4RAYC36 neljä päätavoitetta

Transkriptio

1 Oppimisen(ja(kasvun(tuen(päivät(23.9.(Jyväskylä Hanna(,(KM Koti lukutaidon tukena Lukusilta.fi & Lukumummit ja -vaarit maahanmuuttajalasten sanavarastoa laajentamassa 4RAYC36 neljä päätavoitetta Uusi Lukumummi ja(cvaari Ctoimintamalli Vapaaehtoiset seniorit käyvät lukemassa kouluilla S2Coppilaiden(kanssa Lukumummi ja(cvaari Ckerhot Vapaaehtoiset maahanmuuttajaseniorit lukevat omalla äidinkielellään Uutta materiaalialukutaidon ja( sanavaraston kasvun tukemiseen C korttipeli Opasmateriaalia vanhemmille kielellisten taitojen ja( lukemisen tukemisesta Lukusilta.fi sivuston laajenuus 1

2 Maahanmuuttajaoppilaat koulussa Maahanmuuttajaoppilaat pärjäävät PISA-tutkimuksen mukaan kantaväestöä heikommin lukemisessa, kirjoittamisessa sekä matematiikassa Ero suomalaisen kantaväestön ja Suomen maahanmuuttajien välillä on OECD-maiden suurin! Meidän maahanmuuttajamme saavat kuitenkin OECD-maista eniten pisteitä eri tehtävissä Tulokset eivät ole juuri paremmat 2. polven maahanmuuttajilla Miksi sanastoa? Sanasto on tärkein yksittäinen tekijä toisella kielellä opiskeltavissa oppiaineissa menestymiselle Kirjoitetun kielen karkeaan ymmärtämiseen oltava tuttuja 75% tekstin sanoista, pääasioiden ymmärtämiseen 90% ja yksityiskohtien ymmärtämiseen jopa 95% sanoista! 1000 yleisintä sanaa opitaan automaattisesti alkeiskieliopin yhteydessä, 4000 seuraavaa vaativat töitä ja systemaattisuutta. Sanavaraston laajuus korreloi voimakkaasti kielitaidon eri osa-alueiden kanssa, esim. ymmärtämistaitojen kanssa 2

3 Sanavaraston kaksi laatua Reseptiivinen sanavarasto = sanat, joiden merkitys tunnistetaan tekstiyhteydestä ilman muita apukeinoja Produktiivinen sanavarasto = sanat, joita voidaan käyttää kirjoituksessa tai puheessa ilman apuneuvoja Sanan osaaminen Tietää sanan merkityksen tietyssä kontekstissa Osaa taivuttaa sanan oikein Osaa ääntää sanan oikein Tietää sanan käyttöön liittyvät tyyliseikat Sanan osaamisessa asteita, ei joko tai! 1. Sanan automaattinen ymmärtäminen riippumatta kontekstista. 2. Sanan merkityksen mieleenpalauttaminen tarvittaessa. 3. Sanan merkitystä ei muista tilapäisesti ( aivan kielen päällä ). 4. Sana pystytään tuottamaan produktiivisesti tarvittaessa. 3

4 Millaista sanastoa? Usein toistuvat sanat tärkeitä kaikissa kielissä. Substantiivit helpompia oppia kuin adjektiivit, verbit ja adverbit. Erityisesti verbien oppiminen voi olla haastavaa Abstraktit sanat konkreettisia vaikeampia Toisaalta tekstistä helpompi arvata substantiivien ja verbien kuin adjektiivien ja adverbien merkitykset Kirjallisuus sanavaraston tukena Kieli usein kehittyneimmässä muodossaan kaunokirjallisuudessa. Sanaston kontekstissaan, rikasta ja vaihtelevaa, kielikuvat, notkeat rakenteet, kielen sointi ja rytmi, abstraktit käsitteet Kotoutumisen tukena Kieli kantaa mukanaan kulttuurin keskeisiä elementtejä (arvot, historia) Kaunokirjallisuuden avulla voi käsitellä vaikeitakin tunteita (esim. koti-ikävä), koska tarjoaa mahdollisuuden samastumiseen ja eläytymiseen. Tunteiden käsittely voi liittyä myös motivaatioon ja siten oppimistuloksiin positiivisesti. 4

5 Tekstin kautta oppimisen hyödyt: Sanat opitaan kontekstissa, joten oppija saa niistä enemmän tietoa (merkityksestä, taivutuksesta, sanan käytöstä jne.). Aiemmin opitut sanat vakiintuvat, kun niiden merkitys täydentyy uudessa kontekstissa (ei jää vain pelkän pintaprosessoinnin tasolle). Suosii itsenäistä oppimista. Tarjoaa kontekstuaalisia mahdollisuuksia käyttää kieltä. Sanojen ei ole koskaan tarkoitus toimia irrallisina yksikköinä, joten luonnollista oppia ne kontekstissa ja kontekstista. Sanan mieleenpalauttamista helpottavat tekijät Kontekstiin sidotut muistikuvat Sanan toistuminen tekstissä Oppijan suorittamat toiminnat (esim. tehtävät) Emootiot tietyn sanan kohdalla Uusien sanojen hahmon samankaltaisuus kielenoppijan äidinkielen/muun hallitseman kielen vastineen kanssa Sanan edustaman käsitteen tuttuus ja selkeys kielenoppijalle 5

6 Sanaston oppiminen vaiheittain SANALISTAT: hyöty perustuu pitkälti oman äidinkielen ja opittavan kielen sanojen välille muodostuviin assosiaatioihin. JOHTAMINEN: uuden sanan voi päätellä tunnistamalla sen alussa olevan tutun johtimen ja päättelemällä siitä uuden sanan merkityksen. YHDYSSANAT: pitkiä sanoja voi yrittää tunnistaa päättelemällä, mistä osista ne on muodostettu. KONTEKSTI Substantiivit 1. Yläkäsite-alakäsite Mihin ryhmään tämä sana kuuluu (esim. koira on eläin) Mitä tällaisia asioita on (esim. eläimiä ovat koirat, kissat ja kengurut) 2. Sanahahmo Mikä sana tulee tästä sanasta mieleen (hassujakin asioita). (esim. sauva > vauva tai maailmanpyörä > maailma ja pyöreä) Kaikki mielikuvat ovat sallittuja ja hyväksi! 3. Yhdyssanat Mistä sanoista yhdyssana koostuu, mitä yksittäiset sanat tarkoittavat Yksittäisestä sanasta mieleentulevat yhdyssanat. (esim. tuli > tulipalo, tulikaste, tulitikku) 6

7 Verbit Aina ensin perusmuoto! 1. Pantomiimi Esitetään verbin kuvaamaa asiaa! 2. Tunnetila Millainen tunne on, kun tekee verbin kuvaamaa asiaa. Onko tunne positiivinen vai negatiivinen 3. Yhteenkuuluvat asiat Kuka tai mikä voi tehdä verbin kuvaamaa asiaa Mihin asiaan verbi liittyy. (esim. hihittää > nauru) 1. Vastakohdat Adjektiivit Mietitään sanalle vastakohta ja mitä se tarkoittaa 2. Vertailu (komparaatio) Taivutetaan sanaa: perusmuoto, enemmän --, eniten --. Esimerkiksi: Nopea auto-nopeampi lentokone-nopein raketti Hervoton-hervottomampi-hervottomin Mietitään, miten asia lisääntyy, kun sitä taivutetaan 3. Mielikuvaharjoitukset Suljetaan silmät ja mietitään miltä kyseinen adjektiivi voisi tuntua 7

8 Lukumummi ja -vaari -toimintaa käytännössä Ensimmäinen tapaaminen Mummi/vaari ja opettajat tapaavat ensin aikuisten kesken Opettaja esittelee mummille/vaarille koulua sekä oman luokkansa Sovitaan säännöllisestä lukutuokioajasta Sovitaan, kuinka kauan lukutuokiot kestävät. Suositus: ainakin pari kuukautta, mielellään yhden lukukauden 8

9 Ennen lukutuokioiden alkamista Opettaja valitsee osallistuvat lapset Opettaja etsii yhdessä lasten kanssa sopivat kirjat Opettaja varaa sopivan, mieluiten vakiotilan Opettaja tiedottaa oppilaiden vanhempia sekä rehtoria Kirjat Opettaja valitsee lapsen kanssa sopivan helppolukuisen ja innostavan kirjan Ei tavutettuja kirjoja tai oppikirjoja Jokaiselle lapselle oma kirja Yhtä kirjaa 2 kappaletta 9

10 Lukutukiot lähtevät käyntiin Lukutuokiot kahden kesken: mummi/vaari + lapsi Kestää sovitun ajan esim. puolikas oppitunti / oppilas Mummi/vaari antaa lapselle kirjanmerkin Aikuiset vaihtavat lyhyesti kuulumisia ennen tai jälkeen lukutuokion Lukutuokion sisältö Vaihdetaan kuulumiset ja virittäydytään lukemiseen Luetaan kirjaa eri lukutavoilla / Käytetään erilaisia sanastotekniikoita Keskustellaan luetusta + laitetaan tarra Malliluku kirjanmerkkiin Vuoroluku Yhdessä(luku 10

11 Toiminnan loppuessa Mummi/vaari jakaa lapsille lukudiplomit Opettaja ja mummi/vaari voivat halutessaan sopia ajan loppupalaverille Mummi/vaari kiittää lapsia ja hyvästelee mielellään koko luokan 11

12 OPS:%Kieleen%ja%kulttuuriin%liittyviä% erityiskysymyksiä 1. Oppilaiden kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan perusopetuksessa huomioon. 2. Jokaisen oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä tuetaan monipuolisesti. 3. Oppilaita ohjataan tuntemaan, ymmärtämään ja kunnioittamaan jokaisen kansalaisen perustuslain mukaista oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin. 4. Tavoitteena on ohjata oppilaita arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja sekä edistää kaksi- ja monikielisyyttä ja siten vahvistaa oppilaiden kielellistä tietoisuutta ja metalingvistisiä taitoja. 5. Koulutyöhön voi sisältyä monikielisiä opetustilanteita, joissa opettajat ja oppilaat käyttävät kaikkia osaamiaan kieliä. 6. Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden ja heidän huoltajiensa ja yhteisönsä tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta, kielistä ja kulttuureista. 7. Kulttuurista monilukutaitoa voidaan vahvistaa mediakasvatuksella ja ottamalla huomioon oppilaiden ja heidän perheidensä mediakulttuuri. Oma äidinkieli koulussa Oman äidinkielen opetus: Tavallisesti opetusta on kaksi tuntia viikossa. Vuonna 2014 opetusta sai yli oppilasta 53 eri kielessä. On tärkeää, että opettaja arvostaa oppilaan omaa kieltä ja kulttuuria. Arvostuksella on yhteys koulussa menestymiseen ja parempiin oppimistuloksiin. Identiteettikysymykset 12

13 Lukumummit ja -vaarit omalla äidinkielellä Kerhotoiminta Monikulttuurikeskus Gloriassa Joka keskiviikko klo Vapaaehtoisissa n. 10 kielen taitajia Lapsia mukana n

14 Helposti omaksuttavaa tietoa Tietoa helposti omaksuttavissa paloissa Visuaalinen ja havainnollinen esitystapa Tieteellisestä tiedosta konkretiaan Jotain kättä pidempää Noin 100(harjoitusta kotona sovellettavaksi Myös tulostettava versio Lisänä perustietoa harjoittelun periaatteista Motivointisopimuspohja 14

15 Kuinka hyödynnän sivustoatyössäni Vinkkaa kotona tutustuttavaksi tai( suosittele jotain tiettyä kohtaa sivustosta,( esimerkiksi Kokemuksia Käykää yhdessä läpi esimerkiksi Polku tunnistamisesta tukeen Vanhempainilloissa alustukseksi lukutaidon tärkeydestä Lasten kanssa koulussa,(esimerkiksi oman luokan lukupassiin voi kerätä harjoituspankista lukupuuhia Tuleva maahanmuuttajavanhemmille suunnattu versio Sivusto laajenee koskemaan laajemmin kielitaitoa ja lukutaidon taustataitoja Uusi ulkoasu Kieliversioita yleisimpiin kieliin Videoklippejä lukutaidon tukemisen tärkeydestä vanhemmilta vanhemmille 15

16 Lähteitä Monikulttuurinen kodin ja koulun yhteistyö, Opetushallitus, 2010 Monikulttuurinen ohjaus, Opetushallitus, 2011 Maahanmuuttaja opetusryhmässäni, Opetushallitus, 2011 Pitkänen, M.: Maahanmuuttajavanhemmat ja koulu, 2013, gradu Hietanen, K. Ylitalo, M.: Kodin ja koulun yhteistyö maahanmuuttajataustaisten vanhempien kokemana, gradu, 2014 Liukkonen, S.: Kulttuuri kodin ja koulun kohtaamisessa maahanmuuttajavanhempien kokemusten kautta tarkasteltuna, 2010, gradu Korpimäki, L.: Kasvatuskumppanuus maahanmuuttajavanhempien näkökulmasta, 2013, gradu 16