Aivoterveysmessut Kampissa

Transkriptio

1 Helsingin Alzheimer-yhdistyksen jäsenlehti 1/16 Orton Terveyspuisto Aivoterveysmessut Kampissa Korkein hallinto-oikeus ja kuljetustuki

2 HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Teija Mikkilä p , Toimistopäällikkö Jaana Jukarainen p , Muistineuvoja Jari Jokiluhta p , Muistineuvola Vastaava hoitaja Eija Säynevirta p Muistihoitaja Marja-Leena Keinänen p (ma-to klo 15-16) Päivätoimintaryhmien asiakaskoordinointi Anitta Rytilahti p , Päiväpaikka Lähihoitaja Lidija Tirkkonen Ohjaaja, kuvataidepedagogi Mauri Sihvola Lähihoitaja, muistihoitaja Stina Hagfors Hoitoapulainen Maie Kupponen p Lievästi muistisairaiden päivätoiminta - Vertaistukiryhmä Ohjaaja Kirsti Salin p (ke-to) nuoret@alzhki.fi Keittiö p Emäntä Saara Sainmaa saara.sainmaa@alzhki.fi Keittiöapulainen Pia Aspelin Omaisten vertaistukiryhmät Iltapäiväryhmät: Marja Salisma p marja.salisma@alzhki.fi Iltaryhmät: Teija Mikkilä p teija.mikkila@alzhki.fi Vapaaehtoistyö Marja Salisma p marja.salisma@alzhki.fi Liikunnan iloa - projekti Projektivastaava Krista Karhumäki p krista.karhumaki@alzhki.fi VUODEN 2016 HALLITUS Puheenjohtaja Risto Vahanen p risto.vahanen@vahanen.com Varapuheenjohtaja Markus Löfström p markus.lofstrom@kotiportti.fi Hallituksen jäsenet Maija Anttila p , maija.anttila@kolumbus.fi Satu Ahtiluoto p , satu.ahtiluoto@fimnet.fi Sinikka Koivu p , sinikka.koivu@kolumbus.f Juha Lappalainen p , lappalainen.juha@kolumbus.fi Seppo Salisma p , seppo.salisma@pp.inet.fi Risto Tuomanen p , risto.tuomanen@tuomanenkreander.fi Katja Äijälä p , katjatellervoaijala@luukku.com 2

3 ...Sisällysluettelo... Henkilökunnan ja hallituksen yhteystiedot... 2 Sisällysluettelo... 3 Pääkirjoitus... 4 Invalidisäätiö... 5 Orton Terveyspuisto... 6 Orton Terveyspuiston avoimet ovet... 7 Aivoterveysmessut Kampissa... 8 Muisti-ilta Kampissa... 9 Muistisairaus ja vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu - Korkeimman hallinto-oikeuden tuoren tulkinta asiasta Uudet hallituksen jäsenet esittäytyvät Kiitoksemme, Maarit Huovinen ABC Tiesitkö tämän? Ensitietoillat Kevätkokouskutsu Yhdistyksen toimintaa Ristikko Ristikon ratkaisu Muistisairauksiin erikoistuneita lääkäreitä Numero 1/2016, 30. vuosikerta Painosmäärä 2000 kpl Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa helmi-, touko-, syys- ja joulukuussa Taitto Kannen kuva Paino Jaana Jukarainen Jaana Jukarainen Painotalo Miktor, Helsinki Seuraava lehti ilmestyy Aineisto mennessä Julkaisija Helsingin Alzheimer-yhdistys ry (HAY) Orton Terveyspuisto, Tenholantie 12, Helsinki p , faksi toimisto@alzhki.fi Toimitusneuvosto Risto Vahanen, päätoimittaja Markus Löfström, Katja Äijälä, Jaana Jukarainen ja Teija Mikkilä Mediatiedot ja hinnat saatavissa toimistostamme: toimisto@alzhki.fi 3

4 Pääkirjoitus Uudessa osoitteessa! Päivä alkaa pidentyä ja valon määrä lisääntyä, ja se jos mikä tuntuu niin hyvältä pitkän ja pimeän talven jäljiltä. Meillä on syytä iloita paitsi lisääntyvästä valosta niin myös uusista valoisista tiloistamme. Viime pääkirjoituksessa kerroin uusien toimitilojen etsimisestä, ja nyt olemme viettäneet jo kuukauden päivät uudessa osoitteessamme Orton Terveyspuistossa Ruskeasuolla. Muuttoprojekti itsessään oli melkoinen ruljanssi. Aloitimme perustamalla projektiryhmän, joka kokoontui kerran viikossa, ja pyrimme ottamaan huomioon kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin asiat. Tavoitteena oli se, että muutto hoidettaisiin mahdollisimman sujuvasti siten, että asiakastoimintaan ei tulisi pitkiä katkoja, ja ovet olivatkin kiinni ainoastaan kaksi päivää. Sirkkalan puoli jouduttiin sulkemaan putkiremontin takia jo joulukuun alussa, jolloin myös Niemen ensimmäiset punaiset muuttolaatikot ilmestyivät Topeliuksenkadulle. Ja niitä tulikin sitten yhteensä 250, joista jok ikistä tarvittiin! Loppiaisena kokoonnuttiin pakkaamaan tavaroita, ja varsinainen H-hetki oli perjantaina 8.1. Pakkasta oli 22 astetta, kun ensimmäiset muuttoautot kurvasivat Topeliuksenkadulle aamukahdeksalta. Se tarkoitti paitsi lämmintä pukeutumista niin myös sitä, että viherkasveja ei voitu siirtää ollenkaan vaan ne jäivät odottamaan lämpimämpiä kelejä. Koko viikonvaihde purettiin Tenholantiellä tavaroita paikoilleen, ja sunnuntaina nostimme jo Helsingin Alzheimer-yhdistyksen lipun liehumaan komeasti salkoon. Maanantaina olimme valmiita vastaanottamaan asiakkaat uusiin tiloihin. Oma sijaintimme ei ole isossa päärakennuksessa vaan olemme pihan toisella puolella olevassa kaksikerroksisessa rakennuksessa yhdessä apuvälinetoimija Respectan kanssa. Keittiö ja ruokasali ovat ensimmäisessä kerroksessa ja varsinainen toimintakeskus kakkoskerroksessa. Bussin 23 päätepysäkki on hyvä maamerkki se on lähellä sisäänkäyntiämme. Asiakkaitamme kuljettavat taksit pystyvät hyvin pysähtymään rakennuksen eteen aamuisin ja iltapäivisin. Pienryhmät ovat käyneet tutustumassa jo kahteen Galleria Ortonin kuukausittain vaihtuvaan näyttelyyn. Pauliina Turakka Purhosen Appiukko istumassa kahvilan nurkassa viinipullo edessään pysäyttää ohikulkijan takuuvarmasti. Patsaspuisto jää vielä odottamaan keväisempiä ja kesäisempiä kelejä. Upeat vapaaehtoisemme ovat olleet jo lukemassa, laulattamassa, askartelemassa ja apunamme monin eri tavoin. Olemme saaneet myös paljon uusia kumppaneita Orton Terveyspuiston muista toimijoista. Tulemme vuoden mittaan esittelemään uudet yhteistyökumppanimme tarkemmin, ja tässä lehdessä puheenvuoron saa vuokraisäntämme Invalidisäätiö. Suunnitteilla on yhteisiä aktiviteetteja, joista ensimmäinen on Aivoviikolla järjestettävä Orton Terveyspuiston Avoimet ovet tiistaina klo Tervetuloa tutustumaan! Teija Mikkilä Ja olemme viihtyneet mainiosti, sekä asiakkaat että henkilökunta! Tilaa on aikaisempaa enemmän, ja vaalimme jatkossakin lämpöä ja kodikkuutta, niitä asioita, joista yhdistys on tunnettu. Keskuspuiston ulkoilumahdollisuuksia olemme vasta päässeet raapaisemaan, ja ensimmäiset liikuntaryhmät ovat käynnistyneet päärakennuksen puolella olevissa liikuntatiloissa. Vasemmalla asiakaspaikkakoordinoinnista vastaava Anitta Rytilahti ja oikealla toiminnanjohtaja Teija Mikkilä. 4

5 Invalidisäätiö Toimitusjohtaja Juha-Pekka Halmeenmäki Invalidisäätiö perustettiin vuonna 1940 talvisodan vielä ollessa käynnissä. Perustajien ajatuksena oli perustaa huoltolaitos, joka huolehtisi vammaisista ja vammautuneista henkilöistä kokonaisvaltaisesti: vamman hoito, kuntoutus, apuvälineiden valmistus ja sovitus sekä uuteen ammattiin koulutus olisivat kaikki saman yksikön tehtävänä. Ajatus oli muhinut perustajien, Fabian Langenskiöld heistä tunnetuimpana, mielessä jo pitkään ja idea siihen saatiin Tanskasta. Kuitenkin vasta talvisota ja sen mukanaan tuomat suuret määrät vammautuneita henkilöitä mahdollistivat ajatusten konkreettisen toteuttamisen. Helsingin kaupunki luovutti Invalidisäätiölle tontin ja rahat laitoksen toteuttamiseen hankittiin kansalaiskeräyksillä. Päärakennus valmistui välirauhan aikana 1943, myöhemmin sitä on laajennettu useaan kertaan ja sen ympärille on rakennettu muita rakennuksia mm. Tenholantie 12, jossa Helsingin Alzheimer-yhdistyksen toimitilat ovat. Jo Invalidisäätiön perustajien ajatus oli, että sotainvalidien hoidon jälkeen keskitytään muihin asiakasryhmiin ja niinpä Invalidisäätiö on jatkanut ja laajentanut toimintaansa, vaikka sotainvalidien määrä on vähentynyt. Tänä päivänä Invalidisäätiö on konserni, jossa on yleishyödyllistä toimintaa ja liiketoimintaa. Yleishyödyllisen toiminnan merkittävin osa on Keskuspuiston ammattiopisto, joka on Suomen toiseksi suurin erityisammattioppilaitos. Erityisammattioppilaitoksesta opiskelupaikan saa opiskelija, jolla on opiskelussaan jokin erityisen tuen tarve. Tänä päivänä opiskelijoissamme on paljon erilaisista mielenterveyden ongelmista kärsiviä ja meillä on vahvaa erityisosaamista autismin kirjoon kuuluvien ihmisten kouluttamisesta. Lisäksi maahanmuuttajat ovat meillä kasvava opiskelijaryhmä. Kasvava osa yleishyödyllistä toimintaamme on Orton Pro, joka pyrkii auttamaan vaikeassa työllisyysasemassa olevia ihmisiä työelämään. Yleishyödyllistä toimintaamme ovat myös lääketieteellinen tutkimus ja koulutus sekä taidegalleriatoiminta. Invalidisäätiön liiketoimintaa harjoitetaan Orton Oy:ssä, joka on tuki- ja liikuntaelinsairauksiin erikoistunut sairaala ja kuntoutuskeskus. Invalidisäätiön toiminta-ajatuksena on toimia sen hyväksi, että mahdollisimman moni ihminen pystyy toimimaan yhteiskunnassa sen mahdollisimman täysipainoisena jäsenenä. Toiminnassa on koko säätiön historian ajan korostunut yksilön kokonaisvaltainen kohtaaminen ja huolenpito. Sen nykyaikainen muoto on Orton Terveyspuisto, palveluntuottajien yhteisö, joka keskenään verkostoitumalla pystyy tarjoaman apua tarvitsevalle ihmiselle kokonaisvaltaista hyvinvoinnin ja terveyden kohentumista. 5

6 Orton Terveyspuisto uudistaa terveydenhoitoa Tommi Elomaa Helsingin Alzheimer-yhdistys muutti tammikuussa Topeliuksenkadulta Tenholankadulle, Orton Terveyspuistoon. Yhdistys pystyy nyt tarjoamaan uusia palveluja helpommin asiakkailleen, koska Terveyspuistossa kaikki toimijat tekevät tiivistä yhteistyötä paremman terveyden puolesta. Alue on tunnettu parhaiten Invalidisäätiön ja Orton Sairaalan kotipaikkana. Nyt sinne on rakentumassa suuri hyvinvoinnin keskus, josta asiakas saa kaikki tarvitsemansa terveyspalvelut samalta alueelta. - Tavoitteena on huomioida ihminen kokonaisuutena ja ohjata hänet oikeiden palvelujen ääreen ilman päällekkäisiä tutkimuksia ja ajanhukkaa, palvelujen kehittämisestä vastaava Tommi Elomaa Invalidisäätiöltä kertoo. Alzheimer- yhdistyksen ja Ortonin lisäksi tarjolla on jo useita muitakin palveluita. Plusterveys tarjoaa suun terveyden palveluita ja myös apua uniapneasta kärsiville. Respectasta asiakas saa monipuolisesti apua liikkumisen helpottamiseen. Myymälästä löytyy erilaisia tukia ja apuvälineitä ja tarvittaessa asiakkaille tehdään räätälöityjä pohjallisia, jalkineita tai proteesejakin. Toimiva Koti oli aiemmin Helsingin Kaupungin palveluna Käpylässä, mutta on nyt kaksi vuotta ollut Ruskeasuolla. Toimivasta Kodista löytyy monenlaista apua, niin pieniä kodin apuvälineitä kuin esteettömiä kylpyhuoneita ja keittiöitäkin. Sieltä voi hankkia myös Back On Trackin vaatteita ja asusteita. Toimivan Kodin kanssa samaa yritystä on Domedi Oy joka tarjoaa asiakkaille apua kotiin. Palveluista löytyy kotisiivousta, hoivaa, sairaanhoitoa ja myös etälääkärin palveluita. Ortonissa toimii moniammatillinen asiantuntijajoukko ja siellä hoidetaan muun muassa liikuntaelinsairauksia ja kiputiloja, tehdään silmäleikkauksia, tarjotaan ravitsemusterapeutin, fysioterapeutin ja psykologien palveluja. Terveyspuisto toteuttaa samaa ajatusta nykyaikaisessa muodossa, kuin mihin Invalidisäätiö ja koko sairaalakin alun perin perustettiin. Sairaala rakennettiin 40 -luvulla auttamaan talvisodassa haavoittuneita. Nuoret miehet tulivat rintamalta sairaalaan, heidät hoidettiin ja kuntoutettiin. Koska moni ei enää pystynyt palaamaan takaisin vanhoihin ammatteihinsa, niin kokonaisuuteen kuului myös ammattioppilaitos joka auttoi uuteen ammattiin. Edelleen Invalidisäätiö tarjoaa kaikkea tätä: hoitoa, kuntoutusta ja myös ammattikoulutusta. Mutta Terveyspuiston kautta palvelut laajenevat muihinkin palveluihin. - Olemme tosi iloisia, että Alzheimer-yhdistys on muuttanut Terveyspuistoon. Koska asiakkainamme käy paljon iäkkäämpiä ihmisiä, niin monia ovat kiinnostaneet muistiin liittyvät asiat. Tähän asti meillä on ollut hyvin vähän muistisairaiden palveluita, mutta nyt tilanne paranee kertaheitolla. Toivomme, että Alzheimer-yhdistyksen jäsenet hyötyvät Terveyspuiston palveluista. Kaikki ovat tervetulleita tutustumaan toimintaamme esimerkiksi avoimien ovien iltapäivänä 15. maaliskuuta. Jokainen asiakas on yksilö omine toiveineen ja tarpeineen. Siksi Terveyspuistossa on kehitetty palvelu, jonka avulla selvitetään asiakkaan koko terveyden kuva ja opastetaan oikeiden palveluiden löytämiseen. Pysy Terveenä -niminen palvelu on rakennettu +60-vuotiaille. Terveydenhoitaja kartoittaa asiakkaan tilanteen perusterveyden, kipujen, asumisen, harrastamisen, ruokailun, suun terveyden, aistien, sosiaalisten suhteiden sekä unen ja muistin osalta. Asiakas saa mukaansa helposti ymmärrettävän raportin ja ohjeet mahdollisesti tarvittavaan jatkohoitoon tai tutkimuksiin. Asiakkaisiin ollaan yhteydessä myös jatkossa ja autetaan terveyden ja hyvinvoinnin parantamisessa. Lisää tietoa Pysy Terveenä- palvelusta ja Orton Terveyspuistossa toimivista yrityksistä saa verkosta osoitteesta tai käymällä paikan päällä avoimien ovien tapahtumassa 15.3 kello

7 Tervetuloa tutustumaan Orton Terveyspuistoon Haluamme lämpimästi toivottaa Sinut tervetulleeksi tutustumaan Orton Terveyspuistoon Tiistaina kello osoitteessa Tenholantie 10-12, Helsinki. Iltapäivän aikana pääset tutustumaan Terveyspuiston yrityksiin, kuulet mielenkiintoisia asiantuntijoiden puheenvuoroja ja voit osallistua erilaisiin testeihin ja kilpailuihin. Asiantuntijapuheenvuoroja ovat mm: I kääntyvän yleisimmät silmäsairaudet Marita Tanhua, Silmähoitaja M uistipulmia - syytä huoleen? Jari Jokiluhta, Muistineuvoja Modernit yläraajaproteesit Pekka Johansson, Apuvälineteknikko Pysy Terveenä -palvelu Tommi Elomaa Valitse patja ja tyyny oikein ja nukut paremmin Kaija Lamberg, Toimintaterapeutti Purentahäiriöt Ari Nyysti, Erikoishammaslääkäri ja Minttu Vartia, Fysioterapeutti Liikkujan tuet Mika Rouhiainen, Asiakaspäällikkö Tupakoinnin lopettaminen Mindfullnessin avulla Esko Silén, Psykologi Samalla voit nauttia kahvit kahvilassamme ja tutustua Galleria Ortonin näyttelyyn. Ter vetul oa 7

