Maija Perho - Muistoja vuosien varrelta ABC Miten luustosi jaksaa? Muistisairaat jälleen tikun nokassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maija Perho - Muistoja vuosien varrelta ABC Miten luustosi jaksaa? Muistisairaat jälleen tikun nokassa"

Transkriptio

1 Helsingin Alzheimer-yhdistyksen jäsenlehti 2/14 Maija Perho - Muistoja vuosien varrelta ABC Miten luustosi jaksaa? Muistisairaat jälleen tikun nokassa

2 HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Pertti Riihelä p , Toimistopäällikkö Jaana Jukarainen p , Muistineuvoja Jari Jokiluhta p , Muistineuvola Vastaava hoitaja Eija Säynevirta p Muistihoitaja Marja-Leena Keinänen p Päivätoimintaryhmien asiakaskoordinointi Anitta Rytilahti p , Päiväpaikka Lähihoitaja Lidija Tirkkonen p Virikeohjaaja Mauri Sihvola p Hoitaja Kadi Keks p Lähihoitaja Leena Peräkylä p Hoitoapulainen Maie Kupponen p Muistisairaiden päivätoiminta - Vertaistukiryhmä Ohjaajat Kirsti Salin ja Pertti Riihelä p (ke-to) Keittiö Emäntä Saara Sainmaa p Omaisten vertaistukiryhmä Ohjaaja Liisa Nousiainen p Työikäisten muistisairaiden omaisten vertaistukiryhmä Ohjaaja Pertti Riihelä p Ilona - projekti Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Satu Kalliomaa poissa asti Sijainen: Selma Lanaya p Muistiterveyttä ja verkostovoimaa - projekti Toiminnanjohtaja Pertti Riihelä p , Liikunnan iloa - projekti Projektivastaava Selma Lanaya p VUODEN 2014 HALLITUS Puheenjohtaja Risto Vahanen p Varapuheenjohtaja Markus Löfström p Hallituksen jäsenet Maija Anttila p , Helena Ahlers p , Satu Ahtiluoto p , Sinikka Koivu p , Juha Lappalainen p , Lauri Romppanen p , Ari Rosenvall p , 2

3 ...Sisällysluettelo... Henkilökunnan ja hallituksen yhteystiedot... 2 Sisällysluettelo... 3 Pääkirjoitus... 4 Muistoja vuosien varrelta... 5 Markus Löfström ADI:n hallitukseen... 7 Muistisairaat jälleen tikun nenässä... 8 Muistiasioita... 9 ABC - Miten luustosi jaksaa? Muistisairaat kärsivät aliravitsemuksesta Reseptivinkki Tunnelmia kevätmyyjäisistä Projektivastaava Selma Lanaya esittäytyy Yhdistyksen toimintaa Ristikko Projektitoiminta Ristikon ratkaisu Numero 2/2014, 28. vuosikerta Painosmäärä 2000 kpl Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa helmi-, touko-, syys- ja joulukuussa Taitto Kannen kuva Paino Jaana Jukarainen Jaana Jukarainen Painotalo Miktor, Helsinki Seuraava lehti ilmestyy Aineisto mennessä Julkaisija Helsingin Alzheimer-yhdistys ry (HAY) Topeliuksenkatu 17 C 25, Helsinki p , faksi Toimitusneuvosto Risto Vahanen, päätoimittaja Maarit Huovinen, Jaana Jukarainen Mediatiedot ja hinnat saatavissa toimistostamme: 3

4 Pääkirjoitus Anna luonnon vaikuttaa Luonnolla on virkistävä ja hyvää tekevä vaikutus. Tutkimusten mukaan ihmisen tulisi olla päivittäin metsässä tai luonnossa keskimäärin vähintään 20 minuuttia. Kun henkinen kuormitus kasvaa, palautuminen vaatii vähintään kaksinkertaisen ajan. Pitkään jatkunut stressi ja keskittyminen tasapainottuvat vasta yli kaksi tuntia kestävällä metsäannostuksella. Hyvällä ympäristöllä on ihmisen koko terveyden kannalta ennaltaehkäiseviä, elvyttäviä ja terapeuttisia vaikutuksia. Useimmat suomalaiset löytävätkin mielipaikkansa luonnosta vain nelisen prosenttia meistä on aitoja urbaaneja. Luonto on hyvin henkilökohtainen käsite. Joillain se alkaa keittiön ikkunan toiselta puolen, toinen tarvitsee voimakkaita tuoksuja ympärilleen, kolmas maisemia, neljäs hiljaisuutta ja avaruutta, jne. Monelle paras luontokokemus on saada palata lapsuuden maisemiin. Aivan kuten leimaannumme meistä varhaislapsuudessamme huolta pitäneeseen ihmiseen hänen tuoksuunsa, ääneensä ja ulkonäköönsä, leimaannumme myös turvallisen lapsuutemme maisemiin, hajuihin ja makuihin, ääniin ja valoon. Siellä on hyvässä tapauksessa sielunmaisemamme, jonne mieluusti palaamme kotipesään, turvaan ja muisteloihin. Meistä tuntuu pahalta, jos vanhat tutut metsät on parturoitu tai rakennustyömaat muuttavat maisemat lopullisesti. Missä on sinun luontosi? Mikä on sinun luontosuhteesi? Viihdytkö luonnossa yksin vai porukalla? Oletko kevät-, kesä-, syksy- vai talvi-ihminen? Suomen monipuolinen luonto Ahvenanmaalta Tunturilappiin, Pohjanmaalta Vaara-Suomeen vuodenaikoineen ja jokamiehenoikeuksineen tarjoaa ainutlaatuiset olosuhteet ja mahdollisuudet eheyttää, voimaannuttaa ja ylläpitää niin fyysistä kuin psyykkistä terveyttämme - vieläpä usein lähes ilmaiseksi. Tätä kaikkea muista maista ja kulttuureista tulevat ihmiset saapuvat maksua vastaan maahamme ihmettelemään. Suomen luonto houkuttelee ja kutsuu! Tänään viime kesänä upouuden Suomen Luontokeskus Haltian näköalatornin (Pohjannaulan) löytäneet ja siellä pesineet haarapääskyt palasivat etelänmatkaltaan näköalatorniin. Tervetuloa takaisin! Juha Lappalainen HAY:n hallituksen jäsen 4

