POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma BIOENERGIALIIKETOIMINTA JA SEN KEHITTÄMISTARPEET POHJOISKARJALAISISSA PK-YRITYKSISSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma BIOENERGIALIIKETOIMINTA JA SEN KEHITTÄMISTARPEET POHJOISKARJALAISISSA PK-YRITYKSISSÄ"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Heidi-Katriina Pursiainen BIOENERGIALIIKETOIMINTA JA SEN KEHITTÄMISTARPEET POHJOISKARJALAISISSA PK-YRITYKSISSÄ Opinnäytetyö Helmikuu 2010

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO BIOENERGIA SUOMESSA Bioenergia-alan pk-yritykset Suomessa BIOENERGIA POHJOIS-KARJALASSA Bioenergian käyttö Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan bioenergiaklusteri Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Biostuli Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Opinnäytetyön tavoitteet TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄ Tutkimusalue ja kohderyhmä Tutkimusmenetelmä Aineiston käsittely ja sisällön analyysi TULOKSET Yritysten henkilöstömäärä ja alueellinen jakauma Yritysten toimialat Yritysten markkina-alueet Bioenergialiiketoiminta yrityksissä Bioenergialiiketoiminnan kasvun esteet Bioenergialiiketoimintamahdollisuudet Pohjois-Karjalassa Bioenergian käytön lisääminen Tutkimus- ja kehittämistoiminta Bioenergiateknologian kehittäminen Pohjois-Karjalassa Koulutustarpeet ja ulkopuolisen asiantuntijan käyttö Bioenergia-alan osaamisrekisteri ja haastatteluhalukkuus TULOSTEN TARKASTELU Bioenergialiiketoiminnan kasvun esteet ja mahdollisuudet Kehittämistarpeet POHDINTA LÄHTEET... 38

3 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Saatekirje Verkkokyselylomake

4 OPINNÄYTETYÖ Helmikuu 2010 Metsätalouden koulutusohjelma Väisälänkatu JOENSUU p. (013) Tekijä(t) Heidi-Katriina Pursiainen Nimeke Bioenergialiiketoiminta ja sen kehittämistarpeet pohjoiskarjalaisissa pk-yrityksissä Toimeksiantaja Biostuli-hanke Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää bioenergia-alaan kosketuksissa olevia pkyrityksiä Pohjois-Karjalassa sekä niiden kehittämistarpeita ja bioenergialiiketoiminnan kasvun esteitä. Samalla koottiin yritysten tiedot maakunnallista bioenergia-alan osaamisrekisteriä varten. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, joka toteutettiin verkkokyselynä. Tutkimus osoitti, että tällä hetkellä suurimmat esteet bioenergialiiketoiminnan kasvulle pk-yrityksissä ovat taloudellisia. Investoinnit ovat kalliita, joten toiminta vaatii suurta pääomaa. Suurimpana esteenä pidettiin resurssien puutetta ja bioenergiasta maksettavaa suhteessa alhaista hintaa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kehittämistarpeet ovat hyvin yrityskohtaisia. Eniten tarvetta oli yrityskohtaisesti kohdennettavalle sekä käytännönläheiselle tutkimus- ja kehittämistyölle. Kieli suomi Sivuja 38 Liitteet 2 Liitesivumäärä 9 Asiasanat bioenergia, bioenergialiiketoiminta, pienet ja keskisuuret yritykset

5 5 1 JOHDANTO EU velvoittaa ilmasto- ja energiapaketissa jäsenmaitaan lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Suomen osalta tavoitteeksi on asetettu uusiutuvan energian osuuden nostaminen 38 %:iin loppukulutuksesta ja liikenteen biopolttoaineiden osuuden lisääminen 10 %:iin vuoteen 2020 mennessä. (Ympäristöministeriö 2009.) Tavoitteiden saavuttamista tukemaan on laadittu erilaisia kansallisia ja maakuntakohtaisia ohjelmia. Bioenergiaa pidetään Suomen valttikorttina uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisessä. Biomassoja osataan hyödyntää ja suurin osa uusiutuvasta energiasta tuotetaankin metsäteollisuuden sivutuotteilla. Muiden biomassojen kuin puun hyödyntäminen on kuitenkin vielä vähäistä. Maakuntaohjelmissa bioenergialla on tärkeä asema kehittämiskohteena ja tulevaisuuden työllistäjänä. Se tarjoaa monipuolisia liiketoiminnan mahdollisuuksia eri toimialoilla. Bioenergiaalan ympärillä on käynnissä paljon kehittämishankkeita. Näin on myös Pohjois-Karjalassa jossa uusiutuvien energialähteiden osuus energiahuollosta on kansallisesti sekä kansainvälisesti huomattavasti keskiarvon yläpuolella. Bioenergia-alan osaamista löytyy varsinkin kone- ja laitevalmistuksessa sekä tulisijojen valmistuksessa. Myös lämpöyrittämisessä Pohjois- Karjala on Suomen vahvimpia alueita. Maakunnassa tulisikin panostaa osaamisen vahvistamiseen. Mahdollisia tulevaisuuden vientituotteita ovat osaamisintensiiviset konsulttipalvelut ja tuotteistetut liiketoimintamallit. (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2007.) Tämän opinnäytetyön toimeksianto tuli Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hallinnoimalta Biostuli-hankkeelta. Opinnäytetyön ensisijaisena tavoitteena oli selvittää Pohjois-Karjalan bioenergia-alaan kosketuksissa olevia pk-yrityksiä sekä niiden kehittämistarpeita kyselytutkimuksella. Samalla koottiin yritysten tiedot maakunnallista bioenergia-alan osaamisrekisteriä varten. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä.

6 6 2 BIOENERGIA SUOMESSA Bioenergia on fotosynteesiin perustuvaa, kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, puhdasta ja uusiutuvaa kotimaista energiaa. Bioenergiaa saadaan biopolttoaineista, joita valmistetaan erilaisista biomassoista, kuten puusta, peltokasveista ja yhdyskuntien sekä teollisuuden biohajoavista jätteistä. Se kuuluu Suomen energiahuollon kokonaisuuteen osana uusiutuvia energiamuotoja. (Bioenergia-verkkopalvelu 2009.) Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2008 oli 1,42 TJ eli noin 395 TWh. Uusiutuvan energian osuus tästä oli lähes 28 %, mikä tarkoittaa noin 4-5 prosenttiyksikköä korkeampaa osuutta energian loppukulutuksesta laskettuna. Puupolttoaineiden osuus oli 21 % sekä vesi- ja tuulivoiman yhteensä vajaa 5 %, joten muiden kuin puupohjaisten biopolttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksessa on noin 2 % käsittäen myös maalämmön osuuden. Biopolttoaineiden osuus vuonna 2008 kulutettujen liikennepolttoaineiden energiasisällöstä oli 2 %. (Tilastokeskus 2009a.) Paineet uusiutuvien energiamuotojen, varsinkin bioenergian, käytön lisäämiselle ovat suuret. Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin vastataan tänä päivänä maailmanlaajuisesti ja osana EU:ta Suomi on sopinut sitovista ilmasto- ja energiapoliittisista tavoitteista. Joulukuussa 2008 hyväksytty EU:n ilmasto- ja energiapaketti on laaja lainsäädäntökokonaisuus, joka sisältää muun muassa jäsenmaita koskevat yhteiset tavoitteet, ponnistustenjakopäätökset ja direktiivin uusiutuvista energiavaroista. Niin kutsutun tavoitteen mukaan vuoteen 2020 mennessä EU:n kasvihuonekaasupäästöjä tulisi vähentää 20 % verrattuna vuoden 1990 tasoon sekä energiatehokkuutta parantaa 20 % perusuraan verrattuna. Lisäksi EU:n energian loppukulutuksesta tulisi 20 % kattaa uusiutuvilla energialähteillä. Suomen tavoitteeksi on asetettu uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen 38 prosenttiin ja muiden jäsenmaiden tavoin liikenteen biopolttoaineiden osuuden nostaminen 10 prosenttiin. (Ympäristöministeriö 2009.) Valtioneuvoston hyväksymässä pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa määritellään linjaukset Suomen energia- ja ilmastopolitiikalle vuoteen 2020, esitetään keskeisimmät toimenpiteet ja ohjauskeinot EU:n tavoitteisiin pääsemi-

7 7 seksi, sekä visioita vuoteen Kaikkia energiankäyttösektoreita, energian käytön tehostamista ja uusiutuvan energian edistämistä koskevia toimenpiteitä ovat koulutukseen, neuvontaan ja viestintään sekä teknologioiden ja innovaatioiden kehittämiseen liittyvät toimenpiteet. Taloudellisia ohjauskeinoja ovat esimerkiksi energiaverotus, kasvavat investointituet sekä tuulivoimalla ja biokaasulla tuotetulle sähkölle käyttöön otettava takuuhintajärjestelmä eli syöttötariffi. Syöttötariffilla pyritään poistamaan sähkömarkkinoille osallistuvien sähköntuottajien hintariski lähes kokonaan tariffin keston ajaksi. Suomen uusiutuvan energian syöttötariffin lakiesitys on tarkoitus saada voimaan kevään 2010 kuluessa. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2008.) Uusiutuvan energian osuuden nostaminen 38 prosenttiin tarkoittaa noin 30 TWh:n lisäystarvetta. Osa tästä katetaan tuuli- ja vesivoimalla sekä maalämmöllä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin ennen muuta bioenergian käytön tuntuvaa lisäämistä, mikä tulee selkeästi esille ilmasto- ja energiastrategiassa. Valtioneuvoston eduskunnalle antaman selonteon mukaan metsähakkeen käyttöä tullaan lisäämään energian tuotannossa ja teollisuuden raaka-aineena runsaaseen 12 miljoonaan kiinto-m 3 :iin vuoteen 2020 mennessä. Samaan aikaan pyritään eroon muun kuin biopohjaisen öljyn talokohtaisesta poltosta. Energiakasvien tuotantoa sekä maatalouden sivuvirroista ja lannasta saatavan bioenergian, varsinkin biokaasun, käyttöä edistetään. Maataloustuotantoon perustuvan uusiutuvan energian määrän tavoitetaso on 4-5 TWh. Myös kierrätyspolttoaineiden käyttö energialähteenä on tarkoitus puolitoistakertaistaa suosimalla ensisijaisesti jätteiden mädättämistä biokaasuksi. Toisen sukupolven biopohjaisia polttoaineita kehitetään tavoitteena laajamittainen tuotanto Suomessa.(Työ- ja elinkeinoministeriö 2008, ) Edellä esitetyt kansalliset uusiutuvan energian käytön lisäämistavoitteet ja ohjauskeinot niiden saavuttamiseksi luovat hyvän pohjan bioenergiaan liittyvän liiketoiminnan kasvattamiselle ja uuden liiketoiminnan syntymiselle. Suurin osa Suomen uusiutuvien energialähteiden käytöstä perustuu metsäteollisuuden puuperäisiin sivutuotteisiin, jotka hyödynnetään jo täysimääräisesti. Vuonna 2008 niiden osuus uusiutuvasta energiasta oli noin kaksi kolmasosaa. Maail-

8 8 manlaajuinen talouden taantuma ja Suomen metsäteollisuuden rakennemuutos vaikuttaa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa asetettuihin tavoitteisiin. Metsäteollisuuden sivuvirtojen osuus energiantuotannossa tulee jäämään oletettua pienemmäksi, mikä lisää painetta muiden uusiutuvien energioiden käytön lisäämiseen ja puun energiakäyttöön teollisuussektorin ulkopuolella. ( Työja elinkeinoministeriö 2009.) Tämä avaa mahdollisuuksia yritystoimintaan niin raaka-ainetuotannossa, teknologioiden kehittämisessä, laitevalmistuksessa kuin koulutuksessa, neuvonnassa sekä energiantuotannossa. Bioenergia-alalla on siis monipuolisia liiketoimintamahdollisuuksia niin suurille kuin pienille ja keskisuurille yrityksillekin. 2.1 Bioenergia-alan pk-yritykset Suomessa Bioenergialiiketoiminnan tilannetta pk-yrityssektorilla ja sen tulevaisuuden näkymiä Suomessa käsitellään Pk -bioenergia toimialaraportissa, joka on julkaistu vuonna Toimialaraportit julkaisusarja on osa työ- ja elinkeinoministeriön toimialapalvelua. Julkaisussa käsiteltävä bioenergia-alan yritysryhmä on koottu työvoima- ja elinkeinoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yritystoiminnan rahoittamiseen liittyvistä asiakasrekistereistä sekä täydennetty alan muiden toimijoiden yritysrekistereistä. (Alm 2009.) Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen toimialaluokituksessa. Toimialaraportissa käsiteltävä bioenergia-ala käsittää hakkeen tuotannon, energiapuun korjuun, lämpöyrittäjyyden ja muun bioenergiayrittäjyyden pk-yritysryhmät. Muu bioenergiayrittäjyys kattaa biokaasun, biodieselin ja etanolin tuotannon sekä peltobiomassan, polttopuiden ja pellettien tuotannon. Toimialaraportin tilastotiedot on saatu tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekistereistä. Merkittävä osa raportin yritysryhmien bioenergia-alan toiminnasta tapahtuu kuitenkin maatalouden tuotantotoiminnan ohessa, jolloin kaikkien bioenergiayritysten tiedot eivät välity tilastokeskuksen rekistereihin. (Alm 2009, 9-17.) Saatavilla olleiden tietojen perusteella Suomessa oli 460 bioenergia-alan pkyritystä ja yli 800 toimipaikkaa vuonna Yritysten määrä oli kasvanut noin

9 9 16 % edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin osa yrityksistä (89 %) oli alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä ja loput pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Toimialan painopistealueiksi muodostuivat Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan TE -keskusten alueet toimipaikkojen lukumäärällä mitattuna. Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän Pkyritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät -kyselyn 2009 mukaan bioenergia-alan pk-yritysten markkinat keskittyvät pääosin kotimaahan. Vientimarkkinoilla toimi laajemmin vain 2 % yrityksistä. Kotimaan markkinoilla valtakunnallisella alueella toimi 24 %, maakunnallisella alueella 31 % ja paikallisella markkina-alueella 44 % yrityksistä. Samassa tutkimuksessa bioenergiayrityksistä 65 % arvioi liiketoiminnan kasvavan seuraavan vuoden aikana ja vain 10 % ennakoi liikevaihdon pienenevän. (Alm 2009, 12.) Toimialaraportissa bioenergia-alan liiketoiminnan kehittymisen kannalta merkittävimpänä ongelmana pidetään bioenergian korkeaa hintaa muihin energiamuotoihin verrattuna. Tämän taustatekijöinä nähdään raaka-aineen kallis hinta sekä polttoaineen toimitukseen ja tuotantoon liittyvät tekniset, logistiset ja laadulliset ongelmat. Kun tähän lisätään bioenergian tuotantolaitosten verrattain huono hyötysuhde, bioenergian hinta muodostuu perinteisiä energiamuotoja korkeammaksi ja näin ollen sen hintakilpailukyky on heikko. Lämpöyrittäjyyden osalta ongelmana nähdään myös lämpölaitosten vaatimat suuret investointikustannukset ja kuntien heikko aloitteellisuus. Kuntien omistamat kiinteistöt ovat yleensä tärkeimpiä lämmityskohteita. Ongelmia on myös biodieselin hajautetun tuotannon lopputuotteen laadun varmistuksessa sekä peltobiomassojen osalta niin logistiikassa kuin tuotantotekniikassa. (Alm 2009, ) Raportissa esitetään keskeiset kehittämistarpeet bioenergian hintakilpailukyvyn parantamiseksi ja liiketoiminnan kehittämiseksi. Kehittämistoimet tulisi kohdentaa yritystoiminnan kannattavuuden kannalta tärkeisiin toimenpiteisiin. Varsinkin investointikustannusten pienentämisellä on bioenergian kilpailukyvyn kannalta suuri merkitys. Tärkeänä tekijänä investointien ja tuotantokustannusten pienentämisessä nähdään tekniikan kehittäminen koko bioenergian tuotantoketjussa raaka-aineen hankinnasta aina energiantuotantolaitteistoihin. Uusilta mittavilta investoinneilta säästytään, jos uudella tekniikalla saadaan nykyisiä fossiilisia

10 10 polttoaineita käyttäviä CHP -voimaloita (yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto) muutettua biopolttoaineita hyödyntäviksi. Tekniikan kehittämisellä voidaan saavuttaa myös entistä parempi hyötysuhde sähköntuotannossa. (Alm 2009, ) Bioenergiateknologian kehittämisen lisäksi toimialaraportissa korostetaan bioenergiaraaka-aineiden saatavuuden varmistamista, jolla turvataan tuotantokapasiteetin tasainen käyttö. Muita esille tuotuja kehittämiskohteita ovat mm. lämpöyrittäjyyden uudet liiketoimintakonseptit, toimijoiden yhteistyö uusien järjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa sekä biokaasuteknologia. Biokaasun hyödyntämiseen kohdistettujen valtion tukitoimien katsotaan tarvitsevan vielä kehittämistä. Biokaasun hyödyntämistä tulisi tukea tulevan syöttötariffin lisäksi investointi- ja verotuilla. Esitettyä syöttötariffijärjestelmää ei nähdä liiketoiminnallisesti kannattavana. Tariffin alhainen taso estää hajautetun tuotannon kehittämisen, sillä kannattava toimintaa vaatii suuria tuotantoyksiköitä ja tuntuvia lisätuloja porttimaksujen muodossa. (Alm 2009, ) 3 BIOENERGIA POHJOIS-KARJALASSA 3.1 Bioenergian käyttö Pohjois-Karjalassa Bioenergia on Pohjois-Karjalassa nähty vahvuutena ja tulevaisuuden osaamisen kehittämisalueena jo ennen kuin bioenergiakysymykset nousivat yhteiskunnassa laajasti esille. Vuonna 2004 Pohjois-Karjalan primäärienergian käyttö oli noin 10,4 TWh. Tuolloin maakunnan energiahuolto perustui 65-prosenttisesti uusiutuviin energianlähteisiin valtakunnallisen keskiarvon ollessa 25 %. Pohjois- Karjalan uusiutuvan energian perusta on puupolttoaineissa, joista tärkeimpiä ovat metsäteollisuuden sivutuotteet, varsinkin mustalipeä. Toiseksi tärkein puuenergian lähde on kiinteistöjen käyttämä polttopuu. Vuosittain poltetaan noin m 3 puuta pilkkeinä, klapeina ja pienemmässä määrin hakkeena. Muiden biomassojen kuin puun hyödyntäminen energiantuotannossa on vielä vähäistä. Biokaasua kerätään Joensuun kaupungin Kon-

11 11 tiosuon kaatopaikalla ja Kuhasalon jätevedenpuhdistamolla. Kaatopaikkakaasu ohjataan Fortumin voimalaitokselle sähkön ja kaukolämmön tuotantoon. Ruokohelpin viljely on käynnistynyt maakunnassa muuta maata ripeämmin. Vuonna 2006 viljelyala oli jo ha. (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2007.) 3.2 Pohjois-Karjalan bioenergiaklusteri Bioenergiaklusterin määrittely on haasteellista, sillä suurin osa alan toimijoista kuuluu myös johonkin toiseen klusteriin. Bioenergia-ala on hyvin poikkitieteellinen. Se liittää bioenergiaklusterin osaksi metsä-, muovi- ja metalli-, kivi-, ja elintarvikeklusteria samoin kuin energiaklusteriin. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2010:ssä bioenergia luokitellaan eri klustereiden väliseksi rajapinnaksi, josta etsitään innovatiivisia aluekehityksen voimavaroja eli uusia tuotteita ja palvelukonsepteja (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2006, 55). Vuonna 2004 maakunnan bioenergiaklusterin liikevaihdoksi arvioitiin 83 milj. euroa ja kooksi 815 henkilötyövuotta. Liikevaihdosta noin 90 % ja työpaikoista noin 70 % koostui kiviklusterin tulisijojen valmistuksesta sekä metalliklusterin metsäkoneiden ja laitteiden valmistuksesta. (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2007.) 3.3 Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisema Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015 sisältää yksilöidyn näkemyksen maakunnan bioenergiasektorin tilanteesta vuonna 2007, tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2015 mennessä sekä vaikutusten arvioinnin. Ohjelmaan on otettu mukaan myös hitaasti uusiutuva turve. Asiakirjan työstämiseen on osallistunut suuri joukko bioenergia-alan asiantuntijoita muun muassa Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun toimintayksiköstä, Josek Oy:stä ja Metsäkeskus Pohjois-Karjalasta. Bioenergiaohjelman lähtökohtina toimivat kolme painopistealuetta ovat kestävä energiantuotanto, osaamisen vahvistaminen sekä teknologian ja osaamisen vienti. (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2007.)

12 12 Ohjelman tavoitteissa ja toimenpiteissä korostetaan osaamiseen ja toimintaympäristöön panostamista. Uusiutuvaan energiaan perustuva energiahuolto luo hyvän toimintaympäristön yrityksille, jotka tarjoavat ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Osaamisen vahvistaminen on edellytyksenä kansainväliselle kilpailukyvylle ja kilpailussa mukana pysymiselle. Kolmen painopistekokonaisuuden kehittäminen vaatii kansallisia ohjauskeinoja ja voimavaroja maakunnallisten resurssien lisäksi. Maakunnan omia avaintoimenpiteitä ovat esimerkiksi energianeuvonnan järjestäminen, biopolttoaineiden tuotannon kehittäminen sekä uusien energiateknologioiden ja liiketoimintamenetelmien kehittäminen ja tuotteistaminen. Toimenpiteiden ja tavoitteiden vaikutusten arviointi on tehty yleisellä tasolla keskittymällä ekologisiin, kulttuurisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin. (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2007.) 4 OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET 4.1 Biostuli Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hallinnoima Biostuli- hanke. Hankkeen pitkäaikainen tavoite on bioenergia-alan yritysten syntyminen sekä liiketoiminnan kasvu Pohjois-Karjalassa ja Itä- Suomessa. Tehtävänä on osaamisen siirto ja hyödyntäminen bioenergia-alan liiketoiminnan kehittämiseksi. Hanke toteuttaa siis osaltaan Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelman 2015 tavoitteita. Hankkeessa tehdään yhteistyötä mm. muiden maakunnassa toimivien bioenergiahankkeiden, Pohjois-Karjalan elinkeinoyhtiöiden sekä Wenet-verkoston kanssa. (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 2008.) Hankkeessa kehitetään, testataan ja tuotteistetaan toimintamalli, jota voidaan soveltaa bioenergia-alaan kosketuksissa olevien kehittämispotentiaalisten yritysten selvittämiseen, aktivoimiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Hankeaikana mallin avulla kootaan kehittämissuunnitelmat merkittävimmille maakunnallisen bioenergiasektorin painopistealueille. Samalla päivi-

13 13 tetään maakunnan bioenergia-alan osaamisrekisteri. Toimintamallin vaiheita ovat yritys- ja te lat, yritysten selvittäminen, kehityskeskustelut, toimialaa koskevan tiedon kokoaminen ja toimialan kehittämissuunnitelmien laatiminen. Hankkeen päätyttyä toimintamalli jää Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Wenet-verkoston käyttöön. (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 2008.) Tähän mennessä hankkeessa on järjestetty tutustumismatkoja bioenergia-alan yrityksiin ja tapahtumiin sekä teematilaisuuksia metsäenergian verkostotoiminnasta, kestävän energiatalouden rahoituksesta ja kansainvälistymisestä sekä lämpötalkkari-toiminnasta. Lämpötalkkari-toiminnan tarkoituksena on laajentaa lämpöyrittäjätoimintaa ja synnyttää uutta palvelutoimintaa lämmöntuotantoon. Aiheeseen liittyen hankkeessa on teetetty Asunto-osakeyhtiöiden lämpöhuolto yritystoimintana-opinnäytetyö vuonna Lisäksi hankkeessa on tehty selvitys biopolttoaineterminaalien mahdollisista sijaintipaikoista Pohjois-Karjalassa. (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 2010.) 4.2 Opinnäytetyön tavoitteet Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pohjois-Karjalan alueen bioenergiaalaan kosketuksissa olevia yrityksiä, bioenergia-alasta kiinnostuneita yrityksiä sekä niiden kehittämistarpeita osana Biostuli-hankkeen toimintamallin kehittämistä. Verkkokyselynä toteutetun tutkimuksen avulla etsittiin bioenergialiiketoiminnan esteitä, hidasteita ja mahdollisuuksia sekä päivitettiin maakunnan bioenergia-alan osaamisrekisteri. Samalla selvitettiin yrittäjien halukkuutta osallistua hankkeen seuraavaan vaiheeseen, joka toteutettiin henkilökohtaisina kehitystarvekeskusteluina.

14 14 5 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄ 5.1 Tutkimusalue ja kohderyhmä Tutkimusalueena oli Pohjois-Karjala ja kohderyhmänä pohjoiskarjalaiset pkyritykset, joilla on bioenergia-alaan liittyvää liiketoimintaa sekä pk-yritykset, joiden toimialalla on hyvät mahdollisuudet uuden bioenergialiiketoiminnan syntymiseen. Tarkoituksena oli tavoittaa kehittämispotentiaalisia yrityksiä mahdollisimman laajasti ja useilta toimialoilta, sillä virallista luokittelua ei bioenergian toimialalle tilastokeskuksen toimialaluokituksessa ole. Kohderyhmän kokoamisessa käytettiin apuna Joensuun seudun kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n Pohjois- Karjalan yritysrekisteriä. Rekisteristä listattiin maakunnan pk-yritykset toimialoilta, joiden pääteltiin olevan kosketuksissa bioenergiaklusteriin. Samalla saatiin kohderyhmän yritysten osoitetiedot suoraan Excel taulukkona. Taulukosta karsittiin pois yritykset, joille ei ollut sähköpostiosoitetta. Lopuksi yrityslistoista poistettiin yritykset, joiden edustajat olivat olleet mukana Metsäalan ennakointiyksikön Energiantuotannon ja puutuoteteollisuuden yhteistyömahdollisuudet selvityksessä kuluvan vuoden aikana. Aineiston keruu suoritettiin siis otantatutkimuksen avulla, jossa perusjoukosta on poimittu näyte harkintaa käyttäen. Lopullinen tutkimuksen kohderyhmän koko oli yritystä. Kohderyhmään valittiin toimialoja seuraavien tilastollisen toimialaluokituksen, TOL 2008, pääluokkien alta (Tilastokeskus 2009b). A Maatalous, metsätalous ja kalatalous C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus H Kuljetus ja varastointi M Ammatillinen tieteellinen ja tekninen toiminta

15 Tutkimusmenetelmä Tutkimusaineiston keräämiseen käytettiin Typalaa, joka on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kehittämä www-pohjainen palautejärjestelmä. Se on tarkoitettu erityisesti työelämän edustajille ja yhteistyökumppaneille suunnattujen palautekyselyiden toteuttamiseen. Kyselylomake rakennettiin Typala- järjestelmään, johon kirjattiin myös vastaanottajaryhmän sähköpostiosoitteet. Kyselyyn vastaamisen jälkeen vastaukset tallentuivat järjestelmään. Verkkokysely valittiin tutkimusmenetelmäksi kohderyhmän suuren koon vuoksi ja osaamisrekisterissä julkaistavan tiedon keräämisen helpottamiseksi. Sähköposti on yleinen yritysmaailman viestintäväline, joten sen avulla uskottiin parhaiten tavoitettavan kohderyhmään kuuluvien yritysten yhteyshenkilöt. Kysymykset laadittiin toimeksiantajan edustajan projektipäällikkö Anssi Kokkosen ohjauksessa. Kyselylomake sisälsi avoimia ja monivalintakysymyksiä. Avoimilla kysymyksillä pyrittiin saamaan esille yrittäjien omia mielipiteitä perusteluineen. Kyselyn työstämisen aikana sen rakenteesta ja sisällöstä pyydettiin kommentteja elinkeinoyhtiöiden ja metsä- ja bioenergia-alan edustajilta. Linkki kyselylomakkeeseen saatekirjeineen lähetettiin vastaajaryhmälle sähköpostitse 28. syyskuuta Viikon kuluttua kysely lähetettiin uudestaan yrityksiin, joista ei ollut tullut vielä vastausta. Vastausaikaa kyselyyn oli kaksi viikkoa. Saatekirje ja kyselylomake on esitetty liitteessä 1. Kyselystä tiedotettiin myös Biostuli - hankkeen verkkosivuilla, missä oli yhteystiedot kyselylomakkeen tilaamista varten. 5.3 Aineiston käsittely ja sisällön analyysi Koska kyselylomakkeissa oli sekä avoimia että monivalintakysymyksiä, haluttiin aineiston analysoinnissakin säilyttää määrällinen ja laadullinen ote. Aineiston käsittely aloitettiin systemaattisella vastausten läpikäymisellä sekä koodaamisella. Monivalintakysymysten vastaukset saatiin suoraan numerokoodeina Typala- järjestelmän Excel-taulukosta. Sanalliset vastaukset säilytettiin alkuperäisessä muodossaan ja koodattiin värein samantyyppisten mielipiteiden ryhmitte-

16 16 lyn helpottamiseksi. Näin pyrittiin välttämään vastausten sisällön muuttuminen ennen analysointia ja tulkintaa. Vastauksista luotiin Microsoft Office Excel 2007 taulukkolaskentaohjelmaan havaintomatriisi aineiston kvantifiointia ja analysointia varten. Havaintomatriisin avulla aineistoon sovellettiin määrällistävää ja luokittelevaa tilastoanalyysia. Aineistoon ei sovellettu muita tilastomenetelmiä, kuten tilastollisia testejä. 6 TULOKSET Kaikkia kohderyhmään valittujen yrityksien edustajia ei onnistuttu tavoittamaan, vaan 164 sähköpostiosoitetta osoittautui vanhentuneeksi tai käytöstä poistetuksi. Verkkosivuilla olleen tiedotuksen johdosta ei tullut yhtään kyselylomakepyyntöä. Täytettyjä kyselylomakkeita palautui Typala - järjestelmään 62 kappaletta, joista aineiston tarkistuksen jälkeen poistettiin selvästi puutteellisesti tai asiattomasti täytetyt lomakkeet. Lopullisen tarkasteltavan aineiston muodosti 43 yrityksen edustajan vastaukset. 6.1 Yritysten henkilöstömäärä ja alueellinen jakauma Kyselyssä mukana olleista yrityksistä 81 % (34 yritystä) oli alle 10 työntekijän mikroyrityksiä ja noin 14 % (6) työntekijän pieniä yrityksiä. Vain kaksi yritystä täytti keskisuuren yrityksen määritelmän. Toisessa työntekijöitä oli tasan 50 ja toisessa 52. Yhdessä vastauslomakkeessa ei ilmoitettu yrityksen henkilöstömäärää. Yrityksistä valtaosa, eli noin 26 % vastanneista, oli yhden hengen yrityksiä. Vastauksessa pyydettiin ilmoittamaan keskiarvo, mikäli henkilöstömäärässä on suurta kausivaihtelua Yritysten alueellisessa jakaumassa selkeä painopistealue keskittyi Joensuuhun. Vastaajista 44 % (19) ilmoitti yrityksen kotikunnaksi Joensuun. Loput yritykset jakautuivat huomattavasti tasaisemmin muihin Pohjois-Karjalan kuntiin. Toiseksi

17 17 eniten vastauksia saatiin Liperistä, jossa kotipaikkaansa piti 5 yritystä. Ainoastaan Outokummusta, jossa on paljon metalliteollisuutta ja metallialan osaamista, ei tähän kyselyyn osallistuttu yhdestäkään yrityksestä. Yritysten alueellinen jakauma kotikunnittain on esitetty kuvioissa 1. Yritysten kotikunnat Outokumpu Valtimo Nurmes Lieksa Tohmajärvi Kitee Rääkkylä Kontiolahti Ilomantsi Liperi Joensuu Yrityksiä/kunta Kuvio 1. Yritysten alueellinen jakauma kotikunnittain (N=43) Yritysten toimialat Kyselylomakkeessa ei käytetty valmiiksi luokiteltuja toimialoja, vaan vastaajat saivat ilmoittaa yrityksensä toimialan sanallisesti. Osa yrityksistä toimi useammalla toimialalla. Aineiston käsittelyvaiheessa yritykset ryhmiteltiin vastausten perusteella Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaisiin pääluokkiin yrityksen pääasiallisen toimenkuvan mukaan. Samoja luokkia käytettiin kohderyhmän valinnassa ennen kyselyn lähettämistä. Vastauksia saatiin vähintään yhdestä yrityksestä jokaisesta kohderyhmään valitusta toimialaluokasta. Yritysten jakaantuminen toimialaluokkiin on esitetty taulukossa 1.

18 18 Taulukko 1. Vastaajayritysten sijoittuminen toimialaluokkiin. Toimialojen pääluokat, TOL 2008 Yrityksiä /luokka Maatalous, metsätalous ja kalatalous 9 Teollisuus 10 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 2 Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 1 Rakentaminen 5 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 1 Kuljetus ja varastointi 4 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 11 Yhteensä 43 Eniten vastauksia, 11 kappaletta, tuli ammatillista, tieteellistä ja teknistä toimintaa harjoittavista yrityksistä. Tämän pääluokan alla toimivissa yrityksissä tarjottiin erilaisia konsultointi-, suunnittelu- ja kehittämispalveluita. Seuraavaksi suurimmat toimialat olivat teollisuus (10) sekä maatalous, metsätalous ja kalatalous (9). Teollisuuden toimialojen yrityksissä harjoitettiin pääasiassa metallituotteiden tai sahatavaran valmistusta. Maa- ja metsätalouden toimijat olivat lähinnä metsäpalveluyrityksiä tai yrityksiä, jotka tarjosivat palveluitaan sekä maa- että metsätaloudelle. Tähän luokkaan kuului myös 2 muiden kuin viljakasvien viljelyyn erikoistunutta yritystä. Rakentamisen toimialalta vastauksia saatiin 5 yrityksestä. Yritysten toimenkuviin kuului niin LVI-asentamista ja automaatiota, kuin maanrakentamistakin. Kaikissa kuljetus ja varastointi toimialan yrityksissä (4) kuljetettiin puuta muodossa tai toisessa. Molemmissa sähkö, kaasu- ja lämpöhuolto toimialan yrityksissä oli keskitytty aluelämmöntuotantoon. Tukku- ja vähittäiskaupan yrityksessä harjoitettiin tulisijojen ja lämmöntuotantolaitteiden kauppaa. Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito toimialan edustaja toimi jätehuollon puolella.

19 Yritysten markkina-alueet Yhtenä taustatietona kysyttiin yritysten markkina-alueita. Myöskään markkinaalueita ei luokiteltu valmiiksi kyselylomakkeeseen, vaan luokittelu suoritettiin saatujen vastausten perusteella tulostarkastelua varten. Markkina-alueiksi muodostui Itä-Suomi, Suomi, Eurooppa ja koko maailma. Vastaajista 35 % (15) ilmoitti toimivansa Itä-Suomessa ja toiset 35 % määritteli markkina-alueekseen Suomen. Yhteensä 70 % vastaajista harjoitti siis pelkästään kotimaan kauppaa. Vientitoimintaa Eurooppaan oli 6 yrityksessä ja maailmanlaajuisilla markkinoilla toimi 7 yritystä. Sekä yrityksen koolla että toimialalla havaittiin olevan merkitystä markkinaalueen laajuuteen. Kaikki vientitoimintaa harjoittavat yritykset sijoittuivat kolmen toimialaluokan alle. Näistä 13 yrityksestä 6 toimi teollisuuden toimialalla, 5 yritystä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alalla ja 2 maatalouden toimialalla. Vientiä Eurooppaan sekä muualle maailmaan oli teollisuusyrityksillä niin metalli- kuin puutuotteiden osalta. Euroopan alueella toimivien teollisuusyritysten henkilöstömäärä vaihteli välillä 3-15, kun maailmanlaajuisesti toimivien yritysten henkilöstömäärä oli Konsultointi- ja suunnitteluyrityksien osalta ei ollut havaittavissa samanlaisia eroja henkilöstömäärän ja markkina-alueen suhteen. Työntekijämäärät vaihtelivat välillä 1-18 riippumatta siitä suuntautuiko markkinat Eurooppaan vai koko maailmaan. Kasvinviljelyyn erikoistuneiden maatalousyritysten markkina-alueena oli Eurooppa. 6.2 Bioenergialiiketoiminta yrityksissä Yritysten bioenergialiiketoimintaa selvitettiin aluksi kysymällä onko yrityksellä bioenergialiiketoimintaa, onko sitä tulossa ja onko liiketoiminta kasvanut bioenergia-alalla (kuvio 2). Kyselylomakkeessa bioenergialiiketoiminnan lisäksi käytettiin määritettä bioenergiaan liittyvä liiketoiminta. Tällä pyrittiin saamaan vastauksia myös sellaisista yrityksistä, jotka toimivat bioenergia-alalla niin sanotusti epäsuorasti tai välillisesti esimerkiksi valmistaen alihankintana osia toisen bioenergia-alan yrityksen käyttöön.

20 20 Bioenergialiiketoiminta yrityksissä Yritysten lukumäärä Kyllä Ei 0 Yrityksellä on bioenergialiiketoimintaa (N=43) Yrityksen liiketoiminta on kasvanut bioenergia-alalla (N=42) Yritykselle on tulossa bioenergialiiketoimintaa (N=43) Kuvio 2. Yritysten bioenergialiiketoiminnan tila. Bioenergialiiketoimintaa vastattiin olevan 29 yrityksessä (67 %). Suurin osa näistä yrityksistä oli ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alan ja teollisuuden toimialan yrityksiä. Konsultointia, koulutusta, selvityksiä, tutkimuksia, tuotekehitystä ja laitesuunnittelua bioenergia-alaan liittyen tarjottiin 8 yrityksessä. Tarjottuja palveluita olivat esimerkiksi energiatekninen laskenta ja biokaasulaitosten suunnittelu. Teollisuusyrityksistä 4 oli metalliteollisuuden toimijoita ja toiset 4 sahateollisuuden yrityksiä. Metallialan yritysten bioenergialiiketoiminnassa keskityttiin lämpökeskusten ja biokattiloiden tai niiden osien valmistukseen sekä bioenergian korjuukaluston valmistukseen, kehitykseen ja myyntiin. Sahayritysten bioenergialiiketoiminnan pohjan muodosti omien sivutuotteiden myynti energiahakkeeksi. Yritysten palveluihin kuului myös haketusta sekä hakkeen kuivausta ja toimitusta. Maa- ja metsätalousalan yrityksien (6) bioenergialiiketoiminta perustui pääasiassa energiapuunkorjuuseen mies- tai konetyönä. Osa yrityksistä tarjosi lisäksi energiapuun ja hakkeen kuljetusta sekä haketuspalveluita ja lämpölaitospäivystystä. Myös kuljetusyritysten (2) bioenergialiiketoiminta oli energiapuun ja hakkuutähteen kuljetusta. Molemmissa aluelämmöntuotantoyrityksissä tuotettiin kaukolämpöä hakkeesta ja toisella oli lisäksi polttopuukauppaa. Rakentamisen toimialan yrityksessä harjoitettiin kiinteän polttoaineen kattiloiden sekä lämmi-

21 21 tysjärjestelmien asennustoimintaa. Jätehuoltoyrityksessä valmistettiin vastaanotetuista puuperäisistä materiaaleista tuotteita polttolaitosten käyttöön. Lisäksi tukku- ja vähittäiskaupan toimialan yrityksellä oli puupolttoisten varaavien tulisijojen kauppaa. Bioenergialiiketoimintaa löytyi siis jokaiselta kyselyyn valitulta toimialalta. Liiketoiminta oli bioenergia-alalla kasvanut 17 yrityksessä (40 %). 16 näistä oli yrityksiä, joilla vastattiin olevan bioenergialiiketoimintaa. 1 vastaajista ei katsonut yrityksensä toimivan bioenergia-alalla mutta totesi hakekuljetuksilla olleen liiketoimintaa kasvattava vaikutus. 12 yrityksessä, joissa harjoitettiin bioenergialiiketoimintaa, ei katsottu liiketoiminnan kasvaneen bioenergia-alalla. Suurimmalle osalle vastaajista (35 yritystä, 81 %) on tulossa bioenergialiiketoimintaa. Näistä 23 yrityksessä harjoitettiin ennestään bioenergialiiketoimintaa, joten liiketoiminnan laajentamista bioenergia-alalle ensimmäistä kertaa suunnitellaan 12 yrityksessä. Taulukossa 2 on esitetty toimialoittain bioenergialiiketoimintaa harjoittavat yritykset, yritykset joissa bioenergialiiketoimintaa tullaan lisäämään ja yritykset, joissa alan liiketoiminta aiotaan aloittaa. Bioenergialiiketoiminnassa mukana olevien yritysten edustajista suurin osa ei vastauksissaan tarkentanut, poikkeaako tulossa oleva liiketoimintaa yrityksen sen hetkisestä toiminnasta. Haketustoiminnan aloittamista nykyisin harjoitettavan energiapuun korjuun ja metsähakkeen kuljetuksen rinnalle suunnitellaan 2:ssa metsäalan yrityksessä. Yhdessä konsultointi- ja kehittämistoimintaa harjoittavassa yrityksessä on kehitteillä energia-alan mallinnusmenetelmiä, sekä muita innovaatioita entisen bioenergialiiketoiminnan lisäksi.

22 22 Taulukko 2. Bioenergialiiketoiminnan tila yrityksissä. Bioenergialiiketoimintaa: Toimialalta osallistuneiden Toimiala (TOL2008) yritysten määrä Harjoitetaan Lisätään Aloitetaan Maatalous, metsätalous ja kalatalous Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Kuljetus ja varastointi Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Yrityksiä yhteensä Bioenergialiiketoiminta perustui tuotekehitykselle ja innovaatioille myös 2:ssa alalle tulevassa konsultointi- ja kehittämisyrityksessä. Toisessa yrityksessä kehitetään aurinko- ja bioenergian innovaatioita, kuten biokaasun, puun ja pelletin polttoa hyödyntävää lämpövoimakonetta. Lisäksi yrityksessä suunnitellaan hakkeen kuivauksen simulointia. Toisessa yrityksessä ideoidaan sekä kehitetään ekologista ja mahdollisimman omavaraista bioenergiaa käyttävää rakentamisjärjestelmää. Kolmannesta yrityksestä vastattiin, ettei olla vielä varmoja mitä tuotteita tai palveluita alalle tuodaan. Energiapuun korjuuseen soveltuvaa laitetta sekä sen valmistusta suunnitellaan puolestaan 1:ssä metallialan yrityksessä. Haketustoimintaa sekä metsähakkeen kuljetusta aloitetaan 2 kuljetusyrityksessä. Myös rakentamisen toimialalla 3 yrityksessä suunnitellaan bioenergialiiketoiminnan aloittamista. Yhdessä yrityksessä ei vielä osattu tarkentaa, millaista liiketoimintaa aletaan harjoittaa. Kahdessa muussa bioenergialiiketoiminnaksi suunnitellaan energiapuun korjuuta ja järviruo on keräämisen käynnistämistä.

23 23 Maa- ja metsätalousalan yrityksissä (3) alkava bioenergialiiketoiminta liittyi maatalouden sivutuotteiden hyödyntämiseen. Kasvinviljelyä harjoittavaan yritykseen tulee energiantuotantoa päätoiminnassa syntyvistä sivutuotteista. Toisessa yrityksessä suunnitellaan peltobiomassojen, puun sekä karjanlannan hyödyntämistä biokaasun ja etanolin tuotannossa. Kolmannessa yrityksessä oltiin kiinnostuneita mahdollisuudesta briketöidä ruokohelpiä ja olkea hakkeen seassa. Itse haketustoimintaa jo aloitellaan. Kyselyyn osallistuneista yrityksistä vain 2:ssa ei harjoitettu bioenergialiiketoimintaa eikä suunniteltu sen aloittamista. Yritykset otettiin kuitenkin mukaan tarkasteltavaan aineistoon, sillä niiden katsottiin vastaustensa perusteella toimivan läheisessä yhteistyössä bioenergia-alan yritysten kanssa Bioenergialiiketoiminnan kasvun esteet Yritysten edustajia pyydettiin luettelemaan kolme merkittävintä ongelmaa tai estettä bioenergialiiketoiminnan kasvulle. Kysymykseen vastattiin 39 yrityksestä. Esteitä ja ongelmia tuotiin avoimissa kommenteissa esille monipuolisesti keskimäärin kaksi kappaletta vastaajaa kohden. Vastausten pohjalta muodostui ongelma-alueita, joiden alle esteet ja ongelmat pystyttiin jakamaan. Luokittelu tehtiin melko karkeasti, sillä kaikki ongelma-alueet eivät olleet toisiaan poissulkevia, vaan osa esteistä oli pitkälti toisistaan riippuvia ja johtuvia. Ongelma-alueet on esitetty kuviossa 3.

24 Yritysten bioenergialiiketoiminnan kasvun esteet Esteen maininneiden yritysten määrä Kuvio 3. Bioenergialiiketoiminnan kasvun esteet. Suurimpana esteenä bioenergialiiketoiminnan kasvulle pidettiin taloudellisten resurssien puutetta. Rahoituksen ja pääoman tarpeen mainitsi 16 yrityksen edustajaa, eli noin 41 % vastaajista. Neljässä vastauksessa korostettiin tutkimus- ja kehitystyöhön suunnattavien varojen puutetta. Kaksi vastaajista kaipasi lisää resursseja markkinointiin. Toiseksi eniten liiketoiminnan kasvua yritysten kannalta rajoittivat asiakkaat ja markkinat (11). 5 vastauksessa asiakaskuntaa ja markkinoita pidettiin rajallisena. Yrityksissä kohdattiin kysynnän puutetta tai oltiin tilanteessa, jossa nykyisen markkina-alueen asiakaskunta on jo tavoitettu. Vastaajista 2 koki asiakaskontaktien luomisen vaikeaksi. Asiakkaiden ennakkoluuloinen suhtautuminen bioenergialiiketoiminnan tuotteisiin nähtiin esteenä 1 yrityksessä. Markkinoiden kiristyneen kilpailun mainitsi 3 vastaajaa.

25 25 Energian hintaa sekä toiminnan tukiriippuvuutta pidettiin liiketoiminnan kasvun esteenä 8 yrityksessä. Biomassoista tuotetusta energiasta maksettu hinta oli alhainen ja liiketoiminta kannattamatonta 4 vastaajan mielestä. Osa perusteli vastaustaan korkeilla tuotantokustannuksilla. Pelletin hintaa pidettiin korkeana verrattuna muihin energiamuotoihin 1 yrityksessä. Bioenergialiiketoiminnan tukiriippuvuuden toi esille 3 vastaajaa. Tukiriippuvuutta nähtiin sekä bioenergian raaka-aineen hankinnassa, kuten energiapuukohteilla, että energian tuotannon loppupäässä, jonne kaivattiin takuuhintajärjestelmiä parantamaan kannattavuutta. Kalliita tai epävarmoja investointeja piti esteenä 7 vastaajaa. Yritysten tuotantokaluston hintaa pitivät korkeana niin raaka-ainetuotannon kuin energiantuotannon yrityksien edustajat. 1 vastaaja näki suuret investoinnit epäluotettavina hajanaisen ja kehityksen alkuvaiheessa olevan bioenergialiiketoiminnan vuoksi. Sekä lämpölaitosten että pientalojen kohdalla laiteinvestointeja pidettiin korkeana verrattuna vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäviin laitteisiin. Tiedon puute ja tiedon saanti nousi esille 6 vastauksessa. Tiedon puutteen laatu vaihteli toimialatuntemuksesta koulutuksen puutteeseen. Omaan liiketoimintaan liittyvän tutkimustiedon heikon saatavuuden koki ongelmaksi 1 vastaaja. Laki- ja sopimusasioita pidettiin bioenergialiiketoiminnan kasvun esteenä 5 yrityksessä. Vastauksissa mainittiin pienten yritysten kohtaamat byrokraattiset haasteet ja sopimusasioiden vaikeus. Vastaajista 2 toivoi valtiolta pitkäjänteisempää ja yhtenäisempää energiapolitiikkaa. 1 vastaaja näki nykyisen energiakaupan monopolina, johon lainsäädännöllä pitäisi vaikuttaa sallimalla energian osto ja myynti kaikille. Yhteistyökumppaneiden puute, logistiikka ja toiminnan kausiluontoisuus mainittiin kukin vastauksissa 2 kertaa. Logistiikkaa pidettiin kalliina niin kuljetusten kuin varastoinnin osalta. Kausiluontoisuus koettiin liiketoiminnan kasvun esteenä yrityksissä, jotka kuljettivat hakkuutähdettä ja haketta. Muut esille tuodut bioenergialiiketoiminnan kasvun esteet olivat hyvin yrityskohtaisia ja mainittu vain kerran. Tällaisia olivat mm. yrityksen tuotteiden puute tai keskittyminen yhden

26 26 palvelun tarjoamiseen sekä pienten toimijoiden halveksunta määräysvallan ollessa suuremmilla yrityksillä Bioenergialiiketoimintamahdollisuudet Pohjois-Karjalassa EU:n tavoite on nostaa uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Jäsenvaltioille on kirjattu omakohtaiset tavoitteet, joka Suomen osalta on uusiutuvan energian nostaminen 38 %:iin loppukulutuksesta. Tämä tarkoittaa uusiutuvan energian käytön lisäämistä noin 40 TWh:lla vuoteen 2005 verrattuna. Yrityksien edustajilta kysyttiin, uskoivatko he bioenergialiiketoimintamahdollisuuksien lisääntyvän merkittävästi tämän myötä Pohjois- Karjalassa. Lisäksi kysyttiin, miten liiketoimintamahdollisuuksien uskottiin lisääntyvän. Kysymykseen vastasi 42 yritysten edustajaa, joista 41 vastasi uskovansa bioenergialiiketoimintamahdollisuuksien lisääntyvän. Vastaajista 4 ei perustellut kantaansa lainkaan, kun taas osa vastaajista näki EU:n tavoitteiden myötä aukeavan useitakin liiketoimintamahdollisuuksia. Eniten kasvupotentiaalia Pohjois- Karjalassa nähtiin metsässä eli puun energiakäytössä ja siihen liittyvissä toiminnoissa. Puun käytön lisääntyminen ja kehittyminen mainittiin vastauksissa 12 kertaa. Lämmön- ja sähköntuotannon kasvuun uskottiin 7 yrityksessä. Varsinkin pienten lämpölaitosten määrän ja kiinteistökokoluokan, kuten maatilojen, lämmön- ja sähköntuotannon uskottiin lisääntyvän. Vastaajista 5 näki liiketoimintamahdollisuuksien lisääntyvän uuden tekniikan, tuotteiden ja innovaatioiden myötä. Kehityksen uskottiin vauhdittuvan kun fossiilisista polttoaineista luovutaan ja tehdään riskisijoituksia uusiin ideoihin. 6 vastauksessa bioenergialiiketoimintamahdollisuuksien kasvun ehtona nähtiin energiapolitiikan ja verotuksen muutokset. Yritysten mielestä pitkäjänteisellä energiapolitiikalla ja verohelpotuksilla parannettaisiin pienten toimijoiden toimintaedellytyksiä ja alennettaisiin kynnystä suurien investointien tekemiseen. Muita vastauksissa esille nousseita liiketoimintamahdollisuuksia olivat mm. biopolt-

27 27 toainetehtaan perustaminen, biokaasun hyödyntäminen, yhteistyö yrittäjien kesken sekä ajoneuvopolttoaineen tuotannon lisääntyminen Bioenergian käytön lisääminen Bioenergialiiketoimintamahdollisuuksien lisääntymiseen vaikuttaa, missä muodossa bioenergian käyttöä tullaan lisäämään. Yritysten edustajilta kysyttiin, mitä toimintamuotoa he pitivät todennäköisimpänä bioenergian käytön lisäämiseksi Pohjois-Karjalassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vastausvaihtoehdot annettiin valmiiksi. Vastaus kysymykseen saatiin 41 yrityksestä. (kuvio 4). Todennäköisin toimintamuoto bioenergian käytön lisäämiseksi Pohjois-Karjalassa Teollisuuden yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Yhdyskuntien yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Lämmöntuotanto (kiinteistötasolla) Liikenteen biopolttoaineiden tuotanto Sähköntuotanto Muu Vastanneiden yritysten määrä Kuvio 4. Todennäköisimmät toimintamuodot bioenergian käytön lisäämiseksi Pohjois-Karjalassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. (N=41) Yritysten edustajista enemmistö, eli noin 27 % (11), piti todennäköisimpänä toimintamuotona bioenergian käytön lisäämiseksi lämmöntuotantoa kiinteistötasolla. Seuraaviksi todennäköisimpinä bioenergian käytön lisäämisen kohteina pi-

28 28 dettiin teollisuuden sekä yhdyskuntien yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa, joiden molempien kannalla oli 9 vastaajaa. Sähköntuotanto mainittiin todennäköisimmäksi toimintamuodoksi 3:ssa ja liikenteen biopolttoaineiden tuotanto 2 vastauksessa. Muita vastauksissa esille tulleita bioenergian käytön lisäämisen toimintamuotoja olivat esimerkiksi pienimuotoinen, kuten maatilakokoluokan, sähkön- ja lämmön yhteistuotanto (2) sekä energiapuun käytön lisääminen yleisesti (2). Yrityksistä tiedusteltiin myös, millaisia mahdollisuuksia todennäköisimmän toimintamuodon lisääminen avaa niiden omalle liiketoiminnalle. Vastaajista 6 ei nähnyt valitsemallaan toimintamuodolla olevan vaikutusta yrityksensä liiketoimintaan tai ei osannut sanoa, millaisia mahdollisuuksia avautuisi. Loput vastaajista näkivät bioenergian käytön lisäämisellä olevan positiivisia vaikutuksia yrityksensä nykyiseen tai tulossa olevaan bioenergialiiketoimintaan. Eri toimintamuotojen välillä ei vastauksissa ollut huomattavia eroja. Osa yritysten edustajista (5) näki valitsemansa bioenergian käytön toimintamuodon lisäämisen antavan vain vakautta ja mahdollisuuden jatkaa nykyistä liiketoimintaa. Suurin osa vastaajista (30) kuitenkin uskoi mahdollisuuteen kasvattaa ja laajentaa liiketoimintaansa jopa tuntuvasti. Mikäli pienimuotoinen sähkön- ja lämmöntuotanto lisääntyy, 1 vastaajista piti mahdollisena siirtymistä kokonaan bioenergia-alalle. 6.3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Bioenergia-alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa oli Pohjois-Karjalassa riittävästi 20 vastaajan mielestä. Kysymykseen tk- toiminnan riittävyydestä vastattiin 42 yrityksestä. Niiltä vastaajilta, jotka eivät kokeneet bioenergia-alan tk- toimintaa riittäväksi (22), kysyttiin millaista tk- toimintaa he kaipaisivat lisää. Vastauksissa korostettiin tarvetta käytännönläheiseen tutkimukseen ja yrityskohtaisiin tutkimus- ja kehittämistoimiin (6). Energiantuotanto kaipasi lisää tutkimusta ja kehittämistä 5 vastaajan mielestä. Muita tk- toiminnan kohteita tuotiin esille 11 vastauksessa.

29 29 Energiantuotannon osalta tk- toimintaa kaivattiin lisää varsinkin sähkön- ja lämmöntuotantoon. Vastauksissa mainittiin sähkön- ja lämmöntuotanto mm. biokaasusta sekä paikallisesti pienissä yksiköissä. Käytännönläheistä ja yrityskohtaista tk- toimintaa kaipaavien vastaajien mielestä yleistä tutkimusta bioenergia-alalla on jo tarpeeksi. Nyt kaivattiin yrityksiin jalkautuvia tutkijoita, käytännön kokeita ja testilaitoksia sekä yrityskohtaisesti räätälöityjä kehittämistoimintoja. Muina tk- toiminnan kohteina mainittiin esimerkiksi kuljetus, energiapuun käyttö eri muodoissa, biokaasun käyttö, jätteen hyötykäyttö, liikenteen biopolttoaineet ja laitteistojen sekä tuotantoprosessien kehittäminen. Eri biomassoista tuotetun energian todellisen hyötysuhteen mainitsi 2 vastaajaa, joita kiinnosti myös investointien ja energian takaisinmaksuaika. Tutkimus- ja kehittämistarpeiden lisäksi selvitettiin, onko yritysten helppo saada tietoa bioenergia-alan uusimmista tutkimuksista ja hankkeista. Yritysten edustajilta kysyttiin, kuinka tiedonvälitystä voitaisiin kehittää? Kysymykseen vastasi 36 edustajaa, joista 18 piti tiedonsaantia helppona tai uskoi tietoa löytyvän tarvittaessa. Vaikeaksi tiedonsaannin koettiin 10 yrityksessä ja 8 vastaajista ei osannut sanoa, pitikö tiedonsaantia helppona vai vaikeana. Tiedonvälityksen kehittämiseen tarjottiin pääasiassa kahta menetelmää, internetiä sekä suoria yrityskontakteja. Internetin kannalla oli 8 vastaajaa. Kolmessa vastauksessa uskottiin internetiin kootun tietopankin helpottavan tiedonsaantia. Yrityskohtaisten yhteydenottojen ja tiedotteiden katsottiin parantavan tiedonvälitystä 5 vastauksessa. Vastaajista 2 mainitsi myös kurssitukset ja seminaarit tiedonvälityksen väylänä Bioenergiateknologian kehittäminen Pohjois-Karjalassa Maakunnan bioenergiateknologian tilannetta pidettiin hyvänä. Vastaajilta kysyttiin, näkivätkö he mitään esteitä Pohjois-Karjalan yrityksille olla mukana bioenergiateknologian kehittämisessä. Vastauksia saatiin 40. Vastaajista 30 uskoi Pohjois-Karjalan yrityksillä olevan edellytyksiä olla mukana bioenergiateknologian kehittämistoiminnassa. Vain 10 vastaajaa näki toiminnalle esteitä. Suurimpien esteiden katsottiin olevan taloudellisia. Kustannusten lisääntyminen sekä ongelmat rahoituksessa tuotiin esille 4 vastauksessa. Negatiivisen asenteen ja

30 30 suhtautumisen mainitsi 3 vastaajaa. Muina esteinä pidettiin mm. teknisen alan osaajien puutetta, toimijoiden yhteistyön puutetta ja projektien päällekkäisyyttä. Kyselyssä selvitettiin, millaisen teknologian kehittämiseen Pohjois-Karjalassa kannattaisi panostaa yritysten edustajien mielestä. Vastausvaihtoehdot annettiin valmiiksi ja niistä oli mahdollista valita kaksi. Vaihtoehtoina olivat metsäenergian korjuuteknologia, kiinteistökohtaiset lämmöntuotantotekniikat sekä kuljetus ja logistiikka. Lisäksi yrityksillä oli mahdollisuus tuoda esille joku muu teknologian kehittämiskohde. Kysymykseen vastasi 43 vastaajaa, joista 8 valitsi vain yhden vaihtoehdoista. Vastaukset on esitetty kuviossa 5. Millaisen bioenergiateknologian kehittämiseen Pohjois-Karjalassa kannattaisi panostaa? Metsäenergian korjuuteknologiat Kiinteistökohtaiset lämmöntuotantotekniikat Kuljetus ja logistiikka Muu Vastanneiden yritysten määrä Kuvio 5. Bioenergiateknologian kehittämisen kannattavimmat panostusalueet Pohjois-Karjalassa. (N=43) Yritysten edustajien vastaukset jakaantuivat melko tasaisesti eri vaihtoehtojen kesken. Metsäenergian korjuuteknologian kehittämiseen panostaisi 23 vastaajaa. Lähes yhtä moni (20) piti kiinteistökohtaisia lämmöntuotantotekniikoita kannattavana kehittämiskohteena. 18 yrityksessä nähtiin kuljetukseen ja logistiikkaan liittyvässä teknologiassa potentiaalia. Muita teknologioita, joiden kehittämiseen kannattaisi Pohjois-Karjalassa panostaa, toi esille 17 vastaajaa. Muita

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Rääkkylä. Kuntaraportti

Rääkkylä. Kuntaraportti Rääkkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kontiolahti. Kuntaraportti

Kontiolahti. Kuntaraportti Kontiolahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Polvijärvi. Kuntaraportti

Polvijärvi. Kuntaraportti Polvijärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Lieksa. Kuntaraportti

Lieksa. Kuntaraportti Lieksa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa Markku Virtanen Emind Oy PYK:n tehtävät analysoida kotimaisesta ja kansainvälisestä sekundääriaineistosta, millä aloilla Etelä-Savossa olisi eniten taloudellista

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani

Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Envitecpolis Oy HELMET-hankkeen vastuullinen päätoteuttaja on Envitecpolis Oy, joka on vuonna 2008 perustettu hajautetun uusiutuvan energian, energia- ja materiaalitehokkuuden

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm "Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian yritykset ja toimipaikat 777 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2014. laskua edelliseen

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja

Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja BLOGI Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja 1 1. 1 0. 2 0 1 6 B L O G I M e r v i T o i v a n e n K i r j o i t t a j a M e r v i T o i v a n e n t y ö s k e n t e

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Joensuu. Kuntaraportti

Joensuu. Kuntaraportti Joensuu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Outokumpu. Kuntaraportti

Outokumpu. Kuntaraportti Outokumpu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy

Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Kysely kuntavaikuttajille uusiutuvasta energiasta Motiva Oy Tutkimusasetelma Motiva toteutti yhdessä Aula Research Oy:n kanssa tutkimuksen suomalaisten kunnanvaltuutettujen parissa Tutkimuksen toimeksiantajina

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Bastu-työpaja Virastotalo, 21.6.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa, maalämpöä sekä aalloista ja vuoroveden

Lisätiedot

Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet

Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet KIERRÄTYKSESTÄ KILPAILUETUA Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet Helena Dahlbo / SYKE Esityksen sisältö Kiertotalous liiketoiminnan edistäjänä Sitran selvitys Kiertotalouden mahdollisuudet

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio

TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 2007 SKAL:n osio TIELIIKENTEEN TAVARAKULJETUKSET 007 SKAL:n osio Taloustutkimus Oy Kesäkuu 007 Kari-Pekka Töyrylä 19.0.007 Katja Louhema Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan omaan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Uusiutuva energia Varsinais-Suomi Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuva energia Varsinais-Suomi Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuva energia Varsinais-Suomi 7.3.2014 Toimialapäällikkö Markku Alm Lähde: BP, Energy outlook 2030 Kokonaisenergiankulutus maailmassa vuonna 2012 Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2012 Energian

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot