Edunvalvonta tarvitaanko vai ei? ABC lääkärin vastaanotolla Allekirjoita kansalaisaloite

Transkriptio

1 Helsingin Alzheimer-yhdistyksen jäsenlehti 1/14 Edunvalvonta tarvitaanko vai ei? ABC lääkärin vastaanotolla Allekirjoita kansalaisaloite

2 HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Pertti Riihelä p , Toimistopäällikkö Jaana Jukarainen p , Muistineuvoja Jari Jokiluhta p , Muistineuvola Vastaava hoitaja Eija Säynevirta p Muistihoitaja Marja-Leena Keinänen p Päivätoimintaryhmien asiakaskoordinointi Anitta Rytilahti p , Päiväpaikka Lähihoitaja Lidija Tirkkonen p Virikeohjaaja Mauri Sihvola p Hoitaja Kadi Keks p Lähihoitaja Leena Peräkylä p Hoitoapulainen Maie Kupponen p Muistisairaiden päivätoiminta - Vertaistukiryhmä Ohjaajat Kirsti Salin ja Pertti Riihelä p (ke-to) nuoret@alzheimer-hki.com Keittiö Emäntä Saara Sainmaa p saara.sainmaa@alzheimer-hki.com Omaisten vertaistukiryhmä Ohjaaja Liisa Nousiainen p Työikäisten muistisairaiden omaisten vertaistukiryhmä Ohjaaja Pertti Riihela p Ilona - projekti Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Satu Kalliomaa poissa asti yhteydenotot: Pertti Riihelä p Muistiterveyttä ja verkostovoimaa - projekti Toiminnanjohtaja Pertti Riihelä p , pertti.riihela@alzheimer-hki.com Liikunnan iloa - projekti (uusi) Yhteydenotot: toimisto toimisto@alzheimer-hki.com VUODEN 2014 HALLITUS Puheenjohtaja Risto Vahanen p risto.vahanen@vahanen.com Varapuheenjohtaja Markus Löfström p markus.lofstrom@kotiportti.fi Hallituksen jäsenet Maija Anttila p , maija.anttila@kolumbus.fi Helena Ahlers p , helena.ahlers@folkhalsan.fi Satu Ahtiluoto p , satu.ahtiluto@fimnet.fi Sinikka Koivu p , sinikka.koivu@kolumbus.f Juha Lappalainen p , lappalainen.juha@kolumbus.fi Lauri Romppanen p , lauri.romppanen@seniorikodit.fi Ari Rosenvall p , ari.rosenvall@pp.fimnet.fi 2

3 ...Sisällysluettelo... Henkilökunnan ja hallituksen yhteystiedot... 2 Sisällysluettelo... 3 Pääkirjoitus... 4 HAY:n uusi puheenjohtaja... 5 Satu Ahtiluoto hallitukseen... 6 Allekirjoita kansalaisaloite... 7 Edunvalvonta - tarvitaanko vai ei?... 8 ABC - Yleislääkärin vastaanotolla Muistisairaiden ajatuksia ja töitä Liikunnan iloa Vapaaehtoiset päivittivät ensiaputaitojaan Yhdistyksen toimintaa Ristikko Projektitoiminta Ristikon ratkaisu Numero 1/2014, 28. vuosikerta Painosmäärä 1800 kpl Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa helmi-, touko-, syys- ja joulukuussa Taitto Kannen kuva Paino Jaana Jukarainen Jaana Jukarainen Painotalo Miktor, Helsinki Seuraava lehti ilmestyy Aineisto mennessä Julkaisija Helsingin Alzheimer-yhdistys ry (HAY) Topeliuksenkatu 17 C 25, Helsinki p , faksi toimisto@alzheimer-hki.com Toimitusneuvosto Risto Vahanen, päätoimittaja Maarit Huovinen, Jaana Jukarainen Mediatiedot ja hinnat saatavissa toimistostamme: toimisto@alzheimer-hki.com 3

4 Pääkirjoitus Avain kateissa Olin varmaan kuusivuotias, kun tulin päivän leikkien jälkeen kotiin, ja oli aika mennä kylpyyn pesemään päivän kurat pois. Mutta avain oli kateissa. Ei löytynyt taskuista, ei lattialta. Etsin ulkoa muutaman tunnin, ja lopulta oli tunnustettava äidille, että avain on nyt lopullisesti hävinnyt. Siitäpä taas kerran kunnon torut. Ei muuta kuin riisuutumaan ja kylpyyn ja avain oli siellä missä sen pitikin olla kaulassani. Nyt äitini on jo useamman vuoden asunut muistisairauden takia senioritalossa. Sairaus tuli hiipien muutama vuosi havaitsemattoman aivoinfarktin jälkeen: alussa unohtelua, syöminenkin usein jäi. Seuraavassa vaiheessa puhelinterrorismia : kymmenen minuutin välein soittoja kännykkääni, ja käytiin samat asiat yhä uudestaan läpi. Välillä raivonpuuskia puhelimessa, kunnes lopulta en voinut enää vastata Raivonpuuskat pahenivat. Turvauduimme päivittäiseen kotiapuun, mikä aluksi toimikin hyvin. Kunnes äitini ei enää tunnistanut kotihoitajaa, vaan ajoi hänet raivoissaan luudalla pois haukkuen. Eikä enää muistanut syödä. Useampi kuukausi sairaalakierteessä kunnes löytyi paikka turvallisuuden tunteen ja hyvän palvelun tarjoavasta senioritalosta. Alkuun kova koti-ikävä, joka vasta kuukausien kuluttua hellitti. Raivonpuuskatkin alkoivat hellittää turvallisuuden ja lääkityksen myötä. Lähimuisti on mennyt jo aikaa sitten, mutta vielä muistuu mieleen yksittäisiä asioita vuosien takaa. Ajoittain jo vierastaa käydessäni. Musiikki näyttää avaavan yhteyden, mutta muuta avainta sisälle pääsyyn en ole enää löytänyt. Yhä useampi meistä käy läpi saman polun ja kokee saman tuskan omaisena ja aikanaan muistisairaana. Helsingin Alzheimer-yhdistyksen vuoden alussa aloittaneena puheenjohtajana olen joutunut jäsentämään uudelleen äitini polkua, sen heijastuksia ympäristöönsä ja sen asettamia haasteita yhdistyksellemme. Muistisairaan polkuun sisältyy niin omaisten kuin sairaan huolta, tuskaa, vihaa ja voimattomuutta. Helsingin Alzheimer-yhdistys tekee arvokasta työtä niin muistisairaiden kuin näiden omaisten hyväksi ja näiden kanssa. Vertaisryhmätoiminta antaa omaisille tukea epätoivon ja riittämättömyyden tunteiden keskellä. Päiväpaikkatoiminta tuo muistisairaalle säännöllisyyttä arkeen, mikä taas luo turvallisuuden tunnetta. Ja tietysti päiväpaikan aktiviteetit tuovat elämään sisältöä ja tarkoitusta, joka IKÄÄNTYVÄT IHMISET VOIMA- VARA VAI UHKA MAAILMAN usein puolison jo poistuttua TALOUDELLE on alkanut hiipua. Syyskuussa vietimme jälleen Maailman Alzheimer ja tarkoitusta kuukautta myös ja Alzhei- Yhdistys tarjoaa elämän sisältöä monille vapaaehtoisille. Ystäväpiirissäni mer päivää. Yhdistyksemme on monia hyväkuntoisia jo työelämänsä jättäneitä, muistiseminaarin jotka kokevat terveydenhuollon itsensä järjesti tarpeellisiksi auttaessaan muita. ammattilaisille, Työelämän upean muutokset hyväntekeväisyyskonsertin yhä kasvava Temppeliaukion joukko johtavatkin siihen, että meillä hyväkuntoisia työelämän jättäneitä kirkossa, Raitiovaunuajelun seniorikansalaisia, Helsingin keskustassa päättäjille, yhteistyökumppaneille, muistisairaille ja jotka hakevat elämälleen tarkoitusta. Alzheimer-yhdistys tarvitsee teitä! Antoisaa vuoden jatkoa, Risto Vahanen Hay:n hallituksen puheenjohtaja

5 HAY:n hallituksen puheenjohtaja Risto Vahanen Olen syntynyt Helsingissä v ja juuri siis saavuttanut miehen iän mutta vain fyysisesti. Ensimmäiset kaksi vuottani asuimme lähellä Tullinpuomia, josta muutimme Otaniemeen teekkarikylän naapuriin. Ensimmäinen ystäväni oli samassa kerroksessa asuva Heikki, jota purin ensi tapaamisella otsaan. Taitaa vieläkin hammaskarttani olla Heikin otsassa. Otahallin yläpuolella oli rinne, jonne kavereiden kanssa menimme kevään savikkoihin leikkimään. Kuinkahan monet saappaat sinnekin savikkoon jäivät? Kerrostalojen muodostamalla sisäpihalla oli muuntaja, jonka salama poltti erään kesäisen hellepäivän päätteeksi. Ja muistiini painui salamyhkäinen talojen miesten lähtö suurella joukolla jonnekin: etsimään Bodom-järven surmaajaa. Otaniemestä muutimme Tapiolaan, kun olin kuusivuotias. Silloin talomme eteen aukeni niitty, jonka takana oli lanttupelto. Syksyisin menimme kavereiden kanssa paistamaan lanttuja pellon keskellä olevalle koivusaarekkeelle. Nyt siinä on Tapiolan Hongan jalkapallokenttä. Bongauskärpänen iski aikanaan. Keväisin joka lauantai ja sunnuntai piti lähteä ennen auringon nousua polkemaan Porkkalaan seuraamaan lintujen muuttoa. Ja siitä lähtien luonto onkin ollut itseni löytämisen paikka. Siskoni toimi partiossa kolkkapoikien (nykyisten sudenpentujen) johtajana. Ylioppilaskirjoitusten lähestyessä hänen piti jostain löytää itselleen seuraaja ja vastusteluistani huolimatta raahasi minut kololle. Siitä alkoi elämäni antoisin kasvuvaihe: leirejä, retkiä, johtamisoppia, selviytymistä vaikeissa olosuhteissa. Opiskelin pitkään ja hartaasti Polilla ja valmistuin lopulta rakennusalan diplomi-insinööriksi. Opiskeluaikana toimin kuusi vuotta Suomen Partiolaiset ry:n kansainvälisenä asiamiehenä voimistaen järjestön kansainvälisyyskasvatusta ja aloittaen järjestön kehitysyhteistyön alussa Sambian partiolaisten kanssa. Ja työ onkin sittemmin kantanut hedelmää. Muutama vuosi töitä VTT:llä, minkä jälkeen siirryin töihin isäni insinööritoimistoon ja 90-luvun alussa otin vastuun yrityksen johtamisesta. Haasteita riitti 90-luvun laman kourissa, mutta kriisistä tultiin ulos entistä ketterämpinä ja luovempina innoittavien kollegojen kanssa. Ja tuo polku jatkuu edelleen yhtä haastavana ja innoittavana. Kolmenkympin kriisiin piti aikanaan löytää ratkaisu: ostin ensimmäisen moottoripyöräni kertomatta siitä kenellekään. Ajoin vanhempieni pihaan; äiti kauhuissaan, isä innoissaan. Seuraavien kymmenen vuoden aikana ajoinkin kesäloman ensimmäisenä päivänä Ruotsin ja Tanskan läpi Pohjois-Saksaan. Nokka sinne missä aurinko paistoi ja loman viimeisenä päivänä takaisin kotiin. Näin tuli kierrettyä Saksaa, Ranskaa, Italiaa, Espanjaa. Viime vuosina moottoripyöräreissut ovat lyhentyneet: Salzburgin musiikkijuhlat, Taalainmaan kumpuilevat maisemat, saaristokierros. Huikeita reissuja. Nyt on edessä vuosittainen sukellusreissuni: pariksi viikoksi sukeltamaan Palaulle keskelle Tyyntämerta. Sukellusmatkani ovat suuntautuneet Malediiveille, Andamaaneille, Indonesiaan ja Sipadanille, josta alkoi elämäni korkeakoulu: 140 vuorokautta panttivankina Filippiineille kuuluvalla Jolon saarella. Nälkää, vatsatauteja, kuoleman pelko läsnä koko ajan, epätoivoa, kiivaita taisteluja sissien ja armeijan välillä. Nyt oli partiotaidoista ja ryhmädynamiikan ymmärtämisestä hyötyä. Pari viikkoa sitten kuulin tutkimuksen tulokset: ihmiset ovat onnellisimmillaan vuotiaina. Minulla on siis elämäni parhaat vuodet vielä edessä! 5

6 Satu Ahtiluoto HAY:n hallitukseen Olen 38-vuotias espoolainen geriatriaan erikoistuva lääkäri. Minulla on kaksi kouluikäistä lasta. Helsingin Alzheimer-yhdistykseen ja Päiväpaikkaan olen tutustunut jo 90-luvun alkupuolella, kun lukioni kautta järjestettiin mahdollisuus tehdä vapaaehtoistyötä Päiväpaikassa. Kävimme parin luokkakaverini kanssa mm. ulkoilemassa ja lukemassa lehtiä asiakkaiden kanssa. Koin vapaaehtoistyön mielekkääksi ja jatkoin sitä myös lukion jälkeen. Kahteen otteeseen olin kesätöissäkin hoitoapulaisena Päiväpaikassa. Päiväpaikassa työskennellessäni sain erittäin positiivisia kokemuksia muistisairautta sairastavan henkilön kohtaamisesta ja koen, että nämä ovat vahvasti vaikuttaneet haluuni ryhtyä geriatriksi ja erityisesti ovat herättäneet kiinnostukseni muistisairauksia kohtaan. Läheisen näkökulmasta olen saanut kokemusta muistisairauksista isoäitini sairastettua Alzheimerin tautia reilun kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2013 tein töitä erikoissairaanhoidossa, jossa suoritin loppuun geriatrian erikoislääkärin tutkintoon vaadittavat muiden erikoisalojen työjaksot. Erikoislääkäritenttiin olen menossa keväällä. Nyt olen palannut virkaani Espoon Puolarmetsän sairaalassa, jossa päätyöni on Muistipoliklinikan lääkärinä toimiminen. Osallistun lisäksi tarpeen mukaan myös kotisairaalan ja kuntoutusosastojen työhön. Päivätyöni ohella työstän väitöskirjaa, jossa tutkin sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden vaikutusta muistitoimintojen heikentymiselle ja dementian kehittymiselle. Vuosina työskentelin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa asiantuntijalääkärinä, jolloin toimin Muistitoimintojen heikentymisen ehkäisytutkimuksen (FINGER) tutkimuskoordinaattorina. Kyseessä on suomalainen monikeskustutkimus, jonka tavoitteena on monitahoisen elintapaintervention keinoin ennaltaehkäistä muistitoimintojen heikentymistä ikääntyvillä henkilöillä, joilla on riskimittarin perusteella kohonnut muistisairauden riski. FINGER-tutkimuksen kliininen vaihe on juuri päättynyt ja aineiston analysointi on käynnissä. Yhdistystoiminnasta minulla on kokemusta lasteni päiväkodin ja koulun vanhempainyhdistysten hallituksista, joiden toiminnassa olen aktiivisesti ollut mukana vuodesta Tärkein oma harrastukseni on lenkkeily ja parin viime vuoden aikana olen innostunut juoksemaan puolimaratoneja, tosin varsin vaatimattomilla aikatavoitteilla. Lisäksi harrastan lasteni kanssa kaikenlaista puuhastelua ja ulkoilua. Olen erittäin otettu ja iloinen valinnastani Helsingin Alzheimer-yhdistyksen hallituksen jäseneksi ja uskon, että kykenen osaltani tukemaan yhdistystä sen tavoitteiden toteuttamisessa. Suuri kiitos luottamuksestanne! Satu Ahtiluoto 6

7 Allekirjoita kansalaisaloite ympärivuorokautisessa hoidossa olevien oikeudesta ulkoilla Päivi Topo, Ikäinsituutti Viime vuoden lopulla käynnistimme muutaman kansalaisen kanssa kansalaisaloitteen ympärivuorokautisen hoidon piirissä asuvien ihmisten ulkoilumahdollisuuksien parantamiseksi. Aloitetta tukevat monet järjestöt, kuten Muistiliitto ja Suomen Muistiasiantuntijat ry. Tavoitteena on saada valmisteilla olevaan itsemääräämiseen liittyvään lakiin kirjaus päivittäisestä ulkoiluoikeudesta. Itsemääräämislaissa säädetään muun muassa ulko-ovien lukitsemisesta sekä erilaisista toiminnan rajoittamisen tavoista. Laki tähtää itsemääräämisen tukemiseen, mutta ulkoiluoikeutta siinä ei toistaiseksi ole. Ulkoilu on osa ihmisten päivittäistä elämää. Happipitoinen ulkoilma ja kasvien vihreys tervehdyttävät meitä joka päivä ilman, että edes huomaamme sitä. Hormonitasapaino muuttuu nopeasti ulos mentäessä ja sen myötä mielemme rauhoittuu. Ulkoilman mikrobit parantavat vastustuskykyämme. Ulkoilma ja ulkoympäristö ruokkii kaikkia aisteja, näköä, kuuloa, hajuaistia, tasapainoa. Viherympäristö linnunlauluineen ja tuulineen on usein myös kaunis ja miellyttävä kokemus, se virkistää meitä. Ulkoilu parantaa yöunen laatua ja pitää meidät kiinni vuorokaudenajan ja vuodenajan vaihteluissa. Erityisesti muistisairautta sairastavien näkökulmasta tärkeitä ovat tiedot siitä, että ahdistuneisuutta voidaan vähentää ulkoilun avulla. Samoin ulkoilu tukee itsearvostusta, onhan se osa opittua elämänmittaista elämäntapaa. Ympärivuorokautisen hoidon piirissä asuu noin iäkästä ihmistä. Heistä vain harva pystyy puolustamaan omia etujaan. Tarvitsemme allekirjoitusta, jotta Eduskunnan on otettava ulkoilualoite käsiteltäväksi. Aloitteella nostamme myös esiin ulkoilumahdollisuuksien tärkeyttä silloin, kun eletään hoitopaikoissa. Kansalaisaloite löytyy osoitteesta Sähköinen allekirjoitus varmistetaan pankkitunnuksilla tai tekstiviestillä (mobiilivarmenne). Samasta osoitteesta voi myös tulostaa paperisen lomakkeen. Jos haluat ryhtyä keräämään allekirjoituksia, niin soita Ikäinstituuttiin p tai lähetä minulle viesti Lähetämme sinulle lomakkeita, tiedotteita ja palautuskuoria. Ikäinstituutti kokoaa lomakkeet Oikeusministeriölle toimitettaviksi. Aikaa on toukokuun alkupuolelle. Rakennetaan yhdessä hyvää vanhuutta! Päivi Topo johtaja, Ikäinstituutti Asemapäällikönkatu Helsinki 7

8 Edunvalvonta - tarvitaanko vai ei? Jari Jokiluhta, muistineuvoja Kyllä ja ei. Muistisairaan asioita voidaan yleensä sujuvasti hoitaa valtuutuksen avulla. Yleisesti käytetään kirjallista valtakirjaa valtuutuksen osoittamiseksi. Valtakirjassa mainitaan, mihin tehtävään toinen valtuutetaan. Pätevä valtuutus edellyttää, että valtuuttaja ymmärtää antamansa valtuutuksen merkityksen ja sisällön. Puolisoille usein riittää, että on laadittu pankissa hoitavalle puolisolle tilinkäyttöoikeus raha-asioiden hoitamiseksi. Hoitoon ja henkilöön liittyvissä asioissa, omaiset luonnollisesti edustavat muistisairasta ilman edunvalvontaakin, jos muistisairas ei itse tähän kykene. Yleensä itse kysyn ensimmäiseksi; miksi tarvitaan edunvalvojaa? Useimmiten asia voidaan hoitaa ilman edunvalvojan määräämistä. Jos edunvalvoja on jo määrätty ja huomataan, ettei tässä edunvalvontaa olisi tarvittukaan, on erittäin vaikea perustella muistisairaan kohdalla tehtävän lakkauttamista. Toimintakyvyn laskuun voi muistisairas varautua itsekin kun asioiden merkityksen vielä itse ymmärtää. Tavallinen valtakirja asioiden hoitamiseksi ei välttämättä sairauden edetessä ole enää käyttökelpoinen. Keinoja varautua tulevaisuuteen ovat hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus. Hoitotahdossa ( voi mm. nimetä sijaispäättäjän, kenelle saa potilasasiakirjoja luovuttaa, kenelle saa antaa tietoja, hoitoa ja hoivaa koskevia toiveita sekä taloudellisiin asioihin liittyviä toiveita, kenen haluaa toimivan mahdollisena edunvalvojana jne. Hoitotahto ei edellytä todistajia, mutta se olisi suositeltavaa. Muistisairas voi ennakoida omaa vajaakykyisyyttään tekemällä edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutusta koskeva laki tuli voimaan Edunvalvontavaltuutus luotiin vaihtoehdoksi perinteisille edustuksen muodoille, kuten valtakirjavaltuutukselle ja edunvalvonnalle. Edunvalvontavaltuutuksella muistisairas valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, että hän myöhemmin tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan itse. Hän voi oikeuttaa toisen henkilön edustamaan itseään sekä taloudellisissa asioissa, että henkilöään koskevissa asioissa, kuten esim. terveydenhoidossa. Edunvalvontavaltakirja tehdään kirjallisena. Se tulee voimaan vasta kun se on vahvistettu maistraatissa ja muistisairaan toimintakyvystä on toimitettu lääkärinlausunto. Jos muistisairaan etuja ei saada turvattua esim. yhteisin pankkitilein, valtakirjalla tai edunvalvontavaltuutuksella voidaan hänelle määrätä edunvalvoja. Useimmiten edunvalvoja määrätään huolehtimaan päämiehensä kaikista taloudellisista asioista. Edunvalvonta ei automaattisesti rajoita päämiehen kelpoisuutta päättää henkilöään koskevista asioista. Jos pelkkä edunvalvojamääräys ei ole riittävä turvaamaan päämiehen etuja, hänen toimintakelpoisuuttaan rajoitetaan tai julistetaan kokonaan vajaavaltaiseksi. Edunvalvojamääräystä koskeva asia pannan vireille tuomioistuimessa. Maistraattiin voi kuka tahansa vaitiolovelvollisuuden estämättä tehdä ilmoituksen edunvalvonnan tarpeessa olevasta ihmisestä. Edunvalvojaksi määrätään tehtävään sopiva henkilö, joka voi olla joku läheisistä tai yleinen edunvalvoja. 8

9 Esimerkkitapaus: Muistisairas mies oli asunut aikaisemmin vaimonsa kanssa ja heillä oli käyttöoikeudet toistensa pankkitileihin. Mies joutui pitkäaikaishoitoon ja asioiden hoitamista varten hänen tyttärensä haki edunvalvojaksi. Tyttären ottaessa edunvalvojan tehtävän vastaan hän huomasi, että isän tililtä oli nostettu huomattavia summia viimevuosien aikana ja pankkitili oli tyhjä. Alkoholisoitunut vaimo oli käyttänyt muistisairaan miehensä varat matkusteluun, alkoholiin yms. perustellen, että osan rahoista mies oli itse kuluttanut ja vain osalla tukenut taloudellisesti vaimoa, jotta tämä jaksaisi häntä hoitaa. Jälkeenpäin on mahdotonta selvittää mikä lopullinen totuus oli. Ei pidä myöskään vähätellä edunvalvonnan merkitystä. Tapaus osoittaa kuinka tärkeää on varautua ennakkoon, varsinkin mitä suuremmista taloudellisista asioista on kyse. Asia pitäisi ottaa puheeksi jo muistisairauden diagnoosin varmistuttua ja käydä läpi eri vaihtoehtoja. Lisätietoja: Helsingin Alzheimer-yhdistyksen muistineuvoja Jari Jokiluhta arkisin klo 9-17 puh Neljäsosa hoitaa työn ohessa läheistään Harva tietää, että töistä voi saada vapaata omaisen hoitamiseksi. Helsingin yliopisto selvittää läheisiään hoitavien tilannetta. Tutkimuksen rahoittaa Työsuojelurahasto. Tutkimuksessa selvitetään työpaikkojen mahdollisuuksia helpottaa työn ja hoitamisen yhteensovittamista. Ettei jäätäisi tämän takia pois töistä, vaan jaksettaisiin molemmat, toteaa tutkijatohtori Mia Silfver-Kuhalampi. Lisätietoja tutkimuksesta myös Helsingin Sanomat artikkelista. Tutkimukseen pääsee mukaan: - työpaikan käyntännöt vaikuttavat siihen, miten työ ja hoiva voidaan yhteensovittaa. - Tutkimus selvittää hyviä käytäntöjä ja levittää niitä - Tutkimukseen mukaan haluavat voivat lähettää sähköpostia osoitteeseen mia.silfver@helsinki.fi 9

10 Maarit Huovinen ABC - Yleislääkärin vastaanotolla Lääkärin vastaanotolle kannattaa valmistautua tunnustelemalla omaa vointiaan ja vaikkapa kirjoittamalla ylös tuntemuksiaan. Usein käy kuitenkin niin, että internet houkuttelee etsimään selitystä sairauden oireisiin. Tällainen googlailu voi kuitenkin johtaa harhaan ja jopa haitata oikean diagnoosin ja hoidon saamista. Rintakipua, huimausta, lihasjäykkyyttä, lämmönnousua Onko kyseessä tuiki tavallinen kausiflunssa? Vai ehkä kuitenkin pikaista sairaalahoitoa vaativa borrelioosi? Omien oireiden syöttäminen internetin hakukoneisiin ei ole suositeltavaa, sillä väärinkäsityksen mahdollisuus on suuri ja voi jopa haitata oikean hoidon saamista. Yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen: - Vaikka oireiden selitysten etsiminen internetistä saattaa olla potilaan mielestä kiinnostavaa, riski on, että hän saattaa lukemansa perusteella keksiä itselleen väärän diagnoosin. Tullessaan vastaanotolle potilas kertoo jo muodostamaansa tarinaa ja lääkärin kannalta oleelliset tiedot voivat jäädä pimentoon. Älä unohda tätä: - Jos on epävarma, tarvitseeko lääkärin hoitoa, kannattaa joka tapauksessa olla yhteydessä vastaanottoon. Jos kysymys on muistisairaudesta oikea lääkäri on neurologi. Jos on huolestunut omasta tai läheisen muistista, kannattaa aina lähteä hakemaan apua. Ensimmäinen yhteys voi olla myös oman paikkakunnan muistiyhdistys, Helsingissä Helsingin Alzheimeryhdistys yhteystiedot tässä lehdessä. Jutun lähteenä on Terveystalo, tiedotus, ylilääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen. Materiaalista toimittanut Maarit Huovinen, lääketieteen toimittaja. Kiinnostus omasta hyvinvoinnista on kuitenkin hyvä ja positiivinen asia. Jos osaa hakeutua luotettavien lähteiden äärelle, niiden avulla voi hyvin arvioida, tarvitseeko vaiva lääkärin apua vai paraneeko se parin päivän levolla. Vastaanotolle valmistautumisessa tiedonhaulla ei kuitenkaan ole merkitystä. Omien oireiden huomioiminen tärkeintä Ennen lääkärille menoa kannattaa miettiä valmiiksi lähinnä se, miltä itsestä tuntuu. Mitättömänkin oloiset oireet kannattaa kertoa lääkärille, jos niitä esiintyy muiden oireiden yhteydessä. Perusteellisella kuvailulla lääkäri pystyy muodostamaan mahdollisimman hyvän kuvan potilaan tilanteesta. Mieti näitä, muista tämä: - Minkälaisia oireet ovat, kauanko ne ovat kestäneet, ovatko ne muuttuneet, miten on reagoinut kotihoitoon, onko joku asia helpottunut tai mennyt huonommaksi. - Omasta terveydestä huolehtiminen ja hyvä hoitomotivaatio ovat ensiarvoisen tärkeitä sairauden hoidon onnistumisen kannalta. - Parhaat hoitotulokset syntyvät, kun potilas haluaa itse ottaa vastuuta omasta terveydestään. - Varsinainen diagnoosi kannattaa aina jättää lääkärin tehtäväksi! 10

11 Muistilista vastaanotolle valmistautumiseen Kerro: Sinua hoitaville henkilöille ajan tasalla olevat tiedot itsestäsi, sairaudestasi ja lääkityksestäsi. Pienetkin oireet kannattaa tuoda esille. Mitä hoitokeinoja olet aiemmin käyttänyt. Jos tutkiminen sattuu tai tuntuu muuten pahalta. Hoitohenkilöstö tekee työtään sinua varten. Kysy: Hoitovaihtoehdoista, lääkkeistä sekä niiden hyvistä ja huonoista puolista. Jos jokin huolestuttaa, ota asia heti puheeksi. Varmista, että: - olet saanut riittävän selvityksen siitä, mikä sinua vaivaa. - ymmärrät miksi määrätty lääkitys tai tutkimus on tarpeellinen, tai ymmärrät miksi niitä ei määrätty. - tiedät miten toimit jatkossa, ja että saat tarvittaessa mukaasi hoitosuunnitelman. - tiedät, miten saat tutkimustuloksesi

12 Vanhuus. Se on uusi elämän muoto. Sitä näköjään vaikea ymmärtää on. Asia 1. Muisti karkailee. Välillä tuntuu, kaikki hyvin on. Sitten tulee hetki; eri asioissa muisti hälvenee. Tiedän, että tiedossa on, tulo esille lokerosta viiveellä on. Ajatus ilmeisesti kiertää ympyrää, ennen kuin löytää lokeron; Ah,niinhän se on. Toinen ei ymmärrä tätä, jonka kanssa puhelee, tokaisee heti: Etkö sä sitäkään muista, voi kamalaa. Kun ei niin ei, tällä se ainakaan parane ei. Pahan mielen vain tuottaa, halveksuntaa tarkoittaa. Joskus tuntuu, kuin pussissa ois. Mitenkähän tästä irti päästä vois? Ystävän ymmärrys tilanteeseen paljon lohtua tois. Esimerkiksi: Eihän se nyt niin tärkeää heti muistaa oo, mietitään vähän mikä esille tuoda sen vois. Loukkaavalta tuntuu, jos toisien äkäisellä, harmistuneella äänellä kuulen heti tokaisevan: Voi Herra Jumala! Etkö sä sitäkään muista, kyllä on kamalaa. Se on tuomio kova, joka mielen pahoittaa. Varmasti karkaa silloin ajatus. Miksi et tahdo ymmärtää. Auttava asian pohdinta usein aatoksen palauttaa, mutta paha hylkivä sana loputkin karkoittaa. Mistä avun saisin, missä ymmärtävä yhteyden pitäjä ois? Joka pakottais entisiäkin huolia mielestä pois. Sairaus, sana tuo, vaikka mitä mieleen tuo. Alzheimer, mietein tuota sanaa. Maalaisjärjellä kuulostaa: Kaikki pellolla. Ei ole, vaan piilossa aivoissa. Muistisairaiden ajatuksia... Talvella on lunta pääsee pilkille ja mennään luistelemaan. Puistossa kävelyä. Talvella on mukava hiihtää. Mäenlaskua ja lumiukko ja lumiakka. Talven tuiskut. Kova pakkanen ja on ohuita lumihiutaleita, jotka hiljalleen valuu maahan. Kallion kyljessä vakava mänty, joka hiljalleen seisoo paikallaan. Aurinkoinen talvipäivä, Kaunis ilma, pulkalla laskua ja luminen poppeli. Helsingin Alzheimer-yhdistyksen Päiväpaikan asiakkaiden runooilema Anna Maria 91 v. Kotihoidon asiakas. Alzheimer diagnosoitu noin vuosi sitten. 12

13 Päiväpaikan asiakkaiden töitä 13

14 Markus Löfström LIIKUNNAN ILOA - HAY ja HJK yhdessä Kerroimme viime vuonna Synapsi lehdessä liikuntakokeilusta Sonera Stadionilla HJK:n kanssa. Kokeilu oli rohkaiseva ja päädyimme hakemaan RAY:ltä rahoitusta uudelle Liikunnan Ilo projektille. Olimme oikeaan aikaan liikkeellä sillä RAY:n ohjelmassa on projektikokonaisuus Eloisa Ikä. Nyt olemme saaneet projektille rahoituksen ja aloitamme yhteistyön HJK:n kanssa kevään aikana. Projekti on tarkoitettu alle ja yli 65-vuotiaille, lievässä muistisairauden vaiheessa oleville henkilöille. Tarkoitus on saada mukaan myös omaisia. Projektin ydinasioita ovat liikunta, kuntoilu, kunnon ylläpitäminen, yhdessäolo ja tekeminen, mielialan kohentaminen sekä ravintoon liittyvä opastus. Päämääränä on luoda toimintamalli, jossa Suomen vanhin muistiyhdistys ja Suomen johtava jalkapalloseura HJK luovat mallin muille muistiyhdistyksille ja urheiluseuroille. Suomessa on tällä hetkellä valtava tarve kehittää ihmisten liikkumista. Olemme Euroopan nopeimmin vanheneva kansa. Iäkkäiden ihmisten on erityisen tärkeä huolehtia lihaskunnostaan ja tasapainostaan. Tulkaa mukaan liikkumaan. Saatte ammattilaisten tarjoamat palvelut. Olette hyvässä seurassa. Hyvinvointi ja toimintakyky paranevat. Lisätietoa: toimisto@alzheimer-hki.com tai Jaana Jukarainen gsm

15 Marja Krons Vapaaehtoiset päivittivät ensiaputaitoja Yhdistys järjesti vapaaehtoistyöntekijöille HÄTÄENSIAPU 1 kurssin, johon osallistui toistakymmentä henkeä. Kurssin toteutti SPR-kouluttaja Pia Sandström, joka kovasti kehui kurssilaisten aktiivisuutta. Kurssilla käytiin läpi toimintaa onnettomuustilanteissa, opeteltiin tajuttoman ja sokkipotilaan ensiapua, perehdyttiin vieraan esineen poistoon hengityselimistä sekä sokerina pohjalla tehtiin elvytysharjoituksia Anne-nukeilla. Elvytysharjoitusten suosiosta johtui, että kurssi venyi hieman eikä kenelläkään ollut kiirettä kotiin. Nyt on taas perustaidot päivitetty. Elvytys painantatekniikalla on yllättävän rankaa, joutui jopa entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti toteamaan. 15

16 Kansainvälisen aivoviikon kunniaksi yleisöseminaari AIVOT LUOVUUTEMME LÄHDE Maanantai klo Paikka: Porthania Sali 1, Yliopistokatu 3, Helsinki Tilaisuuden avaus Pentti Arajärvi, professori, Suomen Aivosäätiön valtuuskunnan puheenjohtaja TYÖELÄMÄ LUOVUUS - INNOSTUS Saku Tuominen, luova johtaja, Idealist Group LUOMISVOIMAISET AIVOMME Kiti Müller, neurologi, tutkimusprofessori, Työterveyslaitos, Aivot ja työ tutkimuskeskuksen johtaja Puheenjohtajana Pirkko Lahti, psykologi Kahvitarjoilu klo 16. Lämpimästi tervetuloa! Yhteistyössä: Helsingin Alzheimeryhdistys ry Aivovammaliitto ry 16

17 MUISTI-ILTAPÄIVÄ Kampin palvelukeskus Salomonkatu 21B, Helsinki Torstaina klo Kun muisti pettää Neurologian erikoislääkäri, professori Timo Erkinjuntti Helsingin Alzheimer-yhdistys järjestää yhteistyössä: Aivoliitto ry:n, Helsingin Diakonissalaitoksen HOIVA Oy:n ja Käpyrinne ry:n kanssa Muisti-iltapäivän. Toiminnan esittelyä, neuvontaa, materiaalia VAPAA PÄÄSY! Tiedustelut: tai

18 YHDISTYKSEN TOIMINTAA PÄIVÄPAIKKA Topeliuksenkatu 17 C 25 Muistisairaille tarkoitettu Päiväpaikkamme on avoinna arkisin klo Päiväpaikkamme tarjoaa asiakkaille kuntouttavaa toimintaa ja virikkeellisen päivän kodikkaassa, turvallisessa ympäristössä ja antaa näin omaisille mahdollisuuden työssäkäyntiin tai lepoon. Päiväpaikan keittiössä valmistuu asiakkaille aamupala, lounas ja iltapäiväkahvi. Päiväohjelmaan kuuluu ulkoilua lähiympäristössä, erilaisia tutustumiskäyntejä ja retkiä säästä ja vuodenajasta riippuen, erilaisia luovia toimintatuokioita asiakkaan kyvyt huomioon ottaen, musiikkia, tanssia, laulua, pelejä ja lukutuokioita sekä askartelua ja maalausta. Päiväpaikkaan voi tuoda asiakkaan myös yllättävissä tilanteissa muutamaksi tunniksi tai yhdeksi päiväksi. On syytä kuitenkin ottaa yhteyttä puhelimitse ennen tuloa sen varmistamiseksi, että Päiväpaikassa on tilaa ja osaamme varautua oikeaan ruokailijamäärään. Tilapäisen hoitopaikan hinta on 10 /tunti. Asiakkaaksi pääsyä voi tiedustella Anitta Rytilahdelta p , , anitta.rytilahti@alzheimer-hki.com MUISTISAIRAIDEN PÄIVÄTOIMINTA Vertaistukiryhmä Sirkkala, Topeliuksenkatu 17. Työikäisenä muistisairauteen sairastuneille tarkoitettu vertaistukiryhmä. Ryhmä tarjoaa asiakkaille kuntouttavaa ja virikkeellistä toimintaa sekä vertaistukea. Päiväohjelmassa on erilaisia teemoja, retkiä, liikuntaa ja ulkoilua sekä asiakkaiden toivomia aktiviteettejä. Ryhmiä on kaksi ja ne kokoontuvat kerran viikossa keskiviikkoisin tai torstaisin klo Toiminta on tarkoitettu lievässä muistisairauden vaiheessa oleville helsinkiläisille. Asiakkaaksi haetaan oman alueen sosiaalityöntekijän kautta. Hakemus löytyy myös sivustolta. Lisätietoja toiminnasta Kirsti Salin p (ke-to). Vapaita paikkoja voi tiedustella Anitta Rytilahdelta p , , anitta.rytilahti@alzheimer-hki.com MUISTINEUVOLA Toimipisteet: - Kampin palvelukeskus Salomonkatu 21 B, 1.krs, Helsinki - Syystien vanhustenkeskus (Malmi) Takaniitynkuja 3, 2.krs, Helsinki - Myllypuron palvelukeskus Myllymatkantie 4, 1.krs, Helsinki Muistineuvolan palveluja voivat käyttää kaikki helsinkiläiset. Muistineuvolassa voidaan alustavasti kartoittaa toimintakykyä haittaava, itseä tai omaisia huolestuttava muistihäiriö. Tarvittaessa tehdään muistitesti ja ohjataan jatkotutkimuksiin. Palvelemme suomeksi (ti-pe), ruotsiksi (to), viroksi ja venäjäksi (ma). Palvelu on maksuton. Ajanvaraus kaikkiin toimipisteisiin ja neuvonta ma-to klo numerosta p muistineuvola@alzheimer-hki.com Luennot, tilaisuudet ja yhteydenotot toiminnasta Eija Säynevirta p ENSITIETOILLAT Sirkkalassa, Topeliuksenkatu 17 Ensitietoillat ovat kaksipäiväisiä, toiseen iltaan ilmoittaudutaan ensimmäisessä tilaisuudessa. I osa klo Muistisairaudet ja hoito: Yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall II osa klo Etuudet, muistisairaan kohtaaminen ja Helsingin Alzheimer-yhdistyksen toiminta Osallistuja määrä on rajoitettu. Ilmoittautuminen viimeistään edellisenä päivänä yhdistyksen toimistoon p Kahvitarjoilu MUISTINEUVONTA Topeliuksenkatu 17 B 13 Muistineuvoja Jari Jokiluhdan puoleen voi kääntyä kaikissa muistisairauksiin liittyvissä asioissa. Hän antaa muistineuvontaa puhelimitse tai hänen kanssaan voi sopia tapaamisesta yhdistyksen tiloissa. Muistineuvoja tekee tarvittaessa myös kotikäyntejä. Jari Jokiluhdan tavoittaa arkisin klo p tai jari.jokiluhta@alzheimer-hki.com 18

19 TERAPEUTIN VASTAANOTTO HANKALIIN PERHETILANTEISIIN Muistisairaus herättää perheessä monenlaisia kysymyksiä ja tunteita. Ne voivat liittyä menneeseen, tämän päivän haasteisiin tai kysymyksiin tulevasta. Jokainen perheenjäsen kokee muistisairauden eri tavalla. Arki sairauden kanssa on jokaisen kannalta eri tavalla haasteellista. Nämä erilaiset ajatukset ja tuntemukset voivat joskus aiheuttaa vakaviakin ristiriitoja. Vaikka perheessä ollaan läheisiä, ei näistä sairauden herättämistä tunteista ja haasteista aina ole helppoa puhua vaikka sitä haluaisikin. Jos perheessänne on muistisairauden myötä syntynyt ristiriitoja ja hankalia tilanteita, ja niistä puhuminen tuntuu omin voimin hankalalta, varatkaa maksuton keskusteluaika psykoterapeutille. Sanna Aavaluoma on erityistason pariterapeutti ja vaativan erityistason perheterapeutti. Hän on tehnyt perhetyötä muistisairaiden ja heidän läheistensä kanssa vuodesta Helsingin kaupungin rahoituksella perheille tarjotaan maksutta 1-5 keskustelua. Vastaanottoajat maanantaisin ja tiistaisin. Yhteydenotot Sanna Aavaluoma p OMAISTEN VERTAISTUKIRYHMÄT Maanantain iltapäiväryhmän omaisten ryhmä kokoontuu Sirkkalassa Topeliuksenkatu 17, klo Kevään tapaamiset: 24.2, 10.3, 24.3, 7.4, 5.5, Omaiset vaihtavat kuulumisiaan kahvittelun merkeissä. Ei ennakkoilmoittautumisia. Tervetuloa! Liisa Nousiainen Työikäisten muistisairaiden omaisten vertaistukiryhmä Sirkkalassa, Topeliuksenkatu 17, Helsinki klo Kevätkaudella 2014 kokoonnumme: 6.3. (mahdollisuus osallistua s. 9 mainittuun tutkimukseen), ja Ennakkoilmoittautumiset Pertti Riihelälle p Ristikon ratkaisu sivulla

20 PROJEKTITOIMINTA Vapaaehtoistoiminnan Ilona-projekti Kiinnostaako Sinua vapaaehtoistoiminta? Haluatko tuoda vuosien varrella hankkimasi elämänkokemuksen toisten hyödyksi? Vapaaehtoistoiminnan muotoja: * Myyjäisiin ja muihin tapahtumiin osallistuminen * Sairaistuneiden ja omaisten ryhmien ohjaaminen * Päiväpaikan toiminnassa mukana oleminen * Viriketuokioiden ohjaaminen: esim. laulu, musiikki, askartelu, lukeminen, käsityöt * Yhdistyksen retkillä mukana oleminen * Muistisairaiden avustaminen ulkoilussa, retkillä, tapahtumissa, jumpassa, kuntosalilla tai uimahallilla. * Leipominen yhdistyksen tilaisuuksiin ja myyjäisiin. Vapaaehtoistoimintaan liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä joko sähköpostitse pertti.riihela@alzheimer-hki.com tai puhelimitse Liikunnan iloa Muistisairaiden kuntoutus liikunnan avulla Sonera Stadiumilla yhteistyössä HJK:n kanssa Projekti on tarkoitettu alle ja yli 65-vuotiaille, lievässä muistisairauden vaiheessa oleville henkilöille. Tarkoitus on saada mukaan myös omaisia. Viikonloppupaikka Topeliuksenkatu 17 C, Helsinki Päiväpaikan tiloissa toimiva viikonloppupaikka on auki LAUANTAISIN klo Viikonloppupaikka maksaa 25 /henkilö/päivä. Hinta sisältää lounaan ja välipalan. Toiminnan tarkoitus on antaa omaisille mahdollisuus omaan vapaa-aikaan ja tarjota asiakkaille viihtyisä, turvallinen ja toiminnallinen ympäristö. Viikonloppupaikka on avoinna kaikille halukkaille asuinpaikasta riippumatta. Toimintaa ohjaa muistisairauksien hoitoon erikoistunut henkilökunta. Lisätiedot: Jari Jokiluhta p tai jari.jokiluhta@alzheimer-hki.com Muistiterveyttä ja verkostovoimaa Helsingissä projekti Tavoitteena on etsiä keinoja helsinkiläisten asukkaiden ohjaamiseksi matalan kynnyksen palveluihin muistipulmien selvittämiseksi ja jakaa tietoa aivoterveydestä ja muistisairauksista. Projektissa toteutetaan mm. muistikahvilatoimintaa, MuistiAvain tilaisuuksia ja koulutuksia sekä Muistiklubitoimintaa. Yhteistyössä mukana olevien järjestöjen kanssa kehitetään Osaamispankkia, jonka kautta järjestetään yhteisiä tapahtumia ja jaetaan oman organisaation erityisosaamista. Toiminta jatkuu vielä alkukevään Tapahtumia voi seurata: it/t/verkostoskuuppi Kaikkea ei onneksi tarvitse muistaa, mutta tärkeä on tietää, mikä on muistiongelman takana Pertti Riihelä, pertti.riihela@alzheimer-hki.com tai puhelimitse Projektin ydinasioita ovat liikunta, kuntoilu, kunnon ylläpitäminen, yhdessäolo ja tekeminen, mielialan kohentaminen sekä ravintoon liittyvä opastus. Päämääränä on luoda toimintamalli, jossa Suomen vanhin muistiyhdistys ja Suomen johtava jalkapalloseura HJK luovat mallin muille muistiyhdistyksille ja urheiluseuroille. Toiminta käynnistyy kevään 2014 aikana. Jos kiinnostuit, lähetä yhteystietosi toimistoon toimisto@alzheimer-hki.com tai soita Jaana Jukaraiselle gsm Otamme sinuun yhteyttä kun projektin vetäjä aloittaa työnsä ja projekti käynnistyy. 20

21 KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN Sirkkalaan, Topeliuksenkatu 17 (käyn suoraan kadulta A ja B-portaiden välistä) torstaina klo Helsingin Alzheimer-yhdistyksen jäsenet kutsutaan yhdistyksen varsinaiseen kevätkokoukseen, jossa käsitellään sääntöjen 9. :ssä mainitut asiat. TERVETULOA OSALLISTUMAAN JA PÄÄTTÄMÄÄN YHDISTYKSEN ASIOISTA! Muistiklubi kokoontuu Alzheimer-yhdistyksen katutason tiloissa Topeliuksenkatu 17 joka tiis tai klo Klubi on tarkoitettu vasta sairastuneille tai lievässä vaiheessa oleville asiakkaille. Klubitoimin - nan tarkoituksena on jakaa vertaistukea ja pitää yllä toimintakykyä yhteisen tekemisen kautta. Muistiklubissa käydään aamupäivällä läpi aamukahvin äärellä ajankohtaisia aiheita, pelataan pelejä ja jumpataankin. Iltapäivisin liikutaan enemmän tai käydään esimerkiksi museoissa sekä historia- ja kulttuurikävelyillä. Kuuden euron kertamaksuun sisältyvät kahvittelut ja lounaat Päiväpaikassa. pertti.riihela@alzheimer-hki.com tai puhelimitse MUISTIKAHVILAT Helmikuu klo Töölön monipuolinen palvelukeskus Juhlasali, Töölönkatu 33 Aihe: Muisti ja liikunta - Kahvitarjoilu klo Kontulan monipuolinen palvelukeskus Juhlasali, Kontukuja 5 Aihe: Aivojumppa - Kahvitarjoilu - Maaliskuu klo Töölön monipuolinen palvelukeskus Juhlasali, Töölönkatu 33 Aihe: Muisti ja ravinto - Kahvitarjoilu klo Kontulan monipuolinen palvelukeskus Juhlasali, Kontukuja 5 Aihe: Musiikki ja muisti - Kahvitarjoilu - 21

22 KEVÄTMYYJÄISET TOIMINTAKESKUKSESSA Topeliuksenkatu 17, Helsinki klo TAVARA-, KIRJA- JA VAATEKIRPPUTORIT SEKÄ KAHVIOSSA SUOLAISIA JA MAKEITA LEIVONNAISIA,JOITA VOI OSTAA MYÖS KOTIIN. Myyjäisten tuo o kokonaisuudessaan muis sairaiden ja heidän omaistensa hyväksi. Otamme vastaan hyväkuntoista kirpputoritavaraa ja järjestämme tarvi aessa kuljetuksen p Ris kon ratkaisu 22

23 MUISTISAIRAUKSIIN ERIKOISTUNEITA LÄÄKÄREITÄ Neurologian erikoislääkäri, LT Neurologian professori Ka Juva Timo Erkinjun Diacor Lääkärikeskus Aava, Helsinki Alppikatu 2, Helsinki Ajanvaraus Ajanvaraus Neurologian ja geriatrian erikoislääkäri Yleislääke eteen erikoislääkäri professori Raimo Sulkava Ari Rosenvall vastaano o maanantaisin Lääkärikeskus Mehiläinen Lääkärikeskus Mehiläinen Ympyrätalo, Helsinki Runeberginkatu 47, Helsinki Ajanvaraus Ajanvaraus , Geriatrian erikoislääkäri, LT Minna Raivio Terveystalo Kamppi Jaakonkatu 3, Helsinki Ajanvaraus Helsingin Alzheimer-yhdistyksen ruusuadressit Onnittelu- tai suruadressi 15,00 Tilaajan valitsemalla tekstillä 18,00 Adresseja voi ostaa yhdistyksen toimistosta Topeliuksenkatu 17 C, Hki p arkisin klo

24 Kiitos tues tasi! Yhdistyksemme toimintaa voi tukea: Kiitos!