuntapatteri 2 Ilmatorjuntapatteri 3 Ilmatorjuntapatteri Karjalan Prikaatin kokoonpano PRIKAATIN KOMENTAJA Karjalan prikaati on tänä päivänä maavoimien ainoa valmiusyhtymä, jolla on organisaatiossaan kaikkien aselajien joukkoyksiköt. Prikaatissa on palveluksessa noin 550 puolustusvoimien palkallista henkilöä ja palveluksessa kerrallaan noin 2300 varusmiestä, joukossa muutama kymmenen vapaaehtoista asepalvelusta suorittavaa naista. Lisäksi varuskunnassa palvelee muissa organisaatiossa noin 130 henkilöä. Kertausharjoituksissa on käynyt vuosittain vajaat 2000 reserviläistä - lähivuosina tosin huomattavasti vähemmän Valmiusyhtymäkonsepti toimii Jotta Karjalan prikaatin nykytila hahmottuu, on tarkasteltava lyhyesti valmiusyhtymän kehityskaarta. Valmiusyhtymien kehittäminen käyn- ESIKUNTA 1 Pioneerikomppania 2 Pioneerikomppania KARJALAN HUOLTO- PATALJOONA ITÄ-SUOMEN VIESTI- PATALJOONA KYMEN PIONEERI- PATALJOONA Esikuntakomppania 1 Viestikomppania 2 Viestikomppania KYMEN JÄÄKÄRI- PATALJOONA KARJALAN TYKISTÖ- RYKMENTTI SALPAUSSELÄN ILMATORJUNTA- PATTERISTO Huolto- ja kuljetuskomppania 1 Panssarijääkärikomppania Materiaalikeskus Kuljetuskeskus Kunnossapitokeskus Autokoulu PUOLUSTUSVOIMAT FÖRSVARSMAKTEN FINNISH DEFENCE FORCES nistyi Valtioneuvoston vuoden 1997 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selon linjauksilla. Valmiusyhtymä oli uusi käsite ja se aiheutti alussa hämmennystä. Pian käsitettä täsmennettiin tarkoittamaan yhtä rauhan ajan joukkoosastoa kullakin maanpuolustusalueella. Valmiusprikaatilla tarkoitettiin kunkin valmiusyhtymän perustamaa sodan ajan prikaatia, jonka mobilisointivaatimus asetettiin muita joukkoja korkeammaksi. Karjalan Prikaatin vastuulle annettiin Karjalan Jääkäriprikaati - maavoimien ainut mekanisoitu valmiusprikaati. Tavoite asetettiin vuoteen Nyt vajaa viisitoista vuotta valmiusyhtymähankkeen käynnistämisen jälkeen voidaan todeta, että vaikka aikataulu on osin venynyt, hanke on vakaasti ylläpitovaiheessa. Toki kehittämistyötä riittää edelleen muun muassa kaluston päivitysten ja osin uusimisenkin myötä. Tänä vuonna muun maussa koulutetaan henkilökunnalle AMOS -kranaatinheitinjärjestelmä (Advanced Mortar System). Varusmiesten koulutus tälle järjestelmälle aloitetaan ensi vuonna. Maavoimien kaikkien aselajien keskittäminen rauhan ajan kokoonpanoon - Karjalan Prikaatiin - on valmiusyhtymäkonseptin toimivuuden kannalta ollut elintärkeätä. Se on luonut onnistumisen edellytykset tuottaa osaavat joukot Karjalan Jääkäriprikaatiin, maavoimien iskukykyisimpään yhtymään. Karjalan Jääkäriprikaatin taistelupanssarivaunukomppanioita (LEOPARD 2A4 kalusto) lukuun ottamatta kaikki valmiusprikaatin joukot tuotetaan Karjalan prikaatissa. 10 SAVON VASAMA

11 KARPR Joukkoyksiköt Jalkaväen, kenttätykistön, ilmatorjunta-, pioneeri- ja viestiaselajien sekä huollon miehistö- ja johtajakoulutusta. Kymen Jääkäripataljoona Karjalan Tykistörykmentti Salpausselän Ilmatorjuntapatteristo Kouluttaa panssarijääkäreitä, - tiedustelijoita, panssarintorjunta- ja panssarintorjuntaohjusmiehiä prikaatin iskuportaaseen Tulenjohto-, tuliasema-, kranaatinheitinja viestikoulutusta. Kenttätykistö tukee iskevien osien taistelua. Kouluttaa ilmatorjuntamiehiä itpatteriston esikuntien,johtokeskusten sekä ohjus- ja ammusyksiköiden tulenjohto-, viesti- ja tuliasematehtäviin Kymen Pioneeripataljoona Itä-Suomen Viestipataljoona Karjalan Huoltopataljoona Kouluttaa mekanisoituja pioneerijoukkoja. Koulutuksen painopiste on taistelupioneerikoulutuksessa. Kouluttaa varusmiehiä viestiaselajin tehtäviin sekä sotilaspoliiseiksi. Viestimiehet vastaavat viestiyhteyksien rakentamisesta ja ylläpidosta. Kouluttaa huollon osaajia täydennys-, kunnossapito-, kuljetus-, lääkintähuolto- ja huoltopalvelutehtäviin. Järjestää prikaatin huollon palvelut. PUOLUSTUSVOIMAT FÖRSVARSMAKTEN FINNISH DEFENCE FORCES Prikaatin koulutus- ja harjoitusjärjestelmä on rakennettu valmiusprikaatin lähtökohdista. Erityisesti kantahenkilökunnan osaamisen kehittämiseen eri aselajien yhteistoiminnassa, mukaan lukien operatiivinen suunnittelu, on mainiot edellytykset. Yhteistoimintaa iskuportaan tulivoimaisten LEOPARD 2A4 yksiköiden kanssa harjoitellaan Panssariprikaatin kanssa vuosittain useissa harjoituksissa. Karjalan prikaatin ehdoton vahvuus on mahdollisuudessa toteuttaa samassa joukko-osastossa kaikkien aselajien välistä yhteistoimintaa. Valmiusprikaatin nykyaikaisten toisiinsa verkottuneiden järjestelmien koulutusta ei yksinkertaisesti voida toteuttaa muulla tavoin. Tunnuslause Kaarti Päälle yhdessä voima ilmentää erinomaisen hyvin sitä, mistä valmiusyhtymäkonseptissa on kysymys. Mittavia satsauksia Yhteiskunnan investoinnit Vekaranjärvelle ovat olleet mittavia. Prikaatin kalusto on uusittu kokonaan viime vuosikymmenellä ja prikaatista on tullut täysin mekanisoitu joukko. Prikaatin käytössä on perusvalmiuden koulutustehtävien toteuttamiseksi runsaat 800 ajoneuvoa, joista panssaroituja on noin 200.Varuskunta-alueelle on rakennettu uusia koulutus- ja huoltohalleja, kasarmeja on peruskorjattu, ja harjoitusalueita on edelleen kehitetty. Karjalan prikaatin mahdollisuudet ja edellytykset ovat tänään paremmat kuin koskaan. Lähiympäristössämme voidaan järjestää kaikki tärkeimmät harjoitukset ja välittömästi varuskuntaan liittyvällä Pahkajärven ampumaalueella voidaan ampua lähes kaikilla prikaatin asejärjestelmillä. Pahkajärven ampuma-alue on yksi eniten käytetyistä ampuma-alueista Puolustusvoimissa, sillä alueella harjoittelee useat muutkin joukko-osastot. Varuskunnan rakenteiden peruskorjaukset jatkuvat vuoteen Seuraavaksi aloitetaan Kaartin hallin - urheilutalomme peruskorjaus. Tämän jälkeen ovat vuorossa muonituskeskus, sotilaskoti ja viimeiset kaksi peruskorjattavaa kasarmia. Myös Pahkajärven ampuma-alueen vanha rakennuskanta peruskorjataan ja toimintaedellytyksiä ampuma-alueella muutoinkin kehitetään. Varuskunnan kouluampumaratojen melusuojausta parannetaan ympäristöluvan edellyttämällä tavalla. Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen mittavat satsaukset moderniin sotavarustukseen ja varuskunnan infrastruktuuriin sekä mielenkiintoiset haasteet uusien toimintatapojen kehittämisessä ovat luoneet monella tavalla positiivista virettä, joka näkyy henkilökunnan palvelusmotivaatios- SAVON VASAMA

12 KARPR Harjoitusalueet Suoja-alue Maa-alueet 8365 ha - Pahkajärvi 5433 ha - lähiharjoitusalue 2142 ha - Anttilankangas- Hevosojankangas 560 ha - Selänpää 230 ha - suoja-alueet 2771 ha Selänpää Anttilankangas - Hevosojankangas Kansallispuisto Juurikonmaan ampuma-alue Pahkajärvi Maalialue Tuliasema- ja harjoitusalue Kasarmialue Lähiharjoitusalue Panssariura 20 km = KARPr.n harjoitus- ja ampuma-alue = vuokrattu aselajin harjoituspaikka PUOLUSTUSVOIMAT FÖRSVARSMAKTEN FINNISH DEFENCE FORCES sa ja työhyvinvoinnissa. Perustellusti voidaan todeta, että valmiusyhtymäkonsepti on juurtunut Karjalan Prikaatiin ja tärkein sodan ajan joukkomme - Karjalan Jääkäriprikaati - on hyvässä iskussa. Prikaati on suurin pääkaupunkiseutulainen joukko-osasto Pääosa varusmiehistämme ja -naisista tulee pääkaupunkiseudulta. Heille Vekaranjärvi sijaitsee vain noin kahden tunnin ajomatkan päässä kotiseuduilta. Lomakuljetukset on järjestetty hyvin - viikonloppuisin Vekaranjärveltä lähtee kolmisenkymmentä lomabussia eri reiteille. Yhteys läheisiin ei siten katkea varusmiespalveluksen aikana. Yhteydenpito omaisiin ja ystäviin on palveluksen aikana muutenkin tärkeää. Varusmiesten omaiset ovat erittäin kiinnostuneita nuoriensa palveluksesta ja Karjalan prikaatista. Vekaranjärvellä järjestettäviin valatilaisuuksiin saapuu säännönmukaisesti noin 5000 varusmiesten omaista ja läheistä. Julkisuudessa käsitellään verrattain paljon varusmiespalvelukseen liittyviä haasteita ja palveluksen keskeyttämisiä. Toki nuorten fyysinen ja henkinen terveys on huolen aihe, mutta liian usein vähemmälle huomiolle jää se, että ylivoimainen pääosa ikäluokista suorittaa palveluksensa mallikkaasti. Tämän päivän varusmiesten asenteet sotilaallista maanpuolustusta ja varusmiespalvelusta kohtaan ovat hyvät. Mielipidetutkimusten mukaan nuoret kokevat Suomessa olevan paljon puolustamisen arvoista. Itsenäisyys on yksi näistä arvoista. Maanpuolustustahto on varusmiesten palveluksen päättyessä tehtyjen kyselyjen mukaan jonkin verran vahvempaa kuin suomalaisväestön keskuudessa keskimäärin. Maailman parhaisiin kuuluvan koulujärjestelmän tuloksena suomalaisten nuorten oppimisvalmiudet ovat erinomaiset. Tämä kaikki antaa hyvän pohjan myös sotilaskoulutukselle. Nykypäivän varusmiehet ovat haasteellisimpia johdettavia ja koulutettavia kuin me varttuneemmat ikäluokat aikanaan. He ovat hyvin perillä asioista ja haastavat järjestelmää kyseenalaistamalla sotaväen toimintatapoja. He ovat tottuneet kiivaaseen elämänrytmiin ja tarvitsevat jatkuvasti uusia virikkeitä ja sopeutuvat huonosti odotteluun. Motivoituneina nuoret toimivat hyvin osana tiimiä ja ovat hyviä sotilaita. Motivoiminen edellyttää mielekästä, hyvin suunniteltua ja toteutettua koulutusta. Karjalan prikaati tarkastelee omalta osaltaan jatkuvasti eri toimenpiteitä, joilla varusmiespalveluksen sisältöä kehitetään. Prikaatin monipuolisuus mahdollistaa sen, että voimme ottaa huomioon varusmiesten siviilikoulutuksen ja henkilökohtaiset taipumukset koulutusvalinnoista päätettäessä. Varusmiehet 12 SAVON VASAMA

