Maija Perho - Muistoja vuosien varrelta ABC Miten luustosi jaksaa? Muistisairaat jälleen tikun nokassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maija Perho - Muistoja vuosien varrelta ABC Miten luustosi jaksaa? Muistisairaat jälleen tikun nokassa"

Transkriptio

1 Helsingin Alzheimer-yhdistyksen jäsenlehti 2/14 Maija Perho - Muistoja vuosien varrelta ABC Miten luustosi jaksaa? Muistisairaat jälleen tikun nokassa

2 HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Pertti Riihelä p , Toimistopäällikkö Jaana Jukarainen p , Muistineuvoja Jari Jokiluhta p , Muistineuvola Vastaava hoitaja Eija Säynevirta p Muistihoitaja Marja-Leena Keinänen p Päivätoimintaryhmien asiakaskoordinointi Anitta Rytilahti p , Päiväpaikka Lähihoitaja Lidija Tirkkonen p Virikeohjaaja Mauri Sihvola p Hoitaja Kadi Keks p Lähihoitaja Leena Peräkylä p Hoitoapulainen Maie Kupponen p Muistisairaiden päivätoiminta - Vertaistukiryhmä Ohjaajat Kirsti Salin ja Pertti Riihelä p (ke-to) Keittiö Emäntä Saara Sainmaa p Omaisten vertaistukiryhmä Ohjaaja Liisa Nousiainen p Työikäisten muistisairaiden omaisten vertaistukiryhmä Ohjaaja Pertti Riihelä p Ilona - projekti Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Satu Kalliomaa poissa asti Sijainen: Selma Lanaya p Muistiterveyttä ja verkostovoimaa - projekti Toiminnanjohtaja Pertti Riihelä p , Liikunnan iloa - projekti Projektivastaava Selma Lanaya p VUODEN 2014 HALLITUS Puheenjohtaja Risto Vahanen p Varapuheenjohtaja Markus Löfström p Hallituksen jäsenet Maija Anttila p , Helena Ahlers p , Satu Ahtiluoto p , Sinikka Koivu p , Juha Lappalainen p , Lauri Romppanen p , Ari Rosenvall p , 2

3 ...Sisällysluettelo... Henkilökunnan ja hallituksen yhteystiedot... 2 Sisällysluettelo... 3 Pääkirjoitus... 4 Muistoja vuosien varrelta... 5 Markus Löfström ADI:n hallitukseen... 7 Muistisairaat jälleen tikun nenässä... 8 Muistiasioita... 9 ABC - Miten luustosi jaksaa? Muistisairaat kärsivät aliravitsemuksesta Reseptivinkki Tunnelmia kevätmyyjäisistä Projektivastaava Selma Lanaya esittäytyy Yhdistyksen toimintaa Ristikko Projektitoiminta Ristikon ratkaisu Numero 2/2014, 28. vuosikerta Painosmäärä 2000 kpl Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa helmi-, touko-, syys- ja joulukuussa Taitto Kannen kuva Paino Jaana Jukarainen Jaana Jukarainen Painotalo Miktor, Helsinki Seuraava lehti ilmestyy Aineisto mennessä Julkaisija Helsingin Alzheimer-yhdistys ry (HAY) Topeliuksenkatu 17 C 25, Helsinki p , faksi Toimitusneuvosto Risto Vahanen, päätoimittaja Maarit Huovinen, Jaana Jukarainen Mediatiedot ja hinnat saatavissa toimistostamme: 3

4 Pääkirjoitus Anna luonnon vaikuttaa Luonnolla on virkistävä ja hyvää tekevä vaikutus. Tutkimusten mukaan ihmisen tulisi olla päivittäin metsässä tai luonnossa keskimäärin vähintään 20 minuuttia. Kun henkinen kuormitus kasvaa, palautuminen vaatii vähintään kaksinkertaisen ajan. Pitkään jatkunut stressi ja keskittyminen tasapainottuvat vasta yli kaksi tuntia kestävällä metsäannostuksella. Hyvällä ympäristöllä on ihmisen koko terveyden kannalta ennaltaehkäiseviä, elvyttäviä ja terapeuttisia vaikutuksia. Useimmat suomalaiset löytävätkin mielipaikkansa luonnosta vain nelisen prosenttia meistä on aitoja urbaaneja. Luonto on hyvin henkilökohtainen käsite. Joillain se alkaa keittiön ikkunan toiselta puolen, toinen tarvitsee voimakkaita tuoksuja ympärilleen, kolmas maisemia, neljäs hiljaisuutta ja avaruutta, jne. Monelle paras luontokokemus on saada palata lapsuuden maisemiin. Aivan kuten leimaannumme meistä varhaislapsuudessamme huolta pitäneeseen ihmiseen hänen tuoksuunsa, ääneensä ja ulkonäköönsä, leimaannumme myös turvallisen lapsuutemme maisemiin, hajuihin ja makuihin, ääniin ja valoon. Siellä on hyvässä tapauksessa sielunmaisemamme, jonne mieluusti palaamme kotipesään, turvaan ja muisteloihin. Meistä tuntuu pahalta, jos vanhat tutut metsät on parturoitu tai rakennustyömaat muuttavat maisemat lopullisesti. Missä on sinun luontosi? Mikä on sinun luontosuhteesi? Viihdytkö luonnossa yksin vai porukalla? Oletko kevät-, kesä-, syksy- vai talvi-ihminen? Suomen monipuolinen luonto Ahvenanmaalta Tunturilappiin, Pohjanmaalta Vaara-Suomeen vuodenaikoineen ja jokamiehenoikeuksineen tarjoaa ainutlaatuiset olosuhteet ja mahdollisuudet eheyttää, voimaannuttaa ja ylläpitää niin fyysistä kuin psyykkistä terveyttämme - vieläpä usein lähes ilmaiseksi. Tätä kaikkea muista maista ja kulttuureista tulevat ihmiset saapuvat maksua vastaan maahamme ihmettelemään. Suomen luonto houkuttelee ja kutsuu! Tänään viime kesänä upouuden Suomen Luontokeskus Haltian näköalatornin (Pohjannaulan) löytäneet ja siellä pesineet haarapääskyt palasivat etelänmatkaltaan näköalatorniin. Tervetuloa takaisin! Juha Lappalainen HAY:n hallituksen jäsen 4