8 8

9 9

10 Muistisairaus ja vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu - Korkeimman hallinto-oikeuden tuorein tulkinta ( ) Otan kirjoituksessani esille niitä asioita, joihin viranhaltijat usein vetoavat evätessään muistisairaiden hakemukset vammaispalvelulain mukaisesta kuljetustuesta. Jyväskylän hallinto-oikeus on selvästi linjannut ja asianmukaisesti perustellut päätöstä, johon myös Korkein hallinto-oikeus ottanut saman kannan. Kyseisessä tapauksessa Jyväskylän kaupunki (= viranhaltija ja Jyväskylän perusturvalautakunta) oli evännyt muistisairaan hakemuksen seuraaviin syihin vedoten (samoja perusteluita käyttävät kaikki kunnat): - Muistisairasta ei ole pidettävä vaikeavammaisena henkilönä, koska hänellä ei ole sellaista fyysistä sairautta tai vammaa, joka estää julkisten liikennevälineiden käytön. - Muistisairaudesta johtuvien orientaatio-, hahmottamis- ja muistivaikeuksien vuoksi muistisairas ei kuitenkaan kykene käyttämään itsenäisesti kuljetuspalvelua ja hän joka tapauksessa tarvitsee asiointimatkoillaan saattajaa. Koska hänellä ei ole fyysiseen liikkumiskykyyn vaikuttavaa vammaa tai sairautta, hänen on toimintakykynsä puitteissa mahdollista käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä saattajan turvin. - Se seikka, että muistisairas on leski eikä hänellä ole sellaisia perheenjäseniä, jotka voisivat toimia hänen saattajinaan, ei velvoita kuntaa myöntämään hänelle vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua. - Myöskään puutteellisesti toimiva tai kokonaan puuttuva joukkoliikenne ei ole peruste vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun myöntämiselle Muistineuvoja Jari Jokiluhta Hallinto-oikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden johtopäätökset - Muistisairaalla ei ollut fyysistä sairautta tai vammaa, joka estää julkisten joukkoliikennevälineiden käytön. Muistisairas ei kuitenkaan kyennyt itsenäisesti käyttämään julkista joukkoliikennevälinettä muistisairaudesta johtuvien orientaatio-, hahmottamis- ja muistivaikeuksien vuoksi. Kaupungin päätöksessä oli todettu, ettei muistisairas selviydy linja-automatkoista ilman saattajaa. Asia oli tältä osin riidaton. - Kuljetuspalvelun saaminen ei edellytä fyysistä vammaa. Palvelu voidaan myöntää myös henkisen toimintakyvyn alentumisen perusteella. - Sillä seikalla, miten henkilö mahdollisesti selviytyy avustettuna, ei ole tässä asiassa merkitystä. - Lautakunta ei ole voinut ilmoittamillaan perusteilla hylätä muistisairaan hakemusta Lopuksi vielä muistuttaisin, että muistisairas kykenee matkustamaan ilman henkilökohtaista avustajaa kuljetuspalvelun avulla, koska kuljettaja voi toimia avustajana/saattajana lähtö- ja määränpäässä. Kaikilla on oltava yhdenvertainen oikeus vammaispalvelulain nojalla myönnettäviin palveluihin. Iän eikä diagnoosinumeron perusteella saa asettaa ketään eriarvoiseen asemaan. Jos kaksi henkilöä täyttää tietyn palvelun saamiselle laissa asetetut ehdot, heitä tulee kohdella samalla tavoin kiinnittämättä huomiota heidän välillään vallitseviin mahdollisiin muihin eroihin. 10

11 KULJETUSPALVELUT Kuljetuspalveluita kunta voi myöntää joko sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain perusteella. Näitä usein sotketaan keskenään ihmisten mielessä. Vammaispalvelulaki on toissijainen laki, ja se tulee sovellettavaksi ainoastaan tapauksissa, joissa muistisairas ei saa riittävästi palveluja muun lain nojalla esim. juuri riittäviä kuljetuspalveluja sosiaalihuoltolain nojalla. Usein muistisairaat eivät saa sosiaalihuoltolain perusteella riittävästi matkoja tarpeisiinsa nähden, mutta eivät joko tiedä olevansa oikeutettuja hakemaan lisämatkoja vammaispalvelulain nojalla tai hakevat, mutta eivät saa. Asiaa selkeyttääkseni olen kerännyt alle kyseisten kuljetuspalveluiden eroavaisuuksista: Sosiaalihuoltolain (SHL) mukaiset kuljetuspalvelut koskevat pääasiassa iäkkäitä tai sairaita/vammaisia henkilöitä, jotka eivät pysty käyttämään julkisia joukkoliikennevälineitä, mutta jotka eivät kuitenkaan ole vammaispalvelulain tarkoittamalla tavalla vaikeavammaisia henkilöitä. Lainsäädännössä ei määritellä sosiaalihuoltolain perusteella myönnettävien kuljetuspalvelujen järjestämistapaa, vaan kunta voi talousarviossaan määritellä matkojen määrän, pituuden, asiakkaalta perittävät maksut, tulorajat ja matkoihin oikeuttavat kriteerit eli käytäntö on kirjavaa eri kuntien välillä. Sosiaalihuoltolain mukaiseen kuljetuspalveluun asiakkaalla ei ole subjektiivista oikeutta. SHL:n mukaiset kuljetuspalvelut ovat tarveharkinnaisia ja määrärahasidonnaisia. Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelu on kunnan erityiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva palvelu. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kuljetuspalveluja määrärahoista riippumatta, koska kuljetuspalvelu on subjektiivinen oikeus. Vaikeavammaisena pidetään henkilöä jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa (huom. ei tarvitse olla fyysisiä, kts. KHO:n päätös) ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Palvelun myöntäminen ei ole riippuvainen henkilön varallisuudesta, iästä tai diagnoosista. Matkoja on myönnettävä vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa. Kuljetuspalveluiden vähimmäismäärää ei voi vähentää esim. sillä perusteella, että vaikeavammainen ilmoittaa käyttävänsä joskus joukkoliikenteen matalalattiabussia. Omavastuu matkaa kohden on Helsingissä 2,70 ja matkoja voi tehdä Helsingissä ja maantieteellisissä rajakunnissa. Kuljetuspalvelut laitoshuollossa Hoivalaitoksissa niin kunnallisissa kuin yksityisissäkin kuljetuspalvelut eivät yleensä sisälly hoidettavan maksamaan tai kunnan ostaman palvelun hoitopäivän hintaan. Tällöin on laitoshuollossa olevalla sama oikeus tarpeenmukaisiin kuljetuspalveluihin kuin muillakin vammaisilla henkilöillä. Lisätietoja: JARI JOKILUHTA jari.jokiluhta(at)alzhki.fi p