13 KARPR Asevelvolliset ovat loppukyselyjen perusteella tyytyväisiä saamaansa koulutukseen. Puolustusvoimauudistus tuo uusia haasteita Puolustusvoimauudistuksen myötä prikaatin asema on entistään vahventumassa. Puolustusvoimien esittämässä uudistuksen ratkaisumallissa Karjalan Prikaatin vastuut lisääntyvät asevelvollisuusasioissa. Vuoden 2015 alussa prikaatin organisaatioon liitetään Mikkelissä jo nykyisellään sijaitseva ja Kouvolaan perustettava aluetoimisto. Se kuinka nykyisten sotilasläänien muita tehtäviä jaetaan maavoimien esikunnalle ja joukko-osastoille selviää jatkosuunnittelun edetessä. Jokatapauksessa puolustusvoimauudistukseen sisältyvä paikallisjoukkokonsepti tiivistää puolustusvoimien ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen suhdetta. Näin ollen myös prikaatin ja Etelä- Savon reserviläisten välille muodostuu nykyistä kiinteämpi yhteistoimintasuhde. Ennen kuin rakenteelliset uudistukset tuovat säästöjä Puolustusvoimat joutuu sopeuttamaan toimintaansa supistuviin määrärahakehyksiin. Joukko-osastoissa sopeuttamistoimet vaikuttavat niin varusmies- kuin reserviläiskoulutukseen. Varusmiesten maastovuorokausia joudutaan supistamaan nykytasosta jonkin verran. Supistuvat harjoitusmäärät näkyvät väistämättä koulutustuloksissa ja erityisesti yhteistoiminnan harjoittelussa. Sotilaan perustaidot ja toiminta komppania - patterikokoonpanoissa kyetään opettamaan niin kuin ennenkin. Suuria useiden aselajien yhteisharjoituksia järjestetään harvemmin ja tällä on vaikutuksensa erityisesti johtajien osaamiseen. Kertausharjoitusten määrä vuosina laskee merkittävästi. Reservin vapaaehtoisia tapahtumia lisätään, mutta niillä ei voida tietenkään korvata varsinaisia kertausharjoituksia. Maavoimien kehittämisen painopisteen siirtyessä alueellisiin joukkoihin myös Karjalan Prikaatiin joukkotuotantotehtäviin tulee uusia painotuksia. Kuluva vuosi onkin Karjalan Prikaatille suunnittelun, valmistautumisen ja uuden oppimisen vuosi. Karjalan prikaatin henkilöstö on määrittänyt yhteisiksi arvoiksi lujan tahdon, kehittyvän ammattitaidon ja tuloksellisen yhteisvaikutuksen. Näiden arvojen pohjalta ja vahvoihin perinteisiin tukeutuen prikaati kohtaa uudet haasteet luottavaisin mielin. Karjalan Prikaatin arvot SAVON VASAMA

14 Mauno Punkasta Suur-Savon Reserviupseeripiirin kunnianjäsen Suur-Savon Reserviupseeripiiri on syyskokouksessaan 2011 päättänyt kutsua kapteeni Mauno Punkan (s ) piirin kunniajäseneksi. Mauno Punkka on aloittanut reserviupseeritoimintansa vuonna 1960 Kokkolassa. Mikkelin Reservinupseereihin hän liittyi vuonna 1964 ja toimi Suur-Savon Reserviupseeripiirin puheenjohtajana vuosina Laajempi henkilökuva Mauno Punkasta julkaistaan Savon Vasaman syysnumerossa. KAMPAAMO-PARTURI EURO KELLO JA KULTA OY Häyrisentie Pieksämäki Virastokuja 2, PERTUNMAA Puhelin (015) Virastokuja 2, PERTUNMAA Puhelin (015) SAVON VASAMA

15 SAVONLINNAN RESERVILÄISET 75 V Juhla Juhlan järjestelyihin osallistui 60 reserviläistä ja heidän perheenjäsentään. Juhlapäivä alkoi tutustumisella toimitiloissa olevaan juhlanäyttelyyn. Tilaisuudessa Vuorineuvos Simo Vuorilehto luovutti yhdistykselle asehistoriallisia tietokirjoja. Klo 13 laskettiin seppele Talvisalon Sankarihaudalle ja kukat yhdistylsen perustaneen puheenjohtajan haudalle. Klo 16 alkoi tervehdysten vastaanotto Olavinlinnassa. Pääjuhlassa soitti Rakuuna perinnesoittokunta ja juhlapuheen piti Itä-Suomen Sotilasläänin esikuntapäälikkö ev Teppo Lahti. Juhlapäivällisille kuninkaansalissa osallistui 70 henkilöä. Juhlat päättyivät näyttävään ilotulitukseen. Pekka Laitinen Savonlinnan Reserviläiset, pj Kuvat: Savonlinnan Reserviläiset Juhlanäyttely Savonlinnan Reserviläisten toimitiloissa Viron valtuuskunta esittää tervehdyksen Olavinlinnassa Veteraanit luovuttavat hopeisen ansiomerkin res ltn Toiviaiselle Reserviläispiirin tervehdys SAVON VASAMA