5 Sosiaalineuvos Maija Perho Muistoja vuosien varrelta Muistiliiton 25-vuotisjuhla Muistelu on mitä parhainta aivojumppaa. Tämä on yksi niistä lukuisista viesteistä, joita Muistiliitto on toimintansa varrella korostanut. Olen omalta osaltani puhettani varten tätä ohjetta noudattanut ja yrittänyt palauttaa mieleeni toki liiton työntekijöiden perusteellisen taustamuistion tuella mitä niiden vuosien aikana on tapahtunut, joina olen saanut olla mukana liiton hallituksen toiminnassa tai päättäjänä eduskunnassa ja valtioneuvostossa. Aluksi kaksi varhaisvaiheen muistoa. Ensimmäinen liittyy vanhainkodinjohtaja Leena Kuljuun, jolta ensimmäisen kerran kuulin sosiaalitoimenjohtajana ollessani perustetusta Alzheimer-yhdistyksestä ja ylipäänsä havahduin sellaiseen ongelmaan kuin Alzheimerin tauti, dementia, muistisairaudet. Vaikka vastuualueelleni kuului vanhustenhuolto, muistisairauksia ei hoidon kokonaisuudessa oikein vielä osattu erottaa vanhenemiseen kuuluvasta toimintakyvyn ja muistin heikkenemisestä. Toinen muisto liittyy arvokkaaseen kahden hengen lähetystöön, joka tuli tapaamaan minua eduskuntaan. Kyseiset herrat olivat Harri Holkeri ja Pekka Laine. Holkeri oli jo pohjustanut puhelinsoitolla tapaamista ja kertonut, kuka on Pekka Laine ja että he haluaisivat keskustella mahdollisesta jäsenyydestäni silloisessa Alzheimer-keskusliitossa. En tietenkään tohtinut kieltäytyä, varsinkin kun liiton toimintakenttä oli todella tärkeä ja muistisairauksia koskevan tiedon levittämiselle oli valtava tilaus. Kun sanoin kyllä, en tiennyt että muutaman vuoden kuluttua liiton työskentelyssä saamastani tiedosta oli suurta hyötyä isäni sairastuttua Alzheimerin tautiin. Liiton 80-luvun syntyvaiheita ja 90-luvun alkutaivalta en ole ollut todistamassa, joten minulla ei ole henkilökohtaista kosketusta keskeisiin vaikuttajiin muutoin, kuin julkisuuden ja lukuisten asiantuntija-artikkeleiden ja puheenvuorojen kautta. Luonnollisesti esim. Raimo Sulkavan arvokas panos on laajasti suomalaisten tiedossa ja edusti myös itselleni alan uranuurtajaa. Tulin mukaan Pekka Laineen ja Varpu Kettusen luotsaamaan keskusliittoon, joka oli jo saavuttanut asiantuntijaorganisaationa arvostusta ja jonka toiminnan keskeisenä osana oli dementiahoidon lippulaiva Leenankoti Liitolla oli jo tuolloin laaja yhdistysverkosto ja uusia syntyi. Muistisairaille ja heidän läheisilleen luonnollisesti lähellä oleva asiantuntija-apu ja vertaistuki ovat olleet ja ovat edelleen korvaamaton apu, koska tiedon ja tuen tarve sairauden etenemisen eri vaiheissa on suuri. Alusta saakka yhdistyksen tärkeä tehtävä on ollut neuvonta ja tiedon jakaminen muistisairauksista ja niiden vaikutuksista yksilöön ja yhteiskuntaan. Näenkin Muistiliiton ja sen jäsenyhdistysten perustehtävänä edelleen tiedollisen tuen tarjoamien niin sairastuneille ja heidän läheisilleen kuin ammattilaisillekin sekä yleisen tietoisuuden lisäämisen muistisairauksista, mutta myös aivoterveydestä, muistin huoltamisesta ja uusimmista tutkimustuloksista muistihäiriö- ja dementiatyön alalta. Muisti-lehti on ollut yksi tärkeä kanava tiedonvälityksessä. Lehden nykyinen teema: inspiraatio, informaatio ja ihminen on erittäin onnistunut. Paikallisyhdistys syntyy ja perustetaan yleensä yhteisestä tahdosta toimia muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä hyväksi. Yhdistys edustaa paikkakunnallaan muistisairaita ihmisiä ja heidän läheisiään sekä hankkii tietoa edustamansa ryhmän päivittäisistä haasteista, palveluntarpeista ja kokemuksista. Yhdistykset pystyvät hyödyntämään monipuolista kokemusasiantuntijuuttaan asiakkaidensa hyväksi luvun alusta alkaen Muistiliitolla on koko ajan ollut jäsenyhdistystä. Yhdistysten hallituksissa toimii noin 300 aktiivista muistihäiriö- ja dementiatyöstä kiinnostunutta henkilöä tehden työtään vapaaehtoisena. 5

