1/ vsk MAASOTAKOULU UUDISTUU VIRO-YHTEISTYÖN URANUURTAJA NUORTEN RESERVIUPSEERIEN KOKOONTUMINEN

Transkriptio

1 1/ vsk MAASOTAKOULU UUDISTUU VIRO-YHTEISTYÖN URANUURTAJA NUORTEN RESERVIUPSEERIEN KOKOONTUMINEN

2 Osaavan henkilöstömme kanssa löydät parhaat ratkaisut mm. seuraaviin ongelmiin: Huoltotyöt:...ja paljon muuta! Joensuu: Mikkeli: Savonlinna: 2

3 54. vuosikerta, maaliskuu 2014 JULKAISIJA Suur-Savon Reserviupseeripiiri ry Suur-Savon Reserviläispiiri ry Porrassalmenkatu MIKKELI Toiminnanjohtaja Mauri Parantala puh. (050) JAKELU Jäsenetuna piirien kerhojen ja yhdistysten jäsenille sekä sidosryhmille. Painosmäärä 2500 kpl. TOIMITUS Porrasalmenkatu MIKKELI sähköposti: suursavonreservilaispiiri PÄÄTOIMITTAJA Pentti Nuutilainen TOIMITTAJAT Mauri Parantala Raimo Mikkonen TAITTO Marko Hokkanen Teroprint PAINOPAIKKA Teroprint Oy, Mikkeli Seuraava Vasama ilmestyy lokakuussa 2014 ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 3 x 210 mm 270 1/2 sivua 3 x 105 mm 160 1/4 sivua 2 x 75 mm 95 1/8 sivua (rivi-ilmoitus) 1 x 40 mm 50 Värilisä 10 Yhden palstan leveys 50 mm Kahden palstan leveys 100 mm Kolmen palstan leveys 150 mm Sivun korkeus 210 mm KANNEN KUVA: Mikkelin Reserviläiset Sijoittamattoman reservin kohtalo Puolustusvoimien sodanajan joukkojen vahvuutta ollaan puolustusvoimauudistuksessa alentamassa mieheen. Supistus tulee olemaan jo toinen alkaneella vuosituhannella. Kummastakaan toimenpiteestä ei ole käyty niiden merkitykseen nähden kovin perusteellista keskustelua. Molempien reserviläisjärjestöjemme kannanotot asiasta ovat olleet laimeita siitäkin huolimatta, että reservin edunvalvonnan kannalta muutos on erinomaisen merkittävä ja koskettaa laajaa jäsenkenttäämme. Erityisesti johtaja- ja erityiskoulutetulle sekä hyvin monelle muullekin reserviläiselle sijoitus sodanajan joukoissa on tärkeä. Pitkäjännitteisesti koulutettu reserviläinen ymmärrettävästi helposti turhautuu, kun häneltä poistuu 35 vuotiaana sodanajan tehtävä. Tämä kaikki aikana, jolloin työmarkkinoilla 60 vuotta täyttäneidenkin katsotaan olevan yleisesti työkykyisiä. Moni kokee asian siten, ettei puolustusvoimissa luoteta reserviläisen kykyihin, vaikka tästä ei ole tietenkään kysymys. Pahimmillaan sijoituksensa menettävän kiinnostus koko sotilaalliseen puolustukseen horjuu, minkä seurauksena hänen ja hänen lähipiirinsäkin maanpuolustustahto saattaa heiketä. Kun puolustusvoimat toivoo sijoituksensa iän vuoksi menettävien ilmoittavan halukkuutensa sodanajan tehtäviin, kaikille sijoituksensa menettäville tulisi ilmoittaa, jotta he voisivat reagoida muutostilanteeseen. Tällaisen järjestelmän aikaansaamista tulee reserviläisjärjestöjen tukea. Järjestöjen tärkein vaatimus tässä tilanteessa on tietenkin myötävaikuttaa koulutuksen kohdentamiseen myös sijoittamattomaan reserviin, jolloin Maanpuolustuskoulutusyhdistys osaltaan voisi olla koulutuksen toteuttajana. Vaikka turvallisuustilanne Pohjois-Euroopassa Ruotsin sotilaallista tyhjiötä lukuun ottamatta on tällä hetkellä rauhallinen, nyt ja myös tulevaisuudessa Suomen satojen tuhansien koulutettujen sotilaiden muodostama reservi lisää olemassaolollaan maamme puolustuskyvyn uskottavuutta. Kun sijoitetun reservin koulutus on valitettavasti viime vuosina ollut minimaalista, ero sijoitettujen ja sijoittamattomien välillä ei ole käytännössä kovin suuri. Suunnitelmissakaan oleva kertausharjoitusten määrä ensi vuodesta lähtien ei läheskään kata koulutustarvetta jo yksin maavoimien uuden taistelutavan edellyttämien lisävaatimusten vuoksi. Valtiontalouden syöksykierteen oikaiseminen saattaa aiheuttaa vaatimuksia uusista puolustusmenojen leikkauksista, jotka merkitsisivät sitä, että käynnissä olevan puolustusvoimauudistuksen tuloksena meillä olisivat vastoin kaikkia odotuksia heikosti varustetut, pienet sodanajan joukot. Jos tällaiseen tilanteeseen vastoin reserviläiskentän odotuksia päädyttäisiin, kohtuullinen puolustuskyky olisi turvattavissa hyödyntämällä sijoittamatonta reserviä. Joka tapauksessa mikäli maamme joutuu laajan alueellisen hyökkäyksen kohteeksi, koko reservi ja kaikki muutkin sotilaskoulutuksen saaneet saatetaan tarvita riveihin. Sen vuoksi reserviläisjärjestöillämme on tärkeänä tehtävänä huolehtia myös sijoittamattomien reserviläisten ja vanhempienkin ikäluokkien edunvalvonnasta ja ennen muuta vahvan maanpuolustushengen säilymisestä. Tarvitaan tehokasta vaikuttamista sekä kertausharjoitusten että vapaaehtoisen koulutuksen huomattavaa lisäämistä. Tämän lehden välityksellä Suur-Savon reserviläiskenttä toivottaa menestystä reservin uudelle valtakunnalliselle vaikuttajalle kapteeni Mikko Halkilahdelle, joka aloitti Reserviupseeriliiton uutena puheenjohtajana. Odotamme häneltä jämerää edunvalvontaa ja tuloksellista yhteistyötä. Syyskuun 4.päivänä tulee kuluneeksi 70 vuotta jatkosodan aseiden vaikenemisesta Suomen rintamilla. Kiitollisina tuon sodan sankarivainajille ja veteraaneille lottiamme unohtamatta juhlistakaamme tätä historiamme merkittävää päivää seppeleenlaskuin ja sopivin tilaisuuksin. Tehkäämme tästä alkaneesta vuodesta yhdessä Puolustusvoimien ja muiden kumppaniemme kanssa aktiivinen maanpuolustusvuosi Pentti Nuutilainen Suur-Savon Reserviupseeripiirin puheenjohtaja 3

4 SUUR-SAVON RESERVILÄISET Viimeaikaiset mielipidetutkimukset vahvistavat ja tukevat yleisen asevelvollisuuden sopivuutta sekä kustannustehokkuutta puhuttaessa maamme puolustamisesta. Reserviläisten koulutustason ja osaamisen hyvän tason ylläpito on haasteellinen tehtävä. Maanpuolustustahtohan on korkeaa tasoa. Yleinen myönteinen suhtautuminen maanpuolustuksen eteen tehtävään työhön luo hyvän toimintaympäristön kehittää koulutusta. Reserviläisliiton jäsenmäärässä tapahtui viime vuoden aikana myönteistä kasvua. Myös piirimme alueella viime vuoden jäsenmäärän kehitys on ollut hyvä. Tiedän, että muutamissa yhdistyksissä on asetettu selkeitä toiminnallisia tavoitteita ja tehty työtä jäsenmäärän kasvattamiseksi. Suunta on ollut oikea, siitä on hyvä jatkaa. Kertausharjoitustoiminnan vilkastumista odotellessa kannattaa seurata paikallisen yhdistyksen toimintakalenterissa näkyviä tapahtumia sekä erityisesti Maanpuolustuskoulutuksen kurssitarjontaa. Tarjonnasta jokainen voi poimia itselleen sopivan kurssin. Myös nousujohteinen koulutusohjelma on mahdollinen. Oman erityisosaamisen esilletuominen mahdollistaa haasteellisimpiin ja mielekkäimpiin tehtäviin osallistumisen. Kurssien sisältöön voimme myös itse vaikuttaa tuomalla esille omia toivomuksia. Puolustusvoimauudistuksen mukanaan tuomat muutokset ovat asioita, joihin emme voi juurikaan vaikuttaa. Meidän on kuitenkin oltava hereillä ja mukana kehityksessä sekä pidettävä huolta oman toimintamme edellytyksistä ja kehittämisestä. Luottavaisin mielin suuntaamme katseemme tuleviin tapahtumiin, joita näyttää kalentereissa olevan runsaasti. On tärkeää osallistua toimintaan ja samalla ottaa toiminnastamme kiinnostuneita mukaan aktiiviseen toimintaan. Onhan selvää, että suuremmalla joukolla saamme enemmän aikaa ja vaikutusmahdollisuutemme kasvavat. Sähköisen jäsenrekisterin tietojen ylläpitäminen ajan tasalla on tärkeää, jotta tiedonkulku läpi koko toimintaketjun on huomattavasti helpompaa. Tarvittaessa apua ja neuvontaa saa piiri- ja liittotasolta. Käynnistynyt vuosi on toiminnallisesti vireä sisältäen paljon sekä perinteisiä että uusia tapahtumia. Joiltakin osin myös Reserviläisliitolla on valmiuksia tukea taloudellisesti toimintaa, tätä kannattaa hyödyntää. Tsemppiä toimintaa aktiivisesti vetäville henkilöille. Osallistutaan aktiivisesti kokouksiin ja kehitetään yhdessä piirimme toimintaa kohti tulevia vuosia. Piiritoimisto auttaa tarvittaessa, ottakaa rohkeasti yhteyttä! Kiitos toimintaamme tukeneille yhteistyökumppaneille. Toivotan kaikille lehden lukijoille hyvää kevättä ja tulevaa kesää! Raimo Mikkonen Suur-Savon reserviläispiirin puheenjohtaja Viralliset PASSIKUVAT helposti ja nopeasti odottaessa 4

