Bioenergialiiketoiminta ja sen kehittämistarpeet pohjoiskarjalaisissa pk-yrityksissä

Transkriptio

1 Bioenergialiiketoiminta ja sen kehittämistarpeet pohjoiskarjalaisissa pk-yrityksissä Yhteenveto kysely- ja haastatteluselvityksen tuloksista Anssi Kokkonen, Heidi-Katriina Pursiainen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden keskus

2 Työn sisällys: o Taustaa 3 o Biostuli hanke 4 o Selvitystyön tavoitteet 5 o Aineiston keruu 6 o Pohjois-Karjalan bioenergia-alan yritykset 8 o Tutkimus- ja kehittämistoiminta 11 o Koulutustarpeet 12 o Ulkopuolisen asiantuntijan käyttö 13 o Johtopäätökset verkkokyselyn pohjalta 14 o Yrityshaastattelut 15 o Haastattelujen päätulokset 17 o Esitykset pk-yrityssektorin bioenergialiiketoiminnan kehittämiseksi 22 2

3 Bioenergialiiketoiminnan taustatekijöitä EU:n ilmasto- ja energiapaketti Ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet EU:ssa ja jäsenmaittain Tavoitteet Suomelle: Uusiutuvien energialähteiden osuus loppukulutuksesta 38 % ja liikenteen biopolttoaineiden osuuden nostaminen 10 %:iin. 3

4 Biostuli - hanke Tavoitteita: Bioenergia-alan yritysten syntyminen ja liiketoiminnan kehittäminen Toimintamalli bioenergia-alan yritystoiminnan kehittämiseksi Maakunnan bioenergia-alan osaamisrekisterin päivittäminen 4

5 Selvitystyön tavoitteet Pohjois-Karjalan bioenergia-alaan kosketuksissa olevien pk-yritysten selvittäminen Bioenergialiiketoiminnan kehittämistarpeiden selvittäminen Tietojen kerääminen bioenergia-alan osaamisrekisteriä varten 5

6 Aineistonkeruu Verkkokysely TYPALA järjestelmällä Tutkimusalue: Pohjois-Karjala Kohderyhmä: Pk-yritykset, joiden toimialalla mahdollisuus bioenergialiiketoimintaan (1293 kpl, vastauksia 62 kpl, aineistoon valittuja 43 kpl) 6

7 Maakunnallista bioenergian osaamisrekisteriä varten saatiin 33 yrityksen yhteystiedot. Hankkeen seuraavan vaiheen henkilökohtaisiin haastatteluihin oli halukkuutta 28 yrityksessä, joista valittiin 11 lopulliseen haastatteluun. - Valtaosa vastanneista yrityksistä oli huomattavan aktiivisia ja halukkaita pohtimaan toimintaansa bioenergia-alalla 7

8 Pohjois-Karjalan bioenergia-alan pk-yritykset Yritykset ovat pieniä Mikroyrityksiä 34 kpl Pieniä yrityksiä 6 kpl Keskisuuria yrityksiä 2 kpl 26 % yrityksistä yhden hengen työllistäviä 8

9 Toimiala (TOL2008) Bioenergialiiketoimintaa: Harjoitetaan Lisätään Aloitetaan Toimialalta osallistuneiden yritysten määrä Maatalous, metsätalous ja kalatalous Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito Rakentaminen Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Kuljetus ja varastointi Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Yrityksiä yhteensä

10 18 Yritysten bioenergialiiketoiminnan kasvun esteet Esteen maininneiden yritysten määrä 10

11 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Noin puolet vastaajista katsoi Pohjois- Karjalassa olevan riittävästi tk- toimintaa Lisää tutkimusta kaivattiin energiantuotannosta (5 vastaajaa) Käytännönläheisen ja yrityskohtaisen tktoiminnan tarvetta painotettiin 11

12 Koulutustarpeet Bioenergia-alan koulutustarpeita 25 yrityksessä Perustietoa bioenergiasta Energiapuun korjuu Lämpölaitoksen käytönvalvojan pätevyys 12

13 Ulkopuolisen asiantuntijan käyttö Halukkuutta asiantuntijan käyttöön 37 yrityksessä Kannattavuus- ja kustannuslaskenta Investointien suunnittelu ja rahoitus Oman asiantuntemuksen riittämättömyys Uuden liiketoiminnan aloittaminen 13

14 Johtopäätökset verkkokyselyn pohjalta Bioenergialiiketoiminnan kasvun esteet lähinnä taloudellisia Bioenergialla heikko hintakilpailukyky ei rohkaise suurien investointien tekemiseen Resurssien puute vaivaa myös tuotekehityksen puolella teknologia ja tuotteet eivät kehity Tarvetta yrityskohtaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan 14

15 Yrityshaastattelut Haastattelut suoritettiin ajalla Yhteensä 11 pk-yritystä, seuraavilta aloilta: Konsultointi Konevalmistus, metallityöt, lämpölaitteistot Polttoainetuotanto, puu- ja bioraaka-aineet Logistiikka, kuljetukset Rakentaminen Lämmön tuotanto Automaatio 15

16 Yrityshaastattelut Haastatteluilla haettiin: Tarkennusta resurssien puutteen merkitykseen Yritysten valmiutta kehittää toimintaansa (investoida) otollisessa tilanteessa Akuutteja yrityskohtaisia kehittämistarpeita ja ideoita Näkemyksiä uusien kehittämishankkeiden suuntaamiseen Avainkysymyksiä olivat mm. Rahoitus vs. osaaminen; molempia tarvitaan, onko molempia riittävästi tarjolla/saatavissa? Jos rahoitusta olisi tarjolla haluamaanne investointiin/toimintaan, lähtisittekö kehittämään ja laajentamaan yritystoimintaanne? Mitä akuutteja kehittämis- tai selvitystarpeita yrityksellä on? 16

17 Haastattelujen päätulokset Yritysten menestystekijöitä Omaperäiset tuotteet sekä oikea hinta&laatu- suhde Joustavuus ja asiakaslähtöisyys Vankka talon oma tietotaito sekä raaka-ainehuolto omissa käsissä Sovitut asiat pidetään ja tehdään kunnolla Hyvät ja luotettavat yhteistyökumppanit, hyvä yhteistyöverkosto Tarkka taloudenpito 17

18 Haastattelujen päätulokset Rahoitus ja työmarkkinat Laitekehitykseen saatava 25% tuki on liian pieni ja vaatii pk- yrityksiltä todella kovan uskon tuotteeseen (kovaa riskinottokykyä!) Rahoittajat eivät tunne riittävästi yritysten osaamista, eivät usko yrityksen kykyyn viedä asia loppuun Rahoituskanavia on riittävästi tarjolla Kehittämisyhtiöistä saa apua/rahoitusta uuden toiminnan suunnitteluun Kehittämisyhtiöistä puuttuu toimialakohtaista osaamista ja into kehittämistyöhön loppuu alkuinnostuksen jälkeen Rahoittajilta puuttuu tietotaitoa Reaalivakuudet ovat joskus ongelmana (mm. pankkirahoituksissa) Pienemmissä kunnissa osaavien työntekijöiden löytäminen on ongelmallista, perustöihin tekijöitä löytyy Yhteistyö koulutusorganisaatioiden kanssa lisää työntekijöiden saatavuutta Työn kausiluontoisuus hankaloittaa sitoutuvien työntekijöiden löytämistä 18

19 Haastattelujen päätulokset Investointihalukkuus bioenergia-alalle Kiinnostusta on laajentamiseen ja investointeihin Tarvittaisiin rahan lisäksi myös lisää osaamista Hyvien ideoiden ja tuotteiden varalle tulisi olla nopeaa rahoitusta (esim viikon varoitusajalla) Helppo rahoitus nopeuttaisi/aikaistaisi investointeja ja tuotekehitystyötä Erityisesti lama-aikana tarvittaisiin rahoituskanavia, koska yrityksillä on silloin paremmin aikaa kehittämistyöhön ja investointeihin Jos markkinoilla olisi odotettavissa selkeää kasvua, toisi se halukkuutta varautua siihen mm. investoimalla 19

20 Haastattelujen päätulokset Ajankohtaiset kehittämistarpeet Bioenergian mahdollinen käyttö muualla kuin asuinkiinteistöjen lämmityksessä (leipomot jne.) Kaukolämmön ulkopuolella olevien isojen asuinkiinteistöjen lämpöselvitys Bioenergia-alan lobbaaminen alueellisten ja valtakunnallisten päättäjien suuntaan Selvitys kokonaismarkkinoista (liikevaihdon mahdollisuudet bioenergiapuolella) tietyillä erikoisyritysten osaamisaloilla Markkinaselvityksiä ja asiakaskyselyjä uusista tuotteista (opinnäytetöitä) Bioraaka-aineiden jatkojalostus (mm. kuivaus, briketöinti) Aurinkokeräinratkaisujen hintaselvityksiä ja laskelmia kiinteistökokoluokassa 20

21 Haastattelujen päätulokset Yritysten kehitysnäkymät viiden vuoden kuluessa Liikevaihdon tuplaus uudella bioenergiatuotteella Kasvua erityisesti viennistä, bioenergiapuolen kasvuarvio 30-50% Tavoitellaan nykytilaan verrattuna viisinkertaista liikevaihtoa Liikevaihdosta 10% tulee bioenergiapuolelta (tällä hetkellä lähes 0) Uusia omia bioenergiapuolen tuotteita, joilla 50% osuus liikevaihdosta Yrityksen koko tuplaantuu, uusia omia tuotteita, joilla puolet liikevaihdosta Kasvu jatkunee nykyistä 10% vuosivauhtia Kasvua haetaan tulevaisuudessa varmasti puuenergiapuolelta 21

22 Esitykset pk- yrityssektorin bioenergiaalan liiketoiminnan kehittämiseksi Yleisesti voidaan haastattelujen pohjalta todeta, että yritysten toiminnan kasvua selkeimmin rajoittava tekijä on taloudellisten resurssien puute. Sama huomio tehtiin myös kyselyn tiimoilta. Erityispiirteenä bioenergia-alan liiketoiminnassa näkyy yritysten epäluuloisuus maan energiapolitiikkaa ja sen lyhytjänteisyyttä kohtaan; vaadittavia suuria investointeja ei aina uskalleta tehdä alan huonon ennustettavuuden vuoksi. Yritykset odottavat kuitenkin liiketoiminnan bioenergiapuolella selkeästi kasvavan ja vahvistuvan lähivuosien aikana. Useilla yrityksillä on jo uusia tuoteideoita ja aihioita, joiden menestykseen uskotaan. 22

23 Esitykset pk- yrityssektorin bioenergiaalan liiketoiminnan kehittämiseksi Markkinoita on pyrittävä kehittämään aktiivisesti: Markkinapotentiaalia on bioenergia-alalla paljon, mutta se on aktivoitunut vasta pieneltä osin, Tuet yritystoimintaan ovat turhia, elleivät markkinat kehity tasaisesti ja ennustettavasti. Kiinteistökohtaisten lämmöntuotantolaitteistojen saneeraukseen tulisi olla tukiporkkana, joka toisi luottamusta lähienergian hyödyntämiseen ja kasvattaisi lähimarkkinoita: Maakunnallisen edistämistoiminnan markkina-arvo tulisi hyödyntää tarkoin, riippumatta valtiollisista energiapoliittisista päätöksistä; tarvitaan oma pohjoiskarjalainen kestävän energiakäytön aluemalli. 23

24 Esitykset pk- yrityssektorin bioenergiaalan liiketoiminnan kehittämiseksi Rahoituselementtejä tulisi räätälöidä toimialakohtaisesti, kestävään kehitykseen suuntaaviksi: Esimerkiksi investointituissa tulisi huomioida mahdollisuuksien mukaan yrityksen sitoutuminen myös lähimarkkinoiden edistämiseen Nopea rahoitus ja riittävän suuruisena tulisi olla saatavissa yritykselle ripeyttä vaativiin kehittämis-/investointihankkeisiin, kun on nähtävissä selkeä bioenergia-alan yritystoimintaa koskeva etulyöntiasema: Tukea koskevassa päätöksenteossa alakohtainen tietotaito on hankittava tarvittaessa ulkopuolisilta, todellisilta ja puolueettomilta asiantuntijoilta, Rahoitusjärjestelyt kuntoon 1-2 viikossa. 24

25 Esitykset pk- yrityssektorin bioenergiaalan liiketoiminnan kehittämiseksi Yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville tulee tarjota nykyistä enemmän ja säännöllisemmin täsmäkoulutusta ja kursseja: - Tarvetta on lyhytkestoisille kursseille, joissa käydään läpi bioenergiaa koskevia erityisasioita, kuten esim. kustannus- ja kannattavuuslaskentaa, uusia korjuu- ja tuotantomenetelmiä tai laatuasioita, - Kurssit tulee tarvittaessa viedä suoraan yrityksiin, esimerkiksi yhdistettynä kouluttajien/opettajien työssäoppimisjaksoihin; käytännön ja teorian vaihtoa. 25