6 Kehittämis- ja hanketoiminta Vuosien varrella RAY:n rahoittamasta projekti- ja hanketoiminnasta tuli yhä olennaisempi osa liiton ja sen jäsenyhdistysten toimintaa. Avustuksilla on kehitetty uusia toimintamuotoja ja niiden toteuttajiksi alan ammattilaisia, mm. dementianeuvojien l. nykykielellä muistihoitajien palkkaaminen. Valtaosa muistihoitajista toimii tänä päivänä joko osana kuntien omaa toimintaa tai muistiyhdistysten tuottamana ostopalveluna kunnille. Muistihoitajatoiminnan lisäksi RAY:n tuella on toteutettu lukuisia eri toimintamuotoja muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä tukemiseksi; kotimieshankkeita, hoitoketjuhankkeita, sopeutumisvalmennusta, vertaistoimintaa, kotikuntoutusta jne. Muistiliiton koordinoima MUISTI- LUOTSI-verkosto on tukenut ja yhdistänyt paikallisyhdistysten työtä ja koonnut kentältä hyviä käytäntöjä koko järjestön käytettäväksi. Strategia Toiminnan laajennettua oli tärkeää määritellä strategiset tavoitteet ja asettaa painopisteet. Keskusliitolle hyväksyttiin järjestön ensimmäinen strategia vuosille Siinä tarkasteltiin laajasti muistihäiriö- ja dementiatyön taustaa, järjestötyötä sekä asetettiin neljä muistihäiriö- ja dementiatyön tavoitetta: 1. Varmistetaan muistihäiriöisten hakeutuminen tai pääseminen tutkimuksiin 2. Ohjausta ja tukea sairastuneille ja heidän omaisilleen 3. Tukipalveluita kotona läheistään hoitaville 4. Pitkäaikaishoidosta sisällöltään toimintakykyä tukevaa Lopuksi strategiassa esitettiin yhteisiä ratkaisuja edellä lueteltuihin kysymyksiin ja asetettiin potilas- ja omaisjärjestön vaikuttamistyön perusteet. Liiton painopisteet ovat - Meissä on voima - Muistisairas ihminen yhdenvertaisena kansalaisena - Yhdessä olemme enemmän - Muistiliitto jäsenyhdistystensä yhdistäjänä ja tukijana - Pään asiat ovat pääasiamme - Aivoterveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy. Tästä on hyvä ponnistaa eteenpäin muistisairauksien ehkäisemiseksi ennakolta ja sisältörikkaan elämän tarjoamiseksi muistisairaille. Tekijöitä ja näkijöitä Muistiliiton vahvuus on ollut löytää työntekijöikseen sitoutuneita osaajia, tutkijoita ja innovatiivisia toiminnan kehittäjiä, joiden erilaiset julkaisut ovat olleet arvokasta opetusaineistoa. Monesta on tullut alan arvostettuja asiantuntijoita ja mm. Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehiä. Liiton hallituksessa on ollut vuosien varrella monia tutkijoita ja alan eturivin tieteentekijöitä. Omaksi roolikseni koin viestin viemisen päätöksentekijöille eri hallinnon tasoilla. Pitkäaikaisen puheenjohtajan Pekka Laineen ansiota on paljolti se, että kansainvälinen toiminta vahvistui ja laajeni ja keskusliiton edustajat ovat aktiivisesti osallistuneet alan kansainväliseen toimintaan. Aktiivisuutensa ansiosta Pekka Laine on saanut olla keskeisesti vaikuttamassa ADI:n toimintaan. Keskusliitto mm. isännöi ADI:n 13. kansainvälistä konferenssia Helsingissä v Kansainvälinen yhteistyö ja tietoisuus muiden maiden toiminnasta ovat mm. vaikuttaneet siihen, että Muistiliiton sitkeän vaikuttamistoiminnan ansiosta Suomeenkin on saatu Kansallinen muistiohjelma. Nyt on vähintäänkin kohtuullista odottaa, että sen linjaukset ja tavoitteet muuttuvat arkipäivän konkreettisiksi teoiksi ja toiminnaksi. Strategian luominen ja sen toteuttamisen seuraaminen lisäsi järjestön yhtenäisyyttä sen ajaessa yhdessä yhdistysten kanssa tärkeäksi katsomiaan muistisairaiden ihmisten etuja. Strategian ansioksi voitaneen osaksi lukea myös se, että järjestön vaikuttavuus yhteiskunnassa edelleen vahvistui. Nyt voimassa oleva strategia ( ) VÄLITTÄ- VÄ VAIKUTTAJA painottaa yhä vahvemmin muistisairaiden yhdenvertaisuutta, koko muistijärjestön yhteistä toimintaa ja aivoterveyden edistämistä. Itse tulkitsen VÄLITTÄVÄ VAIKUTTAJA-sanaparilla olevan kaksoismerkityksen: Liitto välittää ts. haluaa monin tavoin olla vaikuttamassa kohderyhmänsä hyvinvointiin ja samalla välittää tietoa ja osaamista niin sairastuneille, heidän läheisilleen ja laajemmin yhteiskunnassa päättäjille ja medialle. Muistiliiton kunniapuheenjohtaja Pekka Laine. kuva: Riia Tuomas-Kettunen 6

7 Muistiliiton viime vuodet ovat olleet monesta syystä suurten muutosten aikaa; palvelujen kilpailutus on pitänyt mm. Leenankodin asiakasmaksut kustannuksiin nähden liian alhaisina ja useana vuonna liitto teki negatiivista tulosta. Hallitus joutui tekemään rankkoja päätöksiä, jotka johtivat sekä toimintaa että henkilöstöä koskeviin muutoksiin. Leenankodin toiminta myytiin Hoiva Oy:lle, kiinteistö myytiin monien vaiheiden jälkeen ja hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja vaihtuivat. Nämä järjestelyt vaativat hallitukselta poikkeuksellisen paljon sitoutumista ja työtunteja. Haluan erityisesti kiittää Maija Anttilan, Markus Löfströmin ja Anna Tammisen panosta tässä prosessissa, joka oli raskas, mutta välttämätön. Tänä juhlapäivänä ollaan suvantovaiheessa, jossa voidaan katsoa luottavasti tulevaisuuteen. Nyt voidaan jatkuvassa taloudellisessa epävarmuudessa taitelun sijasta keskittyä sisällön tuottamiseen, kehittämiseen ja vaikuttamiseen. Jokaisella liiton historiassa vaikuttaneella luottamushenkilöllä ja liiton työntekijällä on omat ansionsa siinä, että liitto toimii valtakunnallisesti laajan jäsenkenttänsä ja vapaaehtoistensa turvin ammattimaisesti johdettuna ja osaavan hallituksen tukemana. Saatoin vuodenvaihteessa jättää levollisin, toki samalla haikein mielin liiton hallituksen. Olen kiitollinen siitä, että sain olla Muistiliitossa oppimassa, miten ammattitaitoinen, arvostava kohtaaminen, tuki ja vierellä kulkeminen, ihmisarvoa kunnioittava hoiva viimeiseen hengenvetoon asti on mahdollista kun näin vain tahdotaan. Markus Löfström ADI:n hallitukseen ONNITTELUT! Helsingin Alzheimer-yhdistyksen varapuheenjohtaja ja Muistiliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Markus Löfström valittiin Alzheimer s Disease Internationalin kansainvälisessä konferenssissa Puerto Ricossa jatkamaan Maailman Alzheimer järjestön Alzheimer s Disease Internationalin (ADI) hallituksessa seuraavan kolmivuotiskauden. 7

