POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma BIOENERGIALIIKETOIMINTA JA SEN KEHITTÄMISTARPEET POHJOISKARJALAISISSA PK-YRITYKSISSÄ

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Heidi-Katriina Pursiainen BIOENERGIALIIKETOIMINTA JA SEN KEHITTÄMISTARPEET POHJOISKARJALAISISSA PK-YRITYKSISSÄ Opinnäytetyö Helmikuu 2010

2 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 1 JOHDANTO BIOENERGIA SUOMESSA Bioenergia-alan pk-yritykset Suomessa BIOENERGIA POHJOIS-KARJALASSA Bioenergian käyttö Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan bioenergiaklusteri Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Biostuli Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Opinnäytetyön tavoitteet TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄ Tutkimusalue ja kohderyhmä Tutkimusmenetelmä Aineiston käsittely ja sisällön analyysi TULOKSET Yritysten henkilöstömäärä ja alueellinen jakauma Yritysten toimialat Yritysten markkina-alueet Bioenergialiiketoiminta yrityksissä Bioenergialiiketoiminnan kasvun esteet Bioenergialiiketoimintamahdollisuudet Pohjois-Karjalassa Bioenergian käytön lisääminen Tutkimus- ja kehittämistoiminta Bioenergiateknologian kehittäminen Pohjois-Karjalassa Koulutustarpeet ja ulkopuolisen asiantuntijan käyttö Bioenergia-alan osaamisrekisteri ja haastatteluhalukkuus TULOSTEN TARKASTELU Bioenergialiiketoiminnan kasvun esteet ja mahdollisuudet Kehittämistarpeet POHDINTA LÄHTEET... 38

3 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Saatekirje Verkkokyselylomake

4 OPINNÄYTETYÖ Helmikuu 2010 Metsätalouden koulutusohjelma Väisälänkatu JOENSUU p. (013) Tekijä(t) Heidi-Katriina Pursiainen Nimeke Bioenergialiiketoiminta ja sen kehittämistarpeet pohjoiskarjalaisissa pk-yrityksissä Toimeksiantaja Biostuli-hanke Tiivistelmä Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää bioenergia-alaan kosketuksissa olevia pkyrityksiä Pohjois-Karjalassa sekä niiden kehittämistarpeita ja bioenergialiiketoiminnan kasvun esteitä. Samalla koottiin yritysten tiedot maakunnallista bioenergia-alan osaamisrekisteriä varten. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, joka toteutettiin verkkokyselynä. Tutkimus osoitti, että tällä hetkellä suurimmat esteet bioenergialiiketoiminnan kasvulle pk-yrityksissä ovat taloudellisia. Investoinnit ovat kalliita, joten toiminta vaatii suurta pääomaa. Suurimpana esteenä pidettiin resurssien puutetta ja bioenergiasta maksettavaa suhteessa alhaista hintaa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kehittämistarpeet ovat hyvin yrityskohtaisia. Eniten tarvetta oli yrityskohtaisesti kohdennettavalle sekä käytännönläheiselle tutkimus- ja kehittämistyölle. Kieli suomi Sivuja 38 Liitteet 2 Liitesivumäärä 9 Asiasanat bioenergia, bioenergialiiketoiminta, pienet ja keskisuuret yritykset

5 5 1 JOHDANTO EU velvoittaa ilmasto- ja energiapaketissa jäsenmaitaan lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Suomen osalta tavoitteeksi on asetettu uusiutuvan energian osuuden nostaminen 38 %:iin loppukulutuksesta ja liikenteen biopolttoaineiden osuuden lisääminen 10 %:iin vuoteen 2020 mennessä. (Ympäristöministeriö 2009.) Tavoitteiden saavuttamista tukemaan on laadittu erilaisia kansallisia ja maakuntakohtaisia ohjelmia. Bioenergiaa pidetään Suomen valttikorttina uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisessä. Biomassoja osataan hyödyntää ja suurin osa uusiutuvasta energiasta tuotetaankin metsäteollisuuden sivutuotteilla. Muiden biomassojen kuin puun hyödyntäminen on kuitenkin vielä vähäistä. Maakuntaohjelmissa bioenergialla on tärkeä asema kehittämiskohteena ja tulevaisuuden työllistäjänä. Se tarjoaa monipuolisia liiketoiminnan mahdollisuuksia eri toimialoilla. Bioenergiaalan ympärillä on käynnissä paljon kehittämishankkeita. Näin on myös Pohjois-Karjalassa jossa uusiutuvien energialähteiden osuus energiahuollosta on kansallisesti sekä kansainvälisesti huomattavasti keskiarvon yläpuolella. Bioenergia-alan osaamista löytyy varsinkin kone- ja laitevalmistuksessa sekä tulisijojen valmistuksessa. Myös lämpöyrittämisessä Pohjois- Karjala on Suomen vahvimpia alueita. Maakunnassa tulisikin panostaa osaamisen vahvistamiseen. Mahdollisia tulevaisuuden vientituotteita ovat osaamisintensiiviset konsulttipalvelut ja tuotteistetut liiketoimintamallit. (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2007.) Tämän opinnäytetyön toimeksianto tuli Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hallinnoimalta Biostuli-hankkeelta. Opinnäytetyön ensisijaisena tavoitteena oli selvittää Pohjois-Karjalan bioenergia-alaan kosketuksissa olevia pk-yrityksiä sekä niiden kehittämistarpeita kyselytutkimuksella. Samalla koottiin yritysten tiedot maakunnallista bioenergia-alan osaamisrekisteriä varten. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä.

6 6 2 BIOENERGIA SUOMESSA Bioenergia on fotosynteesiin perustuvaa, kestävän kehityksen periaatteiden mukaista, puhdasta ja uusiutuvaa kotimaista energiaa. Bioenergiaa saadaan biopolttoaineista, joita valmistetaan erilaisista biomassoista, kuten puusta, peltokasveista ja yhdyskuntien sekä teollisuuden biohajoavista jätteistä. Se kuuluu Suomen energiahuollon kokonaisuuteen osana uusiutuvia energiamuotoja. (Bioenergia-verkkopalvelu 2009.) Energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2008 oli 1,42 TJ eli noin 395 TWh. Uusiutuvan energian osuus tästä oli lähes 28 %, mikä tarkoittaa noin 4-5 prosenttiyksikköä korkeampaa osuutta energian loppukulutuksesta laskettuna. Puupolttoaineiden osuus oli 21 % sekä vesi- ja tuulivoiman yhteensä vajaa 5 %, joten muiden kuin puupohjaisten biopolttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksessa on noin 2 % käsittäen myös maalämmön osuuden. Biopolttoaineiden osuus vuonna 2008 kulutettujen liikennepolttoaineiden energiasisällöstä oli 2 %. (Tilastokeskus 2009a.) Paineet uusiutuvien energiamuotojen, varsinkin bioenergian, käytön lisäämiselle ovat suuret. Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin vastataan tänä päivänä maailmanlaajuisesti ja osana EU:ta Suomi on sopinut sitovista ilmasto- ja energiapoliittisista tavoitteista. Joulukuussa 2008 hyväksytty EU:n ilmasto- ja energiapaketti on laaja lainsäädäntökokonaisuus, joka sisältää muun muassa jäsenmaita koskevat yhteiset tavoitteet, ponnistustenjakopäätökset ja direktiivin uusiutuvista energiavaroista. Niin kutsutun tavoitteen mukaan vuoteen 2020 mennessä EU:n kasvihuonekaasupäästöjä tulisi vähentää 20 % verrattuna vuoden 1990 tasoon sekä energiatehokkuutta parantaa 20 % perusuraan verrattuna. Lisäksi EU:n energian loppukulutuksesta tulisi 20 % kattaa uusiutuvilla energialähteillä. Suomen tavoitteeksi on asetettu uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen 38 prosenttiin ja muiden jäsenmaiden tavoin liikenteen biopolttoaineiden osuuden nostaminen 10 prosenttiin. (Ympäristöministeriö 2009.) Valtioneuvoston hyväksymässä pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa määritellään linjaukset Suomen energia- ja ilmastopolitiikalle vuoteen 2020, esitetään keskeisimmät toimenpiteet ja ohjauskeinot EU:n tavoitteisiin pääsemi-

7 7 seksi, sekä visioita vuoteen Kaikkia energiankäyttösektoreita, energian käytön tehostamista ja uusiutuvan energian edistämistä koskevia toimenpiteitä ovat koulutukseen, neuvontaan ja viestintään sekä teknologioiden ja innovaatioiden kehittämiseen liittyvät toimenpiteet. Taloudellisia ohjauskeinoja ovat esimerkiksi energiaverotus, kasvavat investointituet sekä tuulivoimalla ja biokaasulla tuotetulle sähkölle käyttöön otettava takuuhintajärjestelmä eli syöttötariffi. Syöttötariffilla pyritään poistamaan sähkömarkkinoille osallistuvien sähköntuottajien hintariski lähes kokonaan tariffin keston ajaksi. Suomen uusiutuvan energian syöttötariffin lakiesitys on tarkoitus saada voimaan kevään 2010 kuluessa. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2008.) Uusiutuvan energian osuuden nostaminen 38 prosenttiin tarkoittaa noin 30 TWh:n lisäystarvetta. Osa tästä katetaan tuuli- ja vesivoimalla sekä maalämmöllä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin ennen muuta bioenergian käytön tuntuvaa lisäämistä, mikä tulee selkeästi esille ilmasto- ja energiastrategiassa. Valtioneuvoston eduskunnalle antaman selonteon mukaan metsähakkeen käyttöä tullaan lisäämään energian tuotannossa ja teollisuuden raaka-aineena runsaaseen 12 miljoonaan kiinto-m 3 :iin vuoteen 2020 mennessä. Samaan aikaan pyritään eroon muun kuin biopohjaisen öljyn talokohtaisesta poltosta. Energiakasvien tuotantoa sekä maatalouden sivuvirroista ja lannasta saatavan bioenergian, varsinkin biokaasun, käyttöä edistetään. Maataloustuotantoon perustuvan uusiutuvan energian määrän tavoitetaso on 4-5 TWh. Myös kierrätyspolttoaineiden käyttö energialähteenä on tarkoitus puolitoistakertaistaa suosimalla ensisijaisesti jätteiden mädättämistä biokaasuksi. Toisen sukupolven biopohjaisia polttoaineita kehitetään tavoitteena laajamittainen tuotanto Suomessa.(Työ- ja elinkeinoministeriö 2008, ) Edellä esitetyt kansalliset uusiutuvan energian käytön lisäämistavoitteet ja ohjauskeinot niiden saavuttamiseksi luovat hyvän pohjan bioenergiaan liittyvän liiketoiminnan kasvattamiselle ja uuden liiketoiminnan syntymiselle. Suurin osa Suomen uusiutuvien energialähteiden käytöstä perustuu metsäteollisuuden puuperäisiin sivutuotteisiin, jotka hyödynnetään jo täysimääräisesti. Vuonna 2008 niiden osuus uusiutuvasta energiasta oli noin kaksi kolmasosaa. Maail-

8 8 manlaajuinen talouden taantuma ja Suomen metsäteollisuuden rakennemuutos vaikuttaa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa asetettuihin tavoitteisiin. Metsäteollisuuden sivuvirtojen osuus energiantuotannossa tulee jäämään oletettua pienemmäksi, mikä lisää painetta muiden uusiutuvien energioiden käytön lisäämiseen ja puun energiakäyttöön teollisuussektorin ulkopuolella. ( Työja elinkeinoministeriö 2009.) Tämä avaa mahdollisuuksia yritystoimintaan niin raaka-ainetuotannossa, teknologioiden kehittämisessä, laitevalmistuksessa kuin koulutuksessa, neuvonnassa sekä energiantuotannossa. Bioenergia-alalla on siis monipuolisia liiketoimintamahdollisuuksia niin suurille kuin pienille ja keskisuurille yrityksillekin. 2.1 Bioenergia-alan pk-yritykset Suomessa Bioenergialiiketoiminnan tilannetta pk-yrityssektorilla ja sen tulevaisuuden näkymiä Suomessa käsitellään Pk -bioenergia toimialaraportissa, joka on julkaistu vuonna Toimialaraportit julkaisusarja on osa työ- ja elinkeinoministeriön toimialapalvelua. Julkaisussa käsiteltävä bioenergia-alan yritysryhmä on koottu työvoima- ja elinkeinoministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yritystoiminnan rahoittamiseen liittyvistä asiakasrekistereistä sekä täydennetty alan muiden toimijoiden yritysrekistereistä. (Alm 2009.) Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen toimialaluokituksessa. Toimialaraportissa käsiteltävä bioenergia-ala käsittää hakkeen tuotannon, energiapuun korjuun, lämpöyrittäjyyden ja muun bioenergiayrittäjyyden pk-yritysryhmät. Muu bioenergiayrittäjyys kattaa biokaasun, biodieselin ja etanolin tuotannon sekä peltobiomassan, polttopuiden ja pellettien tuotannon. Toimialaraportin tilastotiedot on saatu tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekistereistä. Merkittävä osa raportin yritysryhmien bioenergia-alan toiminnasta tapahtuu kuitenkin maatalouden tuotantotoiminnan ohessa, jolloin kaikkien bioenergiayritysten tiedot eivät välity tilastokeskuksen rekistereihin. (Alm 2009, 9-17.) Saatavilla olleiden tietojen perusteella Suomessa oli 460 bioenergia-alan pkyritystä ja yli 800 toimipaikkaa vuonna Yritysten määrä oli kasvanut noin

9 9 16 % edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin osa yrityksistä (89 %) oli alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä ja loput pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Toimialan painopistealueiksi muodostuivat Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kaakkois-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan TE -keskusten alueet toimipaikkojen lukumäärällä mitattuna. Työ- ja elinkeinoministeriön teettämän Pkyritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät -kyselyn 2009 mukaan bioenergia-alan pk-yritysten markkinat keskittyvät pääosin kotimaahan. Vientimarkkinoilla toimi laajemmin vain 2 % yrityksistä. Kotimaan markkinoilla valtakunnallisella alueella toimi 24 %, maakunnallisella alueella 31 % ja paikallisella markkina-alueella 44 % yrityksistä. Samassa tutkimuksessa bioenergiayrityksistä 65 % arvioi liiketoiminnan kasvavan seuraavan vuoden aikana ja vain 10 % ennakoi liikevaihdon pienenevän. (Alm 2009, 12.) Toimialaraportissa bioenergia-alan liiketoiminnan kehittymisen kannalta merkittävimpänä ongelmana pidetään bioenergian korkeaa hintaa muihin energiamuotoihin verrattuna. Tämän taustatekijöinä nähdään raaka-aineen kallis hinta sekä polttoaineen toimitukseen ja tuotantoon liittyvät tekniset, logistiset ja laadulliset ongelmat. Kun tähän lisätään bioenergian tuotantolaitosten verrattain huono hyötysuhde, bioenergian hinta muodostuu perinteisiä energiamuotoja korkeammaksi ja näin ollen sen hintakilpailukyky on heikko. Lämpöyrittäjyyden osalta ongelmana nähdään myös lämpölaitosten vaatimat suuret investointikustannukset ja kuntien heikko aloitteellisuus. Kuntien omistamat kiinteistöt ovat yleensä tärkeimpiä lämmityskohteita. Ongelmia on myös biodieselin hajautetun tuotannon lopputuotteen laadun varmistuksessa sekä peltobiomassojen osalta niin logistiikassa kuin tuotantotekniikassa. (Alm 2009, ) Raportissa esitetään keskeiset kehittämistarpeet bioenergian hintakilpailukyvyn parantamiseksi ja liiketoiminnan kehittämiseksi. Kehittämistoimet tulisi kohdentaa yritystoiminnan kannattavuuden kannalta tärkeisiin toimenpiteisiin. Varsinkin investointikustannusten pienentämisellä on bioenergian kilpailukyvyn kannalta suuri merkitys. Tärkeänä tekijänä investointien ja tuotantokustannusten pienentämisessä nähdään tekniikan kehittäminen koko bioenergian tuotantoketjussa raaka-aineen hankinnasta aina energiantuotantolaitteistoihin. Uusilta mittavilta investoinneilta säästytään, jos uudella tekniikalla saadaan nykyisiä fossiilisia

10 10 polttoaineita käyttäviä CHP -voimaloita (yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto) muutettua biopolttoaineita hyödyntäviksi. Tekniikan kehittämisellä voidaan saavuttaa myös entistä parempi hyötysuhde sähköntuotannossa. (Alm 2009, ) Bioenergiateknologian kehittämisen lisäksi toimialaraportissa korostetaan bioenergiaraaka-aineiden saatavuuden varmistamista, jolla turvataan tuotantokapasiteetin tasainen käyttö. Muita esille tuotuja kehittämiskohteita ovat mm. lämpöyrittäjyyden uudet liiketoimintakonseptit, toimijoiden yhteistyö uusien järjestelmien suunnittelussa ja toteutuksessa sekä biokaasuteknologia. Biokaasun hyödyntämiseen kohdistettujen valtion tukitoimien katsotaan tarvitsevan vielä kehittämistä. Biokaasun hyödyntämistä tulisi tukea tulevan syöttötariffin lisäksi investointi- ja verotuilla. Esitettyä syöttötariffijärjestelmää ei nähdä liiketoiminnallisesti kannattavana. Tariffin alhainen taso estää hajautetun tuotannon kehittämisen, sillä kannattava toimintaa vaatii suuria tuotantoyksiköitä ja tuntuvia lisätuloja porttimaksujen muodossa. (Alm 2009, ) 3 BIOENERGIA POHJOIS-KARJALASSA 3.1 Bioenergian käyttö Pohjois-Karjalassa Bioenergia on Pohjois-Karjalassa nähty vahvuutena ja tulevaisuuden osaamisen kehittämisalueena jo ennen kuin bioenergiakysymykset nousivat yhteiskunnassa laajasti esille. Vuonna 2004 Pohjois-Karjalan primäärienergian käyttö oli noin 10,4 TWh. Tuolloin maakunnan energiahuolto perustui 65-prosenttisesti uusiutuviin energianlähteisiin valtakunnallisen keskiarvon ollessa 25 %. Pohjois- Karjalan uusiutuvan energian perusta on puupolttoaineissa, joista tärkeimpiä ovat metsäteollisuuden sivutuotteet, varsinkin mustalipeä. Toiseksi tärkein puuenergian lähde on kiinteistöjen käyttämä polttopuu. Vuosittain poltetaan noin m 3 puuta pilkkeinä, klapeina ja pienemmässä määrin hakkeena. Muiden biomassojen kuin puun hyödyntäminen energiantuotannossa on vielä vähäistä. Biokaasua kerätään Joensuun kaupungin Kon-

11 11 tiosuon kaatopaikalla ja Kuhasalon jätevedenpuhdistamolla. Kaatopaikkakaasu ohjataan Fortumin voimalaitokselle sähkön ja kaukolämmön tuotantoon. Ruokohelpin viljely on käynnistynyt maakunnassa muuta maata ripeämmin. Vuonna 2006 viljelyala oli jo ha. (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2007.) 3.2 Pohjois-Karjalan bioenergiaklusteri Bioenergiaklusterin määrittely on haasteellista, sillä suurin osa alan toimijoista kuuluu myös johonkin toiseen klusteriin. Bioenergia-ala on hyvin poikkitieteellinen. Se liittää bioenergiaklusterin osaksi metsä-, muovi- ja metalli-, kivi-, ja elintarvikeklusteria samoin kuin energiaklusteriin. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2010:ssä bioenergia luokitellaan eri klustereiden väliseksi rajapinnaksi, josta etsitään innovatiivisia aluekehityksen voimavaroja eli uusia tuotteita ja palvelukonsepteja (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2006, 55). Vuonna 2004 maakunnan bioenergiaklusterin liikevaihdoksi arvioitiin 83 milj. euroa ja kooksi 815 henkilötyövuotta. Liikevaihdosta noin 90 % ja työpaikoista noin 70 % koostui kiviklusterin tulisijojen valmistuksesta sekä metalliklusterin metsäkoneiden ja laitteiden valmistuksesta. (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2007.) 3.3 Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisema Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015 sisältää yksilöidyn näkemyksen maakunnan bioenergiasektorin tilanteesta vuonna 2007, tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2015 mennessä sekä vaikutusten arvioinnin. Ohjelmaan on otettu mukaan myös hitaasti uusiutuva turve. Asiakirjan työstämiseen on osallistunut suuri joukko bioenergia-alan asiantuntijoita muun muassa Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun toimintayksiköstä, Josek Oy:stä ja Metsäkeskus Pohjois-Karjalasta. Bioenergiaohjelman lähtökohtina toimivat kolme painopistealuetta ovat kestävä energiantuotanto, osaamisen vahvistaminen sekä teknologian ja osaamisen vienti. (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2007.)

12 12 Ohjelman tavoitteissa ja toimenpiteissä korostetaan osaamiseen ja toimintaympäristöön panostamista. Uusiutuvaan energiaan perustuva energiahuolto luo hyvän toimintaympäristön yrityksille, jotka tarjoavat ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Osaamisen vahvistaminen on edellytyksenä kansainväliselle kilpailukyvylle ja kilpailussa mukana pysymiselle. Kolmen painopistekokonaisuuden kehittäminen vaatii kansallisia ohjauskeinoja ja voimavaroja maakunnallisten resurssien lisäksi. Maakunnan omia avaintoimenpiteitä ovat esimerkiksi energianeuvonnan järjestäminen, biopolttoaineiden tuotannon kehittäminen sekä uusien energiateknologioiden ja liiketoimintamenetelmien kehittäminen ja tuotteistaminen. Toimenpiteiden ja tavoitteiden vaikutusten arviointi on tehty yleisellä tasolla keskittymällä ekologisiin, kulttuurisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin. (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2007.) 4 OPINNÄYTETYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET 4.1 Biostuli Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hallinnoima Biostuli- hanke. Hankkeen pitkäaikainen tavoite on bioenergia-alan yritysten syntyminen sekä liiketoiminnan kasvu Pohjois-Karjalassa ja Itä- Suomessa. Tehtävänä on osaamisen siirto ja hyödyntäminen bioenergia-alan liiketoiminnan kehittämiseksi. Hanke toteuttaa siis osaltaan Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelman 2015 tavoitteita. Hankkeessa tehdään yhteistyötä mm. muiden maakunnassa toimivien bioenergiahankkeiden, Pohjois-Karjalan elinkeinoyhtiöiden sekä Wenet-verkoston kanssa. (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 2008.) Hankkeessa kehitetään, testataan ja tuotteistetaan toimintamalli, jota voidaan soveltaa bioenergia-alaan kosketuksissa olevien kehittämispotentiaalisten yritysten selvittämiseen, aktivoimiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Hankeaikana mallin avulla kootaan kehittämissuunnitelmat merkittävimmille maakunnallisen bioenergiasektorin painopistealueille. Samalla päivi-

13 13 tetään maakunnan bioenergia-alan osaamisrekisteri. Toimintamallin vaiheita ovat yritys- ja te lat, yritysten selvittäminen, kehityskeskustelut, toimialaa koskevan tiedon kokoaminen ja toimialan kehittämissuunnitelmien laatiminen. Hankkeen päätyttyä toimintamalli jää Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Wenet-verkoston käyttöön. (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 2008.) Tähän mennessä hankkeessa on järjestetty tutustumismatkoja bioenergia-alan yrityksiin ja tapahtumiin sekä teematilaisuuksia metsäenergian verkostotoiminnasta, kestävän energiatalouden rahoituksesta ja kansainvälistymisestä sekä lämpötalkkari-toiminnasta. Lämpötalkkari-toiminnan tarkoituksena on laajentaa lämpöyrittäjätoimintaa ja synnyttää uutta palvelutoimintaa lämmöntuotantoon. Aiheeseen liittyen hankkeessa on teetetty Asunto-osakeyhtiöiden lämpöhuolto yritystoimintana-opinnäytetyö vuonna Lisäksi hankkeessa on tehty selvitys biopolttoaineterminaalien mahdollisista sijaintipaikoista Pohjois-Karjalassa. (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 2010.) 4.2 Opinnäytetyön tavoitteet Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pohjois-Karjalan alueen bioenergiaalaan kosketuksissa olevia yrityksiä, bioenergia-alasta kiinnostuneita yrityksiä sekä niiden kehittämistarpeita osana Biostuli-hankkeen toimintamallin kehittämistä. Verkkokyselynä toteutetun tutkimuksen avulla etsittiin bioenergialiiketoiminnan esteitä, hidasteita ja mahdollisuuksia sekä päivitettiin maakunnan bioenergia-alan osaamisrekisteri. Samalla selvitettiin yrittäjien halukkuutta osallistua hankkeen seuraavaan vaiheeseen, joka toteutettiin henkilökohtaisina kehitystarvekeskusteluina.

14 14 5 TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄ 5.1 Tutkimusalue ja kohderyhmä Tutkimusalueena oli Pohjois-Karjala ja kohderyhmänä pohjoiskarjalaiset pkyritykset, joilla on bioenergia-alaan liittyvää liiketoimintaa sekä pk-yritykset, joiden toimialalla on hyvät mahdollisuudet uuden bioenergialiiketoiminnan syntymiseen. Tarkoituksena oli tavoittaa kehittämispotentiaalisia yrityksiä mahdollisimman laajasti ja useilta toimialoilta, sillä virallista luokittelua ei bioenergian toimialalle tilastokeskuksen toimialaluokituksessa ole. Kohderyhmän kokoamisessa käytettiin apuna Joensuun seudun kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n Pohjois- Karjalan yritysrekisteriä. Rekisteristä listattiin maakunnan pk-yritykset toimialoilta, joiden pääteltiin olevan kosketuksissa bioenergiaklusteriin. Samalla saatiin kohderyhmän yritysten osoitetiedot suoraan Excel taulukkona. Taulukosta karsittiin pois yritykset, joille ei ollut sähköpostiosoitetta. Lopuksi yrityslistoista poistettiin yritykset, joiden edustajat olivat olleet mukana Metsäalan ennakointiyksikön Energiantuotannon ja puutuoteteollisuuden yhteistyömahdollisuudet selvityksessä kuluvan vuoden aikana. Aineiston keruu suoritettiin siis otantatutkimuksen avulla, jossa perusjoukosta on poimittu näyte harkintaa käyttäen. Lopullinen tutkimuksen kohderyhmän koko oli yritystä. Kohderyhmään valittiin toimialoja seuraavien tilastollisen toimialaluokituksen, TOL 2008, pääluokkien alta (Tilastokeskus 2009b). A Maatalous, metsätalous ja kalatalous C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus H Kuljetus ja varastointi M Ammatillinen tieteellinen ja tekninen toiminta

15 Tutkimusmenetelmä Tutkimusaineiston keräämiseen käytettiin Typalaa, joka on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kehittämä www-pohjainen palautejärjestelmä. Se on tarkoitettu erityisesti työelämän edustajille ja yhteistyökumppaneille suunnattujen palautekyselyiden toteuttamiseen. Kyselylomake rakennettiin Typala- järjestelmään, johon kirjattiin myös vastaanottajaryhmän sähköpostiosoitteet. Kyselyyn vastaamisen jälkeen vastaukset tallentuivat järjestelmään. Verkkokysely valittiin tutkimusmenetelmäksi kohderyhmän suuren koon vuoksi ja osaamisrekisterissä julkaistavan tiedon keräämisen helpottamiseksi. Sähköposti on yleinen yritysmaailman viestintäväline, joten sen avulla uskottiin parhaiten tavoitettavan kohderyhmään kuuluvien yritysten yhteyshenkilöt. Kysymykset laadittiin toimeksiantajan edustajan projektipäällikkö Anssi Kokkosen ohjauksessa. Kyselylomake sisälsi avoimia ja monivalintakysymyksiä. Avoimilla kysymyksillä pyrittiin saamaan esille yrittäjien omia mielipiteitä perusteluineen. Kyselyn työstämisen aikana sen rakenteesta ja sisällöstä pyydettiin kommentteja elinkeinoyhtiöiden ja metsä- ja bioenergia-alan edustajilta. Linkki kyselylomakkeeseen saatekirjeineen lähetettiin vastaajaryhmälle sähköpostitse 28. syyskuuta Viikon kuluttua kysely lähetettiin uudestaan yrityksiin, joista ei ollut tullut vielä vastausta. Vastausaikaa kyselyyn oli kaksi viikkoa. Saatekirje ja kyselylomake on esitetty liitteessä 1. Kyselystä tiedotettiin myös Biostuli - hankkeen verkkosivuilla, missä oli yhteystiedot kyselylomakkeen tilaamista varten. 5.3 Aineiston käsittely ja sisällön analyysi Koska kyselylomakkeissa oli sekä avoimia että monivalintakysymyksiä, haluttiin aineiston analysoinnissakin säilyttää määrällinen ja laadullinen ote. Aineiston käsittely aloitettiin systemaattisella vastausten läpikäymisellä sekä koodaamisella. Monivalintakysymysten vastaukset saatiin suoraan numerokoodeina Typala- järjestelmän Excel-taulukosta. Sanalliset vastaukset säilytettiin alkuperäisessä muodossaan ja koodattiin värein samantyyppisten mielipiteiden ryhmitte-

16 16 lyn helpottamiseksi. Näin pyrittiin välttämään vastausten sisällön muuttuminen ennen analysointia ja tulkintaa. Vastauksista luotiin Microsoft Office Excel 2007 taulukkolaskentaohjelmaan havaintomatriisi aineiston kvantifiointia ja analysointia varten. Havaintomatriisin avulla aineistoon sovellettiin määrällistävää ja luokittelevaa tilastoanalyysia. Aineistoon ei sovellettu muita tilastomenetelmiä, kuten tilastollisia testejä. 6 TULOKSET Kaikkia kohderyhmään valittujen yrityksien edustajia ei onnistuttu tavoittamaan, vaan 164 sähköpostiosoitetta osoittautui vanhentuneeksi tai käytöstä poistetuksi. Verkkosivuilla olleen tiedotuksen johdosta ei tullut yhtään kyselylomakepyyntöä. Täytettyjä kyselylomakkeita palautui Typala - järjestelmään 62 kappaletta, joista aineiston tarkistuksen jälkeen poistettiin selvästi puutteellisesti tai asiattomasti täytetyt lomakkeet. Lopullisen tarkasteltavan aineiston muodosti 43 yrityksen edustajan vastaukset. 6.1 Yritysten henkilöstömäärä ja alueellinen jakauma Kyselyssä mukana olleista yrityksistä 81 % (34 yritystä) oli alle 10 työntekijän mikroyrityksiä ja noin 14 % (6) työntekijän pieniä yrityksiä. Vain kaksi yritystä täytti keskisuuren yrityksen määritelmän. Toisessa työntekijöitä oli tasan 50 ja toisessa 52. Yhdessä vastauslomakkeessa ei ilmoitettu yrityksen henkilöstömäärää. Yrityksistä valtaosa, eli noin 26 % vastanneista, oli yhden hengen yrityksiä. Vastauksessa pyydettiin ilmoittamaan keskiarvo, mikäli henkilöstömäärässä on suurta kausivaihtelua Yritysten alueellisessa jakaumassa selkeä painopistealue keskittyi Joensuuhun. Vastaajista 44 % (19) ilmoitti yrityksen kotikunnaksi Joensuun. Loput yritykset jakautuivat huomattavasti tasaisemmin muihin Pohjois-Karjalan kuntiin. Toiseksi

17 17 eniten vastauksia saatiin Liperistä, jossa kotipaikkaansa piti 5 yritystä. Ainoastaan Outokummusta, jossa on paljon metalliteollisuutta ja metallialan osaamista, ei tähän kyselyyn osallistuttu yhdestäkään yrityksestä. Yritysten alueellinen jakauma kotikunnittain on esitetty kuvioissa 1. Yritysten kotikunnat Outokumpu Valtimo Nurmes Lieksa Tohmajärvi Kitee Rääkkylä Kontiolahti Ilomantsi Liperi Joensuu Yrityksiä/kunta Kuvio 1. Yritysten alueellinen jakauma kotikunnittain (N=43) Yritysten toimialat Kyselylomakkeessa ei käytetty valmiiksi luokiteltuja toimialoja, vaan vastaajat saivat ilmoittaa yrityksensä toimialan sanallisesti. Osa yrityksistä toimi useammalla toimialalla. Aineiston käsittelyvaiheessa yritykset ryhmiteltiin vastausten perusteella Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaisiin pääluokkiin yrityksen pääasiallisen toimenkuvan mukaan. Samoja luokkia käytettiin kohderyhmän valinnassa ennen kyselyn lähettämistä. Vastauksia saatiin vähintään yhdestä yrityksestä jokaisesta kohderyhmään valitusta toimialaluokasta. Yritysten jakaantuminen toimialaluokkiin on esitetty taulukossa 1.

18 18 Taulukko 1. Vastaajayritysten sijoittuminen toimialaluokkiin. Toimialojen pääluokat, TOL 2008 Yrityksiä /luokka Maatalous, metsätalous ja kalatalous 9 Teollisuus 10 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 2 Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito 1 Rakentaminen 5 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 1 Kuljetus ja varastointi 4 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 11 Yhteensä 43 Eniten vastauksia, 11 kappaletta, tuli ammatillista, tieteellistä ja teknistä toimintaa harjoittavista yrityksistä. Tämän pääluokan alla toimivissa yrityksissä tarjottiin erilaisia konsultointi-, suunnittelu- ja kehittämispalveluita. Seuraavaksi suurimmat toimialat olivat teollisuus (10) sekä maatalous, metsätalous ja kalatalous (9). Teollisuuden toimialojen yrityksissä harjoitettiin pääasiassa metallituotteiden tai sahatavaran valmistusta. Maa- ja metsätalouden toimijat olivat lähinnä metsäpalveluyrityksiä tai yrityksiä, jotka tarjosivat palveluitaan sekä maa- että metsätaloudelle. Tähän luokkaan kuului myös 2 muiden kuin viljakasvien viljelyyn erikoistunutta yritystä. Rakentamisen toimialalta vastauksia saatiin 5 yrityksestä. Yritysten toimenkuviin kuului niin LVI-asentamista ja automaatiota, kuin maanrakentamistakin. Kaikissa kuljetus ja varastointi toimialan yrityksissä (4) kuljetettiin puuta muodossa tai toisessa. Molemmissa sähkö, kaasu- ja lämpöhuolto toimialan yrityksissä oli keskitytty aluelämmöntuotantoon. Tukku- ja vähittäiskaupan yrityksessä harjoitettiin tulisijojen ja lämmöntuotantolaitteiden kauppaa. Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito toimialan edustaja toimi jätehuollon puolella.

19 Yritysten markkina-alueet Yhtenä taustatietona kysyttiin yritysten markkina-alueita. Myöskään markkinaalueita ei luokiteltu valmiiksi kyselylomakkeeseen, vaan luokittelu suoritettiin saatujen vastausten perusteella tulostarkastelua varten. Markkina-alueiksi muodostui Itä-Suomi, Suomi, Eurooppa ja koko maailma. Vastaajista 35 % (15) ilmoitti toimivansa Itä-Suomessa ja toiset 35 % määritteli markkina-alueekseen Suomen. Yhteensä 70 % vastaajista harjoitti siis pelkästään kotimaan kauppaa. Vientitoimintaa Eurooppaan oli 6 yrityksessä ja maailmanlaajuisilla markkinoilla toimi 7 yritystä. Sekä yrityksen koolla että toimialalla havaittiin olevan merkitystä markkinaalueen laajuuteen. Kaikki vientitoimintaa harjoittavat yritykset sijoittuivat kolmen toimialaluokan alle. Näistä 13 yrityksestä 6 toimi teollisuuden toimialalla, 5 yritystä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alalla ja 2 maatalouden toimialalla. Vientiä Eurooppaan sekä muualle maailmaan oli teollisuusyrityksillä niin metalli- kuin puutuotteiden osalta. Euroopan alueella toimivien teollisuusyritysten henkilöstömäärä vaihteli välillä 3-15, kun maailmanlaajuisesti toimivien yritysten henkilöstömäärä oli Konsultointi- ja suunnitteluyrityksien osalta ei ollut havaittavissa samanlaisia eroja henkilöstömäärän ja markkina-alueen suhteen. Työntekijämäärät vaihtelivat välillä 1-18 riippumatta siitä suuntautuiko markkinat Eurooppaan vai koko maailmaan. Kasvinviljelyyn erikoistuneiden maatalousyritysten markkina-alueena oli Eurooppa. 6.2 Bioenergialiiketoiminta yrityksissä Yritysten bioenergialiiketoimintaa selvitettiin aluksi kysymällä onko yrityksellä bioenergialiiketoimintaa, onko sitä tulossa ja onko liiketoiminta kasvanut bioenergia-alalla (kuvio 2). Kyselylomakkeessa bioenergialiiketoiminnan lisäksi käytettiin määritettä bioenergiaan liittyvä liiketoiminta. Tällä pyrittiin saamaan vastauksia myös sellaisista yrityksistä, jotka toimivat bioenergia-alalla niin sanotusti epäsuorasti tai välillisesti esimerkiksi valmistaen alihankintana osia toisen bioenergia-alan yrityksen käyttöön.

20 20 Bioenergialiiketoiminta yrityksissä Yritysten lukumäärä Kyllä Ei 0 Yrityksellä on bioenergialiiketoimintaa (N=43) Yrityksen liiketoiminta on kasvanut bioenergia-alalla (N=42) Yritykselle on tulossa bioenergialiiketoimintaa (N=43) Kuvio 2. Yritysten bioenergialiiketoiminnan tila. Bioenergialiiketoimintaa vastattiin olevan 29 yrityksessä (67 %). Suurin osa näistä yrityksistä oli ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan alan ja teollisuuden toimialan yrityksiä. Konsultointia, koulutusta, selvityksiä, tutkimuksia, tuotekehitystä ja laitesuunnittelua bioenergia-alaan liittyen tarjottiin 8 yrityksessä. Tarjottuja palveluita olivat esimerkiksi energiatekninen laskenta ja biokaasulaitosten suunnittelu. Teollisuusyrityksistä 4 oli metalliteollisuuden toimijoita ja toiset 4 sahateollisuuden yrityksiä. Metallialan yritysten bioenergialiiketoiminnassa keskityttiin lämpökeskusten ja biokattiloiden tai niiden osien valmistukseen sekä bioenergian korjuukaluston valmistukseen, kehitykseen ja myyntiin. Sahayritysten bioenergialiiketoiminnan pohjan muodosti omien sivutuotteiden myynti energiahakkeeksi. Yritysten palveluihin kuului myös haketusta sekä hakkeen kuivausta ja toimitusta. Maa- ja metsätalousalan yrityksien (6) bioenergialiiketoiminta perustui pääasiassa energiapuunkorjuuseen mies- tai konetyönä. Osa yrityksistä tarjosi lisäksi energiapuun ja hakkeen kuljetusta sekä haketuspalveluita ja lämpölaitospäivystystä. Myös kuljetusyritysten (2) bioenergialiiketoiminta oli energiapuun ja hakkuutähteen kuljetusta. Molemmissa aluelämmöntuotantoyrityksissä tuotettiin kaukolämpöä hakkeesta ja toisella oli lisäksi polttopuukauppaa. Rakentamisen toimialan yrityksessä harjoitettiin kiinteän polttoaineen kattiloiden sekä lämmi-

21 21 tysjärjestelmien asennustoimintaa. Jätehuoltoyrityksessä valmistettiin vastaanotetuista puuperäisistä materiaaleista tuotteita polttolaitosten käyttöön. Lisäksi tukku- ja vähittäiskaupan toimialan yrityksellä oli puupolttoisten varaavien tulisijojen kauppaa. Bioenergialiiketoimintaa löytyi siis jokaiselta kyselyyn valitulta toimialalta. Liiketoiminta oli bioenergia-alalla kasvanut 17 yrityksessä (40 %). 16 näistä oli yrityksiä, joilla vastattiin olevan bioenergialiiketoimintaa. 1 vastaajista ei katsonut yrityksensä toimivan bioenergia-alalla mutta totesi hakekuljetuksilla olleen liiketoimintaa kasvattava vaikutus. 12 yrityksessä, joissa harjoitettiin bioenergialiiketoimintaa, ei katsottu liiketoiminnan kasvaneen bioenergia-alalla. Suurimmalle osalle vastaajista (35 yritystä, 81 %) on tulossa bioenergialiiketoimintaa. Näistä 23 yrityksessä harjoitettiin ennestään bioenergialiiketoimintaa, joten liiketoiminnan laajentamista bioenergia-alalle ensimmäistä kertaa suunnitellaan 12 yrityksessä. Taulukossa 2 on esitetty toimialoittain bioenergialiiketoimintaa harjoittavat yritykset, yritykset joissa bioenergialiiketoimintaa tullaan lisäämään ja yritykset, joissa alan liiketoiminta aiotaan aloittaa. Bioenergialiiketoiminnassa mukana olevien yritysten edustajista suurin osa ei vastauksissaan tarkentanut, poikkeaako tulossa oleva liiketoimintaa yrityksen sen hetkisestä toiminnasta. Haketustoiminnan aloittamista nykyisin harjoitettavan energiapuun korjuun ja metsähakkeen kuljetuksen rinnalle suunnitellaan 2:ssa metsäalan yrityksessä. Yhdessä konsultointi- ja kehittämistoimintaa harjoittavassa yrityksessä on kehitteillä energia-alan mallinnusmenetelmiä, sekä muita innovaatioita entisen bioenergialiiketoiminnan lisäksi.

22 22 Taulukko 2. Bioenergialiiketoiminnan tila yrityksissä. Bioenergialiiketoimintaa: Toimialalta osallistuneiden Toimiala (TOL2008) yritysten määrä Harjoitetaan Lisätään Aloitetaan Maatalous, metsätalous ja kalatalous Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Kuljetus ja varastointi Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Yrityksiä yhteensä Bioenergialiiketoiminta perustui tuotekehitykselle ja innovaatioille myös 2:ssa alalle tulevassa konsultointi- ja kehittämisyrityksessä. Toisessa yrityksessä kehitetään aurinko- ja bioenergian innovaatioita, kuten biokaasun, puun ja pelletin polttoa hyödyntävää lämpövoimakonetta. Lisäksi yrityksessä suunnitellaan hakkeen kuivauksen simulointia. Toisessa yrityksessä ideoidaan sekä kehitetään ekologista ja mahdollisimman omavaraista bioenergiaa käyttävää rakentamisjärjestelmää. Kolmannesta yrityksestä vastattiin, ettei olla vielä varmoja mitä tuotteita tai palveluita alalle tuodaan. Energiapuun korjuuseen soveltuvaa laitetta sekä sen valmistusta suunnitellaan puolestaan 1:ssä metallialan yrityksessä. Haketustoimintaa sekä metsähakkeen kuljetusta aloitetaan 2 kuljetusyrityksessä. Myös rakentamisen toimialalla 3 yrityksessä suunnitellaan bioenergialiiketoiminnan aloittamista. Yhdessä yrityksessä ei vielä osattu tarkentaa, millaista liiketoimintaa aletaan harjoittaa. Kahdessa muussa bioenergialiiketoiminnaksi suunnitellaan energiapuun korjuuta ja järviruo on keräämisen käynnistämistä.

23 23 Maa- ja metsätalousalan yrityksissä (3) alkava bioenergialiiketoiminta liittyi maatalouden sivutuotteiden hyödyntämiseen. Kasvinviljelyä harjoittavaan yritykseen tulee energiantuotantoa päätoiminnassa syntyvistä sivutuotteista. Toisessa yrityksessä suunnitellaan peltobiomassojen, puun sekä karjanlannan hyödyntämistä biokaasun ja etanolin tuotannossa. Kolmannessa yrityksessä oltiin kiinnostuneita mahdollisuudesta briketöidä ruokohelpiä ja olkea hakkeen seassa. Itse haketustoimintaa jo aloitellaan. Kyselyyn osallistuneista yrityksistä vain 2:ssa ei harjoitettu bioenergialiiketoimintaa eikä suunniteltu sen aloittamista. Yritykset otettiin kuitenkin mukaan tarkasteltavaan aineistoon, sillä niiden katsottiin vastaustensa perusteella toimivan läheisessä yhteistyössä bioenergia-alan yritysten kanssa Bioenergialiiketoiminnan kasvun esteet Yritysten edustajia pyydettiin luettelemaan kolme merkittävintä ongelmaa tai estettä bioenergialiiketoiminnan kasvulle. Kysymykseen vastattiin 39 yrityksestä. Esteitä ja ongelmia tuotiin avoimissa kommenteissa esille monipuolisesti keskimäärin kaksi kappaletta vastaajaa kohden. Vastausten pohjalta muodostui ongelma-alueita, joiden alle esteet ja ongelmat pystyttiin jakamaan. Luokittelu tehtiin melko karkeasti, sillä kaikki ongelma-alueet eivät olleet toisiaan poissulkevia, vaan osa esteistä oli pitkälti toisistaan riippuvia ja johtuvia. Ongelma-alueet on esitetty kuviossa 3.

24 Yritysten bioenergialiiketoiminnan kasvun esteet Esteen maininneiden yritysten määrä Kuvio 3. Bioenergialiiketoiminnan kasvun esteet. Suurimpana esteenä bioenergialiiketoiminnan kasvulle pidettiin taloudellisten resurssien puutetta. Rahoituksen ja pääoman tarpeen mainitsi 16 yrityksen edustajaa, eli noin 41 % vastaajista. Neljässä vastauksessa korostettiin tutkimus- ja kehitystyöhön suunnattavien varojen puutetta. Kaksi vastaajista kaipasi lisää resursseja markkinointiin. Toiseksi eniten liiketoiminnan kasvua yritysten kannalta rajoittivat asiakkaat ja markkinat (11). 5 vastauksessa asiakaskuntaa ja markkinoita pidettiin rajallisena. Yrityksissä kohdattiin kysynnän puutetta tai oltiin tilanteessa, jossa nykyisen markkina-alueen asiakaskunta on jo tavoitettu. Vastaajista 2 koki asiakaskontaktien luomisen vaikeaksi. Asiakkaiden ennakkoluuloinen suhtautuminen bioenergialiiketoiminnan tuotteisiin nähtiin esteenä 1 yrityksessä. Markkinoiden kiristyneen kilpailun mainitsi 3 vastaajaa.

25 25 Energian hintaa sekä toiminnan tukiriippuvuutta pidettiin liiketoiminnan kasvun esteenä 8 yrityksessä. Biomassoista tuotetusta energiasta maksettu hinta oli alhainen ja liiketoiminta kannattamatonta 4 vastaajan mielestä. Osa perusteli vastaustaan korkeilla tuotantokustannuksilla. Pelletin hintaa pidettiin korkeana verrattuna muihin energiamuotoihin 1 yrityksessä. Bioenergialiiketoiminnan tukiriippuvuuden toi esille 3 vastaajaa. Tukiriippuvuutta nähtiin sekä bioenergian raaka-aineen hankinnassa, kuten energiapuukohteilla, että energian tuotannon loppupäässä, jonne kaivattiin takuuhintajärjestelmiä parantamaan kannattavuutta. Kalliita tai epävarmoja investointeja piti esteenä 7 vastaajaa. Yritysten tuotantokaluston hintaa pitivät korkeana niin raaka-ainetuotannon kuin energiantuotannon yrityksien edustajat. 1 vastaaja näki suuret investoinnit epäluotettavina hajanaisen ja kehityksen alkuvaiheessa olevan bioenergialiiketoiminnan vuoksi. Sekä lämpölaitosten että pientalojen kohdalla laiteinvestointeja pidettiin korkeana verrattuna vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäviin laitteisiin. Tiedon puute ja tiedon saanti nousi esille 6 vastauksessa. Tiedon puutteen laatu vaihteli toimialatuntemuksesta koulutuksen puutteeseen. Omaan liiketoimintaan liittyvän tutkimustiedon heikon saatavuuden koki ongelmaksi 1 vastaaja. Laki- ja sopimusasioita pidettiin bioenergialiiketoiminnan kasvun esteenä 5 yrityksessä. Vastauksissa mainittiin pienten yritysten kohtaamat byrokraattiset haasteet ja sopimusasioiden vaikeus. Vastaajista 2 toivoi valtiolta pitkäjänteisempää ja yhtenäisempää energiapolitiikkaa. 1 vastaaja näki nykyisen energiakaupan monopolina, johon lainsäädännöllä pitäisi vaikuttaa sallimalla energian osto ja myynti kaikille. Yhteistyökumppaneiden puute, logistiikka ja toiminnan kausiluontoisuus mainittiin kukin vastauksissa 2 kertaa. Logistiikkaa pidettiin kalliina niin kuljetusten kuin varastoinnin osalta. Kausiluontoisuus koettiin liiketoiminnan kasvun esteenä yrityksissä, jotka kuljettivat hakkuutähdettä ja haketta. Muut esille tuodut bioenergialiiketoiminnan kasvun esteet olivat hyvin yrityskohtaisia ja mainittu vain kerran. Tällaisia olivat mm. yrityksen tuotteiden puute tai keskittyminen yhden

26 26 palvelun tarjoamiseen sekä pienten toimijoiden halveksunta määräysvallan ollessa suuremmilla yrityksillä Bioenergialiiketoimintamahdollisuudet Pohjois-Karjalassa EU:n tavoite on nostaa uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Jäsenvaltioille on kirjattu omakohtaiset tavoitteet, joka Suomen osalta on uusiutuvan energian nostaminen 38 %:iin loppukulutuksesta. Tämä tarkoittaa uusiutuvan energian käytön lisäämistä noin 40 TWh:lla vuoteen 2005 verrattuna. Yrityksien edustajilta kysyttiin, uskoivatko he bioenergialiiketoimintamahdollisuuksien lisääntyvän merkittävästi tämän myötä Pohjois- Karjalassa. Lisäksi kysyttiin, miten liiketoimintamahdollisuuksien uskottiin lisääntyvän. Kysymykseen vastasi 42 yritysten edustajaa, joista 41 vastasi uskovansa bioenergialiiketoimintamahdollisuuksien lisääntyvän. Vastaajista 4 ei perustellut kantaansa lainkaan, kun taas osa vastaajista näki EU:n tavoitteiden myötä aukeavan useitakin liiketoimintamahdollisuuksia. Eniten kasvupotentiaalia Pohjois- Karjalassa nähtiin metsässä eli puun energiakäytössä ja siihen liittyvissä toiminnoissa. Puun käytön lisääntyminen ja kehittyminen mainittiin vastauksissa 12 kertaa. Lämmön- ja sähköntuotannon kasvuun uskottiin 7 yrityksessä. Varsinkin pienten lämpölaitosten määrän ja kiinteistökokoluokan, kuten maatilojen, lämmön- ja sähköntuotannon uskottiin lisääntyvän. Vastaajista 5 näki liiketoimintamahdollisuuksien lisääntyvän uuden tekniikan, tuotteiden ja innovaatioiden myötä. Kehityksen uskottiin vauhdittuvan kun fossiilisista polttoaineista luovutaan ja tehdään riskisijoituksia uusiin ideoihin. 6 vastauksessa bioenergialiiketoimintamahdollisuuksien kasvun ehtona nähtiin energiapolitiikan ja verotuksen muutokset. Yritysten mielestä pitkäjänteisellä energiapolitiikalla ja verohelpotuksilla parannettaisiin pienten toimijoiden toimintaedellytyksiä ja alennettaisiin kynnystä suurien investointien tekemiseen. Muita vastauksissa esille nousseita liiketoimintamahdollisuuksia olivat mm. biopolt-

27 27 toainetehtaan perustaminen, biokaasun hyödyntäminen, yhteistyö yrittäjien kesken sekä ajoneuvopolttoaineen tuotannon lisääntyminen Bioenergian käytön lisääminen Bioenergialiiketoimintamahdollisuuksien lisääntymiseen vaikuttaa, missä muodossa bioenergian käyttöä tullaan lisäämään. Yritysten edustajilta kysyttiin, mitä toimintamuotoa he pitivät todennäköisimpänä bioenergian käytön lisäämiseksi Pohjois-Karjalassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vastausvaihtoehdot annettiin valmiiksi. Vastaus kysymykseen saatiin 41 yrityksestä. (kuvio 4). Todennäköisin toimintamuoto bioenergian käytön lisäämiseksi Pohjois-Karjalassa Teollisuuden yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Yhdyskuntien yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto Lämmöntuotanto (kiinteistötasolla) Liikenteen biopolttoaineiden tuotanto Sähköntuotanto Muu Vastanneiden yritysten määrä Kuvio 4. Todennäköisimmät toimintamuodot bioenergian käytön lisäämiseksi Pohjois-Karjalassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. (N=41) Yritysten edustajista enemmistö, eli noin 27 % (11), piti todennäköisimpänä toimintamuotona bioenergian käytön lisäämiseksi lämmöntuotantoa kiinteistötasolla. Seuraaviksi todennäköisimpinä bioenergian käytön lisäämisen kohteina pi-

28 28 dettiin teollisuuden sekä yhdyskuntien yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa, joiden molempien kannalla oli 9 vastaajaa. Sähköntuotanto mainittiin todennäköisimmäksi toimintamuodoksi 3:ssa ja liikenteen biopolttoaineiden tuotanto 2 vastauksessa. Muita vastauksissa esille tulleita bioenergian käytön lisäämisen toimintamuotoja olivat esimerkiksi pienimuotoinen, kuten maatilakokoluokan, sähkön- ja lämmön yhteistuotanto (2) sekä energiapuun käytön lisääminen yleisesti (2). Yrityksistä tiedusteltiin myös, millaisia mahdollisuuksia todennäköisimmän toimintamuodon lisääminen avaa niiden omalle liiketoiminnalle. Vastaajista 6 ei nähnyt valitsemallaan toimintamuodolla olevan vaikutusta yrityksensä liiketoimintaan tai ei osannut sanoa, millaisia mahdollisuuksia avautuisi. Loput vastaajista näkivät bioenergian käytön lisäämisellä olevan positiivisia vaikutuksia yrityksensä nykyiseen tai tulossa olevaan bioenergialiiketoimintaan. Eri toimintamuotojen välillä ei vastauksissa ollut huomattavia eroja. Osa yritysten edustajista (5) näki valitsemansa bioenergian käytön toimintamuodon lisäämisen antavan vain vakautta ja mahdollisuuden jatkaa nykyistä liiketoimintaa. Suurin osa vastaajista (30) kuitenkin uskoi mahdollisuuteen kasvattaa ja laajentaa liiketoimintaansa jopa tuntuvasti. Mikäli pienimuotoinen sähkön- ja lämmöntuotanto lisääntyy, 1 vastaajista piti mahdollisena siirtymistä kokonaan bioenergia-alalle. 6.3 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Bioenergia-alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa oli Pohjois-Karjalassa riittävästi 20 vastaajan mielestä. Kysymykseen tk- toiminnan riittävyydestä vastattiin 42 yrityksestä. Niiltä vastaajilta, jotka eivät kokeneet bioenergia-alan tk- toimintaa riittäväksi (22), kysyttiin millaista tk- toimintaa he kaipaisivat lisää. Vastauksissa korostettiin tarvetta käytännönläheiseen tutkimukseen ja yrityskohtaisiin tutkimus- ja kehittämistoimiin (6). Energiantuotanto kaipasi lisää tutkimusta ja kehittämistä 5 vastaajan mielestä. Muita tk- toiminnan kohteita tuotiin esille 11 vastauksessa.

29 29 Energiantuotannon osalta tk- toimintaa kaivattiin lisää varsinkin sähkön- ja lämmöntuotantoon. Vastauksissa mainittiin sähkön- ja lämmöntuotanto mm. biokaasusta sekä paikallisesti pienissä yksiköissä. Käytännönläheistä ja yrityskohtaista tk- toimintaa kaipaavien vastaajien mielestä yleistä tutkimusta bioenergia-alalla on jo tarpeeksi. Nyt kaivattiin yrityksiin jalkautuvia tutkijoita, käytännön kokeita ja testilaitoksia sekä yrityskohtaisesti räätälöityjä kehittämistoimintoja. Muina tk- toiminnan kohteina mainittiin esimerkiksi kuljetus, energiapuun käyttö eri muodoissa, biokaasun käyttö, jätteen hyötykäyttö, liikenteen biopolttoaineet ja laitteistojen sekä tuotantoprosessien kehittäminen. Eri biomassoista tuotetun energian todellisen hyötysuhteen mainitsi 2 vastaajaa, joita kiinnosti myös investointien ja energian takaisinmaksuaika. Tutkimus- ja kehittämistarpeiden lisäksi selvitettiin, onko yritysten helppo saada tietoa bioenergia-alan uusimmista tutkimuksista ja hankkeista. Yritysten edustajilta kysyttiin, kuinka tiedonvälitystä voitaisiin kehittää? Kysymykseen vastasi 36 edustajaa, joista 18 piti tiedonsaantia helppona tai uskoi tietoa löytyvän tarvittaessa. Vaikeaksi tiedonsaannin koettiin 10 yrityksessä ja 8 vastaajista ei osannut sanoa, pitikö tiedonsaantia helppona vai vaikeana. Tiedonvälityksen kehittämiseen tarjottiin pääasiassa kahta menetelmää, internetiä sekä suoria yrityskontakteja. Internetin kannalla oli 8 vastaajaa. Kolmessa vastauksessa uskottiin internetiin kootun tietopankin helpottavan tiedonsaantia. Yrityskohtaisten yhteydenottojen ja tiedotteiden katsottiin parantavan tiedonvälitystä 5 vastauksessa. Vastaajista 2 mainitsi myös kurssitukset ja seminaarit tiedonvälityksen väylänä Bioenergiateknologian kehittäminen Pohjois-Karjalassa Maakunnan bioenergiateknologian tilannetta pidettiin hyvänä. Vastaajilta kysyttiin, näkivätkö he mitään esteitä Pohjois-Karjalan yrityksille olla mukana bioenergiateknologian kehittämisessä. Vastauksia saatiin 40. Vastaajista 30 uskoi Pohjois-Karjalan yrityksillä olevan edellytyksiä olla mukana bioenergiateknologian kehittämistoiminnassa. Vain 10 vastaajaa näki toiminnalle esteitä. Suurimpien esteiden katsottiin olevan taloudellisia. Kustannusten lisääntyminen sekä ongelmat rahoituksessa tuotiin esille 4 vastauksessa. Negatiivisen asenteen ja

30 30 suhtautumisen mainitsi 3 vastaajaa. Muina esteinä pidettiin mm. teknisen alan osaajien puutetta, toimijoiden yhteistyön puutetta ja projektien päällekkäisyyttä. Kyselyssä selvitettiin, millaisen teknologian kehittämiseen Pohjois-Karjalassa kannattaisi panostaa yritysten edustajien mielestä. Vastausvaihtoehdot annettiin valmiiksi ja niistä oli mahdollista valita kaksi. Vaihtoehtoina olivat metsäenergian korjuuteknologia, kiinteistökohtaiset lämmöntuotantotekniikat sekä kuljetus ja logistiikka. Lisäksi yrityksillä oli mahdollisuus tuoda esille joku muu teknologian kehittämiskohde. Kysymykseen vastasi 43 vastaajaa, joista 8 valitsi vain yhden vaihtoehdoista. Vastaukset on esitetty kuviossa 5. Millaisen bioenergiateknologian kehittämiseen Pohjois-Karjalassa kannattaisi panostaa? Metsäenergian korjuuteknologiat Kiinteistökohtaiset lämmöntuotantotekniikat Kuljetus ja logistiikka Muu Vastanneiden yritysten määrä Kuvio 5. Bioenergiateknologian kehittämisen kannattavimmat panostusalueet Pohjois-Karjalassa. (N=43) Yritysten edustajien vastaukset jakaantuivat melko tasaisesti eri vaihtoehtojen kesken. Metsäenergian korjuuteknologian kehittämiseen panostaisi 23 vastaajaa. Lähes yhtä moni (20) piti kiinteistökohtaisia lämmöntuotantotekniikoita kannattavana kehittämiskohteena. 18 yrityksessä nähtiin kuljetukseen ja logistiikkaan liittyvässä teknologiassa potentiaalia. Muita teknologioita, joiden kehittämiseen kannattaisi Pohjois-Karjalassa panostaa, toi esille 17 vastaajaa. Muita