5 TOIMISTOSTA TÄHYSTETTYÄ Kädessänne on lehtemme Savon Vasaman 54. vuosikerran ensimmäinen numero. Lehti on ilmestynyt pieniä katkoksia lukuun ottamatta vuodesta Nykymuotoisen piirilehden tekeminen ilman tukijoitamme ja kirjoittajiamme ei olisi mahdollista. Toivottavasti kykenemme säilyttämään saman tason myös jatkossa. Tämä riippuu paljolti myös teistä, arvoisat lukijat. Ilmoittajamme toivovat, että käytämme heidän palveluitaan ja ostamme heidän tuotteitaan. Samalla tuemme myös paikallisia ja maakunnallisia yrittäjiä ja näin voimme omalta osaltamme pitää maakuntaamme elävänä. Tuleva vuosi vaikuttaa jälleen kiireiselle. Toisaalla lehdessämme Savon Sotilasperinneyhdistys Porrassalmi peräänkuuluttaa halukkaita osallistumaan Porrassalmen taistelun 125-vuotistatapahtuman järjesteltyihin. Kyseessä on erittäin mittava ja näyttävä tapahtuma, jonka onnistumisen edellytyksenä on, että toimitsija- sekä sotilastehtäviin saadaan runsaasti väkeä liikkeelle. Toinen merkittävä ja valtakunnallisesti näkyvä tapahtuma keväällä on Kansallinen veteraanipäivän juhla Tapahtumaan tarvitaan reserviläisten tukea seppelpartioihin sekä kunniavartiotehtäviin. Tästä asiasta paikallisyhdistykset tiedottavat jäseniään kevään kuluessa. Toivon, että kaikista kiireistä huolimatta reserviläisillä riittää voimaa hoitaa pyydetyt tehtävät. Muita tekijöitä kun ei maakunnastamme näihin tehtäviin löydy. Puolustusvoimakeskustelu on ollut viime aikoina hyvin vilkasta. Keskustelua ovat herättäneet milloin puolustusvoimauudistuksen vaikutus maanpuolustuskyyn, milloin armeijan ylimmän johdon vuokratuet ja kaikki muu siltä väliltä. Tulevan kevään kehysriihi tuonee leikkauksia valtion menoihin; paljonko se vaikuttaa puolustuksen pääluokan kehykseen, jää nähtäväksi. Pitkin vaalikautta on kuitenkin esitetty vaatimuksia, että määrärahoihin on saatava tuntuva lisäys, jotta puolustusvoimien lakisääteiset tehtävät saadaan täytettyä. Onko vaihtoehtona tehtävien tarkentaminen? Ensi vuosi on vaalivuosi, silloin olisi aika ulosmitata nuo vaatimukset, vaikka pelkään, ettei rahoitukseen tule muutosta ainakaan parempaan suuntaan. Kuinka puolustusvoimien tehtäviä tulisi tarkentaa? Eikö koko maata tarvitsekaan puolustaa? Mikä osa maasta jätetään vaille puolustusta? Luovutaanko kansainvälisistä tehtävistä, joissa suomalaisilla on ollut perinteisesti erinomainen maine? Kriisinhallinta- ja rauhanturvatehtävissä meillä on ollut paljon annettavaa ja niissä niin aktiivipäällystö kuin reserviläisetkin ovat joutuneet johtamaan joukkojaan lähes sodan ajan omaisissa olosuhteissa. Missä muualla päästään vastaavaan tilanteeseen? Tulisiko muuttaa viranomaisyhteistyötehtävää? Kuka sitten raivaisi sodanaikaiset räjähteet tai antaisi pelastuslaitokselle virka-apuna erikoiskalustoa, esimerkiksi telakuorma-autoja ja niiden kuljettajia? Pitäisikö luopua yleisestä asevelvollisuudesta? Mitä tilalle ammattiarmeija vai vapaaehtoisista muodostettavat sotajoukot? Millaisesta aineksesta tuollainen joukko mahtaisi muodostua? On olemassa kansainvälisiä kokemuksia että se kaikkein terävin aines ei rekrytoidu sotilastehtäviin. Valikoiva asevelvollisuus millä perusteella valikointi tapahtuisi. Arvalla? Siitäkin on kokemuksia rapakon takaa ja ne kokemukset eivät ole rohkaisevia. Kieltämättä nämä ovat sellaisia amatöörimäisiä kolpakkostrategin kärjistettyjä pohdintoja mutta tämän suuntaisilta ajatuksilta ei voi välttyä. On muistettava, että puolustuskyky on helppo rapauttaa mutta sen uudelleen luominen kestää vuosikymmeniä ja sinä aikana maailmassa, jopa tässä rauhan tyyssijassa Euroopassa, voi tapahtua dramaattisia muutoksia. On helppo laittaa vastakkain lastensairaala ja panssarivaunut. Molemmilla on kuitenkin oma tärkeä merkitys ja kumpikaan ei korvaa toista. On yleisesti tunnustettu tosiasia, että puolustusjärjestelmämme on olosuhteisiimme kehitetty paras mahdollinen ratkaisu, jota toki on aina vara parantaa ja tehostaa. Pelkillä maastopukuun pukeutuneilla sotilailla, karvalakeilla ja rynnäkkökivääreillä ei tämä päivänä maata puolusteta. Siihen tarvitaan tahdon ja hengen lisäksi runsaasti ajanmukaista välineistöä. Ja niillä, joilla ei ole enää sodan ajan sijoitusta operatiivisissa tai alueellisissa joukoissa, on varmasti tehtävä jossain muualla yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden ja toimivuuden kannalta keskeisessä tehtävässä. Yhteiskunta ei voi pysähtyä vaikka kriisi kohtaisikin. Turvallista kevättä! Mauri Parantala Toiminnanjohtaja 5

6 ASIAA ALUETOIMISTOSTA Puolustusvoimauudistus etenee vauhdilla ja hyvässä järjestyksessä. Edellisessä vuoden 2008 uudistuksessa maavoimiin perustettu yhdeksäntoista aluetoimiston verkosto supistuu kahteentoista aluetoimistoon. Jäljelle jäävien vastuualueet kattavat koko maan ja ne liitetään sotilaslääniorganisaation lakkauttamisen myötä osaksi joukko-osastoja. Kymenlaakson aluetoimisto Haminassa ja Etelä-Karjalan aluetoimisto Lappeenrannassa yhdistetään Kaakkois-Suomen aluetoimistoksi (KA- SALTSTO) sijoituspaikkana Kouvolan kasarminmäki. Etelä-Savon aluetoimisto Mikkelissä lakkautetaan ja perustetaan saman nimisenä Lyhenteessä säästetään pari kirjainta sen muuttuessa ESAVALTSTO:sta ESALTSTO:ksi. Sijoituspaikkamme säilyy Mikkelissä mutta todennäköisemmin kuitenkin muutamme toimitilat Karkialammen rakennus 3:een. Rakennus on tuttu, entinen Savon Prikaatin aliupseerikoulu, jossa aluetoimistoomme kuuluva Mikkelin komendantintoimisto jo entuudestaan toimii. ESALTSTO ja KASALTSTO liitetään osaksi Karjalan prikaatin kokoonpanoa prikaatin apulaiskomentajan alaisuuteen. Nykyisestä toimipaikastamme, Mikkelin keskustan entisestä Suomen pankin kiinteistöstä luopuminen tapahtuu siis mennessä. Korvaavien tilojen etsiminen ja vuokraaminen muille rakennusta käyttäville puolustushallinnon toimijoille Karkialammelta on käynnissä. Aluetoimiston palvelujen siirtymisen lisäksi reserviläiskenttää varmasti kiinnostaa MPK:n toimitilojen tuleva sijainti. Nekin löytynevät jostain Karkialammen alueelta vuoden 2015 alusta. Aluetoimistojen tehtävät eivät uudistuksessa tulle merkittävällä tavalla muuttumaan. Vastaamme jatkossakin asevelvollisuuslaissa määrättyjen tehtävien toimeenpanosta eli kutsunnoista, kertausharjoituskäskytyksestä ja muista hallinnollisista, esim VAPpäätöksistä. Johtosuhde muuttuu siten, että jatkossa olemme asevelvollisuusasioissa suoraan Maavoimien esikunnan ohjauksessa. Myös tehtävät alueemme sotilaallisen puolustuksen suunnittelusta, alueella perustettavien sodan ajan joukkojen käskemisestä palvelukseen, joukkojen perustamisesta ja viranomaisyhteistyöstä säilyvät ennallaan, tosin osittain sisällöltään muuttuneina. Yhteistyö ja toimintatavat Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen ja reservin kanssa pysyvät ennallaan, kuin myös vastuu vapaaehtoisen maanpuolustustyön ja koulutuksen suunnittelusta, ohjauksesta ja tukemisesta. Jälkimmäisen suhteen odotamme luottavaisin mielin sitä tukea, jonka vuodenvaihteen jälkeen saamme tulevalta isännältämme Karjalan Prikaatilta, yhdeltä Puolustusvoimien suurimmalta ja suorituskykyisimmältä joukko-osastolta. Kuluva vuosi on siis kiireinen kaikkien tehtävien ja hallinnollisten muutosten saattamisessa vuoden 2015 asentoon. Operatiivisella alalla keskeisin työsarka liittyy vuoden 2015 operatiivisen suunnitelman laatimiseen. Suunnittelu toteutetaan FINGOP -prosessin mukaisesti siten että ylempi johtoporras laatii suunnitelmansa vaiheittain ja alajohtoportaat liittyvät suunnitteluun kunkin vaiheen myötä. Etelä-Savon aluetoimiston sodan ajan johtoporras tulee olemaan paikallispataljoonan esikunta. Paikallispataljoonan esikunnan henkilöstöstä valtaosa on reserviläisiä ja pataljoona tulee laatimaan suunnitelmansa pitkälti reserviläisten voimin. Tähän suunnitteluun liittyy vuonna 2014 useita kertausharjoituksia. Esikunnan vapaaehtoisessa harjoituksessa annetaan perusteet suunnittelun aloittamiseksi. Tämän jälkeen esikunnan suunnittelukeskuksen kahdessa kertausharjoituksessa laaditaan suunnitelma. Tämän lisäksi kertausharjoituksiin tulevat osallistumaan paikallispataljoonan yksiköiden päälliköt sekä perustamiskeskuksen avainhenkilöstö. Suunnitelmia täydennetään virkamiestyönä aluetoimiston henkilöstön toimesta. Vuonna 2015 etenemme joukkojen harjoituksiin. Asevelvollisuusala osallistuu puolustusvoimauudistuksen suunnittelun ja toimeenpanon lisäksi tänäkin vuonna merkittävien valtakunnallisten maanpuolustustapahtumien valmisteluun. Mikkelin kaupunki järjestää kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisen pääjuhlan Mikkelissä Juhlan teema on Kiitollisina kohti tulevaisuutta - Tacksamma emot framtiden. Puolustusvoimat tukee pääjuhlan järjestelyitä merkittävällä tavalla ja tilaisuus on siten yksi Etelä-Savon aluetoimiston vuoden 2014 merkittävimmistä ponnistuksista, vaikka pääosa puolustusvoimien asettamista resursseista tuleekin Karjalan prikaatista mm. varusmiestyövoiman ja kaluston muodossa. Etelä-Savon kutsuntojen järjestelyissä ei tapahdu vuonna 2014 merkittäviä muutoksia. Sulkavan ja Puumalan kutsunnat yhdistetään siten, että kutsuntatilaisuudet järjestetään vuorovuosin joko Puumalassa tai Sulkavalla. Vuonna 2014 kutsunnanalaiset kokoontuvat Sulkavalle. Hirvensalmen ja Pertunmaan kutsunnat on toteutet- 6