5 Sosiaalineuvos Maija Perho Muistoja vuosien varrelta Muistiliiton 25-vuotisjuhla Muistelu on mitä parhainta aivojumppaa. Tämä on yksi niistä lukuisista viesteistä, joita Muistiliitto on toimintansa varrella korostanut. Olen omalta osaltani puhettani varten tätä ohjetta noudattanut ja yrittänyt palauttaa mieleeni toki liiton työntekijöiden perusteellisen taustamuistion tuella mitä niiden vuosien aikana on tapahtunut, joina olen saanut olla mukana liiton hallituksen toiminnassa tai päättäjänä eduskunnassa ja valtioneuvostossa. Aluksi kaksi varhaisvaiheen muistoa. Ensimmäinen liittyy vanhainkodinjohtaja Leena Kuljuun, jolta ensimmäisen kerran kuulin sosiaalitoimenjohtajana ollessani perustetusta Alzheimer-yhdistyksestä ja ylipäänsä havahduin sellaiseen ongelmaan kuin Alzheimerin tauti, dementia, muistisairaudet. Vaikka vastuualueelleni kuului vanhustenhuolto, muistisairauksia ei hoidon kokonaisuudessa oikein vielä osattu erottaa vanhenemiseen kuuluvasta toimintakyvyn ja muistin heikkenemisestä. Toinen muisto liittyy arvokkaaseen kahden hengen lähetystöön, joka tuli tapaamaan minua eduskuntaan. Kyseiset herrat olivat Harri Holkeri ja Pekka Laine. Holkeri oli jo pohjustanut puhelinsoitolla tapaamista ja kertonut, kuka on Pekka Laine ja että he haluaisivat keskustella mahdollisesta jäsenyydestäni silloisessa Alzheimer-keskusliitossa. En tietenkään tohtinut kieltäytyä, varsinkin kun liiton toimintakenttä oli todella tärkeä ja muistisairauksia koskevan tiedon levittämiselle oli valtava tilaus. Kun sanoin kyllä, en tiennyt että muutaman vuoden kuluttua liiton työskentelyssä saamastani tiedosta oli suurta hyötyä isäni sairastuttua Alzheimerin tautiin. Liiton 80-luvun syntyvaiheita ja 90-luvun alkutaivalta en ole ollut todistamassa, joten minulla ei ole henkilökohtaista kosketusta keskeisiin vaikuttajiin muutoin, kuin julkisuuden ja lukuisten asiantuntija-artikkeleiden ja puheenvuorojen kautta. Luonnollisesti esim. Raimo Sulkavan arvokas panos on laajasti suomalaisten tiedossa ja edusti myös itselleni alan uranuurtajaa. Tulin mukaan Pekka Laineen ja Varpu Kettusen luotsaamaan keskusliittoon, joka oli jo saavuttanut asiantuntijaorganisaationa arvostusta ja jonka toiminnan keskeisenä osana oli dementiahoidon lippulaiva Leenankoti Liitolla oli jo tuolloin laaja yhdistysverkosto ja uusia syntyi. Muistisairaille ja heidän läheisilleen luonnollisesti lähellä oleva asiantuntija-apu ja vertaistuki ovat olleet ja ovat edelleen korvaamaton apu, koska tiedon ja tuen tarve sairauden etenemisen eri vaiheissa on suuri. Alusta saakka yhdistyksen tärkeä tehtävä on ollut neuvonta ja tiedon jakaminen muistisairauksista ja niiden vaikutuksista yksilöön ja yhteiskuntaan. Näenkin Muistiliiton ja sen jäsenyhdistysten perustehtävänä edelleen tiedollisen tuen tarjoamien niin sairastuneille ja heidän läheisilleen kuin ammattilaisillekin sekä yleisen tietoisuuden lisäämisen muistisairauksista, mutta myös aivoterveydestä, muistin huoltamisesta ja uusimmista tutkimustuloksista muistihäiriö- ja dementiatyön alalta. Muisti-lehti on ollut yksi tärkeä kanava tiedonvälityksessä. Lehden nykyinen teema: inspiraatio, informaatio ja ihminen on erittäin onnistunut. Paikallisyhdistys syntyy ja perustetaan yleensä yhteisestä tahdosta toimia muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä hyväksi. Yhdistys edustaa paikkakunnallaan muistisairaita ihmisiä ja heidän läheisiään sekä hankkii tietoa edustamansa ryhmän päivittäisistä haasteista, palveluntarpeista ja kokemuksista. Yhdistykset pystyvät hyödyntämään monipuolista kokemusasiantuntijuuttaan asiakkaidensa hyväksi luvun alusta alkaen Muistiliitolla on koko ajan ollut jäsenyhdistystä. Yhdistysten hallituksissa toimii noin 300 aktiivista muistihäiriö- ja dementiatyöstä kiinnostunutta henkilöä tehden työtään vapaaehtoisena. 5

6 Kehittämis- ja hanketoiminta Vuosien varrella RAY:n rahoittamasta projekti- ja hanketoiminnasta tuli yhä olennaisempi osa liiton ja sen jäsenyhdistysten toimintaa. Avustuksilla on kehitetty uusia toimintamuotoja ja niiden toteuttajiksi alan ammattilaisia, mm. dementianeuvojien l. nykykielellä muistihoitajien palkkaaminen. Valtaosa muistihoitajista toimii tänä päivänä joko osana kuntien omaa toimintaa tai muistiyhdistysten tuottamana ostopalveluna kunnille. Muistihoitajatoiminnan lisäksi RAY:n tuella on toteutettu lukuisia eri toimintamuotoja muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä tukemiseksi; kotimieshankkeita, hoitoketjuhankkeita, sopeutumisvalmennusta, vertaistoimintaa, kotikuntoutusta jne. Muistiliiton koordinoima MUISTI- LUOTSI-verkosto on tukenut ja yhdistänyt paikallisyhdistysten työtä ja koonnut kentältä hyviä käytäntöjä koko järjestön käytettäväksi. Strategia Toiminnan laajennettua oli tärkeää määritellä strategiset tavoitteet ja asettaa painopisteet. Keskusliitolle hyväksyttiin järjestön ensimmäinen strategia vuosille Siinä tarkasteltiin laajasti muistihäiriö- ja dementiatyön taustaa, järjestötyötä sekä asetettiin neljä muistihäiriö- ja dementiatyön tavoitetta: 1. Varmistetaan muistihäiriöisten hakeutuminen tai pääseminen tutkimuksiin 2. Ohjausta ja tukea sairastuneille ja heidän omaisilleen 3. Tukipalveluita kotona läheistään hoitaville 4. Pitkäaikaishoidosta sisällöltään toimintakykyä tukevaa Lopuksi strategiassa esitettiin yhteisiä ratkaisuja edellä lueteltuihin kysymyksiin ja asetettiin potilas- ja omaisjärjestön vaikuttamistyön perusteet. Liiton painopisteet ovat - Meissä on voima - Muistisairas ihminen yhdenvertaisena kansalaisena - Yhdessä olemme enemmän - Muistiliitto jäsenyhdistystensä yhdistäjänä ja tukijana - Pään asiat ovat pääasiamme - Aivoterveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy. Tästä on hyvä ponnistaa eteenpäin muistisairauksien ehkäisemiseksi ennakolta ja sisältörikkaan elämän tarjoamiseksi muistisairaille. Tekijöitä ja näkijöitä Muistiliiton vahvuus on ollut löytää työntekijöikseen sitoutuneita osaajia, tutkijoita ja innovatiivisia toiminnan kehittäjiä, joiden erilaiset julkaisut ovat olleet arvokasta opetusaineistoa. Monesta on tullut alan arvostettuja asiantuntijoita ja mm. Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehiä. Liiton hallituksessa on ollut vuosien varrella monia tutkijoita ja alan eturivin tieteentekijöitä. Omaksi roolikseni koin viestin viemisen päätöksentekijöille eri hallinnon tasoilla. Pitkäaikaisen puheenjohtajan Pekka Laineen ansiota on paljolti se, että kansainvälinen toiminta vahvistui ja laajeni ja keskusliiton edustajat ovat aktiivisesti osallistuneet alan kansainväliseen toimintaan. Aktiivisuutensa ansiosta Pekka Laine on saanut olla keskeisesti vaikuttamassa ADI:n toimintaan. Keskusliitto mm. isännöi ADI:n 13. kansainvälistä konferenssia Helsingissä v Kansainvälinen yhteistyö ja tietoisuus muiden maiden toiminnasta ovat mm. vaikuttaneet siihen, että Muistiliiton sitkeän vaikuttamistoiminnan ansiosta Suomeenkin on saatu Kansallinen muistiohjelma. Nyt on vähintäänkin kohtuullista odottaa, että sen linjaukset ja tavoitteet muuttuvat arkipäivän konkreettisiksi teoiksi ja toiminnaksi. Strategian luominen ja sen toteuttamisen seuraaminen lisäsi järjestön yhtenäisyyttä sen ajaessa yhdessä yhdistysten kanssa tärkeäksi katsomiaan muistisairaiden ihmisten etuja. Strategian ansioksi voitaneen osaksi lukea myös se, että järjestön vaikuttavuus yhteiskunnassa edelleen vahvistui. Nyt voimassa oleva strategia ( ) VÄLITTÄ- VÄ VAIKUTTAJA painottaa yhä vahvemmin muistisairaiden yhdenvertaisuutta, koko muistijärjestön yhteistä toimintaa ja aivoterveyden edistämistä. Itse tulkitsen VÄLITTÄVÄ VAIKUTTAJA-sanaparilla olevan kaksoismerkityksen: Liitto välittää ts. haluaa monin tavoin olla vaikuttamassa kohderyhmänsä hyvinvointiin ja samalla välittää tietoa ja osaamista niin sairastuneille, heidän läheisilleen ja laajemmin yhteiskunnassa päättäjille ja medialle. Muistiliiton kunniapuheenjohtaja Pekka Laine. kuva: Riia Tuomas-Kettunen 6