8 Jari Jokiluhta, muistineuvoja Muistisairaat jälleen tikun nenässä Professori Urpo Kangas avasi keskustelun lasten velvollisuudesta osallistua vanhempiensa laitoshoitomaksuihin ja sairastuneen omaisuuden käyttämisestä maksuihin sekä lasten oikeudesta perintöön. Käytännössä asia koskee muistisairaita ja heidän omaisiaan. Muistisairaiden laitoshoitomaksuja on viimevuosien aikana nostettu 85 %:iin tuloista ja mm. asunnon vuokra-, korko- ja osaketuloista sekä Kelan tuistakin kyseinen prosenttiosuus viedään. Omaisten on vaikea saada ansaitsemansa suuruista omaishoidontukea sekä omaishoitoa tukevia palveluita. Muistisairaiden lyhytaikaista hoitoa omaisen jaksamisen tueksi vähennetään koko ajan ja kuntouttavaa päivätoimintaan osallistumista supistetaan. Vammaispalvelulain mukaisesta kuljetustuesta rajataan järjestelmällisesti muistisairaita pois. Ensin omaiset uuvutetaan raskaassa hoitotyössä ja pitkäaikaispaikka järjestetään siinä vaiheessa kun muistisairaan tapaturmavaara on jo todella suuri. Lopuksi haluttaisiin viedä muistisairaan koko omaisuus ja lastenkin rahat hoitomaksuihin. Kunnat ovat muuttaneet 2000 luvun alusta lähtien vanhainkotitasoiset hoitokodit (lue laitoshoito ) nimeltään tehostetuiksi palvelutaloiksi, jolloin on taas päästy muistisairaan kukkarolle siirtämällä mm. lääkekulut ja lääkärin palvelut muistisairaan itse maksettaviksi, hoitoon liittyvistä välineistä ja tarvikkeista puhumattakaan. Suomessa ihmiset maksavat korkeita veroja ja odottavat saavansa rahoilleen vastinetta ja turvaa kalliiksi tulevien sairauksien varalle. En kannata, että lailla määriteltäisiin lasten elatusvelvollisuudesta vanhempiaan kohtaan tai omaisuuden mukaan ottoa maksuja määriteltäessä. Pitkään laitoshoidossa olevien kulut muodostuvat kohtuuttomiksi. Lesken hallintaoikeus asuntoon myös ehdottomasti turvattava. Vapaaehtoisuuteen perustuvia ja esim. kotitalousvähennys tyyppisten verohelpotusten ym. kannustimien käyttöönottoa voitaisiin hyvinkin kehitellä. Nykyään voi valita palvelusetelin hoitomaksuihin ja maksaa tuhansia euroja vapaaehtoisesti esim. myymällä oman asuntonsa, käyttämällä säästöjään tai omaisten rahoittamana. Se on kuitenkin johtanut siihen, että palvelusetelipaikoille alkaa olla helpompi päästä ja näitä tarjotaan ensisijaisesti. Muista vaihtoehdoista jätetään kertomatta. Tällainen kehitys ei ole toivottavaa ja se pitää lainsäätäjän toimesta estää. Palvelusetelin käyttäminen laitoshoitomaksuihin on nykyisin mahdollista vain hyvätuloisille ja paljon omaisuutta omaaville sekä heidän hyvätuloisille omaisilleen. Tämä johtaa eriarvoistumiseen palvelujen saannissa. Terveydenhuollossa löytyy paljon oikeudenmukaisempia keinoja tasoittaa hoitokuluja kuin lasten elatusvelvollisuuden vaatiminen vanhempiaan kohtaan. Lisätietoja: Helsingin Alzheimer-yhdistyksen muistineuvoja Jari Jokiluhta arkisin klo 9-17 puh

9 Minna Kettunen Muistiasioita Hyvä kasvo- ja nimimuisti ovat lahjoja, joita minulla ei ole. Monet kerrat olen ollut tukalassa tilanteessa, kun tapaan ihmisen, jonka olen tavannut aikaisemminkin, mutta en muista missä yhteydessä. Toinen ryhtyy tuttavalliseen keskusteluun, ja minulla on hätä: kun nyt vain en joutuisi kiikkiin siitä, että en muista, kuka keskustelukaverini on. Suorastaan piinallisia ovat hetket, jos tervehtijä aloittaa kysymällä: Muistatko minut? Noloa ja epäkohteliastakin on sanoa, että en muista. Mutta valkoista valhettakaan on vaikeaa ruveta lausumaan, että juu juu kyllä muistan, kun pitäisi osata sanoa oikea nimi. Minulla ei ole diagnosoitua muistisairautta, mutta joskus saattaa olla. Uusia muistisairaita tulee vuodessa eli 36 sairastunutta joka päivä. Muistisairaudet ovat yleistyneet niin paljon, että luulen jokaisella olevan tuttavapiirissään jonkun muistisairaan. Olen huomannut, että monet hieman pelkäävät muistisairaita. Jos puheeksi on tullut yhteisen tuttavan muistisairaus, on herännyt kysymyksiä: Voiko hänelle vielä soittaa? Muistaako hän enää meikäläistä? Kerroin havainnostani muistisairaiden parissa työskentelevälle henkilölle. Hän kehoitti unohtamaan arkailut ja ajattelemaan ihmistä sairauden takana. Sairaudestaan huolimatta ihminen on se sama vanha tuttu. Hänellä on ihmisarvonsa, hänellä on tunteita ja ajatuksia. Sosiaaliset kontaktit ovat hänelle hyvää hoitoa ja luovat turvallisuuden tunnetta.vanhat, yhdistävät asiat ovat hyviä puheenaiheita. Yhdessä muisteleminen ja vaikka valokuvien katseleminen virkistää. Koskettaminen on tärkeää. Muistiammattilainen opasti lähestymään muistisairaita mutkattomasti ja esittäytymään oma-aloitteisesti: Minä olen se Muttisen Maija, terve! Yhden neuvon hän antoi: ei saa aloittaa kysymällä: Muistatko minut? Tenttaamaan ei kannata ryhtyä muissakaan asioissa. Me suurin piirtein tai enimmäkseen terveet mietimme ehkä liian usein, osaammeko kohdata sairaan oikein ja osaammeko asetella sanamme sopivasti. Sairaalle on kuitenkin suurin ilo siinä, että häntä ylipäätään lähestytään; että joku soittaa tai tulee käymään. Hän ei anna tyylipisteitä. Muistisairauksista on vallalla kenties vääriä käsityksiä. Luullaan, että kaikki sairastuneet muuttuvat luonteiltaan dramaattisesti. Näin ei suinkaan ole, vaan muistisairaudet etenevät ja ilmenevät yksilöllisesti. Jos muistisairasta aletaan karttaa ja vältellä, hän jää sairautensa kanssa yhä enemmän yksin. Jos itse joskus sairastun, en toivoisi osakseni toisten hienotunteisesti järjestämää yksinäisyyttä. Tuskinpa kukaan. Pohjois-Savossa Lapinlahdella asuva Minna Kettunen on kirjailija ja yrittäjä Väärnin Pappilassa (www.vaarninpappila.fi). Kuva Katja Lösönen. 9

10 Maarit Huovinen / Käypä hoito -tiedote ABC - Miten luustosi jaksaa? o Keväällä 2014 päivitetyssä osteoporoosin Käypä hoito -suosituksessa korostetaan luunmurtumapotilaiden tunnistamisen, tutkimisen ja hoitoon ohjauksen tärkeyttä. Suositus painottaa myös toimia, joilla voidaan ehkäistä ensimmäinen murtuma. o Osteoporoosin ehkäisyssä ja omahoidossa on tärkeää turvata kalsiumin ja D-vitamiinin riittävä saanti sekä pitää huolta oikeista liikuntatottumuksista lapsesta alkaen. o Lisäksi osteoporoottisten murtumien ehkäisemiseksi täytyy kiinnittää huomio kaatumisiin ja pyrkiä ehkäisemään niitä. Osteoporoosi on luuston sairaus, jossa luun heikentyminen altistaa murtumalle. Suomessa arvioidaan tapahtuvan vuosittain luunmurtumaa, joissa osasyynä on luun haurastuminen. Osteoporoottisen luunmurtuman saaneilla on muuhun väestöön nähden kaksinnelinkertainen riski saada uusi murtuma. - Osteoporoosin aiheuttamat luunmurtumat johtavat toimintakyvyn laskuun, elämänlaadun huononemiseen ja vakavimmillaan pysyvään laitoshoitoon sekä ennenaikaiseen kuolleisuuteen, toteaa suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, dosentti Leo Niskanen. Osteoporoosi voidaan todeta mittaamalla luun tiheyttä. Luuntiheysmittaus kannattaa tehdä, jos henkilöllä on ollut aiempia ns. pienienergiaisia (kaatuminen samalta tasolta tai putoaminen matalalta) murtumia, hänellä on osteoporoosin vaaraa lisääviä sairauksia (suoliston imeytymishäiriöt, tulehdukselliset reumasairaudet, diabetes tai munuaissairaudet) tai osteoporoosille altistava lääkitys (glukokortikoidit). Iän karttuminen ja kaatumisalttius, osteoporoosiepäilyn herättävä röntgenkuva tai selvästi (vähintään 5 cm) lyhentynyt pituus ovat myös aiheita mittaukseen. Luuntiheys mitataan lannerangasta tai reisiluun yläosasta ns. DXA- mittauksella eli kaksienergiaisella röntgenabsorptiometrialla. Mikäli luuntiheysmittauksessa todetaan hieman alentunut luuntiheys (osteopenia) ja hoidoksi riittää lääkkeetön omahoito, tulee tiheysmittaus uusia 2-5 vuoden välein. Lääkehoidossa oleville mittauksia suositellaan korkeintaan 2-3 vuoden välein. Ehkäisyn ja omahoidon avainsanat ovat ravitsemus, kalsium, D-vitamiini ja tupakoinnin lopetus. Ravitsemustila heikkenee iän ja sairauksien myötä. Osteoporoosipotilailla heikko ravitsemustila ja alipainoisuus ovat keskeisempi ongelma kuin ylipaino. Säännöllinen painon mittaus on yksinkertainen tapa seurata ravitsemustilaa, ja sen tulee olla säännöllinen osa iäkkään osteoporoosipotilaan terveydentilan selvitystä. 10

11 Osteoporoosin ehkäisyssä riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti ovat tärkeitä. Kalsium on luuston tärkein rakennusaine, sen riittävän saannin voi kätevästi testata kalsiumlaskurilla. Osteoporoosipotilaan kalsiumin saannin tulisi olla mg vuorokaudessa. Kalsiumia saadaan parhaiten maitotuotteista. Tarvittaessa käytetään kalsiumlisää. Luuston kehityksen aikana tarvitaan D-vitamiinia riittävän mineraalitiheyden saavuttamiseksi. D-vitamiini lisää luun määrää lapsilla ja nuorilla aikuisilla ja hidastaa yhdessä kalsiumin kanssa luuntiheyden pienentymistä vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla. D-vitamiini vaikuttaa myönteisesti iäkkäiden ihmisten tasapainoon, lisää lihasvoimaa ja ehkäisee samalla kaatumisia. Se myös hidastaa lisäkilpirauhasen liikaerityksestä johtuvaa osteoporoosia. Monet suomalaiset saavat ravinnostaan liian niukasti D- vitamiinia. Jotta D-vitamiini imeytyisi parhaiten, se tulee ottaa pääaterian yhteydessä. Tablettimuodossa oleva D3- vitamiini imeytyy paremmin kuin D2-vitamiini. Osteoporoosia sairastavan D-vitamiinin annostuksen on hyvä perustua D-vitamiinipitoisuuden mittaukseen. Kysy lääkehoidosta lääkäriltäsi. Erikoislääkäri Anna-Mari Koski kertoo: Lääkitys on kunkin potilaan kohdalla yksilöllinen. Varsinaisten luulääkkeiden ohella voidaan joskus käyttää myös sukuhormonia (estrogeeni, testosteroni). Lääkityksen valinnan tueksi tässä suosituksessa on muotoiltu valmistekohtaiset luuliikennevalot. Tärkeintä olisi löytää oikeat potilaat ajoissa hoidon piiriin. Osteoporoosihoitajamallia voi suositella murtumapotilaiden hoitoketjua suunniteltaessa. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistys ry:n ja Suomen Gynekologiyhdistys ry: n asettama työryhmä on päivittänyt Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus ja potilasversio ovat luettavissa osoitteessa: Tupakointi vaikuttaa epäedullisesti luuston määrään ja aineenvaihduntaan, joten sen lopettaminen on tärkeää

12 Markus Löfström Muistisairaat kärsivät aliravitsemuksesta Maailman Alzheimer järjestö, Alzheimer s Disease International (ADI) on julkaissut raportin, jossa tutkitaan miten hyvä ja oikea ravinto voi parantaa muistisairaiden elämänlaatua. Yhteys ravinnon ja hyvän elämän välillä on kiistaton - tähän ei ole aiemmin kiinnitetty riittävää huomiota. Aliravitsemus ja riittämätön ruuan määrä on yleistä muistisairailla - tähän on puututtava. Ruokailuun on varattava riittävästi aikaa terveellinen ruokavalio ja ravinto ovat hyvinvoinnin perusta. Vanhusten aliravitsemus on yleistä kaikkialla, varsinkin alhaisen ja keskitason kansantulon maissa. Näissä maissa aliravitsemus on suurempi ongelma kuin liikalihavuus Aliravitsemus on erityisen yleistä muistisairaiden ihmisten osalta kaikkialla maailmassa. Laihtuminen ennakoi usein alkavaa muistisairautta. Ylipaino keski-iässä voi olla riskitekijä, joka voi johtaa myöhemmällä iällä muistisairauteen. On monia ruokavalioihin liittyviä tekijöitä, jotka todennäköisesti lisäävät tai pienentävät riskiä sairastua muistisairauteen. Ns. Välimeren maiden ruokavalio, jossa on paljon viljatuotteita, hedelmiä, vihanneksia ja kalaa, saattaa vaikuttaa myönteisesti toimintakykyyn ja alentaa riskiä sairastua muistisairauteen. Painon laskun ja aliravitsemuksen vaikutukset ovat hyvin monimutkaisia ja niiden tutkimista on jatkettava, jotta ymmärretään koko ongelmavyyhti. Saattaa olla niin, että joissakin muistisairauksissa ruokahalun säätely ja aineenvaihdunta ovat häiriintyneet sairauden luonteen vuoksi. Tässä tutkimuksessa on saatu selvitettyä, että vaikka painon lasku on yleistä muistisairauksissa, voidaan aliravitsemus välttää ja siihen tulee pyrkiä. Tätä tukevat suun kautta otettavat ravintolisät. Niitä käyttämällä paino saadaan pysymään sopivana tai painoa saadaan nostettua pidemmällä aikavälillä. Hoivakodeissa halutaan kouluttaa hoitohenkilökuntaa ravintoasioissa. Hyvä ruokailuympäristö voi lisätä merkittävästi syötävän ruuan määrää. Ruokailu on sosiaalinen tapahtuma, jossa ruokailuhuoneen kalustus ja kattaus merkitsevät hyvin paljon. Vitamiinien vaikutusta tutkitaan paljon. Erityisesti annostuksien määrät voivat aiheuttaa ongelmia. Aliravitsemukseen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Tässä tutkimuksessa havaittiin että %:lla muistisairaista painonlasku on merkittävä jo ensimmäisenä vuonna ja että hoivakodeissa asuvilla jopa 50%:lla ruuan määrä on riittämätön. On suositeltavaa lisätä ravintotutkimuksia ja tutkia lisäravinteiden antamista ihmisille, joilla on riski sairastua muistisairauteen tai ovat jo sairastuneet Ravintosuositukset pitäisi laatia terveydenhuollon ja sosiaalipuolen käyttöön. Tuloksia ja noudattamista on seurattava. Tutkimukseen voi parhaiten tutustua verkkosivulla: 12