7 tu samalla periaatteella jo useita vuosia ja kokemukset ovat olleet myönteisiä. Aluetoimiston toivomuksena on, että reserviläisjärjestöt ja Maakuntakomppania näkyvät mahdollisimman useassa kutsuntatilaisuudessa ja jakavat informaatiota toiminnastaan tuleville reserviläisille. Vuosi 2014 tulee olemaan Etelä- Savon Liikunta ry:n EU-rahoitteisen Iskussa Inttiin -hankkeen viimeinen toimintavuosi. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni kunta ottaa vuonna 2015 vastuun toimintamallin jatkamisesta omin resurssein. Elämätapaneuvonnalla ja liikuntaan innostamisella on nuorison keskuudessa tarvetta. Kutsuntatilaisuudet muodostavat hyvän kanavan vaikuttamiselle. Savon Prikaatin lakkauttamisen myötä hiipuneen kotiutuvien varusmiesten rekrytoinnin maanpuolustusjärjestöjen toimintaan toivomme myös käynnistyvän uudelleen Karjalan prikaatissa jo kuluvan vuoden aikana. Asiasta on prikaatin kanssa sovittu ja he toivottavat järjestöt lämpimästi tervetulleiksi esittelemään toimintaansa ja rekrytoimaan uusia aktiivisia maanpuolustusmiehiä ja -naisia kotiuttamiseen liittyviin Rekry-iltoihin Vekaranjärven sotilaskodissa ja Järjestöjen lisäksi olisi erittäin tärkeää, että myös Maakuntakomppania olisi tilaisuuksissa aktiivisesti esillä. Tilaisuuksista vastaavan yhteyshenkilön nimen ja yhteystiedot saatte aluetoimistosta. Puolustusvoimauudistukseen liittyen myös Mikkelin komendantin toimisto painaa töitä täydellä höyryllä. Toimiston päätehtävä on tuottaa palveluja Mikkelin varuskunnan eri toimijoille. Palveluita ovat mm turvallisuustoiminta, kuljetuspalvelut, liikuntapalvelut mukaan lukien fyysisen kunnon testaaminen ja palvelusammunnat, ampumaratojen ylläpitäminen ja kehittäminen, tilahallintaan, rakennushankkeisiin, ympäristön suojeluun ja kiinteistönhoitoon liittyvät toiminnot. Komendantintoimisto suunnittelee ja järjestää varuskunnallisia tilaisuuksia ja on tiiviisti mukana viranomaistoiminnassa Etelä-Savon alueella. Erityisen työllistäviä tällä hetkellä ovat toimitiloista luopumisesta ja korvaavien toimitilojen käyttöönotosta johtuvat ketjutukset, jotka vaikuttavat kymmenien työntekijöiden toimipisteiden sijoittumiseen vuoden 2015 alussa. Uusiin tiloihin muuttaminen vaatii aina rakenteellisia muutoksia toiminnallisuuden ja turvallisuuden takaamiseksi, joten huolellinen suunnittelu on ensiarvoisen tärkeää. Kyrönpellon ampumaratojenkaan osalta emme elä tyvenessä. Ampumarata-alueen ympäristölupa tuli voimaan viime vuoden alussa ja sen edellyttämät mittaukset ja riskiarviot ovat käynnissä. Mikkelin varuskunta ja aluetoimisto priorisoivat ampumaradan ylläpitämisen ja toiminnallisuuden takaamisen erittäin korkealle. Reserviläisten ja kantahenkilökunnan ampumataidon ylläpitämiseen tulee olla nyt ja jatkossa mahdollisuus Mikkelissä. Osuminen maaliin on yhä sodan ajan joukkojen suorituskyvyn kannalta keskeinen taito, jota ilman maata ei sotilaallisessa kriisissä puolusteta. Etelä-Savossa, kuten useissa muissakin maakunnissa, vapaaehtoista maanpuolustusta ja sen koulutusta kehittää yhteistoimintaryhmä. Etelä-Savossa vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen yhteistoimintaryhmään kuuluu Etelä-Savon aluetoimisto, MPK:n Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikkö (KOTU), Etelä-Savon poliisilaitos, Etelä-Savon pelastuslaitos, Suur-Savon veteraanijärjestöt, Mikkelin Sotilaskotiyhdistys, Naisten Valmiusliiton Etelä-Savon alueneuvottelukunta, Suur-Savon reservipiirit, Suur-Savon reserviupseeripiiri, Suur-Savon reserviläispiiri, Suur-Savon sinibaretit ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Mikkelin paikallistoimikunta. Yhteistoimintaryhmä, joka on piiritason toimija, kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tärkeänä osana yhteistoimintaryhmän toimintaa on viranomaistoiminnan yhdistäminen vapaaehtoiseen maanpuolustukseen ja rauhan ajan häiriötilanteiden toimintaan osana paikallispuolustusta. Etelä- Savon aluetoimiston siirtyessä osaksi Karjalan prikaatia vuoden 2015 alussa myös prikaati tulee osallistumaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen Etelä-Savon alueella entistä tiiviimmin. Yhteistoimintaryhmän osallistujat antavat palautteen menneestä kaudesta sekä kertovat omat tulevan kautensa tärkeimmät tapahtumat sekä keskustelevat yhteistoiminnan järjestämisestä eri toimijoiden kesken. Tämä yhteinen keskustelu on erityisen tärkeää siksi, että tällä tavoin vältetään samanaikaisesti tapahtuvien vapaaehtoisten maanpuolustustapahtumien järjestämisen maakunnassa. Kiteytettynä toimintaa voisi kuvata sanoilla yhden luukun periaate eli piiritason toimijat tuovat paikallisyhdistystensä pääpiirteisen toiminnan Etelä-Savon aluetoimiston tietoon. Samalla aluetoimisto kokoaa paikallisyhdistysten puolustusvoimilta pyytämän tuen ja välittää tukipyynnöt edelleen puolustusvoimien organisaatiolle, jonka toimialaan ne kuuluvat - siis pääsääntöisesti Rakuunasoittokunnalle, Itä-Suomen huoltorykmentille tai Karjalan prikaatille. Yhteistoimintaryhmän kokoonnuttua keväällä Etelä-Savon aluetoimisto kutsuu Suur-Savon piirin reserviläisjärjestöjen paikallisyhdistykset kokoukseen. Kokouksessa käsitellään yleensä ajankohtaiset asiat, mennyt vuosi sekä tulevan vuoden tapahtumat. Kokous on vuorovaikutteinen, jossa jokainen paikallisyhdistys kertoo oman palautteensa ja tarkentaa tarvittaessa piirijärjestöjen puolustusvoimille esittämän tuen määrän ja laadun. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kenttä Etelä-Savossa toimii aktiivisesti yhteistyössä. Puolustusvoimien siirtyessä uuteen organisaatioon, on entistäkin tärkeämpää, että eri toimijat kokoavat voimansa ja toimivat yhteistyössä. Näin kaikki saavat oman äänensä kuuluville ja myös puolustusvoimien resurssit käyttöönsä mahdollisimman tehokkaasti. Maanpuolustusterveisin, Heikki Saarento Everstiluutnantti Etelä-Savon aluetoimiston ja Mikkelin varuskunnan päällikkö 7

8 MUUTOKSIA ODOTELLESSA Hyvät Savon Vasaman lukijat. Tätä kirjoitettaessa varmaa on, että vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyen moni asia muuttuu ja kiinnekohtana on vuoden vaihde. Yksityiskohdat ovat vielä pääosin hämärän peitossa eikä niistä sen enempää. Kuulemme uudistuksista ja niiden vaikutuksista piakkoin. Puolustusvoimat uudistuu monin tavoin ja se vaikuttaa myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaan. Eri yhteyksissä on tuotu esille, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitys tulee korostumaan. Tästä voi vetää johtopäätöksen että MPK:n rooli puolustusvoimien koulutuskumppanina tulee aikaisempaa merkittävämmäksi. Yhdistys on valmis ottamaan haasteita vastaan. Puolustusvoimauudistusten ohella tapahtuu muutoksia myös paikallisesti, ja joitakin muutoksia on jo tapahtunut. Rakennus 16:sta on luovuttu ja sen myötä Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön varasto sijaitsee nyt niin sanotussa päävartion rakennuksessa. Toiminnallisesti varasto on käytännöllisempi kuin aikaisempi varasto, vaikka uusi varasto sijaitseekin aidatun alueen sisäpuolella. Tilapäisen majoittumisen edellytykset ovat huonontuneet rak 16:sta luopumisen myötä. Koulutus- ja tukiyksikön käytössä on nyt tilapäistä majoitustilaa käytännössä vain Kyrönpellon ampumaradan paviljongissa, ja sielläkin vain muutamalle henkilölle. Tyhjillään olevia tiloja Karkialammella toki on, mutta onkin jo kokonaan eri asia mitä tiloja voidaan tilapäiseen majoittumiseen käyttää ja mitä ei voida. Tilapäisen majoittumistilan rajoitukset tulevat vaikuttamaan sotilaallisia valmiuksia parantavan koulutuksen sekä varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen järjestelyihin. Telttaan majoittuminen on toimiva ratkaisu joskus, mutta ei aina. Majoitustilojen rajoitteet tulevat vaikuttamaan erityisesti pitkämatkalaisiin. Vastaisuudessa on harkittava onko tarkoituksenmukaista, että harjoitus alkaa aina perinteisesti perjantaina vai onko käytännöllisempää aloittaa ainakin osa harjoituksista ja koulutustapahtumista vasta lauantaiaamuna. Näillä näkymin koulutus- ja tukiyksikön toimisto siirtyy loppuvuodesta Karkialammelle. Toimistosta enemmän syksyn lehdessä kunhan muuttojärjestelyt ovat selkiytyneet. Pääasia on, että käytössämme on tarkoituksenmukainen toimistotila, jossa voi järjestää myös pienimuotoisia palavereja. Koulutusjärjestelyihin ja isompiin kokoontumisiin liittyen on tulossa sen verran muutoksia, että koulutus- ja tukiyksikkö tukeutuu vastaisuudessa Karkialammella yhteiskäytössä oleviin kokoustiloihin. Pääsääntöisesti MPK:n käytössä olevaa ns. omaa luokkaa ei koulutus- ja tukiyksiköllä tulevaisuudessa ole. Muutoksiin liittyen on tarpeen ajanmukaistaa ja virtaviivaistaa koulutus- ja tukiyksikön omaa toimintaa. Asiaa on käsitelty koulutuspäällikön johtamassa ideointitilaisuudessa ja osallistujien yhteinen näkemys oli, että uudistumiselle on tarvetta ja tilausta. Kehittymiselle luonnollinen hetki on ajoittaa muutokset samaan ajankohtaan, jolloin tapahtuu muitakin muutoksia. Paikallisosastojen toimintaa nähtiin tarpeelliseksi kehittää, koska osa paikallisosastoista on hiipunut ja osa toimii vilkkaasti. Osanottajien näkemys oli, että on tarkoituksenmukaista kun paikallisosastot muodostavat itse itsensä, valitsevat itse omat johtohenkilönsä ja toimivat muutoinkin hyvin itseohjautuvasti ja paikallisten olosuhteiden mukaan. Aivan pienille paikkakunnille ei kannata perustaa paikallisosastoa vaan toiminnallisuuden näkökulmasta on parempi, että toimitaan laajemmilla alueilla ja isommissa kokoonpanoissa, pieniä paikkakuntia unohtamatta. Sitoumusten uusiminen on tarpeen, koska tällä hetkellä ei ole tarkkaa tietoa sitoutuneitten koulutustarpeista eikä osaamisesta. Osaamiskartoitus on tärkeää koko koulutus- ja tukiyksikön kannalta unohtamatta yhteistyötä puolustusvoimien kanssa. Tällä hetkellä on hiukan ontuen vastattava kysymykseen mitä koulutus- ja tukiyksikön väki osaa kouluttaa ja mitkä ovat keskeisimmät osaamisvajeet. Ne puolestaan täyttyvät helpoiten osallistumalla ja tekemällä ja siksi vastaisuudessa voisi tavoitteena olla, että vuosittain jokainen sitoumuksen tehnyt on ainakin yhdessä koulutustapahtumassa joko johtajana tai kouluttajana. Sotilaallisia valmiuksia parantavaan koulutukseen soisi näkevän enemmän halukkuutta. Paljon on ollut puhetta kertausharjoitusten määrän vähyydestä, mutta se ei ole näkynyt halukkuuden kasvamisena osallistua sotilaallisia valmiuksia parantavaan koulutukseen. Halukkuus puolustusvoimien tilaamaan koulutukseen on hyvällä tasolla, vaikka ao. koulutustilaisuudet eivät pääsääntöisesti ole avoinna kaikille reserviläisille. Esille on tuotu myös huoli, että nykyään ylennysmahdollisuudet ovat kertausharjoitusten vähyyden takia heikot. Väite on sikäli väärä, että ylennysperusteiden oleellinen tekijä eli vuorokaudet karttuvat myös osallistumalla sotilaallisia valmiuksia parantavaan koulutukseen. Itse asiassa osallistuminen MPK:n järjestämään koulutukseen on kaikkein helpoin tie 8

9 täyttää keskeinen ylennysperuste eli karttuneet vuorokaudet. Tulosneuvottelut toimeenpannaan 4.3. ja koulutuskalenteri täsmentyy, mutta jo tässä vaiheessa kannattaa käydä MPK:n sivuilla. Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön lähiajan toiminnassa yksi tapahtuma menee yli muiden. Se on järjestettävä harjoitus, joukkueen taistelu. Harjoitukseen on panostettu paljon ja sitä voidaan pitää kevätkauden tärkeimpänä sotilaallisia valmiuksia parantavana koulutustapahtumana. Tuolloin käytössä on taistelijan simulaattoreita. Harjoitus on oivallinen tapahtuma tutustua välineisiin, joiden avulla taistelukoulutus on moninkertaisesti todellisempaa kuin perinteisesti paukkupatruunoin harjoiteltaessa. Naisten osalta tämän vuoden keskeinen tapahtuma on Vekaranjärvellä toimeenpantava Nastaharjoitus, Savotta Harjoituksen käytännön järjestelyistä vastaa Naisten Valmiusliiton Etelä-Savon alueneuvottelukunta. Harjoitus on melkoinen voimainponnistus, mutta järjestelyt näyttävät hyviltä harjoituksen valmistelujen tässä vaiheessa. Varsin moni yhden kerran Nasta-harjoitukseen osallistunut osallistuu sen jälkeen harjoituksiin aina kun se vain on mahdollista. Naisten maanpuolustustahto on muutoinkin hyvä ja esimerkkinä tästä on, että naiset ovat suunnittelemassa ensimmäistä eteläsavolaista Intti tutuksi naisille harjoitusta. Ajankohta on syksyllä ja näillä näkymin harjoitus sopii erinomaisesti naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuneille, hakeutumista aikoville sekä muutoin aiheesta kiinnostuneille äideille ja tyttärille. Uudistumiseen liittyen tarvitaan uusia ideoita ja uusia kouluttajia samoin kuin kurssin vetäjiä. Uusi idea ei välttämättä tarkoita sitä, että Etelä- Savossa pitäisi keksiä jotakin täydellisen uutta vaan sitä, että täällä voidaan myös järjestää sellaisia tapahtumia, jotka on jo koeponnistettu muualla, ja hyviksi todettu. Kysymys on siitä minkälaisia tapahtumia me itse itsellemme haluamme. Turvallista kevättä kaikille! Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön päällikkö Kaakkois-Suomen maanpuolustuspiirin päällikkö Ari Kuikka Naisten Maastokurssi Pauha2014 Kurssi on liiton naisjäsenille ilmainen. Lisätietoja: Juha Ala-aho HEIKKILÄN YRTTIPUOTI Tervetuloa! Tyylikäs pöytästandaari on arvostettu huomionosoitus Yrttipuoti avoinna klo joka päivä. Muina aikoina sopimuksen mukaan. Ryhmille ennakkovaraus puh Heikkilän Yrttitila Oy Huhtisaarentie 3a, RAHULA (noin 20 km Mikkelistä) Palokankaantie 8, Jyväskylä Puh

10 ALUEUPSEERIN TERVEHDYS SAVON VASAMAN LUKIJOILLE Maanpuolustusvuosi 2013 on takana ja kiitän kaikkia toimijoita maanpuolustuksen eteen tehdystä työstä. Vapaaehtoisten maanpuolustajien aktiivinen osallistuminen näkyi erityisesti menneen vuoden itsenäisyyspäivän valtakunnallisessa paraatissa Mikkelissä. Mukana oli kymmeniä vapaaehtoisia niin osallistumassa paraatijoukoissa kuin järjestelyorganisaatiossakin. Erityisen huomion ansaitsevat kalustonäyttelyn sotahistoriallisen osaston toimintaan osallistuneet henkilöt. Osasto sai paljon myönteistä julkisuutta ja toi hyvin esille maanpuolustustyön monipuolisuuden. Reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen aktiivinen rooli jatkuu myös alkaneena vuonna. Tätä luettaessa on Rantasalmella toteutettu maanpuolustusjuhla reserviläisjärjestöjen toimesta. Juhlasta on tunnelmia toisaalla tässä lehdessä. Mikkelissä järjestetään kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla Päivän teemana on Kiitollisina kohti tulevaisuutta - Tacksamma emot framtiden. Lauantai-iltana on aseveli-ilta. Sunnuntaina on juhlallinen lipunnosto Mikkelin Hallitustorilla klo ja jumalanpalvelus Mikkelin tuomiokirkossa. Pääjuhla on Mikkelin jäähallissa klo alkaen. Päivän aikana Mikkelin Hallitustorilla on puolustusvoimien mittava kalustonäyttely klo Näyttelyssä on esillä Karjalan prikaatin ja Utin jääkärirykmentin kalustoa. Kalustonäyttelyssä painottuu erityisesti tykistön osuus, millä juhlistetaan Mikkelin seudun Kenttätykistökillan 50-vuotisjuhlavuotta. Juhlallisessa lipunnostossa lipunnostajina toimivat Mikkelin seudun partiolaiset. Sotilaskotiliiton valtakunnalliset sotilaskotisisarpäivät järjestetään Mikkelissä kesäkuuta. Tapahtumaan odotetaan 500 sotilaskotisisarta tutustumaan Mikkeliin. Päivien ohjelmaan kuuluvat retket Mikkelin kulttuurin ja historian kohteille Marskin jalanjäljissä. Lauantaiillan sotilaskotisisaret viettävät konserttitalo Mikaelissa juhlaillallisen ja juhlakonsertin merkeissä. Savon Sotilasperinneyhdistys Porrassalmi viettää vuosipäivää ja järjestää seppeleenlaskun Porrassalmen patsaalla klo Seppeleenlaskun jälkeen julkistetaan vanhalla kasarmialueella yhdistyksen vuosikirja Porrassalmi VII ja kuullaan juhlaesitelmä. Seuraavana päivänä pidetään Porrassalmen taistelun 225-vuotispäivän kunniaksi taistelunäytös klo alkaen. Taistelunäytös mukailee käydyn taistelun kulkua. Taistelunäytöksessä taistelijat toimivat sen ajan taktiikalla, ovat pukeutuneet sen ajan sotilaspukuihin ja käyttävät sen ajan aseistusta. Porrassalmen taistelun vuosipäivään liittyen avataan Mikkelin kaupungintalolla näyttely Salonkien suosikki Savon sodassa. Näyttely koostuu von Stendingk -suvun arkistokokonaisuudesta, joka on ostettu vuonna 2012 Ruotsista. Curt von Stendingk oli Savon Prikaatin komentaja Kustaa III:n sodan aikana. Näyttelyssä on mukana muun muassa Porrassalmen taistelun alkuperäisiä asiakirjoja sekä von Döbelnin omakätinen kuvaus haavoittumisestaan Porrassalmella. Näyttely kaupungintalolla ja Porrassalmen taistelunäytös ovat varmasti erittäin mielenkiintoisia, joihin meidän kaikkien kannattaa tutustua. Taistelunäytöksen järjestelyt ovat varsin mittavat ja henkilöstöä tarvitaan päivän aikana erilaisissa tehtävissä. Kannustankin kaikkia ilmoittautumaan vapaaehtoiseksi ainutlaatuisen tapahtuman järjestelytehtäviin. Tarkempia tietoja tapahtumasta saa oman järjestön johtohenkilöstöltä. Perinteinen vartioparaati on Mikkelin Hallitustorilla ja sen lähiympäristössä klo alkaen. Vartiojoukkueessa marssivat Mikkelin reserviläisyhdistysten aktiiviset jäsenet. Vartioparaatin soittokuntana toimii Rakuunasoittokunta Lappeenrannasta. Vartioparaatin jälkeen soittokunta soittaa Naisten valmiusliiton järjestämässä puistokonsertissa Kirkkopuistossa klo Syksyn suurimpana tapahtumana on Karkialammella järjestettävä Marskin marssi. Marssi on koko perheen ulkoilutapahtuma, jossa on maanpuolustukseen ja luontoon liittyviä tehtävärasteja ja tietoiskuja. Puolustusvoimat esittelee tapahtumassa kalustoaan ja ajeluttaa perheen pienimpiä ja myös isompia Pasi-miehistönkuljetuspanssarivaunulla. Tapahtumassa on ollut vuodesta toiseen useita satoja ulkoilijoita. Kaikki mukaan tänäkin vuonna! Edellä on kerrottu vain pienestä osasta Etelä-Savossa järjestettävistä maanpuolustustapahtumista. Monet järjestöt ja yhdistykset järjestävät tapahtumia ympäri Etelä-Savoa. Tarkempia tietoja näistä tapahtumista saa oman järjestön johtohenkilöstöltä. Kannustan kaikkia osallistumaan järjestettäviin tapahtumiin. Eri yhteyksissä on käytetty sanontaa vieraat tekevät juhlan. Hyvä sanonta, mutta isännät ja emännät kutsuvat vieraat tapahtumiinsa. Aktiivisia isäntiä ja emäntiä siis tarvitaan ja voimmekin jakaa vastuuta värväämällä kaverin jo tänään mukaan vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Meneillään oleva talvi ei ole tarjonnut Etelä-Savossa toistaiseksi hyviä hiihtokelejä maanpuolustajille. Kuntoilu ei kuitenkin ole säätilasta ja hiihtoladuista riippuvainen. Liikunta kaikissa muodoissaan kasvattaa maanpuolustuksessa ja muussa toiminnassa tarvitsemaamme toimintakykyä. Entisen tv- ja radiokasvon sanoja soveltaen: Ylös, ulos ja liikkeelle. Toivotan kaikille oikein mukavaa kesän odotusta. Alueupseeri kapteeni Heikki Tonteri Etelä-Savon Aluetoimisto 10

11 KOKOUSKUTSU Mikkelin Reservinupseerit ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään Varuskuntakerholla tiistaina maaliskuun 11. päivänä klo Ennen kokousta klo evl Janne Mäkitalon esitelmä: Valkeasaaressa läpimurto Jatkosodan järisyttävä käänne tapahtui kesäkuussa 1944 Valkeasaaren lohkolla, jonne JR1 saapui vain kolme viikkoa ennen puna-armeijan suurhyökkäystä. Pohjolan massiivisimman hyökkäyksen alussa hämmentyneet sotilaat kuuntelivat idästä kantautuvaa valtavaa jylinää. Taivas täyttyi punatähtisistä lentokoneista. Maataistelukoneet lensivät matalalla kohti taisteluhautoja, ja lentäjän hahmon saattoi erottaa paljain silmin. Esitelmä on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kahvitarjoilu klo alkaen. Tervetuloa! Hallitus METSÄSTYS, KALASTUS, RETKEILY, ARMY-TUOTTEET Savilahdenkatu Mikkeli p Aukioloajat: ma-pe la JÄRJESTYKSENVALVONTA- JA TURVALLISUUSKOULUTUKSET TSEKKAA NETTIKAUPPA!! SUOSIKAA ILMOITTAJIAMME KAMPAAMO-PARTURI 11

12 Rakennamme yhdessä Maavoimien tulevaisuutta Tänä päivänä Maasotakoulu on maavoimien puolustushaarakoulu ja jalkaväen aselajikoulu. Vuonna 2015 Maasotakoulun vastuulle kuuluu lähes kaikkien maavoimien aselajien perusopetus upseerioppilaista sotatieteen maisterikurssilaisiin asti, ja vähän enemmänkin. Samalla Maasotakoulu on maavoimien tutkimus- ja kehittämiskeskus. Maasotakoulun pääprosessit ovat tutkimus, koulutus ja valmius. Näin me teemme maavoimien ja puolustusvoimien tulevaisuutta. Tutkimuksella hankitaan perusteita maavoimien johdon päätöksille, erilaisille hankkeille ja koulutukselle. Maasotakoulun koulutus taas antaa perusteet joukkotuotannon käytännön toteuttamiselle ja valmiudelle. Hieman yleistäen voisi sanoa, että maavoimien joukot taistelevat niin kuin maasotakoulussa on tutkittu ja opetettu. Maavoimien tutkimuskeskuksen perustaminen on Maasotakoulun 2015 suurin muutos. Maavoimien esikunta johtaa tulevaisuudessakin maavoimien tutkimusta. Nykyisin tutkimus- ja kehittämistoiminta on hajautettu useaan joukko-osastoon eri puolille Suomea. Kukin aselaji tai toimiala on pystynyt kehittämään omaa toimintaansa, mutta yhteistoiminta on ollut liian vähäistä. Nyt keskitytään siihen, että aselajit tukevat ja jopa sparraavat toisiaan jo tutkimus- ja kehitystöissään. Taktiikan tutkimuksessa tätä on tehty Maataistelukeskuksessa, hyvin tuloksin. Pääosat uudesta keskuksesta sijoitetaan Haminaan. Osa tutkijoista jatkaa työtään siellä, missä heidän tarvitsemansa kalustokin on koulutuksessa. Myös tutkimustulosten jalkauttamista käytännön koulutukseen kehitetään. Maasotakoulu eri kursseineen antaa tähän erinomaiset puitteet. Palkatun henkilöstön ja reservin upseerien koulutukselle luodaan paremmat edellytykset yhdistämällä nykyinen Maasotakoulu, Reserviupseerikoulu ja aselajikoulut yhdeksi joukko-osastoksi. Tavoitteena on saada maavoimallinen näkökulma kaikkeen toimintaan. Tämä ei vähennä aselajien merkitystä, mutta nykyaikana esimerkiksi jo jääkärijoukkueessa on kaikkien aselajien toimintaa. Aselajien ja toimialojen kiinteä yhteistoiminta on siis edellytys taistelun onnistumiseksi. Yhden joukko-osaston sisällä saadaan helposti parhaat osaajat opettamaan eri kursseille. Samoin voidaan keskittää koko koulun tuki kunkin kurssin pääharjoituksiin ja ruuhkahuippuihin. Myös materiaali, harjoitusalueet ja muut resurssit saadaan kaikkien käyttöön joustavasti. Tutkimustulosten hyödyntäminen on helppoa, kun tutkijatkin ovat samaa joukkoa. Vastaavasti tutkijoilla pysyvät jalat tiukasti maan pinnalla, kun kenttämiesten kokemukset ovat saatavissa käyttöön läheltä, omasta joukosta. Työtaakkaa voidaan jakaa tasaisemmin. Esimerkiksi oppaiden ja käsikirjojen kirjoittaminen sekä varomääräystyöt voidaan jakaa nykyistä paremmin hyödyntäen jälleen parhaita osaajia. Mahdollisuus taakanjakoon korostuu kun kertausharjoitusten määrässä päästään normaaliin rytmiin vuonna Edellä kuvattu toiminta edellyttää tietenkin myös rakenteellisia muutoksia verrattuna nykytilaan sekä joidenkin toimintojen siirtämistä paikkakunnalta toiselle. Valmiina on jo Rakuunasoittokunta Lappeenrannassa ja sen toiminta maavoimien soittokuntana. Jo vuonna 2014 Maasotakoulun esikunta suunnittelee ja valmistelee päätöksiä sekä palvelee henkilöstöä joka on sijoitettu viidelle paikkakunnalle: Lappeenrantaan, Haminaan, Niinisaloon, Hattulaan ja Riihimäelle. Toimintaa Maasotakoululla on tulevaisuudessa lähes koko Suoman alueella. Joukko-osaston ja sen osien johtaminen muuttuu merkittävästi. Kaikilla tasoilla työssä korostuvat ymmärrys kokonaisuudesta ja luottamus. Nykyisten joukkojen henkilöstössä tuota kokonaisuuden ymmärtämistä ja luottamuksen arvoista työtä olen nähnyt kiitettävästi jo uuden koulun valmistelun yhteydessä. Kuva: Maasotakoulu Kuvasssa kasvot kameraan päin eversti Kimmo Lehto 12

13 Maasotakoulun toiminta-alueet 2015 ROVAJÄRVI NIINISALO SÄKYLÄ HATTULA RIIHIMÄKI KAJAANI HAMINA VALKJÄRVI LAPPEENRANTA KOUVOLA TAIPALSAARI Reserviupseerikoulu jatkaa toimintaansa Haminassa Suomen suurimpana joukkoyksikkönä. Kaikki nykyiset viisi tapaa tulla reservinupseeriksi säilyvät, eivätkä rukkilaiset päästä koulutuksen korkeaa tasoa laskemaan. Reserviupseerikurssien linjat pidetään viidessä yksikössä, joiden kokoonpanot on suunniteltu erityisesti yhteistoiminnan näkökulmasta. Joukkotuotanto, peruskoulutuksesta joukkokoulutuskauteen sekä aliupseerikurssit, tehdään kolmessa yksikössä. Myös Rakuunaeskadroona siirtyy Haminaan kun tilat sen mahdollistavat. Vuodesta 2015 alkaen Koulutuskeskus vastaa pääosasta maavoimien palkatun henkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksesta yhteistoiminnassa Maanpuolustuskorkeakoulun, Ilmasotakoulun (ilmatorjunta) ja Logistiikkakoulun (huolto) kanssa. Uuden Koulutuskeskuksen rakentamisen yhteydessä perustetaan Jalkaväkikoulu Lappeenrantaan ja keskukseen liitetään neljä muuta aselajikoulua. Pioneeri- ja suojelukoulu siirretään Lappeenrantaan elokuussa Pioneeri- ja suojelukoulutusta eri kursseille annetaan myös Porin prikaatissa (suojelu), Karjalan prikaatissa (raivaus) ja Kainuun prikaatissa (tienpito, ylimenon varmentaminen ja suluttaminen). Tykistökoulu, Panssarikoulu ja Viestikoulu jatkavat työtään nykyisillä sijoituspaikkakunnillaan. Tulevaisuudessa alueen asevelvollisuusasiat hoitaa Karjalan prikaatiin kuuluva Kaakkois-Suomen aluetoimisto Kouvolassa, kun Etelä-Karjalan aluetoimisto ja Kymenlaakson aluetoimisto lakkautetaan. Vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta tuetaan jatkossa myös Lappeenrannassa ja Haminassa (esim. paikallispataljoonat). Samoin reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjä tuetaan edelleen molemmissa maakunnissa. On muistettava, että edellä kuvatun muutoksen tekevät ihmiset, eivät organisaatiot. Henkilöstö onkin ollut välillä aika tiukoilla, kun on pitänyt hoitaa nykyisen organisaation tehtävät ja samalla suunnitella ja valmistella uutta, Suomen suurinta sotakoulua. Monilla on edessään myös muutto toiselle paikkakunnalle. Henkilöstön työstä ja ilmeestä ovat kuitenkin heijastuneet koulumme arvot; ammattitaito, isänmaallisuus, yhteistyökyky ja luotettavuus. Olemme pystyneet menestyksellä rakentamaan uutta Maasotakoulua ja samalla niin maavoimien kuin koko puolustusvoimien tulevaisuutta. Eversti Kimmo Lehto Maasotakoulun johtaja Artikkeli on julkaistu Maasotakoulun joukko-osastolehti Maasoturin numerossa 2/

14 Kentältä löydetyn sankarivainajan JÄÄKÄRI MATTI LAITISEN hautaan siunaaminen Pertunmaalla Kaatuneitten muistopäivänä laskettiin sotilaallisin kunnianosoituksin Pertunmaan kirkkomaahan Ihantalassa kaatuneen rajajääkäri Matti Laitisen jäänteet. Hautausmessu sekä muisto- ja maanpuolustusjuhla täyttivät Pertunmaan kirkon ja seurakuntakodin ja oli omaisille ja muille paikalla oleville koskettava ja yhteisöllinen juhlatilaisuus. Suomeen on vuosina voitu palauttaa yhteensä 1100 sodissamme kaatuneen jäänteet, joista 300 miehen henkilöllisyys on pystytty varmistamaan ja heidäton voitu laskea kotikuntiensa sankarihautoihin. Jumalanpalveluksen toimitti rovasti Ahti Peltonen ja sen yhteydessä kenttärovasti Timo Waris suoritti vainajan siunauksen sanoen mm. pitkän odotuksen jälkeen saadun kadonneen Matti Laitisen maalliset jäännökset kotikirkkoon, jonne olemme kokoontuneet saattamaan häntä viimeiselle matkalle, Matin sotataipaleen päättyneen 20-vuotiaana Talissa Rajajääkäripataljoona 2. hyökkäyksessä ja rajujen taistelujen vuoksi ruumiin joudun jättämään sekä hänen tulleen siunatuksi kentälle jääneenä. Poistuminen kirkosta tapahtui Narvan marssin saattamana. Messussa Savon sotilassoittokunta ja kanttori Leo Niemelä Kunnavartiossa (vas) korpraali Kari Honkanen ja kersannti Seppo Kuoppala. 14

15 soittivat ja Pertunmaan seurakunnan kirkkokuoro lauloi. Sankarihaudoilla arkkua laskettaessa Karjalan Prikaatin asettama joukkue ampui kunnialaukaukset. Haudalla laskettiin lähiomaisten, Puolustusvoimien ja Pertunmaan veteraani- ja reserviläisjärjestöjen seppeleetsekä laulettiin virsi 377. Pertunmaan Reservinaliupseerit ry asetti Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunnan antaman käskyn mukaisesti vartion arkulle kirkkoon ja haudalle sekä muistomerkeille ja huolehti muista sotilaallisista kunnianosoituksista. Pertunmaan Maanpuolustusnaiset ry tarjosi muisto- ja maanpuolustusjuhlassa Seurakuntakodissa olleille 155 henkilölle piirakoita ja täytekakkukahvit. Tervehdyspuheessa Pertunmaan Reservinaliupseerit ry:n puheenjohtaja Olavi Tolonen kertoi viime sotiimme Pertunmaalta lähteneistä 751 miehistä kaatuneen tai kuolleen 174 miestä ja yhden sairaalalotan ja heistä 18 ruumiin jääneen kentälle tai tuhoutuneen. Hän kertoi hautaan lasketun Matti Laitisen kaatuneen Viipurin koillispuolella Talin kylän ympäristössä kesä-heinäkuun vaihteessa kaksi viikkoa kestäneessä pohjoismaiden suurimmassa taistelussa, jossa Suomen armeija pysäytti venäläisten suurhyökkäyksen 12 km leveällä ja 18 km syvällä alueella, jossa oli n suomalaista ja n venäläistä sotilasta ja jossa venäläisten tykistön, panssareiden ja ilmavoimien ylivoima oli joukkojakin suurempi. Lisäksi hän mainitsi, että vajaan viiden kilometrin päässä kirkonkylästä Oksalan pikkutilalla asuneiden Ida ja Antti Laitisen lapsista Martin kaatuneen Ilomantsissa ja Laurin kadonneen Räisälässä, joten perheeseen kohdistuneet menetykset olivat poikkeuksellisen suuret. Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry:stä rajajääkäri Mika Albertsson kertoi puheenvuorossaan yhdistyksen etsintäryhmän löytäneen Nurmilammella kukkulan 33 juurella cm syvyydestä maastoon havuilla peitettynä riviin jätettynä viiden kaatuneen suomalaisen jäänteet, Värtsilän kypärän, täysiä patruunakampoja, nappeja, sormuksen ja kolme tuntolevyä, joista kaksi oli ollut luettavissa. Samalla Albertsson luovutti sisarelle keskellä Matin rintaa olleen tuntolevyn. Paikalla oli Matti Laitisen Sveitsissä asuva sisar Elvi Laitinen-Kyng ja toisen sisaren tytär Ritva Kolisoja, joka puheenvuorossaan kertoi DNAtunnistamiseen tarvitun lopulta neljä verikoetta ja nähneensä unia kannolla istuvasta ja pajupilliä veistelevästä enostaan. Kolisojan tyttärentytär Anne Alander luki myös Matti Laitisen vii- meisen Täällä joissain päivätyn kirjeen. Juhlapuheessaan Mäntyharjulta syntyisin oleva Itä-Suomen Sotilasläänin esikuntapäällikkö eversti Antti Lehtissalo sanoi olevan kunnian olla naapuripitäjästä tilaisuudessa ja mm. että veljeä ei jätetty, vaan kaatuneet aseveljet tuotiin kotiin. Juhlassa Savon sotilassoittokunta soitti mm. Finlandia-hymnin ja kirkkokuoro lauloi Veteraanin iltahuudon. Virastokuja 2, PERTUNMAA Puhelin (015) Teksti ja kuvat Olli Tolonen 70 VUOTTA JATKOSODAN PÄÄTTYMISESTÄ Suur-Savon Reserviupseeripiiri juhlistaa tätä merkittävää päivää seppeleenlaskutilaisuudella Marsalkan Päämajapatsaalla klo 14 Tilaisuuden jälkeen Upseerikerholla kahvitilaisuus, jonne kutsutaan jatkosodan veteraaneja. Everstiluutnantti Kalevi Salovaaran esitelmän aiheena on 2. Divisioonan tie rauhantoimiin. Tervetuloa 15

16 Monipuolista näkemystä maanpuolustukseen Piiriemme entinen pitkäaikainen toiminnanjohtaja everstiluutnantti Jouko Nousiainen on seurannut puolen vuosisadan ajan Suomen puolustuksen kehittymistä nykytilaan monista näkökulmista ja eri puolilla maata asuen. Vuosikymmenten sotilasura tykistöupseerina eri tehtävissä sekä reserviin siirtymisen jälkeen työskentely ratsastusjärjestöissä ja viimeksi paluu jälleen maanpuolustuksen pariin piiriemme yhteiseksi toiminnanjohtajaksi ovat kypsytelleet hänen mielipiteitään maanpuolustukseen liittyvistä asioista. Näkökulman laajuutta lisää merkittävästi myös hänen toimintansa paikallisella tasolla reserviupseerikerhoissa Ypäjällä ja viimeksi Ristiinassa. Hän on toiminut Ristiinan Reservinupseerien hallituksessa tekemässä muutamassa vuodessa kerhosta yhden malliyhdistyksen valtakunnallisestikin. Merkkipäivänsä kynnyksellä hän kertoi haastattelussa käsityksiään eräistä reserviupseeritoiminnan keskeisistä kysymyksistä. Maanpuolustukseen suhtautuminen Suomalaisten perussuhtautuminen maanpuolustukseen on ollut kuluneiden vuosikymmenten aikana hyvin positiivista. Tosin ja 1970-luvuilla noussut vasemmistoradikalismiin liittynyt kritiikki Suomen puolustusta kohtaan sai tiedotusvälineissä kohtuuttomasti julkisuutta. Myös maan hallitus noudatti tuolloin puolustusmäärärahojen osalta niukkaa linjaa. Tavallisten kansalaisten suhtautuminen oli kuitenkin terveen positiivista Muutos parempaan suuntaan näkyi selvimmin muuttuneena suhtautumisena sotaveteraaneihin. Tänään veteraanit ovat kunniakansalaisia ja vietämme kansallista veteraanipäivää sekä maanpuolustusjuhlia. Toiminnasta reserviupseerikerhoissa Hänen ensimmäinen kerhonsa Ypäjän Reserviupseerikerho, jossa hän oli puheenjohtajana, oli pienen paikkakunnan yhdistys. Siellä osallistuttiin reserviupseeripiirin toimintaan järjestämällä kilpailuja ja muita aktiviteetteja. Kaikki oli hyvin vaatimatonta ja perinteistä. Varoja hankittiin myymällä lipputankoja. Ypäjälle muuttaneena tulokkaana hän sai paljon tukea kerhon muilta jäseniltä. Toimittiin hyväveli -verkostona sanan positiivisessa merkityksessä. Ypäjän ajoista Ristiinaan on tapahtunut huomattava muutos toiminnan laajuudessa ja laadussa. Ristiinassa on tultu esiin julkisuuteen maanpuolustusjärjestönä järjestämällä maanpuolustushenkeä kohottavia tilaisuuksia ja lisäämällä maanpuolustustietoutta paikkakunnalla. Yhteistyö reserviläisten kanssa Suhteet reserviupseerien ja -aliupseerien välillä ovat nykyään hyvin läheiset ja yhteistyötä tehdään kaikilla alueilla. Ypäjällä yhteistyö rajoittui siihen, että aliupseereilta pyydettiin apua kilpailujen järjestämisessä eikä juuri muuta ollutkaan. Ristiinassa yhteistyö reserviläisten kanssa on kitkatonta ja toteutuu hyvin myös käytännön tasolla. Toiminnanjohtajakaudellaan hän erehtyi esittämään julkisesti Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton yhdistämistä. Silloin eikä ehkä vieläkään aika tunnu olevan kypsä tälle ajatukselle. Taloudelliset ja toiminnalliset seikat tulevat pakottamaan liitot nykyistä kiinteämpään yhteistyöhön. Upseeriryhmien keskinäiset suhteet Kadettiupseereille siirtyminen reserviin ja eläkkeelle koettiin ennen kovin suureksi muutokseksi elämässä. Suhtautuminen reserviupseereihin ja reserviupseeritoimintaan vaati monelta vuoden parin kypsyttelyä. Tänään hän kokee, ettei arvostuksissa ole puolin ja toisin eroa. Ristiinan Reservinupseereissa on evp-upseerien osuus kerhon jäsenmäärästä huomattava. Pienellä paikkakunnalla ihmiset tunteva hyvin toisensa myös muuten. Aktiiviupseeri on reserviupseerikerholle samanlainen jäsen reserviläistoiminnassa kuin kuka tahansa muukin. Kerho voi hyödyntää kadettiupseerien erityistä osaamista ja suhteita puolustusvoimiin. Tulevia haasteita Sodanajan joukkojen pienentäminen lisää sijoittamattoman reservin määrää ja tulee heijastumaan reserviläistoimintaan. Ei voida perustella osallistumista reserviläisjärjestöjen toimintaan, jos ei ole sodanajan sijoitusta. Myös yleisen asevelvollisuuden tarpeellisuus kyseenalaistuu. Maanpuolustustahto ja henki heikkenee. Tällaisia pahimpia uhkia hän näkee tulevaisuudessa olevan. Ne muodostavat samalla myös haasteita, joihin olisi löydettävä ratkaisut. Ratkaisun avaimet ovat valtiovallalla, mutta etujärjestömme Reserviupseeriliiton tehtävänä on yhdessä Reserviläisliiton kanssa pitää asia esillä. Teksti: Pentti Nuutilainen Kuva: Ulla Kelohonka 16

17 RESUL KILPAILUKALENTERI 2014 Kilpailu Piiri/Liitto Paikkakunta Ajankohta Vastuuhenkilö Talvijotos Etelä-Karjala Imatra Mikko Huolman Ilma-aseet Uusimaa Mäntsälä Touko Koivisto Ampumahiihto Pohjois-Pohjanmaa Oulu Timo Ronkainen Reserviläispilkki Kainuu Hyrynsalmi 5.4. Terho Pelli Ampumasuunnistus Pirkanmaa Sastamala Jaakko Lampimäki Perinneaseet Helsinki Santahamina Veijo Rautio Neliottelu Kainuu Kuhmo 7.6. Martti Hämäläinen Pistooliampumajuoksu Kainuu Kuhmo 8.6. Martti Hämäläinen Vakiokivääri 300 m Satakunta Säkylä Teemu Nukki SRA amp.mestaruus Satakunta Säkylä Tarmo Rinne Palvelusammunnat Päijät-Häme Lahti Marko Patrakka Reserviläisgolf Varsinais-Suomi Alastaro 2.8. Minna Nenonen RUL ampumamest Kainuu Kajaani Juhani Hautala RES ampumamest Päijät-Häme Lahti Marko Patrakka Häyhä TA -kilpailu TA-Kilta Rovajärvi Eric Raunio Pystykorva SM-kilp. Keski-Suomi Keuruu 6.9. Teuvo Honkamäki Partiokilpailu Varsinais-Suomi Turku Juha-Pekka Voipio Syysjotos Pohjois-Savo Nilsiä Jukka Toivanen Falling Plates SRTL Mikkeli Pirkka Juntunen Maastokilpailu Pohjois-Karjala Kontiolahti Ari Eskelinen PIIRINMESTARUUSAMMUNNAT 2014 Ilma-ase 1.3 Kangasniemi P. Juntunen Perinnease 29.3 Mikkeli H.Tirkkonen Kenttäammunta 17.5 Joroinen H.Jäntti Pistooli 5.7 Savonlinna L.Mattila Sissi-cup 31.8 Kolkanranta H.Tirkkonen SISSICUP-OSAKILPAILUT Piispan kisa 16.3 Mikkeli 6.4 Liperi 4.5 Kolkanranta 31.8 Heinävesi 7.9 Parikkala 21.9 Muut tapahtumat: Uimasalon jotos (MPK:n kurssi) Lippujuhlapäivän iltajuhla Suur-Savon Reserviupseeripiiri ja Etelä-Savon Kadettipiiri järjestävät 4.6. lippujuhlapäivän iltajuhlan Mikkelin Upseerikerholla. Järjestöt tiedottavat tilaisuudesta tarkemmin kevään kuluessa. 17

18 SAVON SOTILASPERINNEYHDISTYS PORRASSALMI RY:N TOIMINTAA 2014 PORRASSALMEN TAISTELU 225 v Ruotsin ja Venäjän välisen sodan , niin sanotun Kustaan sodan, suurin maataistelu käytiin Porrassalmella, missä noin 700 Savon Prikaatiin kuulunutta sotilasta torjui Savoon suuntautuneen monituhantisen venäläisarmeijan päähyökkäyksen. Savon Sotilasperinneyhdistys Porrassalmi ry toteuttaa taistelun 225-vuotistapahtumana taistelunäytöksen aidolla tapahtumapaikalla Porrassalmella lauantaina klo alkaen. Tavoitteena on tehdä Mikkelin sotilashistoriaa ja -perinteitä tunnetuksi elävällä tavalla yhdistyksen tavoitteiden mukaisesti.tapahtuma toteutetaan vapaaehtoisvoimin yhteistyössä mm. jalkaväkimuseon ja paikallisten maanpuolustusjärjestöjen sekä puolustusvoimien kanssa. Taistelunäytökseen osallistumaan on kutsuttu suomalaisia vanhojen univormujen ja aseiden harrastajaryhmiä. Kutsumme kaikki mikkeliläiset maanpuolustajat tekemään historiaa eläväksi kanssamme. Tapahtumassa tarvitaan sekä taistelijoita että toimitsijoita. Ilmoittaudu mukaan Markku Riittiselle markkuriittinen@hotmail.com tai Pertti Ruotsalaiselle pertti50@hotmail.com! PORRASSALMI VI Yhdistys julkaisee tänäkin vuonna Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja Porrassalmen yhdessä Savonlinnan maakuntamuseon kanssa. Tänä vuonna on vuorossa VII osa. Kirjan ri Jutta Julkunen. Teos julkistetaan perinteisesti yhdistyksen vuosipäivänä Tällä kertaa kirjan teemana on maakunnan kolmen kaupungin Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen historia. Aihetta käsittelevistä artikkeleista mainittakoon Pia Puntasen kirjoittama Mikkelin kulttuuriperintöprojekti, Ilkka Sepän artikkeli Pieksämäen kirkkopitäjä 440 vuotta ja Timo Auvisen Pyhän Olavin kilta 90 vuotta. Lisäksi teokseen sisältyy Savonlinnan historiaa käsittelevä luku. Sotilasperinteeseen liittyviä kirjoituksia ovat mm. Pirjo Julkusen Päämajamuseo 40 vuotta, Jussi Nuortevan Stedingkin arkisto sekä Jussi T Lappalaisen kirjoittama Sovan käänni ongelmat Kustaa III:n sovan Savossa. Lisäksi kirja sisältää tietenkin muita mielenkiintoisia kulttuuriin ja sotilasperinteeseen liittyviä artikkeleita mm. tarinaa sotilasmusiikista. Kirjan voi ostaa vuosikokouksen yhteydessä jäsenhintaan tai myöhemmin kuten yhdistyksen muitakin julkaisuja. Teoksen hinta on vielä päättämättä, mutta jonkinlainen hinnankorotus on odotettavissa. Yhdistys toivoo mahdollisimman monen hankkivan tämän sekä muita yhdistyksen julkaisuja kirjahyllyynsä tai lahjaksi ja näin tukevan toimintaamme. PAINOTUOTTEET Savon Sotilasperinneyhdistys Porrassalmi r.y:n painotuotteet on varastoitu Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön varastoon, joka sijaitsee toimitilojen yhteydessä osoitteessa Päiviönkatu Mikkeli. Painotuotteita on myytävänä käteisellä vuosipäivänä vuosikokouksessa sekä yhdistyksen järjestämissä esitelmäyms. tilaisuuksissa. Painotuotteita on myös noudettavissa kirjavarastosta kun siitä erikseen sopii Ari Kuikan kanssa. Hänen puhelinnumeronsa on ja sähköposti ari.kuikka@mpk.fi Painotuotteita on saatavissa myös postitse tilaamalla niitä Ari Kuikalta. Postituskulut lisätään tuotteen hintaan. Yhdistyksen hallitus on päättänyt, että postitus tapahtuu pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, kesälukemiset kesäkuussa juhannuksen alla ja joululahjakirjat marraskuun lopussa. Saatavilla olevat painotuotteet: Savon Prikaatin miehiä, 30 e Göran Magnus Sprengtporten - Patriootti vai petturi? 10 e Mikkeli Talvisodan päämajakaupunki, 10 e 18

19 Viro-yhteistyön uranuurtaja Teksti ja kuvat: Seppo Anttalainen Insinöörikapteeni JAAKKO LAMBERG Vuoden 2003 Baltic Talk-tapahtumasta lähtien Mikkelin Reservinupseerit on vaalinut yhteyksiä Tarton alueen reservinupseereihin vuosittaisten vierailuvaihtojen merkeissä. Alullepanijana yhteydenpidossa on alusta alkaen toiminut res. ins. kapteeni Jaakko Lamberg, jonka maantiedon tuntemus, metsästysharrastus ja laaja sikäläinen ystäväpiiri on tehnyt mahdolliseksi osallistua matkoihin ja tapaamisiin Virossa ja virolaisten veljien vastavierailuihin täällä kotimikkelissä ja muuallakin Suomessa. Jaakon ja toisen Viro-suhteiden aktiivin, kapteeni Pertti Ruotsalaisen kanssa menimme vuonna 2007 kevättalvella Talvelager-tapahtumaan Etelä-Viroon. Silloin kuulimme Viron puolustusministerin esitelmän ja Afganistanissa olleiden reserviläisten kertomuksia. Saunomisen lisäksi suunnistimme kilpaa ja ammuimme Natokivääreillä entisellä ohjusasemalla. Virolaiset Kalev Muru, Guido Paes ja Arvo Sagur vierailivat Mikkelissä v Kalev Muru oli silloin Tarton alueen reservinupseerien puheenjohtaja. Guido Paes palveli Neuvostoliiton armeijassa silloin, kun venäläinen maaliohjus karkasi Inarinjärven jäälle. Arvo Sagur on tallinnalainen kelloseppä, joka osaa hyvin suomea. He kaikki kolme ovat mukavia maanpuolustusaatteen läpitunkemia miehiä. Viime vuoden syksyllä Jaakko oli kutsunut virolaiset ystävämme Suomeen Urjalaan Vahosten Metsästysseuran metsästysmajalle. Samalla matkalla hän saattoi metsästää valkohäntäpeuraa ja tavata meidät toiset mikkeliläiset sekä Kalev Murun, Guido Paeksen ja Toomas Songin, Kaitseliitin komppanianpäällikön. Seuraavana päivänä vierailimme Parolan Panssarimuseossa. Vuoden 2013 helmikuussa Jaakko osallistui jo viidennen kerran perinteiseen Viron Reserviupseeriliiton järjestämään Talvelager-tapahtumaan Etelä-Virossa. Tuona keväänä Viron Reserviupseeriliitto myönsi Jaakolle liittonsa ansioristin Tarton ja Mikkelin reserviupseerikerhojen välisen yhteistyön kehittämisestä ja Viron reserviupseeriliiton päämäärien hyväksi tehdystä työstä. Ansioristi ojennettiin hänelle valtakunnallisten Jaanin-päivän juhlallisuuksien yhteydessä viime Juhannuksena Torin pikkukaupungin sotilaskirkossa. Allekirjoittanut vieraili yhdessä Jaakon ja Jorma Mannisen kanssa Virossa Matkalla meille esiteltiin Vörun pataljoona. Yövyimme Sika Talun farmilla ja Guido Paeksen kotona. Seuraava kohteemme oli Tarton Kaitselit- kodinturvajoukon tukikohta, jota meille esitteli majuri Rask. Nykyinen tuon alueen reservinupseerien puheenjohtaja tohtori Ivar Sibul luovutti Jaakolle heidän tunnuslautasen ja meille toisille mukit ja kynät paikallisilla tunnuksilla varustettuina. Kodinturvajoukkoihin kuuluvia nuoria miehiä ja naisia valmistautui lähtemään maastoharjoitukseen viikonlopuksi. Heidän asusteet ja varusteet olivat ajanmukaiset. Järjestelmää esitteli tukikohdan päällikkö majuri Rosenberg. Jaakko kiitti häntä vierailumahdollisuudestamme ja totesi, että meillä molemmilla mailla on ikävä historia ja olemme voimakkaasti tietoisia maanpuolustuksen tarpeellisuudesta. Kerroimme myös, miten Suomessa vähennetään puolustusmäärärahoja ja kertausharjoituksia. Rosenberg kertoi, että Viron poliitikot eivät ymmärrä Kaitselitin toimintaa, ja heidän saamansa tuki on vaatimatonta. Palkkaus kyllä tulee valtion budjetista, mutta palkkataso on alhainen. Perjantai-iltana ajoimme n. 70 km Aivar Gaasin maatilalle, jossa on 300 ha viljeltyä pinta-alaa. Tilalla olleen viljankuivurin polttoaine on palavasta kivestä puristettu öljy. Metsästystä harrastava isäntämme esitteli kokoelmaansa: karhun ja suden pääkalloja, villisian torahampaita, kauriiden trofeja jne. Nukuimme verannan yläkerrassa, jonka lattialla oli karhun, suden, villisian ja mäyrän nahkoja. Perjantai-iltana saunoimme erillisessä harkoista rakennetussa saunassa. Kiuas antoi tuimat, koivuhaloilla saunaneteisen puolelta aikaansaadut löylyt. Saunan sisäseinät oli paneloitu tuppeensahatuilla leppälaudoilla. Saunan jälkeen Kalev Muru toi meille juuri pihalla grillattua villisikaa. Se maistui nälkäisille matkalaisille oluen kera todella hyvin. Pihalla seisova grilli oli tehty vanhasta boilerista niin, että kovakaan sade ei olisi haitannut sen toimintaa. Ideasta otimme kuvia; kyllä kierrätys kannattaa! Lauantaiaamuna heräsimme n Kalev keitti kahvit, ja aamupala nautittiin aaltomuovilevyllä lasitetulla verannalla. Hyvästellessämme isäntämme Aivar Gaasin hän kertoi, että lähiaikoina villisian metsästykseen osallistuu koko kylä. Sinne olisi mahdollista päästä mukaan kohtuullista maksua vastaan. Jaakkokin tuntui olevan kiinnostunut asiasta. Tilalta lähdimme n. klo 9, ja matka suuntautui Kalevin ja Guidon opas- 19

20 tuksella II MS:n aikaiselle taistelupaikalle, jossa n. 500 puna-armeijan sotilasta oli hyökännyt saksalaisia ja virolaisia vastaan. Paikka oli vanhaa mäntymetsää, jossa kilpikaarnaiset nokiset puut kertoivat lähes 70 vuotta sitten tapahtuneesta. Ainoa esine, jonka kaivetuista poteroista metallinetsimellä haravoimalla löysimme, oli venäläinen, pullossa ollut 7,62 kiväärin hylsy. Seuraavaksi tulimme eräälle rantatörmälle, jossa oli useita poteroita. Kalevin poimimien sienten lisäksi emme löytäneet muuta. Jatkoimme autoilla takaisin Tarton alueen ja Viron armeijan pataljoonaan Vörussa. Portilla henkilöllisyytemme tarkastettiin ja kirjattiin. Maastopukuinen pistoolilla aseistautunut päivystävä upseeri kierrätti meitä alueella. Rakennukset näyttivät hyvin uusilta ja siisteiltä niin sisältä kuin ulkoakin. Aluetta voisi verrata Santahaminaan, mutta tämän pataljoonan infrastruktuuri on moderni. Kalusto oli kuin eilen hankittua. Miehistön huoneissa oli 32 henkeä samassa tilassa ja sängyt olivat kaksikerroksisia. Jokaisella oli henkilökohtainen kaappi ja maastopuvut olivat aivan uusia. Varusmiehet liikkuivat ulkona tahtimarssia muodossa. Kaikki näytti rauhalliselta; ei kuulunut huutoja tai komentoja. Auditorio oli kuin loistelias elokuvateatteri ja niin suuri, että varmasti koko pataljoona mahtuisi sinne. Auditoriossa meitä opastava luutnantti näytti harjoitusvideoita suurelta kankaalta. Vapaa-ajan rakennuksessa oli kanttiini ja upseerikerho. Kuntosalin laitteet oli toisen vierailuisännistämme Guido Paeksen toimittamat. Pataljoonan kasarmialueella oli myös kuntorata, samanlainen kuin Lahden Hennalassa. Pataljoonan alueella sai valokuvata vapaasti lukuun ottamatta rakennusten keskellä ollutta n. 100 metrin korkuista linkkimastoa. Käyntimme kesti n. kaksi tuntia, ja se antoi meille vakuuttavan kuvan Viron armeijan tasosta ja hengestä. Moni asia siellä näytti olevan jopa paremmin kuin Suomessa. Puolen päivän paikkeilla lähdimme ajamaan Tarttoa kohti, mutta poikkesimme pikkukaupunki Pölvaan. Siellä oli vanha kirkko ja I MS:n uhrien Ryhmämme tutustumassa pataljoonaan Vörussa. Vasemmalta Jaakko Lamberg, kirjoittaja, päivystävä upseeri, Jorma Manninen ja Guido Paes. muistomerkki. Kivisessä pilarissa oli pronssinen korkokuva, jossa kahden alastoman mieshahmon sukukalleudet oli taidokkaasti peitetty löysällä vyöllä. Viime vuoden kesäkuussa Ivar Sibul ja Guido Paes tulivat Jaakon kutsumana vastavierailulle. Tapasimme heidät Jorma Mannisen kanssa Marskin patsaalla. Mansikkaleivoskahvien jälkeen suuntasimme Sulkavalle, jossa Jaakko odotti meitä maatilallaan. Ruokailun jälkeen Jaakko kierrätti vieraitaan paikallisilla nähtävyyksillä, joita olivat Sarsuinmäen raskas tykkipatteri ja Vilkaharjun harjumaisema mahtavine kuusineen. Paikallisia luonnonvoimia kuvasi suuri mänty, jonka pyörretuuli oli kiertänyt merkillisen näköiseksi muistomerkiksi pari vuotta sitten. Tohtori Sibul oli kovasti kiinnostunut suomalaisesta kasvi- ja puunimistöstä, onhan hän Tarton yliopiston tuon alan dosentti. Tarton yliopisto on ollut kautta aikojen monien suomalaisten opiskelijoitten opinahjo ja mikä ettei olisi sitä edelleen. Seuraavana päivänä tutustuimme Telakanavaan, ja vierailun huippuhetki oli Jaakon mökillä, jossa hänen kotiväkensä oli leiponut mansikkakakun. Istuimme verannalla kahvin ja kakun merkeissä ja nautimme auringonpaisteesta ja leppeästä kesätuulesta samalla katsellen Sulkavan kirkkovenesoutureitin kimaltelevia aaltoja. Virolaiset vieraat jäivät jatkamaan Jaakon kanssa vierailuaan, ja Jorman kanssa palasimme Mikkeliin. Viime joulukuun 5. päivänä saimme Tarton Kaitseliitin edustajat vierailulle Mikkeliin. Tohtori Ivar Sibulin johdolla mukana olivat Guido Paes, Janel Säkk ja Toomas Songi. He halusivat tutustua Suomen itsenäisyyspäivän viettoon ja tietysti täällä järjestettyyn valtakunnalliseen paraatiin. Illalla osallistuimme yhdessä illanviettoon Mikkelin Upseerikerholla. Saimme kutsun Talvelager-tapahtumaan helmi-maaliskuun vaihteessa tänä vuonna. Tiedämme kyllä kuka varmasti menee sinne. Mikkelin Reservinupseerit ry:n hallitus on päättänyt jatkaa yhteydenpitoa veljeskansaamme ja että mukaan tulisi saada myös nuorempia reserviupseereita. Vastuu ja vapaus hoitaa yhteydenotot lankesivat luonnostaan Jaakolle ja hän hoitaa niitä toistaiseksi. Teksti: Seppo Anttalainen 20