7 Muistiliiton viime vuodet ovat olleet monesta syystä suurten muutosten aikaa; palvelujen kilpailutus on pitänyt mm. Leenankodin asiakasmaksut kustannuksiin nähden liian alhaisina ja useana vuonna liitto teki negatiivista tulosta. Hallitus joutui tekemään rankkoja päätöksiä, jotka johtivat sekä toimintaa että henkilöstöä koskeviin muutoksiin. Leenankodin toiminta myytiin Hoiva Oy:lle, kiinteistö myytiin monien vaiheiden jälkeen ja hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja vaihtuivat. Nämä järjestelyt vaativat hallitukselta poikkeuksellisen paljon sitoutumista ja työtunteja. Haluan erityisesti kiittää Maija Anttilan, Markus Löfströmin ja Anna Tammisen panosta tässä prosessissa, joka oli raskas, mutta välttämätön. Tänä juhlapäivänä ollaan suvantovaiheessa, jossa voidaan katsoa luottavasti tulevaisuuteen. Nyt voidaan jatkuvassa taloudellisessa epävarmuudessa taitelun sijasta keskittyä sisällön tuottamiseen, kehittämiseen ja vaikuttamiseen. Jokaisella liiton historiassa vaikuttaneella luottamushenkilöllä ja liiton työntekijällä on omat ansionsa siinä, että liitto toimii valtakunnallisesti laajan jäsenkenttänsä ja vapaaehtoistensa turvin ammattimaisesti johdettuna ja osaavan hallituksen tukemana. Saatoin vuodenvaihteessa jättää levollisin, toki samalla haikein mielin liiton hallituksen. Olen kiitollinen siitä, että sain olla Muistiliitossa oppimassa, miten ammattitaitoinen, arvostava kohtaaminen, tuki ja vierellä kulkeminen, ihmisarvoa kunnioittava hoiva viimeiseen hengenvetoon asti on mahdollista kun näin vain tahdotaan. Markus Löfström ADI:n hallitukseen ONNITTELUT! Helsingin Alzheimer-yhdistyksen varapuheenjohtaja ja Muistiliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Markus Löfström valittiin Alzheimer s Disease Internationalin kansainvälisessä konferenssissa Puerto Ricossa jatkamaan Maailman Alzheimer järjestön Alzheimer s Disease Internationalin (ADI) hallituksessa seuraavan kolmivuotiskauden. 7

8 Jari Jokiluhta, muistineuvoja Muistisairaat jälleen tikun nenässä Professori Urpo Kangas avasi keskustelun lasten velvollisuudesta osallistua vanhempiensa laitoshoitomaksuihin ja sairastuneen omaisuuden käyttämisestä maksuihin sekä lasten oikeudesta perintöön. Käytännössä asia koskee muistisairaita ja heidän omaisiaan. Muistisairaiden laitoshoitomaksuja on viimevuosien aikana nostettu 85 %:iin tuloista ja mm. asunnon vuokra-, korko- ja osaketuloista sekä Kelan tuistakin kyseinen prosenttiosuus viedään. Omaisten on vaikea saada ansaitsemansa suuruista omaishoidontukea sekä omaishoitoa tukevia palveluita. Muistisairaiden lyhytaikaista hoitoa omaisen jaksamisen tueksi vähennetään koko ajan ja kuntouttavaa päivätoimintaan osallistumista supistetaan. Vammaispalvelulain mukaisesta kuljetustuesta rajataan järjestelmällisesti muistisairaita pois. Ensin omaiset uuvutetaan raskaassa hoitotyössä ja pitkäaikaispaikka järjestetään siinä vaiheessa kun muistisairaan tapaturmavaara on jo todella suuri. Lopuksi haluttaisiin viedä muistisairaan koko omaisuus ja lastenkin rahat hoitomaksuihin. Kunnat ovat muuttaneet 2000 luvun alusta lähtien vanhainkotitasoiset hoitokodit (lue laitoshoito ) nimeltään tehostetuiksi palvelutaloiksi, jolloin on taas päästy muistisairaan kukkarolle siirtämällä mm. lääkekulut ja lääkärin palvelut muistisairaan itse maksettaviksi, hoitoon liittyvistä välineistä ja tarvikkeista puhumattakaan. Suomessa ihmiset maksavat korkeita veroja ja odottavat saavansa rahoilleen vastinetta ja turvaa kalliiksi tulevien sairauksien varalle. En kannata, että lailla määriteltäisiin lasten elatusvelvollisuudesta vanhempiaan kohtaan tai omaisuuden mukaan ottoa maksuja määriteltäessä. Pitkään laitoshoidossa olevien kulut muodostuvat kohtuuttomiksi. Lesken hallintaoikeus asuntoon myös ehdottomasti turvattava. Vapaaehtoisuuteen perustuvia ja esim. kotitalousvähennys tyyppisten verohelpotusten ym. kannustimien käyttöönottoa voitaisiin hyvinkin kehitellä. Nykyään voi valita palvelusetelin hoitomaksuihin ja maksaa tuhansia euroja vapaaehtoisesti esim. myymällä oman asuntonsa, käyttämällä säästöjään tai omaisten rahoittamana. Se on kuitenkin johtanut siihen, että palvelusetelipaikoille alkaa olla helpompi päästä ja näitä tarjotaan ensisijaisesti. Muista vaihtoehdoista jätetään kertomatta. Tällainen kehitys ei ole toivottavaa ja se pitää lainsäätäjän toimesta estää. Palvelusetelin käyttäminen laitoshoitomaksuihin on nykyisin mahdollista vain hyvätuloisille ja paljon omaisuutta omaaville sekä heidän hyvätuloisille omaisilleen. Tämä johtaa eriarvoistumiseen palvelujen saannissa. Terveydenhuollossa löytyy paljon oikeudenmukaisempia keinoja tasoittaa hoitokuluja kuin lasten elatusvelvollisuuden vaatiminen vanhempiaan kohtaan. Lisätietoja: Helsingin Alzheimer-yhdistyksen muistineuvoja Jari Jokiluhta arkisin klo 9-17 puh

9 Minna Kettunen Muistiasioita Hyvä kasvo- ja nimimuisti ovat lahjoja, joita minulla ei ole. Monet kerrat olen ollut tukalassa tilanteessa, kun tapaan ihmisen, jonka olen tavannut aikaisemminkin, mutta en muista missä yhteydessä. Toinen ryhtyy tuttavalliseen keskusteluun, ja minulla on hätä: kun nyt vain en joutuisi kiikkiin siitä, että en muista, kuka keskustelukaverini on. Suorastaan piinallisia ovat hetket, jos tervehtijä aloittaa kysymällä: Muistatko minut? Noloa ja epäkohteliastakin on sanoa, että en muista. Mutta valkoista valhettakaan on vaikeaa ruveta lausumaan, että juu juu kyllä muistan, kun pitäisi osata sanoa oikea nimi. Minulla ei ole diagnosoitua muistisairautta, mutta joskus saattaa olla. Uusia muistisairaita tulee vuodessa eli 36 sairastunutta joka päivä. Muistisairaudet ovat yleistyneet niin paljon, että luulen jokaisella olevan tuttavapiirissään jonkun muistisairaan. Olen huomannut, että monet hieman pelkäävät muistisairaita. Jos puheeksi on tullut yhteisen tuttavan muistisairaus, on herännyt kysymyksiä: Voiko hänelle vielä soittaa? Muistaako hän enää meikäläistä? Kerroin havainnostani muistisairaiden parissa työskentelevälle henkilölle. Hän kehoitti unohtamaan arkailut ja ajattelemaan ihmistä sairauden takana. Sairaudestaan huolimatta ihminen on se sama vanha tuttu. Hänellä on ihmisarvonsa, hänellä on tunteita ja ajatuksia. Sosiaaliset kontaktit ovat hänelle hyvää hoitoa ja luovat turvallisuuden tunnetta.vanhat, yhdistävät asiat ovat hyviä puheenaiheita. Yhdessä muisteleminen ja vaikka valokuvien katseleminen virkistää. Koskettaminen on tärkeää. Muistiammattilainen opasti lähestymään muistisairaita mutkattomasti ja esittäytymään oma-aloitteisesti: Minä olen se Muttisen Maija, terve! Yhden neuvon hän antoi: ei saa aloittaa kysymällä: Muistatko minut? Tenttaamaan ei kannata ryhtyä muissakaan asioissa. Me suurin piirtein tai enimmäkseen terveet mietimme ehkä liian usein, osaammeko kohdata sairaan oikein ja osaammeko asetella sanamme sopivasti. Sairaalle on kuitenkin suurin ilo siinä, että häntä ylipäätään lähestytään; että joku soittaa tai tulee käymään. Hän ei anna tyylipisteitä. Muistisairauksista on vallalla kenties vääriä käsityksiä. Luullaan, että kaikki sairastuneet muuttuvat luonteiltaan dramaattisesti. Näin ei suinkaan ole, vaan muistisairaudet etenevät ja ilmenevät yksilöllisesti. Jos muistisairasta aletaan karttaa ja vältellä, hän jää sairautensa kanssa yhä enemmän yksin. Jos itse joskus sairastun, en toivoisi osakseni toisten hienotunteisesti järjestämää yksinäisyyttä. Tuskinpa kukaan. Pohjois-Savossa Lapinlahdella asuva Minna Kettunen on kirjailija ja yrittäjä Väärnin Pappilassa (www.vaarninpappila.fi). Kuva Katja Lösönen. 9

10 Maarit Huovinen / Käypä hoito -tiedote ABC - Miten luustosi jaksaa? o Keväällä 2014 päivitetyssä osteoporoosin Käypä hoito -suosituksessa korostetaan luunmurtumapotilaiden tunnistamisen, tutkimisen ja hoitoon ohjauksen tärkeyttä. Suositus painottaa myös toimia, joilla voidaan ehkäistä ensimmäinen murtuma. o Osteoporoosin ehkäisyssä ja omahoidossa on tärkeää turvata kalsiumin ja D-vitamiinin riittävä saanti sekä pitää huolta oikeista liikuntatottumuksista lapsesta alkaen. o Lisäksi osteoporoottisten murtumien ehkäisemiseksi täytyy kiinnittää huomio kaatumisiin ja pyrkiä ehkäisemään niitä. Osteoporoosi on luuston sairaus, jossa luun heikentyminen altistaa murtumalle. Suomessa arvioidaan tapahtuvan vuosittain luunmurtumaa, joissa osasyynä on luun haurastuminen. Osteoporoottisen luunmurtuman saaneilla on muuhun väestöön nähden kaksinnelinkertainen riski saada uusi murtuma. - Osteoporoosin aiheuttamat luunmurtumat johtavat toimintakyvyn laskuun, elämänlaadun huononemiseen ja vakavimmillaan pysyvään laitoshoitoon sekä ennenaikaiseen kuolleisuuteen, toteaa suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, dosentti Leo Niskanen. Osteoporoosi voidaan todeta mittaamalla luun tiheyttä. Luuntiheysmittaus kannattaa tehdä, jos henkilöllä on ollut aiempia ns. pienienergiaisia (kaatuminen samalta tasolta tai putoaminen matalalta) murtumia, hänellä on osteoporoosin vaaraa lisääviä sairauksia (suoliston imeytymishäiriöt, tulehdukselliset reumasairaudet, diabetes tai munuaissairaudet) tai osteoporoosille altistava lääkitys (glukokortikoidit). Iän karttuminen ja kaatumisalttius, osteoporoosiepäilyn herättävä röntgenkuva tai selvästi (vähintään 5 cm) lyhentynyt pituus ovat myös aiheita mittaukseen. Luuntiheys mitataan lannerangasta tai reisiluun yläosasta ns. DXA- mittauksella eli kaksienergiaisella röntgenabsorptiometrialla. Mikäli luuntiheysmittauksessa todetaan hieman alentunut luuntiheys (osteopenia) ja hoidoksi riittää lääkkeetön omahoito, tulee tiheysmittaus uusia 2-5 vuoden välein. Lääkehoidossa oleville mittauksia suositellaan korkeintaan 2-3 vuoden välein. Ehkäisyn ja omahoidon avainsanat ovat ravitsemus, kalsium, D-vitamiini ja tupakoinnin lopetus. Ravitsemustila heikkenee iän ja sairauksien myötä. Osteoporoosipotilailla heikko ravitsemustila ja alipainoisuus ovat keskeisempi ongelma kuin ylipaino. Säännöllinen painon mittaus on yksinkertainen tapa seurata ravitsemustilaa, ja sen tulee olla säännöllinen osa iäkkään osteoporoosipotilaan terveydentilan selvitystä. 10

11 Osteoporoosin ehkäisyssä riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti ovat tärkeitä. Kalsium on luuston tärkein rakennusaine, sen riittävän saannin voi kätevästi testata kalsiumlaskurilla. Osteoporoosipotilaan kalsiumin saannin tulisi olla mg vuorokaudessa. Kalsiumia saadaan parhaiten maitotuotteista. Tarvittaessa käytetään kalsiumlisää. Luuston kehityksen aikana tarvitaan D-vitamiinia riittävän mineraalitiheyden saavuttamiseksi. D-vitamiini lisää luun määrää lapsilla ja nuorilla aikuisilla ja hidastaa yhdessä kalsiumin kanssa luuntiheyden pienentymistä vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla. D-vitamiini vaikuttaa myönteisesti iäkkäiden ihmisten tasapainoon, lisää lihasvoimaa ja ehkäisee samalla kaatumisia. Se myös hidastaa lisäkilpirauhasen liikaerityksestä johtuvaa osteoporoosia. Monet suomalaiset saavat ravinnostaan liian niukasti D- vitamiinia. Jotta D-vitamiini imeytyisi parhaiten, se tulee ottaa pääaterian yhteydessä. Tablettimuodossa oleva D3- vitamiini imeytyy paremmin kuin D2-vitamiini. Osteoporoosia sairastavan D-vitamiinin annostuksen on hyvä perustua D-vitamiinipitoisuuden mittaukseen. Kysy lääkehoidosta lääkäriltäsi. Erikoislääkäri Anna-Mari Koski kertoo: Lääkitys on kunkin potilaan kohdalla yksilöllinen. Varsinaisten luulääkkeiden ohella voidaan joskus käyttää myös sukuhormonia (estrogeeni, testosteroni). Lääkityksen valinnan tueksi tässä suosituksessa on muotoiltu valmistekohtaiset luuliikennevalot. Tärkeintä olisi löytää oikeat potilaat ajoissa hoidon piiriin. Osteoporoosihoitajamallia voi suositella murtumapotilaiden hoitoketjua suunniteltaessa. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistys ry:n ja Suomen Gynekologiyhdistys ry: n asettama työryhmä on päivittänyt Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus ja potilasversio ovat luettavissa osoitteessa: Tupakointi vaikuttaa epäedullisesti luuston määrään ja aineenvaihduntaan, joten sen lopettaminen on tärkeää

12 Markus Löfström Muistisairaat kärsivät aliravitsemuksesta Maailman Alzheimer järjestö, Alzheimer s Disease International (ADI) on julkaissut raportin, jossa tutkitaan miten hyvä ja oikea ravinto voi parantaa muistisairaiden elämänlaatua. Yhteys ravinnon ja hyvän elämän välillä on kiistaton - tähän ei ole aiemmin kiinnitetty riittävää huomiota. Aliravitsemus ja riittämätön ruuan määrä on yleistä muistisairailla - tähän on puututtava. Ruokailuun on varattava riittävästi aikaa terveellinen ruokavalio ja ravinto ovat hyvinvoinnin perusta. Vanhusten aliravitsemus on yleistä kaikkialla, varsinkin alhaisen ja keskitason kansantulon maissa. Näissä maissa aliravitsemus on suurempi ongelma kuin liikalihavuus Aliravitsemus on erityisen yleistä muistisairaiden ihmisten osalta kaikkialla maailmassa. Laihtuminen ennakoi usein alkavaa muistisairautta. Ylipaino keski-iässä voi olla riskitekijä, joka voi johtaa myöhemmällä iällä muistisairauteen. On monia ruokavalioihin liittyviä tekijöitä, jotka todennäköisesti lisäävät tai pienentävät riskiä sairastua muistisairauteen. Ns. Välimeren maiden ruokavalio, jossa on paljon viljatuotteita, hedelmiä, vihanneksia ja kalaa, saattaa vaikuttaa myönteisesti toimintakykyyn ja alentaa riskiä sairastua muistisairauteen. Painon laskun ja aliravitsemuksen vaikutukset ovat hyvin monimutkaisia ja niiden tutkimista on jatkettava, jotta ymmärretään koko ongelmavyyhti. Saattaa olla niin, että joissakin muistisairauksissa ruokahalun säätely ja aineenvaihdunta ovat häiriintyneet sairauden luonteen vuoksi. Tässä tutkimuksessa on saatu selvitettyä, että vaikka painon lasku on yleistä muistisairauksissa, voidaan aliravitsemus välttää ja siihen tulee pyrkiä. Tätä tukevat suun kautta otettavat ravintolisät. Niitä käyttämällä paino saadaan pysymään sopivana tai painoa saadaan nostettua pidemmällä aikavälillä. Hoivakodeissa halutaan kouluttaa hoitohenkilökuntaa ravintoasioissa. Hyvä ruokailuympäristö voi lisätä merkittävästi syötävän ruuan määrää. Ruokailu on sosiaalinen tapahtuma, jossa ruokailuhuoneen kalustus ja kattaus merkitsevät hyvin paljon. Vitamiinien vaikutusta tutkitaan paljon. Erityisesti annostuksien määrät voivat aiheuttaa ongelmia. Aliravitsemukseen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Tässä tutkimuksessa havaittiin että %:lla muistisairaista painonlasku on merkittävä jo ensimmäisenä vuonna ja että hoivakodeissa asuvilla jopa 50%:lla ruuan määrä on riittämätön. On suositeltavaa lisätä ravintotutkimuksia ja tutkia lisäravinteiden antamista ihmisille, joilla on riski sairastua muistisairauteen tai ovat jo sairastuneet Ravintosuositukset pitäisi laatia terveydenhuollon ja sosiaalipuolen käyttöön. Tuloksia ja noudattamista on seurattava. Tutkimukseen voi parhaiten tutustua verkkosivulla: 12

13 Terveellisesti kohti kesää! Uunilohta, paistettuja vihanneksia ja uusia perunoita, kermaviilikastike - lohifilettä 200 g/henkilö suolaa, valkopippuria, sitruuna ja tilliä - erilaisia tuoreita vihanneksia esim. paprikaa, kesäkurpitsaa, sipulia, porkkanaa, parsakaalia, kukkakaalia - kermaviilikastike 1 dl/henkilö suolaa, ripaus sokeria, pippuria, hieman sinappia, maustekurkkukuutioita, tilliä ja sipulia. Laita perunat kiehumaan. Mausta lohifileet ja paista uunissa astetta noin 20 min. Annos sisältää: - Proteiinia - C-vitamiineja - D-vitamiiniä - Foolihappoa - Omega 3-rasvahappoja - Sinkkiä - Kalsiumia Sekoita kaikki mausteet kermaviiliin. Leikkaa vihannekset pieniksi paloiksi ja paista pannulla noin 15 min. 13

14 Kiitos kaikki asiakkaat, vapaaehtoiset ja henkilökunta. Te mahdollistitte jälleen ihanat myjäiset! Tunnelmia kevätmyyjäisistä Leivonnaiset ja ruoka kävivät hyvin kaupaksi. Tässä myyjinä päivätoiminnan asiakaspaikkojen koordinoija Anitta Rytilahti ja monivuotinen vapaaehtoisemme Marjatta Haili. Vapaaehtoinen Sirpa Huostila tekee kauppaa kaulimesta. 14

15 Dementiakotien tuki ry tukee päivätoimintaamme. Yhdistyksellä oli oma arpajaispöytä myyjäisissä. Kiitos heille tuesta. Toiminnanjohtaja Pertti Riihelä ja hoitaja Kadi Keks myyjäistunnelmissa. Vuoden vapaaehtoiseksi valittiin Stina Hagfors. 15

16 Projektivastaava Selma Lanaya Tervehdys, Olen aloittanut Liikunnan Ilo- projektityön ja vastaan myös Ilona- vapaaehtoishankkeesta. Taustaltani olen fysioterapeutti ja valmistumisestani vuonna 2008 lähtien olen toiminut muistisairaiden parissa, sekä palvelutaloissa, että ympärivuorokautisen hoivan asumisyksikössä. Olen iloinen saatuani aloittaa projekteissa, sillä työn ulkopuolellakin olen tottunut siihen, että minulla on monta rautaa tulessa ja kehittämistoiminta on mielestäni erityisen antoisaa. Harrastan liikuntaa monipuolisesti ja olen vuodesta 1997 ohjannut Friskis&Svettis liikuntaseurassa jumppaa sekä juoksuryhmiä. Liikuntaseura toimii vapaaehtoisvoimin, joten vapaaehtoisena toimimisesta olen sitä kautta saanut kokemusta. Tällä hetkellä harrastan enimmäkseen lapsen ehdoilla liikkumista, sillä minulla on 3-vuotias tytär, joka harrastusten lisäksi pitää minut liikkeessä. Olemmekin aloittaneet yhdessä myös lastenjumpan. Tärkeintä liikkumisessa minulle on, että se on hauskaa ja sosiaalista eli useimmiten valitsen ryhmäliikunnan mieluummin kuin yksin tekemisen. Myös monet tärkeät ystävyyssuhteeni ovat muodostuneet liikunnan parissa. Toivottavasti tavataan projektien merkeissä! Terveisin, Selma Lanaya 16

17 17

18 YHDISTYKSEN TOIMINTAA PÄIVÄPAIKKA Topeliuksenkatu 17 C 25 Muistisairaille tarkoitettu Päiväpaikkamme on avoinna arkisin klo Päiväpaikkamme tarjoaa asiakkaille kuntouttavaa toimintaa ja virikkeellisen päivän kodikkaassa, turvallisessa ympäristössä ja antaa näin omaisille mahdollisuuden työssäkäyntiin tai lepoon. Päiväpaikan keittiössä valmistuu asiakkaille aamupala, lounas ja iltapäiväkahvi. Päiväohjelmaan kuuluu ulkoilua lähiympäristössä, erilaisia tutustumiskäyntejä ja retkiä säästä ja vuodenajasta riippuen, erilaisia luovia toimintatuokioita asiakkaan kyvyt huomioon ottaen, musiikkia, tanssia, laulua, pelejä ja lukutuokioita sekä askartelua ja maalausta. Päiväpaikkaan voi tuoda asiakkaan myös yllättävissä tilanteissa muutamaksi tunniksi tai yhdeksi päiväksi. On syytä kuitenkin ottaa yhteyttä puhelimitse ennen tuloa sen varmistamiseksi, että Päiväpaikassa on tilaa ja osaamme varautua oikeaan ruokailijamäärään. Tilapäisen hoitopaikan hinta on 10 /tunti. Päiväpaikka on avoinna koko kesän. Asiakkaaksi pääsyä voi tiedustella Anitta Rytilahdelta p , , MUISTISAIRAIDEN PÄIVÄTOIMINTA Vertaistukiryhmä Sirkkala, Topeliuksenkatu 17. Työikäisenä muistisairauteen sairastuneille tarkoitettu vertaistukiryhmä. Ryhmä tarjoaa asiakkaille kuntouttavaa ja virikkeellistä toimintaa sekä vertaistukea. Päiväohjelmassa on erilaisia teemoja, retkiä, liikuntaa ja ulkoilua sekä asiakkaiden toivomia aktiviteettejä. Ryhmiä on kaksi ja ne kokoontuvat kerran viikossa keskiviikkoisin tai torstaisin klo Toiminta on tarkoitettu lievässä muistisairauden vaiheessa oleville helsinkiläisille. Asiakkaaksi haetaan oman alueen sosiaalityöntekijän kautta. Hakemus löytyy myös sivustolta. Lisätietoja toiminnasta Kirsti Salin p (ke-to). Ryhmä on kesälomalla heinäkuun. Vapaita paikkoja voi tiedustella Anitta Rytilahdelta p , , MUISTINEUVOLA Toimipisteet: - Kampin palvelukeskus Salomonkatu 21 B, 1.krs, Helsinki - Syystien vanhustenkeskus (Malmi) Takaniitynkuja 3, 2.krs, Helsinki - Myllypuron palvelukeskus Myllymatkantie 4, 1.krs, Helsinki Muistineuvolan palveluja voivat käyttää kaikki helsinkiläiset. Muistineuvolassa voidaan alustavasti kartoittaa toimintakykyä haittaava, itseä tai omaisia huolestuttava muistihäiriö. Tarvittaessa tehdään muistitesti ja ohjataan jatkotutkimuksiin. Palvelemme suomeksi (ti-pe), ruotsiksi (to), viroksi ja venäjäksi (ma). Palvelu on maksuton. Muistineuvola on heinäkuun suljettu. Ajanvaraus kaikkiin toimipisteisiin ja neuvonta ma-to klo numerosta p Luennot, tilaisuudet ja yhteydenotot toiminnasta Eija Säynevirta p MUISTINEUVONTA Topeliuksenkatu 17 B 13 Muistineuvoja Jari Jokiluhdan puoleen voi kääntyä kaikissa muistisairauksiin liittyvissä asioissa. Hän antaa muistineuvontaa puhelimitse tai hänen kanssaan voi sopia tapaamisesta yhdistyksen tiloissa. Muistineuvoja tekee tarvittaessa myös kotikäyntejä. Jari Jokiluhdan tavoittaa arkisin klo p tai OMAISTEN VERTAISTUKIRYHMÄT Omaisten vertukiryhmäläiset lomailevat kesän. Syksyn ryhmät alkavat: Maanantain iltapäiväryhmä klo Sirkkalassa, Topeliuksenkatu 17. Tervetuloa! Ei ennakkoilmoittautumista. Työikäisten muistisairaiden omaisten iltaryhmä klo Sirkkalassa, Topeliuksenkatu 17. Tervetuloa! Ilmottautumiset: Pertti Riihelä

19 TERAPEUTIN VASTAANOTTO HANKALIIN PERHETILANTEISIIN Yhdistyksen ryhmät kokoontuvat toimintakeskuksessamme, Topeliuksenkatu 17, joka on Töölön kirjastoa vastapäätä. Muistisairaus herättää perheessä monenlaisia kysymyksiä ja tunteita. Ne voivat liittyä menneeseen, tämän päivän haasteisiin tai kysymyksiin tulevasta. Jokainen perheenjäsen kokee muistisairauden eri tavalla. Arki sairauden kanssa on jokaisen kannalta eri tavalla haasteellista. Nämä erilaiset ajatukset ja tuntemukset voivat joskus aiheuttaa vakaviakin ristiriitoja. Vaikka perheessä ollaan läheisiä, ei näistä sairauden herättämistä tunteista ja haasteista aina ole helppoa puhua vaikka sitä haluaisikin. Jos perheessänne on muistisairauden myötä syntynyt ristiriitoja ja hankalia tilanteita, ja niistä puhuminen tuntuu omin voimin hankalalta, varatkaa maksuton keskusteluaika psykoterapeutille. Sanna Aavaluoma on erityistason pariterapeutti ja vaativan erityistason perheterapeutti. Hän on tehnyt perhetyötä muistisairaiden ja heidän läheistensä kanssa vuodesta Helsingin kaupungin rahoituksella perheille tarjotaan maksutta 1-5 keskustelua. Vastaanottoajat maanantaisin ja tiistaisin. Yhteydenotot Sanna Aavaluoma p Ristikon ratkaisu sivulla

20 PROJEKTITOIMINTA Vapaaehtoistoiminnan Ilona-projekti Kiinnostaako Sinua vapaaehtoistoiminta? Haluatko tuoda vuosien varrella hankkimasi elämänkokemuksen toisten hyödyksi? Vapaaehtoistoiminnan muotoja: * Myyjäisiin ja muihin tapahtumiin osallistuminen * Sairaistuneiden ja omaisten ryhmien ohjaaminen * Päiväpaikan toiminnassa mukana oleminen * Viriketuokioiden ohjaaminen: esim. laulu, musiikki, askartelu, lukeminen, käsityöt * Yhdistyksen retkillä mukana oleminen * Muistisairaiden avustaminen ulkoilussa, retkillä, tapahtumissa, jumpassa, kuntosalilla tai uimahallilla. * Leipominen yhdistyksen tilaisuuksiin ja myyjäisiin. Viikonloppupaikka Topeliuksenkatu 17 C, Helsinki Päiväpaikan tiloissa toimiva viikonloppupaikka on auki LAUANTAISIN klo Viikonloppupaikka maksaa 25 /henkilö/päivä. Hinta sisältää lounaan ja välipalan. Toiminnan tarkoitus on antaa omaisille mahdollisuus omaan vapaa-aikaan ja tarjota asiakkaille viihtyisä, turvallinen ja toiminnallinen ympäristö. Viikonloppupaikka on avoinna kaikille halukkaille asuinpaikasta riippumatta. Toimintaa ohjaa muistisairauksien hoitoon erikoistunut henkilökunta. Kesäloma Lisätiedot: Jari Jokiluhta p tai Vapaaehtoistoimintaan liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä joko sähköpostitse tai puhelimitse Liikunnan iloa Muistisairaiden kuntoutus liikunnan avulla Sonera Stadiumilla yhteistyössä HJK:n kanssa Projekti on tarkoitettu alle ja yli 65-vuotiaille, lievässä muistisairauden vaiheessa oleville henkilöille. Tarkoitus on saada mukaan myös omaisia. Projektin ydinasioita ovat liikunta, kuntoilu, kunnon ylläpitäminen, yhdessäolo ja tekeminen, mielialan kohentaminen sekä ravintoon liittyvä opastus. Päämääränä on luoda toimintamalli, jossa Suomen vanhin muistiyhdistys ja Suomen johtava jalkapalloseura HJK luovat mallin muille muistiyhdistyksille ja urheiluseuroille. Toiminta käynnistyy Heinäkuussa vietämme kesälomaa. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Selma Lanayaan tai 20

21 Ennakkotieto: SUURI HYVÄNTEKEVÄISYYSKONSERTTI klo Temppeliaukion kirkossa Mukana jälleen hieno kattaus suomalaisia artisteja. Merkitse ajankohta jo kalenteriisi. Lisätietoja ilmestyvässä Synapsissa 3. Tervetuloa mukaan tukemaan toimintaamme muistisairaiden ja heidän omaistensa hyväksi. kuva: Riia Tuomas-Kettunen Atsalea - kirja 15,00 Atsalea kukkii jälleen - kirja 15,00 Tarjous molemmat yhdessä 20,00 Atsalea-kirjoissa on vitsejä muistista ja muistamattomuudesta. Mummo ja vaari pelasivat jalkapalloa. Vaari hävisi. Etsinnät jatkuvat yhä. Miksi sinun korvasi ovat palaneet? - Vastasin vahingossa silitysrautaan, kun piti vastata puhelimeen. - Mutta molemmat korvat? - Täytyihän minun soittaa ambulanssi! Saatavissa yhdistyksen toimistosta ark tai tilaukset puhelimitse tai 21

22 Lainaus kirjasta: Pantzar-Seppänen: Me Muut - Seitsemän lihavaa lehmää Ris kon ratkaisu 22

23 MUISTISAIRAUKSIIN ERIKOISTUNEITA LÄÄKÄREITÄ Neurologian erikoislääkäri, LT Neurologian professori Ka Juva Timo Erkinjun Diacor Lääkärikeskus Aava, Helsinki Alppikatu 2, Helsinki Ajanvaraus Ajanvaraus Neurologian ja geriatrian erikoislääkäri Yleislääke eteen erikoislääkäri professori Raimo Sulkava Ari Rosenvall vastaano o maanantaisin Lääkärikeskus Mehiläinen Lääkärikeskus Mehiläinen Ympyrätalo, Helsinki Runeberginkatu 47, Helsinki Ajanvaraus Ajanvaraus , Geriatrian erikoislääkäri, LT Minna Raivio Terveystalo Kamppi Jaakonkatu 3, Helsinki Ajanvaraus Helsingin Alzheimer-yhdistyksen ruusuadressit Onnittelu- tai suruadressi 15,00 Tilaajan valitsemalla tekstillä 18,00 Adresseja voi ostaa yhdistyksen toimistosta Topeliuksenkatu 17 C, Hki p arkisin klo

24 Kiitos tues tasi! Yhdistyksemme toimintaa voi tukea: Kiitos!

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Vapaaehtoiset ja henkilökunta, voimavaramme. Liikunnan iloa kävely 12.12.2014. Henkilökohtainen avustaja muistisairaalle?

Vapaaehtoiset ja henkilökunta, voimavaramme. Liikunnan iloa kävely 12.12.2014. Henkilökohtainen avustaja muistisairaalle? Helsingin Alzheimer-yhdistyksen jäsenlehti 4/14 Vapaaehtoiset ja henkilökunta, voimavaramme Liikunnan iloa kävely 12.12.2014 Henkilökohtainen avustaja muistisairaalle? HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Pertti

Lisätiedot

Sote historiallinen uudistus

Sote historiallinen uudistus Helsingin Alzheimer-yhdistyksen jäsenlehti 1/15 Sote historiallinen uudistus Eläkkeensaajan hoitotuki HENKILÖKUNTA Toimistopäällikkö Jaana Jukarainen p. 09 454 2750, 040 902 2256 jaana.jukarainen@alzheimer-hki.com

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009

Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Muistioireisten hoitoketjun kehittämishanke 2007 2009 Forssan Seudun MUISTI ry Kevät 2008 MITÄ PYRIMME HANKKEEN AIKANA SAAVUTTAMAAN? Tukemaan muistioireisia ja etenevää muistisairautta sairastavia ja heidän

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen

Jokaiselle sairastuneelle laaditaan hoitosuunnitelma. Järjestetään yhteistyössä OYS:n ja Oulun seudun muistiyhdistyksen Muistipolku Tämä esite on tarkoitettu muistisairaille ja heidän läheisilleen. Esitteeseen on kirjattu palveluita, joita sairastunut voi tarvita sairautensa eri vaiheissa. Esite auttaa valitsemaan jokaiselle

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja

RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja RAY:n Eloisa ikä -avustusohjelma 2012 2017 Kuntamarkkinat 10.9.2014 Tietolinja Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitto ry reija.heinola@vtkl.fi 1 Eloisa ikä Livfullt liv - Movdegis ahkki

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Aivoterveysmessut Kampissa

Aivoterveysmessut Kampissa Helsingin Alzheimer-yhdistyksen jäsenlehti 1/16 Orton Terveyspuisto Aivoterveysmessut Kampissa Korkein hallinto-oikeus ja kuljetustuki HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Teija Mikkilä p. 09 454 2750, 040 589

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

Edunvalvonta tarvitaanko vai ei? ABC lääkärin vastaanotolla Allekirjoita kansalaisaloite

Edunvalvonta tarvitaanko vai ei? ABC lääkärin vastaanotolla Allekirjoita kansalaisaloite Helsingin Alzheimer-yhdistyksen jäsenlehti 1/14 Edunvalvonta tarvitaanko vai ei? ABC lääkärin vastaanotolla Allekirjoita kansalaisaloite HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Pertti Riihelä p. 09 454 2750, 040

Lisätiedot

NK6QA Luuntiheysmittaus

NK6QA Luuntiheysmittaus MENETELMÄOHJE 1 (5) NK6QA Luuntiheysmittaus 1. YLEISTÄ Osteoporoosi eli luukato voi johtua monista sairauksista ja riskitekijöistä ja niiden yhteisvaikutuksesta. Osteoporoosi johtaa luunmurtumiin, pituuden

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Historiaa. Kainuussa muistisairaiden palvelujen kehittäminen alkoi jo 90 luvun puolivälissä Dementianeuvoja Dementiayhdyshenkilöverkosto

Historiaa. Kainuussa muistisairaiden palvelujen kehittäminen alkoi jo 90 luvun puolivälissä Dementianeuvoja Dementiayhdyshenkilöverkosto Kainuu Monipuolinen arki kotona Muistisairaan palvelujen kehittäminen Kainuussa Leskinen Merja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä SenioriKaste/Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus projektipäällikkö

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Perustettu 10.12.1996 Huittisissa Huittinen Vammala Äetsä alaosasto 1996-2008 Huittinen Sastamala alaosasto 2009 Huittisten Muistiyhdistyksenä 1.1.2010 Käytetään

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015

SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015 Sivu 1 / 6 SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015 Kirjoittakaa vastauksenne selvästi sille varattuun tilaan tai merkitkää x teihin sopivaan vastausvaihtoehtoon Hakijan koko nimi: Syntymäaika ja sosiaaliturvatunnus:

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Sh, reuma- ja luustohoitaja Anne Kosonen Lahden kaupunki 19.5.2015

Sh, reuma- ja luustohoitaja Anne Kosonen Lahden kaupunki 19.5.2015 Sh, reuma- ja luustohoitaja Anne Kosonen Lahden kaupunki 19.5.2015 Taustaa Lahti n. 100 000 asukasta Lahden kaupunki: Pääterveysasema/ vaativa perusterveydenhoito, väestöpohja n. 10 000 sekä Itäinen lähiklinikka

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Helsingin Alzheimer-yhdistyksen jäsenlehti 2/16. HAY 30 v. Hoitotahto

Helsingin Alzheimer-yhdistyksen jäsenlehti 2/16. HAY 30 v. Hoitotahto Helsingin Alzheimer-yhdistyksen jäsenlehti 2/16 HAY 30 v. Hoitotahto HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Teija Mikkilä p. 09 454 2750, 040 589 2776 teija.mikkila@alzhki.fi Toimistopäällikkö Jaana Jukarainen

Lisätiedot

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Satu Jyväkorpi Gerontologinen ravitsemus Gery ry satu.jyvakorpi@gery.fi Kurssien satoa

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta

Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Tietoa Borlängen kunnan vanhustenhuollosta Borlänge kommun 781 81 Borlänge Tel: 0243-740 00 kommun@borlange.se www.borlange.se Kun tarvitset apua tai tukea Kun tarvitset apua arkiaskareisiin voit hakea

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja

Muistisairauksien varhainen tunnistaminen. Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistisairauksien varhainen tunnistaminen Terveydenhoitajapäivät 2012 17.2.2012 Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja Muistiliiton perustehtävänä on toimia valtakunnallisena muistisairaiden ihmisten

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen Lewyn kappale -tauti on 50 80 vuoden iässä alkava etenevä muistisairaus. Nimensä se on saanut Lewyn kappaleista, jotka ovat hermosolun

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista

Lisätiedot

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.

Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014. Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen. Senioreiden liikunta ja fyysisen toimintakyvyn ylläpito 4.11.2014 Elina Karvinen, toimialapäällikkö Ikäinstituutti www.voimaavanhuuteen.fi Ikääntymisen vaikutuksia kuntoon ja terveyteen Lihasten massa

Lisätiedot

Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011)

Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011) Pirkanmaan Muistiluotsi -hanke (2006-2011) - Tuloksia ja vaikutuksia Tampereella 10.11.2011 Pirkanmaan Muistiluotsi -hankkeen päämääränä oli edistää muistisairaiden ja heidän läheistensä mahdollisuutta

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille

Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Syöpäyhdistyksestä tukea rintasyöpäpotilaille Pirkanmaan Syöpäyhdistys ry. V.1951 perustettu kansanterveysjärjestö ja Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenjärjestö Toimialue Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Yhdistyksen

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla?

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Heli Latva-Nikkola murtumapotilaiden kuntoutusohjaaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/ Seinäjoen

Lisätiedot

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

VÄLITTÄVÄ VAIKUTTAJA. Muistiliiton strategia 2013-2016

VÄLITTÄVÄ VAIKUTTAJA. Muistiliiton strategia 2013-2016 VÄLITTÄVÄ VAIKUTTAJA Muistiliiton strategia 2013-2016 Sisältö 1. Johdanto 2. Katsaus toimintaympäristöön 3. Missio - Muistiliiton toiminnan tarkoitus ja toimintamuodot 4. Visio 2016 - Välittävä vaikuttaja

Lisätiedot

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

LIIKUNTASUUNNITELMA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti LIIKUNTASUUNNITELMA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Liikuntasuunnitelma kotihoidossa Suunnitelma asiakkaan liikkumiskyvyn ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä ja parantamisesta Suunnitelmaan kirjataan

Lisätiedot