13 Terveellisesti kohti kesää! Uunilohta, paistettuja vihanneksia ja uusia perunoita, kermaviilikastike - lohifilettä 200 g/henkilö suolaa, valkopippuria, sitruuna ja tilliä - erilaisia tuoreita vihanneksia esim. paprikaa, kesäkurpitsaa, sipulia, porkkanaa, parsakaalia, kukkakaalia - kermaviilikastike 1 dl/henkilö suolaa, ripaus sokeria, pippuria, hieman sinappia, maustekurkkukuutioita, tilliä ja sipulia. Laita perunat kiehumaan. Mausta lohifileet ja paista uunissa astetta noin 20 min. Annos sisältää: - Proteiinia - C-vitamiineja - D-vitamiiniä - Foolihappoa - Omega 3-rasvahappoja - Sinkkiä - Kalsiumia Sekoita kaikki mausteet kermaviiliin. Leikkaa vihannekset pieniksi paloiksi ja paista pannulla noin 15 min. 13

14 Kiitos kaikki asiakkaat, vapaaehtoiset ja henkilökunta. Te mahdollistitte jälleen ihanat myjäiset! Tunnelmia kevätmyyjäisistä Leivonnaiset ja ruoka kävivät hyvin kaupaksi. Tässä myyjinä päivätoiminnan asiakaspaikkojen koordinoija Anitta Rytilahti ja monivuotinen vapaaehtoisemme Marjatta Haili. Vapaaehtoinen Sirpa Huostila tekee kauppaa kaulimesta. 14

15 Dementiakotien tuki ry tukee päivätoimintaamme. Yhdistyksellä oli oma arpajaispöytä myyjäisissä. Kiitos heille tuesta. Toiminnanjohtaja Pertti Riihelä ja hoitaja Kadi Keks myyjäistunnelmissa. Vuoden vapaaehtoiseksi valittiin Stina Hagfors. 15

16 Projektivastaava Selma Lanaya Tervehdys, Olen aloittanut Liikunnan Ilo- projektityön ja vastaan myös Ilona- vapaaehtoishankkeesta. Taustaltani olen fysioterapeutti ja valmistumisestani vuonna 2008 lähtien olen toiminut muistisairaiden parissa, sekä palvelutaloissa, että ympärivuorokautisen hoivan asumisyksikössä. Olen iloinen saatuani aloittaa projekteissa, sillä työn ulkopuolellakin olen tottunut siihen, että minulla on monta rautaa tulessa ja kehittämistoiminta on mielestäni erityisen antoisaa. Harrastan liikuntaa monipuolisesti ja olen vuodesta 1997 ohjannut Friskis&Svettis liikuntaseurassa jumppaa sekä juoksuryhmiä. Liikuntaseura toimii vapaaehtoisvoimin, joten vapaaehtoisena toimimisesta olen sitä kautta saanut kokemusta. Tällä hetkellä harrastan enimmäkseen lapsen ehdoilla liikkumista, sillä minulla on 3-vuotias tytär, joka harrastusten lisäksi pitää minut liikkeessä. Olemmekin aloittaneet yhdessä myös lastenjumpan. Tärkeintä liikkumisessa minulle on, että se on hauskaa ja sosiaalista eli useimmiten valitsen ryhmäliikunnan mieluummin kuin yksin tekemisen. Myös monet tärkeät ystävyyssuhteeni ovat muodostuneet liikunnan parissa. Toivottavasti tavataan projektien merkeissä! Terveisin, Selma Lanaya 16

17 17

18 YHDISTYKSEN TOIMINTAA PÄIVÄPAIKKA Topeliuksenkatu 17 C 25 Muistisairaille tarkoitettu Päiväpaikkamme on avoinna arkisin klo Päiväpaikkamme tarjoaa asiakkaille kuntouttavaa toimintaa ja virikkeellisen päivän kodikkaassa, turvallisessa ympäristössä ja antaa näin omaisille mahdollisuuden työssäkäyntiin tai lepoon. Päiväpaikan keittiössä valmistuu asiakkaille aamupala, lounas ja iltapäiväkahvi. Päiväohjelmaan kuuluu ulkoilua lähiympäristössä, erilaisia tutustumiskäyntejä ja retkiä säästä ja vuodenajasta riippuen, erilaisia luovia toimintatuokioita asiakkaan kyvyt huomioon ottaen, musiikkia, tanssia, laulua, pelejä ja lukutuokioita sekä askartelua ja maalausta. Päiväpaikkaan voi tuoda asiakkaan myös yllättävissä tilanteissa muutamaksi tunniksi tai yhdeksi päiväksi. On syytä kuitenkin ottaa yhteyttä puhelimitse ennen tuloa sen varmistamiseksi, että Päiväpaikassa on tilaa ja osaamme varautua oikeaan ruokailijamäärään. Tilapäisen hoitopaikan hinta on 10 /tunti. Päiväpaikka on avoinna koko kesän. Asiakkaaksi pääsyä voi tiedustella Anitta Rytilahdelta p , , MUISTISAIRAIDEN PÄIVÄTOIMINTA Vertaistukiryhmä Sirkkala, Topeliuksenkatu 17. Työikäisenä muistisairauteen sairastuneille tarkoitettu vertaistukiryhmä. Ryhmä tarjoaa asiakkaille kuntouttavaa ja virikkeellistä toimintaa sekä vertaistukea. Päiväohjelmassa on erilaisia teemoja, retkiä, liikuntaa ja ulkoilua sekä asiakkaiden toivomia aktiviteettejä. Ryhmiä on kaksi ja ne kokoontuvat kerran viikossa keskiviikkoisin tai torstaisin klo Toiminta on tarkoitettu lievässä muistisairauden vaiheessa oleville helsinkiläisille. Asiakkaaksi haetaan oman alueen sosiaalityöntekijän kautta. Hakemus löytyy myös sivustolta. Lisätietoja toiminnasta Kirsti Salin p (ke-to). Ryhmä on kesälomalla heinäkuun. Vapaita paikkoja voi tiedustella Anitta Rytilahdelta p , , MUISTINEUVOLA Toimipisteet: - Kampin palvelukeskus Salomonkatu 21 B, 1.krs, Helsinki - Syystien vanhustenkeskus (Malmi) Takaniitynkuja 3, 2.krs, Helsinki - Myllypuron palvelukeskus Myllymatkantie 4, 1.krs, Helsinki Muistineuvolan palveluja voivat käyttää kaikki helsinkiläiset. Muistineuvolassa voidaan alustavasti kartoittaa toimintakykyä haittaava, itseä tai omaisia huolestuttava muistihäiriö. Tarvittaessa tehdään muistitesti ja ohjataan jatkotutkimuksiin. Palvelemme suomeksi (ti-pe), ruotsiksi (to), viroksi ja venäjäksi (ma). Palvelu on maksuton. Muistineuvola on heinäkuun suljettu. Ajanvaraus kaikkiin toimipisteisiin ja neuvonta ma-to klo numerosta p Luennot, tilaisuudet ja yhteydenotot toiminnasta Eija Säynevirta p MUISTINEUVONTA Topeliuksenkatu 17 B 13 Muistineuvoja Jari Jokiluhdan puoleen voi kääntyä kaikissa muistisairauksiin liittyvissä asioissa. Hän antaa muistineuvontaa puhelimitse tai hänen kanssaan voi sopia tapaamisesta yhdistyksen tiloissa. Muistineuvoja tekee tarvittaessa myös kotikäyntejä. Jari Jokiluhdan tavoittaa arkisin klo p tai OMAISTEN VERTAISTUKIRYHMÄT Omaisten vertukiryhmäläiset lomailevat kesän. Syksyn ryhmät alkavat: Maanantain iltapäiväryhmä klo Sirkkalassa, Topeliuksenkatu 17. Tervetuloa! Ei ennakkoilmoittautumista. Työikäisten muistisairaiden omaisten iltaryhmä klo Sirkkalassa, Topeliuksenkatu 17. Tervetuloa! Ilmottautumiset: Pertti Riihelä

19 TERAPEUTIN VASTAANOTTO HANKALIIN PERHETILANTEISIIN Yhdistyksen ryhmät kokoontuvat toimintakeskuksessamme, Topeliuksenkatu 17, joka on Töölön kirjastoa vastapäätä. Muistisairaus herättää perheessä monenlaisia kysymyksiä ja tunteita. Ne voivat liittyä menneeseen, tämän päivän haasteisiin tai kysymyksiin tulevasta. Jokainen perheenjäsen kokee muistisairauden eri tavalla. Arki sairauden kanssa on jokaisen kannalta eri tavalla haasteellista. Nämä erilaiset ajatukset ja tuntemukset voivat joskus aiheuttaa vakaviakin ristiriitoja. Vaikka perheessä ollaan läheisiä, ei näistä sairauden herättämistä tunteista ja haasteista aina ole helppoa puhua vaikka sitä haluaisikin. Jos perheessänne on muistisairauden myötä syntynyt ristiriitoja ja hankalia tilanteita, ja niistä puhuminen tuntuu omin voimin hankalalta, varatkaa maksuton keskusteluaika psykoterapeutille. Sanna Aavaluoma on erityistason pariterapeutti ja vaativan erityistason perheterapeutti. Hän on tehnyt perhetyötä muistisairaiden ja heidän läheistensä kanssa vuodesta Helsingin kaupungin rahoituksella perheille tarjotaan maksutta 1-5 keskustelua. Vastaanottoajat maanantaisin ja tiistaisin. Yhteydenotot Sanna Aavaluoma p Ristikon ratkaisu sivulla

20 PROJEKTITOIMINTA Vapaaehtoistoiminnan Ilona-projekti Kiinnostaako Sinua vapaaehtoistoiminta? Haluatko tuoda vuosien varrella hankkimasi elämänkokemuksen toisten hyödyksi? Vapaaehtoistoiminnan muotoja: * Myyjäisiin ja muihin tapahtumiin osallistuminen * Sairaistuneiden ja omaisten ryhmien ohjaaminen * Päiväpaikan toiminnassa mukana oleminen * Viriketuokioiden ohjaaminen: esim. laulu, musiikki, askartelu, lukeminen, käsityöt * Yhdistyksen retkillä mukana oleminen * Muistisairaiden avustaminen ulkoilussa, retkillä, tapahtumissa, jumpassa, kuntosalilla tai uimahallilla. * Leipominen yhdistyksen tilaisuuksiin ja myyjäisiin. Viikonloppupaikka Topeliuksenkatu 17 C, Helsinki Päiväpaikan tiloissa toimiva viikonloppupaikka on auki LAUANTAISIN klo Viikonloppupaikka maksaa 25 /henkilö/päivä. Hinta sisältää lounaan ja välipalan. Toiminnan tarkoitus on antaa omaisille mahdollisuus omaan vapaa-aikaan ja tarjota asiakkaille viihtyisä, turvallinen ja toiminnallinen ympäristö. Viikonloppupaikka on avoinna kaikille halukkaille asuinpaikasta riippumatta. Toimintaa ohjaa muistisairauksien hoitoon erikoistunut henkilökunta. Kesäloma Lisätiedot: Jari Jokiluhta p tai Vapaaehtoistoimintaan liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä joko sähköpostitse tai puhelimitse Liikunnan iloa Muistisairaiden kuntoutus liikunnan avulla Sonera Stadiumilla yhteistyössä HJK:n kanssa Projekti on tarkoitettu alle ja yli 65-vuotiaille, lievässä muistisairauden vaiheessa oleville henkilöille. Tarkoitus on saada mukaan myös omaisia. Projektin ydinasioita ovat liikunta, kuntoilu, kunnon ylläpitäminen, yhdessäolo ja tekeminen, mielialan kohentaminen sekä ravintoon liittyvä opastus. Päämääränä on luoda toimintamalli, jossa Suomen vanhin muistiyhdistys ja Suomen johtava jalkapalloseura HJK luovat mallin muille muistiyhdistyksille ja urheiluseuroille. Toiminta käynnistyy Heinäkuussa vietämme kesälomaa. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Selma Lanayaan tai 20

21 Ennakkotieto: SUURI HYVÄNTEKEVÄISYYSKONSERTTI klo Temppeliaukion kirkossa Mukana jälleen hieno kattaus suomalaisia artisteja. Merkitse ajankohta jo kalenteriisi. Lisätietoja ilmestyvässä Synapsissa 3. Tervetuloa mukaan tukemaan toimintaamme muistisairaiden ja heidän omaistensa hyväksi. kuva: Riia Tuomas-Kettunen Atsalea - kirja 15,00 Atsalea kukkii jälleen - kirja 15,00 Tarjous molemmat yhdessä 20,00 Atsalea-kirjoissa on vitsejä muistista ja muistamattomuudesta. Mummo ja vaari pelasivat jalkapalloa. Vaari hävisi. Etsinnät jatkuvat yhä. Miksi sinun korvasi ovat palaneet? - Vastasin vahingossa silitysrautaan, kun piti vastata puhelimeen. - Mutta molemmat korvat? - Täytyihän minun soittaa ambulanssi! Saatavissa yhdistyksen toimistosta ark tai tilaukset puhelimitse tai 21

22 Lainaus kirjasta: Pantzar-Seppänen: Me Muut - Seitsemän lihavaa lehmää Ris kon ratkaisu 22

23 MUISTISAIRAUKSIIN ERIKOISTUNEITA LÄÄKÄREITÄ Neurologian erikoislääkäri, LT Neurologian professori Ka Juva Timo Erkinjun Diacor Lääkärikeskus Aava, Helsinki Alppikatu 2, Helsinki Ajanvaraus Ajanvaraus Neurologian ja geriatrian erikoislääkäri Yleislääke eteen erikoislääkäri professori Raimo Sulkava Ari Rosenvall vastaano o maanantaisin Lääkärikeskus Mehiläinen Lääkärikeskus Mehiläinen Ympyrätalo, Helsinki Runeberginkatu 47, Helsinki Ajanvaraus Ajanvaraus , Geriatrian erikoislääkäri, LT Minna Raivio Terveystalo Kamppi Jaakonkatu 3, Helsinki Ajanvaraus Helsingin Alzheimer-yhdistyksen ruusuadressit Onnittelu- tai suruadressi 15,00 Tilaajan valitsemalla tekstillä 18,00 Adresseja voi ostaa yhdistyksen toimistosta Topeliuksenkatu 17 C, Hki p arkisin klo

24 Kiitos tues tasi! Yhdistyksemme toimintaa voi tukea: Kiitos!

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja?

Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Mistä saa tietoa, tukea ja palveluja? Kunnan muistihoitajat ja -koordinaattorit Muistihoitajat ja -koordinaattorit ovat muistisairaan ja hänen perheensä tukemiseen koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia.

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari Tervetuloa päivätoimintaan Päiväkeskus Päivänkaari Kohtaamisen iloa suurella sydämellä! Toiminta-ajatus ja arvot Päiväkeskus Päivänkaari tarjoaa hämeenlinnalaisille kotihoidossa oleville ikäihmisille ja

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusfoorumi 30.11.2016, Tampere Vuokko Mäkitalo, omahoidon suunnittelija, Suomen Luustoliitto ry Veera Sillanpää, toimintaterapeutti, Helsingin

Lisätiedot

NK6QA Luuntiheysmittaus

NK6QA Luuntiheysmittaus MENETELMÄOHJE 1 (5) NK6QA Luuntiheysmittaus 1. YLEISTÄ Osteoporoosi eli luukato voi johtua monista sairauksista ja riskitekijöistä ja niiden yhteisvaikutuksesta. Osteoporoosi johtaa luunmurtumiin, pituuden

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329

SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA. Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 SENIORILIIKUNTAA ESPOOSSA Espoo 15.10.2014 Espoon liikuntapalvelut, liikuntasuunnittelija esa.yletyinen@espoo.fi p. 050 540 6329 LIIKUNTAA IKÄÄNTYVILLE Ikääntyessä säännöllinen ja monipuolinen liikkuminen

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

LUUSTOASIALLA YHDESSÄ -koulutus- ja verkostoitumispäivä Tampere

LUUSTOASIALLA YHDESSÄ -koulutus- ja verkostoitumispäivä Tampere LUUSTOASIALLA YHDESSÄ -koulutus- ja verkostoitumispäivä 19.5.2015 Tampere AJANKOHTAISET TERVEISET LUUSTOLIITOSTA Luustoliitto Ammattilaisille hyödynnettäväksi Ajankohtaista Pauliina Tamminen Luustoneuvoja-projektipäällikkö

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Aivoterveysmessut Kampissa

Aivoterveysmessut Kampissa Helsingin Alzheimer-yhdistyksen jäsenlehti 1/16 Orton Terveyspuisto Aivoterveysmessut Kampissa Korkein hallinto-oikeus ja kuljetustuki HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Teija Mikkilä p. 09 454 2750, 040 589

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 204 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntouttavaa hoitotyötä koskevasta aloitteesta HEL 2013-005935 T 00 00 03 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Fjällbäckenin päivätoiminta

Fjällbäckenin päivätoiminta Fjällbäckenin päivätoiminta Tietoa Jällivaaran kunnan dementiaa sairastaville henkilöille järjestämästä päivätoiminnasta Vanhustenhuollon dementiayksiön piirissä järjestetään päivätoimintaa dementiaa sairastaville

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysterveyttä ja hyvää elämää Hengitysliiton toimintalinjaukset 2010-2014 ohjelma Toimintaa yhdessä uudistaen, tehtyä työtä arvostaen Hengitysliiton toimintalinjaukset ohjelman tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA. Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori

KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA. Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN Hankekoordinaattori 50% aloitti työn huhtikuussa 2015 Alkukartoitus 1. Paikalliset yhdistykset, järjestöt,

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015

SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015 Sivu 1 / 7 SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSIHAKEMUS 2015 Kirjoittakaa vastauksenne selvästi sille varattuun tilaan tai merkitkää x teihin sopivaan vastausvaihtoehtoon Hakijan koko nimi: Syntymäaika ja sosiaaliturvatunnus:

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi

asettavat vaatimuksia monimuotoiselle ja yksilölliselle tukemiselle Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 1 www.omaishoitajat.fi Laitoshoitoa vähennetään Tavoitteena, että laitoshoidossa vain 3 % yli 75 vuotiaista omaishoidon tarve kasvaa omaishoitoa ei tueta riittävästi Omaishoidon tuen saajia 39.000; kustannukset noin 170miljoonaa

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 4/2014 2.12.2014 Asiat VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 VANH 26 TUTUSTUMINEN MAIJALAN LAAJENNUSOSAAN MATTILAAN 26 VANH 27 TIETOA KANGASALAN

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAVA PÄIVÄTOIMINTA HÄMEENLINNASSA

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAVA PÄIVÄTOIMINTA HÄMEENLINNASSA IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAVA PÄIVÄTOIMINTA HÄMEENLINNASSA Päivätoiminta on kotihoidon tukipalvelu, joka on tarkoitettu: hoivaa tarvitseville tai muistisairaille virkistykseksi ja vertaistueksi, toimintakykyä

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot