Hoitokoti Päiväkummun

Transkriptio

1 Hoitokoti Päiväkummun Sanomat. asukas- ja henkilökuntalehti 2/2007 Kympin suoritus! Hoitokoti Päiväkummun naiset mukana Naisten Kympillä kansallinen veteraanipäivä tilataide keskusteluttaa työhyvinvointi työyhteisössä

2 8 Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Työhyvinvointi sekä hyvinvoinnin edistäminen työyhteisössä 6 Hyvä ergonomia on yhteistyötä asukkaan kanssa 7 Kohtaamisia 8 9 Kansallinen veteraanipäivä Vellamon elokuvailta 10 Tapahtumia Veteraanipäivä Päiväkummussa. Kansallista Veteraanipäivää vietettiin 27. huhtikuuta. Hoitokoti Päiväkummussa päivää vietettiin juhlallisin menoin Tilataide keskusteluttaa Päiväkummun naiset jälleen kympillä mukana Elämän nuotit Uudenmaan uutiset Sijaisten perehdytysiltapäivä Tiiminurkka: Mitä tiimimme tekikään viime vuoden aikana? 20 Gardenian trooppinen puutarha vihertää ympäri vuoden 21 Ryhmäkotien kehittämispäivät Tassuterapeuttien etsintäkuulutus Äitienpäivä Täyden kympin suoritus! Päiväkummun naiset juoksivat, hölkkäsivät ja kävelivät kymmenen kilometriä Naisten kympillä sunnuntaina 27. toukokuuta. Hoitokoti Päiväkummun Sanomat 22 Gallup Omaistenilta Pasilassa 23 Keittiönurkka Ala Karpalo Julkaisija Hoitokoti Päiväkumpu Oy Toimitusryhmä Anne Väätäinen, Mirva Markkula, Irina Sorvisto, Liisa Syrjälä, Mika Suomela ja Mervi Kämper. Ulkoasu Ilmari Tuomivaara. Yhteystiedot sanomat@hoitokotipaivakumpu.fi. Päiväkummun sanomat ilmestyy 4 kertaa vuodessa ja se on saatavilla Pasilan ja Vuosaaren toimipisteistä sekä luettavissa osoitteessa Hoitokoti Päiväkummun yhteystiedot Toimitusjohtaja Irma Väätäinen Pasilan yksikkö Topparikuja Helsinki. Pasilan vastaava hoitaja Tiina Salmi ryhmäkoti Ainola (1.krs) ryhmäkotivastaava Marjatta Pajumäki (09) ryhmäkoti Vipula (2.krs) ryhmäkotivastaava Liisa Syrjälä (09) ryhmäkoti Kullervo (3.krs) ryhmäkotivastaava Mia Airaksinen (09) ryhmäkoti Vanamo (4.krs) ryhmäkotivastaava Laura Karlsson (09) Keittiö Karpalo (2.krs) (09) Toimintaterapeutti Eila Turunen sähköposti: toimintaterapia@hoitokotipaivakumpu.fi Vuosaaren ryhmäkoti Vellamo vastaava hoitaja ja ryhmäkotivastaava Outi Gerdt (09) tai gsm Merikorttikuja 6 R Helsinki

3 Pääkirjoitus Kesää Päiväkummussa Kuva Pasi Salminen AnneVäätäinen talousjohtaja On ihanaa ollut seurata jälleen luonnon heräämistä. Valkovuokot ovat jo kukkineet kielot ja omenapuut ovat parhaillaan kukassa. Juhannukseen ei ole enää montaakaan viikkoa. Talven pimeys on vaihtunut kesäiseen auringonpaisteeseen. Kesään on valmistauduttu Päiväkummussakin monin tavoin. Lomasuunnitelmissa on pyritty huomioimaan, että vakituisia työntekijöitä olisi jokaisessa ryhmäkodissa läpi kesän. Kesäsijaisiksi olemme onnistuneet saamaan monia jo Päiväkummussa tutuksi tulleita keikkalaisia ja entisiä jatko-opintoihin lähteneitä työntekijöitä. Toukokuussa kesäsijaisille, keikkalaisille ja uusille työntekijöille järjestettiin perehdyttämisiltapäivä, jossa käytiin läpi tehtäväkuvia, paloturvallisuutta ja montaa muuta tuiki tärkeää asiaa. Kesäiseen aikaan pyrimme ulkoilemaan mahdollisimman paljon, esimerkiksi liikunnan ja pelien merkeissä. Toivomme pääsevämme nauttimaan päiväkahvejakin auringonpaisteeseen mahdollisimman usein. Kesän aikana on useita konsertteja, esityksiä, retkiä ja pihatapahtumia. Lisäinformaatiota tulevista tapahtumista kerrotaan ryhmäkodeissa. Syksyn lehdestä saamme sitten kerrata, mitä kaikkea kesällä Päiväkummussa tapahtuikaan! Tässä lehdessä kerrotaan kevään tapahtumista ja muun muassa siitä, miksi taide on keskusteluttanut viime aikoina Pasilan yksikössä. Tiiminurkassa tällä kertaa esittäytyy TYHY tiimi, eli työhyvinvointitiimimme. Työhyvinvointi nousee esiin monissa muissakin artikkeleissa. Aurinkoista kesää ja mielenkiintoisia lukuhetkiä Sanomien parissa! Koko toimitusryhmän puolesta, Anne Väätäinen Hoitokoti Päiväkumpu

4 .... Tyohyvinvointi seka.. hyvinvoinnin edistaminen ja tukeminen tyoyhteisossa Teksti Mervi Kamper Kuva Anne Vaatainen Ihmisen hyvinvointi muodostuu työn ja vapaa-ajan harmonisesta tasapainosta. Mielekäs, terveellinen ja turvallinen työ, johon liittyy aikaansaamisen tunne ja oppimiskokemuksia edistää ihmisen hyvinvointia niin työssä kuin vapaa-aikanakin. Hyvinvointiin tärkeänä osana liittyvät myös terveelliset elämän tavat, jokaiselle tärkeät vapaa-ajanharrastukset ja läheiset ihmissuhteet, mitkä tasapainottavat mahdollista työn aiheuttamaa rasitusta. Kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnin edistämisestä vastuu jakautuu yhteiskunnan, yrityksen ja yksilön kesken. Yhteiskunta luo puitteet lakeja säätämällä mahdollisuuksiin ylläpitää työkykyä ja tukemalla toimintaa. Tällä tavalla edistetään ihmisten terveyttä ja oppimista sekä työn sujuvuutta. Yrityksillä taas on työsuojelulainsäädäntöön perustuva vastuu huolehtia työpaikan turvallisuudesta, työhygieniasta ja työterveydestä. Lisäksi työsopimuslain mukaan työnantajan on edistettävä suhteitaan työntekijöihin ja työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Työpaikoilla keskeinen työsuojelun haaste on työhyvinvoinnin edistäminen. Se on lähinnä ennaltaehkäisevää ja kohdistuu koko henkilöstöön. Työhyvinvointitoiminta on jokapäiväistä toimintaa ja sillä vaikutetaan yksilön henkiseen ja fyysiseen kuormittumiseen, työyhteisön ilmapiiriin, vuorovaikutukseen työyhteisössä, mahdolliseen työpaikkahäirintään ja väkivaltaan, työpaikan työjärjestelyjen selkeyteen, yhteisiin pelisääntöihin, yhteistyön ja vuorovaikutuksen laatuun sekä toiminnan arviointiin. Hyvää työkykyä edistää se että työntekijän fyysiset ja psyykkiset edellytykset ovat kunnossa ja että työtä koskevat odotukset ja vaatimukset ovat tasapainossa keskenään. Tasapainon horjuminen vie voimavaroja ja heikentää myös terveyttä. Ammattitaito ja työn hallinta ovat tärkeimmät työntekijän edellytykset, jotka edistävät työhyvinvointia. Merkitystä on myös iällä, sukupuolella, terveydentilalla sekä aikaisemmilla kokemuksilla ja elämäntilanteella. Taito tehdä tiimityötä ja muiden huomioon ottaminen lisää työn hallintaa. Työilmapiiri syntyy yhteisöllisesti. Sitä kehitetään osana työyhteisön muuta kehittämistoimintaa. Onnistuminen tässä vaatii johdon sitoutumista ja ohjausta. Samalla johto arvioi toimintaansa ja johtamiskäytäntöjään. Hyvään lopputulokseen pääsemiseksi tarvitaan myös henkilöstön sitoutumista ja aktiivista osallistumista. Jokainen työntekijä vaikuttaa osaltaan ilmapiiriin. Työyhteisö voi tukea jäsentensä hyvinvointia, kun perusasiat (työn tekemisen välineet, edellytykset, työajat, työsuhdeturva, tilat, työkalut, riittävä henkilöstön määrä, riittävä osaaminen) työpaikalla on kunnossa. Niihin voi myös jokainen vaikuttaa. Voi miettiä mitkä ovat oman työyhteisön voimavaroja ja missä työyhteisö on vahva? Työryhmän toimintaan kannattaa panostaa, sillä se on myös hyvinvoinnin ja jaksamisen perusyksikkö. Kaikenlaisia työnosaajia tarvitaan. Mikä on kokeneiden työntekijöiden merkitys työyhteisössä? Se, ovatko he jarruttajia vai kehittäjiä riippuu siitä, ovatko he itse tuen ja työjärjestelyjen tarpeessa vai kokemustaan hyödyntäviä vaikuttajia työyhteisössään. Entä uusien ja nuorten vaikutusmahdollisuudet työyhteisössä? Annetaanko heille vastuuta ja onko heillä halua ottaa sitä omassa työyhteisöstään tuoden uusia ideoita ja vaikutteita vai onko heillä passiivinen taustavaikuttajan rooli? Toimimme yksilöinä yhdessä. Tuki työtoverille voi joskus olla ymmärtävä silmäys, vahvaa sanatonta viestintää, hiljaista tietoa, jolloin ei tarvitse kokoontua. Tarvitaan kuitenkin yhteistä aikaa, jotta yhteisössä voisi kukin tukea ja kannustaa toinen toistaan. Tarvitaan tilanteita, jolloin voidaan yhdessä pysähtyä miettimään millaisia työkaluja, henkistä tukea tai osaamisen kehittämistä tarvitaan. Tällaisia ovat esim. työyhteisön kehittämispäivät, pienemmät ryhmäkotipalaverit tai erilaiset koko talon yhteiset tyhy-tapahtumat. Tarvittaessa käytetään myös solmuun menneiden asioiden korjaamiseksi työnohjausta. Riittävä tiedottaminen ja rakentava asioista keskusteleminen sekä sopiminen usein jo tuo luottamusta, käynnistää vuorovaikutuksen ja lisää töiden sujuvuutta. Ihmisten välinen yhteistyö ja vuorovaikutus vaikuttavat ratkaisevasti ilmapiiriin. Työyhteisön sisäinen toimivuus ja hyvä ilmapiiri tukevat niin työorganisaation menestymistä kuin sen jäsenten hyvinvointia. Hoitokoti Päiväkumpu

5 ,,.... Tyoryhman toimintaan kannattaa panostaa, silla se on myos hyvinvoinnin ja jaksamisen perusyksikko ,,

6 HYVÄ ERGONOMIA ON YHTEISTYÖTÄ ASUKKAAN KANSSA Teksti: Toimintaterapeutti Eila Turunen Kuva: Anne Väätäinen Työterveyslaitoksen määritelmän mukaan ergonomia tutkii ihmisen, työn ja tekniikan vuorovaikutusta ja tuottaa tietoja ja menetelmiä, joiden avulla järjestelmät, tehtävät ja ympäristö sovitetaan ihmisen ominaisuuksien, kykyjen ja tarpeiden mukaisiksi. Ergonomian tavoitteena on ihmisten turvallisuus, terveys ja hyvinvointi sekä toiminnan tehokkuus ja sujuvuus. ( Hoitokotimme asukkaiden toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat mm. ikääntyminen sekä erilaiset sairaudet. Kunkin asukkaan avuntarpeen ja toimintakyvyn arviointi vaatiikin hoitajalta ammattitaitoa, jonka perusteet saadaan mm. ergonomiaopintojen yhteydessä ja näitä taitoja harjaannutetaan jatkuvasti päivittäisessä hoitotyössä. Erilaiset avustamistilanteet, joihin sisältyy esim. asukkaan siirtoja tai asentohoitoja, kuormittavat hoitajaa fyysisesti. Siksi onkin tärkeää, että hoitaja ylläpitää ja kehittää tietojaan ja taitojaan ergonomian suhteen jatkuvasti. Elinympäristön ja apuvälineiden suunnittelulla ja toteutuksella saavutetaan hyvä ergonominen tilanne ja tuetaan myös asukkaiden mahdollisuuksia elää heidän toimintakykyään tukevassa ympäristössä. Asukkaalla on tällöin aktiivinen rooli hoitajan yhteistyökumppanina myös ergonomiaan liittyvissä asioissa. Käsinojallisesta, oikean korkuisesta tuolista, on asukkaan helppo nousta itsenäisesti tai pienen tuen turvin ylös. Näin säästytään nostamisen aiheuttamalta, asukkaan käsivarsiin ja olkaniveliin kohdistuvalta rasitukselta, sekä minimoidaan hoitajan selälle ja kylkeen kohdistuvaa rasitusta. Tuolin korkeutta voi säädellä istuintyynyllä tai tuolinjalan korotuksilla tai hankkimalla erikoisvalmisteisia istuimia. Mahdollisimman itsenäinen tuolista nouseminen vaikuttaa mm. asukkaan fyysiseen toimintakykyyn positiivisella tavalla lihaskuntoa ja tasapainoa vahvistamalla. Muina esimerkkeinä voisi mainita sähkökäyttöisten sairaalasänkyjen hyödyntämisen päivittäisessä hoitotyössä; aina tarvittaessa tulee hyödyntää vuoteen säätömahdollisuuksia esim. työskentelykorkeuden suhteen. Asukas voi myös käyttää säädintä hoitajan ohjauksessa. Hoitokodistamme löytyy myös liuku- ja nostolakanoita siirtoja keventämään. Ajan antaminen asukkaan ohjaukselle kannattaa, koska näin syntyy hyviä toimintatapoja, rutiineja, jotka omalta osaltaan vähentävät työn kuormittavuutta ja lisäävät myös asukkaan kokemusta itsestään aktiivisena toimijana hoitotilanteissa. Toisen henkilön ohjaamistilanteeseen liittyviä perusasioita ovat katsekontakti ja selkeät ohjeet. Uudet asiat opitaan toistojen kautta, tämä koskee sekä asukkaita että hoitajia. Haasteellisissa tilanteissa on hyvä pohtia erilaisia ratkaisuja yhdessä. Hoitokoti Päiväkummussa ergonomiaan liittyvissä kysymyksissä voi ottaa yhteyttä sairaanhoitaja Päivi Rantapajuun ja toimintaterapeutti Eila Turuseen. Hoitokoti Päiväkumpu

7 Kohtaamisia Teksti: Yhteistyössä toimitusryhmä Kuva: Mia Pulkkinen Vuonna 1924 syntyi sortavalalaiseen maanviljelijäperheeseen yhdeksäs lapsi, joka sai nimekseen Lahja. Lahjan jälkeen perheen lasten lukumäärä kasvoi vielä kolmella. Lahja oli varmasti nimensä mukaisesti lahja myös perheelle hän oli ahkera työntekijä, leikit jäivät tuolloin vähiin. Maatilalla oli kuusi lehmää, pari hevosta, varsoja, kanoja, sikoja, lampaita, kissoja ja koiria, joita hän hoiti. Lahja auttoi äitiä kodin askareissa, kitki kasvimaita ja työskenteli heinäpelloilla. Hänen muistoissaan lapsuus on työtä, työtä ja työtä. Lahja asui 15-vuotiaaksi asti Sortavalassa, jossa hän kävi myös kansakoulunsa. Sodan syttyessä hän lähti perheensä kanssa evakkoon Savon kautta Pohjanmaalle, Pyhäjoelle. Asuttuaan siellä pari vuotta ja käytyään rippikoulunsa hän muutti perheineen takaisin Sortavalaan viipyen siellä kaksi vuotta ennen Helsinkiin muuttoa. Lahja muutti Helsinkiin sisarensa ja työn perässä. Erilaisten työkokemusten jälkeen ei haave kampaajan ammatista ollut haalistunut. Tuohon aikaan ei ollut kampaajakouluja. Kampaajaksi valmistumiseen ja itsenäiseen ammatissa toimimiseen vaadittiin viisivuotinen työharjoittelu kampaajan apulaisena. Harjoittelujakson päätyttyä hän oli töissä muutamissa kampaamoissa palaten aina pyynnöstä harjoittelukampaamoonsa. Lahja oli kampaajakurssilla työnantajan kustannuksella Pariisissa asti. Vuonna 1966 Lahja perusti oman kahden tuolin kampaamon Kaisaniemeen. Hänellä oli usein myös oppilaita kampaamossa perehtymässä tähän antoisaan ammattiin. 80-luvulla hänen kampaamonsa muutti Kruunuhakaan, jossa se sijaitsi viime vuosiin saakka. Työelämän jätettyään Lahja huolehti vielä pitkään ystäviensä hiuksista. Edelleen tänä päivänäkin Lahja leikkaa omat hiuksensa. Pitkien työpäivien vuoksi Lahjalle ei jäänyt paljoa aikaa harrastuksiin, mutta jos vapaa-aikaa oli, hän käytti sen mielellään matkaillen, tanssien ja kieliä opiskellen. Kun Lahjalta kysyttiin, miltä elämä tuntuu nyt 83-vuotiaana täällä Päiväkummussa Lahja vastasi: Elämä tuntuu huolettomalta ja turvalliselta ja kaksi vuotta täällä Päiväkumussa on mennyt nopeasti ja hyvin. Olen saanut apua aina kun olen tarvinnut. On hauskaa, että täällä on ohjelmaa. Olen onnellinen siitä, että sukulaiset ja ystävät ovat pitäneet minuun yhteyttä, vaikka en enää itse ole oikein jaksanut pitää yhteyttä. Mieleltään vireänä, iloisena ja elämänmyönteisenä Lahja on osallistunut aktiivisesti kaikkiin ryhmäkodin ja koko hoitokodin tapahtumiin. Hän seuraa mielellään myös tv:tä ja lukee lehtiä. Kysyttäessä, mistä hän on nauttinut eniten elämässään ja mistä hän tulee iloiseksi Lahja vastasi: Siitä, että olen saanut säilyttää itsenäisyyteni myös täällä hoitokodissa. Minulla on oma huone ja omat tavarat. Saan tehdä itse asioita omassa tahdissani. Lahja ilahtuu kovasti Ainolan tanssihetkistä ja toivoisi, että koko talon tansseja järjestettäisiin useamminkin. Hoitokoti Päiväkumpu

8 Kansallinen Veteraanipäivä Teksti: Merja Kuusisto Kuvat: Anne Väätäinen Kansallista Veteraanipäivää vietettiin juhlallisin menoin Pasilan yksikön juhlasalissa. Juhlan teeman idea tuli edellisen vuoden Sotaveteraanien juhlista elokuvateatteri Bio Rexissä. Silloin esitettiin Lupaus elokuvan ensi-ilta ja mukana oli useita satoja veteraaneja ja Lottia. Olisipa ihana saada joku näyttelijöistä kertomaan elokuvan teosta Päiväkumpuun! Veteraanipäivän juhlan aloitti Emilia Salmi (5 v.) laulamalla Maamme laulun. Emilian esityksen jälkeen oli juhlapuheen vuoro. Juhlapuheen piti toimittaja Hanna- Liisa Ryti-Erkinheimo. Juhlapuhujamme kertoi Veteraanipäivän (1986) perusteluissa todettavan, että päivä on valtakunnan tunnustus itsenäisyyden puolustajille, sodan rivimiehille ja heidän työlleen. Ryti-Erkinheimo totesi myös, että rauhanomaisen luonteensa vuoksi veteraanien muistamisen juhlapäiväksi valittiin Lapin sodan päättymispäivä huhtikuun 27. Ryti-Erkinheimon mielestä sota-aikaa kuvaa hyvin Lauri Viita Suomen Lotille omistamassaan runossa Sisarlaulu työn aikana : Sota veljen ja puolison rajalle vei, monet meistä lähtivät myötä. Kädet kellään meistä tyhjinä ei, kädet siunatut täyteen työtä. Sydämestämme osa on kotonaan, osan suuremman Suomelle jaamme. Ole kättemme hoivassa ainiaan, koti kotien, syntymämaamme. Hoitokoti Päiväkummussa on sen perustamisesta lähtien vietetty kau- niisti niin Veteraanipäivää kuin muitakin maamme itsenäisyyden säilyttämiseen liittyviä merkkipäiviä. Tästä Päiväkummun henkilökunta ansaitsee meidän kaikkien lämpimät kiitokset, kiitteli Ryti-Erkinheimo. Juhlapuheen jälkeen näyttelijä Karoliina Vanne kertoi elokuvan tekemisestä ja Lotta roolin näyttelemisestä. Hänen kertomuksensa aikana pätkä Lupaus elokuvaa heijastettiin videotykin avulla seinälle. Lupaus on tarina kolmesta nuoresta naisesta, jotka sodan syttyessä päättävät liittyä Lottiin. Vanne kertoi, että roolin tausta valottui kirjallisuuden ja haastattelujen avulla. Ennen elokuvan tekoa hän haastatteli useita Lottia. Rooli itsessään sisälsi voi- Hoitokoti Päiväkumpu

9 Vellamon elokuvailta Vellamossa pidimme elokuva illan 4.5. Illan elokuvaksi valittiin Lupaus. Lupaus elokuvasta kerrottiin Veteraanipäivän juhlissa Pasilassa, jossa oli myös Vellamon väkeä paikalla. Asukkaat olivat erittäin tyytyväisiä elokuvailtaan. Ilta oli erilainen mitä normaalisti. Päivällinen nautittiin sohvalla istuen elokuvan lomassa. Päivälliseksi oli aivan loistavia ja herkullisia cocktailpaloja. Osa asukkaista jaksoi katsoa koko elokuvan liikauttamatta itseään, mutta osan piti hieman jaloitella - eikä ihme, sillä elokuvan kesto oli melkein kaksi tuntia! Pienempi porukka istui ruokapöydän äärellä nauttien siinä illan naposteltavista. Elokuvasta tuli joillekin nuoruuden asioita mieleen. Yksi asukkaista muisti, kuinka hän oli liittynyt muonituslottiin ja ilmavalvontalottiin sodan aikaan. Parille asukkaalle tuli hieman ikävämpiä muistoja mieleen, mutta kenenkään mieliala ei laskenut vaan kaikki oli tyytyväisiä iltaan. Myös hoitajat olivat tyytyväisiä kun saivat järjestettyä asukkaille vähän erilaisen illan. Eiköhän järjestetä uudestaan lähiaikoina uusi elokuvailta! Teksti ja kuvat: Mirva Markkula makkaita tunnelatauksia Lottien työstä ja ajatuksia siitä, miten itse toimisi vastaavassa tilanteessa. Näyttelijän tunteet kuohuivat, kun Lotta lupauksen antamisen hetki tuli. Loppukohtauksessa, jossa Anna Moisio surmataan, oli onnistuttava kahden paukkupanoksen avulla. Pamaus oli kuitenkin korvia huumaava teräskypärän vuoksi ja Karoliina menetti hetkeksi kuulonsa. Karoliina Vanne kertoi elokuvan olevan kunnianosoitus myös Suomen hevoselle. Talvisodassa palveli Suomenhevosta. Nyt satavuotias suomenhevonen sai valtiovallan siunauksen. Suomenhevonen on järkevä ja viileä otus. Näillä ominaisuuksilla varustettuna se jatkaa taivaltaan katajaisen kansamme peilikuvana, ystävänä ja kohtalotoverina. (HS ) Karoliina kiitteli erityisesti Lotta Svärd säätiötä, joka rahoitti elokuvan. Lottien kuntoutus mahdollisuuksista kertoi lääkäri Raili Paloheimo Lotta Svärd -säätiöstä. Lotta Svärd järjestöön kuuluneilla Lotilla ja Pikkulotilla on mahdollisuus hakea Lotta Svärd -säätiön kustantamaa kuntoutusta. Musiikinopettaja Anna Sammalkorpi johdatteli kaikki laulamaan yhdessä koskettavan laulun Sotaveteraanien iltahuuto pianomusiikin säestyksellä. Yhteinen juhlamme päättyi Maamme - lauluun. Hoitokoti Päiväkumpu

10 Kevät vaellus seurakuntakodille Torstaina iltapäivällä yli kaksi kymmentä Pasilan yksikön asukasta teki kevät vaelluksen läheiselle Itä-Pasilan seurakuntakodille. Paavalin seurakunnan väki kutsui meidät vaihteeksi omiin tiloihinsa hartaushetkeen. Pastori Heikki Laukkanen piti keskustelevan hartaustilaisuuden, jonka aikana asukkaat saivat esittää kysymyksiä ja toivoa virsiä. Asukkaita kiinnosti mm. kuinka kauan pastori on ollut virassaan ja kuinka kauan kanttori on ollut työssä Paavalin seurakunnassa. Virsi toiveitakin laulettiin useampi, jotka säesti kanttori Seppo Välimäki. Itä-Pasilan seurakuntakodilla on messu joka toinen sunnuntai klo 12. Kirkkokahvit tarjoillaan messun jälkeen seurakuntasalissa. Teksti ja kuva: Anne Väätäinen Paavalin seurakunnan järjestämät tilaisuudet Pasilan yksikössä Ehtoollisjumalanpalvelus klo 14: Hartaus 7.8. Hartaus 6.9. Hartaus Hartaus Hartaus Hartaus Ehtoollisjumalanpalvelus Vuosaaren seurakunnan järjestämät tilaisuudet Vellamossa: Hartaus Hartaus Hartaus Syksyn aikataulu sovitaan myöhemmin. 10

11 Mirva Markkula Anne Väätäinen Anne Väätäinen Retki talvipuutarhaan Oli koittanut se päivä, kun koko Vellamon väki valmistautui lähtemään talvipuutarhaan. Heti aamusta oli kodissamme sellainen hyörinä, että ihan tunsi sen jännityksen ja odotuksen ilmassa. Komeasti köröteltiin takseilla ja ihailtiin kevättä. Perillä meille esiteltiin puutarhaa, joka on sentään jo 114-vuotias. Kiertelimme pienissä ryhmissä ja löysimme tuttuja kasveja tuollainen oli kotona ja mummolassakin. Hortensiat erottuivat värillisenä ryhmänä -vihreydestä erottuen. Kierroksen jälkeen pidimme mehu + keksi tauon. Hieman uuvahtaneina otimme aurinkoa, odottaessamme kyyditystä takaisin. Ruokailtuamme kodissamme vallitsi hiljaisuus, kaikkien levätessä. Tosi hieno kokemus, kiitos järjestäjille. Teksti: Anna-Liisa Määttä (asukas) Hei me keilataan! Perjantaina Päiväkummun porukkaa suuntasi uuteen Myllypuron keilahalliin hyödyntämään liikuntaseteleitään. Edellisestä työntekijöiden yhteiskeilauksesta oli kulunut lähes puolitoista vuotta joten olikin jo aika selvittää, millainen on kenenkin keilauskunto. Mukanamme oli myös kaksi hollantilaista sairaanhoitajaopiskelijaa, Jannike ja Laura, jotka olivat vaihtooppilaina Suomessa ja harjoittelujaksolla Päiväkummussa. Tunnin kestäneiden turnajaisten päätteeksi Päiväkummun keilailumestariksi julistettiin Mika Saksa. Mika kertoi olleensa vain kerran aikaisemmin keilaamassa (Sellaisella tuloksella - uskoo ken haluaa! Tai sitten hänessä on Hannu Hanhen vikaa.). Teksti: Anne Väätäinen Kevättä Pasilan pihalla Maaliskuun loppupuolella oli ennätyslämpimiä päiviä. Tästä innostuneena Pasilan pihan terassi avattiin jo Nautimme isolla porukalla kevätauringon lämmöstä ja pohdimme mahtaako vielä takatalvi iskeä Pihatalkoot naapuritalon kanssa pidettiin 5.5. Talkoissa pihakalusteet kunnostettiin ja piha haravoitiin ja lakaistiin. Aherruksen jälkeen talkooväki nautti kevätauringosta, keitosta, makkarasta, talkoojuomista ja pullakahveista. Pihan kesäkuntoon laitto oli tarpeen, sillä aiomme viettää kesää ulkosalla mahdollisimman paljon. Kesällä pihallamme nähdään muun muassa useita erilaisia liikunta- ja puutarharyhmiä. Teksti: Anne Väätäinen Vapputanssit Musiikinopettaja Anna ja Hessu pistivät jalalla koreasti muiden mukana vapputansseissa. Vapputanssit tanssittiin iltapäivällä ja samalla juhlittiin Vanamon asukkaan syntymäpäiviä. Tanssisali oli koristeltu ilmapalloin ja serpentiinein. Tilaisuus alkoi maistamalla Keittiö Karpalon vappuboolia. Tanssittajana toimi Jouko Lahdenperä hanureineen. Tanssin lisäksi oli yhteislaulua ja musiikkia. Anne Väätäinen PÄÄSIÄINEN HOITOKOTI PÄIVÄKUMMUSSA Ehtoolliskirkko Ryhmäkotien koristelua pääsiäisrekvisiitalla ja askartelua (mm. munien huovutusta) Kiirastorstai Vierailu Helenan vanhainkotiin. Ohjelmassa pääsiäishartaus (ev.lut) kauniissa ortodoksisessa kirkossa Pitkäperjantai, lankalauantai, I-pääsiäispäivä, II-pääsiäispäivä Hartaustilaisuuksien seuraamista radiosta/ tv:stä Pääsiäisherkkujen nauttimista. Karpalo tarjoili pääsiäisateriat viinien kera. Ulkoilua, elokuvien katsomista, rauhoittumista. 11

12 Ville Väätäinen Tilataide keskusteluttaa Teksti: Mirja Saksa Tänä keväänä Taideteollinen korkeakoulu on ollut luomassa Kalevalaiseen kulttuuriin pohjautuvaa tilataidetta ryhmäkoteihin. Osa teoksista valmistuu syksyllä. Hoitokoti Päiväkumpu halusi lähteä yhteiseen väri- ja tilataideprojektiin Taideteollisen korkeakoulun kanssa, jotta sisustuksessa saataisiin entistä paremmin elämään Kalevalainen kulttuuri, josta ammennamme muutenkin virikkeitä toimintaamme. Lisäksi asukkaille haluttiin antaa uudenlaisia taide-elämyksiä ja projektin myötä haluttiin tutustua myös uusimpiin tutkimuksiin, jotka ohjaisivat meitä mm. eri ryhmäkotien värivalinnoissa. Yhtenä tavoitteenamme tässä projektissa on myös kulttuuria luovien opiskelijoiden, heidän parissaan työskentelevien ihmisten ja yritysten verkostoituminen. Taideteollisessa korkeakoulussa on nähty tärkeäksi teemaksi taiteen tekeminen myös ikääntyneille. Tulevaisuudessa näiden verkostojen ketjuuntumien voi mahdollistaa opiskelijoiden erikoistumisen esim. vapaaehtoistoiminnan kautta omalle osaamisalueelle vanhusten parissa. Tämän projektin myötä on pystytty tuomaan esille myös sitä, miten monipuolista ja rikastuttavaa vanhusten parissa työskentely on. Projektin vetäjäksi Taideteollisesta korkeakoulusta lähti lopputyötään tekevä Tiia Tilus (Sisustusarkkitehtuuri Tila- ja kalustesuunnittelu). Lopputyön ohjaajana toimii Professori / Taidemaalari Sakari Marila. Tiian lopputyön tavoitteena on hoitokodin kulkureittien käytettävyyden, turvallisuuden ja toimivuuden parantaminen. Hoitokodin asukkaiden jokapäiväisten toimintojen helpottaminen ja hahmottaminen peruskäsitteiden kuten värien sekä rytmiikan avulla. Tiia Tiluksen laatima väri- ja tilasuunnitelma alkoi rakentua Helle Wijkin tutkimusten pohjalta (mm. Colour Discrimination, Colour Naming and Colour Preferences among Individuals with Alzheimer s disease // Colour Perception in the Elderly). Näissä tutkimuksissa oli tutkittu muun muassa sitä, kuinka Alzheimeria sairastavat henkilöt hahmottavat värejä. Kirjallisuuteen perehtymällä teoksista pyrittiin luomaan sellaisia, että ne stimuloisivat asukkaita, loisivat mielleyhtymiä, tuottaisivat mielihyvää ja turvallisuuden tunnetta sekä sitä kautta onnellisuutta. Mukana tilallisten elämyksien toteuttamisessa on Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoita - huippuhienoja taiteilijoita. 12 Hoitokoti Päiväkumpu

13 Anne Väätäinen Tilatöiden työstämisen ohjaajina toimivat Professori Sakari Marila ja lopputyötään tekevä Tiia Tilus. Nämä opiskelija- taiteilijat saavat Tiia Tiluksen rakentaman konseptin elämään: Ainolan teokset: Heidi Siirilä - Taideteollinen muotoilu Riitta Pekanpalo - Tekstiilitaide Vipulan teokset: Elisa Matikainen - Pallas, kuvataiteen maisteriohjelma Lina Wikman - Taidekasvatuksen osasto Kullervon teokset: Salla Seppälä - Muoti- ja tekstiilitaide Vanamon teokset: Tuuli Seppälä - Lavastustaide Päivi Pätsi - Taidekasvatuksen osasto Myös osa asukkaista, henkilökunnasta ja omaisista on päässyt vaikuttamaan taideteoksiin. Taide on keskusteluttanut kaikissa ryhmäkodeissa. Taiteilijat ovat itse olleet vastaanottamassa palautetta luonnoksista ja taideteoksista ja osa palautteesta on välitetty heille tapaamisissa. Esimerkiksi Ainolassa moni asukas, työntekijä ja asukkaiden omainen hieraisi silmiään kun suuri pahville suunniteltu tilateos ilmestyi yhtenä keväisenä päivänä ryhmäkodin seinälle. Ideana oli ollut kalevalainen käsityö. Toiset pitivät työstä varsin paljon, mutta suurinta osaa hämmensivät modernit muodot ja värit. Yhteistuumin päätimme pyytää taiteilijoilta uutta luonnosta, joka olisi esittävämpää taidetta ja jollaisesta useimmat voisivat pitää. Uusi kukka-aiheinen luonnos valmistuu alkusyksystä. Tilateosten valmistumisen aikoihin myös II-kerroksen tilat pesevät kasvojaan. Toisen kerroksen juhlasalin tiloja muutetaan niin että ne toimivat jatkossa myös erilaisina rauhallisina ryhmä- ja terapiatiloina. Asukkaillemme järjestettiin keväällä myös omaa taidetoimintaa. Perjantaisin joukko innokkaita taiteentekijöitä kokoontui taideterapia ryhmään, jota veti vapaaehtoisena Taideteollisen korkeakoulun opiskelija Mirja Ilkka. Ryhmä koettiin hyvin tarpeelliseksi ja suosituksi. Kaunis kiitos Mirjalle innostavasta ryhmän vetämisestä. Osa projektista siirtyy väistämättä syksyyn, mutta kesän aikana meillä on onni katsella tilateoksena kaunista Suomen luontoa. Hyvää kesää asukkaille ja tilateosten parissa työskenneille! Hoitokoti Päiväkumpu 13

14 Päiväkummun naiset jälleen kympillä mukana Teksti ja kuva: Anne Väätäinen 10TYHY-ohjelmamme nimi - Elämänilolla kympistä kymppiin juontaa kahdesta eri ajatuksesta: Elämäniloa tulisi olla vuosikymmenestä toiseen, mutta myös Naisten kympistä toiseen. Joten ilman muuta päiväkumpulaiset olivat jälleen kympillä mukana! Naisten kymppi on Suomen suurin ja vanhin naisten liikuntatapahtuma. Naisten kymppi juostiin, hölkättiin, käveltiin ja sauvakäveltiin sunnuntaina kauniissa ympäristössä. Reitti starttasi Finlandia-talon takaa ja kulki Meilahden, Huopalahden ja keskuspuiston kautta takaisin Töölönlahdelle. Jokaisesta ryhmäkodista, keittiöltä ja hallinnosta saatiin jälleen kunnon edustus. Ennen matkaan lähtöä uudet Päiväkummun lenkkeilijät (siis ne Päiväkummun työntekijät, jotka eivät ole aikaisemmin Päiväkummun paidassa Naisten kympillä olleet) kastettiin kymppiläisiksi loitsulla, sotamaalauksella ja taikajuomalla. Alkuverryttelyt tehtiin porukassa musiikin kera ennen kierrokselle lähtöä. Yhteishenki tiivistyi ja liikunnan ilo kohosi käsin kosketeltavaksi jo ennen lähtölaukausta. Matkaan starttasi muiden mukana 19 Päiväkummun työntekijää. Omaan tahtiin tehdyn lenkin päätteeksi jokainen maaliin saapunut sai onnitteluhalauksen ja pääsi nauttimaan perinteiden mukaan Karpalon valmistamia picnic-herkkuja, jotka huoltojoukkomme olivat upeasti esille asettaneet. Mukavaa yhdessä oloa ja liikunnan iloa Naisten kympin merkeissä tarjoillaan taas ensi vuonna! 14 Hoitokoti Päiväkumpu

15 Elämän nuotit Olen pitkän työurani aikana päässyt mukaan elämän eri vaiheissa olevien ihmisten auttamiseen. Tärkeintä on ollut pitää sydän ja järki mukana kaikessa mitä tekee. Kohtaamisessa ihmisten kanssa olen huomannut yhden lisääntyvän kysymyksen; Miten minä pystyn vaikuttamaan oman elämäni hallintaan eri tilanteissa? Tämä tulee esiin niin nuorilla kuin vanhemmillakin ihmisillä. Me nuoret olemme huolissamme vanhemmistamme ja vanhemmat lasten pärjäämisestä, kun työ vaati paljon, pienet lapset ja vielä iäkkäät vanhemmat hoidettavana. Muutos yhteiskunnassa on tuonut hyvääkin, on tullut erilaisia mahdollisuuksia, vaihtoehtoja passiivisen odottamisen sijaan. Voimme ottaa itse ne askeleet, joiden ottamiseen ei ennen ollut vaihtoehtoja. Huoli iäkkäästä omaisesta, vanhemmasta tai ystävästä on paljastanut meille haavoittuvuuden, mihin vauras, kehittynyt yhteiskunta ei olekaan pystynyt varautumaan ajoissa. Ennen riitti tietoisuus, että lapset hoitavat tai jos ei ole lapsia, yhteiskunta pitää huolen; vanhainkoti tai sairaalan kroonikko-osasto. Muita vaihtoehtoja ei ollut. Perustin yritykseni auttamaan ihmisiä näkemään henkilökohtaisen elämäntilanteensa kokonaiskuvan. Vastaamalla esim. seuraaviin kysymyksiin on jo aika pitkällä. Miten minun ja omaisteni käy, jos sairastun vakavasti? Olenko varautunut iäkkään omaiseni hoitoon ja kustannuksiin? Missä olisi paras hoito? Mitä se maksaa? Mitä ovat tuet, joita hän on oikeutettu saamaan? Miten hoidan perintösuunnittelun entä edunvalvonnan? Mitä edunvalvonta tarkoittaa? Paljon kysymyksiä, mutta kaikki ovat hoidettavissa, etukäteen suunnitellusti. Asioiden selvittämiseen menevän ajan voitte käyttää perheellenne, omaisillenne ja työllenne. On helpompaa soittaa yhteen numeroon kuin miettiä askeleita mitä tulisi ottaa ja missä järjestyksessä. Käyn kaikkien asiakkaiden kanssa alkukartoituksen läpi. Aikaa alkukartoitukseen menee n. 2 tuntia. Tässä ajassa käymme läpi kokonaistilanteen. Seuraava tapaaminen onkin ratkaisumallien esittäminen ja suunnitelman toteuttaminen sen jälkeen. Palvelu on yksilöllistä, joten valmista kaavaa ei ole, miten asiat tulisi hoitaa. Asioiden hoitaminen ei jää tähän, vaan jatkuva hoito ja säännölliset tapaamiset antavat turvallisuuden tunteen ja asiat pysyvät hallinnassa ja ajan tasalla. Palveluni on rakennettu räätälöidysti ja tarvittaessa erikoisasiantuntijat ovat auttamassa ratkaisumallien rakentamisessa esim. juridiset palvelut, kiinteistönvälitys, varainhoito ja pankkien lainayksiköt. Asiakkaiden asioiden luottamuksellinen hoitaminen ja inhimillinen lähestymistapa ovat lähellä sydäntäni ja arvoasteikossa korkealla yrityksen toiminnassa. Autamme julkisen edunvalvonnan rinnalla yhteistyössä hoitokotien, kuten Hoitokoti Päiväkummun, kanssa rakentamaan Elämän nuotit järjestykseen ja löytämään ilon ja turvallisuuden tunteen elämään. Siru Hannula AariaFamily Office siru.hannula@aariafamily.fi Toimituksen huomautus: Tekstin on kirjoittanut yksityisen edunvalvontatoimiston edustaja Siru Hannula 15

16 Uudenmaan uutisia Teksti ja kuva: Anne Väätäinen Koskaan ennen Päiväkummun historiassa eivät Uudenmaan uutiset ole keränneet niin paljon katsojia kuin klo 17:50. Jännityksellä odotettiin uutispätkää, joka kuvattiin Hoitokoti Päiväkummussa 8. toukokuuta. Jutussa tuotiin esiin, minkälaista on yhteistyö Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen (HESOTE) ja Hoitokoti Päiväkummun välillä ja pohdittiin sitä, miksi vanhustyön koulutusohjelmaan ei Helsingissä ole saatu riittävästi hakijoita. Esimerkiksi Kemissä hakijoita on ollut enemmän kun voidaan ottaa, mutta Helsingissä hakijoita on ollut vain viisi. Hoitokoti Päiväkummun ja HESOTEn yhteistyö on kehittynyt Päiväkummun kuusivuotisen historian aikana varsin monipuoliseksi ja molempia osapuolia tukevaksi kumppanuudeksi. Näkyvin osa yhteistyötä on opiskelijoiden työssäoppimisjaksot. Hoitokoti Päiväkummun ryhmäkodeissa on joka vuosi useampia HESOTEn opiskelijoita harjoittelujaksoilla, mutta myös opettajia on ollut työelämäjaksoilla. Harjoittelujaksojen lisäksi opiskelijoilla on ns. näyttöviikkoja, jolloin heidän osaamistaan arvioidaan. Muita esimerkkejä yhteistyöstä ovat tietojärjestelmiin ja opetussuunnitelmiin liittyvä yhteistyö: HESOTE on ottanut opetuskäyttöön Hoitokoti Päiväkummussa kehitetyn asukastietojärjestelmän, Pri- mecaren, jonka puitteissa on ollut mm. koulutuksellista yhteistyötä. Päiväkummulta pyydetään usein myös työelämän kannanottoja opetussuunnitelmien kehittämiseen. Aktiivisen oppilaitosyhteistyön myötä Hoitokoti Päiväkummun on mahdollista pysyä ajan hermolla ja kehittää toimintaansa. Uutispätkässä toimittaja Satu Mustonen haastatteli HESOTEn Vanhustyön TIETOKULMA koulutusohjelman vastuuopettaja Leena Pietikäistä, HESOTEn lähihoitajaopiskelija Elina Mäkelää ja Hoitokoti Päiväkummun toimitusjohtaja Irma Väätäistä (joka on myös aiemmin toiminut mm. sairaanhoidon opettajana). Mustonen totesi, että vanhustyössä ollaan lähivuosina suurien haasteiden edessä joka neljännen työntekijän jäädessä eläkkeelle. Eikä uusia osaajia ole Lähihoitajia kouluttaa maassamme tällä hetkellä noin 50 oppilaitosta, Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, HESOTE on yksi suurimmista. HESOTEssa, järjestetään sosiaali- ja terveysalan nuoriso- ja aikuiskoulutusta. HESOTEsta valmistuu lähihoitajia, farmanomeja, lääketeknikoita ja hammaslaborantteja. Lähihoitajakoulutuksen kesto opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa on 3 vuotta. Koulutuksen laajuus on 120 opintoviikkoa, joka sisältää 40 opintoviikkoa erikoistuvia koulutusohjelmaopintoja. Helsingissä lähihoitajilla on valittavinaan kaiken kaikkiaan yhdeksän eri koulutusohjelmaa: Ensihoidon koulutusohjelma Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen koulutusohjelma Mielenterveys- ja päihdetyön koulutusohjelma Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma 16 Hoitokoti Päiväkumpu

17 SIJAISTEN PEREHDYTYS- ILTAPÄIVÄ tulossa tarpeeksi. Opettaja Leena Pietikäinen kertoi, että Vanhustyön koulutusohjelman ryhmäkoko voisi olla opiskelijaa, mutta se on jäänyt yleensä alle 20. Tällä hetkellä ryhmäkoko on 13, ensi syksyksi hakijoita on vielä vähemmän. Hänen mukaansa vanhustyön huono vetovoima kuvaa yhteiskunnan asenteita vanhuksia kohtaan. Valinnan runsaus koulutusohjelmissa ja median luoma kuva vanhustyöstä ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että alalle hakeutuu vain harvoja nuoria. Pietikäisen mukaan vanhustyö nähdään usein pelkästään pitkäaikaissairaanhoitona laitoksissa, mitä se ei tänä päivänä juurikana ole. Nykyisin hoidetaan pienissä yksiköissä kodinomaisesti, Pietikäinen sanoi. Opiskelija Elina Mäkelä harmitteli myös, että vanhustyö nähdään pelkästään mekaanisena työskentelynä vaippojen vaihtona ja syöttämisenä. Mäkelän mukaan vanhustyö on varsin antoisaa, josta saa paljon myös itselleen. Elina on huomannut, kuinka mahtavia persoonallisuuksia asukkaat ovat. Hoitokoti Päiväkummun toimitusjohtaja Irma Väätäinen kertoi tehostetun ulkoisen viestinnän auttaneen henkilökunnan rekrytoinnissa. Päiväkummussa on avoimesti keskusteltu hoitofilosofiasta ja se on antanut tunnetta siitä, että voi vaikuttaa siihen työhön jota tekee. Haastattelujen lomassa näytettiin kuvaa Hoitokoti Päiväkummussa OpeTyöprojektissa olevasta musiikinopettajasta, Anna Sammalkorvesta, joka ohjasi asukastamme Ekiä soittamaan kosketinsoitinta kuvionuottien avulla. Kuvissa näkyi myös entinen HESOTEN opiskelija, opiskeluaikanaan Päiväkummussa harjoittelujaksolla ollut ja nykyisin jo useamman vuoden Hoitokoti Päiväkummussa työskennellyt lähihoitaja Mervi Kämper yhdessä asukkaamme Annan kanssa. Mervi toimii nykyisin myös opiskelijoiden ohjaajana. Mervin ohjattavana oleva lähihoitaja opiskelija Elina Mäkelä näkyi uutiskuvissa haastattelun lomassa myös työntouhussa. Oli ilo nähdä yhdessä se yli 30 aktiivisen ja uskollisen sijaisen joukko, joka on jo työskennellyt ja tulee jatkossakin työskentelemään eri pituisia aikoja eri tehtävissä hoitokodin eri yksiköissä. Hoitokodin asukkaiden hoitoon ja koko toimintaan perehtyneet hyvät sijaiset ovat ratkaiseva apu silloin, kun vakituinen työntekijä jää vuosi- tai äitiyslomalle/ hoitovapaalle tai kun työntekijä itse tai hänen lapsensa sairastuu. Sijaisia tarvitaan paikkaamaan myös työehtosopimusten mukaisia ylimääräisiä vapaapäiviä, koulutuspäiviä ja erilaisia opintovapaita sekä yksilöllisiä palkattomia toimivapaita. Perehdytyksessä käytiin läpi hoitokodin toiminta-ajatus, historia, hoitofilosofia, toimintastrategia rakenteineen ja prosesseineen sekä keskeiset laatuajatukset. Yhdessä käytiin läpi asiakassegmentit, henkilöstörakenteet ja tehtäväkuvat vastuukysymysten kannalta. Hoitoprosessiin liittyen kerrottiin myös asukastietojärjestelmästä, jonka Hoitokoti Päiväkumpu on tuottanut ja kehittänyt yhteistyössä Prime Solutions Oy:n kanssa. Välillä tutustuttiin myös hoitokodin hälytys- ja turvallisuusjärjestelmiin ja käytiin läpi myös käytännössä paloturvallisuusasiat. Työsuhde ja palkkausasioiden jälkeen perehdyttiin lopuksi myös hoitokodin työhyvinvointiasioihin, jaettiin perehdytysmateriaalia ja toivotettiin oikein hyvää kesää työnteon ohessa. Teksti: Irma Väätäinen Suu- ja hammashoidon koulutusohjelma Vammaistyön koulutusohjelma Vanhustyön koulutusohjelma Asiakaspalvelun ja tietohallinnan koulutusohjelma Kuntoutuksen koulutusohjelma. Lähihoitajan tutkintoon sisältyy vähintään 29 opintoviikkoa työssäoppimista. Työssäoppiminen on aina tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työpaikoilla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän työssäoppimisen tarkoituksena on lisätä yhteistyötä työelämän kanssa sekä helpottaa opiskelijoiden työllistymistä ja ammattitaitoisen työvoiman saantia. Tavoitteena on, että opiskelija oppii työpaikalla osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta opetussuunnitelman perusteiden määrittelemän henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan. Anne Väätäinen Hoitokoti Päiväkumpu 17

18 TIIMINURKKA Hoitokoti Päiväkummun työhyvinvointitiimi (=TYHY-tiimi) vastaa työsuojeluun, työhyvinvointiin ja paloturvallisuuteen liittyvistä asioista. Työsuojelutoimikunta toimii osana TYHY-tiimiä. TYHY-tiimin toiminta-ajatuksena on edesauttaa henkilökunnan työkykyisyyden, työviihtyvyyden ja tiimihengen lisääntymistä turvallisessa ja innostavassa työympäristössä. Elämänilon hoitofilosofiamme yksi tavoitteista on tyytyväinen työntekijä tämä ohjaa myös meitä tiimimme toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Turvallista työympäristöä kehitetään pitäen mielessä kodinomaisuus. Mitä tiimimme tekikään viime vuoden aikana? Tiimi sai laadituksi lähes kaikki lakisääteiset dokumentit (mm. riskikartoitus, työsuojelun toimintaohjelma) ja niiden lisäksi vielä useita toiminnan kehittämiseen tähtääviä kyselyitä, yhteenvetoja, jne.. joista tärkeimpänä mainittakoon työtyytyväisyyskysely. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin toimintamme edelleen kehittämisessä. Yhteistyössä työterveyshuollon (Pasilan Lääkärikeskus) kanssa tehty työterveyshuollon toimintaohjelma auttoi tiimiämme jäsentämään toimintaamme. Työterveyshuolto teki myös työpaikkaselvitykset molempiin toimipisteisiimme. Näistä selvityksistä esiin nousseet puutteet korjattiin heti vuoden alussa. Influenssa rokotteet annettiin myös tänä vuonna kaikille halukkaille. Työsuojelutarkastus tehtiin Pasilan yksikköön joulukuussa Tarkastus liittyi toiminnan aloittamiseen, ja se oli määrä tehdä jo yli vuotta aiemmin. (Tästä huomaamme että muillakin aikataulut välillä venyvät!) Tarkastuksessa ei noussut esiin mitään yllättävää. Työsuojelutarkastaja kiitteli aktiivista tiimiämme. Liikuntaseteleitä jaettiin syys- kuussa 2006 vakituiselle henkilökunnalle kiitokseksi siihenastisesta panostuksesta. Liikuntasetelien avulla pyritään tukemaan työntekijöiden työssä ja muussakin elämässä jaksamista. Jokaiselle vakituiselle työntekijälle annettiin 120 euron edestä liikuntaseteleitä. Vuoden 2007 aikana tiimimme tulee selvittämään onko liikuntaseteleitä käytetty ja minkälaisiin kohteisiin niitä on käytetty. Yhdessä johdon kanssa päätämme myös, tullaanko liikuntasetelikäytäntöä jatkamaan tulevaisuudessa vai saataisiinko samalla rahalla jotenkin muuten paremmin kehitettyä työhyvinvointia. Vuonna 2006 kehityskeskusteluissa otettiin käyttöön palvelutaloille suunnitellut osaamiskartat. Kyseinen osaamiskartta on laadittu Palkeet-projektissa, johon Hoitokoti Päiväkumpu on osallistunut aktiivisesti viiden vuoden ajan. Marraskuussa polkaistiin käyntiin tyhy-toimintamme arviointia. Fennian konsultti Taina Lahtinen oli kokonaisen iltapäivän Pasilan yksikössä tiimimme kanssa laatimassa TYKY-step itsearviointia. Mittarista saatiin huippupisteet ja tasaisesti kaikilta eri osa-alueilta. Jotkut asiat jäivät vielä puhuttamaan tiimin sisällä, kuten tyhy-asioihin liittyvä tiedottaminen. Edes kaikki tiimiläisemme eivät tienneet, mitä kaikkea tyhyasioita talon sisällä tapahtuu. Tyky-stepissä esiin nousseita lähiaikojen kehittämiskohteita ovat: päihdeohjelman laatiminen, perehdyttämiskäytäntöjen kehittäminen ja yhdenmukaistaminen. Vuonna 2006 järjestetyt TYHY-päivät Vuonna 2006 järjestettiin erilaisia TYHY-päiviä, joista kaksi oli niin sanottuja ISOJA TYHYjä, loput pienempiä. Isoihin TYHYihin järjestetään töihin sijaisia, jotta mahdollisimman monet pääsisivät osallistumaan. Ns. pikkutyhyihin osallistutaan mahdolli- Anneli Tuovinen-Vasarainen Anne Väätäinen 18

19 Anne Väätäinen suuksien mukaan. Tammikuussa oli tarkoitus mennä luistelemaan, mutta vähäisen osanoton ja huonon sään vuoksi tapahtuma ei onnistunut. Helmikuussa (10.2.) pieni porukka päiväkumpulaisia oli pulkkamäessä Paloheinässä ja illemmalla istuskelemassa yhdessä. Maaliskuun 24. päivä päiväkumpulaisia lähti yhdessä Kansallisteatteriin katsomaan Kutsumattomia vieraita. Toukokuussa juostiin Naisten kymppi uusissa Päiväkummun paidoissa ja hikinauhoissa. Juoksun jälkeen päästiin taas nauttimaan herkullinen picnic. Juoksuun osallistui parikymmentä energistä päiväkumpulaista. Ensikertalaiset kastettiin juoksuun maalaamalla kasvot ja taikajuomaa juottaen Anneli Kammosen loitsujen kera. Toukokuussa järjestettiin yhteistyössä Virkku-tiimin kanssa kirpputori ja myyjäiset Pasilan pihalla. Tuotto oli 901,80 euroa. Kaupaksi kävivät parhaiten letut, kahvit, kakut ja arvat. Tuotto on kohdistettu asukkaiden viriketoimintaan ja henkilökunnan tyhy-toimintaan. Kesäkuun seitsemäntenä päivänä vietettiin ISOA TYHY-päivää Pasilan Rauhanasemalla. Päivään sisältyi paljon koulutusta, mutta myös rentoutusharjoituksia mm. naurujoogan keinoin, hauskaa yhdessäoloa ja herkuttelua. Päivän aikana käytiin läpi myös työtyytyväisyyskyselyn tuloksia. Joulukuussa vietettiin koko porukalla pikkujouluja. Ensin menimme Savoy -teatteriin katsomaan musikaalia ja sen jälkeen siirryimme Cantina West ravintolaan nauttimaan yhdessäolosta ja herkkuruoista. Tiimimme toimintaan liittyvää koulutusta 2006 Palolaitoksen järjestämä paloturvallisuuskoulutus. Itä-Helsingin pelastuslaitos / Tyhy-tiimi ja Vellamon väki 18.4 Karoliina Pussinen Pasilassa pitämässä koulutusta nostotekniikoista Nostotekniikkakoulutus Vellamossa / Suomen Fysiogeriatrit 7.6. ISO TYKY hygienia, tyky-asiat, jne Fennia/Taina Lahtinen TYKY-step, koko iltapäivä, TYKY-tiimi Hätäensiapu koulutus (Lääkärikeskus) Hoitoalan paloturvallisuus opintopäivät, Vantaa , Tiina Salmi - Tiimimme toivoma työsuojelukoulutus ei valitettavasti toteutunut vuonna Muuta merkittävää Pasilassa sattui vuoden 2006 aikana pari palohälytystilannetta. Molemmat olivat aiheettomia. Johtuivat asukkaiden aiheuttamista hälytyksistä. Vuoden aikana kiinnitettiin erityistä huomiota talomme ensiapu tarvikkeisiin. Ensiaputarvikkeista käytiin keskustelua myös työterveyshuollon ja apteekin kanssa. Vuosi sitten keväällä Päiväkummussa aloitti työskentelyn myös toimintaterapeutti, joka on kiinnittänyt erityistä huomiota ergonomiaan ja moneen muuhun asiaan, joka edesauttaa työssä jaksamista. Mitä on luvassa tänä vuonna? Tänä vuonna tiimimme kouluttautuu lisää työsuojeluasioissa. Ensiapukoulutukseen osallistuu henkilökuntaamme myös tänä vuonna. Olemme jo laatineet loppuun viime vuonna kesken jääneen tasa-arvosuunnitelman. Ohje väkivaltatilateisiin on myös valmistumassa. Syksyn aina kehitämme Päiväkummun päihdeohjelmaa. Elämänilolla kympistä kymppiin tyhy ohjelman edelleen kehittäminen jatkuu. Työtyytyväisyyskysely ja liikuntaseteliselvitys ovat parhaillaan tekeillä. Isot tyhyt on siirretty keväästä syksyyn ja joulukuusta tammikuuhun. Naisten kympillä olimme toukokuussa. Kirppari- myyjäispäivä järjestettäneen myös tänä kesänä. Hoitokoti Päiväkummun TYHY-tiimiin kuuluvat Hanne Visti Tiimivastaava/ työsuojeluasiamies/ 2. varavaltuutettu Vellamosta Marjatta Pajumäki työsuojeluvaltuutettu Ainolasta Mervi Kämper 1. varavaltuutettu Vanamosta Heli Kauppila Kullervosta Aira Pesonen-Alste Karpalosta Anne Väätäinen työsuojelupäällikkö (työnantajan edustaja) Tiina Salmi - paloturvallisuusvastaava Lisäksi tiimipalavereihimme osallistuu Tiimijohtaja Mia Airaksinen 19

20 Gardenian trooppinen puutarha vihertää ympärivuoden! Teksti: Nina Malmberg, sosionomi-opiskelija Vanamon asukkaat Terttu ja Eki suuntasivat retkelle Gardeniaan Seuraksi retkelle lähtivät sosionomi-opiskelija Nina Malmberg sekä STAK-opiskelija Mari Linnolahti. Nelikkö jalkautui Gardenian ytimeen, trooppiseen talvipuutarhaan ja vastassa oleva kasvivalikoima oli uskomaton; puutarhassa on tällä hetkellä n. 300 eri kasvilajia! Silmänruokaa riitti joka puolella ja kasvilajien nimet olivat esillä pienissä kylteissä. Hyvä niin, sillä suurin osa oli meille täysin tuntemattomia. Puutarha oli jaettu kahteen osioon, pienemmässä ns. teemapuutarha-osiossa lämpötila oli lähempänä 30 C ja ilman suhteellinen kosteus lähes 100 %. Siellä pääsimme aistimaan aidon trooppisen monsuunimetsä-tunnelman! Teemapuutarha-tilaa elävöitti vesiallas, jossa uiskenteli karppeja. Aikamoisia vonkaleita kommentoi Eki. Lisäksi puutarhan kasvilajistoon kuului eri bambulajeja, metsätalouspuulajeja ja hedelmäpuiden lajistoa edustivat mm. banaani ja mango. Trooppisen puutarhan orkideavitriinissä oli n. 50 erilaista orkidealajia sekä muutamia hyönteissyöjäkasvejakin. Tertun kanssa totesimme, että kasvien hoito vaatii asiantuntevaa henkilökuntaa. Retki oli värien ja kauniiden kukkien ilotulista sekä hyvä muistutus luonnon monimuotoisuudesta. Vehreyden keskellä nousi mieleen vanha kiinalainen sananlasku: Mikään ei ole niin tärkeää, kuin puutarhan hoito...eikä sekään ole niin kovin tärkeää. 20 Hoitokoti Päiväkumpu

21 H Teksti: Irma Väätäinen oitokoti Päiväkummun johtotiimin suunnitelman mukaisesti alkoivat ryhmäkotien henkilöstön vuoden 2007 kehittämispäivät käynnistyä, vaikkakin vähän viiveellä, 4.5. alkaen ryhmäkoti Kullervon päivällä. Kaikkien ryhmäkotien kehittämispäivät on käynnistetty n. puolentoista tunnin yhteisillä auttamis talkoilla kehittämispäiväänsä viettävässä ryhmäkodissa. Näin siksi, että voitaisiin varmistua asukkaiden turvallisuudesta ja hyvinvoinnista sijaisten jäädessä huolehtimaan asukkaista päivän ajaksi. Ryhmäkoti Kullervo ja muutkin Pasilan yksikön ryhmäkodit kokoontuivat naapuritalossa sijaitsevaan hoitokodin vuokrahuoneistoon. Ryhmäkoti Vellamo kokoontui perinteiseen paikkaansa Vuosaaren seurakunnan virkistyskeskukseen Merihiekkaan. Ohjelmaltaan ryhmäkoti Kullervon päivä poikkesi muista asiapitoisuudellaan. Neurologi Heikki Numminen ja neurologisessa hoitotyössä tietoa ja kokemusta hankkinut sairaanhoitajamme Päivi Rantapaju Kullervosta selvittivät ansiokkaasti neurologisten häiriöiden vaikutuksia ihmisen toimintaan ja mahdollisuuksiamme auttaa tällaisista sairauksista ja oireista kärsiviä. Muiden ryhmäkotien kehittämispäivät ovat pohjautuneet käytyihin kehityskeskusteluihin ja käynnistyneet yhteisellä arviolla siitä, missä mallissa elämänilon talomme rakennustyömaa kussakin ryhmäkodissa on ja miten olisi hyvä edetä. Lisäksi analysoitiin Palkeet- projektissa tuottamamme osaamiskartan kautta kehittymistarpeita ja pohdittiin kehittämisehdotuksia. Päivän aikana kerrattiin myös paloturvallisuusasiat jokaisen ryhmäkodin osalta. Päällimmäisenä nousee kehittämispäivistä mieleen henkilöstön kokemus siitä, että asukkaiden ja omaisten palautteet ovat olleet niin positiivisia ja kannustavia, että ne ovat auttaneet jaksamaan ja tuoneet voimaa ja iloa arkeen. Esimiehiltä toivottiin vielä enemmän kannustusta, resurssien tarkempaa kohdentamista ja tiedon kulun edelleen kehittämistä. Kokonaisuutena haluttiin toimintaa jatkaa ja edelleen kehittää valitsemamme filosofian, rakenteiden, prosessien ja laatuajattelun kautta. Mihin te kaiken karvaiset otukset olette kadonneet?!? Päiväkummussa on perinteisesti vieraillut useita tassuterapeutteja (koiria, kissoja, pupuja, jne.), mutta viime aikoina minä olen saanut kantaa titteliä lähes yksin. Tosin tästä syystä olen saanut nauttia suuren määrän hemmottelua ja herkkuja! Haluankin muistuttaa, että vaikka olen talon kissa (ja mainettani lempeämpi myös muille elukoille), ovat tänne muutkin tassuterapeutit lämpimästi tervetulleita! Me olemme tärkeitä ilahduttajia Päiväkummun asukkaille! Tapaamisiin, Vanamon ZORRO tila kehittämispäivät Elina Mat Ryhmäkotien Tassuterapeuttien etsintäkuulutus Liisa Syrjälä Äitienpäivä Äitienpäivää juhlittiin jälleen perinteisesti Päiväkummun molemmissa yksiköissä. Pasilassa äitienpäivän iltapäivähetki 2.-kerroksen juhlasalissa piti sisällään musiikkia sekä runoa ja proosaa. Sibelius Akatemian opiskelija Maija Kauhanen soitti kanteleella Äidin sydän ja Tuomi virran rannalla laulut. Runoa ja proosaa saimme kuulla Tuula Onta-Malmivuon ja Aune Tarvaisen esittämänä. He pitivät esityksen nimeltä Miehen mieli ja naisen kieli. Vellamossa äitienpäivän iltapäivään kuului konsertti. Solistina ja pianistina toimi Tuija Rantalainen, joka esitti perinteisiä äitienpäivälauluja. Lisäksi Vellamossa kajahti kauniisti yhteislauluna ilmoille muun muassa Äidin sydän, Leivo ja Niin minä neitonen sinulle laulan. Teksti: Anne Väätäinen Hoitokoti Päiväkumpu 21