12 Uudet hallituksen jäsenet esittäytyvät KATJA ÄIJÄLÄ Olen paluumuuttaja. Nyt toista kertaa yhdistyksen hallituksessa. Olin edellisen kerran hallituksessa 1990 luvulta pitkälle 2000-luvulle, neljän puheenjohtajan aikana. Tein 50-vuotisen moniammatillisen työuran, joista 25 vuotta olin Helsingin Diakonissalaitoksen palveluksessa. Olin perustamassa sinne geriatrian poliklinikkaa vuonna 1984 ja toimin sen osastonhoitajana eläkkeelle jäämiseeni saakka. Geriatrian poliklinikka oli siihen aikaan ainoa yksityinen vanhusväestölle tarkoitettu hoitoyksikkö. Ylilääkäriksi oli saatu tunnettu geriatrian professori Lauri Autio. Palvelu syntyi oikeaan aikaan, meillä riitti potilaita/asiakkaita. Lauri Autio oli toinen niistä lääkäreistä, jotka hoitivat Tamminiemessä maan kuuluisinta muistipotilasta, Urho Kekkosta, hänen kuolemaansa saakka. Olen seurannut vuosikymmeniä aitiopaikalta muistisairauksien tutkimuksen ja hoidon kehitystä. Poliklinikkaa perustettaessa dementiapotilaiden, niin kuin heitä silloin kutsuttiin, tutkimusmenetelmiä oli vähän, pään tietokoneja magneettikuvaukset tulivat joskus 90-luvulla. Lääkkeitä ei ollut. Muistitestit olivat yksinkertaisia. Oikeastaan Rita Hayworth antoi Alzheimerin taudille kasvot, kun hän tyttärensä kanssa Amerikassa, joskus 1980-luvun lopulla, kertoi sairastavansa kyseistä tautia. Meillä Suomessakin puhuttiin yleisesti vanhuuden dementiasta, vaikka eivät kaikki sairastuneet olleet edes vanhoja. Osastonhoitajan tehtäviä olivat sairaanhoitajan työn lisäksi mm. dementianeuvonta ja eri hoitoon osallistuvien tahojen koordinointi ja käytännön organisointi. Aika pian huomasin ihmisten yksinäisyyden ja sairauksien tuoman turvattomuuden. Minusta tuntui, että olin monelle potilaalle ainoa ystävä, jonka puoleen voi kääntyä. Helsingin Alzheimer-yhdistyksen perustamisen jälkeen alkoi sen ja poliklinikkani saumaton ja runsas yhteistyö vuosikymmeniksi. Minulle ja ennen kaikkea potilaille ja omaisille oli suuri helpotus, kun he saivat tulla päiväpaikkaan vertaistensa seuraan ja saivat ajankohtaista tietoa ja opastusta sairauden hoidosta. Omaisten jaksaminen on asia, joka on ollut lähellä sydäntäni ja on edelleen. Paljon asiat ovat parantuneet, mutta paljon on vielä työsarkaa edessä, etenkin asenteiden muokkaamista. Toivon, että pystyisin osaltani, hallituksen jäsenenä, edistämään näitä asioita. Eläkkeelle jäätyäni päätin, että teen nyt kaikkea sitä, johon ei hektisinä työvuosina, perheenäitinä ja edustusvaimona ollut mahdollisuuksia. Niinpä aloitin kuorolaulun ja posliinimaalauksen. Mutta kaikkein mieluisin harrastus on neljän lapsenlapsen kanssa vietetty yhteinen aika. Se on riemullista! 12

13 SEPPO SALISMA Olen 67-vuotias eläkeläinen ja koulutukseltani olen varatuomari. Vietin nuoruusvuoteni Hämeenlinnassa. Opiskelin Helsingin Yliopistossa,missä suoritin oikeustieteen kandidaatin tutkinnon. Työurani tein Tampereella. Olen työskennellyt juristina asianajotoimistossa, oikeuslaitoksessa, lääninverovirastossa sekä järjestöjuristina. Viimeiset 22 vuotta toimin järjestöjohtajana ja vakuutusyhtiön toimitusjohtajana. Jäin eläkkeelle 7½ vuotta sitten. Muutimme tuolloin vaimoni Marjan kanssa osittain Tampereelta maaseudulle Iittalaan, missä edelleen vietämme pääosin viikonloppumme ympäri vuoden. Hieman yli kolme vuotta sitten muutimme Tampereelta Helsinkiin, jotta pystyimme olemaan lähempänä lapsia ja lastenlapsia. Harrastuksiani ovat liikunta eri muodoissa, lukeminen, teatteri, harrastaminen lastenlasten kanssa, elokuvat ja puutarhanhoito Iittalassa. Vapaaehtoiseksi yhdistykseen päädyin, koska minulla on aikaa auttaa ja koska koin liikunnassa auttamisen mielekkääksi toiminnaksi. Olen ollut mukana vajaan vuoden ja toivon, että olen pystynyt olemaan hyödyksi muistisairaille. Olen kokenut liikunnan heille myös erittäin tärkeäksi sekä kunnon että sosiaalisen yhdessäolon kannalta. 13

14 KIITOKSEMME, MAARIT HUOVINEN Maarit Huovinen on ollut mukana Synapsi-lehtemme toimituskunnassa usean vuoden ajan. Nyt kun hän on siirtynyt muiden haasteiden pariin, Helsingin Alzheimer-yhdistys ry haluaa kiittää häntä suuresta panoksestaan yhdistyksen hyväksi. Kiitos Maarit ja hyvää jatkoa! 14

15 Maarit Huovinen kirjoitti lehdessämme vuonna 2013 Mistä aivot pitävät Asiat ovat tärkeitä edelleen, joten nostamme asian uudelleen esiin: Mistä aivot pitävät? Aivot pitävät niin sanotusta sydänystävällisestä ruuasta, jossa on runsaasti kasviksia, kohtuullisesti pehmeitä rasvoja, riittävästi kuituja, vain vähän suolaa ja jossa otetaan huomioon kolesterolin määrä. Ruoka tulee valmistaa sydänystävällisesti ja annoksen tulee olla sopivan kokoinen, esimerkiksi lautasmallin mukainen. Aivot ja sydän pitävät kaikesta vihreästä, marjoista, etenkin mustikasta, täysjyväviljasta, rypsiöljystä, kaloista, saksapähkinöistä ja manteleista. Välttää tulisi perunalastuja, juustorakeita, liiallista sokeria ja kovia rasvoja. Uskotaan, että aivot pitävät myös porkkanoista, perunoista, vesikrassista, öljyssä olevista kalasäilykkeistä, punaisesta pippurista, sipulista, parsakaalista, pavuista, tomaateista, pähkinöistä, linsseistä, siirapista, vähärasvaisesta lihasta ja soijatuotteista. ABC Tiesitkö tämän Foolihappo. Tekee hyvää aivojen toiminnalle, sitä on muun muassa vihreissä vihanneksissa, persiljassa, lehtikaalissa, kukkakaalissa, paprikassa, palkokasveissa, soijassa, kokojyvävalmisteissa, leseissä, vehnän alkioissa, mustikassa ja muissa marjoissa sekä useissa hedelmissä. Suklaa. Palasta tummaa suklaata (70 90 prosenttia kaakaota), lasillisesta punaviiniä, lautasellisesta mustikoita saat lisää hyviä antioksidantteja. Parasta aivoille Maarit Huovinen Vesi. Elintärkeä aineenvaihdunnan kannalta, aivoista noin 90 prosenttia on vettä. Aivotyö kuluttaa vettä samoin kuin fyysinen työ. Proteiinit eli valkuaisaineet. Tarvitaan mm. hermoverkkojen rakentamiseen aivoissa, muistijälkien kasvattamiseen ja mielialan pitämiseen korkealla. Proteiineja on runsaasti lihassa, kalassa ja munassa, kohtalaisesti maidossa ja täysjyväleivässä. Hiilihydraatit. Energian lähde, niistä aivot pitävät, huolehtivat, että verensokerin arvo pysyy vakaana. Hiilihydraatteja on viljan ja perunan tärkkelyksessä, tavallisessa sokerissa ja hedelmissä. Sokeriaineenvaihdunnan kannalta parhaana pidetään hitaasti sulavaa tärkkelystä, hitaita hiilihydraatteja, joita on mm. tummassa pastassa, luonnon riisissä, ruisleivässä ja palkokasvituotteissa (pavut, herneet). Omega-3-rasvahapot. Tarvitaan muistin ja näön toiminnoissa sekä tehostamaan oppimisprosessia. Rasvahappoja on runsaasti kalassa. Rasvaa kohtuullisesti. Oikeanlaatuinen rasva on pehmeää ja öljymäistä, kasvismargariinia ja juoksevia kasviöljyvalmisteita sekä rypsi- ja oliiviöljyä. Kotimainen rypsiöljy on monen asiantuntijan mielestä yhtä hyvää ja jopa parempaa terveysvaikutuksiltaan kuin suosittu oliiviöljy. Kuitua runsaasti. Kuituja tulisi olla ravinnossa runsaasti. Niitä saa mm. täysjyväleivästä ja -puuroista, täysjyväriisistä ja -pastasta, marjoista, hedelmistä, perunoista sekä kasviksista (pavut, linssit, herneet). Kokeile myös pellavansiemen rouhetta. Muista lisäksi: paljon kasviksia ja suolaa vain vähän. Vitamiinit A, C ja E. Antioksidantteja, tarpeellisia etenkin ikääntyneiden muistitoimintojen kannalta, edistävät muistiin painamista, muistissa säilyttämistä ja muistista palauttamista. Antioksidantteja on hedelmissä ja vihanneksissa. Niitä tulisi saada ravinnosta. B-ryhmän vitamiinit. Tärkeitä aivojen energiatuotannossa. Niitä saa maksasta, munuaisista, kalasta ja lihasta sekä maito- ja hiivavalmisteista, pavuista, kaalista, parsakaalista, kalan mädistä, kananmunista, linsseistä ja soijasta sekä kuorimattomista viljatuotteista. 15

16 ENSITIETOILLAT Muistisairauksien alkuvaiheessa on tarve saada tietoa muistisairauksista ja palveluista. Ensitietoilloissa käsitellään eteneviä muistisairauksia ja niihin liittyviä tutkimuksia ja hoitoa sekä yhdistyksen tukitoimintaa. Tilaisuudet on tarkoitettu muistisairautta sairastaville henkilöille ja heidän läheisilleen. Orton Terveyspuisto Invalidisäätiön auditorio Tenholantie 10, Hki Ensitietoillat ovat kaksipäiväisiä, toiseen iltaan ilmoittaudutaan ensimmäisessä tilaisuudessa. I osa klo MUISTISAIRAUDET JA HOITO: Geriatrian erikoislääkäri Satu Ahtiluoto II osa klo ETUUDET, MUISTISAIRAAN KOHTAAMINEN JA HELSINGIN ALZHEIMER-YHDIS- TYKSEN TOIMINTA Ilmoittautuminen tilaisuuteen viimeistään edellisenä päivänä yhdistyksen toimistoon p (8-16 välisenä aikana) tai toimisto@alzhki.fi 16

17 KUTSU SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN KEVÄTKOKOUKSEEN Orton Terveyspuistoon, Tenholantie 12, 2.krs maanantaina klo Helsingin Alzheimer-yhdistyksen jäsenet kutsutaan yhdistyksen varsinaiseen kevätkokoukseen, jossa käsitellään sääntöjen 9. :ssä mainitut asiat. TERVETULOA OSALLISTUMAAN JA PÄÄTTÄMÄÄN YHDISTYKSEN ASIOISTA! 17

18 YHDISTYKSEN TOIMINTAA PÄIVÄPAIKKA Tenholantie 12, 2.krs, Helsinki Muistisairaille tarkoitettu Päiväpaikkamme on avoinna arkisin klo Päiväpaikkamme tarjoaa asiakkaille kuntouttavaa toimintaa ja virikkeellisen päivän kodikkaassa, turvallisessa ympäristössä ja antaa näin omaisille mahdollisuuden työssäkäyntiin tai lepoon. Päiväpaikan keittiössä valmistuu asiakkaille aamupala, lounas ja iltapäiväkahvi. Päiväohjelmaan kuuluu ulkoilua lähiympäristössä, erilaisia tutustumiskäyntejä ja retkiä säästä ja vuodenajasta riippuen, erilaisia luovia toimintatuokioita asiakkaan kyvyt huomioon ottaen, musiikkia, tanssia, laulua, pelejä ja lukutuokioita sekä askartelua ja maalausta. Päiväpaikkaan voi tuoda asiakkaan myös yllättävissä tilanteissa muutamaksi tunniksi tai yhdeksi päiväksi. On syytä kuitenkin ottaa yhteyttä puhelimitse ennen tuloa sen varmistamiseksi, että Päiväpaikassa on tilaa ja osaamme varautua oikeaan ruokailijamäärään. Tilapäisen hoitopaikan hinta on 10 /tunti. Asiakaspaikkoja voi tiedustella Anitta Rytilahdelta p , , MUISTISAIRAIDEN PÄIVÄTOIMINTA Vertaistukiryhmä Tenholantie 12, 2. krs, Helsinki Työikäisenä muistisairauteen sairastuneille tarkoitettu vertaistukiryhmä. Ryhmä tarjoaa asiakkaille kuntouttavaa ja virikkeellistä toimintaa sekä vertaistukea. Päiväohjelmassa on erilaisia teemoja, retkiä, liikuntaa ja ulkoilua sekä asiakkaiden toivomia aktiviteettejä. Ryhmiä on kaksi ja ne kokoontuvat kerran viikossa keskiviikkoisin tai torstaisin klo Toiminta on tarkoitettu lievässä muistisairauden vaiheessa oleville alle 65-vuotiaille helsinkiläisille. Asiakkaaksi haetaan oman alueen sosiaalityöntekijän kautta. Hakemus löytyy myös sivustolta. Lisätietoja toiminnasta Kirsti Salin p (ke-to). Vapaita paikkoja voi tiedustella Anitta Rytilahdelta p , , 18 MUISTINEUVOLA Toimipisteet: - Kampin palvelukeskus Salomonkatu 21 B, 1.krs, Helsinki - Syystien vanhustenkeskus (Malmi) Takaniitynkuja 3, 2.krs, Helsinki - Myllypuron palvelukeskus Myllymatkantie 4, 1.krs, Helsinki Muistineuvolan palveluja voivat käyttää kaikki helsinkiläiset. Muistineuvolassa voidaan alustavasti kartoittaa toimintakykyä haittaava, itseä tai omaisia huolestuttava muistihäiriö. Tarvittaessa tehdään muistitesti ja ohjataan jatkotutkimuksiin. Palvelemme suomeksi (ti-pe), ruotsiksi (to) ja venäjäksi (ma). Palvelu on maksuton. Ajanvaraus kaikkiin toimipisteisiin ja neuvonta ma-to klo numerosta p muistineuvola@alzhki.fi Luennot, tilaisuudet ja yhteydenotot toiminnasta Eija Säynevirta p MUISTINEUVONTA Tenholantie 12, 2. krs, Helsinki Muistineuvoja Jari Jokiluhdan puoleen voi kääntyä kaikissa muistisairauksiin liittyvissä asioissa. Hän antaa muistineuvontaa puhelimitse tai hänen kanssaan voi sopia tapaamisesta yhdistyksen tiloissa. Muistineuvoja tekee tarvittaessa myös kotikäyntejä. Jari Jokiluhdan tavoittaa arkisin klo p tai jari.jokiluhta@alzhki.fi OMAISTEN VERTAISTUKIRYHMÄT Maanantain iltapäiväryhmä klo , 4.4, 18.4, 2.5. ja Sirkkalassa, Tenholantie 12, 2.krs Helsinki Tervetuloa! Ei ennakkoilmoittautumista. Työikäisten muistisairaiden omaisten iltaryhmä klo , 21.4 ja Sirkkalassa, Tenholantie 12, 2.krs Helsinki Tervetuloa! Ilmottautumiset toimistoon viimeistään edellisenä päivänä teija.mikkila@alzhki.fi tai p

19 TERAPEUTIN VASTAANOTTO HANKALIIN PERHETILANTEISIIN Muistisairaus herättää perheessä monenlaisia kysymyksiä ja tunteita. Ne voivat liittyä menneeseen, tämän päivän haasteisiin tai kysymyksiin tulevasta. Jokainen perheenjäsen kokee muistisairauden eri tavalla. Arki sairauden kanssa on jokaisen kannalta eri tavalla haasteellista. Nämä erilaiset ajatukset ja tuntemukset voivat joskus aiheuttaa vakaviakin ristiriitoja. Vaikka perheessä ollaan läheisiä, ei näistä sairauden herättämistä tunteista ja haasteista aina ole helppoa puhua vaikka sitä haluaisikin. Jos perheessänne on muistisairauden myötä syntynyt ristiriitoja ja hankalia tilanteita, ja niistä puhuminen tuntuu omin voimin hankalalta, varatkaa maksuton keskusteluaika psykoterapeutille. Sanna Aavaluoma on erityistason pariterapeutti ja vaativan erityistason perheterapeutti. Hän on tehnyt perhetyötä muistisairaiden ja heidän läheistensä kanssa vuodesta Helsingin kaupungin rahoituksella perheille tarjotaan maksutta 1-5 keskustelua. Vastaanottoajat maanantaisin ja tiistaisin. Yhteydenotot Sanna Aavaluoma p MUISTIKAHVILAT KEVÄT Muisti ja liikunta Töölön monipuolinen palvelukeskus Töölönkatu 33, Helsinki klo Muisti ja ravinto Töölön monipuolinen palvelukeskus Töölönkatu 33, Helsinki klo Muistisairaudet Töölön monipuolinen palvelukeskus Töölönkatu 33, Helsinki klo Aivojumppaa Töölön monipuolinen palvelukeskus Töölönkatu 33, Helsinki klo Tilaisuuksissa kahvitarjoilu! Tervetuloa! 19

20 PROJEKTITOIMINTA Vapaaehtoistoiminnan Ilona-projekti Kiinnostaako Sinua vapaaehtoistoiminta? Haluatko tuoda vuosien varrella hankkimasi elämänkokemuksen toisten hyödyksi? Vapaaehtoistoiminnan muotoja: * Myyjäisiin ja muihin tapahtumiin osallistuminen * Sairastuneiden ja omaisten ryhmien ohjaaminen * Päiväpaikan toiminnassa mukana oleminen * Viriketuokioiden ohjaaminen: esim. laulu, musiikki, askartelu, lukeminen, käsityöt * Yhdistyksen retkillä mukana oleminen * Muistisairaiden avustaminen ulkoilussa, retkillä, tapahtumissa, jumpassa, kuntosalilla tai uimahallilla. * Leipominen yhdistyksen tilaisuuksiin ja myyjäisiin. Viikonloppupaikka Ortonin terveyspuisto, Tenholantie 12, 2.krs Helsinki Päiväpaikan tiloissa toimiva viikonloppupaikka on auki LAUANTAISIN klo Viikonloppupaikka maksaa 25 /henkilö/päivä. Hinta sisältää lounaan ja välipalan. Toiminnan tarkoitus on antaa omaisille mahdollisuus omaan vapaa-aikaan ja tarjota asiakkaille viihtyisä, turvallinen ja toiminnallinen ympäristö. Viikonloppupaikka on avoinna kaikille halukkaille asuinpaikasta riippumatta. Toimintaa ohjaa muistisairauksien hoitoon erikoistunut henkilökunta. Lisätiedot: Jari Jokiluhta p tai jari.jokiluhta@alzhki.fi Vapaaehtoistoimintaan liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä joko sähköpostitse marja.salisma@alzhki.fi tai puhelimitse Liikunnan iloa-hanke Liikunta- ja vertaistukiryhmä lievästi muistisairaille henkilöille yhteistyössä HJK:n kanssa Hankkeen tarkoituksena on muistisairaiden kuntoutus, joka toteutetaan yhteistyössä HJK:n kanssa. Päämääränä on luoda toimintamalli, jossa Suomen vanhin muistiyhdistys, Helsingin Alzheimer-yhdistys, ja Suomen johtava jalkapalloseura, HJK, luovat mallin muille muistiyhdistyksille ja urheiluseuroille. Liikunta- ja vertaistukiryhmä kokoontuu viikoittain Sonera Stadiumilla. Uusi ryhmä aloittaa toimintansa tulevina viikkoina, joten ota rohkeasti yhteyttä ja ilmoittaudu mukaan! Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Krista Karhumäki / projektivastaava, fysioterapeutti p tai krista.karhumaki@alzhki.fi 20

21 Ratkaisu sivulla 22. Helsingin Alzheimeryhdistyksen ruusuadressit Onnit t elu- t ai sur uadressi 1 5,0 0 Tilaajan valit semalla tekstillä 20,00 Adresseja voi ostaa yhdistyksen toimistosta: Tenholant ie 12, Helsinki p ar kisin klo

22 22 Ris kon ratkaisu

23 MUISTISAIRAUKSIIN ERIKOISTUNEITA LÄÄKÄREITÄ Neurologian professori TIMO ERKINJUNTTI Lääkärikeskus Aava, Helsinki Ajanvaraus Neurologian erikoislääkäri, LT KATI JUVA Diacor, Alppikatu 2, Helsinki Ajanvaraus Geriatrian erikoislääkäri, LT MINNA RAIVIO Terveystalo Kamppi, Jaakonkatu 3, Helsinki Ajanvaraus Yleislääketieteen erikoislääkäri ARI ROSENVALL Lääkärikeskus Mehiläinen, Ympyrätalo, Helsinki Ajanvaraus Neurologian ja geriatrian erikoislääkäri, professori RAIMO SULKAVA vastaanotto maanantaisin Lääkärikeskus Mehiläinen, Runeberginkatu 47, Helsinki Ajanvaraus ,

24 Kiitos tues tasi! Yhdistyksemme toimintaa voi tukea: FI Kiitos!