16 Syväriltä Nietjärvelle Vuosi sitten vieraillessani vaimoni äidin luona Ylivieskassa näin televisiosta dokumentin jatkosodan perääntymisvaiheesta Aunuksen Karjalassa. Muistin edesmenneen appeni kertoneen käynnistään Aunuksessa Aleksanteri Syväriläisen luostarissa sodan aikana. Appeni sotilaspassista selvisi tuttuja paikannimiä; Ohtali, Pirkin lohko, Pisi, Tuulosjoki, Vitele, Uutujärvi, Enemajoki, Suurmäki, Kaukoijärvi, Tulemajoki, Likolampi, Uuksunjoki, Nietjärvi. Joukko-osaston kohdalla luki mm. 1/JR 44, PionP 21. Tv-dokumentin pohjalta syntyi tarve kulkea läpi taistelulähetti Terho Hautamäen taistelujen tie. Niinpä syyskuussa 2011 lähdimme matkaan kuuden miehen voimin. Liikuimme kahdella henkilöautolla ja asiantuntevana oppaana toimi Harri Huhta, jolta saimme todella vankkaa tietoa matkan varren taisteluista. Menomatkalla Viteleeseen tutustuimme talvisodan taistelupaikkoihin Koirinojalla ja Lemetissä. Samalla saimme matkan varrella kuvauksia jatkosodan hyökkäysvaiheesta Laatokan rantatien suunnassa. Lemetin mottialueet sijaitsevat kohtalaisen lähellä Koirinojaa. Alue on noin kilometrin pituinen ja korkeintaan metriä leveä. Sijainti tieuran molemmin puolin metrin etäisyydellä tiestä. Tykkitulella alue olisi ollut helppo tuhota täysin. Tykkien käyttö taistelussa lienee kuitenkin ollut rajoitettu mm. siksi, että haluttiin säästää motissa olevaa kalustoa. Toisaalta tykistöllä ei liene ollut tarpeeksi ammuksia tuhlattavaksi pysähdyksissä ja hallinnassa olevaan mottiin. Pakkasesta ja elintarvikehuollon puutteesta huolimatta motit pitivät puolensa pitkään. Maahan kaivetuissa montuissa olevat peltitynnyreistä kyhätyt kaminat muistuttavat sotilaiden pyrkimyksistä pysyä hengissä. Motit sijaitsevat harjanteen päällä, joten Koirinojan suunnasta hyökkääminen lumisessa maastossa ei ole ollut helppoa. Taistelut ovat alueella olleet kovia ja verisiä. Rajakonnussa (Podporoze) pysähdyimme vanhan rajan rajakivelle. Paikalla on aiemmin ollut suurempi ja komeampi kivi, joka lienee päätynyt jollekin huvilalle portinpieleksi. Nyt paikalla on matala, harmaa graniittikivi, joka kyllä löytyy heinikon seasta. Vanhalta rajalta on matkaa majapaikkaamme Vitelessä 15 km. Matkalla sinne mietimme Viteleen Tuuloksen maihinnousua. Tarkkaa kuvaa maihinnousun laajuudesta ranta-alueella ei meille muodostunut. Venäläisten maihinnousun muistomerkki löytyy rautatien ylikäytävän kohdalta Viteleen ja Tuuloksen puolivälistä. Maihinnousun suuntaaminen Viteleen alueelle on aiheuttanut melkoisen päänvaivan Syväriltä peräytyville suomalaisille joukoille. Syvärille Säntämän kautta Rakenteilla ollut Säntämän tie on mahdollistanut perääntyvien joukkojen pääsemisen pois ahdingosta. Tutustuimme tiehen, joka on nykyisin osittain jopa päällystettyä peltotietä. Tuulosjoen rantatöyräällä tien laidalla on venäläisen divisioonan esikunnan sijainnista kertova muistomerkki. Esikunta on ollut paikalla jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana. Noin kilometrin päässä löysimme maastosta tykkiasemia ym. kaivantoja. Alue on siis ollut merkityksellinen niin hyökkäys- kuin perääntymisvaiheen aikana. Aleksanteri Syväriläisen luostarissa sijaitsi asemasodan aikana mm. sotasairaala. Edesmennyt appeni palveli JR 44 joukoissa ja haavoittui Pirkin lohkolla. Hän mainitsi ohimennen käyneensä Troisankonnan luostarissa. Haavoittuminen lienee ollut käynnin syy. Nykyisin luostari on todellinen uskonnollinen turistipaikka ja siinä mielessä liikeyritys. Rakennuksia on korjattu ja luostarin alue laajentuu vuosi vuodelta. Sodasta muistuttavat pellon laidalla sijaitsevat venäläiset sankarihaudat. Ritarimäessä Taistelujen tien seuraava pysähtymispaikka oli Sammatus. Paikal- Tuuloksen kenttähautausmaan muistomerkillä. Reijo Lähteenmäki, Urpo Teittinen, Harri Huhta, Teuvo Kuosmanen, Harri Kaipainen. Kuvaajana Reijo Pesonen 16 SAVON VASAMA

17 la käytiin raju puolustustaistelu JR 44 5 D:n riveistä syntyi Sammatuksessa, kolme Mannerheimin ristin ritaria. Luutnantti Esko Kaustin ( ritari n:o 136), johtama osasto tuhosi kahden vuorokauden aikana 26 panssarivaunua. Luutnantti Kausti kaatui tykkitulessa Sammatuksen mäen päällä, hän sai nimityksen ritariksi viisi päivää kaatumisensa jälkeen. Joukkueen varajohtaja ylikersantti Martti Nurmi (ritari n:o 150) toimi luutnantti Kaustin kaaduttua joukkueen johtajana haavoittumiseensa ( ) saakka. Korpraali Toivo Ilomäki (ritari n:o 155) tuhosi Sammatuksen taistelussa 16 panssarivaunua. Sammatuksessa tuhottiin koko venäläinen panssaridivisoona. Sammatuksen mäellä on nähtävissä betoniset heitinasemat. Luutnantti Kaustin kaatumispaikalla on taistelun muistomerkkinä venäläinen panssarivaunu. Mäeltä on hyvä näköala eri suuntiin. Samalla se on ollut kuitenkin helppo kohde tykistön ja heittimistön tulelle. Ohjelmassamme oli muistotilaisuus Tuuloksen kenttähautausmaalla. Tilaisuutta varten oli kotona varattu sinivalkoinen seppelenauha. Seppeleen sidoimme pienistä kuusentaimista, joita oli tien laidalla muutaman neliön alue kilomerien pituisessa mäntymetsässä. Selvittelimme majapaikassamme tieoloja Viteleestä Suurmäen taistelupaikan kautta Vieljärvelle. Isäntämme kertoi teiden olevan huonoja ja kehotti meitä unohtamaan yrittämisen Suurmäen suuntaan. Päätimme siis lähteä etsimään Pitkärannasta Nietjärvelle johtavaa tietä. Mukanamme olevat kartat olivat melko suurpiirteisiä ja opasteet tunnetusti ovat puutteellisia Venäjällä. Kysyin tietä eräältä postia hakemassa olevalta mieheltä. Kuten arvasimme, ei karttamme hänelle avautunut. Sen sijaan hän hyppäsi Ladaansa ja kehotti meitä ajamaan perässä. Ajattelimme, että hän opastaa meidät tien päähän. Yllätykseksemme hän ystävällisesti ajoi edellämme Nietjärvelle saakka. Venäläisellä osapuolella vahvistetulla retkikunnalla tutkimme Nietjärven taistelupaikat. Alueella on kolme eri puolustuslinjaa noin puolen kilometrin välein. Ensimmäinen linja on osittain ammuttu kallioon, toinen on vaikeammin havaittava maahan kaivettu linja. Viimeinen ja viholliset pysäyttänyt linja sijaitsee soraharjanteella. Puolustusasemat on kaivettu harjulle ja harjanteen takaosa on kaivettu lähes pystysuoraksi panssarikaivannoksi. Mikäli panssarit olisivat päässeet linjan yli, ne olisivat pudonneet tykki edellä takana olevaan kaivantoon. Viimeisen taisteluaseman edessä sijaitsee muistomerkki. Jatkosodan vihollisuudet päättyivät Aunuksen suunnalla Nietjärvelle. Tutustuminen taistelualueeseen jäi lyhyeksi ja päätimme myöhemmin tulla takaisin selvittääksemme alueen paremmin. Harjanteen suuntaisesti johtava tie vie Petroskoi- Sortavala väliselle tielle, lähelle Lemetin mottialueelle johtavaa tietä. Sekä talvi- että jatkosodan ratkaisutaistelujen paikat ovat helposti tavoitettavissa Koirinoja Lemetti Nietjärvi alueella. Majoitus voi olla esim. Sortavalassa tai Pitkärannassa. Mikkelin Reserviläiset tulevat jatkamaan sotahistoriallisia matkoja Itä- Karjalaan. Nietjärven ja Vieljärven alueet ovat mielenkiintoisia ja niiden selvittelyä tultaneen jatkamaan. Suurmäessä kävin lokakuussa 2011 ja sille alueelle tulen palaamaan kesällä Reijo Lähteenmäki Tyylikäs pöytästandaari on arvostettu huomionosoitus Palokankaantie 8, Jyväskylä Puh , Fax SAVON VASAMA

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut

Lisätiedot

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011

Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) Etelä-Savon Aluetoimisto MIKKELI MH21394 27.6.2011 Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Käsky 1 (5) 27.6.2011 ETELÄ-SAVON RESERVILÄISTEN RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTAKILPAILU 3.9.2011 1 JÄRJESTÄJÄ, KILPAILUAIKA JA -PAIKKA järjestää viiteasiakirjan mukaisesti Itä-

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKKO on puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen kuuluva joukko. ESIMERKIKSI vartiokomppania sissikomppania sotilaspoliisikomppania Ilmavalvontakomppania Ilma-/merivoimien

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 4 3.4 Urheilutoiminta... 4

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen puolustuspoliittinen julkilausuma 19.11.2010 Sisällysluettelo Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Tiedotustoiminta... 3 3 Oma toiminta... 4 3.1 Yhdistystoiminta... 4 3.2 Aatteellinen toiminta... 4 3.3 Kenttäkelpoisuus... 5 3.4 Urheilutoiminta... 5

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit.

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2011 Gummeruksenkatu 7 40100 Jyväskylä reserviupseeripiiri@ksrespiirit.fi www.ksrespiirit. www.ksrespiirit.fi 1 (5) 1.11.2011 KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI TIEDOTTAA Arvoisat reserviupseerit Syksy on käynnistynyt erikoisissa merkeissä. Koskaan ei valtakunnassamme ole käyty näin lyhyessä ajassa

Lisätiedot

Naisten Valmiusliitto ry

Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää naisten maanpuolustustyötä tekevät ja tukevat järjestöt 11 jäsenjärjestöä, joissa 200 000 naisjäsentä kehittää

Lisätiedot

SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO 2014 2016

SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO 2014 2016 Suomen Reserviupseeriliitto ry. KOLMIVUOTISSUUNNITELMA Liittokokous 23.11.2013 SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO 2014 2016 TOIMINNAN ARVOT Suomen Reserviupseeriliiton toiminta perustuu koko jäsenistön yhteisiin

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Julkaisuvapaa 28.6.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

1/2015 55. vsk JALKAVÄEN KEHITTÄMINEN PUNKAHARJUN RESERVILÄISYHDISTYKSET 50 V TALVI- JA JATKOSODAN TAISTELUTANTEREILLA

1/2015 55. vsk JALKAVÄEN KEHITTÄMINEN PUNKAHARJUN RESERVILÄISYHDISTYKSET 50 V TALVI- JA JATKOSODAN TAISTELUTANTEREILLA 1/2015 55. vsk JALKAVÄEN KEHITTÄMINEN PUNKAHARJUN RESERVILÄISYHDISTYKSET 50 V TALVI- JA JATKOSODAN TAISTELUTANTEREILLA 10 15 20 Osaavan henkilöstömme kanssa löydät parhaat ratkaisut mm. seuraaviin ongelmiin:

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVILÄISPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN MAANPUOLUSTUKSEN TUKI RY www.pkreservi.fi 1 1. YLEISTÄ TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat liittojen puheenjohtajat, hyvät kutsuvieraat ja juhlaväki, reserviläisveljet ja -sisaret

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat liittojen puheenjohtajat, hyvät kutsuvieraat ja juhlaväki, reserviläisveljet ja -sisaret Julkaisuvapaa 15.11.2015 klo 14.00 Reserviläisliiton kunniapuheenjohtaja Mikko Pesälän juhlapuhe Porin valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa 15.11.2015, Porin Lyseo Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN NOR- MILUONNOSTA 2015

RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN ASEVELVOLLISEN YLENTÄMINEN NOR- MILUONNOSTA 2015 Helsinki, 14.1.2015 Pääesikunnan henkilöstöosasto Viite: Lausuntopyyntö 27.11.2014, asia nro 3585/50.07/2014 RESERVILÄISLIITON LAUSUNTO KOSKIEN PVHSM HENKILÖSTÖALA 034 - RE- SERVIIN JA VARARESERVIIN KUULUVAN

Lisätiedot

4.7.2013 PUOLUSTUSVOIMIEN ALUETOIMISTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYT JA SIJOITTAMINEN

4.7.2013 PUOLUSTUSVOIMIEN ALUETOIMISTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYT JA SIJOITTAMINEN 1 (6) PUOLUSTUSVOIMIEN ALUETOIMISTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYT JA SIJOITTAMINEN 1 ALUETOIMISTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYT 1.1 Nykytila Aluetoimisto on sotilasläänin esikunnan alainen aluehallintoviranomainen.

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta 8 TEKSTI: MIKKO HEISKANEN KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN Eversti Mikko Heiskanen palvelee pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä. Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan

Lisätiedot

RES 2020 -strategia. Syyskokous 14.11.2015 Pori. www.reservilaisliitto.fi

RES 2020 -strategia. Syyskokous 14.11.2015 Pori. www.reservilaisliitto.fi RES 2020 -strategia Syyskokous 14.11.2015 Pori 2 Strategia 2016 2020 Sisältö Reserviläisliiton strategia 2016-2020.................6 Toiminnan arvot............................6 Toiminta-ajatus............................

Lisätiedot

1/2014 54. vsk MAASOTAKOULU UUDISTUU VIRO-YHTEISTYÖN URANUURTAJA NUORTEN RESERVIUPSEERIEN KOKOONTUMINEN

1/2014 54. vsk MAASOTAKOULU UUDISTUU VIRO-YHTEISTYÖN URANUURTAJA NUORTEN RESERVIUPSEERIEN KOKOONTUMINEN 1/2014 54. vsk MAASOTAKOULU UUDISTUU VIRO-YHTEISTYÖN URANUURTAJA NUORTEN RESERVIUPSEERIEN KOKOONTUMINEN 12 19 22 Osaavan henkilöstömme kanssa löydät parhaat ratkaisut mm. seuraaviin ongelmiin: Huoltotyöt:...ja

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Julkaisuvapaa 5.3.2016 kello 11.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan juhlapuhe Alajärven Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 5.3.2016, Punaisentuvan viinitila. MUUTOSVARAUKSIN.

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2012

KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2012 www.ksrespiirit.fi 1 (5) KESKI-SUOMEN RESERVIUPSEERIPIIRI RY PIIRIKIRJE 2/2012 Arvoisat reservinupseerit! Keski-Suomen Reserviupseeripiirin 60-vuotisjuhlavuosi on huipentumassa koko perheen viihdekonserttiin,

Lisätiedot

1/2014 54. vsk MAASOTAKOULU UUDISTUU VIRO-YHTEISTYÖN URANUURTAJA NUORTEN RESERVIUPSEERIEN KOKOONTUMINEN

1/2014 54. vsk MAASOTAKOULU UUDISTUU VIRO-YHTEISTYÖN URANUURTAJA NUORTEN RESERVIUPSEERIEN KOKOONTUMINEN c 1/2014 54. vsk d MAASOTAKOULU UUDISTUU VIRO-YHTEISTYÖN URANUURTAJA NUORTEN RESERVIUPSEERIEN KOKOONTUMINEN 12 19 22 Paikallinen työrauhanturvaaja. Osaavan henkilöstömme kanssa löydät parhaat ratkaisut

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Pääesikunta Lausunto 1 (6) Henkilöstöosasto HELSINKI AH22100 20.10.2011 3563/55.99/2011

Pääesikunta Lausunto 1 (6) Henkilöstöosasto HELSINKI AH22100 20.10.2011 3563/55.99/2011 Pääesikunta Lausunto 1 (6) HELSINKI 20.10.2011 3563/55.99/2011 Poliisihallituksen asiakirja numero 2020/2011/3470 PÄÄESIKUNNAN HENKILÖSTÖOSASTON LAUSUNTO ASIASSA: VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUS- JA RESERVILÄISTOIMINNAN

Lisätiedot

PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA

PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA Eversti Risto Kolstela Apulaiskomentaja Paikallispuolustuksen organisointi Vuorovaikutus yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa Henkilöstön rekrytointi Osasto 29.4.2015

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma

Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma Reserviläisen kenttäkelpoisuuden kehittämisen koulutusohjelma Reserviläisen velvollisuus ylläpitää kuntoa Noin 85 % jokaisesta ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen, joten valtaosa 20-60 vuotiaista

Lisätiedot

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016

SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 SUOMENLINNAN UPSEERIKERHO RY:N SÄÄNNÖT 2016 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomenlinnan Upseerikerho ry ja sen kotipaikka on Suomenlinna Helsingin kaupungissa. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi

Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi Esityksen sisältö Nostoja hallitusohjelmasta Hallitusohjelma Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen kannalta Korkeakoulurakenteet Itä Suomessa Mikkelin ja Kymenlaakson

Lisätiedot

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen

Lisätiedot

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012

ILIMATAR. Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! 3/2012. Lauantai 4.8.2012 ILIMATAR Lauantai 4.8.2012 3/2012 Hyvää huomenta ILIMATAR -kurssilainen! SISÄLTÖ: 2 Terveiset Ajankohtaista ja uutiset 3 Valmiusliiton Lotalta 4 Tunnelmia avajaisista Maastossa majoitutaan mukavasti 5

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto OULU 1232/73/2009 3.11.2009 MF36863

Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto OULU 1232/73/2009 3.11.2009 MF36863 Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto 1232/73/2009 3.11.2009 Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Kainuun maakunta -kuntayhtymän lausuntopyyntö, asiakirja Dnro

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Julkaisuvapaa 28.4.2012 kello 19.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Julkaisuvapaa 30.4.2016 kello 18.00 Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN

KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN KEURUUN PIONEERIRYKMENTIN KEHITTÄMINEN 1. Puolustusvoimien suoraan ja välillisesti tarjoamat työpaikat ovat elintärkeitä Keuruun seudulle. Keski-Suomi ja Keuruun seutu ovat useilla työllisyysmittareilla

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

I kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustusedellytysten parantumiseen toiminta-alueella

I kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustusedellytysten parantumiseen toiminta-alueella Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1$ Yhdistyksen nimi on Joensuun Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Joensuun kaupungin alue. Yhdistys kuuluu jäsenenä

Lisätiedot

2/2010 50. vsk SAVONLINNAN RESERVIUPSEERIKERHO 80 V SAVON VASAMAN 50 VUOTTA RESERVIPIIRIT FARMARI-NÄYTTELYSSÄ

2/2010 50. vsk SAVONLINNAN RESERVIUPSEERIKERHO 80 V SAVON VASAMAN 50 VUOTTA RESERVIPIIRIT FARMARI-NÄYTTELYSSÄ c 2/2010 50. vsk d SAVONLINNAN RESERVIUPSEERIKERHO 80 V SAVON VASAMAN 50 VUOTTA RESERVIPIIRIT FARMARI-NÄYTTELYSSÄ 8 10 16 TEHOKAS työrauhanturvaaja. Onko se lintu? Lentokone? Marski Data tarjoaa entistä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

ROVANIEMEN TURVALLISUUSSUUNNITTELUN JOHTORYHMÄN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISFOORUMI 12.10.2010

ROVANIEMEN TURVALLISUUSSUUNNITTELUN JOHTORYHMÄN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISFOORUMI 12.10.2010 ROVANIEMEN TURVALLISUUSSUUNNITTELUN JOHTORYHMÄN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISFOORUMI 12.10.2010 KEHITTÄMISFOORUMI TOTEUTETTIIN DIALOGISUUTEEN PERUSTUVALLA VUOROPUHELUMENETELMÄLLÄ. TILAISUUDEN VETÄJÄNÄ

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt MALLISÄÄNNÖT 1(6) Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt Päivitetty 28.5.2007 Vapaaehtoisen palokunnan säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on vapaaehtoinen palokunta. Yhdistystä nimitetään

Lisätiedot

Sadankomitean malli tulevaisuuden maanpuolustuksesta

Sadankomitean malli tulevaisuuden maanpuolustuksesta 15.7.2010 Sadankomitean malli tulevaisuuden maanpuolustuksesta Sisältö 1. Johdanto 2 2. Suomen armeija 2020 3 2. 1. Vapaaehtoinen asepalvelus 3 2. 2. Uskottava vaihtoehto 2 2.3. Maavoimat 4 2.4. Merivoimat

Lisätiedot

Arvoisat kiltasisaret ja -veljet!

Arvoisat kiltasisaret ja -veljet! VIESTIKILTOJEN LIITTO R.Y. Hallitus KUTSU Riihimäki 30.9.2015 Arvoisat kiltasisaret ja -veljet! Viestikiltojen Liiton sääntömääräinen syyskokous järjestetään lauantaina 21.11.2015 klo 13:00 alkaen Rannikkoprikaatissa,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen TURVAA JA SUOJAA

Vapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen TURVAA JA SUOJAA Vapaaehtoistoiminnan tilannekatsaus VOK + kotoutuminen Punainen Risti turvapaikka- ja kotoutumistyössä Vastaanottoyksiköitä 79, yli 14 000 asukasta 1200 työntekijää, 10 000 vapaaehtoista Neuvotteluissa

Lisätiedot

1/2013 53. vsk POHJOIS-KARJALAN PRIKAATIN PERINTÖ RISTIINAN RESERVILÄISET 50 VUOTTA RESERVILÄISLIITON LIITTOKOKOUS

1/2013 53. vsk POHJOIS-KARJALAN PRIKAATIN PERINTÖ RISTIINAN RESERVILÄISET 50 VUOTTA RESERVILÄISLIITON LIITTOKOKOUS c 1/2013 53. vsk d POHJOIS-KARJALAN PRIKAATIN PERINTÖ RISTIINAN RESERVILÄISET 50 VUOTTA RESERVILÄISLIITON LIITTOKOKOUS 14 20 22 2 SAVON VASAMA 1 2013 53. vuosikerta, maaliskuu 2013 JULKAISIJA Suur-Savon

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014 Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja taloudellisen hyödyn lisäksi vapaaehtoistoiminnalla

Lisätiedot

SR ry. Jäsentiedote 2/2011

SR ry. Jäsentiedote 2/2011 Jäsentiedote 2/2011 Tervehdys, Sipoon ressu! Syksy on alkanut, niin myös aktiivinen reserviläistoiminta yhdistyksessämme. Tiedossa onkin paljon erilaista reserviläistoimintaa hyvässä porukassa. Tässä tiedotteessa

Lisätiedot

1 TAMMIKUU 2 HELMIKUU. Keski-Suomen aluetoimisto 1 (10) Keski-Suomen maanpuolustuskalenteri 2015

1 TAMMIKUU 2 HELMIKUU. Keski-Suomen aluetoimisto 1 (10) Keski-Suomen maanpuolustuskalenteri 2015 KESKI-SUOMEN MAANPUOLUSTUSKALENTERI 2015 Keski-Suomen aluetoimisto 1 (10) 1 TAMMIKUU 5.1. Palvelukseen aloittamispäivä 1/15 Ilmasotakoulu 9.1. 3LOGR avajaiset Tikkakoski 3LOGR Maj Kari Kurhinen, 0299

Lisätiedot

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015

NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 NASTAPARTIO RY Toimintasuunnitelma 2015 Nastapartion päätavoitteet vuonna 2015 Vahva lippukunta Tukea ja koulutusta kohdennetaan erityisesti yhdistystoiminnan kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Pestikulttuuri

Lisätiedot

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella.

Lisäksi Reserviläisliitolla on ansioristi, josta on säädetty asetuksella 655/1982. Ansioristiä voidaan myöntää myös soljella. RESERVILÄISLIITTO ry Helsinki, 1.3.2008 RESERVILÄISLIITON ANSIOMITALIEN SÄÄNNÖT Reserviläisliitto Reservin Aliupseerien Liitto ry:n ansiomitalijärjestelmä on perustettu vuonna 1980. Nämä mitalisäännöt,

Lisätiedot

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013

Lentosotakoulu. Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulu Lakkautettavien varuskunta-alueiden kehittämisen koordinaattoritapaaminen MAJ Pasi Pekkanen 10.10.2013 Lentosotakoulun tehtävät Taito ja tahto 1. Sotilaallinen puolustus Lentokoulutus Ilmavoimien

Lisätiedot

2/2014 54. vsk MAAVOIMIEN ORGANISAATIO UUDISTUU ARJEN TURVAA PIEKSÄMÄELLÄ RISTIINALAISET RESERVIUPSEERIT RUOTSISSA

2/2014 54. vsk MAAVOIMIEN ORGANISAATIO UUDISTUU ARJEN TURVAA PIEKSÄMÄELLÄ RISTIINALAISET RESERVIUPSEERIT RUOTSISSA c 2/2014 54. vsk d MAAVOIMIEN ORGANISAATIO UUDISTUU ARJEN TURVAA PIEKSÄMÄELLÄ RISTIINALAISET RESERVIUPSEERIT RUOTSISSA 10 16 21 Paikallinen työrauhanturvaaja. Osaavan henkilöstömme kanssa löydät parhaat

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Paikalla oli puheenjohtajan lisäksi 16 piirihallituksen jäsentä.

Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Paikalla oli puheenjohtajan lisäksi 16 piirihallituksen jäsentä. PIIRIHALLITUKSEN KOKOUS 1/12 ( Uusi piirihallitus ) Aika: 15.12.2011 klo 19.35 19.49 Paikka: Luonetjärven varuskuntakerho 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Jouko Hyppönen avasi kokouksen klo 19.35. 2. Kokouksen

Lisätiedot

Teksti: Sirkka Ojala Kuvat: Jaakko Lampimäki

Teksti: Sirkka Ojala Kuvat: Jaakko Lampimäki Pirkanmaan Reserviupseeripiiri ry on toiminut alueensa Reserviupseeriyhdistysten yhdyssiteenä ja tukena jo 60 vuoden ajan. Piiri juhlisti vuosipäiväänsä näyttävästi Tampereella 18. joulukuuta. Juhlakutsun

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN (MPK) STRATEGIA 2020

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN (MPK) STRATEGIA 2020 5STRATEGIA LUONNOS 22.5.2015 MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN (MPK) STRATEGIA 2020 Toiminnan tarkoitus, yhdistyksen tehtävät ja yleistavoite Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on valtakunnallinen vapaaehtoisen

Lisätiedot

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1 SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012

Lisätiedot

Organisaation uudistaminen 2011-2012. Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011

Organisaation uudistaminen 2011-2012. Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011 Organisaation uudistaminen 2011-2012 Keskusseurojen ja KN-piirien kevätkokoukset 2011 Nykyinen organisaatio Palvelut ja osaaminen Piirijärjestö esim. Keski-Suomen Nuorisoseurain Liitto ry Nuorisoseura

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Maanpuolustustapahtumat Pohjois-Karjalassa 2015

Maanpuolustustapahtumat Pohjois-Karjalassa 2015 2015 P-KR Kertausharjoitukset Esikuntaupseeri 0295 423 000 5.1. P-KR 1/15 varusmiehet palvelukseen 8.1. P-KR Tulojuhla 3.2. PKALTSTO Kilta Maanpuolustustapahtumien allakointitilaisuus Torikatu 36 Jari

Lisätiedot

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY Pihlavan VPK Ry:n säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Pihlavan VPK ry. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä palokunnaksi. Palokunnan toiminta-alueena

Lisätiedot

1/2011 51. vsk YLEISEN ASEVELVOLLISUUDEN PUOLESTA 8 PIEKSÄMÄEN RESERVIUPSEERIKERHO 75 VUOTTA 15 ISKUSSA INTTIIN 19

1/2011 51. vsk YLEISEN ASEVELVOLLISUUDEN PUOLESTA 8 PIEKSÄMÄEN RESERVIUPSEERIKERHO 75 VUOTTA 15 ISKUSSA INTTIIN 19 c 1/2011 51. vsk d YLEISEN ASEVELVOLLISUUDEN PUOLESTA 8 PIEKSÄMÄEN RESERVIUPSEERIKERHO 75 VUOTTA 15 ISKUSSA INTTIIN 19 TEHOKAS työrauhanturvaaja. Onko se lintu? Lentokone? Marski Data tarjoaa entistä tehokkaampia

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Esko Raskilan juhlapuhe Juupajoen Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 4.6.2010, Lylyn viestivarikko

Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Esko Raskilan juhlapuhe Juupajoen Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 4.6.2010, Lylyn viestivarikko Julkaisuvapaa 4.6.2010 kello 19.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Esko Raskilan juhlapuhe Juupajoen Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 4.6.2010, Lylyn viestivarikko Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

2/2012 52. vsk J.Z.DUNCKERIN MUISTOMERKKI MAAVOIMIEN TAISTELU UUDISTUU RESERVIUPSEERIPIIRI 60 VUOTTA

2/2012 52. vsk J.Z.DUNCKERIN MUISTOMERKKI MAAVOIMIEN TAISTELU UUDISTUU RESERVIUPSEERIPIIRI 60 VUOTTA c 2/2012 52. vsk d J.Z.DUNCKERIN MUISTOMERKKI MAAVOIMIEN TAISTELU UUDISTUU RESERVIUPSEERIPIIRI 60 VUOTTA 11 14 26 2 SAVON VASAMA 2 2012 52. vuosikerta, lokakuu 2012 JULKAISIJA Suur-Savon Reserviupseeripiiri

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT JYVÄSKYLÄN RESERVIUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Jyväskylän Reserviupseerit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot